vuosikertomus 2015 toimivampi maailma · 2017-09-07 · mahdollisuudet ..... 12 yritysvastuu...

Vuosikertomus 2015

TOIMIVAMPI MAAILMA

Destia lyhyesti ..............................................2

DESTIAN VUOSI 2015Avainluvut .....................................................3Keskeiset tapahtumat vuonna 2015 .............4Toimitusjohtajan katsaus ..............................5Destian liiketoiminta .....................................7Strategia ja tavoitteet ...................................9Toimintaympäristö ......................................11Destia ja megatrendien luomat mahdollisuudet ...........................................12

YRITYSVASTUUDestian yritysvastuun kokonaisuus ............13Kannattava liiketoiminta .............................15Palvelujen toteuttaminen ............................16Asiakastyytyväisyys ....................................17Turvallisuus .................................................18Osaavat ja hyvinvoivat destialaiset.............20Hankinnat ja kumppanuudet ......................22Ympäristö ...................................................23Uudet ratkaisut ja alan kehittäminen ..........24Yhteiskunnallinen osallistuminen ja viestintä ..................................................26

GRI-koonti 2015 .........................................27

Hallinnointi ..................................................31

Tilinpäätös ..................................................38

SISÄLTÖ

DESTIAN VUOSI 2015 YRITYSVASTUU TILINPÄÄTÖSGRI-KOONTI HALLINNOINTI 1

Destia on suomalainen infra- ja rakennusalan palveluyhtiö, joka rakentaa, ylläpitää ja suunnittelee liikenneväylien ja ratojen sekä liikenne- ja teollisuusympäristöjen lisäksi kokonaisia elinympäristöjä. Palvelumme ulottuvat maanalaisesta rakentamisesta kat-tavaan maanpäälliseen toimintaan sekä energia- ja insinöörirakentamiseen.

on osaajien talo, jossa on kannustava ilma-piiri sekä infra-alan laajimmat mahdollisuudet osaamisen hyödyntämiseen ja kehittämiseen.

Monipuolisen osaamisemme avulla luom-me edellytykset turvalliselle ja sujuvalle liikku-miselle ja teemme ympäröivästä maailmasta pala palalta toimivamman.

Asiakkaitamme ovat valtionhallinnon organi-saatiot, kunnat ja kaupungit sekä teollisuus- ja liikeyritykset. Kattava toimipaikkaverkkom-me takaa, että olemme lähellä asiakkaitam-me kaikkialla Suomessa.

Vuonna 2015 Destia Group -konsernin liikevaihto oli 462,8 miljoonaa euroa ja henki-löstön lukumäärä keskimäärin 1 505. Destia

DESTIA – TOIMIVAMPI MAAILMA

LUE LISÄÄToteutimme Kettumäen sillan Hämeenlinnaan.

2DESTIAN VUOSI 2015 YRITYSVASTUU TILINPÄÄTÖSGRI-KOONTI HALLINNOINTI

http://via.destia.fi/uutinen/kettumaen-silta-hameenlinnassa.html

AVAINLUVUT

LIIKEVAIHTO JA TILAUSKANTA KASVOIVAT KIREÄSSÄ KILPAILUTILANTEESSA

AVAINLUVUT (IFRS), Milj. EUR

Destia Group 2015

Destia Group 2014*

Destia- alakonserni 2014

Liikevaihto 462,8 261,8 431,5

Liikevoitto 12,9 12,5 15,1

% liikevaihdosta 2,8 4,8 3,5

Katsauskauden tulos 6,7 5,5 10,5

% liikevaihdosta 1,5 2,1 2,4

Sijoitetun pääoman tuotto, % 9,4 9,2 20,9

Tulos/osake EUR 56,14 53,77

Omavaraisuusaste, % 31,2 29,4 34,3

Nettovelkaantumisaste, % 32,6 42,4 -41,2

Henkilöstö keskimäärin 1 505 1 502 1 502

Poissaoloon johtaneet työtapaturmat ** 7,6 9,3 9,3

Tilauskanta katsauskauden lopussa 717,4 628,2 628,2

* Aloitti toimintansa 1.7.2014** Työtapaturmat miljoonaa työtuntia kohden

Suomen talouden vaikea tilanne heikensi edelleen koko rakennusalan toimintaympäris-töä ja vaikutti myös Destian kehitykseen. Kil-pailu toimialalla oli tiukkaa ja tarjoushinnat al-haisella tasolla. Kunnossapidon ja rakentami-sen volyymin kasvun ansiosta liikevaihtomme kuitenkin kasvoi. Myös tilauskantamme kehit-tyi positiivisesti. Olemme strategiamme mu-kaisesti onnistuneet kasvattamaan yksityis-sektorin tilausten osuutta tilauskannassamme sekä kappalemääräisesti että liikevaihdolli-sesti. Tämä kertoo asia kas- ja myyntityömme kehittämisen tuloksellisuudesta.

3YRITYSVASTUU TILINPÄÄTÖSGRI-KOONTI HALLINNOINTIDESTIAN VUOSI 2015

KESKEISET TAPAHTUMAT VUONNA 2015TAMMIKUU20.1. Nuorille destialaisille osaajille suun-

nattu Young Talent -kehitysohjelma käynnistyi

29.1. Destian urakoiman Länsimetron RU13-projektin harjakaiset

HELMIKUU2.2. Hyvän turvallisuuskehityksen

jatkamiseksi päätettiin aloittaa pro-jektien koko henkilöstöä koskevat kuukausittaiset turvallisuusvartit työmailla

3.2. Solmittiin sopimus Pohjois-Suo-men rataverkon kunnossapitoalue 12:n hoitourakasta

4.2. Voitto E18-tien Haminan ohikulku-väylän urakan Haminan sisään-tuloteiden ja Sivatin kevyen liiken-teen väylän rakentamisesta

24.2. Valinta toteuttajaksi urakkaan, jossa valtatie 8 parannetaan moottori tieksi Nousiaisten kohdalla

MAALISKUU3.3. Destian urakoima Reposaaren silta

sai kunniamaininnan Vuoden silta 2015 -kilpailussa

23.3. Valinta Imatran vesivoimalaitok-sen padon peruskorjauksen toteuttajaksi

HUHTIKUU1.4. Maarakennustyöt alkoivat Kala-

sataman keskuksessa tauon jälkeen

2.4. Sitoutuminen Vastuullinen kesä-duuni -kampanjaan ja noin 150 harjoittelijan ja kesätyöntekijän palkkaaminen kesäksi 2015

8.4. Voitto Varkauden kunnallistekniikan urakkakilpailutuksessa

10.4. Voitto ratakunnossapitoalue 8:n (Ylä-Savo) urakkakilpailutuksessa

24.4. Kuuden monivuotisen urakan voitto maanteiden kunnossapidon alueurakkakilpailutuksessa: Sodan-kylä, Lapua, Puolanka, Kemijärvi–Posio, Parkano ja Porvoo

27.4. Valtatie 3:n Hämeenkyrön kohdalla sijaitsevan ohituskaistan urakkaso-pimus allekirjoitettiin

TOUKOKUU18.5. Työt alkoivat valtatie 8:n paranta-

misurakassa Rauman Luostarin-kylässä

22.5. Sopimuksen allekirjoitus kanta-tie 77:n parantamisurakasta Viita-saarella

KESÄKUU1.6. Rakennustyöt alkoivat maantie

148:n parantamisurakassa Keravalla

3.6. Solmittiin Eskola–Ylivieska-pääl-lysrakenneurakan sopimus

8.6. Sillankorjausurakka Pohjois- Savossa käynnistyi

17.6. 65 miljoonan euron joukkovelka-kirjalaina institutionaalisille sijoit-tajille listattiin Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämään Helsingin pörssiin

26.6. Sopimus Suvilahti–Viikinmäki -kaapeliasennuksista Helsingissä

26.6. Voitto Helsinki-Vantaan lento-aseman allianssiurakkakilpailu-tuksessa

HEINÄKUU1.7. Tahkoluoto–Kaanaa-maakaasun-

jakeluputken maarakennustyöt alkoivat

2.7. Äänekoskelle rakennettavan uuden biotuotetehtaan rakennustöitä Destialle

3.7. Pintarakenteet Vantaan asunto-messualueelle valmistuivat

16.7. Destian toteuttama Suomen suurin tapahtumapuisto Hämeen linnassa valmistautui ensimmäisiin tapahtumiin

17.7. Sopimus Patokankaan raakapuu-terminaalin rakennusurakasta Itä-Lapissa

ELOKUU28.8. Valinta Iittiin toteutettavan

moottori urheilukeskuksen, KymiRingin, ensimmäisen kehitysvaiheen pääurakoitsijaksi

SYYSKUU11.9. E18 Koskenkylä–Kotka-tien

kunnossapitourakka Destialle25.9. Destian vuosittain järjestämässä

infra-alan lopputyökilpailussa palkittiin parhaat diplomityöt

LOKAKUU8.10. E18-tien Haminan ohikulkuväylä

valmistui kokonaisuudessaan29.10. Destian toteuttaman ylikulkusillan

valmistumista juhlittiin Mikkelissä; sillan toteutus on osa valtatie 15:n Mikkelin urakkaa

MARRASKUU23.11. Destia solmi sopimuksen liiketoi-

mintakaupasta, jolla mittaus-, kairaus- ja laboratoriopalvelut myytiin Mitta Oy:lle

JOULUKUU21.12. Kolmas urakkavoitto Pyhäjoella

Hanhikivi 1 -ydinvoimalahankkeen valmistelevista töistä: reaktori-rakennuksen maanrakennustyöt

31.12. Liiketoimintakauppa Mitta Oy:n kanssa toteutui


http://via.destia.fi/toimiva-suomi/lupaus.html




http://via.destia.fi/uutinen/imatran-vesivoimalaitos.html



http://via.destia.fi/uutinen/uuttakaupunkia.html

http://via.destia.fi/uutinen/uuttakaupunkia.html

http://via.destia.fi/uutinen/seitseman-faktaa-alueurakasta.html?p7150=2

http://via.destia.fi/uutinen/seitseman-faktaa-alueurakasta.html?p7150=2

http://via.destia.fi/uutinen/seitseman-faktaa-alueurakasta.html

http://via.destia.fi/uutinen/luostarinkyla-rauma-2.html



http://via.destia.fi/uutinen/kapasiteettia-kasvattamassa.html



http://via.destia.fi/uutinen/tuplavastuu.html

http://via.destia.fi/uutinen/tuplavastuu.html

http://www.destia.fi/referenssit/kiviston-asuntomessualueen-pintarakenteet.html


http://www.destia.fi/referenssit/kantolan-tapahtumapuisto.html



http://via.destia.fi/uutinen/moottoriurheilua-iittiin.html

http://via.destia.fi/uutinen/moottoriurheilua-iittiin.html

http://via.destia.fi/toimiva-suomi/ohitustie.html

http://via.destia.fi/toimiva-suomi/ohitustie.html

http://www.destia.fi/uutishuone/porssitiedotteet/destia-myy-mittaus-kairaus-ja-laboratoriopalvelunsa-mitta-oylle.html



TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

KOHTUULLINEN VUOSI HAASTAVASSA MARKKINATILANTEESSADestian vuosi 2015 onnistui kohtuullisesti haastavasta toimintaympäristöstä huolimat-ta. Heikon taloustilanteen johdosta infra-alan kysyntä oli edelleen melko alhaisella tasolla, mikä näkyi kireänä kilpailuna projekteista. Markkinatilanteesta huolimatta liikevaihtom-me ja tilauskantamme kasvoivat. Liikevoit-tomme jäi hieman edellisvuodesta. Yksittäi-set epäonnistuneet hankkeet vuoden aikana heikensivät tulostamme edelliseen vuoteen verrattuna.

Strategiamme mukaisesti keskityimme ydinliiketoimintojemme vahvistamiseen ja kasvuun valituilla liiketoiminta-alueilla. Ydin-liiketoimintaamme ovat suuret, erityisosaa-mista vaativat väyläprojektit sekä infran kun-nossapito.

Ratarakentaminen ja -kunnossapito sekä kallio- ja energiainfran rakentaminen ovat

kasvumme painopistealueita. Onnistuimme vahvistamaan asemiamme niissä päättynee-nä vuonna. Rataliiketoiminnassa olemme saavuttaneet merkittävän välitavoitteen, kun puolet Suomen rataverkon kunnossapitoura-koista on Destialla.

Luovuimme vuoden lopussa mittaus-, kairaus- ja laboratoriopalveluistamme sel-keyttääksemme liiketoimintaportfoliotamme. Liiketoimintojen myynti vahvisti myös taset-tamme luoden paremmat edellytykset ydinlii-ketoimintojemme kehittämiseen ja kasvuun. Kaupan myötä mittaus-, kairaus- ja laborato-riopalvelujen ammattilaisemme saivat parem-mat kehittymismahdollisuudet uudessa, näi-hin palveluihin keskittyneessä omistuksessa.

Paransimme myös toimintaamme asiakas- ja myyntityössä. Yksityispuolen asiakkaiden osuus niin kappalemääräisesti kuin liike-

Keliä seurataan reaaliaikaisesti Destian kelikes-kuksessa ja tiedot välitetään kunnossapitourak-kaan. Kelikeskuspäivystäjät, työnjohto ja kuljet-tajat ovat yhteydessä toisiinsa mobiiliratkaisujen avulla.

LUE LISÄÄNäin toimii Destian talvihoito.

KELIKESKUS OHJAA KUNNOSSAPITOA


http://via.destia.fi/uutinen/nain-toimii-destian-talvihoito.html

vaihdollisestikin kasvoi. Destian tilauskanta päättyneen vuoden lopussa oli suurempi kuin edellisvuonna ja jakaantuu aiempaa useam-malle vuodelle. Tilauskantamme yhdessä asiakas- ja myyntityön kehittymisen kanssa antaa hyvät lähtökohdat vuodelle 2016.

TYÖTURVALLISUUTEMME ENNÄTYKSELLISEN HYVÄLLÄ TASOLLAStrategisten päämääriemme saavuttami-seksi jatkoimme panostusta henkilöstömme kehittämiseen. Keskityimme osaamiseen, asiakastyöhön ja työturvallisuuteen. Veimme määrätietoisesti eteenpäin myös harjoitteli-jaohjelmiamme. Olemmekin yhä enemmän kyenneet palkkaamaan uusia destialaisia har-joittelijapolun kautta.

Viimeisten vuosien aikana olemme kiinnit-täneet erityistä huomiota työturvallisuutem-me kehittämiseen. Olen erittäin tyytyväinen, että johdonmukainen työmme turvallisuuden

parantamiseksi on tuottanut tulosta. Tapatur-mataajuutemme vuositasolla on destialaisille ennätyksellisen alhainen: 7,6 työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Työturvallisuuden paraneminen on näkynyt myös asiakkailta ja työsuojeluviranomaisilta saadussa hyvässä palautteessa. Panostus työturvallisuuteen jatkuu edelleen.

VASTUULLISTA EDELLÄKÄVIJYYTTÄKehitämme toimintaamme ja palveluitamme jatkuvasti vastaamaan nopeasti muuttuvan maailman tarpeisiin. Kaupungistuminen, ilmas tonmuutos sekä etenkin ympäristöön ja turvallisuuteen liittyvät vastuullisuuskysymyk-set vaikuttavat infra- ja koko rakennusalan kehitykseen. Destiassa huolehdimme kaikes-sa toiminnassamme erityisesti ympäristön hyvinvoinnista sekä oman henkilöstömme ja koko yhteiskunnan turvallisuudesta. Toimin-taympäristön muutokset luovat meille myös kasvumahdollisuuksia, joihin voimme vastata hyödyntämällä vahvaa palvelukokonaisuut-tamme, osaamistamme ja toimintatapaamme täysimääräisesti.

Vuodesta 2013 organisaation kuorman oltua alhaisemmalla tasolla olemme pa-nostaneet toimintamme kehittämiseen ja digitalisointiin. Suunnittelulla ja tiestötiedol-la on merkittävä yhteistyörooli rakentavien liiketoimintojemme kanssa tuotantomme digitalisoinnissa. Olemme edelläkävijä malli-

pohjaisessa tuotannossa, ja hyödynnämme kolmiulotteisia digitaalisia malleja niin raken-teiden ja tuotannon suunnittelussa kuin itse työkoneiden käytössäkin. Digitaalisia ratkai-suja hyödyntävän suunnittelun ja tuotannon lisäksi olemme suunnanneet panostuksiam-me käytännönläheiseen menetelmä- ja tek-nologiakehitykseen.

Päättyneenä vuonna käynnistimme ja veimme eteenpäin useita kehityshankkeita, joilla luomme pohjaa tulevalle kannattavalle kasvullemme. Suurimpana ponnistuksenam-me on toiminnanohjausjärjestelmä- eli Voi-ma-hanke, jossa yhdenmukaistamme toimin-tatapojamme ja niiden tueksi rakennamme työvälineet. Voima etenee vuoden 2016 aika-na käyttöönottoihin. Hankkeella tehostamme toimintaamme sekä parannamme prosesse-jamme ja kilpailukykyämme.

KASVUUN MARKKINOITA VOITTAMALLAPäättynyt vuosi oli ensimmäinen kokonainen vuosi yksityisessä omistuksessa. Omistajam-me on tukenut meitä vahvasti strategiamme toteuttamisessa sekä yhtiön kehittämisessä eteenpäin.

Kasvustrategiamme päämääränä on kas-vaa kannattavasti hyvällä asiakastyöllä ja omaa osaamistamme hyödyntämällä. Liike-toimintasuunnitelmakautemme päättyy vuo-den 2016 lopussa. Kuluvan vuoden aikana asetamme uudet tavoitteet seuraavalle kol-

Kehitämme toimintaamme ja palveluitamme jatkuvasti vastaamaan nopeasti muuttuvan maailman tarpeisiin.

men vuoden jaksolle. Strategiset taloudelliset tavoitteemme ovat kuluvalla kolmivuotisjak-solla olleet 5 prosentin kasvu liikevaihdossa, 4 prosentin liikevoitto, 15 prosentin sijoitetun pääoman tuotto ja 40 prosentin omavarai-suusaste. Nämä tullaan tarkentamaan seu-raavalle kolmen vuoden jaksolle uuden ta-voitteenasetannan yhteydessä.

Määrätietoinen yhtiön kehittäminen jatkuu, ja toivon panostustemme erityisesti asia-kastyössä, yhtenäisten toimintatapojemme kehittämisessä sekä työturvallisuudessa nä-kyvän asiakkaillemme parempana ja lisäar-voisempana palveluna. Tämä luo pohjan kan-nattavalle kasvullemme.

KIITOS VUODESTA 2015Kiitokset kaikille destialaisille, tositoimijoille, ammattitaitoisesta ja sitoutuneesta työstän-ne. Jatketaan toimivamman maailman toteut-tamista rehdisti, rohkeasti ja taidolla myös vuonna 2016.

Kiitokset luottamuksesta asiakkaillemme, aliurakoitsijoillemme, omistajalle ja muille yh-teistyökumppaneillemme. Tavoitteemme on, että yhteistyömme jatkuu entistäkin menes-tyksekkäämmin tänä vuonna.

Hannu Leinonentoimitusjohtaja


DESTIAN LIIKETOIMINTA

KOKONAIS-RATKAISUJA KOKO INFRAN ELIN KAAREEN

VÄYLÄRAKENTAMINENToteutamme ammattitaidolla sekä suuria ja vaativia että pienempiä paikallisia väylä- ja katuhankkeita. Suuret, erityisosaamista vaativat väylähankkeet ovat kuitenkin strateginen painopistealueemme. Elinkaarimallin mukai-sesti palveluumme kuuluu suunnittelun ja toteutuksen lisäksi myös väylien rahoitus, hoito ja ylläpito.

POHJA- JA ALUERAKENTAMINENToteutamme tiet, kadut ja muut infran maarakenteet alan viimeisintä teknologiaa hyödyntäen. Työkoneis-samme on tarkat paikannuslaitteet ja ohjausjärjes-telmät, joissa kuljettajat hyödyntävät kolmiulotteista digitaalista suunnitelmatietoa. Mallipohjaista tuotantoa käytämme vuosittain jo yli 50 työmaallamme.

KALLIORAKENTAMINENYhdessä laajan yhteistyökumppaniverkostomme kanssa suunnittelemme ja rakennamme tunneleita ja maanalaisia tiloja, kuten pysäköintitiloja, liikennea-semia ja väestönsuojia. Maanalainen rakentaminen lisääntyy jatkuvasti kasvukeskuksissa, ja tunneliraken-taminen on yleistymässä myös infra-alan hankkeissa. Kalliorakentaminen on yksi strategisista kasvualueis-tamme.

ENERGIAINFRAKallio- ja rataliiketoiminnan ohella energiainfra on stra-tegisen kasvumme painopistealue. Tarjoamme palvelui-ta sähköverkkojen, valaistuksen ja telematiikan, kauko-lämpö- ja maakaasuverkkojen sekä tuulivoimahankkei-den rakennus-, saneeraus- ja suunnittelutöihin.

Destian laaja palvelutarjonta kattaa koko infran elin-kaaren suunnittelusta ylläpitoon. Monipuolisen osaa-misemme ansiosta voimme vastata niin projektien osa-kokonaisuuksista kuin laajoista hankkeista avaimet käteen -periaatteella.

INSINÖÖRIRAKENTAMINENBetonirakenteiden, kuten siltojen, vesitornien, pysä-köintilaitosten ja laitureiden, rakentaminen, ylläpito ja kor jaus ovat erikoisosaamistamme. Ylläpidämme ja huollamme suurinta osaa Suomen maanteiden silloista, ja meillä on pitkä kokemus myös vesistö-, rautatie- ja museo siltojen kunnostuksesta. Käytämme insinöörira-kentamisen hankkeissa alan uusimpia menetelmiä ja välineitä, joita myös kehitämme jatkuvasti.


KUNNOSSAPITO Hoito- ja kunnossapitopalvelumme kattavat liikenne-väylien ja elinympäristöjen talvihoidon sekä sorateiden, siltojen ja liikenneympäristöjen hoidon ja kunnossa-pidon. Laadukkaan toimintamme perustan muodosta-vat parhaat mahdolliset Kelikeskuksemme tuottamat sää- ja keliennusteet, kokenut henkilöstömme sekä uuden aikaiset työmenetelmät ja kalusto.

ORGANISAATIORAKENNE Liiketoimintamme jakautuu neljään alueelliseen tulos-yksikköön, Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi, sekä valtakunnalliseen Asiantuntija-palvelut-tulosyksikköön.

Alueellisten tulosyksiköiden liiketoiminta sisältää lii-kenneväylien, liikenne- ja teollisuusympäristöjen sekä koko elinympäristön rakentamisen, hoidon ja kunnos-sapidon, kelikeskuspalvelut, kalliorakentamisen, energia infran, ratarakentamisen ja -kunnossapidon sekä kiviaines- ja kalustopalvelut. Asiantuntijapalvelut-tulos yksikön liiketoimintaa ovat suunnittelu, tiestötieto ja kansainvälinen konsultointi.

SUUNNITTELUInfrasuunnitteluosaamisemme on vahvaa ja kattavaa: toteutamme tie-, katu-, rata- ja aluesuunnitelmia sekä infrahankkeisiin liittyviä liikenne-, ympäristö-, geo-, sil-ta- ja kalliorakennussuunnitelmia. Lisäksi tarjoamme palveluita kansainvälisiin konsultointiprojekteihin. Hyö-dynnämme suunnittelussa digitalisoitumisen tarjoamia mahdollisuuksia ja käytämme tietomallipohjaista suun-nittelua jo suurimmassa osassa hankkeitamme.

TIESTÖTIETOOlemme johtava liikenneväylä- ja liikenneympäristö-investointeihin liittyvien mittaus-, tutkimus- ja laadun-hallintapalvelujen tarjoaja. Asiantuntijoillamme on Suo-men pitkäaikaisin kokemus teiden kunto- ja liikenne-mittausten tekemisestä. Käytössämme on monipuoliset mittalaitteet ja testausmenetelmät.

KIVIAINESMeillä on noin 300 maa-ainesaluetta eri puolilla maata. Tarjoamme laadukkaat kiviainekset tienrakentamiseen, talonrakentamiseen, betonituotteisiin sekä kaiken tyyp-pisiin päällysteisiin. Koko maan kattava myynti- ja toimi-tusverkostomme mahdollistaa CE-merkityn kiviaineksen toimitukset kaikkialle Suomessa.

RATARAKENTAMINEN JA -KUNNOSSAPITORatoihin liittyvät palvelumme kattavat radanpidon koko elinkaaren kaikkialla Suomessa. Ratatyömme vaihte-levat vaativista useiden kilometrien mittaisista pääl-lysrakenneurakoista pienempiin silta-, ratarumpu- ja massanvaihtotöihin. Vuonna 2015 hoidossamme oli puolet Suomen kahdestatoista rataverkon kunnossapi-toalueesta.


STRATEGIA JA TAVOITTEET

KANNATTAVAA KASVUA MARKKINOITA VOITTAMALLA

VISIOMME:

OLEMME ASIAKKAAMME YKKÖSVALINTA JA INFRA-ALAN YKKÖNEN SUOMESSA

MISSIOMME:

TOIMIVAMPI MAAILMAMe destialaiset rakennamme, yllä-pidämme ja suunnittelemme elin-ympäristöämme, jotta se olisi toi-miva ja turvallinen. Toteutamme edistyksellisiä ratkaisuja ja palveluja ammattitaidolla hyödyntäen alan kehittyneimpiä työmenetelmiä.

ARVOMME:

TAVOITTEISIIN REHDISTI, ROHKEASTI JA TAIDOLLAToimintamme perustuu rehtiyteen, rohkeuteen ja taitoon, joiden avulla pääsemme tavoittei-siimme. Olemme rehtejä asiakkaitamme, yh-teistyökumppaneitamme ja toisiamme kohtaan. Rohkeasti ja taidolla toteutamme vastuullisia infraratkaisuja, jotka tekevät maailmasta pala palalta toimivamman.

Destian vuosille 2014–2022 laaditun kasvu strategian keskeinen tavoite on kasvaa kannattavasti inframarkkinas-sa hyvällä asiakastyöllä ja yhtiön omaa osaamista hyödyntämällä.

Ydinliiketoimintaamme ovat suuret, eri-tyisosaamista vaativat väyläprojektit sekä infrastruktuurin hoito ja ylläpito. Strate-gisen kasvun painopistealueemme ovat kallio- ja rataliiketoiminnoissa sekä ener-giarakentamisessa. Henkilöstön kehittä-minen on strateginen painopiste alueem-

me, ja panostamme siinä erityisesti asia-kastyön kehittämiseen. Tukevan perustan strategiamme toteutukselle muodostavat vahva osaamisemme sekä destialaisuus, yhtenäinen, eettisesti kestävä ja vastuulli-nen tapamme toimia.


TAHTOTILAMME

Olemme kannattavasti kasvava, parasta asiakaspalvelua tarjoava

infra-alan kokonaispalvelun tuottaja.

Sopimuskannastamme merkittävä osa muodostuu pitkistä projekteista

ja palvelusopimuksista julkisyhteisöjen ja yritysten kanssa.

STRATEGISET PAINOPISTEALUEET

YRITYSVASTUU OSANA DESTIAN STRATEGIAASelkeä tavoitteemme on olla asiakkaan yk-kösvalinta ja infra-alan ykkönen Suomessa. Strategiamme toteutuminen edellyttää vas-tuullista toimintaa sekä meiltä että kanssam-me työskenteleviltä. Yritysvastuuohjelmam-me ohjaa yritysvastuun päivittäistä työtä ja johtamista.

Strategiamme vahvoja teemoja ovat destialaisuus, edellytysten varmistaminen ja

TALOUDELLISET TAVOITTEEMME LIIKE TOIMINTAKAUDELLE 2014–2016• Liikevaihdon kasvu keskimäärin

5 % vuodessa• Liikevoitto 4 % vuoden 2016

loppuun mennessä• Sijoitetun pääoman tuotto 15 %

vuoden 2016 loppuun mennessä• Omavaraisuusaste 40 % vuoden

2016 loppuun mennessä

Asiakas-tyytyväisyysPalvelujen

toteuttaminenDigitalisoituminen

Asiakaslähtöisyys ja projektinhallinta

Markkinoiden voittaminen

Ihmiset ja ympäristö

Edellytysten varmistaminen

Yhtenäinen tapa toimiaDestialaisuus

Osaavat ja hyvinvoivat destialaiset

Hankinnat ja kumppanuudetTurvallisuusYmpäristö

Kannattava liiketoimintaDestia-ratkaisut (T&K)

Eettinen liiketoimintaYhteiskunnallinen osallistuminen

Sisäinen ja ulkoinen yritysviestintäYritysvastuun perustana Destian arvot:rehdisti, rohkeasti ja taidolla tavoitteisiin

markkinoiden voittaminen. Destialaisuus syn-tyy yhtenäisestä, vastuullisesta tavastamme toimia. Vahvojen toimintaedellytysten varmis-taminen kattaa useita ihmisiin ja ympäristöön liittyviä merkittäviä teemoja. Markkinoita py-rimme voittamaan vahvasti asiakaslähtöisellä ja uutta luovalla toiminnalla.

Destialaisuus

Edellytysten varmistaminen

Markkinoiden voittaminen

Liiketoimintakauden kasvukärjet: • ratarakentaminen ja -kunnossapito, • energiarakentaminen • kalliorakentaminen

Olemme asiakkaamme ykkös valinta ja

infra-alan ykkönen Suomessa

DigitalisointiSuorituksen johtaminen

Osaamisen ja kyvykkyyksien rakentaminen


TOIMINTAYMPÄRISTÖ

MEGATRENDIT MUUTTAVAT INFRA- JA RAKENNUSTOIMIALAA

Suomen infra- ja rakennustoimiala elää suurten muutosten aikaa. Muutosten mukanaan tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen ja ongelmien ratkaiseminen edellyttävät yrityksiltä kokonaan uudenlaisia toimintatapoja ja palveluja.

KAUPUNGISTUMINEN luo tarpeita kehittää infrastruktuuria Kaupungistuminen, yksi merkittävimmistä globaaleista megatrendeistä, muuttaa myös Suomessa yhdyskun-tarakenteita ja luo tarpeita infrastruktuurin kehittämi-seen. Suomen inframarkkinasta jo 56 prosenttia on kuuden suurimman kaupunkialueen seutukunnissa.

ILMASTONMUUTOS edellyttää infrajärjestelmien kehittämistä Ilmastonmuutos edellyttää sekä yhteiskunnalta että yksityisiltä kiinteistönomistajilta infrajärjestelmien ke-hittämistä sietämään uusia olosuhteita, esimerkiksi kuumuutta ja rankkasateita.

VÄESTÖN IKÄÄNTYMINEN luo elinympäristöihin uudenlaisia tarpeitaEliniän noustessa ja syntyvyyden alentuessa väestön keski-ikä nousee lähes kaikissa teollistuneissa mais-sa, näin myös Suomessa. Ikääntyvä väestö tarvitsee esteettömiä ja turvallisia elinympäristöjä. Etenkin Suo-men harvaan asutuilla seuduilla, missä ikääntyminen on erityinen ongelma, tarvitaan myös uudenlaisia pal-velukonsepteja pitämään alueet elinvoimaisina.

VASTUULLISUUS Turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät vastuullisuuskysymykset korostuvat Koko yhteiskunnassa lisääntyneen ympäristötietoisuu-den ja monikansallisten ympäristösopimusten myötä ympäristöön ja turvallisuuteen liittyvät vastuullisuus-kysymykset ovat korostuneet voimakkaasti kaikkien organisaatioiden toiminnassa. Liiketoiminnan vastuul-lisuuden kehittäminen onkin yrityksissä yhä keskei-sempi tehtävä.

Raideliikennettä ehkäisemään ruuhkia ja vähentämään

ilmastokuormitusta

Maanalaista rakentamista ratkaisuna kaupunkien

tilanahtauteenTurvallisia ja sujuvia liikenneympäristöjä

Esteettömiä ja turvallisia

elinympäristöjäUusiutuvan energian

ratkaisuja

Tehokasta, ympäristöystävällistä

huoltovarmaa energiainfraa


parantamisen suunnittelussa ja päällysteiden ylläpidossa.

Huolellinen suunnittelu luo vahvan pohjan turvallisille ratkaisuille. Suunnittelu- ja asiantuntijapalvelumme kattavat liikennetur-vallisuussuunnittelun palvelut alueellisista suunnitelmista esiselvityksiin ja suunnitelmien liikenneturvallisuusarviointeihin.

HUOLEHDIMME YMPÄRISTÖN HYVINVOINNISTA Toimiva infra palvelee hyvin kan

salaisia ja yrityksiä, mutta on samalla ympäristötehokasta. Tavoitteenamme on oman toimintamme ja ratkaisujemme ympäristövai-kutusten minimointi sekä resurssi-, materiaali- ja energiatehokkuuden jatkuva parantaminen.

Maanteiden ja katujen ympäristövaikutukset on minimoitava. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi olemme kehittäneet ratkaisuja esimerkiksi pohjavesien suojaamiseen, jokien ja purojen virtaamien ennallaan säilyttämiseen sekä väylien sähkön kulutuksen vähentämi-seen.

Tehokas toiminta säästää ympäristöä. Olemme edelläkävijä työkoneautomaation hyödyntämisessä. Työkoneautomaatio on

RAKENNAMME TOIMIVIA KAUPUNKIYMPÄRISTÖJÄToimivat liikenneratkaisut ja hy

väkuntoiset väylät ovat edellytys sujuvalle liikkumiselle kaupungeissa. Olemme väylä- ja katuhankkeiden erikoisosaaja. Suunnittelun ja toteutuksen lisäksi huolehdimme myös lii-kenneväylien hoidosta ja ylläpidosta.

Maanalainen rakentaminen tuo tilaa ahtaisiin kaupunkiympäristöihin, ja se lisääntyykin jatkuvasti kasvukeskuksissa. Suunnittelemme ja rakennamme tunneleita ja maanalaisia tiloja, kuten pysäköintitiloja, lii-kenneasemia ja väestönsuojia.

Liikenneratkaisuissa sekä ruuhkien ennaltaehkäisy että ympäristönäkökohdat puoltavat raideliikenteen lisäämistä. Ratoihin liittyvät palvelumme kattavat kaikkialla Suo-messa radanpidon koko elinkaaren suunnitte-lusta ylläpitoon ja hoitoon.

Digitaaliset tiedonkeruu- ja suunnittelu-ratkaisumme auttavat liikennevirtojen ohjaa-misessa sekä investointien optimaalisessa kohdentamisessa.

Kaupunkiympäristöissä tarvitaan monipuolista insinöörirakentamisen osaamista. Betonirakenteiden, kuten maa- ja rautatiesil-

käytössä lähes kaikilla siihen soveltuvilla maarakennuspainotteisilla työmaillamme. Ta-voitteena on työn toteutuksen ja tarkkuuden tehostaminen sekä materiaalihukan pienen-täminen.

KEHITÄMME ÄÄRIOLOSUHTEITA KESTÄVIÄ INFRAJÄRJESTELMIÄ Ilmaston lämmetessä infrajär

jestelmiä on kehitettävä sietämään entistä vaihtelevampia ja voimakkaampia sääilmiöitä. Uusimme vanhoja energiaverkkoja ja viemme niitä samalla maan alle huoltovar-muuden turvaamiseksi. Kehitämme kunnos-sapitopalvelujamme vastaamaan äärisää-ilmiöiden luomiin uusiin tarpeisiin.

TARJOAMME RATKAISUJA IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TARPEISIINIkääntyvä väestö tarvitsee es

teettömiä ja turvallisia elinympäristöjä, joiden säilyttämiseen ja rakentamiseen kehitämme eri tyyppisiä ratkaisuja. Olemme muun muassa kehittäneet tienhoidon alueu-rakoidemme ja Kelikeskuspalvelumme rinnal-le palveluja tukemaan turvallista liikkumista sekä helpottamaan tavaroiden ja palvelujen saatavuutta harvaan asutuilla seuduilla, missä ikääntyminen on erityinen ongelma.

tojen sekä pysäköintilaitosten, rakentaminen, ylläpito ja korjaus ovat erikoisosaamistamme. Ylläpidämme ja huollamme suurinta osaa Suomen maanteiden silloista.

PANOSTAMME VOIMAKKAASTI TURVALLISUUTEENLaadukkaat liikennejärjestelyt

parantavat tielläliikkujien turvallisuutta. Sekä rakentamisen että loppukäytön aikai-sesta turvallisuudesta huolehtiminen on läh-tökohta kaikissa väylärakentamisen projek-teissamme. Loppuratkaisuissa turvallisuutta lisäävät muun muassa liikkumisen kannalta oikein sijoitetut yli- ja alikulut sekä vihersillat.

Liikenneympäristöjen tehokas hoito ja kunnossapito on edellytys turvalliselle liikkumiselle. Hoito- ja kunnossapitotöiden palvelum-me kattavat liikenneväylien ja elinympäristöjen talvihoidon sekä sorateiden, siltojen ja liiken-neympäristöjen hoidon ja kunnossapidon.

Meillä on myös pitkäaikainen kokemus teiden kunto- ja liikennemittausten tekemi-sestä. Käytössämme on monipuoliset mitta-laitteet ja testausmenetelmät, joilla saadaan luotettavat analyysit tiestön nykytilasta ja tu-levaisuuden tarpeista. Kuntotieto on kriittistä lähtötietoa teiden ja katujen parantamiseen suunnatun rahoituksen kohdentamisessa,

DESTIA JA MEGATRENDIEN LUOMAT MAHDOLLISUUDET

VASTAAMME MUUTTUVAN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARPEISIIN

Destia kehittää jatkuvasti toimintaansa ja palvelujaan vastaamaan nopeasti muuttu-van maail man tarpeisiin; rakennamme pala palalta toimivampaa yhteiskuntaa sekä edellytyksiä turvalliselle ja sujuvalle liikkumiselle. Huolehdimme kaikessa toimin-nassamme erityisesti ympäristön hyvinvoinnista ja oman henkilöstömme sekä koko yhteiskunnan turvallisuudesta. Palvelukokonaisuutemme, osaamisemme ja toiminta-tapamme luovat meille vahvan pohjan hyödyntää toimintaympäristömme muutostren-dien luomia kasvumahdollisuuksia.


DESTIAN YRITYSVASTUUN KOKONAISUUS

TYÖTÄ TOIMIVAMMAN MAAILMAN PUOLESTA

Yritysvastuullista työtämme ohjaavat mis si o, visio, arvot ja strategia. Arvomme määrittele-vät meidän pyrkivän tavoitteisiin rehdisti, roh-keasti ja taidolla. Visiomme olla asiakkaiden ykkösvalinta ja infra-alan ykkönen Suomessa edellyttää vastuullista toimintaa sekä meiltä että kanssamme työskenteleviltä.

Yritysvastuun raportoinnissa noudatamme kansainvälisen Global Reporting Initiativen (GRI) raportointiohjetta ja sen G4-versiota core-tasolla.

YRITYSVASTUUOHJELMA JA EETTISET OHJEET OHJAAVAT VASTUULLISUUDEN TOTEUTUMISTA Vastuullisuuden toteutumista päivittäisessä työssämme ja johtamisessamme ohjaavat yritysvastuuohjelmamme ja eettiset ohjeem-me. Yritysvastuuohjelma perustuu sekä mei-dän itsemme että sidosryhmiemme arvioon

vastuullisuutemme kannalta olennaisista teemoista. Eettisissä ohjeissa kuvataan yh-tiössämme hyväksytyt toimintaperiaatteet, jotka luovat yhtenäisen perustan päätöksen-teollemme ja toiminnallemme. Yhteiset toi-mintaperiaatteemme määrittelevät destialai-suuden, yhtenäisen, eettisesti kestävän ja vastuullisen tapamme toimia.

OLENNAISUUSKARTTA LUO PUITTEET VASTUULLISELLE TYÖSKENTELYLLEDestialaisten omien näkemysten ja sidos-ryhmädialogin yhdistelmänä syksyllä 2013 syntynyt olennaisuuskartta on työkalumme yritysvastuun kokonaisuuden hahmottami-seen ja johtamiseen ja toimii pohjana yritys-vastuuohjelmallemme ja sen kehittämiselle.

Tärkeimmiksi arvioidut yritysvastuunäkö-kohtamme asemoituvat kartassa oikealle ylös. Ne muodostavat yritysvastuumme ja Global Reporting Initiative (GRI) -raportoin-timme keskeisen sisällön, ja määrittelemme niille vuosittain tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit.

Destian toiminta vaikuttaa merkittävästi yhteiskuntaan, ympäristöön ja yhtiön sidosryhmiin, joten yritysvastuumme kenttä on monitahoinen.

vähäinen

vähä

inen

kohtalainen

koht

alai

nen

SIDO

SRYH

MIE

N KI

INNO

STUS

VAIKUTUS DESTIAN LIIKETOIMINTAAN

suuri

suur

i

Yhteiskunnallinen osallistuminen

Palvelujen toteuttaminen

Turvallisuus

Eettinen liiketoiminta

Hankinnat ja kumppanuudet

Osaavat ja hyvin-voivat destialaiset

Kannattava liiketoiminta

Asiakas-tyytyväisyys

Sisäinen ja ulkoinen yritys viestintä

Ympäristö

Uudet ratkaisut ja alan kehittäminen

DESTIAN YRITYSVASTUUN OLENNAISUUSKARTTA

LUE LISÄÄGRI-koonti alkaa vuosikertomuksen sivulta 27.

13DESTIAN VUOSI 2015 TILINPÄÄTÖSGRI-KOONTI HALLINNOINTIYRITYSVASTUU

Sidosryhmä Sidosryhmän merkityksestä ja vuorovaikutuksestaAsiakkaat ja tilaajat

Asiakkaitamme ovat valtionhallinnon organisaatiot, kunnat ja kaupungit sekä teollisuus- ja liikeyritykset. Sopimuskannastamme merkittävä osa muodostuu pitkistä projekteista ja palvelusopimuksista julkisyhteisöjen ja yritysten kanssa.

Omistaja, rahoittajat ja sijoittajat

Destia siirtyi Ahlström Capitalin omistukseen 1.7.2014 Ahlström Capitalin ostettua Destia Oy:n koko osakekannan Suomen valtiolta. Destia jatkaa menestyvänä ja dynaamisena toimijana markkinoilla. Tavoitteenamme on omistaja-arvomme kasvattaminen.

Henkilöstö Osaava ja motivoitunut henkilöstömme palvelee asiakkaita ja infran käyttäjiä päivittäin eri puolilla Suomea. Henkilöstön kehittäminen on strateginen painopistealueemme.

Alihankkijat ja kumppanit

Meillä on vuosittain tuhansia toimittajia. Hankintamme on suurelta osin paikallista palve-luhankintaa. Hyödynnämme toiminnassamme luotettavien toimittajien verkostoa.

Infran käyttäjät, naapurit

Kiinnitämme erityistä huomiota infrastruktuurin käyttäjien ja eri tavoin naapureinamme asuvien ja työskentelevien ihmisten turvallisuuteen sekä tiedonkulkuun.

Viranomaiset Toimimme alalla, jossa laatu, turvallisuus ja ympäristönäkökohdat ovat avainasemassa palvelujen toteuttamisessa. Täytämme sekä lakien ja säädösten yleiset vaatimukset että kunkin projektin tai palvelusopimuksen erityisvaatimukset.

Päättäjät Infrastruktuuri on keskeinen osa Suomen menestyksen turvaamista ja ihmisten arjen sujuvuutta. Päättäjät luovat osaltaan toimintaympäristöä, jossa tarjoamme palveluitam-me valtakunnallisesti. Julkisten varojen käyttöä ohjaa tiukka kilpailutus ja läpinäkyvyys. Emme tue poliittisia puolueita.

TIIVISTÄ VUOROVAIKUTUSTA SIDOSRYHMIEN KANSSADestia rakentaa, ylläpitää ja suunnittelee lii-kenne- ja teollisuusympäristöjä. Toimimme osana arvoketjua, johon liittyy laaja joukko toimijoita ja sidosryhmiä. Keskeinen vuoro-vaikutus toteutuu meidän ja asiakkaidemme välillä. Monet projekteistamme vaikuttavat sekä suoraan infrastruktuurin käyttäjien että sen lähialueen ihmisten ja yritysten arkeen.

Destian liiketoiminnan luonne ja arvoketju määrittävät yhtiön sidosryhmävuorovaiku-tuksen muotoa ja merkitystä.

Omistaja, rahoittajat ja

sijoittajat

Alihankkijat, kumppanit

Toimialan kehitys

Lait ja säädökset

Tilaaja/asiakasVaatimukset,

kriteerit

Infran käyttäjät, naapurit

Rakennettu ympäristö,

luonto

Henkilöstö


KANNATTAVA LIIKETOIMINTA

HYVINVOINTIA KAIKILLE SIDOSRYHMILLE

TALOUDELLISEN HYÖDYN JAKAUTUMINEN SIDOS RYHMITTÄIN 2015

INVESTOINNIT 9,2 milj. €Bruttoinvestoinnit (2014: 8,0 milj. €)

RAHOITTAJAT 4,3 milj. €Rahoituskulut (2014: 5,7 milj. €)

HENKILÖSTÖ 71,5 milj. €Palkat ja palkkiot (2014: 71,1 milj. €)

TAVARAN TOIMITTAJAT 324,7 milj. €Materiaalit ja palvelut ulko puolisilta alihankkijoilta

(2014: 284,2 milj. €)

JULKINEN SEKTORI 17,2 milj. €Verot ja veroluontoiset maksut 0,5 milj. € (2014: 2,4 milj. €)Eläke- ja henkilöstö sivukulut 16,7 milj. € (2014: 16,1 milj. €)

ASIAKKAAT 462,8 milj. €Liikevaihto

(2014: 431,5 M€)

Destian taloudellisesti vastuullisen toiminnan tavoitteena on luoda kestävää taloudellis-ta lisäarvoa ja synnyttää siten hyvinvointia. Tämä tapahtuu parhaiten kehittämällä ja tarjoamalla asiakkaille laadukkaita palveluja, joita kannattavasti myymällä voimme vasta-ta omistajan tuotto-odotuksiin hyvällä oman ja sijoitetun pääoman tuotolla ja omavarai-suusasteen tasolla. Haluamme myös tarjota työpaikkoja, tuottaa hankinnoillamme ja in-vestoinneillamme taloudellista hyvinvointia eri sidosryhmillemme sekä huolehtia verojen ja muiden yhteiskunnallisten velvoitteidemme maksamisesta. Jotta kykenemme saavutta-maan nämä tavoitteet, liiketoimintamme on

oltava kasvavaa, kannattavaa ja kustannus-tehokasta. Lisäksi infra- ja rakennustoimialal-le on ominaista, että asiakkaiden tarpeiden tyydyttäminen ja taloudellisen hyvinvoinnin tuottaminen sidosryhmille edellyttävät yritys-toiminnalta pitkäjänteisyyttä.

Rakennusteollisuudessa yritysten talou-dellisen vastuun käsite sisältää myös vastuun siitä, että asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut ja rakenteet sovitun hintaisina ja laa-tuisina sekä aikataulun mukaisesti. Tuotetun infrastruktuurin on koko sen elinkaaren ajan kyettävä yhä paremmin vastaamaan käyttä-jien muuttuviin tarpeisiin.

LUE LISÄÄDestia toteutti Vantaan asuntomessu-alueen pintarakenteet.



PALVELUJEN TOTEUTTAMINEN

ASIAKASLÄHTÖISYYS JA VASTUULLISUUS OHJAAVAT TOIMINTAADestialla on merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Laajan palveluvalikoimam-me ja kattavan toimipaikkaverkostomme ansiosta toimintamme vaikuttaa lähes jokai-sen suomalaisen elämään. Rakennamme, ylläpidämme ja suunnittelemme liikenne- ja teollisuusympäristöjä sekä lisäksi kokonaisia elinympäristöjä. Palvelujen toteuttamisessa hyödynnämme kehittyneimpiä työmenetelmiä ja digitalisoitumisen mukanaan tuomia mah-dollisuuksia.

Palvelutuotantomme perusta on asiakas-lähtöisyys, johon kuuluvat oleellisena osana asiakaslupausten pitäminen ja palvelujen toteuttaminen asetettujen tavoitteiden mukai-sesti tehokkaasti, laadukkaasti ja taloudelli-sesti. Asiakaskyselyt osoittavat, että palvelui-tamme pidetään laadukkaina ja meidät koe-taan luotettavaksi toimijaksi, joka osallistuu myös koko toimialan kehittämiseen.

Vastuulliset toimintatavat ovat osa joka-päiväistä projektityöskentelyämme. Kiin-

nitämme erityistä huomiota toimintamme läpinäkyvyyteen, ja väärinkäytösten suhteen meillä on nollatoleranssi.

Meillä on kansainvälinen laatu- ja ympäris-töasioiden ISO 9001- ja 14001-yhdistelmä-sertifikaatti koskien kaikkia palvelujamme eli infrarakentamisen ja -hoidon, asiantuntija- ja kiviainespalvelujen sekä rataliiketoiminnan palveluja. Toimintamme noudattaa kaikilta osin sertifioinnin vaatimuksia, millä varmis-tamme asiakkaillemme ja muille sidosryh-millemme sen olevan tasokasta ja ympä-ristönäkökohdat huomioon ottavaa. Lisäksi toimintatapamme ovat OHSAS 18001 -työ-terveys- ja turvallisuusstandardin mukaiset.

Raportoimme yritysvastuustamme noudattaen kansainvälisen Global Reporting Initiati ven (GRI) raportointiohjetta ja sen G4-versiota core-tasolla. GRI-koonti on osa vuosikertomustamme.

LUE LISÄÄToteutimme Hämeenlinnaan Kettumäen sillan.


http://via.destia.fi/uutinen/kettumaen-silta-hameenlinnassa.html

ASIAKASTYYTYVÄISYYS

TAVOITTEENA OLLA ASIAKKAIDEN YKKÖSVALINTAPyrkimys korkeaan asiakastyytyväisyyteen on kirjattu Destian strategiaan, ja se on myös yhtiön vastuullisen toiminnan lähtökohta. Tavoitteenamme on olla asiakkaidemme yk-kösvalinta ja luotettu kumppani sekä alamme edelläkävijä. Tahdomme olla ensimmäinen yritys asiakkaidemme mielessä, kun he tar-vitsevat luotettavaa infra- ja rakennusalan moni osaajaa. Lisäksi meille on tärkeää olla houkuttelevin kumppani koko yhteistyöver-kostollemme. Asiakastyytyväisyys on yksi keskeisimmistä toimintamme onnistumisesta kertovista mittareista, ja seuraamme sen ke-hittymistä säännöllisesti.

ASIAKASTYYTYVÄISYYS – PROJEKTIJOHTAMISEN TÄRKEÄ TAVOITEAsiakastyytyväisyys on tärkeä osa projekti-johtamisemme kokonaisuutta. Sille on ase-tettu selkeät projektikohtaiset ja konsernita-son tavoitteet ja sen kehittymistä seurataan systemaattisesti. Analysoimme saamamme asiakaspalautteen huolellisesti ja teemme sen pohjalta tarvittavat kehittämistoimen-piteet, joista myös raportoimme sisäisesti.

Tärkeimmät asiakastyytyväisyyden mitta-rimme ovat vuosineljänneksittäin raportoita-va projektipalaute ja nettosuositteluindeksi. Vuonna 2015 projektipalaute laski hieman ollen 4,0 (4,1 vuonna 2014). Nettosuosittelu-indeksi, joka kertoo, kuinka suuri osa asiak-

kaistamme suosittelisi meitä, parani ollen 12 (7). Asiakastyytyväisyyden kehitys on lin-kitetty strategisiin mittareihimme.

Asiakkailta ja kumppaneilta saa mamme palautteen perusteella sidosryhmämme odottavat meiltä ennen kaikkea vastuullista ja sopimusten mukaista toimintaa, innovatii-visuutta sekä onnistunutta palvelukokonai-suutta. Asiakastyön syventäminen ja toimin-tatapojen kehittäminen jatkuvat vuonna 2016 osana strategista kehittämisohjelmaamme.

TYYTYVÄINEN HENKILÖSTÖ – TYYTYVÄISET ASIAKKAATUskomme, että oman henkilöstömme työtyy-tyväisyydellä on ratkaiseva merkitys asiakas-tyytyväisyyteen. Panostammekin työtyyty-väisyyteen voimakkaasti ja mittaamme vuo-sittain henkilöstömme tyytyväisyyttä omaan työhönsä sekä esimiehen, oman työyhteisön ja koko yrityksen toimintaan.

Erityistä huomiota kiinnitämme työntekijöi-demme palveluasenteeseen. Kannustaminen ”kyllä järjestyy” -asenteen omaksumiseen sekä asiakkaiden kuuntelemiseen ja heidän haasteidensa ratkaisemiseen ovat tärkeitä elementtejä asiakastyön ja projektijohtamisen kehittämisessä. Destialaisuuden ytimessä on periaate tehdä pitkäjänteistä ja hyvää työtä rehdisti ja reilusti toteuttaen ratkaisut asiak-kaan näkökulmasta.

LUE LISÄÄUrakoimme Länsimetron päällys-rakenteet. Projektissa vankka ammatti-taitomme takaa onnistumisen, sillä tarkkuudet ovat millimetriluokkaa.


http://via.destia.fi/toimiva-suomi/millimetrin-tarkkuudella.html

TURVALLISUUS

TURVALLISUUS KESKIÖSSÄ KAIKESSA TOIMINNASSADestia haluaa taata kaikille työntekijöilleen ja työmaillaan toimiville alihankkijoille turval-liset ja terveelliset työolosuhteet ja huolehtii myös tielläliikkujien liikenneturvallisuudesta. Turvallisuus on keskeinen osa sosiaalista vastuutamme ja tavoitteemme kaikessa toi-minnassamme.

Työturvallisuutemme on viime vuosina pa-rantunut selvästi, ja hyvä kehitys jatkui vuon-na 2015. Tapaturmataajuus eli vähintään yh-den sairauspäivän poissaoloon johtaneiden työpaikkatapaturmien määrä miljoonaa työ-tuntia kohti laski ennätyksellisen alas 7,6:een (9,3 vuonna 2014). Sairaus- ja tapaturma-poissaoloja oli 6,5 työpäivää per henkilötyö-vuosi eli sairauspoissaoloprosentti oli 2,6.

TARKENTUVAN SUUNNITTELUN PERIAATE VARMISTAA PROJEKTIEN TURVALLISUUDENLiiketoimintamme on projektiluonteista ja sille ovat ominaisia muuttuvat työkohteet sekä niiden erilaiset ja vaihtelevat olosuhteet. Pyrimme varmistamaan työkohteiden turvalli-suuden tarkentuvan suunnittelun periaatteen mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että yhteis-ten turvallisuusmenettelyjemme lisäksi pro-jektikohtaiset turvallisuusasiat otetaan huo-mioon aluksi koko projektin näkökulmasta ja tarkennetaan sitten edelleen työvaiheittain.

Koska monet projekteistamme toteute-taan liikenneympäristöissä, huolehdimme liikenneturvallisuudesta erityisen tarkasti. Turvallisuus varmistetaan työmaiden oikein suunnitelluilla ja toteutetuilla liikennejärjeste-lyillä, jotka koskevat sekä ajoneuvoliikennet-tä että työntekijöitä ja kattavat tarvittaessa myös rautatieliikenteen. Hoito- ja kunnossa-pitotöissä liikenneturvallisuus varmistetaan esimerkiksi merkitsemällä kalusto hyvin ja toteuttamalla työt oikein ajoitettuna.

TURVALLISUUTTA SEURATAAN JA MITATAAN TARKASTITyöturvallisuuteen liittyvät toimenpiteet ja vastuutahot päätetään vuosittain työsuojelu-toimikunnassa, jonka puheenjohtajana toimii Destian toimitusjohtaja. Työsuojelutoimikunta vastaa myös työturvallisuuteen vaikuttavien toimenpiteiden seurannasta toteutusvastuun ollessa koko linjajohdolla. Johtoryhmissäm-me turvallisuusasioita käsitellään säännölli-sesti ja niistä raportoidaan kuukausittain.

Neljästi vuodessa koko henkilöstöllemme lähetetään turvallisuustiedote, jossa muun muassa välitetään työsuojelutoimikunnan ajankohtaiset viestit, seurataan tärkeimpien turvallisuuteen liittyvien tunnuslukujen kehi-tystä, kerrotaan sattuneista tapaturmista ja LUE LISÄÄ

Parannamme Länsimetron liityntä-yhteyksiä Espoon Matinkylässä.


http://via.destia.fi/uutinen/kantatie-51-espoo.html

RAKENNUSALAN 2020-SITOUMUSDestia on allekirjoittanut rakennus teolli suu-den Nolla tapaturmaa rakennusalalla 2020 -sitoumuksen. Johdon työturvallisuus sitou-mus ja turvallisen työn periaatteet ovat seu-raavat:• Tapaturmaton työmaa/tehdas on meille

kunnia-asia.• Tavoitteemme on, että tapaturmat vähe-

nevät 30 prosenttia joka vuosi.

TURVALLISIN TOIMIJA 2015

Palkitsemme henkilöstöämme ja yksi-köitämme tapaturmattomuudesta. Vuodesta 2011 alkaen jaettu Turvallisin Toimija -kierto-palkinto on löytänyt otta jansa joka vuosi. Vuonna 2015 erinomaiseen saavutukseen pääsi kallio rakentamisen liiketoimintayksikkö: nolla työtapaturmaa vuoden aikana.

Kiertopalkinnon lisäksi olemme touko-kuusta 2012 alkaen palkinneet yksiköitämme tapaturmattomista 120 päivän jaksoista. Ta-paturmaton kausi tarkoittaa, ettei sen aikana ole yli yhden päivän sairauspoissaoloon joh-tavaa työpaikkatapaturmaa.

Järjestelmällinen panostuksemme työ-turvallisuuden kehittämiseen tuottaa tulosta: työtapaturmat ovat vähentyneet merkittävästi työmaillamme.

turvallisuushavainnoista sekä annetaan neu-voja tapaturmien välttämiseksi.

PAKOLLINEN VERKKOPEREHDYTYS TARJOAA PERUSTIEDOT TURVALLISUUSASIOISTARakennusalalla on erityisen tärkeää pereh-dyttää työntekijät huolellisesti työtehtäviinsä ja niiden suorituspaikkoihin, jotta heillä on edellytykset tehdä työnsä turvallisesti. Var-mistamme monin eri tavoin, että kaikki työ-maillamme työskentelevät ovat perillä turval-lisuusperiaatteistamme.

Vuonna 2013 otimme käyttöön työturval-lisuuden verkkoperehdytyksen, joka tarjoaa perustiedot yhtiös tämme ja sen tavasta johtaa ja tehdä töitä turvallisesti. Jokaisen destialaisen ja Destian käyttämän alihankki-jan tulee suorittaa kurssi ennen kuin hän voi työskennellä yhtiön työmailla. Verkkopereh-dytyksen on suorittanut yhteensä noin 6 200 henkeä, joista alihankkijoita on noin 4 200. Vakinaisen henkilökunnan lisäksi myös kaikki kesätyöntekijämme osallistuvat perehdytys-tilaisuuksiin, joissa käydään läpi turvallisen työskentelyn periaatteet. Koulutamme työ-turvallisuusasioita myös oppilaitoksissa Tie-turva 1 -kursseilla.

TAPATURMATAAJUUDEN KEHITYS

TAPATURMIEN VAKAVUUSASTE

TURVALLISUUSHAVAINTOJEN MÄÄRÄ

2012 2013 2014 2015

1–29 päivän poissaolo 33 21 18 15

Yli 30 päivän poissaolo 5 4 3 3

2013 2014 2015

400 799 1 108

2012 2013 2014 2015

• Parannamme työturvallisuutta järjestel-mällisesti.

• Tutkimme kaikki tapaturmat ja vaaratilan-teet.

• Käytössämme on tarvittavat resurssit työ-turvallisuusasioiden hoitoon.

• Tilastoimme ja ilmoitamme tapaturmat yhteisen ohjeistuksen mukaisesti.

• Edellytämme näiden tavoitteiden ja vaa-timusten noudattamista myös sopimus-kumppaneiltamme.

7,69,3

10,8

15,6


sen perusteella. Kohtelemme kaikkia tasa-vertaisesti ja arvioimme henkilökuntaamme työssä suoriutumisen perusteella. Työntekijän palvelussuhdetta ja sen taloudellisia etui-suuksia koskevissa päätöksissä noudatam-me annettuja ohjeita ja aina vähintään ”yksi yli” -periaatetta, mikä tarkoittaa sitä, että näissä asioissa päätöksentekijä on esimiehen esimies.

Haluamme taata turvalliset ja terveelliset työolosuhteet kaikille työntekijöillemme. Vas-tuullisella toiminnalla ehkäisemme ennakolta työtapaturmat ja terveysriskit sekä kehitäm-me työoloja.

Kukin destialainen vastaa itse oman pää-töksentekonsa ja toimintansa tehokkuudesta, turvallisuudesta ja rehellisyydestä sekä hyvän työilmapiirin luomisesta ja ylläpitämisestä. Olemme meille annetun luottamuksen arvoi-sia.

OSAAVAT JA HYVINVOIVAT DESTIALAISET

VAHVA PANOSTUS HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISEEN

Infra- ja rakennustoimialan rakenteita ja toi-mintatapoja muuttavat kehitystrendit, erityi-sesti digitaalisten ratkaisujen käytön lisään-tyminen, edellyttävät alan yrityksiltä jatkuvaa, pitkäjänteistä henkilöstön osaamisen kehit-tämistä. Destia kiinnittää erityistä huomiota asiak kuuksien hallintaan, insinöörirakenta-miseen ja työmaiden automaatioon liittyvän osaamisensa kehittämiseen.

Esimerkki henkilöstömme osaamisen ke-hittämisestä ovat jo useana vuonna toteute-tut Tositoimi-valmennukset, joissa pääpaino on ollut yhtenäisten toimintatapojen ja asia-kastyön kehittämisessä.

Panostamme myös henkilöstömme päte-vyyksien kehittämiseen. Alallamme tärkeitä pätevyyksiä ovat esimerkiksi tieturva- ja rata-työturvallisuuspätevyydet, työturvallisuus-kortti ja kuorma-autonkuljettajien ammattipä-tevyys.

HENKILÖSTÖN TYYTYVÄISYYS PARANIMittaamme vuosittain henkilöstömme tyyty-väisyyttä omaan työhönsä sekä esimiehen, oman työyhteisön ja koko yrityksen toimin-

taan. Muita tutkimuksen keskeisiä teemoja ovat työhyvinvointi ja -motivaatio.

Vastausskaalalla 1–5 vuoden 2015 tutki-muksen kokonaiskeskiarvo oli 3,81 (3,79), esimiestyötä mittaava indeksi 3,87 (3,88) ja työhyvinvointi- ja sitoutuneisuusindeksi 3,85 (3,83). Henkilöstöltä kysyttiin myös, kuinka hyvin Destia heidän mielestään ottaa toi-minnassaan huomioon ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun. Ympäristövastuun huo-mioon ottamisesta arvosana oli 3,98 (3,92) ja sosiaalisen vastuun huomioon ottamisesta 3,79 (3,71). Tutkimuksen vastausprosentti oli 76 (78).

Käsittelemme henkilöstötutkimuksen tu-lokset vuosittain yksiköittäin ja tiimeittäin ja keskustelun pohjalta valitsemme toteutet-tavaksi kehityskohteen, jonka avulla paran-namme toimintaamme edelleen.

HYVÄ ESIMIESTYÖ MAHDOLLISTAA TAVOITTEISIIN PÄÄSYN Esimiehillä on keskeinen rooli työntekijöiden motivaation ja työhön sitoutumisen sekä työssä jaksamisen ja viihtymisen kannalta.

Hyvä esimiestyö onkin strategiamme paino-pistealue ja esimiestemme tulospalkitsemi-sen peruste.

Esimiehemme vastaavat siitä, että kaikista työasioista käydään meillä suoraa, avointa ja rakentavaa keskustelua, johon osallistuminen on jokaisen destialaisen oikeus ja velvolli-suus. Esimies toimii myös hyvänä esimerk-kinä vastuullisten toimintatapojen toteutta-misessa ja puuttuu mahdollisiin korjaamista vaativiin asioihin. Jokaisen esimiehen tulee käydä säännölliset tulos- ja tavoitekeskuste-lut alaistensa kanssa.

SELKEÄT TYÖNANTAJA- JA TYÖNTEKIJÄ PERIAATTEETTärkeänä osana yrityskulttuuriamme vastuul-lisuus konkretisoituu meille hallituksemme, johtomme ja muun henkilöstömme sekä yh-teistyökumppaniemme toimintaa koskevina korkeina eettisinä vaatimuksina.

Kunnioitamme työntekijöidemme perusoi-keuksia sekä meitä sitovia työehto- ja muita sopimuksia. Valitsemme työntekijät tehtäviin-sä soveltuvuuden, kokemuksen ja koulutuk-

LUE LISÄÄEettiset ohjeemme löytyvät kokonaisuudessaan verkkosivuiltamme.


http://www.destia.fi/yritys/arvot-ja-eettiset-ohjeet.html

HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA31.12.2015

HENKILÖSTÖN SUKUPUOLIJAKAUMA 31.12.2015

miehiä .......... 86 %

naisia ............ 14 %

vakituiset määräaikaiset

HENKILÖMÄÄRÄN KEHITYS31.12.2015

2012 2013 2014 2015

1 417

1 502

85

1 375

1 465

90

1 354

1 429

75

1 403

1 492

89 KATSO VIDEOKesätyöntekijämme kertovat tositoimistaan Destiassa.

LUE LISÄÄTöihin Destiaan.

VUOSITTAIN 150 KESÄTYÖNTEKIJÄÄ JA HARJOITTELIJAA

”Mukava, monipuolinen ja vastuullinen työpaikka.” Näin luonnehtivat kesätyöpaikkaansa viime kesänä Destiassa työskennelleet nuoret. Hyvät kokemukset kumpuavat saadun palautteen mukaan siitä, että meillä on hyvä meininki, työtehtäviin perehdytetään kunnolla ja työturvallisuudesta pidetään tarkasti huolta.

”Jälleen yksi mielenkiintoinen ja kokemusrikas viikko takana. Helteinen perjantai sisälsi betoni-

kaide-elementtien juurikakkujen valua sekä työmaan yleisen järjestyksen ylläpitoa. Monipuoliset tehtävät antavat tietotaitoa, jota ei koulun luennoilla opi”, eräs kesätyöntekijä totesi intrassamme.

Insinöörioppilas Janne Heikkinen innostui ke-säpestistään valtatie 8:n Luostarinkylän eritaso-liittymätyömaalla ja jäi töihin vuoden loppuun asti. ”Destiassa on mukavaa porukkaa, ja työturvallisuu-desta pidetään hyvin huolta”, hän sanoi.

–24 .............. 4,9 %

25–29 ........ 11,7 %

30–34 ........ 11,5 %

35–39 ........ 10,5 %

40–44 .......... 6,7 %

45–49 ........ 10,7 %

50–54 ........ 15,6 %

55–59 ........ 17,9 %

60–64 .......... 9,5 %

65– .............. 1,1 %


http://www.destia.fi/uutishuone/pinnalla/kesatyopaikamme-haettavissa-nyt-katso-video.html

http://via.destia.fi/uutinen/toihin-destiaan.html

HANKINNAT JA KUMPPANUUDET

TÄYDENNYSTÄ OMIIN RESURSSEIHIN

Destia toimii Suomessa valtakunnallisesti ja tekee yhteistyötä tuhansien toimittajien kanssa. Toteutamme projekteja täydentä-mällä omaa kalustoamme ja osaamistamme runsaalla alihankinnalla. Toimitusketjujemme tekijät kokoamme projektikohtaisesti, usein paikallisista osaavista aliurakoitsijoista.

Hankintamme onkin suurelta osin paikal-lista palveluhankintaa, ja sidosryhmiltä saa-mamme palautteen mukaan meidät koetaan merkittäväksi paikalliseksi työllistäjäksi.

Destian hommissa -kumppanit on yhteis-työverkosto, jolla täydennämme osaamis-tamme, tehostamme projektien läpivientiä ja varmistamme laadukkaan lopputuloksen asiakkaillemme. Vuonna 2015 hankintamme Destian hommissa -kumppanuuksilta kasvoi-vat yli 70 prosenttia edellisvuoteen verrattu-na. Verkoston rakentaminen jatkuu edelleen.

Materiaalit hankimme pääsääntöisesti ul-koisilta toimijoilta. Itse tuotamme ainoastaan kiviainesta, joka hankitaan tyypillisesti läheltä projekteja. Esimerkkejä hankkimistamme ma-teriaaleista ja tuotteista ovat erilaiset teräs-tuotteet ja tiesuola liukkauden torjuntaan. En-nen sopimuksen tekoa arvioimme materiaali-toimittajat sekä kotimaassa että ulkomailla ja tarkastamme heidän tuotantolaitoksensa tai -alueensa. Tuotteen tai mate riaalin valmistus-ta ja tuotantolaitoksen toimintaa valvoo usein myös jokin kolmas taho.

Kaikissa hankinnoissa noudatamme ar-vojamme ja eettisiä ohjeitamme sekä rei-luja kilpailuttamisperiaatteita. Volyymiltaan merkittävät tuotteet ja palvelut hankimme keskitetysti. Lakien ja säädösten lisäksi edel-lytämme yhteistyötahoiltamme kyvykkyyttä

ja halua noudattaa toimintamallejamme sekä turvallisuus- ja ympäristömääräyksiämme.

Vuonna 2015 kokonaishankintamme olivat 320,5 (263,4) miljoonaa euroa. Toimintamme luonteesta johtuen suurin osa hankinnois-tamme tehdään Suomesta, mutta vähäisen määrän hankimme myös suoraan ulkomaisil-ta toimittajilta, 1,5 (2,9) prosenttia.

TILAAJAVASTUULAKI TORJUU HARMAATA TALOUTTA Noudatamme toiminnassamme tilaajavas-tuulakia, jolla pyritään torjumaan harmaata talout ta sekä edistämään yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudat-tamista. Vaadimme myös toimittajiamme hoitamaan lainmukaiset velvoitteensa ja pal-veluhankintasopimuksissamme edellytämme heiltä kuulumista Tilaajavastuu.fi-palveluun.

Tämä helpottaa toimittajien lain mukaisten velvollisuuksien tarkistamista, dokumentoin-tia ja seuraamista. Lisäksi vaadimme raken-nusalan ilmoitusvelvollisuuden täyttämistä. Ulkomaisilta palveluntoimittajilta edellytäm-me samoja lain ja säännösten mukaisia selvi-tyksiä ja tietoja kuin kotimaisilta toimittajilta.

CE-MERKINNÄT PAKOLLISIA RAKENNUSTUOTTEISSACE-merkintä on vuodesta 2013 lähtien ollut pakollinen rakennustuotteissa. Merkintä ker-too, että valmistaja vakuuttaa tuotteen täyt-tävän sitä koskevien EU:n direktiivien vaati-mukset ja läpikäyneen mahdollisesti vaaditut tarkistukset. CE-merkintävelvollisuus koskee sekä tuottamaamme kiviainesta että hankki-miamme tuotteita.

LUE LISÄÄVoimalinjaa Keminmaalle


http://via.destia.fi/toimiva-suomi/voimaa.html

YMPÄRISTÖ

TAVOITTEENA YMPÄRISTÖ-VAIKUTUSTEN MINIMOINTIDestian tavoitteena on rakentaa kansalaisten ja yritysten tarpeita mahdollisimman hyvin palvelevaa ja samalla ympäristötehokasta infraa. Pyrimme minimoimaan kaikkien hank-keidemme ympäristövaikutukset ja teemme jatkuvaa työtä resurssi-, materiaali- ja ener-giatehokkuutemme parantamiseksi.

Ympäristöjohtamisemme perustuu ISO 14 001 -standardin mukaiseen ympäristö-asioiden hallintajärjestelmään. Hallintajärjes-telmä varmistaa, että ympäristönsuojelulliset tavoitteet otetaan huomioon kaikessa toimin-nassamme ja päätöksenteossamme. Näin ympäristöjohtamisemme edistää oman toi-mintamme ekotehokkuutta ja vähentää pal-velujemme ja ratkaisujemme koko elinkaaren aikaisia ympäristöhaittoja.

Infrahankkeisiin liittyy runsaasti luvanva-raista toimintaa ja sääntelyä. Toimimme aina voimassa olevan ympäristölainsäädännön ja säädösten mukaisesti.

Osana projektijohtamista seuraamme asiakkaidemme tyytyväisyyttä ympäristö-asioiden hoitoomme. Vuonna 2015 saimme ympäristö- ja turvallisuusasioiden hoidosta keskimääräiseksi arvosanaksi 4,0 asteikolla 1–5 (4,0 vuonna 2014 ja 2013).

LUONTOARVOJEN HUOMIOON OTTAMINEN TÄRKEÄÄ MAA- JA KIVIAINEKSEN KÄYTÖSSÄ Meillä on 316 luvitettua kiviainesaluetta, jois-ta vuonna 2015 oli aktiivista toimintaa noin

sadalla. Vuosittain käytämme noin kolme mil-joonaa tonnia maa- ja kiviainesta.

Maa- ja kiviaineksen otossa pyrimme aina toimimaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen hyväksi. Uusia alueita hankki-essamme selvitämme niiden luontoarvot en-nalta ja jätämme suojellut ja luontoarvoiltaan muuten arvokkaat alueet kokonaan toimin-tamme ulkopuolelle. Lainsäädäntö määritte-lee arvokkaimmat lajit ja elinympäristöt, mut-ta pyrimme omaehtoisesti säilyttämään myös muita arvokkaita kohteita.

Elinkaarensa loppupäässä olevat otto-alueet jälkihoidamme niin, että kasvillisuus palautuu niille mahdollisimman nopeasti. Maa- ja kiviaineksen otto ei aina ole uhka luonnon monimuotoisuudelle, vaan voi jopa lisätä sitä. Alueelle voi toiminnan päätyttyä syntyä esimerkiksi louhoslampi, kalliojyrkän-ne lintujen pesimäpaikaksi tai aurinkoinen rinne paahdelajien kasvillisuudelle.

TEHOKKUUTTA TOIMINTAAN YMPÄRISTÖN HYVÄKSIOlemme edelläkävijä työkoneautomaation hyödyntämisessä ja käytämme sitä työn te-hostamiseksi, tarkkuuden parantamiseksi ja materiaalihukan pienentämiseksi lähes kai-killa soveltuvilla maarakennuspainotteisilla työmaillamme.

Kierrätämme ja käytämme uudelleen ra-kennusaineita aina, kun se on mahdollista. Esimerkkejä tästä ovat betonimurskeen ja

puretusta asfaltista valmistetun rouheen kier-rättäminen sallituissa rajoissa sekä vanhojen rakennekerrosten hyödyntäminen tiehank-keissa.

Materiaalitehokkuuden ja polttoaineen-kulutuksen optimoimiseksi kiinnitämme projekteissamme runsaasti huomiota toi-mintatapojen ja logistiikan suunnitteluun. Lisäksi seuraamme kuorma-autokalustomme käyttöä GPS-paikantamiseen perustuvalla järjestelmällä. Yhdistämällä käyttö- ja poltto-aineenkulutustiedot saamme tarkkaa tietoa kunkin kuorma-auton tehokkuudesta ja ta-loudellisuudesta. Myös rataliiketoiminnassa seuraamme kaluston käytön tehokkuutta, ja olemme onnistuneet esimerkiksi vähentä-mään ratakaluston siirtoajoja 15 prosenttia vuoden 2015 aikana.

Lisäksi kahdessa Destian tukikohtakiin-teistössä järjestettiin energiakatselmukset, joissa löydettiin paljon hyviä toimenpiteitä energiansäästöön.

LAATU- JA YMPÄRISTÖSERTIFIKAATTI KAIKILLA PALVELUILLAMeillä on kansainvälinen laatu- ja ympäris-töasioiden ISO 9001- ja 14001-yhdistelmä-sertifikaatti koskien kaikkia palvelujamme eli infrarakentamisen ja -kunnossapidon, asiantuntija- ja kiviainespalvelujen sekä rata-liike toiminnan palveluja. Sertifikaatin vaati-musten mukaisilla menettelyillä varmistamme asiakkaillemme ja sidosryhmillemme, että toimintamme on laadukasta ja ympäristön hyvinvoinnin huomioon ottavaa.

MELUA HAHMOTTAMASSA

Tietyissä kiviaineksen oton vaiheissa syntyy paikoin korkeita melutasoja. Destian melu-suunnittelijat Taina Mattila (oik.) ja Hannele Sivonen (vas.) käyttävät työssään luomaansa CadnaA-melulaskentaohjelmaa, jonka avulla he voivat selvittää, kuinka paljon kiviaineksen otos-ta ja murskauksesta syntyy melua. Meluvaiku-tusten selvitys tehdään aina ennen varsinaisen toiminnan aloittamista. Suurin melu lähtee po-rauksesta, rikotuksesta ja murskauslaitoksesta. Mallin avulla näille toiminnoille etsitään työmaal-ta mahdollisimman edulliset sijainnit, niin ettei melu aiheuta kohtuutonta haittaa lähiympäris-tölle. Meluselvitys on myös hyvä keino varmis-taa ympäristölupien saanti.

LUE LISÄÄ


http://via.destia.fi/uutinen/melua-hahmottamassa.html

UUDET RATKAISUT JA ALAN KEHITTÄMINEN

TUOTEKEHITYS VASTAA DIGITALISOITUVAN TOIMIALAN TARPEISIINLisääntyvä digitaalisuus muuttaa syvällises-ti koko infra- ja rakennusalaa. Se vaikuttaa tapaan, jolla projekteja suunnitellaan, toteu-tetaan ja valvotaan. Tuotannon reaaliaikaiset raportointiratkaisut tehostavat toimintaa, pa-rantavat toiminnan ja lopputuotteiden laatua sekä mahdollistavat tehokkaamman rapor-toinnin ja viestinnän eri osapuolten kesken. Destia vastaa nopeasti muuttuvan maailman tarpeisiin kehittämällä jatkuvasti palvelujaan.

Hyödyntääksemme täysimittaisesti di-gitalisoitumisen tarjoamat mahdollisuudet panostamme T&K-työssämme voimakkaasti etenkin digitaalisten toimintamallien ja niitä hyödyntävien tuotantotapojen kehittämiseen. Tuotekehityksemme voidaan jakaa kolmeen kokonaisuuteen: mallipohjainen tuotanto, tuotannon mobiili tiedonkeruu ja raportointi sekä tuotantolähtöinen menetelmä- ja tekno-logiakehitys.

Olemme alan edelläkävijä tietomallipoh-jaisessa tuotannossa, jossa suunnittelijoiden tuottamat väylämallit ja maarakenteiden digi-taaliset mallit viedään tuotantoon työkoneau-tomaation avulla. Työkoneissa on satelliitti-paikannus ja ohjausjärjestelmä, joiden avulla työkoneen kuljettaja voi kolmiulotteista ai-neistoa hyödyntäen rakentaa erittäin tarkasti. Tuotantotapa lisää tehoa, parantaa laatua ja pienentää materiaalihukkaa. Työkone toimii

myös mittalaitteena laadunvarmistuksessa, mikä vähentää tähän työvaiheeseen perintei-sessä työskentelytavassa liittyvää mittaus-työtä.

Mallipohjainen aineisto voidaan jakaa työkoneille langattomasti keskitetyllä palve-linratkaisulla. Työkoneet ovat jatkuvassa yh-teydessä pilvipohjaiseen palvelimeen, joten myös niiden sijaintia ja työskentelyä voidaan seurata verkon yli tarkasti mistä tahansa.

Työnjohto voi maastossa hyödyntää mobiili-laitteilla palvelimelle kertyvää aineistoa, kuten rakennemalleista muodostettuja poikkileik-kauksia ja työkoneiden toteumamittauspis-teitä.

Rakennussuunnitteluaineiston mallintami-nen tuo myös muita hyötyjä sekä suunnitte-luun että rakennusprojekteille. Mallien avulla voidaan jo ennen toteutusta visuaalisesti tarkastaa rakenteiden toimivuus ja yhteenso-pivuus ja laskea tarvittavia materiaalimääriä eri käyttötarkoituksissa. Näin suunnittelun lopputulos on virheettömämpi ja maastossa tulee vähemmän yllätyksiä.

Destialla oli vuonna 2015 käynnissä yli 50 mallipohjaisesti toteutettavaa rakennuspro-jektia, ja tie- ja rataväylien kunnossapidossa mobiili tiedonkeruu ja raportointi ovat vielä rakentamistakin laajemmassa roolissa. Näis-sä palveluissa meillä on alihankkijat mukaan lukien jo yli 2 000 mobiilin tiedonkeruun käyt-täjää. Laitteisiin ulottuvan langattoman tie-donsiirron ja erilaisten mobiililaitteiden avulla keräämme tuotannosta monenlaista tietoa, joka välitetään palvelimille analysoitavaksi. Tietoja voidaan hyödyntää muun muassa kunnossapitotoimenpiteiden suunnittelussa, seurannassa ja dokumentoinnissa, työajan seurannassa sekä monipuolisessa raportoin-nissa eri käyttäjäryhmille.

Digitaalisia ratkaisuja hyödyntävän suun-nittelun ja tuotannon lisäksi suuntaamme pa-nostuksia myös käytännönläheiseen mene-telmä- ja teknologiakehitykseen. Näistä esi-merkkejä ovat erityisesti ratakunnosapidon ja tien hoidon kaluston ja laitteiden kehitys sekä betonirakentamisen turvallisuutta ja laatua tehostavat ratkaisut.

DIGITAALISIIN TOIMINTOIHIN TARVITAAN UUTTA OSAAMISTALisääntyvä digitalisoituminen asettaa uusia vaatimuksia henkilöstömme ja alihankkijoi-demme osaamiselle. Tietomallien hyödyn-tämiseen ja työmaiden automaatioon liittyvä osaaminen onkin yksi henkilöstön osaamisen kehittämisen painopistealueemme. Uusien osaajasukupolvien kouluttamiseksi teemme tiivistä yhteistyötä alan oppilaitosten ja järjes-töjen kanssa. Haluamme olla oppilaitoksille asiantunteva ja luotettava kumppani, joka ke-hittää alan koulutusta ja tarjoaa mielenkiintoi-sia työpaikkoja sekä opiskeluajan kesätöihin että valmistuville nuorille.

Osallistumme aktiivisesti myös koko suo-malaisen infra-alan kehittämiseen. Olem-me olleet mukana kehittämässä infra-alan tilaajakäytäntöjä osallistumalla esimer-kiksi inframallintamisen yhteistyö foorumi buildingSMART Finlandin toimintaan.

DESTIAN TUOTEKEHITYKSEN OSA-ALUEET

Mallipohjainen tuotanto

Tuotannon mobiili

tiedonkeruu

Tuotantolähtöinen menetelmä- ja

teknologiakehitys


TIETOMALLIPOHJAINEN SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN

Toteutamme valtatie 8:n Luostarinkylän eritasoliittymän työmaata Raumalla suunnittele ja toteuta -hankkeena hyö-dyntäen tehokkaasti tietomalleja ja automaatiota. Tieto-mallipohjaisen rakentamisen edellä kävijöinä olemme tällä työmaalla vieneet toteutusmetodin pisimmälle Suomessa, ja keräämme samalla arvokasta kokemusta prosessin edelleen kehittämistä varten.

Tietomallia ylläpidetään ja päivitetään pilvipohjaisessa

järjestelmässä

Reaaliaikainen seuranta auttaa

laadun varmistuksessa

Työmaa suunnitellaan kolmiulotteiseksi tietomalliksi

Työkoneiden ohjausjärjestelmät

hyödyntävät suunnitelmaa ja

päivittävät toteumat tietomalliin

Asiakas voi seurata reaaliaikaisesti projektin etenemistä, sekä saa täsmällisen dokumentaation

toteutuneesta projektista.

LUE LISÄÄ

KATSO VIDEO

PROJEKTISSAMME RAUMALLA TIETO MALLIPOHJAINEN TOTEUTUS VIETY PISIMMÄLLE SUOMESSA



http://www.destia.fi/uutishuone/pinnalla/toteutamme-toimivampaa-maailmaa-raumalla-katso-video.html

YHTEISKUNNALLINEN OSALLISTUMINEN JA VIESTINTÄ

AKTIIVISTA OSALLISTUMISTA YHTEISKUNNAN TOIMINTAAN

Olemme mukana erilaisten yhteisöjen ja jär-jestöjen toiminnassa voidaksemme läpinäky-västi edistää liiketoimintamme kannalta tär-keiden asioiden käsittelyä ja päätöksentekoa. Osallistumme muun muassa energia-, raken-nus-, tienrakennus- sekä palvelualan yhtei-söjen ja järjestöjen toimintaan. Vaikutamme niissä sekä yhtiönä että henkilöjäsenyyksien kautta. Jokaisella destialaisella on oikeus osallistua yhteiskunnallisiin asioihin. Osallis-tumisemme lähtökohta on, että edustajamme tulee olla aktiivisesti mukana yhdistyksen toi-minnassa – mielellään hallituksen, relevantin työryhmän tai muun toimielimen jäsenenä. Emme tue poliittisia tai uskonnollisia organi-saatioita.

DESTIAN JÄSENYYDET YHDISTYKSISSÄ JA JÄRJESTÖISSÄ• Energiateollisuus ry• Finnuclear ry• INFRA ry• Mainostajien Liitto• Mtr Maanalaisten Tilojen Rakentamis-

yhdistys ry• Palvelualojen Työnantajat Palta ry• Pohjoismaiden Tieteknillisen Liiton Ptl

Suomen Osasto ry

• Pohjois-Suomen Rakennus klusteri ry• Rakennustieto Oy

(Building SMART Finland)• Suomen Laatuyhdistys ry• Suomen Tieyhdistys ry• Suunnittelu- ja konsultointiyritykset

SKOL ry• Tieveteraanit ry• Yleinen Teollisuusliitto ry• Lisäksi jäsenyyksiä eri alueiden kauppa-

kamareissa alueellisen verkostoitumisen edistämiseksi.

OIKEAA, KIINNOSTAVAA JA AJANKOHTAISTA TIETOAViestintä liittyy kaikkeen Destian toimintaan. Viestintäkulttuurimme perustuu monipuoli-seen vuorovaikutukseen ja aktiiviseen dialo-giin eri sidosryhmiemme kanssa. Kaikessa viestinnässä noudatamme avoimuutta, luo-tettavuutta ja nopeutta.

Henkilöstöllemme kerromme avoimesti, rehellisesti ja viivytyksettä heitä koskevat asiat, ja jokaisella destialaisella on mahdolli-suus vaikuttaa, antaa palautetta ja saada ää-nensä kuuluville.

Sisäisen viestintämme tavoitteena on, että destialaiset ymmärtävät strategiamme perus-

viestit, vision, mission ja yhtiön arvot. Mit-taamme sisäisen viestintämme vaikuttavuut-ta vuosittain osana henkilöstötutkimustamme viestinnälle ja strategian viestien ymmärtämi-selle antamilla arvioilla.

Vuoden 2015 henkilöstötutkimuksessa henkilöstö antoi asteikolla 1–5 omalle stra-tegian ymmärrykselleen arvosanan 3,9 (3,8 vuonna 2014) ja Destian sisäiselle tiedonku-lulle arvosanan 3,5 (3,5).

Uudistimme intranet-palvelumme päätty-neenä vuonna. Uusi Desnet-intranet tavoit-taa kaikki destialaiset paikasta riippumatta ja tarjoaa henkilöstöllemme kanavan tiedon tuottamiseen ja jakamiseen. Kesällä 2015 kesätyöntekijämme toimivat niin sanottuina desnettaajina viestien työtehtävistään ja kuu-lumisistaan eri projekteista ympäri Suomen kuvien ja videoiden kera.

Ulkoisen viestintämme tavoitteena on, että Destia tunnetaan hyvämaineisena, vetovoi-maisena, kiinnostavana ja kilpailukykyisenä yhtiönä. Tiedotusvälineisiin haluamme luoda hyvät suhteet ja auttaa niiden edustajia löy-tämään aina parhaiten asioista perillä olevat asiantuntijat.

Jatkoimme päättyneenä vuonna myös Ilme- kehitysohjelmaamme, jonka tavoitteena

on tehdä Destian työ ja osaaminen näkyväk-si työmaillamme ja niiden lähiympäristös-sä. Lisäsimme myös viestintäkanaviemme joukkoon sosiaalisen median kanavat, joissa olemme viestineet aktiivisesti syksystä 2015 lähtien. Vuoden lopussa julkaisimme uudistu-neet verkkosivustomme, Destia.fi.

Destia Group Oyj:n liikkeeseen laske-ma joukkovelkakirjalaina listattiin 17.6.2015 Helsingin pörssiin. Julkisen kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin liikkeeseen-laskijana noudatamme säännöllistä ja jatku-vaa tiedonantovelvollisuutta soveltuvin osin. Joukkovelkakirjan listauksen yhteydessä laa-dimme talousviestinnän politiikkamme.

Tämä vuosi- ja vastuullisuusraportoinnin yhdistävä vuosikertomus on toinen Global Reporting Initiativen G4-ohjeiston mukainen yritysvastuuraporttimme. Jatkamme vastuul-lisen toimintamme ja yritysvastuuraportoin-timme kehittämistä edelleen.

LUE LISÄÄTalousviestinnän politiikkamme löytyy kokonaisuudessaan verkkosivuiltamme.


http://www.destia.fi/yritys/taloudellinen-informaatio/talousviestinnan-politiikka.html

GRI-KOONTI 2015Tunnus GRI:n sisältö Raportointi

YLEINEN SISÄLTÖStrategia ja analyysi

G4-1 Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus

G4-2 Keskeiset vaikutukset, riskit ja mah-dollisuudet

Strategia ja tavoitteetToimintaympäristöDestia ja megatrendien luomat mahdollisuudet

Organisaation taustakuvaus

G4-3 Raportoivan organisaation nimi Destia

G4-4 Tärkeimmät tavaramerkit/brändit sekä tuotteet ja palvelut

Destian liiketoiminta

G4-5 Organisaation pääkonttorin sijainti Vantaa, Suomi

G4-6 Toimintamaiden lukumäärä ja maat, joissa organisaatio toimii tai jotka ovat merkittäviä raportissa kuvattujen olennaisten yritysvastuun näkökoh-tien osalta

Destian liiketoiminta

G4-7 Organisaation omistusrakenne ja yhtiömuoto

Hallinnointi

G4-8 Markkina-alueet Destian liiketoiminta

G4-9 Raportoivan organisaation koko Avainluvut

G4-10 Henkilöstön määrä työsuhteen ja työsopimuksen mukaan, alueellisesti ja sukupuolen mukaan jaoteltuna

Henkilöstön määrä 31.12.2015: 1 492 (1 429), joista vaki-naisia 1 403 (1 354) ja määräaikaisia 89 (75), joista koko-aikaisia 1 424 (1 407) ja osa-aikaisia 68 (22), joista miehiä 1 280 (1213) ja naisia 212 (216).Mitta Oy:n kanssa solmitun liiketoimintakaupan johdosta 98 mittaus-, kairaus- ja laboratoriopalveluissa työskentelevää henkilöä siirtyi 1.1.2016 Mitta Oy:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä.

G4-11 Kollektiivisesti neuvoteltujen työehto-sopimusten piiriin kuuluva henkilöstö

Työehtosopimusten piiriin kuuluu koko Destian henkilöstö lukuun ottamatta henkilöitä, jotka työnantajaroolinsa perus-teella on työehtosopimuksissa määritelty työehtosopimus-ten soveltamisen ulkopuolelle.

G4-12 Organisaation toimitusketju Hankinnat ja kumppanuudet

G4-13 Merkittävät muutokset organisaation koossa, rakenteessa, omistusraken-teessa tai toimitusketjussa raportoin-tijaksolla

Ei merkittäviä muutoksia.

G4-14 Varovaisuuden periaatteen sovelta-minen

Varovaisuuden periaate otetaan huomioon lainsäädännön ja tilaajan vaatimusten perusteella.

G4-15 Organisaation hyväksymät tai edistä-mät ulkopuolisten toimijoiden periaat-teet tai aloitteet

Turvallisuus

G4-16 Jäsenyydet järjestöissä ja edunval-vontaorganisaatioissa

Yhteiskunnallinen osallistuminen ja viestintä

Tunnus GRI:n sisältö Raportointi

Tunnistetut olennaiset näkökohdat ja laskentarajat

G4-17 Konsernin laskentaraja Destia Group Oyj on Destia Oy:n emoyhtiö, joka perustet-tiin Destian omistusjärjestelyn yhteydessä ja joka omistaa 100 prosenttisesti Destia Oy:n osakkeet. Tilinpäätöksessä raportoidaan Destia Group -konsernin taloudellista kehitty-mistä 1.1.2015–31.12.2015 väliseltä ajalta. Tilikautta kos-kevat vertailuluvut ovat Destia-alakonsernin lukuja vuodelta 2014. Destia Group -konsernin osalta vertailuluvut ovat olemassa vain vuoden kolmannelta ja neljänneltä vuosinel-jännekseltä 1.7.–31.12.2014.

G4-18 Raportin sisällönmäärittely Destia noudattaa yritysvastuun raportoinnissaan kansain-välisen Global Reporting Initiativen (GRI) raportointiohjetta ja sen G4-versiota core-tasolla. Yritysvastuuraportointi on osa Destian vuosikertomusta. Lisäksi vuodesta 2015 on toteutettu GRI-koonti.

G4-19 Olennaiset näkökohdat Destian yritysvastuun kokonaisuusOlennaisuustaulukko

G4-20 Olennaisia näkökohtia koskevat las-kentarajat organisaation sisällä

Laskentaraja on Destia Group Oyj.

G4-21 Olennaisia näkökohtia koskevat las-kentaraja organisaation ulkopuolella

Tietoja ei ole kerätty Destian organisaation ulkopuolelta.

G4-22 Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa

Ei merkittäviä muutoksia.

G4-23 Merkittävät muutokset raportin laa-juudessa ja näkökohtien laskentara-joissa

Raportissa on esitetty useamman vuoden aikasarjoja, joissa olevissa luvuissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Sidosryhmävuorovaikutus

G4-24 Luettelo organisaation sidosryhmistä Asiakkaat ja tilaajat, omistaja, henkilöstö, alihankkijat ja kumppanit, infran käyttäjät, naapurit, viranomaiset, päättäjät.

G4-25 Sidosryhmien määrittely- ja valinta-perusteet

Destian yritysvastuun kokonaisuus

G4-26 Sidosryhmätoiminnan periaatteet Destia on suomalainen infra- ja rakennusalan palveluyritys, joka haluaa tehdä elinympäristöstä toimivamman. Destia sidosryhmätyötä ohjaavat eettiset ohjeet ja liiketoiminnan periaatteet. Vastuullisuus on osa Destian yrityskulttuuria. Se tarkoittaa myös korkeita eettisiä vaatimuksia, jotka koske-vat yhtiön hallituksen, johdon ja muun henkilöstön sekä yh-teistyöosapuolten toimintaa. Eettisen toiminnan lähtökoh-dat perustuvat Destian arvoihin, visioon ja strategiaan.Destian yritysvastuun kokonaisuus

G4-27 Sidosryhmien esille nostamat tär-keimmät asiat ja huolenaiheet

Destian yritysvastuun kokonaisuus

27DESTIAN VUOSI 2015 YRITYSVASTUU TILINPÄÄTÖSHALLINNOINTIGRI-KOONTI


Raportin kuvaus

G4-28 Raportointijakso Vuosi 2015.

G4-29 Edellisen raportin päiväys Destian vuosikertomus 2014 julkaistiin 3.3.2015.

G4-30 Raportin julkaisutiheys Kerran vuodessa.

G4-31 Yhteystiedot josta voi tilata raportin ja kysyä siihen liittyviä lisätietoja

[email protected]

G4-32 GRI-sisältövertailu GRI-koonti

G4-33 Lähestymistapa ulkoiseen varmen-nukseen

Raporttia ei ole yritysvastuutietojen osalta varmennettu.

HALLINTOHallintorakenne ja kokoonpano

G4-34 Hallintorakenne ja valiokunnat Hallitus ja sen valiokunnat

G4-35 Vastuunjako Hallituksen toimintakertomus (Tilinpäätös)

G4-36 Vastuuhenkilöt Destian yritysvastuun kokonaisuus

G4-38 Hallituksen kokoonpano Hallitus

G4-39 Hallituksen puheenjohtajan asema Hallitus ja sen valiokunnat

G4-40 Hallituksen valinta Hallitus ja sen valiokunnat

G4-41 Eturistiriitojen välttäminen Hallitus ja sen valiokunnat

Hallituksen rooli organisaation tarkoituksen, arvojen ja strategian määrittelyssä

G4-42 Hallituksen rooli organisaation tarkoi-tuksen, arvojen ja strategian määrit-telyssä

Hallitus ja sen valiokunnat

Hallituksen rooli riskien hallinnassa

G4-45 Hallituksen rooli riskien tunnistamisessa ja hallinnassa

Riskienhallinta

G4-46 Riskienhallinnan tehokkuuden arviointi

Hallitus ja sen valiokunnat

G4-47 Riskiarviointien frekvenssi Riskienhallinta

Hallituksen rooli yritysvastuuraportoinnissa

G4-48 Yritysvastuuraportin hyväksyminen Yritysvastuuraportin hyväksyy Destian toimitusjohtaja.

Palkitseminen ja kannusteet

G4-51 Hallituksen ja ylimmän johdon palkitseminen

Hallitus ja sen valiokunnatDestian toimitusjohtaja ja johto ryhmä

G4-52 Palkitsemisjärjestelmät Hallituksen toimintakertomus (Tilinpäätös)

Liiketoiminnan eettisyys

G4-56 Arvot ja liiketoimintaperiaatteet Destian arvot ovat tavoitteisiin rehdisti, rohkeasti ja taidolla.Destian eettiset ohjeet (Destia.fi)

G4-57 Toiminnan eettisyyteen ja lain-mukaisuuteen liittyvä neuvonanto

Destian eettiset ohjeet (Destia.fi)

G4-58 Epäiltyjen väärinkäytösten ilmoittaminen

Destian eettiset ohjeet (Destia.fi)

ERITYINEN SISÄLTÖ (raportoidaan olennaisiksi arvioitujen näkökohtien osalta)JOHTAMISTAVAN KUVAUS

Yleinen johtamistavan kuvaus (DMA) Destian yritysvastuun kokonaisuus


TALOUDELLINEN VASTUUTaloudelliset tulokset

G4-EC1 Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakatuminen

Taloudellisen hyödyn jakautuminen sidosryhmittäin 2015. Asiakkaat; 2015 liikevaihto 462,8 milj. euroa (431,5), Tava-rantoimittajat; Materiaalit ja palvelut ulkopuolisilta alihankki-joilta 324,7 milj. euroa (284,2), Henkilöstö; palkat ja palkkiot 71,5 milj. euroa (71,1), Julkinen sektori; Verot ja veronluon-toiset maksut 0,5 milj. euroa (2,4), Eläke- ja henkilöstösivu-kulut 16,7 milj. euroa (16,1), Rahoittajat; Rahoituskulut 4,3 milj. euroa (5,7) ja Investoinnit; Bruttoinvestoinnit 9,2 milj. euroa (8,0).

Ostokäytännöt

G4-EC9 Paikallisten ostojen osuus merkittävissä toimipaikoissa

Hankinnat ja kumppanuudetVuonna 2015 kokonaishankinnat olivat 320,5 milj. euroa (263,4). Vuonna 2015 kaikista hankinnoista 1,5 % (2,9 %) tehtiin ulkomaalaisilta toimitttajilta.

YMPÄRISTÖVASTUUMateriaalit

G4-EN1 Materiaalien käyttö painon tai määrän mukaan

Maa- ja kiviainesten käyttö oli 3,2 milj. tonnia (2,9 milj. ton-nia). Suolaa Destia käyttää vuosittain noin 60 000–90 000 tonnia liukkauden- ja pölyntorjuntaan.

Energia

G4-EN3 Organisaation oma energian kulutus Destian oma polttoainekäyttö oli 5,4 miljoonaa litraa (5,5 miljoonaa litraa vuonna 2014, 6,4 miljoonaa litraa vuonna 2013, 7,4 miljoonaa litraa vuonna 2012). Destian oma säh-könkulutus oli 4 228 megawattituntia vuonna 2015 (4 160 megawattituntia vuonna 2014, 4 423 megawattituntia vuon-na 2013, 4 400 megawattituntia vuonna 2012).Destialla on sopimus Oulun Sähkönmyynnin kanssa, joka panostaa sähkönhankinnassaan vahvasti kotimaisilla ja uusiutuvilla raaka-aineilla tuotettuun sähköön. Oulun Säh-könmyynnin sähkönhankinta jakaantuu keskimäärin seuraa-vasti: uusiutuvat energialähteet (esim. puu, biomassa, vesi, tuuli) 20,4 %, fossiiliset energialähteet (esim. turve, kivihiili, maakaasu, öljy) 38,8 %, ydinvoima 40,8 %.

G4-EN5 Energiaintensiteetti 421 gigajoulea/liikevaihto (milj. euroa) (Vuonna 2014: 453)

Luonnon monimuotoisuus

G4-EN11 Omistetut, vuokratut tai hallinnoidut toimipaikat, jotka sijaitsevat luonnon-suojelualueilla tai luonnon monimuo-toisuuden kannalta rikkailla alueilla tai niiden läheisyydessä

29 (29) kohdetta

Päästöt

G4-EN15 Suorat kasvihuonekaasujen päästöt (scope 1)

Destian oman energian kasvihuonekaasupäästöt olivat 14 820 tonnia (15 039 tonnia).

G4-EN17 Muut epäsuorat kasvihuonekaasujen päästöt (scope 3)

Vuonna 2015 työssä matkustamisen hiilidioksidipäästöt olivat 2 475 tonnia (2 416 tonnia).

Jätevedet ja jätteet

G4-EN24 Merkittävien vuotojen määrä ja suuruus

Merkittäviä vuotoja ei ollut.


mailto:tiedotus%40destia.fi?subject=





Tuotteet ja palvelut

G4-EN27 Tuotteiden ja palveluiden ympäristö-vaikutusten vähentämistoimenpitei-den laajuus

Ympäristö

Määräystenmukaisuus

G4-EN29 Merkittävien ympäristölainsäädännön ja -säännösten rikkomiseen liittyvien sakkojen rahamääräinen arvo määrä sekä ei-rahallisten sanktioiden luku-määrä

Destian kolmea työntekijää vastaan on joulukuussa 2015 nostettu rikossyytteet ympäristön turmelemisesta. Syyttei-den mukaan työntekijät ovat syyllistyneet ympäristön tur-melemiseen Mäntsälän Harjulan maa-ainesalueella syksyn 2010 ja kesän 2012 välisenä aikana. Lisäksi syyttäjä vaatii Destia Oy:lle vähintään 50 tuhannen euron yhteistösakkoa sekä rikoksella saavutetun taloudellisen hyödyn menetystä, noin 580 tuhatta euroa. Destia kiistää esitetyt vaatimukset. Yhtiö ilmoitti kesällä 2012 oma-aloitteisesti ympäristövi-ranomaisille, että maa-aineksia on otettu erehdyksessä voimassa olevan luvan mukaisen ottoalueen ulkopuolelta, mutta edelleen yhtiön omistamalta kiinteistöltä. Ilmoitus ympäristöviranomaisille tehtiin välittömästi, kun erehdys oli huomattu. Ympäristöviranomainen teki asiasta tammikuus-sa 2013 tutkintapyynnön.

Ympäristöasioihin liittyvien epäkohtien valitusmekanismit

G4-EN34 Ympäristöasioihin liittyvien valitus-mekanismin kautta rekisteröityjen, käsiteltyjen ja ratkaistujen epäkohtien lukumäärä

Ympäristöaisioihin liittyvää palautetta saamme Destian internetsivujen kautta sekä projekteilta. Destian toimintaa koskevia ja toiminpiteitä vaativia ympäristöpalautteita saim-me 25 (30) kappaletta. Palautteiden edellyttämiin toimenpi-teisiin on ryhdytty.

SOSIAALINEN VASTUUHENKILÖSTÖ JA TYÖOLOSUHTEET

Työllistäminen

G4-LA1 Uuden palkatun henkilöstön koko-naismäärä ja osuus sekä henkilöstön vaihtuvuus jaoteltuna ikäryhmittäin, sukupuolen mukaan ja alueittain

Vuonna 2015 Destian palveluksessa oli keskimäärin 1 505 henkilöä (1 502). Vakinaisen henkilöstön poistuma oli 9,1 % (11,7 %) ja tulovaihtuvuus oli 12,7 % (10,3 %).Osaavat ja hyvinvoivat destialaiset

Henkilöstön ja työnantajan väliset suhteet

G4-LA4 Uudelleenjärjestelytilanteissa nouda-tettava vähimmäisilmoitusaika ja sen sisältyminen kollektiivisiin työehto-sopimuksiin

YT-neuvotteluissa noudatetaan TES:in ja lain mukaisia aikoja.

Työterveys ja turvallisuus

G4-LA6 Tapaturmatyypit, tapaturmataajuus, ammattitautitaajuus, menetetyt työ-päivät, poissaolot ja työhön liittyvät kuoleman tapaukset jaoteluna alueit-tain ja sukupuolen mukaan

Turvallisuus

Koulutus

G4-LA9 Keskimääräiset koulutustunnit vuo-dessa henkilöä kohden jaoteltuna sukupuolen mukaan ja henkilöstö-ryhmittäin

Vuonna 2015 strategisiin Tositoimi-valmennuksiin osallistui yhteensä 114 henkilöä. Heistä 19 % oli naisia ja 81 % mie-hiä. Pätevyyskoulutuksiin osallistui yhteensä 391 henkilöä. Heistä 10 % oli naisia ja 90 % miehiä.

G4-LA11 Säännöllisten suoritusarviointien ja kehityskeskustelujen piirissä olevan henkilöstön osuus

Kaikki Destian työntekijät ovat suoritusarviointien ja tulos- ja tavoitekeskustelujen piirissä. Vuonna 2015 87 % Destian työntekijöistä kävi tulos- ja tavoitekeskustelun esimiehensä kanssa.


Monimuotoisuus ja tasavertaiset mahdollisuudet

G4-LA12 Organisaation hallintoelinten kokoon-pano ja henkilöstön jakauma henki-löstöryhmittäin jaoteltuna sukupuolen, ikäryhmän, vähemmistöryhmän ja muiden monimuotoisuuteen liittyvien tekijöiden mukaisesti

Destian hallituksessa on seitsemän jäsentä, joista yksi on nainen. Hallituksen keski-ikä oli vuonna 2015 51,6 vuotta. Vuonna 2015 Destian johtoryhmässä oli 8 jäsentä, joista kaksi oli naisia. Johtoryhmän keski-ikä oli 48,1 vuotta.

Työoloihin liittyvien epäkohtien valitusmekanismit

G4-LA16 Työoloihin liittyvän valitusmekanismin kautta rekisteröityjen, käsiteltyjen ja ratkaistujen epäkohtien lukumäärä

Vuonna 2015 turvallisuushavaintoja raportoitiin 1 108 kap-paletta. Sisäisen tarkastuksen tietoon ei tullut työoloihin liittyviä eettisten ohjeiden vastaisia toimia.

YHTEISKUNTALahjonta ja korruption vastaisuus

G4-SO3 Lahjontaan liittyvän riskiarvioinnin läpikäyneiden liiketoimintayksiköiden lukumäärä ja prosenttiosuus sekä tunnistetut merkittävät riskit

Kaikki Destian liiketoiminta- sekä konserniyksiköt ovat käy-neet läpi Destian eettiset ohjeet. Ei tunnistettuja merkittäviä riskejä.

G4-SO4 Korruption vastaisiin politiikkoihin ja menettelytapoihin liittyvä kommuni-kointi ja koulutus

Destian eettisten ohjeiden läpikäynti on osa jokaisen destialaisen työhön perehdyttämistä.

G4-SO5 Vahvistetut lahjontatapaukset ja niihin liittyvät toimenpiteet

Ei vahvistettuja lahjontatapauksia.

Poliittinen vaikuttaminen

G4-SO6 Poliittisten tukien kokonaisarvo jaotel-tuna maittain ja edunsaajittain

Ei maksettuja tukia.

Kilpailun rajoitukset

G4-SO7 Kilpailuoikeudellisten säännösten rik-komiseen, kartelleihin ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyvien oikeustoimien lukumäärä ja oikeuden päätökset

Ei kilpailuoikeudellisten säännösten rikkomiseen, kartellei-hin ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyviä oikeustoimia.


G4-SO8 Merkittävien lainsäädännön ja sään-nösten rikkomiseen liittyvien sakkojen rahamääräinen arvo määrä sekä ei-ra-hallisten sanktioiden lukumäärä

Vuonna 2015 Destia ei saanut sakkoja tai ei-rahallisia sank-tioita, jotka olisivat liittyneet lainsäädännön tai säännösten rikkomiseen.

TUOTEVASTUUAsiakkaiden terveys ja turvallisuus

G4-PR2 Tuotteiden elinkaarenaikaisiin ter-veys- ja turvallisuusvaikutuksiin liit-tyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomusten lukumäärä jaoteltuna lopputulosten mukaan

Projektipalautteessa olevan ”Miten turvallisuusasiat otettu huomioon projektissa?” -kysymyksen arvosana asteikol-la 1–5 oli 4,0 (4,0). Projektipalautteessa ei ole tullut esille oleellisia turvallisuuspoikkeamia.

Tuote ja palvelutiedot

G4-PR5 Asiakastyytyväisyystutkimusten t ulokset

Asiakastyytyväisyys


G4-PR9 Tuotteiden ja palveluiden käyttöön liittyvän lainsäädännön ja säännösten rikkomisesta aiheutuneiden merkittä-vien sakkojen rahamääräinen arvo

Vuonna 2015 Destia ei saanut sakkoja, jotka olisivat liitty-neet tuotteiden ja palveluiden käyttöön liittyvän lainsäädän-nön ja säännösten rikkomiseen.


DESTIAN OLENNAISUUDET SUHTEESSA GRI G4:N VASTUULLISUUSNÄKÖKOHTIINGRI G4:N MUKAINEN NÄKÖKOHTA DESTIAN KANNALTA OLENNAINEN NÄKÖKOHTATALOUDELLINEN VASTUUTaloudellset tulokset Kannattava liiketoiminta

Ostokäytännöt Hankinnat ja kumppanuudetPalvelujen toteuttaminen

YMPÄRISTÖVASTUUMateriaalit Ympäristö

Energia Ympäristö

Luonnon monimuotoisuus Ympäristö

Päästöt Ympäristö

Jätevedet ja jätteet Ympäristö

Tuotteet ja palvelut YmpäristöPalvelujen toteuttaminenUudet ratkaisut ja alan kehittäminen

Määräystenmukaisuus YmpäristöTurvallisuusPalvelujen toteuttaminenEettinen liiketoiminta

Ympäristöasioihin liittyvien epäkohtien valitusmekanismit

YmpäristöEettinen liiketoiminta

GRI G4:N MUKAINEN NÄKÖKOHTA DESTIAN KANNALTA OLENNAINEN NÄKÖKOHTASOSIAALINEN VASTUUHenkilöstö ja työolosuhteet

Työllistäminen Osaavat ja hyvinvoivat destialaiset

Henkilöstön ja työnantajan väliset suhteet Osaavat ja hyvinvoivat destialaisetSisäinen ja ulkoinen yritysviestintä

Työterveys ja -turvallisuus Osaavat ja hyvinvoivat destialaisetTurvallisuusHankinnat ja kumppanuudet

Koulutus Osaavat ja hyvinvoivat destialaisetHankinnat ja kumppanuudet

Monimuotoisuus ja tasavertaiset mahdollisuudet Osaavat ja hyvinvoivat destialaiset

Työoloihin liittyvien epäkohtien valitusmekanismit Osaavat ja hyvinvoivat destialaisetEettinen liiketoiminta

Yhteiskunta

Lahjonta ja korruption vastaisuus Eettinen liiketoimintaHankinnat ja kumppanuudet

Poliittinen vaikuttaminen Yhteiskunnallinen osallistuminen

Kilpailun rajoitukset Eettinen liiketoimintaHankinnat ja kumppanuudetSisäinen ja ulkoinen yritysviestintä

Määräystenmukaisuus Eettinen liiketoimintaHankinnat ja kumppanuudetSisäinen ja ulkoinen yritysviestintä

TUOTEVASTUUAsiakkaiden terveys ja turvallisuus Turvallisuus

Palvelujen toteuttaminen

Tuote- ja palvelutiedot Asiakastyytyväisyys

Määräystenmukaisuus Palvelujen toteuttaminen


31

Destia Group Oyj on suomalainen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Vantaa. Yhtiön hallinnossa ja johtami-sessa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, yhti-ön yhtiöjärjestystä sekä kulloinkin voimassa olevaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Vuoden 2015 selvityksessä noudatetaan koodia vuodelta 2010, mutta myös soveltuvin osin koodia vuodelta 2015. Tämä selvitys koskee emoyhtiö Destia Group Oyj:tä ja soveltuvin osin Destia-konsernia (myöhem-min Destia). Destia poikkeaa Hallinnointikoodista noudata tai selitä -periaatteen mukaisesti jäljem-pänä mainituin tavoin. Destian tilinpäätös sisältäen toimintakertomuksen julkaistaan Destian verkkosi-vuilla osoitteessa www.destia.fi. Tämä selvitys on laadittu toimintakertomuksesta erillisenä kertomuk-sena ja julkaistaan myös Destian edellä mainituilla verkkosivuilla.

Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi löytyy osoitteesta www.cgfinland.fi.

Poikkeaminen Hallinnointikoodin suosituksestaDestia poikkeaa Hallinnointikoodin suosituksista hallituskokoonpanoa koskevan ehdotuksen val-mistelun, yhtiökokouskutsun, kokouksen järjestä-misen ja sen määräaikojen sekä yhtiökokoukseen osallistuvien osalta johtuen siitä, että Destialla on ainoastaan yksi osakkeenomistaja. Avustavan va-liokunnan erityisen tarkoituksen vuoksi siinä on vain kaksi hallituksen jäsentä ja sillä ei ole työjärjestystä.

YHTIÖKOKOUSVarsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain kuu-den kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ylimääräinen yhtiökokous pidetään päätöksente-on niin vaatiessa. Varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat ja mahdolliset muut ehdotukset yhtiökokoukselle.

Merkittävimmät yhtiökokouksen päätösvaltaan kuuluvat asiat• hallituksenjäsentenlukumäärästäpäättäminen• hallituksenpuheenjohtajanjajäsentenvalinta• hallituksen jasenvaliokuntien jäsentenpalk

kioista ja taloudellisista etuuksista päättäminen

• tilintarkastajanvalintajatilintarkastajanpalkki-osta päättäminen

• tilinpäätöksenhyväksyminen• hallituksenjatoimitusjohtajanvastuuvapaudesta

päättäminen• yhtiöjärjestyksenmuuttaminen• osakepääomankorottamisestapäättäminen• yhtiönvarojenjaosta,kutenvoitonjaostapäättä-

minen.

Yhtiökokoukset kutsuu koolle yhtiön hallitus. Kut-su toimitetaan ainoalle osakkeenomistajalle. Osak-keenomistajan edustajalla on tehtävään osoitettu valtakirja. Yhtiökokouksesta laaditaan pöytäkirja liitteineen, jota säilytetään yhtiön pääkonttorissa. Yhtiö tiedottaa yhtiökokouksen päätöksistä julkai-semissaan pörssitiedotteissa.

HALLITUS JA SEN VALIOKUNNAT HallitusDestia Group Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yh-tiöllä on hallitus, johon kuuluu kolmesta kahdek-saan (3–8) varsinaista jäsentä. Yhtiökokous valitsee kaikki hallituksen jäsenet sekä nimittää hallituksen puheenjohtajan. Hallituksen jäsenten toimikausi kestää valitsemista ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on vähintään puolet hallituksen jäsenistä. Äänten jakautuessa tasan tulee päätökseksi puheenjohtajan kannattama mielipide.

Tällä hetkellä hallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä. Yhtiökokous valitsi 17.3.2015 hallituksen jäseniksi Arto Rädyn (pj), Panu Routilan (varapj), Marcus Ahlströmin, Jacob af Forsellesin, Matti Mantereen ja Solveig Törnroos-Huhtamäen. Destia Group Oyj:n osakkeenomistajan yksimielisellä päätöksellä yhtiön hallituksen jäseneksi nimitettiin Tero Telaranta 30.9.2015 alkaen. Uudet hallituksen jäsenet on perehdytetty yhtiön toimintaan. Kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja suhteessa omistajaan seuraavin poikkeuksin: Jacob af Forselles ja Tero Telaranta eivät ole riip-pumattomia suhteessa yhtiön osakkeenomistajaan,

Arto Räty ei ole riippumaton suhteessa yhtiöön eikä yhtiön osakkeenomistajaan 18.5.2015 jälkeen ja Panu Routila ei ole ollut riippumaton yhtiön osak-keenomistajaan 1.1.–30.10.2015. Hallitus on tehnyt työskentelystään itsearvioinnin vuodelta 2015. Hal-lituksen itsearvioinnin tulokset on toimitettu Destian osakkeenomistajalle.

Hallituksen työjärjestysHallituksen tehtävät ovat osakeyhtiölain ja yhtiö-järjestyksen mukaan yhtiön hallitukselle kuuluvat tehtävät ja vastuut.

Hallitus edustaa yhtiön osakkeenomistajia pyr-kien edistämään osakaskunnan ja yhtiön etua. Hal-litus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon val-vonta sekä muu riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty.

Työjärjestyksen mukaisesti hallituksen velvolli-suuksiin ja tehtäviin kuuluu erityisesti:

a) varmistaa, että yhtiön asioita hoidetaan terveiden liiketoimintaperiaatteiden mukaan ja että toimin-nan raportointi, kontrollit ja riskienhallinta ovat asianmukaisia;

b) huolehtia yhtiön ja konsernin tilinpäätöksen, toi-mintakertomuksen ja osavuosikatsausten laati-misesta lainmukaisesti ja tehdä yhtiökokoukselle esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä;

c) tehdä yhtiökokoukselle esitykset niistä asioista, jotka kuuluvat yhtiökokouksen päätettäviksi lu-kuun ottamatta esitystä hallituksen jäsenien ja puheenjohtajan valitsemiseksi ja palkitsemiseksi;

d) hoitaa ne hallintotehtävät, joita ei ole uskottu toimitusjohtajalle;

e) nimittää ja erottaa toimitusjohtaja ja mahdollinen toimitusjohtajan sijainen ja määrätä heidän etuu-tensa sekä muut toimisuhteen keskeiset ehdot;

f) toimitusjohtajaa kuultuaan nimittää ja erottaa toimitusjohtajalle raportoivat johtajat ja sisäisen tarkastuksen päällikkö sekä määrätä heidän etuutensa;

g) vahvistaa yhtiön strateginen suunnitelma ja val-voa sen toteutumista;

h) vahvistaa konsernin ylimmän tason organisaatio- ja liiketoimintarakenne;

i) vahvistaa konsernin taloudelliset ja operatiiviset tavoitteet, vuosittainen toimintasuunnitelma ja budjetti sekä valvoa niiden toteutumista;

j) hyväksyä konsernin vuotuinen investointisuun-nitelma sekä toimitusjohtajan toimivaltuuden ylittävät yksittäiset investoinnit;

k) vahvistaa yhtiön rahoituspolitiikka sekä sen ly-hytaikaisen luoton määrä, jonka toimitusjohtaja on oikeutettu ottamaan ja päättää pitkäaikaisen luoton ottamisesta toimitusjohtajan esityksestä;

l) päättää tytäryhtiöiden perustamisista ja niiden toimintaan oleellisesti vaikuttavista muutoksista, yrityskaupoista, kiinteistöjen ja muiden merkittä-vien käyttöomaisuuserien myynneistä ja hankin-noista sekä kiinteistöjen kiinnittämisestä velan vakuudeksi samoin kuin vakuuden antamisesta tytäryhtiön tai kolmannen velvoitteesta;

m) päättää hyväksymis- ja toimivaltuudet -asiakirjan (Destia-konsernin työjärjestyksen liite 1: Destian hyväksymis- ja toimivaltuudet) mukaisesti tar-jouksista, sponsoroinnista ja ei- tuotannollisista palveluja hankintasopimuksista, jotka ylittävät toimitusjohtajan hyväksymisvaltuudet;

n) vahvistaa konsernin henkilöstöpolitiikan perus-linjat ja vahvistaa toimivan johdon ja henkilöstön palkitsemisjärjestelmät, pitkän ja lyhyen aikavä-lin kannustinjärjestelmät, näiden piiriin kuuluvat henkilöt sekä näiden järjestelmien perusteella maksettavat palkkiot;

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ VUODELTA 2015

DESTIAN VUOSI 2015 YRITYSVASTUU GRI-KOONTI TILINPÄÄTÖSHALLINNOINTI

http://www.destia.fi

http://cgfinland.fi/

32

o) vahvistaa konsernin eettiset arvot ja toiminta-tavat;

p) huolehtia siitä, että konsernissa on sisäinen val-vonta järjestetty;

q) huolehtia siitä, että konsernissa on järjestetty sisäisen tarkastuksen toiminto ja määritelty tar-kastustyön keskeisimmät periaatteet;

r) arvioida jäsentensä riippumattomuus ja ilmoit-taa, ketkä heistä ovat riippumattomia toisaalta yhtiöstä ja toisaalta osakkeenomistajasta;

s) hyväksyä hallituksen työjärjestys sekä päättää valiokuntien perustamisesta, kokoonpanosta ja niiden työjärjestyksistä; ja

t) ottaa edellä todetun estämättä hoidettavakseen minkä tahansa asian, joka ei lain mukaan kuu-lu yhtiökokoukselle edellyttäen, että hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja ovat sopineet asian ottamisesta hallituksen käsittelyyn tai että hallituksen jäsen on saattanut asian hallituksen käsiteltäväksi ilmoittamalla siitä etukäteen halli-tuksen puheenjohtajalle.

Kokoukset ja palkkiotHallitus kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukau-dessa. 1.1.–31.12.2015 hallitus kokoontui 11 kertaa. Taulukossa hallituksen jäsenten osallistumisaste hallituksen ja valiokuntien kokouksiin vuonna 2015.

Yhtiökokouksen päättämät palkkioperusteet Destia Group Oyj:n hallituksen jäsenille vuonna 2015:• puheenjohtajankuukausipalkkio3300euroa;• varapuheenjohtajankuukausipalkkio3300euroa

1.1.–17.3.2015 ja 1 800 euroa 17.3.–31.12.2015• valiokuntienpuheenjohtajankuukausipalkkio

1 800 euroa 17.3.–31.12.2015• hallituksenjäsenenkuukausipalkkio1500euroa.• Kuukausipalkkionlisäksikaikillehallituksenjä-

senille 600 euron osallistumispalkkio kustakin hallituksen ja valiokunnan kokouksesta.

• Omistajanedustajilleeikokouseikäkuukausi-palkkioita.

• Hallituksenjäsentenmatkakustannuksetkorva-taan kulloinkin voimassa olevan Destian matkus-tussäännön mukaisesti.

Destia Group Oyj:n hallituksen jäsenille maksetut palkkiot 1.1–31.12.2015

Arto Räty 49 800,00 €

Marcus Ahlström 23 250,00 €

Jacob af Forselles -

Matti Mantere 28 200,00 €

Panu Routila 4 800,00 €

Tero Telaranta -

Törnroos-Huhtamäki Solveig 31 650,00 €

Edellä mainittujen palkkioiden lisäksi on maksettu erillisen sopimuksen mukaan Matti Mantereen lähi-piiriin kuuluvalle yhtiölle 2830,05 euroa suoritetusta konsultoinnista.

Hallituksen puheenjohtaja kuuluu lisäksi Destia Group Oyj:n emoyhtiön AC Infra Oy:n järjestämään pitkän aikavälin kannustinjärjestelmään vuosille 2015–2018, joka periaatteiltaan noudattelee Destia Group Oyj:n pitkän aikavälin kannustinjärjestelmää.

AC Infra Oy vastaa järjestelmän mahdollisten palk-kioiden maksamisesta.

Hallituksen valiokunnatDestia Group Oyj:ssä hallituksen toimintaa ja asioi-den valmistelua avustaa kaksi pysyvää valiokuntaa, tarkastusvaliokunta sekä HR-valiokunta. Hallitus päättää vuosittain järjestäytymiskokouksessaan pysyvien valiokuntien jäsenet, joita molemmissa valiokunnissa on vähintään kolme. Valiokuntien puheenjohtajat valitsee hallitus. Valiokunnan jäse-net nimetään hallituksen toimikaudeksi. Valiokunnat voivat harkintansa mukaan käyttää apunaan ulko-puolisia asiantuntijoita. Hallitus vahvistaa valiokun-tien tehtävät ja työjärjestykset. Vuoden kuluessa toimi lisäksi avustava valiokunta, johon kuuluu kaksi hallituksen jäsentä.

TarkastusvaliokuntaTarkastusvaliokunta avustaa hallitusta sille kuuluvan valvontatehtävän hoitamisessa. Tarkastusvaliokun-ta ei tee itsenäisiä päätöksiä, vaan sen tarkoituk-sena on perehtyä yhtiön talouteen ja valvontaan liittyviin kysymyksiin sekä huolehtia yhteydenpidos-ta tilintarkastajien ja sisäisen tarkastuksen kanssa. Valiokunta raportoi toiminnastaan säännöllisesti hallitukselle. Tarkastusvaliokunnalle on laadittu työjärjestys.

Tarkastusvaliokunnan jäsenillä on oltava asian-tuntemus laskentatoimesta, kirjanpidosta, tilintar-kastuksesta, sisäisestä tarkastuksesta tai tilinpää-töskäytännöistä, minkä lisäksi heidän on oltava yhtiöstä riippumattomia.

Työjärjestyksen mukaisesti tarkastusvaliokunnan tehtävänä on• seuratatilinpäätösraportoinninprosessia;• valvoataloudellistaraportointiprosessia;• seuratayhtiönsisäisenvalvonnan,sisäisentar-

kastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehok-kuutta;

• käsitelläyhtiönhallintojaohjausjärjestelmästäannettavan selvitykseen sisältyvää kuvausta ta-loudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäi-sen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä;

• seuratatilinpäätöksenjakonsernitilinpäätöksenlakisääteistä tilintarkastusta;

• arvioidalakisääteisentilintarkastajanjatilintar-kastusyhteisön riippumattomuutta ja erityisesti oheispalvelujen tarjoamista yhtiölle; sekä

• valmistellatilintarkastajanvalintaakoskevapää-tösehdotus yhtiökokoukselle.

Edellä mainittujen tehtävien lisäksi valiokunnan teh-täviin kuuluvat mm.• yhtiöntaloudellisentilanteenseuranta;• sisäisentarkastuksentoimintaohjeenkäsittely;• sisäisentarkastuksensuunnitelmienjaraporttien

käsittely;• yhteydenpitotilintarkastajaanjatilintarkastajan

tarkastusvaliokunnalle laatimien raporttien läpi-käynti; ja

• ottaakantaavalmisteillaoleviinyritysjärjestelyi-hin yritysten arvonmäärityksen ja riskienhallinnan näkökulmasta.

Yllä oleva luettelo tarkastusvaliokunnan tehtävistä ei ole tyhjentävä, vaan tarkastusvaliokunta voi ottaa käsiteltäväkseen muunkin asian tai tehtävän, johon perehtyminen voi olla tarpeen sisäisen valvonnan, taloudellisen raportoinnin, lakien ja määräysten valvonnan tai riskienhallinnan arvioimiseksi tai val-vomiseksi.

Hallituksen jäsen

Osallistuminen hallituksen

kokouksiin 2015

Osallistuminen valiokunnan kokouksiin vuonna 2015

Tarkastusvaliokunta HRvaliokunta

Avustava valiokunta

Arto Räty 11/11 1/1 4/4 1/2

Marcus Ahlström 9/9 6/6 - -

Jacob af Forselles 10/11 6/6 3/3 -

Matti Mantere 11/11 - 4/4 2/2

Panu Routila 9/11 - 0/1 -

Tero Telaranta 4/4 - 1/1 -

Solveig Törnroos-Huhtamäki 11/11 7/7 - -


33

Tarkastusvaliokunnan muodostivat 1.1.–17.3.2015 Solveig Törnroos-Huhtamäki puheenjoh-tajana sekä jäseninä Jacob af Forselles ja Arto Räty ja 17.3.–31.12.2015 Solveig Törnroos-Huhtamäki puheenjohtajana sekä jäseninä Marcus Ahlström ja Jacob af Forselles. Kaikki tarkastusvaliokunnan jäsenet olivat riippumattomia yhtiöstä ja lukuun ot-tamatta Jacob af Forsellesia myös riippumattomia suhteessa osakkeenomistajaan.

Tarkastusvaliokunta kokoontui 1.1.–31.12.2015 välillä 7 kertaa. Valiokunnan kokouksiin osallistuu myös päävastuullinen tilintarkastaja sekä tarpeen mukaan sisäinen tarkastaja. Tarkastusvaliokunnan jäsenten osallistumisaste on kerrottu aikaisemmin taulukossa.

HR-valiokuntaHR-valiokunta (17.3.2015 saakka valiokunnan nimi oli nimitys- ja palkitsemisvaliokunta) avustaa halli-tusta sille kuuluvien toimitusjohtajan ja muun joh-don nimityksiin sekä palkitsemiseen liittyvien teh-tävien hoitamisessa. HR-valiokunta ei tee itsenäisiä päätöksiä, vaan sen tarkoituksena on valmistella muun muassa toimitusjohtajan ja muun johdon ni-mityksiin sekä palkitsemiseen ja sen kehittämiseen liittyviä asioita. Valiokunnalle kuuluu myös yhtiön palkitsemis- ja kannustinjärjestelmien periaatteiden valmistelu. Valiokunta raportoi toiminnastaan halli-tukselle säännöllisesti. HR-valiokunnalle on laadittu työjärjestys.

Työjärjestyksen mukaisesti HR-valiokunnan teh-täviä ovat:• toimitusjohtajanjamuunjohdonnimitysasioiden

valmistelu sekä heidän seuraajiensa kartoittami-nen;

• toimitusjohtajanjamuunjohdonpalkkauksenjamuiden taloudellisten etuuksien valmistelu;

• yhtiönpalkitsemisjärjestelmiäkoskevienasioidenvalmistelu;

• toimitusjohtajanjamuunjohdonpalkitsemisenarviointi sekä huolehtiminen palkitsemisjärjes-telmien tarkoituksenmukaisuudesta;

• järjestäähallituksenitsearviointi;ja• seuratayritysjohdonkompensaatiotasoavertais-

yhtiöissä.

Yllä oleva luettelo HR-valiokunnan tehtävistä ei ole tyhjentävä, vaan HR-valiokunta voi ottaa käsiteltä-väkseen muunkin palkitsemiseen tai nimitysasioihin liittyvän tehtävän.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan muodostivat 1.1.–17.3.2015 Panu Routila puheenjohtajana sekä jäseninä Matti Mantere ja Arto Räty HR-valiokunnan muodostivat 17.3.–31.12.2015 Arto Räty puheen-johtajana sekä jäseninä Jacob af Forselles ja Matti Mantere. Tero Telaranta toimi edellä mainittujen lisäksi HR-valiokunnan jäsenenä 30.9.2015 lähtien.

HR-valiokunta kokoontui 1.1.–31.12.2015 välillä 4 kertaa. HR-valiokunnan jäsenten osallistumisaste on kerrottu aikaisemmin taulukossa.

Avustava valiokuntaAvustava valiokunta avustaa hallitusta ja johtoa sen perustamisen yhteydessä määritetyssä liiketoimin-nan projekteissa. Valiokuntaan kuuluvat hallituk-sen jäsenistä Matti Mantere ja Arto Räty. Lisäksi valiokunnan kokouksiin osallistuu tarpeen mukaan ulkopuolinen neuvonantaja. Valiokunta kokoontui vuoden 2015 kaksi kertaa. Valiokunnalla ei ole työ-järjestystä. Avustavan valiokunnan jäsenten osal-listumisaste on kerrottu aikaisemmin taulukossa.

TOIMITUSJOHTAJA JA JOHTORYHMÄDestia Group Oyj:n toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa konsernin kokonaisedun näkökulmasta ja strategian mukaisesti Destian liiketoimintaa ja hal-lintoa osakeyhtiölain sekä hallituksen antamien oh-jeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja ei ole Destia Group Oyj:n hallituksen jäsen.

Toimitusjohtajan suhde Destiaan on määritelty johtajasopimuksella, jonka hallitus on hyväksynyt. Destian toimitusjohtajana on 1.10.2009 alkaen toi-minut Hannu Leinonen.

Toimitusjohtajaa avustaa konsernin johtami-sessa Destian johtoryhmä. Johtoryhmän muo-dostavat 1.1.2016 alkaen toimitusjohtajan lisäksi tulosyksiköiden johtajat, talous- ja rahoitusjohtaja, lakiasiainjohtaja, henkilöstöjohtaja, yrityssuunnit-telujohtaja sekä henkilöstön edustaja. Johtoryhmä vastaa konsernin toimivasta liiketoimintarakentees-ta, johtamisjärjestelmästä ja yleisistä suunnittelu- ja

raportointijärjestelmistä. Toimitusjohtaja ja Destian johtoryhmä valmistelevat hallitukselle konsernin strategiset suunnitelmat, merkittävät yritysjärjestelyt ja investoinnit sekä vastaavat niiden toimeenpanos-ta ja riskienhallinnasta. Johtoryhmä vastaa toimi-tusjohtajan johdolla myös hallituksen hyväksymään budjettiin liittyvien toimenpiteiden toteuttamisesta ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtaja informoi hal-litusta yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilan-teen kehityksestä. Destian johtoryhmälle on laadittu työjärjestys. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti. Toimitusjohtaja huolehtii tiedonkulusta hallituksen ja johtoryhmän välillä.

Destian johtoryhmän muodostivat vuonna 2015 toimitusjohtaja Hannu Leinosen lisäksi Minna Hei-nonen, Jouni Karjalainen, Pasi Kailasalo, Jukka Raudasoja, Pirkko Salminen, Marko Vasenius ja Seppo Ylitapio. Henkilöstön edustajana johtoryh-mässä toimi Jouko Korhonen. Vuoden 2015 alussa perustettiin Destian kehitysryhmä, joka muodostui johtoryhmästä, konserniyksikköjen johtajista sekä tarpeen mukaan ryhmään kutsuttavista eri toimin-tojen vetäjistä. Kehitysryhmä kokoontui kvartaa-leittain käsittelemään Destian strategian kannalta kriittisiä asioita.

Toimitusjohtajan ja yhtiön muun johdon palkitsemisen keskeiset periaatteetYhtiössä on tulospalkkiojärjestelmä, jonka piirissä on koko henkilökunta. Tulospalkkiojärjestelmän pal-kitsemiskriteerit perustuvat konserni-, tulosyksikkö- ja projektikohtaisiin taloudellisiin tavoitteisiin sekä henkilökohtaisiin, vuosittaisissa kehityskeskuste-luissa sovittuihin tavoitteisiin. Tulospalkkiokriteerien perustana ovat konsernin strategiakauden tavoit-teet. Tulospalkkiojärjestelmän palkkioperusteista päättää hallitus.

Lisäksi käytössä on erillinen pikapalkkio, jos-sa palkitaan varsinaisen tulospalkkiojärjestelmän tavoitteisiin kuulumattomasta erinomaisesta suo-rituksesta.

Destian hallitus päätti 30.9.2015 koko henkilös-töä koskevan tulospalkkiojärjestelmän rakenteesta ja periaatteesta vuodelle 2016. Tulospalkkiojärjes-telmä muodostaa osan henkilöstön palkitsemisen

kokonaisuutta. Tulospalkkiojärjestelmä tuo palkit-semiseen kannustavan, yhtiön sisäistä yhteistyötä ja strategiaa tukevan ohjaus- ja palkitsemiselemen-tin. Järjestelmällä tuetaan yhtiön kannattavuuden ja toimintaedellytysten tukemista ja kehittämistä. Uuden palkkiojärjestelmän kohderyhmänä on viisi erilaista henkilöstöryhmää: 1) Destian projekteilla työskentelevä henkilöstö, 2) työpäälliköt, 3) kon-serniyksiköiden henkilöstö ja tulosyksiköiden tuen henkilöstö 4) liiketoimintayksiköiden johtajat sekä 5) tulosyksiköiden johtajat.

Destian hallitus päätti 30.10.2014 ottaa käyt-töön uuden pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän vuosille 2014–2018. Järjestelmän tarkoituksena on sitouttaa tietyt avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen palkkiojärjestelmä. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmästä sekä sen piiriin kuuluvista henkilöistä päättää hallitus. Järjestelmän piiriin kuu-luu noin 75 henkilöä. Ansaintajakso on 2014–2018 ja ansaintakriteeri on yhtiön arvonnousu. Pitkän ai-kavälin kannustinjärjestelmän kriteerit ovat samat kaikille järjestelmän piiriin kuuluville. Kriteerit ovat konsernitasoisia ja poikkeavat tulospalkkiojärjestel-män kriteereistä. Ansaintajaksolta kertynyt palkkio maksetaan rahapalkkiona viimeistään vuoden 2019 aikana.

Vastuu palkkiojärjestelmistä ja niiden toiminnas-ta on konsernin henkilöstötoiminnolla.

Johtoryhmän jäsenten palkoista ja palkitsemi-sesta päättää hallitus HR-valiokunnan valmistelun pohjalta.

Toimitusjohtajan palkitseminenYhtiön ja toimitusjohtajan välinen johtajasopimus, jossa on sovittu palkitsemisen periaatteet, on sol-mittu 2.12.2014.

Toimitusjohtajalle ajalla 1.1.–31.12.2015 makse-tut palkat ja luontoisedut olivat yhteensä 453 840 euroa. Vuodelta 2014 toimitusjohtajalle maksettiin tulosperusteista palkkiota 142 380 euroa. Vuodelta 2015 toimitusjohtajalle tullaan maksamaan tulospe-rusteista palkkiota 208 747 euroa.

Toimitusjohtajan kokonaispalkkio koostuu kiinte-ästä kuukausipalkasta, vuosittaisesta muuttuvasta tulospalkkiosta sekä pitkän aikavälin kannustinjär-


34

jestelmästä. Vuosittainen tulospalkkio on enintään 60 % vuosipalkasta.

Vuosittaisen tulospalkkiojärjestelmän palkitse-miskriteerit 2016 perustuvat toimitusjohtajan osalta konsernikohtaisiin taloudellisiin tavoitteisiin (95 %) sekä työturvallisuustavoitteisiin (5 %). Toimitusjoh-tajan pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän kriteerit noudattavat yllä kerrottuja pitkän aikavälin kannus-tinjärjestelmän periaatteita.

Toimitusjohtajan eläkeiäksi on toimitusjohtaja-sopimuksessa sovittu 63 vuotta. Eläke määräytyy työntekijäin eläkelain ja yhtiön ottaman erillisen vakuutuksen mukaisesti. Toimitusjohtajan lisäeläk-keen vuosimaksu vuonna 2015 oli 129 672 euroa.

Toimitusjohtajan irtisanomisaika on 12 kuu-kautta. Toimitusjohtajan irtisanoessa toimisuhteen irtisanomisaika on 12 kuukautta. Yhtiön puolelta irtisanottaessa toimitusjohtaja on oikeutettu 12 kuu-kauden irtisanomisajan palkan lisäksi 12 kuukauden palkkaa vastaavaan erokorvaukseen.

Toimitusjohtajalla on yhtiön ottamat tapaturma-, henki-, matka- ja sairauskuluvakuutukset, joiden vuosimaksu vuonna 2015 oli yhteensä 23 628 eu-roa. Lisäksi toimitusjohtajalla on yhtiön maksama ADSL-liittymä, jonka vuosimaksu 2015 on ollut 370,60 euroa.

Muun johdon palkitseminenJohtoryhmän jäsenten kokonaispalkkio koostuu kiinteästä kuukausipalkasta, vuosittaisesta muut-tuvasta tulospalkkiosta sekä pitkän aikavälin kan-nustinjärjestelmästä. Maksimissaan johtoryhmän jäsenen vuosittainen tulospalkkio voi olla viiden (5) kuukauden palkkaa vastaava määrä.

Johtoryhmän jäsenille tilikaudella 2015 maksetut palkat ja luontoisedut olivat yhteensä 1 045 080 eu-roa. Vuodelta 2014 johtoryhmän jäsenille maksettiin tulosperusteista palkkiota 137 386 euroa. Vuodelta 2015 johtoryhmän jäsenille tullaan maksamaan tu-losperusteista palkkiota yhteensä 152 000 euroa.

Yhdellä johtoryhmän jäsenellä on vastaava lisäeläke kuin toimitusjohtajalla. Lisäeläkkeen vuo-simaksu oli 50 472 euroa vuonna 2015.

TALOUDELLISEEN RAPORTOINTI PROSESSIIN LIITTYVIEN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTELMIEN PÄÄPIIRTEETOsakeyhtiölain mukaisesti hallitus huolehtii siitä, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asian-mukaisesti järjestetty. Toimitusjohtaja puolestaan huolehtii siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukai-nen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Konsernin johto vastaa siitä, että konsernin joka-päiväisessä toiminnassa noudatetaan soveltuvaa lainsäädäntöä ja yhtiön hallituksen päätöksiä ja että konsernin riskienhallinta on järjestetty asianmukai-sella tavalla.

Sisäinen valvontaSisäinen valvonta on olennainen osa konsernin hallinto- ja johtamisjärjestelmää. Destian hallitus ja sen tarkastusvaliokunta seuraa ja valvoo sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan tehokkuutta ylimmällä tasolla. Sisäisen valvonnan käytännön toteutus ja päivittäinen johtaminen on puolestaan konsernin operatiivisen johdon tehtävä. Sisäinen valvonta on osa jokapäiväistä toimintaa perustuen Destian arvoihin, tavoitteisiin, proses-seihin, käytäntöihin, määrityksiin ja ohjeisiin sekä taloudelliseen raportointijärjestelmään. Sisäisen valvonnan tehtävät ovat kiinteä osa Destian liike-toimintaprosesseja sekä liiketoiminnan ohjausta, riskienhallintaa ja valvontaa. Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa konsernin taloudellisen raportoinnin luotettavuus, toimintojen tehokkuus ja tuloksellisuus sekä lainsäädännön ja muiden sään-nösten noudattaminen. Lisäksi sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että Destian varojen hal-linta on järjestetty luotettavalla tavalla.

Destialla on määritelty sisäisen valvonnan viite-kehys, joka perustuu kansainvälisesti hyväksyttyyn COSO-valvontamalliin.

Destialla on hallituksen vuoden 2010 alussa hyväksymät eettiset ohjeet. Konsernin sisäinen päätöksenteko- ja hyväksymisohjeisto on selkeäs-ti määritetty ja osa Destian työjärjestystä. Destian toimintajärjestelmässä kuvatut toimintamallit ja pro-

sessit sisältävät liiketoimintaan liittyvää ohjeistusta. Destian organisaatiorakenne on toteutettu sisäistä valvontaa tukevaksi. Destian keskitetyt toiminnot toteuttavat valvontaa omien vastuualueidensa puit-teissa. Destian henkilöstölle on laadittu työtehtä-vien mukaisia tehtävänkuvauksia, joissa vastuita on määritelty tarkemmin. Sisäisen valvonnan näkökul-ma on otettu huomioon tehtävien eriyttämisessä ja vastuuttamisessa.

Valvontatoimenpiteet on määritelty liiketoiminta-prosesseihin, joita valvovat prosessien omistajat ja operatiivinen johto. Lisäksi ennakoivia automaatti-sia valvontatoimenpiteitä on sisällytetty konsernin järjestelmiin.

Konsernin taloudellisen raportoinnin valvonnasta vastaa ensisijaisesti konsernin talousosasto. Val-vontaa on tehostettu liiketoimintakohtaisilla valvon-tavastuilla. Taloudellisessa raportoinnissa nouda-tetaan lakien ja muiden säädösten ohella yleisesti hyväksyttyjä kirjanpitoperiaatteita ja muita yhtiötä koskevia määräyksiä. Tavoitteena on varmistaa, että konsernin taloudellinen raportointi toteutetaan luo-tettavalla tavalla ja yhtiön julkistamat taloudelliset raportit antavat oleellisesti oikeat tiedot konsernin taloudellisesta tilanteesta. Taloudellista raportointia varten Destialla on operatiivinen raportointijärjes-telmä, jonka mukaisesti tuotetaan kuukausittain monipuolista tietoa konsernin taloudellisesta tilas-ta ja sen kehittymisestä johdon tarpeisiin. Tietoa toimitetaan säännöllisesti Destian hallitukselle ja sen tarkastusvaliokunnalle sekä konsernin ja tulo-syksiköiden operatiiviselle johdolle.

Konsernin taloudellista johtamista ja toiminto-jen valvontaa tukevat ja koordinoivat konsernin taloushallinto sekä controller-toiminto. Konsernin taloudellisessa raportointiprosessissa noudatetaan taloudellista raportointia koskevia toimintaohjeita. Destian talousraportointiprosessi koostuu sisäi-sestä ja ulkoisesta laskennasta. Sisäinen laskenta keskittyy konsernin tuloskehityksen seurantaan, ennustamiseen ja analysointiin, kun taas ulkoinen laskenta ja raportointi perustuu Destian tapaan so-veltaa EU:n hyväksymiä IFRS-raportointistandar-deja. Toimintakertomus ja konsernin emoyhtiön

tilinpäätös laaditaan Suomen kirjanpitolain sekä kirjanpitolautakunnan ohjeiden ja lausuntojen mu-kaisesti.

Sisäinen tarkastusDestiassa on sisäisen tarkastuksen standardien mukaisesti riippumaton sisäinen tarkastus, joka raportoi toimitusjohtajalle ja tarkastusvaliokunnalle. Sisäinen tarkastus tukee hallitukselle kuuluvan val-vontavelvollisuuden hoitamista. Hallitus on vahvis-tanut sisäisen tarkastuksen toimintaohjeen. Destian sisäinen tarkastus avustaa johtoa sisäisen valvon-nan toteuttamisessa ja riskienhallinnan kehittämi-sessä sekä tukee organisaatiota sen tavoitteiden saavuttamisessa. Sisäinen tarkastus noudattaa si-säisen tarkastuksen kansainvälisiä ammattistandar-deja ja toimii yhteistyössä tilintarkastajien kanssa.

RiskienhallintaRiskienhallinta on olennainen osa konsernin johta-mis- ja valvontajärjestelmää. Riskienhallinta käsit-tää organisaation toiminnan ennakoivat ja reagoivat menettelyt tavoitteiden saavuttamiseksi. Destian hallitus on ylimpänä riskienhallinnan vastuutahona hyväksynyt riskienhallintapolitiikan, jossa on mää-ritelty riskienhallinnan periaatteet. Toimitusjohtaja apunaan Destian johtoryhmä vastaa riskienhallinnan kokonaisuudesta ja valvoo konsernin riskienhallin-taa.

Riskienhallinta on sisällytetty osaksi Destian strategiaprosessia. Merkittävät strategian toteut-tamiseen liittyvät riskit tunnistetaan ja arvioidaan osana strategiatyötä. Merkittäville riskeille määrite-tään vastuut ja toimenpiteet riskien hallitsemiseksi. Destian merkittävimmät riskit ja riskikartta mukaan lukien riskienhallinnan toimenpiteet ja vastuut käsi-tellään yhtiön hallituksessa vähintään kerran vuo-dessa. Merkittävimpiä riskejä seurataan ja ne päi-vitetään vähintään puolivuosittain ja päivityksestä laaditaan yhteenveto tarkastusvaliokunnalle. Halli-tusta tiedotetaan riskikartan muutoksista.

Tulosyksiköiden johtajat tunnistavat omaan lii-ketoimintaansa liittyvät riskit sekä suunnittelevat toimenpiteet ja vastaavat niiden toteuttamises-ta riskien välttämiseksi. Tulosyksiköt raportoivat


35

merkittävimmät riskinsä toimitusjohtajalle osana kuukausiraportointia.

Työpäälliköt ja vastaavassa asemassa olevat vastaavat projektijohtamisen menettelyjen mu-kaisesti projektiensa tarjous- ja toteutusvaiheen riskienhallinnasta. Projektikohtainen riskienhallinta kattaa projektin kaikki keskeiset vaiheet. Projektin eri vaiheissa tunnistetaan riskit, arvioidaan niiden merkittävyys sekä sovitaan toimenpiteet, vastuut ja aikataulut. Projektiriskit käsitellään kuukausittain tulosyksikkötasolla projektiraportoinnin yhteydessä.

Destian rahoitusriskien hallinta on kuvattu halli-tuksen erikseen hyväksymässä rahoituspolitiikas-sa. Rahoitusriskeiltä suojautumisesta laaditaan neljännesvuosittain yhteenveto. Rahoituspolitiikan mukaisesti konsernin rahoitusriskien hallinta kattaa toimenpiteet likviditeetti-, valuutta-, korko-, vasta-puoli-, luotto- ja hyödykeriskeiltä suojautumiseksi.

Destia luokittelee riskit markkina- ja toimintaym-päristöriskeihin, toiminnallisiin riskeihin, vahinkoris-keihin sekä talous- ja rahoitusriskeihin.

LÄHIPIIRILIIKETOIMETDestia on vuoden 2015 tilinpäätöstä varten määri-tellyt lähipiirinsä. Destia on arvioinut ja seurannut lähipiirinsä kanssa tehtäviä liiketoimia ja huolehtinut siitä, että mahdolliset eturistiriidat tulevat asianmu-kaisesti huomioon otetuksi yhtiön päätöksenteossa. Suoritetussa lähipiiriliiketoiminta tarkistuksessa ei ole ilmennyt yhtiön kannalta olennaisia ja tavan-omaisesta liiketoiminnasta tai tavanomaisista mark-kinaehdoista poikkeavia lähipiiriliiketoimia.

SISÄPIIRIDestia Group Oyj:n liikkeellelaskema joukkovel-kakirja listattiin pörssissä (Nasdaq Helsinki Oy) 17.6.2015. Tämän johdosta Destiaan perustettiin pysyvä yrityskohtainen sisäpiiri, johon kuuluvat Nasdaq Helsingin sisäpiiriohjeen mukaisesti hal-lituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja päävastuullinen tilintarkastaja. Lisäksi Destian on määritellyt, että edellä mainittujen lisäksi mm. johtoryhmän jäse-

net kuuluvat pysyvään sisäpiiriin. Destian pysyvä yrityskohtainen sisäpiiri ei ole julkinen eli tietoja ei julkaista ulkoisilla sivuilla.

Destian hallitus on hyväksynyt Destian sisäpii-riohjeen, joka sisältää ohjeet pysyville ja hankekoh-taisille sisäpiiriläisille sekä yhtiön sisäpiirihallinnon organisaation ja menettelytavat. Ohje vastaa sisäl-löltään Nasdaq Helsingin sisäpiiriohjetta. Ohje on jaettu kaikille sisäpiiriläisille. Ohjeessa on tarkemmin kuvattu Destian sisäpiirihallinto sekä sisäpiiriläisiä koskevien säädösten ja rajoitusten pääkohdat.

Konsernin lakiasiat valvoo sisäpiiriohjeen nou-dattamista ja ylläpitää yhtiön sisäpiirirekistereitä. Destian hiljainen jakso (silent period) alkaa kunkin vuosineljänneksen päätyttyä ja kestää tilinpäätös-tiedotteen tai osavuosikatsauksen julkistamiseen asti. Tämän ajanjakson aikana Destian sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa Destian liikkellelaskemalla joukkovelkakirjalla.

TILINTARKASTUSYhtiöjärjestyksen mukaan yhtiössä on yksi tilintar-kastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hy-väksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajan toi-mikausi on tilikausi ja tehtävä päättyy vaalia ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Yhtiökokoukselle tehtävää hallituksen ehdo-tusta yhtiön tilintarkastajaksi valmistelee tarkas-tusvaliokunta. Tilintarkastajan valinnasta päättää yhtiökokous.

Yhtiön tilintarkastajat raportoivat yhtiön hallituk-selle, tarkastusvaliokunnalle sekä toimitusjohtajalle vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tilintarkastajat antavat yhtiön osakkeenomistajalle lain edellyttä-män tilintarkastuskertomuksen varsinaisessa yh-tiökokouksessa käsiteltävän vuositilinpäätöksen yhteydessä.

Tilintarkastajaksi vuodelle 2015 valittiin KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajana KHT Vir-pi Halonen. Tilintarkastajille maksetut palkkiot on eritelty Destia Group -konsernin tilinpäätöksessä 2015.


36

ARTO RÄTY s.1955 Hallituksen jäsen 1.7.2014– ja puheenjohtaja 17.3.2015– HR-valiokunnan puheen-johtaja sekä Avustavan valio-kunnan jäsenEi riippumaton yhtiöstä ja sen osakkeenomistajastaKenraaliluutnantti (EVP)

Keskeinen työkokemus Fortum Oyj: johtaja, Corporate Affairs and Commu-nications 29.2.2016–; Puolustusministeriö: kanslia-päällikkö 2011–2015, Pääesikunta: operaatiopäällikkö 2009–2010, Maavoimien Esikunta: esikuntapäällikkö 2008–2009, Puolustusministeriö: Kansallisen puo-lustuspolitiikan yksikkö, johtaja 2004–2008; Maan-puolustuskurssien johtaja 2003–2004, Porin Prikaatti: komentaja 2000–2002, KFOR, Kosovo: Suomen Patal-joona, komentaja 2000, Pääesikunta: Kansainvälinen osasto, apulaisosastopäällikkö 1997–2000, NATO HQ, SHAPE PCC: apulaissotilasasiamies NATO yhteysup-seeri 1994–1997, Pääesikunta: Operatiivinen osasto, osastoesiupseeri 1992–1994

Keskeiset luottamustoimet Destia Group Oyj: hallituksen varapuheenjohtaja 1.7.2014–17.3.2015, Destia Oy: hallituksen varapu-heenjohtaja 1.7.2014–2.12.2014, Viipurin taloudelli-nen korkeakouluseura ry (VITAKO): hallituksen jäsen 2012–, Suomalainen strategisen tutkimuksen ja seu-rannan tukisäätiö (STRATU): hallituksen jäsen 2011–, Maanpuolustuksen kannatussäätiö: hallituksen jäsen 2011–, Urlus-säätiö: hallituksen jäsen 2011–, Huolto-varmuusneuvosto: jäsen 2011–, AC Cleantech Growth Fund I: hallituksen jäsen 2010–

MARCUS AHLSTRÖMs. 1982Hallituksen jäsen 17.3.2015–Tarkastusvaliokunnan jäsenRiippumaton yhtiöstä ja sen osakkeenomistajastaKTM

Keskeinen työkokemusFinnlines Oyj: Business Controller 2013–, EY Oy (en-tinen Ernst & Young Oy): Senior analyst, Transaction advisory services (TAS) 2011–2013; Assurance ser-vices, Senior assistant 2010– 2011 ja Auditor assistant 2007–2010

Keskeiset luottamustoimetAntti Ahlström Perilliset Oy: hallintoneuvoston jäsen 2014–, Zeropoint Oy: hallituksen jäsen 2014–, GD Promotions: hallituksen jäsen 2012–, Nyland nations reservofficerare r.f: hallituksen jäsen 2004–2007 ja hal-lituksen puheenjohtaja 2005–2007

JACOB AF FORSELLESs.1973Hallituksen jäsen 1.7.2014– HR-valiokunnan jäsen sekä Tarkastusvaliokunnan jäsenRiippumaton yhtiöstä ja ei riippumaton sen osakkeen-omistajastaKTM, OTK

Keskeinen työkokemus Ahlström Capital Oy: virkaa tekevä toimitusjohtaja 1.11.2015–31.1.2016, Ahlström Capital Oy: Chief Investment Officer 2015–, Ahlström Capital Oy: si-joitusjohtaja 2008–2014, Viola Capital Oy: osakas 2006–2008, Mandatum & Co Oy: osakas 2003–2005, Mandatum & Co Oy: apulaisjohtaja 2002–2005, Mandatum & Co Oy: analyytikko 1998–2002, CapMan Capital Management Oy: sijoitusanalyytikko 1998

Keskeiset luottamustoimet A. Ahlström Kiinteistöt Oy: hallituksen puheenjohtaja 2.11.2015–; Enics AG: hallituksen jäsen 22.10.2015–Destia Oy: hallituksen jäsen 1.7.2014–2.12.2014; AC Cleantech Management Oy: hallituksen jäsen 23.4.2012–29.10.2015 ja puheenjohtaja 30.10.2015–;Elinkorkolaitos Hereditas: johtokunnan jäsen 01/2010–

MATTI MANTEREs. 1945Hallituksen jäsen 1.7.2014– HR-valiokunnan jäsen sekä Avustavan valiokunnan jäsenRiippumaton yhtiöstä ja sen osakkeenomistajastaDI

Keskeinen työkokemus Lemminkäinen-konserni: Senior Adviser 2009–31.1.2010, Lemcon Oy: toimitusjohtaja 1991–2008, Lemminkäinen Oyj: rakennusryhmän johtaja 1987–1991, Lemminkäinen Oyj: kaukoviennin aluejohtaja asemapaikkana Liberia, Kenia ja Suomi 1978–1987, Lemminkäinen Oy Nigeria: projektipäällikkö 1977–1978, Lemminkäinen Oy Suomi: projektipäällikkö 1975–1977

Keskeiset luottamustoimet Deep Lead Oy: hallituksen jäsen 2008–2012 ja pu-heenjohtaja 2012–2015, Destia Oy: hallituksen jäsen 1.2.2010–2.12.2014, Eera Oy: Senior Adviser 2010–, Tahko-Chalet Oy: hallituksen jäsen 2010–, ManMax Oy: hallituksen jäsen 2010–, Fenestra Oy: hallituksen jäsen 2007–2009, Huoltovarmuuskeskus / Rakennus-teollisuus RT / Rakennuspoolin poolitoimikunnan jäsen 2000–2006 ja puheenjohtaja 2006–2010, Elinkei-noelämän keskusliitto, EK: talouspoliittisen valiokun-nan jäsen 2005–2007, Useiden Lemminkäinen Oyj:n ulkomaisten tytäryhtiöiden hallitusten puheenjohtaja/jäsen 1992–2009, Rakennusteollisuus, RT: kansain-välisen toiminnan valiokunnan puheenjohtaja 1996–1999, Suomalais-Venäläisen rakennusalan teknologia-siirron (TT-yhteistyöryhmä) valiokunta: puheenjohtaja 1995–1997

PANU ROUTILAs. 1964 Hallituksen jäsen 1.7.2014– Hallituksen varapuheenjohtajaRiippumaton yhtiöstä ja sen osakkeenomistajastaKTM

Keskeinen työkokemus Konecranes Oyj: toimitusjohtaja 1.11.2015–, Ahlström Capital Oy: toimitusjohtaja 2008–31.10.2015, Kuusa-koski Group: Alteams Oy, toimitusjohtaja 2002–2007, Outokumpu Group: Vedetyt kuparituotteet -divisioona, johtaja 1997–2001, Outokumpu Group: Vedetyt ku-parituotteet -divisioona, controller 1995–1997, Partek Morin SA: talousjohtaja 1992–1995, Partek Concrete International: controller 1991–1992, Partek Group: erinäisiä johtotehtäviä 1986–1991, Nokia Oy: Systems analyst 1985–1986

Keskeiset luottamustoimet Destia Group Oyj: hallituksen puheenjohtaja 1.7.2014–17.3.2015, Destia Oy: hallituksen puheenjohtaja 1.7.2014–2.12.2014, Ahlstrom Oyj: hallituksen jäsen 25.3.2014–26.1.2015; puheenjohtaja, 26.1.2015–, ÅR Packaging Group AB: hallituksen jäsen 25.8.2011–24.6.2014; varapuheenjohtaja, 24.6.2014–31.10.2015, AC Cleantech Management Oy: hallituksen puheen-johtaja 18.6.2010–31.10.2015, Enics AG: hallituksen jäsen 23.4.2009–22.4.2010; hallituksen puheenjohtaja 22.4.2010–, Vacon Oyj: hallituksen jäsen 23.3.2010–27.3.2013; puheenjohtaja 27.3.2013–12.1.2015, Ripasso Energy AB: hallituksen jäsen 7.12.2009–31.10.2015

TERO TELARANTAs.1971Hallituksen jäsen 30.9.2015–HR-valiokunnan jäsenRiippumaton yhtiöstä ja ei riippu-maton sen osakkeenomistajastaDI, KTM

Keskeinen työkokemusAhlström Capital Oy: johtaja, Teolliset sijoitukset 2015–, Corob: toimitusjohtaja 2013–2015, CPS Color: EVP, Laiteliiketoiminta 2012–2013, Cargotec Corpo-ration: SVP, Takalaitanostinliiketoiminta 2008-2012, Cargotec Corporation: SVP, Yrityssuunnittelu 2007–2008, Cargotec Corporation: VP, Yrityssuunnittelu 2006–2007, Bain & Company: Manager 1998–2006

Keskeiset luottamustoimetÅR Packaging Group AB: hallituksen jäsen 1.10.2015–

SOLVEIG TÖRNROOS-HUHTAMÄKIs. 1954 Hallituksen jäsen 1.7.2014– Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaRiippumaton yhtiöstä ja sen osakkeenomistajastaDiplomi ekonomi, entinen KHT-tilintarkastaja ja Auktori-serad revisor Ruotsissa

Keskeinen työkokemus KPMG Oy Ab: KHT-tilintarkastaja 1986–31.3.2010. Kokemusta pörssiyhtiöiden, kansainvälisten ja mui-den suurten yhtiöiden tilintarkastuksen johtamises-ta., KPMG Oy Ab: osakas 1989–2009; johtoryhmän jäsen 1991–2001; kehitysjohtaja (vastuualue riskien hallinta, tilintarkastajien koulutus- ja kehitystoiminta) 1991–1995; Helsingin jaostojen tilintarkastusjohtaja 1995–1997; toimialajohtaja 1997–2001, PriceWater-house Oy: tilintarkastaja 1979–1986

Keskeiset luottamustoimet Sairaalaklovnit Ry: hallituksen jäsen 04/2015–, Suomen Metsäkeskuksen liiketoimintayksikkö OTSO: liiketoimintajaoston jäsen 9.12.2014–; tarkastus-valiokunnan puheenjohtaja 02/2015–, Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj: hallituksen jäsen 12.6.2014–; tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja 06/2015–, Destia Oy: hallituksen jäsen 2.12.2009–2.12.2014; varapu-heenjohtaja 3/2014–6/2014; KPMG Oy Ab: hallituksen jäsen 2002–2006; Risk management steering komite-an puheenjohtaja 2003–2006

HALLITUS


37

HANNU LEINONEN s. 1962Toimitusjohtaja 2009–Johtoryhmän puheenjohtaja 2009–DI

Keskeinen työkokemusYIT Oyj: toimitusjohtaja 2006–2008, YIT Primatel Oy: toimitusjohtaja 2001–2005, Sonera Telecom: johtaja 1999–2001, Sonera Oyj: johtaja, verkkopalvelut 1996–1999, Skanska Oy: hankintapäällikkö 1994–1996, Haka Oy: hankintapäällikkö 1992–1994

Keskeiset luottamustoimetIlmarinen: hallituksen jäsen 13.11.2012–, Ilmarinen: hallintoneuvoston jäsen 17.4.–13.11.2012, Onninen Oy: hallituksen jäsen 2010–, SRV-Yhtiöt Oyj: hallituk-sen jäsen 2009

LAURA AHOKAS s. 1970Henkilöstöjohtaja 2012–Johtoryhmän jäsen 2012, 2016–Laajan johtoryhmän / kehitys-ryhmän jäsen 2013–2015KTM

Keskeinen työkokemusRamirent Finland Oy: Henkilöstöpäällikkö 2007–2011, GE Healthcare: HR Manager, Liiketoimintayksikkövas-tuu 2005–2007

HEIDI ERHA s. 1981Tulosyksikön johtaja, Asiantuntijapalvelut 2016–Johtaja, Liiketoiminnan kehitys ja tuotannon tuki 2015–Johtoryhmän jäsen 2016–Prosessin omistaja, Asiakasprosessi 2015–KTM

Keskeinen työkokemusDestia Oy: kehityspäällikkö, strateginen suunnittelu ja asiakkuusprosessi 2014, Destia Oy: kehityspäällikkö, myynnin tuki 2008–2013, VTT: Business Developer 2006–2008, Mercantile Oy: markkinointisuunnittelija 2005–2006

MINNA HEINONEN s. 1967Tulosyksikön johtaja, Etelä-Suomi 2015–Johtoryhmän jäsen 2011–Varatuomari

Keskeinen työkokemusDestia Oy: tulosyksikön johtaja, Erikoisrakentaminen 2013–2014, Destia Oy: tulosyksikön johtaja, Kivi 2011–2012, Destia Oy: yksikön johtaja, Kiviainesyksik-kö 2009–2010, Destia Oy: lakimies 2008, Tieliikelaitos: lakimies 2001–2007

PASI KAILASALO s. 1971Tulosyksikön johtaja, Itä-Suomi 2011–Johtoryhmän jäsen 2011–Prosessin omistaja, rakentamis-palvelujen toteuttaminen 2013–DI

Keskeinen työkokemusDestia Oy: työpäällikkö, Infrarakentaminen, Itä-Suomi 2008–2010, Tieliikelaitos: projektipäällikkö, RES / Eri-koisrakentaminen 2004–2008, Elisa Oyj / Oy Radiolinja Ab: Projektihallinta-/tuotantotilapäällikkö 2001–2004, Rakennus Oy Lemminkäinen: tuote-/työmaapäällikkö 1994–2001

KIMMO LAAKSOLA s. 1954Henkilöstön edustaja joh-toryhmässä 1.7.2011–31.12.2013, 2016–Päätoiminen pääluottamus-mies 2010–Keskikoulu, Rakennusmestari

Keskeinen työkokemusDestia Oy: työhyvinvointipäällikkö 2010, Destia Oy: kehittämispäällikkö 2008–2009, Tieliikelaitos: päätoi-minen luottamusmies 2002–2008, Tieliikelaitos: henki-löstökonsultti, Etelä-Suomi 2001, Tielaitos, Tuotanto: päällikkö, ohjausjärjestelmien kehittäminen 1997–2000, Tielaitos: erilaiset suunnittelu-, rakentamis- ja asiantuntijatehtävät 1982–1996

AKI MARKKOLA s. 1966Lakiasiainjohtaja 2010–Johtoryhmän jäsen 2010–2012, 2016–Laajan johtoryhmän / kehi-tysryhmän jäsen 2013–2015Varatuomari

Keskeinen työkokemusEADS Secure Networks Oy: Senior Legal Counsel 2006–2010, Raisio Oyj: Legal Counsel 2001–2006, Wärtsilä Finland Oy: Legal Counsel 2000–2001, Puolustusvoimat: sotilaslakimies 1998–2000, Kemijoki Oy: lakiasiat 1992–1997

PIRKKO SALMINEN s. 1957Talous- ja rahoitusjohtaja 2008–Johtoryhmän jäsen 2007–KTM

Keskeinen työkokemusTieliikelaitos: talous- ja rahoitusjohtaja 2007, Gutta Oy: Manager 2006–2007, Citycon Oyj: talous- ja ra-hoitusjohtaja 2003–2005, Stockmann Oyj Abp: rahoi-tuspäällikkö 1995–2003, Ahlcorp Oy: rahoituspäällikkö 1992–1995

Keskeiset luottamustoimetFinavia Oyj: hallituksen jäsen ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja 2012–16.12.2015

MARKO VASENIUS s. 1972Tulosyksikön johtaja, Länsi-Suomi 2013–Johtoryhmän jäsen 2011–Insinööri

Keskeinen työkokemusDestia Oy: tulosyksikön johtaja, Lounais-Suomi 2011–2012, Destia Oy: yksikön johtaja, Infrahoito, Etelä-Suomi 2008–2010, Tieliikelaitos: yksikön päällik-kö, Hämeen palveluyksikkö 2005–2008, Tieliikelaitos: Controller, Etelä-Suomen palveluryhmä 2002–2005, Tieliikelaitos: toiminnansuunnittelija, Tampereen palve-luyksikkö 2001–2002, Tieliikelaitos: insinööri, Tampe-reen palveluyksikkö 1998–2001

TIMO VIKSTRÖM s. 1968Johtaja, Yrityssuunnittelu 2016–Johtoryhmän jäsen 2016–Rakennusinsinööri, AMK, eMBA

Keskeinen työkokemusDestia Group Oyj: johtaja, Yritysjärjestelyt 2015, Lem-minkäinen Oyj: varatoimitusjohtaja ja konsernin johto-ryhmän jäsen, Skandinavia-tulosyksikön johtaja 2013–2014 ja toimitusjohtaja Lemminkäinen Sverige AB 2014, Lemminkäinen International Oy: toimitusjohtaja Lemminkäinen Norge AS 2013, Lemminkäinen Inter-national Oy: tulosyksikön johtaja, kansainväliset pääl-lystysliiketoiminnot 2011–2012, Lemminkäinen Infra Oy: tulosyksikön johtaja, kansainväliset päällystyslii-ketoiminnot ja Suomi 2009–2010, Lemminkäinen Infra Oy: kehitysjohtaja ja -päällikkö 2005–2008, Lemcon Oy: suunnittelu- ja projektipäällikkö 2001–2004, Tie-hallinto: rakentamisen ja ylläpidon hankintaprosessin omistaja 1997–1998 ja 1999–2001, Vägverket Ruotsi: projektipäällikkö 1998, Tielaitos: projekti- ja työmaa-päällikkö 1990–1996

SEPPO YLITAPIO s. 1973Tulosyksikön johtaja, Pohjois-Suomi 2013– Johtoryhmän jäsen 2011– Prosessin omistaja, hoitopal-velujen toteuttaminen 2013–Insinööri

Keskeinen työkokemus Destia Oy: tulosyksikön johtaja, Länsi-Suomi ja Poh-joiskalotti 2012, Destia Oy: tulosyksikön johtaja, Länsi-Suomi 2011, Destia Oy: yksikön johtaja, Infra-hoito, Pohjois-Suomi 2008–2010, Tieliikelaitos: keli-keskuspäällikkö / toiminnansuunnittelija 2007–2008, Tieliikelaitos: kelikeskusvastaava / projektivastaava 2005–2007, Tieliikelaitos: projektipäällikkö, Konsul-tointi, Geopalvelut 2001–2005

JOHTORYHMÄ ALKAEN 1.1.2016


38

DESTIA GROUP -KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2015 SISÄLTÖ

TILINPÄÄTÖSHallituksen toimintakertomus ..................................................39Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS ........................................43Konsernin tase, IFRS ...............................................................44Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS ..........................................45Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista ..................46

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot1 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet ...................................472 Toimintasegmentit ............................................................523 Myydyt liiketoiminnot .......................................................524 Liikevaihto ........................................................................535 Pitkäaikaishankkeet .........................................................536 Materiaalit ja palvelut .......................................................537 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut ..................................538 Poistot ..............................................................................539 Arvonalentumiset .............................................................5410 Työsuhde-etuudet ............................................................5411 Kehittämismenot ..............................................................5412 Rahoitustuotot ja -kulut ....................................................5413 Tuloverot ..........................................................................5514 Osakekohtainen tulos ......................................................5515 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ............................5616 Liikearvot..........................................................................5717 Arvonalentumistestit ........................................................5718 Muut aineettomat hyödykkeet .........................................5819 Hankitut liiketoiminnot .....................................................5820 Myytävissä olevat rahoitusvarat .......................................5921 Vaihto-omaisuus ..............................................................5922 Myyntisaamiset ja muut saamiset ...................................5923 Rahavarat .........................................................................6024 Laskennalliset verosaamiset ja -velat ...............................6025 Omaa pääomaa koskevat liitetiedot .................................6126 Rahoitusvelat ...................................................................6227 Muut velat ........................................................................6328 Ostovelat ja muut velat ....................................................6329 Pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmät ...........................6330 Eläkevelvoitteet ................................................................6431 Varaukset .........................................................................6532 Rahoitusriskien hallinta ....................................................6533 Muut vuokrasopimukset...................................................6834 Ehdolliset velat ja varat ...................................................6835 Lähipiiri .............................................................................6936 Raportointikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat ......69

Konsernin tunnuslukutaulukko, IFRS .......................................70Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS ................................................71Emoyhtiön tase, FAS ...............................................................72Emoyhtiön rahavirtalaskelma, FAS) .........................................73Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS ................................74Hallituksen ehdotus jakokelpoisten varojen käytöstä ..............78Tilintarkastuskertomus ............................................................79

DESTIAN VUOSI 2015 YRITYSVASTUU TILINPÄÄTÖSGRI-KOONTI HALLINNOINTI

39

ToimintaympäristöSuomen talouden edelleen heikentynyt tilanne vaikutti infra-alaan ja koko rakennusalan toimin-taympäristöön vuonna 2015. Haastava markkina-tilanne näkyi paitsi tiukkana kilpailuna hankkeista myös tarjoushintojen poikkeuksellisen alhaisena tasona. Kilpailuun tuli myös aiempaa harvemmin suurhankkeita.

Infra-alan kysyntä oli kuitenkin kohtuullinen ja vuoden aikana käynnistyi tai kilpailutettiin useita hankkeita niin julkisella kuin yksityiselläkin puolel-la. Kokonaismarkkinan laskusta huolimatta julkisen sektorin hankeohjelman lähivuosille suunnitellut suurhankkeet luovat peruskysyntää infra-alalle.

Rakennusteollisuus ry:n, RT:n, lokakuussa jul-kaiseman arvion mukaan rakentamisen määrän ennakoitiin vähentyvän prosentin verran vuonna 2015. RT arvioi infrarakentamisen lähitulevaisuuden tilanteen jokseenkin epävarmaksi; useat isot pro-jektit ovat päättymässä, eikä näköpiirissä ole suuria hankkeita, jotka voisivat kompensoida laskua. Li-säksi valtio siirtää infrarahoitustaan investoinneista perusväylänpitoon ja korjausvelan vähentämiseen. Rakennusteollisuus ennustaa vuodelle 2016 maltil-lista, noin kahden prosentin kasvua.

Elinkeinoelämän keskusliiton, EK:n, rakenta-misen luottamusindikaattorien mukaan rakennus-yritysten luottamusindikaattori heikkeni hieman joulukuussa, ollen silti kohtalaisen hyvällä tasolla ja selvästi parempi kuin vuoden alkupuolella. Tilaus-kannan kuvataan olevan hieman tavanomaista hei-kompi. Suomen rakentamisen luottamusindikaattori oli marraskuussa jonkin verran EU-maiden keski-tasoa vahvempi.

Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset laskivat 1,7 prosenttia vuoden 2014 joulukuusta vuoden 2015 joulukuuhun. Kustannus-ten vuosimuutos vaihteli osaindekseittäin päällys-teiden -12,4 prosentista betonirakenteiden 1,7 prosenttiin. Kokonaisindeksin laskuun vaikutti eri-tyisesti bitumin sekä polttoaineiden ja energian hal-peneminen edellisen vuoden joulukuussa. Kustan-nusten laskua hillitsi työvoimakustannusten nousu.

IFRS-tilinpäätösKonsernitilinpäätös vertailutietoineen on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti (IFRS). Kesäkuussa 2015 Destia Group Oyj:n lis-tattua institutionaalisille sijoittajille suunnatun 65 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalle, konserni on ottanut ra-portoinnissa käyttöönsä IFRS 8 Toimintasegmentit -standardin.

Destian liiketoiminta koostuu tie- ja rataverkos-ton sekä muiden infra-alan hankkeiden koko elin-kaaren kattavista palveluista aina suunnittelusta, toteutuksen kautta kunnossapitoon. Destian liike-toimintarakenne perustuu yhtenäisiin liiketoiminta-prosesseihin. Liiketoiminnan luonteen ja hallintora-kenteen vuoksi raportoitava toimintasegmentti on koko konserni.

Destia Group Oyj aloitti toimintansa 22.4.2014 Destia Oy:n oston yhteydessä, joten vertailuluvut tasetta lukuunottamatta ovat vain toiselta vuosi-puoliskolta 1.7.–31.12.2014.

Vuoden aikana saadut merkittävimmät uudet tilaukset ja tilauskantaDestian toiminta asiakas- ja myyntityössä kehittyi positiivisesti vuoden aikana. Yksityisen sektorin asiakkaiden osuus niin kappalemääräisesti kuin liikevaihdollisestikin kasvoi. Tilauskanta päättyneen vuoden lopussa oli selkeästi suurempi kuin edellis-vuoden lopussa ja jakaantuu aiempaa useammalle vuodelle.

Joulukuun lopun tilauskanta oli 717,4 (628,2) miljoonaa euroa. Vuoden 2014 loppuun verrattuna tilauskanta kasvoi 14,2 prosenttia.

Vuoden aikana solmitut merkittävimmät yli 3 miljoonan euron arvoiset uudet sopimukset:• E18Haminanohikulkutiensisääntuloteidenra-

kentaminen Haminaan, valmis lokakuussa 2015• Imatranvesivoimalaitoksenpadonperuskorjaus-

projekti, valmis joulukuussa 2018• Kunnossapitoalueen12radanjaturvalaitteiden

kunnossapito vuosina 2015–2020

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

• Valtatie8:nparantaminenNousiaisissa,valmistuujoulukuussa 2016

• Eskola–Ylivieskapäällysrakenneurakka2,valmis-tuu vuoden 2017 lopussa

• Kantatien77parantaminenViitasaarellavälilläTaimoniemi–Keitele, valmistuu lokakuussa 2017

• Kunnossapitoalueen8(ItäSuomi)radanjatur-valaitteiden kunnossapito vuosina 2015–2020

• Maanteidenalueurakat:Sodankylä,Lapua,Puo-lanka, Kemijärvi–Posio, Parkano ja Porvoo vuo-sina 2015–2020

• Maantien148parantaminenKeravankohdalla,valmistuu vuoden 2016 lopussa

• PohjoisSavonsillankorjausurakka,valmisjoulu-kuussa 2016

• TehdasalueenhoitourakkaRaahessavuosina2015–2020

• Valtatien3Hämeenkyrönkohdanohituskaistanrakentaminen, valmis marraskuussa 2015

• Valtatien8parantaminenST(suunnittelejato-teuta) -hanke, Luostarinkylän kohdalla Raumalla, valmistuu marraskuussa 2016

• Varkaudenkunnallistekniikanrakentamisenjaylläpidon toteutus vuosina 2016–2023

• Äänekoskenbiotuotetehdasalueenrakennustyöt,valmis marraskuussa 2015

• E18Koskenkylä–Kotkavälisenmoottoritienkun-nossapito vuosina 2015–2020

• HelsinkiVantaanlentoasemanasematasonlaa-jentaminen, valmistuu vuonna 2019

• Juvankunnossapidonalueurakkavuosina2015–2020 (ehdollinen markkinaoikeuden päätökselle valituksesta johtuen)

• Maakaasujakeluputkenmaanrakennusjaasen-nustyöt Porissa, valmistuvat toukokuussa 2016

• Patokankaanraakapuuterminaalinrakentaminen,valmistuu lokakuussa 2016

• Ydinvoimalahankkeenlaitosalueenvalmistelevattyöt Pyhäjoella, valmistuu maaliskuussa 2016

• SiltojenylläpitojakorjausurakkaUudellamaallavuosina 2016–2017

• Ydinvoimalahankkeenlaitosalueenmaaraken-nustyöt Pyhäjoella, valmistuu heinäkuussa 2017

Destia valittiin Valtatie 14 Savonlinnan keskustan 3. vaiheen, Laitaatsalmen syväväylän, toteuttajaksi. Hankintapäätöksestä valitettiin, valituksen käsittely on kesken.

Liikevaihdon kehitysKonsernin liikevaihto oli tilikaudella 462,8 miljoonaa euroa (7–12/2014: 261,8).

Liiketoiminnan muut tuotot olivat tilikaudella 8,1 miljoonaa euroa (1,7). Ne sisältävät liiketoimintakau-pan lisäksi pääasiassa käyttöomaisuuden myynti-voittoja sekä kiinteistöjen myynti- ja vuokratuottoja.

Tuloksen kehitys Destian tilikauden liikevoitto oli 12,9 miljoonaa eu-roa (12,5). Konsernin tilikauden tulos oli 6,7 miljoo-naa euroa (5,5).

Tilikauden liikevoitto sisältää liiketoiminta- ja kiinteistökaupan myyntivoittoja yhteensä 5,1 mil-joonaa euroa. Vertailuvuoden liikevoittoa rasittavat 2,2 miljoonan euron ja vertailuvuoden tilikauden tulosta 4,7 miljoonan euron kustannukset, jotka liittyvät Destian osakkeiden hankintaan ja rahoi-tusjärjestelyihin.

Tuloverot olivat tilikaudella 1,9 miljoonaa euroa (1,9).

Tase, rahavirta ja rahoitusDestian taseen loppusumma oli tilikauden päättyes-sä 266,3 miljoonaa euroa (264,6). Sijoitetun pää-oman tuotto oli 9,4 prosenttia (9,2), omavaraisuus-aste 31,2 prosenttia (29,4) ja nettovelkaantumisaste 32,6 prosenttia (42,4).

Kausivaihteluiden ja onnistuneen hyvän käyt-töpääoman hallinnan seurauksena liiketoiminnan rahavirta kehittyi vuoden 2015 lopussa hyvin. Rakentamisen kausiluonteisuudesta johtuen on käyttöpääoman vaade suurimmillaan toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä. Viimeisellä vuo-sineljänneksellä rahavirran kehitys kääntyi jälleen positiiviseksi. Tilikauden rahavirta muodostui lii-ketoiminnan rahavirrasta +10,8 miljoonaa euroa, investointien rahavirrasta -2,1 miljoonaa euroa ja


40

rahoituksen rahavirrasta, joka oli -3,5 miljoonaa euroa. Rahoituksen rahavirta sisältää varsinaisen yhtiö kokouksen päätöksen mukaisesti hybridilai-nojen lyhennyksiä 2,0 miljoonaa euroa ja koron maksuja noin 1,5 miljoonaa euroa.

Konsernin rahoitusasema säilyi kohtalaisena. Taseen mukaiset rahavarat tilikauden lopussa oli-vat 42,9 miljoonaa euroa (37,7). Korollisen vieraan pääoman määrä säilyi vuoden 2014 lopun tasolla ja oli 66,8 miljoonaa euroa. Lainoista 0,3 prosenttia oli lyhytaikaisia ja 99,7 prosenttia pitkäaikaisia. Ko-rollinen nettovelka oli 23,9 miljoonaa euroa (29,1).

Destia-alakonsernin 150 miljoonan euron yri-tystodistusohjelmaa ei käytetty tilikaudella, eikä se ollut käytössä myöskään vertailukaudella. Käyttö-pääoman rahoitustarpeita varten yhtiöllä on lisäksi käytössä vakuudeton lyhytaikainen 10,0 miljoonan euron rahoituslimiitti, joka oli tilikauden päättyessä käyttämättä.

Destia Group Oyj:n 19.6.2014 liikkeeseen laske-ma 65 miljoonan euron joukkovelkakirjalaina institu-tionaalisille sijoittajille listattiin kesäkuussa Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämään Helsingin Pörssiin. Fi-nanssivalvonta hyväksyi 17.6.2015 joukkovelkakir-

jalainan listalleottoesitteen. Joukkovelkakirjalaina on vakuudeton ja se erääntyy kokonaisuudessaan kesäkuussa 2019. Lainan kuponki on vaihtuvakor-koinen perustuen kolmen kuukauden Euriboriin ja lainan marginaali on 4,5 %. Laina on konsernissa suojattu koronvaihtosopimuksella sen maturiteet-tiin asti.

Konsernin omaan pääomaan sisältyy oman pääoman ehtoisia hybridilainoja Ahlström Capital -konsernilta 27,0 miljoonaa euroa (29,0), joiden korko on 10,0 %. Hybridilainojen lyhennyksistä ja koronmaksuista päättää yhtiön hallituksen esityk-sestä yhtiökokous. Korkokulut kirjataan maksu-perusteisesti vuodesta 2015 eteenpäin edellisten tilikausien tulokseen verovaikutuksella oikaistuna.

Osakkeet, osakepääoma ja oma pääomaDestia Group Oyj:n rekisteröity osakepääoma on 80 000 euroa ja osakkeiden määrä on 80 000 kap-paletta. Yhtiö on 100 %:sti AC Infra Oy:n, joka kuu-luu Ahlström Capital -konserniin, omistama.

Destia Group -konsernin omaan pääomaan si-sältyvät lisäksi sijoitetun vapaan pääoman rahasto 38,0 miljoonaa euroa sekä hybridilainat yhteensä

Destia Group Destia Group

Avainluvut (IFRS), Milj. EUR 1–12/2015 7–12/2014

Liikevaihto 462,8 261,8

Liikevoitto 12,9 12,5

% liikevaihdosta 2,8 4,8

Tilikauden tulos 6,7 5,5


Sijoitetun pääoman tuotto, % 9,4 9,2

Tulos/osake EUR 56,14 53,77

Omavaraisuusaste, % 31,2 29,4

Nettovelkaantumisaste, % 32,6 42,4

Henkilöstö keskimäärin 1 505 1 502

Poissaoloon johtaneet työtapaturmat* 7,6 9,3

Tilauskanta katsauskauden lopussa 717,4 628,2

* Työtapaturmat miljoonaa työtuntia kohden

27,0 miljoonaa euroa (29,0) Ahlström Capitalilta ja AC Infra Oy:lta.

Destia Group Oyj:n konserniavustus Ahlström Capitalille tilikaudella 2015 oli 2,3 miljoonaa euroa.

Investoinnit ja divestoinnitDestia Group -konsernin bruttoinvestoinnit tilikau-della olivat yhteensä 9,2 miljoonaa euroa (72,5) eli 2,0 prosenttia (27,7) liikevaihdosta. Investoinnit oli-vat pääasiassa kalustoinvestointeja ja näiden lisäksi vertailuvuonna Destia Oy:n osakekannan hankinta.

Destia solmi 23.11.2015 liiketoimintakaupan, jol-la se myi mittaus-, kairaus- ja laboratoriopalvelunsa Mitta Oy:lle. Liiketoimintakauppa selkiytti Destian liiketoimintaportfoliota ja vahvisti tasetta luoden entistä paremmat edellytykset ydinliiketoimintojen kehittämiseen ja kasvuun. Kauppa saatettiin pää-tökseen 31.12.2015.

HenkilöstöDestian henkilömäärä oli tilikaudella keskimäärin 1 505 (1 502) henkilöä. Joulukuun lopun henkilö-määrä oli 1 492 (1 429), joista vakinaisia oli 1 403 (1 354) ja määräaikaisia 89 (75) henkilöä. Liiketoi-minnan kausiluonteisuudesta johtuen henkilömäärä vaihtelee vuoden aikana ja on korkeimmillaan kesäl-lä. Mitta Oy:n kanssa solmitun liiketoimintakaupan johdosta 98 mittaus-, kairaus- ja laboratoriopalve-luissa työskentelevää henkilöä siirtyi 1.1.2016 Mitta Oy:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä.

Infra-alan toimihenkilöiden ja infra-alan työnte-kijöiden uudet työehtosopimukset allekirjoitettiin 27.2.2014. Molemmat sopimukset ovat voimassa 1.4.2014 alkaen, ja sopimuskausi molemmissa koostuu kahdesta sopimusjaksosta: 1.4.2014–31.1.2016 ja 1.2.2016–31.1.2017.

Destian hallitus päätti 30.9.2015 koko henki-löstöä koskevan tulospalkkiojärjestelmän raken-teesta ja periaatteesta vuodelle 2016. Tulospalkki-ojärjestelmän numeraaliset tavoitteet vahvistettiin 16.12.2015. Tulospalkkiojärjestelmä muodostaa osan henkilöstön palkitsemisen kokonaisuutta. Tu-lospalkkiojärjestelmä tuo palkitsemiseen kannusta-van, yhtiön sisäistä yhteistyötä ja strategiaa tukevan ohjaus- ja palkitsemiselementin. Järjestelmällä tue-taan yhtiön kannattavuuden ja toimintaedellytysten kehittämistä. Uuden palkkiojärjestelmän kohderyh-

mänä on viisi erilaista henkilöstöryhmää: 1) Destian projekteilla työskentelevä henkilöstö, 2) työpäälliköt, 3) konserniyksiköiden henkilöstö ja tulosyksiköiden tuen henkilöstö 4) liiketoimintayksiköiden johtajat sekä 5) tulosyksiköiden johtajat.

Destia Group Oyj:n hallitus päätti 30.10.2014 uudesta johdon pitkän aikavälin kannustinjärjestel-mästä vuosille 2014–2018. Järjestelmän tarkoituk-sena on sitouttaa tietyt avainhenkilöt yhtiöön ja tar-jota heille kilpailukykyinen palkkiojärjestelmä. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmästä sekä sen piiriin kuuluvista henkilöistä päättää hallitus. Järjestelmän piiriin kuuluu noin 75 henkilöä. Ansaintajakso on 2014–2018 ja ansaintakriteeri on yhtiön arvonnou-su. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän kriteerit ovat samat kaikille järjestelmän piiriin kuuluville. Kriteerit ovat konsernitasoisia ja poikkeavat tulos-palkkiojärjestelmän kriteereistä. Ansaintajaksolta kertynyt palkkio maksetaan rahapalkkiona viimeis-tään vuoden 2019 aikana. Järjestelmän perusteella kirjattiin 1,6 miljoonan euron kustannus vuodelle 2015, minkä jälkeen taseeseen sisältyy yhteensä 2,7 miljoonan euron velka kannustejärjestelmään liittyen.

Vuoden 2015 henkilöstökulut olivat 88,2 (46,9) miljoonaa euroa, joka on 19,1 (17,9) prosenttia lii-kevaihdosta. Henkilöstökulut sisältävät koko hen-kilöstön tulos- ja kannustepalkkioita yhteensä 5,3 (5,6) miljoonaa euroa.

Tilikaudella toteutettiin ulkopuolisen tahon suo-rittamana vuosittainen henkilöstötutkimus, jonka vastausprosentti oli 76 (78). Tutkimuksen tulokset kehittyivät edelleen positiivisesti ja ovat hyvällä ta-solla. Tutkimuksen kokonaiskeskiarvo 3,81 (3,79) nousi edellisvuoteen verrattuna, ollen vertailuyri-tysten keskiarvoa korkeampi. Tulokset käsiteltiin yhdessä työyhteisön kanssa ja sen pohjalta laadit-tiin kehittämistoimenpiteet yksiköittäin.

Henkilöstön kehittäminen oli edelleen päätty-neenä vuonna Destian strateginen painopistealue. Tavoitteellista asiakastyötä edistettiin vuosittai-silla Tositoimi-valmennuksilla. Työturvallisuuteen panostamista jatkettiin ja Destia saavutti uuden ennätyksen työturvallisuudessa, kolmatta kertaa peräkkäin. Tapaturmataajuutemme oli 7,6 työtapa-turmaa miljoonaa työtuntia kohti. Työturvallisuuden paraneminen on näkynyt projekteilla myös tehtyjen


41

turvallisuushavaintojen määrän lisääntymisenä sekä asiakkailta ja työsuojeluviranomaisilta saadussa hyvässä palautteessa. Turvallisuushavainnot ovat edesauttaneet merkittävästi vahinkojen torjunnas-sa.

Vuonna 2015 käynnistettiin ja vietiin eteenpäin useita sisäisiä kehityshankkeita, joissa toimintoja digitalisoidaan. Suurimpana ponnistuksena on Voi-ma-hanke, jossa toimintatavat yhdenmukaistetaan ja luodaan toiminnanohjausjärjestelmä toiminnan tueksi. Voima kehityshanke etenee vuoden 2016 aikana käyttöönottoihin.

Organisaatiorakenne ja johtoDestian liiketoiminta jakautui vuonna 2015 neljään alueelliseen tulosyksikköön, Etelä-Suomi, Län-si-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi sekä valta-kunnalliseen Asiantuntijapalvelut-tulosyksikköön.

Alueellisten tulosyksiköiden liiketoiminta sisältää liikenneväylien, liikenne- ja teollisuusympäristöjen sekä koko elinympäristön rakentamisen, hoidon ja kunnossapidon sekä kelikeskuspalvelut. Kalliora-kentamisen, ratarakentamisen ja -kunnossapidon, kiviaineksen ja kaluston liiketoimintayksiköt ovat osa alueellisia tulosyksiköitä.

Valtakunnallisen tulosyksikön, Asiantuntijapal-velujen, liiketoimintaa olivat suunnittelu ja mittaus sekä kansainvälinen konsultointi.

Tulosyksiköiden tukena toimi vuonna 2015 kon-serniyksiköt: Talous ja rahoitus, Lakipalvelut, Henki-löstö, Suurprojektien myynti ja hankekehitys, sekä Liiketoiminnan kehitys ja tuotannon tuki.

Destian johtoryhmän vuonna 2015 muodostivat toimitusjohtaja Hannu Leinonen, talous- ja rahoi-tusjohtaja Pirkko Salminen, johtaja Jouni Karjalai-nen sekä tulosyksiköiden johtajat Minna Heinonen, Pasi Kailasalo, Jukka Raudasoja, Marko Vasenius ja Seppo Ylitapio sekä henkilöstön edustaja Jouko Korhonen.

Joulukuussa 2015 päätettiin organisaation uudelleenjärjestelystä 1.1.2016 alkaen. Destian organisaatio muodostuu edelleen vuonna 2016 neljästä alueellisesta tulosyksiköstä, Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi, ja val-takunnallisesta Asiantuntijapalvelut-tulosyksiköstä sekä konserniyksiköistä.

Asiantuntijapalvelut-tulosyksikön johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi nimitettiin vuoden alusta alkaen Heidi Erha. Erhan vastuulle kuuluu edelleen jatkossa myös Liiketoiminnan kehitys ja tuotan-non tuki -konserniyksikkö. Jukka Raudasoja siirtyi 1.1.2016 johdon erityistehtäviin.

Destian liiketoiminnan tukena toimii vuonna 2016 viisi konserniyksikköä: Talous ja rahoitus, Henkilöstö, Lakipalvelut, Yrityssuunnittelu sekä Liiketoiminnan kehitys ja tuotannon tuki.

Suurprojektien myynti ja hankekehitys -konser-niyksikön toiminnot siirtyivät vuoden 2016 alusta alkaen perustettuun Yrityssuunnittelu-yksikköön. Yrityssuunnittelu-yksikön johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi nimitettiin vuoden alusta alkaen Timo Vikström. Jouni Karjalainen jatkaa tehtävässään raportoiden jatkossa Timo Vikströmille.

Destian johtoryhmän muodostavat 1.1.2016 al-kaen puheenjohtajana toimitusjohtaja Hannu Lei-nonen ja jäseninä henkilöstöjohtaja Laura Ahokas, lakiasiainjohtaja Aki Markkola, talous- ja rahoitus-johtaja Pirkko Salminen, yrityssuunnittelujohtaja Timo Vikström sekä tulosyksiköiden johtajat Heidi Erha, Minna Heinonen, Pasi Kailasalo, Marko Vase-nius ja Seppo Ylitapio sekä henkilöstön edustajana Kimmo Laaksola.

Yhtiökokouksen päätöksiäDestia Group Oyj:n 17.3.2015 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti vuoden 2014 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 1.1.–31.12.2014. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mu-kaisesti, että 31.12.2014 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa eikä pääoman palautusta, mutta maksetaan hybridilainojen lyhennyksiä 2 miljoonaa euroa ja lisäksi hybridilainojen kertyneitä korkoja 1,5 miljoonaa euroa.

Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenmääräksi kuusi ja valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Arto Rädyn. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Ja-cob af Forselles, Matti Mantere, Panu Routila ja Solveig Törnroos-Huhtamäki. Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin Marcus Ahlström.

Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan hallituksen varapuheenjohtajaksi Panu Routilan. Hallituksen toimintaa tukemaan nimitettiin kaksi

pysyvää valiokuntaa: HR-valiokunta sekä tarkas-tusvaliokunta. HR-valiokunnan puheenjohtajaksi valittiin Arto Räty sekä jäseniksi Jacob af Forselles ja Matti Mantere. Tarkastusvaliokunnan puheenjoh-tajaksi valittiin Solveig Törnroos-Huhtamäki sekä jäseniksi Marcus Ahlström ja Jacob af Forselles. Hallitus perusti lisäksi avustavan valiokunnan, joka avustaa hallitusta ja johtoa tietyissä liiketoiminnan projekteissa. Avustavaan valiokuntaan kuuluvat hal-lituksen jäsenistä Arto Räty ja Matti Mantere.

Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti hallituk-sen jäsenten palkkiot päätettiin pitää ennallaan lu-kuun ottamatta tarkastusvaliokunnan puheenjohta-jan palkkiota, joka korotettiin samansuuruiseksi kuin varapuheenjohtajan. Hallituksen jäseninä toimiville yhtiön osakkeenomistajien edustajille ei kuitenkaan makseta palkkioita.

30.9.2015 alkaen, Destia Group Oyj:n osakkeen-omistajan yksimielisellä päätöksellä, yhtiön halli-tuksen uudeksi jäseneksi nimitettiin Tero Telaranta. Telaranta toimii sijoitusjohtajana Ahlström Capital Oy:ssä. Destian hallitus valitsi Telarannan HR-va-liokunnan jäseneksi.

Kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja suhteessa omistajaan seuraavin poikke-uksin: Jacob af Forselles ja Tero Telaranta eivät ole riippumattomia suhteessa yhtiön osakkeenomista-jaan, Arto Räty ei ole riippumaton suhteessa yhtiöön eikä yhtiön osakkeenomistajaan 18.5.2015 alkaen ja Panu Routila on ollut riippumaton suhteessa yhtiön osakkeenomistajaan 1.11.2015 jälkeen.

Destia Group Oyj:n tilintarkastajana on ollut tilikaudella 2015 KPMG Oy Ab. Päävastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Virpi Halonen.

Oikeudenkäynnit ja riita-asiatHovioikeus päätti 20.8.2015 pitää käräjäoikeuden tuomion ylijäämämateriaalin myynnistä ennallaan. Destia jätti tutkintapyynnön viranomaisille marras-kuussa 2012 ylijäämä- ja purkumateriaalin myymi-sestä omaksi eduksi Destian ratatyömaalla. Helsin-gin käräjäoikeus tuomitsi elokuussa 2014 asiassa kolme henkilöä ehdolliseen vankeuteen ja yhden henkilön päiväsakkoihin. Destialta ja Liikenneviras-tolta kavallettu omaisuus, yhteensä 163 500 euroa, on tuomittu korvattavaksi vaaditun mukaisesti. Kak-si tuomittua valitti käräjäoikeuden tuomiosta hovi-

oikeuteen. Kukaan tuomituista ei enää työskentele Destian palveluksessa.

Destian kolmea työntekijää vastaan on joulu-kuussa 2015 nostettu rikossyytteet ympäristön turmelemisesta. Syytteiden mukaan työntekijät ovat syyllistyneet ympäristön turmelemiseen Mänt-sälän Harjulan maa-ainesalueella syksyn 2010 ja kesän 2012 välisenä aikana. Lisäksi syyttäjä vaatii Destia Oy:lle vähintään 50 tuhannen euron yhtei-sösakkoa sekä rikoksella saavutetun taloudellisen hyödyn menetystä, noin 580 tuhatta euroa. Destia kiistää esitetyt vaatimukset. Yhtiö ilmoitti kesällä 2012 oma-aloitteisesti ympäristöviranomaisille, että maa-aineksia on otettu erehdyksessä voimassa ole-van luvan mukaisen ottoalueen ulkopuolelta, mutta edelleen yhtiön omistamalta kiinteistöltä. Ilmoitus ympäristöviranomaisille tehtiin välittömästi, kun erehdys oli huomattu. Ympäristöviranomainen teki asiasta tammikuussa 2013 tutkintapyynnön.

Markkinaoikeus antoi 16.12.2015 päätöksen asiassa, joka koski Suomen Maastorakentajat Oy:n sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa, kun se hyödynsi Destian tuottamia tarjousasiakirjoja omassa tarjoustoiminnassaan. Markkinaoikeuden päätös kieltää 100 000 euron sakon uhalla Suo-men Maastorakentajia jatkamasta tai uudistamasta menettelyä. Annetun päätöksen markkinaoikeuden 25.2.2015 samasta asiasta antama väliaikainen kiel-totuomio raukeaa. Suomen Maastorakentajat on velvoitettu suorittamaan Destialle asiasta aiheutu-neita oikeudenkäyntikuluja hieman yli 40 000 euroa korkoineen. Päätös ei ole vielä lainvoimainen.

Destialla on metron rakennusprojekteissa erimie-lisyyksiä urakkamaksuista Länsimetro Oy:n kanssa. Destia on jättänyt haasteen Espoon käräjäoikeuteen vuoden 2015 lopussa Länsimetroa vastaan, ja myös Länsimetro on toimittanut vastakanteen.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät Destia luokittelee riskit markkina- ja toimintaym-päristöriskeihin, toiminnallisiin riskeihin, talous- ja rahoitusriskeihin sekä vahinkoriskeihin.

Markkina- ja toimintaympäristöriskeistä erityi-sesti talouden suhdannevaihtelu ja markkinatilan-teen epävarmuus aiheuttavat merkittävän riskin Destian liiketoiminnalle. Sekä julkisen että yksityi-sen sektorin investoinnit infrarakentamiseen vä-


42

henevät, mikä heijastuu alan kilpailutilanteeseen. Destian ydinliiketoiminta-alueilla kilpailutilanne jat-kunee tiukkana. Menestyminen maanteiden kun-nossapidon alueurakoiden ja suurten urakoiden kilpailutuksissa korostuu. Julkisten suurhankkeiden kilpailutuksiin on tullut uusia kilpailumuotoja, jotka vaativat uudenlaista osaamista.

Öljypohjaisten raaka-aineiden hintojen heilah-telu aiheuttaa epävarmuutta yhtiön kannattavuu-delle. Riskiä ehkäistään seuraamalla ja arvioimalla hyödykkeiden hintakehitystä sekä varmistamalla keskeiset hankinnat projektien kannalta taloudelli-sella tavalla ja muun muassa suojaamalla hintariski johdannaisinstrumentteja käyttäen.

Toimintaympäristöstä aiheutuvien riskien hal-linnassa on oleellista keskittyminen valituille lii-ketoiminnan osa-alueille, toiminnan kustannuste-hokkuuden ja vakavaraisuuden varmistaminen sekä valmius reagoida muuttuviin tilanteisiin.

Toiminnallisista riskeistä merkittävimmät liittyvät projektien hallintaan ja kannattavuuteen. Epävar-muutta luovat panoshintojen mahdolliset vaihtelut ja kyky hallita projektiliiketoiminnan riskit. Keskeiset tekijät projektien hallinnassa ovat tehokas prosessi tarjouslaskennasta toteutukseen, kustannusseu-ranta ja resurssien varmistaminen sekä osaamisen kehittäminen.

Destia on panostanut luotettavaan ja sisällöl-tään oleelliseen taloudelliseen raportointiin, joka on edellytys taloudellisten riskien tunnistamiselle ja arvioinnille. Taloudellisten raporttien luotettavuus varmistetaan valvontatoimenpitein ja kontrollimene-telmiä kehittämällä. Riskejä liittyy myös konsernin toiminnanohjausjärjestelmän uudistamiseen, minkä osana yhtiöllä on erillinen riskitarkastelu ja seuranta.

Destia-alakonsernin nettovelattomuus on pie-nentänyt merkittävästi rahoitukseen liittyviä riske-jä. Emoyhtiön, Destia Group Oyj:n, rahoitukseen liittyviä rahoitusriskejä hallitaan rahoituspolitiikan mukaisesti.

Destian vahinkoriskien hallinnassa keskeisiä tekijöitä ovat ennakoivat projektinhallinnan me-nettelyt, panostukset työturvallisuuteen ja riittävän vakuutusturvan varmistaminen.

YritysvastuuDestian visiona on olla asiakkaiden ykkösvalinta ja infra-alan ykkönen Suomessa, mikä edellyttää

vastuullista toimintaa sekä yhtiöltä että sen kanssa työskenteleviltä. Destia jakaa yritysvastuunsa ta-loudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen. Osa-alueet on pilkottu edelleen olennaisuusnäkö-kohdiksi, jotka eettisten ohjeiden ohella ohjaavat vastuullisuuden toteutumista konsernin päivittäi-sessä työssä.

Destia noudattaa yritysvastuun raportoinnissaan kansainvälisen Global Reporting Initiativen (GRI) raportointiohjetta ja sen G4-versiota core-tasolla. Destia raportoi yritysvastuun osana vuosikertomus-ta, joka sisältää myös GRI-koonnin.

YmpäristöasiatDestialla on kansainvälinen laatu- ja ympäristö-asioidenISO9001ja14001yhdistelmäsertifikaattikoskien kaikkia urakoivia palvelujaan eli infraraken-tamisen ja kunnossapidon asiantuntija- ja kiviai-nespalveluiden sekä rataliiketoiminnan palveluja. Tilikaudella Destian toiminnassa kiinnitettiin huo-miota ekotehokkuuteen, luonnonvarojen ja mate-riaalien käyttöön, polttoaineiden ja energian kulu-tukseen sekä toiminnan ympäristöturvallisuuteen ja lähiympäristön huomioon ottamiseen. Destian ympäristöasioista kerrotaan tarkemmin vuosiker-tomuksessa.

Tutkimus- ja kehitystoimintaDestia jakaa tuotekehityksensä kolmeen kokonai-suuteen: mallipohjaiseen tuotantoon, tuotannon mobiiliin tiedonkeruuseen sekä tuotantolähtöiseen menetelmä- ja teknologiakehitykseen. Tilikauden aikana Destia eteni tuottavuutta ja turvallisuutta parantavassa menetelmä- ja kalustokehityksessä, ja käynnissä oli yli 50 mallipohjaisesti toteutettavaa rakennusprojektia.

Tutkimus- ja kehitystoiminnan kustannukset olivat 0,9 miljoonaa euroa (0,5). Lisäksi käynnissä oli useita merkittäviä kehitysprojekteja, joissa yhti-ön toimintaa digitalisoidaan. Merkittävin näistä oli tuotannonohjausjärjestelmän (ERP) kehitysprojekti. Näiden kehittämiskustannukset olivat 1,5 miljoonaa euroa (0,6).

Destian tutkimus- ja kehitystoiminnasta kerro-taan tarkemmin yhtiön vuosikertomuksessa.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästäSelvitys Destia Group Oyj:n hallinto- ja ohjausjär-jestelmästä julkaistaan yhtiön vuoden 2015 vuosi-kertomuksessa Destian verkkosivuilla osoitteessa www.destia.fi.

Tilikauden jälkeiset tapahtumatEi tapahtumia.

Kasvustrategia ja taloudelliset tavoitteetHallitus on vahvistanut Destian strategian vuosille 2014–2022 sekä taloudelliset tavoitteet liiketoi-mintasuunnitelmakaudelle 2014–2016. Strategian keskeinen ydin on kasvaa kannattavasti inframark-kinassa hyvällä asiakastyöllä ja omaa osaamista hyödyntämällä.

Näistä lähtökohdista hallitus vahvisti liiketoi-mintasuunnittelukauden taloudellisiksi tavoitteiksi kaudelle 2014–2016:• Liikevaihdonkasvukeskimäärin5%vuodessa• Liikevoitto4%vuoden2016loppuunmennessä• Sijoitetunpääomantuotto15%vuoden2016

loppuun mennessä• Omavaraisuusaste40%vuoden2016loppuun

mennessä

Taloudelliset tavoitteet tullaan päivittämään liiketoi-mintasuunnittelukaudelle 2017–2019 syksyllä 2016. Tämänhetkisen tiedon mukaan vuoden 2016 osalta taloudellisia tavoitteita ei tultane saavuttamaan.

Destian ydinliiketoimintaa ovat suuret, erityis-osaamista vaativat väyläprojektit sekä infrastruk-tuurin kunnossapito. Strategian mukaisesti yhtiö onnistui päättyneellä tilikaudella kasvattamaan yk-sityissektorin tilauksien määrää tilauskannassaan, mikä kertoo asiakas- ja myyntityön kehittämisen tuloksellisuudesta. Päättyneenä vuonna Destia solmi sopimuksen yhtiön ensimmäisestä allianssi-mallilla toteuttavasta hankkeesta, Helsinki-Vantaan lentoaseman asematason laajentamisurakasta. Eri-tyisen vaativassa työympäristössä toteutettavassa hankkeessa hyödynnetään monipuolisesti yhtiön infra-alan osaamistamme. Rataliiketoiminnassa Destia saavutti merkittävän välitavoitteen, kun puolet Suomen rataverkon kunnossapitourakoista on yhtiöllä.

Näkymät vuodelle 2016 Infra-alan ja koko rakennusalan toimintaympäristö on edelleen haastava, ja kilpailu hankkeista jatkuu tiukkana. Kysyntä hankkeista pysynee kuitenkin kohtuullisena johtuen muutamista suurista yksityi-sen sektorin hankkeista sekä valtion ilmoittamasta lisärahoituksesta infrahankkeisiin perusväylänpi-toon ja korjausvelan vähentämiseen.

Tilauskanta yhdessä asiakas- ja myyntityön ke-hittymisen kanssa antavat hyvät lähtökohdat vuo-delle 2016. Hyvä tilauskanta yhdessä asiakas- ja myyntityön kehittymisen kanssa antavat hyvät läh-tökohdat vuodelle 2016. Vuoden vaihteen tilauskan-nan katesisältö ei sisällä sopimuksiin liittyviä palkki-omahdollisuuksia, minkä vuoksi tilauskannan kate on edellisvuotta alhaisempi. Tilauskanta yhdessä asiakastyön ja projektienhallinnan parantamiseksi tehdyt toimenpiteet muodostavat hyvän perustan kannattavuuden ja kassavirran säilymiselle hyvällä tasolla.

Markkinaohjeistus vuodelle 2016Destian vuoden 2016 liikevaihdon arvioidaan nou-sevan ja liikevoiton jäävän edellisvuodesta.

Hallituksen esitys jakokelpoisten varojen käytöstä Destia Group Oyj:n FAS:n mukainen tilikauden voit-to oli 3 051 660,32 euroa, joka ehdotetaan kirjat-tavaksi voitot ja tappiot -tilille. Destia Group Oyj:n jakokelpoiset varat ovat yhteensä 35 884 803,10 euroa, sisältäen sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston 38 000 000 euroa.

Destia Group Oyj:n hallitus ehdottaa yhtiöko-koukselle, että 31.12.2015 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa eikä pääoman palautusta.


43

1 000 EUR Liitetieto 1.1.–31.12.2015 1.7.–31.12.2014

Liikevaihto 4, 5 462 758 261 780

Liiketoiminnan muut tuotot 7 8 144 1 698

Materiaalit ja palvelut 6 324 683 176 732

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 10 88 161 46 903

Poistot 8 9 085 4 715

Liiketoiminnan muut kulut 7 36 105 22 663

Liiketulos 12 868 12 465

Rahoitustuotot 12 130 30

Rahoituskulut 12 4 343 5 063

Voitto ennen veroja 8 655 7 432

Tuloverot 13 1 934 1 944

Tilikauden tulos 6 721 5 487

1 000 EUR Liitetieto 1.1.–31.12.2015 1.7.–31.12.2014

Muut laajan tuloksen erät

Erät, joita ei koskaan luokitella tulosvaikutteisiksi

Etuuspohjaisen nettovelan (tai omaisuuserän) uudelleen määrittämisestä johtuvat erät 1 979 -1 512

1 979 1 512

Erät, jotka luokitellaan myöhemmin tulosvaikutteisiksi tiettyjen ehtojen täyttyessä

Muuntoerot ulkomaisista yksiköistä 1 -1

Rahavirran suojaus -158 -907

157 908

Tilikauden muut laajan tuloksen erät, netto 1 823 -2 420

Tilikauden laaja tulos yhteensä 8 543 3 068

Tilikauden tulos ja tilikauden laaja tulos kuuluvat emoyrityksen omistajille.

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA, IFRS


44

1 000 EUR Liitetieto 31.12.2015 31.12.2014

VARAT

Pitkäaikaiset varat

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 15 54 583 56 829

Liikearvo 16 82 829 83 154

Muut aineettomat hyödykkeet 18 2 203 1 723

Myytävissä olevat rahoitusvarat 20 2 116 2 083

Laskennalliset verosaamiset 24 2 778 3 739

Pitkäaikaiset varat yhteensä 144 509 147 529

Lyhytaikaiset varat

Vaihto-omaisuus 21 17 544 19 876

Myyntisaamiset ja muut saamiset 22 61 335 59 555

Rahavarat 23 42 867 37 650

Lyhytaikaiset varat yhteensä 121 746 117 081

Varat yhteensä 266 256 264 610

1 000 EUR Liitetieto 31.12.2015 31.12.2014

OMA PÄÄOMA JA VELAT

Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma 25

Osakepääoma 80 80

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 38 000 38 000

Hybridilainat 27 000 29 000

Muut erät -1 064 -908

Kertyneet voittovarat 9 281 2 493

Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma 73 297 68 666

Pitkäaikaiset velat

Laskennalliset verovelat 24 1 549 956

Eläkevelvoitteet 30 186 2 750

Varaukset 31 13 157 13 801

Rahoitusvelat 26 64 916 64 399

Muut velat 27, 29 2 708 1 100

Pitkäaikaiset velat yhteensä 82 517 83 006

Lyhytaikaiset velat

Ostovelat ja muut korottomat velat 28 73 264 75 303

Varaukset 31 5 461 5 941

Rahoitusvelat 26 392 471

Saadut ennakot 31 326 31 224

Lyhytaikaiset velat yhteensä 110 442 112 938

Oma pääoma ja velat yhteensä 266 256 264 610

KONSERNIN TASE, IFRS


45

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA, IFRS

1 000 EUR 1.1.–31.12.2015 1.7.–31.12.2014

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRRAT

Asiakkailta saadut maksut 465 760 262 555

Maksut toimittajille ja henkilöstölle -450 216 -239 667

Maksetut korot -3 429 -1 678

Saadut osingot 3

Saadut korot 63 38

Muut rahoituserät -362 -993

Maksetut verot -1 069 -2 275

Liiketoiminnan rahavirta 10 751 17 980

INVESTOINTIEN RAHAVIRRAT

Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin -8 827 -4 874

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti 6 808 2 212

Ostetut tytäryhtiöosakkeet -87 532

Investoinnit muihin sijoituksiin -440

Luovutustulot muista sijoituksista 406

Investointien rahavirta 2 053 90 194

1 000 EUR 1.1.–31.12.2015 1.7.–31.12.2014

RAHOITUKSEN RAHAVIRRAT

Maksullinen osakeanti 80

Sijoitus SVOP-rahastoon 38 000

Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) 65 000

Pitkäaikaisten oman pääoman ehtoisten lainojen lisäys (+) 17 000

Pitkäaikaisten oman pääoman ehtoisten lainojen vähennys (-) -2 000

Lyhytaikaisen rahoituksen lisäys (+) 9 000

Lyhytaikaisen rahoituksen vähennys (-) -15 781

Maksetut korot ja muut rahoituserät -1 482 -3 426

Rahoituksen rahavirta 3 482 109 873

Rahavarojen muutos 5 216 37 659

Rahavarat tilikauden alussa 37 650

Valuuttakurssien muutosten vaikutus 1 -9

Rahavarat tilikauden lopussa 42 867 37 650


46

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, IFRSEmoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

1 000 EUROsake

pääomaSuojausinstru

menttien rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman

rahastoHybridi

lainat Muuntoerot Voittovarat Yhteensä

Oma pääoma 1.7.2014

Laaja tulos


Muut laajan tuloksen erät:

Muuntoerot -1 -1


Etuuspohjaisen nettovelan (tai omaisuuserän) uudelleen määrittämisestä johtuvat erät -1 512 -1 512

Tilikauden laaja tulos yhteensä 907 1 3 976 3 068

Liiketoimet omistajien kanssa

Uusmerkintä 80 80

Sijoitus sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 38 000 38 000

Hybridilainat 29 000 29 000

Hybridilainojen korot -1 482 -1 482

Oma pääoma yhteensä 31.12.2014 80 907 38 000 29 000 1 2 493 68 666

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

1 000 EUROsake

pääomaSuojausinstru

menttien rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman

rahastoHybridi

lainat Muuntoerot Voittovarat Yhteensä

Oma pääoma 1.1.2015 80 -907 38 000 29 000 -1 2 493 68 666

Laaja tulos


Muut laajan tuloksen erät:

Muuntoerot 1 1


Etuuspohjaisen nettovelan (tai omaisuuserän) uudelleen määrittämisestä johtuvat erät 1 979 1 979

Tilikauden laaja tulos yhteensä 158 1 8 700 8 543

Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä

Hybridilainan lyhennykset -2 000 -2 000

Konserniavustus Ahlström Capital Oy -2 300 -2 300

Muut muutokset 388 388

Oma pääoma yhteensä 31.12.2015 80 1 064 38 000 27 000 9 281 73 297


47

KONSERNIN PERUSTIEDOTDestia Group Oyj perustettiin Destia Oy:n omistus-järjestelyn yhteydessä 22.4.2014, ja se omistaa 100 prosenttisesti Destia Oy:n osakkeet. Destia Group -konserni (Destia Group) on jatkanut Destia-alakon-sernin (Destia) liiketoimintaa. Destia on suomalainen infra- ja rakennusalan palveluyritys, joka rakentaa, ylläpitää ja suunnittelee liikenneväylien sekä lii-kenne- ja teollisuusympäristöjen lisäksi kokonai-sia elinympäristöjä. Palvelut ulottuvat kattavasta maanpäällisestä toiminnasta myös maanalaiseen rakentamiseen. Konsernilla on toimintaa pääasial-lisesti Suomessa.

Konsernin emoyritys on Destia Group Oyj. Emo-yrityksen kotipaikka on Vantaa, ja sen rekisteröity osoite on c/o Destia Oy, PL 206, 01301 Vantaa. Destia Group Oyj:n omistaa Ahlström Capital – kon-serniin kuuluva yhtiö AC Infra Oy.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavis-sainternetosoitteestawww.destia.fitaiDestianpää-konttorista osoitteesta Neilikkatie 17, 01300 Vantaa.

Destia Group Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 11.2.2016 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidet-tävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

1. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

LaatimisperustaDestia Group -konsernitilinpäätös on laadittu kan-sainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2015 voi-massa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandar-deilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaises-ti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja,

ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännök-siä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Koska Destia Group Oyj on perustettu Destia-hankinnan yhteydessä, vertailulu-kuja ei ole esittää kuin viimeiseltä vuosipuoliskolta.

Konsernitilinpäätöksessä ja sen liitetiedoissa raportoidaan Destia Group -konsernin taloudellis-ta kehittymistä tilikaudelta 1.1.–31.12.2015 sekä vertailuvuoden osalta 1.7.2014–31.12.2014 väliseltä ajalta.

Konsernitilinpäätös on laadittu perustuen alku-peräisiin hankintamenoihin lukuun ottamatta myy-tävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tu-losvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja sekä käyvän arvon suojauksen suojauskohteita, jot-ka on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, joita johto on tehnyt. Tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimispe-riaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutus-ta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa ”Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät”.

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

TytäryrityksetTytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muut-tuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus eli-minoidaan hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liit-

tyvät menot kirjataan kuluksi. Luovutettu vastike ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä lii-ketoimia. Näiden vaikutus on huomioitu hankin-nan yhteydessä tulosvaikutteisesti. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä, ja se luokitellaan joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokitel-tu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä, ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvai-kutteisesti tai muihin laajan tuloksen eriin. Omaksi pääomaksi luokiteltua lisäkauppahintaa ei arvos-teta uudelleen. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpää-töstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Emoyrityksellä tytäryritykses-sä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.

YhteisjärjestelytYhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai useammalla osapuolella on yhteinen määräysval-ta. Yhteinen määräysvalta on järjestelyä koskevan määräysvallan pitämistä yhteisenä sopimukseen perustuen, ja se vallitsee vain silloin, kun merkityk-sellisiä toimintoja koskevat päätökset edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten yksimielistä hyväksymistä. Yhteisjärjestely on joko yhteinen toiminto tai yhteisyritys.

Yhteisyritys on järjestely, jossa konsernilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, kun taas yhteisessä toiminnossa konsernilla on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita. Konsernin työyhteenliittymät ovat yh-teisiä toimintoja, joista konserni on yhdistellyt omat varat, velat, tuotot ja kulut sekä oman osuutensa yhteisistä varoista, veloista, tuotoista ja kuluista.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuttaminen Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista ase-maa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaym-päristön valuutta (”toimintavaluutta”). Konserni-tilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen ta-pahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Käytännössä käytetään usein kurssia, joka likimain vastaa tapah-tumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muutettu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen käyvän arvon määrittämispäivän kursseja. Muutoin ei-monetaariset erät on arvostettu tapah-tumapäivän kurssiin.

Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuttamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Liiketoi-minnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuuttamääräisten lai-nojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuot-toihin ja -kuluihin lukuun ottamatta kurssieroja niistä lainoista, jotka on määritetty suojaamaan ulkomai-siin yksikköihin tehtyjä nettosijoituksia ja jotka ovat siinä tehokkaita. Nämä kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, ja kertyneet kurssierot esite-tään omana eränään omassa pääomassa, kunnes ulkomaisesta yksiköstä luovutaan kokonaan tai osittain.

Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätösten muuntaminenUlkomaisten konserniyritysten laajojen tuloslaskel-mien ja erillisten tuloslaskelmien tuotto- ja kuluerät on muunnettu euroiksi liiketoimien toteutumispäi-vien kursseihin ja taseet raportointikauden päätty-

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT


48

mispäivän kursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla, toisaalta tuloslaskelmassa ja laajassa tuloslaskelmassa, ja toisaalta taseessa aiheuttaa omaan pääomaan kir-jattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan mui-hin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jäl-keen kertyneiden oman pääoman erien muuntami-sesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvai-kutteisiksi osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Aineelliset käyttöomaisuus hyödykkeetAineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvos-tettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla.

Hankintamenoon sisällytetään menot, jotka ai-heutuvat välittömästi aineellisen käyttöomaisuuse-rän hankinnasta mukaan lukien alkuperäisen arvion mukaiset menot hyödykkeen purkamisesta tai siir-tämisestä sekä sijaintipaikan palauttamisesta alku-peräiseen tilaan, jos tällainen velvoite on yhteisölle syntynyt. Itse valmistetun omaisuuserän hankinta-meno sisältää materiaalimenot, työsuhde-etuuksis-ta aiheutuvat välittömät menot sekä muut välittömät menot, jotka johtuvat käyttöomaisuuserän saatta-misesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Silloin kun omaisuuserän saattaminen valmiiksi sille aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten vaatii välttämättä huomattavan pitkän ajan, aktivoidaan kyseisen hyödykkeen hankkimisesta, rakentamises-ta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot osaksi omaisuuserän hankinta-menoa.

Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu use-ammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyö-dykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineelli-sen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkee-seen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja

kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.

Hyödykkeistä tehdään arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa tasapoistot lukuun ottamatta maa-ainesalueet, joista poistot lasketaan käytön mukaisina substanssipoistoina. Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraa-vat:• Rakennukset10–40vuotta• Koneetjakalusto3–20vuotta• Muutaineellisethyödykkeetkäytönmukaan.

Omaisuuserän jäännösarvo ja taloudellinen vaiku-tusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toi-minnot -standardin mukaisesti, poistojen kirjaami-nen lopetetaan. Aineellisten käyttöomaisuushyö-dykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvai-kutteisesti.

Julkiset avustuksetJulkisilta tahoilta saadut avustukset kirjataan tu-losvaikutteisesti, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan. Sellaiset avustukset, jotka on saatu korvauksiksi jo toteutuneista kuluista, kirja-taan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jolloin avustus on toteutunut. Avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo Liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen käy-pään arvoon arvostetun yksilöitävissä olevan net-tovarallisuuden hankinta-ajankohtana. Liikearvoista (ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoitta-mattomista aineettomista hyödykkeistä) ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten lii-kearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottavien yksiköi-

den ryhmälle. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Tutkimus- ja kehittämismenotTutkimusmenot merkitään kuluiksi tulosvaikuttei-sesti. Uusien tai kehittyneempien toimintatapojen ja -konseptien suunnittelusta johtuvat kehittämis-menot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödyk-keiksi siitä lähtien, kun ne ovat teknisesti toteutet-tavissa ja ne voidaan hyödyntää kaupallisesti sekä niistä odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne materiaali-, työ- ja testausmenot, jotka johtuvat vä-littömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Aiemmin kuluiksi kir-jattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhem-min. Hyödykkeestä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämisme-not arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalen-tumisilla vähennettyinä.

Muut aineettomat hyödykkeetAineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankin-tameno on määritettävissä luotettavasti ja on to-dennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotet-tavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.

Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluiksi tulosvaikutteisesti niiden tunnetun tai arvi-oidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Muiden aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:• ATKohjelmistot5vuotta• Muutaineettomatoikeudet5vuotta.

Vaihto-omaisuusVaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Hankintameno määritetään painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiin ja keskeneräi-sen vaihto-omaisuuden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtu-

vista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttu-vista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista nor-maalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut vaih-to-omaisuuden valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja arvioidut tuottojen toteutumiseksi välttä-mättömät menot.

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajanaAineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi.

Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuu-serä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajan-kohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai vähimmäisvuokrien nykyarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi.

Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyö-dykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudelli-sen vaikutusajan tai vuokra-ajan kuluessa riippuen siitä, kumpi näistä on lyhyempi. Maksettavat leasin-gvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähen-nykseen vuokra-aikana siten, että kullakin kaudella jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoi-tusvelkoihin. Vuokrasopimukset, joissa omistami-selle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajal-le, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti tasaerinä vuok-ra-ajan kuluessa.

Konserni vuokralle antajanaKonsernin vuokralle antamat hyödykkeet sisältyvät taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusai-kana, kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuok-ratuotot merkitään tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.


49

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvon alentuminenKonserni arvioi jokaisena raportointikauden päätty-mispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuu-serän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvi-oidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuu-seristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä kes-keneräiset aineettomat hyödykkeet.

Arvonalentumisen kirjaamistarvetta tarkastel-laan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Kerrytettävis-sä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuse-rästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka dis-kontataan nykyarvoonsa. Diskonttaus on suoritettu IAS 36:n mukaisesti.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuu-serän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerry-tettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Mikäli ar-vonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmälle, se kohdistetaan ensin vähen-tämään rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmälle kohdistettua liikearvoa. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvos-ta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä ar-vioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuu-serästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvon-alentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kir-jattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Työsuhde-etuudet

EläkevelvoitteetEläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi tai maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suoritta-miseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriu-tumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Mak-supohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset merkitään tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.

Konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vel-voitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perus-tuvaa menetelmää (Projected Unit Credit Method).

Eläkemenot kirjataan kuluiksi henkilöiden palve-lusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoit-teen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttaus-korkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaa-tuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa, ja mikäli sitä ei ole saatavilla, valtion velkasitoumusten korkoa. Joukkovelkakirjalainojen ja velkasitoumus-ten maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevelvoitteen maturiteettia. Taseeseen kirjatta-van eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään eläkejärjestelyyn kuuluvat varat raportointikauden päättymispäivään käypään arvoon arvostettuina sekä vielä vapaakirjautumatta olevat takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot.

Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot merkitään kuluiksi tulosvaikutteisesti tasaerinä sinä aikana, jonka kuluessa ne vapaakirjautuvat. Mikäli etuudet vapaakirjautuvat välittömästi, ne kirjataan kuluiksi välittömästi.

Varaukset ja ehdolliset velatVaraus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasi-allinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavis-sa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon.

Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden nä-kemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvistä riskeistä. Jos osasta vel-voitetta on mahdollista saada korvaus kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuu-seräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältä-vä hanke luovutetaan. Takuuvarauksen määrä pe-rustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta.

Tappiollisesta sopimuksesta kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttä-mättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konser-ni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjeste-lysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeen-panon tai tiedottanut asiasta.

Ympäristövelvoitteista kirjataan varaus silloin, kun konsernilla on ympäristölainsäädännön ja kon-sernin ympäristövastuuperiaatteiden perusteella velvoite, joka liittyy tuotantolaitoksen käytöstä poistamiseen, maa-alueiden maisemointivastuisiin, ympäristövahingon korjaamiseen tai laitteiston pai-kasta toiseen siirtämiseen.

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräys-vallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei toden-näköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona.

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja laskennalliset verotVerokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan tai laajaan tu-loslaskelmaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan

perusteella. Laskennalliset verot lasketaan väliai-kaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuiten-kaan kirjata, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon.

Tytäryrityksiin tehdyistä sijoituksista kirjataan laskennallinen vero, paitsi milloin konserni pystyy määräämään väliaikaisen eron purkautumisajan-kohdan eikä väliaikainen ero todennäköisesti pur-kaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät ai-neellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistois-ta, johdannaissopimusten arvostamisesta käypään arvoon, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä ja käyt-tämättömistä verotuksellisista tappioista.

Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden päättymispäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai jotka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vas-taan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

TuloutusperiaatteetLiikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvos-tettuina välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuutta-määräisen myynnin kurssieroilla oikaistuina.

PitkäaikaishankkeetPitkäaikaishankkeen tulot ja menot kirjataan tuo-toiksi ja kuluiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida riittävän luotettavasti. Valmistusaste määritellään kuhunkin hankkeeseen liittyen tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä aiheutuneiden menojen osuute-na hankkeen arvioiduista kokonaismenoista.

Menot, jotka liittyvät vielä tulouttamattomaan hankkeeseen, kirjataan keskeneräisinä pitkäaikais-hankkeina vaihto-omaisuuteen. Jos syntyneet me-not ja kirjatut voitot ovat suuremmat kuin hankkees-ta laskutettu määrä, erotus esitetään taseen erässä ”myyntisaamiset ja muut saamiset”. Jos syntyneet


50

menot ja kirjatut voitot ovat pienemmät kuin hank-keen laskutus, erotus esitetään erässä ”ostovelat ja muut velat”. Silloin kun pitkäaikaishankkeen loppu-tulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta johtuvat menot kirjataan kuluiksi samalla kaudella, jolla ne ovat syntyneet ja hankkeesta saatavia tuot-toja kirjataan vain siihen määrään asti, kuin toteu-tuneita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa. Mikäli on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hank-keesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Myydyt tavarat ja palvelutTuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroi-den omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsään-töisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot pal-veluista tuloutetaan sillä tilikaudella, jolla palvelu suoritetaan.

Korot ja osingotKorkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetel-mällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

Myytävänä olevaksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnotPitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmä) ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuu-serät ja velat luokitellaan myytävinä olevaksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kerty-mään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun edel-lytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä (tai luovutettavien erien ryhmä) on välittömästi myytävissä nykyises-sä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin, kun johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta.

Välittömästi ennen luokittelua myytävänä ole-vaksi kyseiset omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmän varat ja velat arvostetaan niihin sovelletta-vien IFRS-standardien mukaisesti. Luokitteluhet-kestä lähtien myytävänä olevat omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmä) arvostetaan kirjanpito-

arvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähen-nettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.

Luovutettavien erien ryhmään kuuluvat omaisuu-serät, jotka eivät kuulu IFRS 5 -standardin arvos-tussääntöjen soveltamisalaan, ja velat arvostetaan niitä koskevien IFRS-standardien mukaan myös luokitteluhetken jälkeen.

Lopetettu toiminto on konsernin osa, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka täyttää seuraavat edellytykset: se on merkittä-vä erillinen liiketoimintayksikkö tai maantieteellistä aluetta edustava yksikkö, osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä keskeisestä liiketoiminta-alueesta tai maantie-teellisestä toiminta-alueesta, tai tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se edelleen. Lopetettujen toimintojen tulos esitetään omana eränään konsernin laajassa tuloslaskelmas-sa. Myytävänä olevat omaisuuserät, luovutettavien erien ryhmät, myytävänä oleviin omaisuuseriin liit-tyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät sekä luovutettavien erien ryhmään sisältyvät velat esite-tään taseessa erillään muista eristä.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

RahoitusvaratKonsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryh-miin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoituk-set, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitel-laan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikut-teisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitu-sinstrumentin. Rahoitusvarojen taseesta poiskirjaa-minen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot kon-sernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään luokitellaan sellaiset rahoi-tusvaroihin kuuluvat erät, jotka on hankittu kaupan-käyntitarkoituksessa pidettäväksi tai jotka luokitel-laan alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi (käyvän arvon vaihtoehdon soveltaminen). Luokittelua voi-daan muuttaa vain erityisen harvinaisissa tilanteis-sa. Jälkimmäiseen ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvarat, joita hallinnoidaan käypään arvoon perustuen tai rahoitusvaroihin kuuluva erä, johon liittyy yksi tai useampi kytketty johdannainen, joka muuttaa sopimuksen rahavirtoja merkittävästi jolloin koko yhdistelmäinstrumentti arvostetaan käypään arvoon. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti lyhyen ai-kavälin markkinahintojen muutosten hallintaan. Joh-dannaiset, jotka eivät ole takaussopimuksia tai jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupan-käyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset sekä 12 kuukauden kuluessa erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin.

Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon, joka perustuu raportointikauden päättymispäivänä no-teerattuun markkinahintaan. Koronvaihtosopimus-ten käyvät arvot määritetään vastaisten rahavirtojen nykyarvona ja valuuttatermiinisopimukset puoles-taan arvostetaan raportointikauden päättymis-päivän valuuttatermiinikursseihin. Arvostettaessa johdannaisia ja muita rahoitusinstrumentteja, jotka eivät ole kaupankäynnin kohteina, konserni käyt-tää yleisesti hyväksyttyjä arvonmääritysmenetelmiä sekä vastaisten rahavirtojen diskontattuja arvoja. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoi-tumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toi-mivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kaupan-käyntitarkoituksessa tai alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä luokittele myytävissä oleviksi. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno efek-tiivisen koron menetelmää käyttäen. Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkä-

aikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannais-varoihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomai-sesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luoki-teltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuu-kauden ajan raportointikauden päättymispäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin.

Myytävissä olevat rahoitusvarat voivat koostua osakkeista ja korollisista sijoituksista. Ne arvos-tetaan käypään arvoon, tai milloin käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti, hankintamenoon. Sijoituksen käypä arvo määritellään sijoituksen ostokurssin perusteella. Mikäli myytävissä oleville rahoitusvaroille ei ole noteerattuja kursseja, kon-serni soveltaa niiden arvostukseen erilaisia arvos-tusmenetelmiä. Näitä ovat esimerkiksi viimeaikaiset riippumattomien tahojen väliset kaupat, diskontatut rahavirrat tai muiden samankaltaisten instrument-tien arvostukset. Tässä hyödynnetään yleensä markkinoilta saatuja tietoja ja mahdollisimman vä-hän konsernin itsensä määrittelemiä osatekijöitä.

Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioon ottaen. Kertyneet käyvän arvon muutok-set siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Myytävissä ole-vien korkosijoitusten korkotuotot kirjataan rahoitus-tuottoihin käyttäen efektiivisen koron menetelmää.

RahavaratRahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadit-taessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituk-sista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvomuutosten riski on vähäinen. Rahavaroihin luo-kitelluilla erillä on enintään kahdentoista kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.

Rahoitusvarojen arvon alentuminenKonserni arvioi jokaisena raportointikauden päät-tymispäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä


51

yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai ra-hoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Mikäli sijoitusten käypä arvo on alittanut hankintamenon merkittävästi ja konsernin määrittelemän ajanjak-son, tämä on osoitus myytävissä olevan sijoituk-sen arvonalentumisesta. Jos arvonalentumisesta on näyttöä, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio siirretään tulosvaikutteiseksi eräksi. Myytävissä ole-viin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei pe-ruuteta tulosvaikutteisesti, kun taas korkoinstru-mentteihin kohdistuneen arvonalentumistappion myöhempi peruuntuminen kirjataan tulosvaikut-teisesti.

Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentu-mistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräi-sesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen yli 90 päivää ovat näyttöä myyntisaamisen arvonalentumisesta.

RahoitusvelatRahoitusvelat merkitään alunperin kirjanpitoon käy-pään arvoon. Transaktiomenot sisällytetään jakso-tettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvel-kojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jakso-tettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelat luoki-tellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukau-den päähän raportointikauden päättymispäivästä.

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Laina-sitoumuksiin liittyvät järjestelypalkkiot kirjataan transaktiomenoiksi siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että koko lainasitoumus tai osa siitä tullaan nostamaan. Tällöin palkkio merkitään tasee-seen, kunnes laina nostetaan. Lainan noston yh-teydessä lainasitoumuksiin liittyvä järjestelypalkkio merkitään osaksi transaktiokuluja. Siltä osin kuin on todennäköistä, että lainasitoumusta ei tulla nosta-maan, järjestelypalkkio kirjataan ennakkomaksuksi maksuvalmiuteen liittyvästä palvelusta ja jaksote-taan kuluksi lainasitoumuksen ajanjaksolle.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskentaJohdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä, jona kon-sernista tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvosta-misesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaisso-pimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Niiden johdannaissopimusten, joihin sovelletaan suojauslaskentaa ja jotka ovat tehokkaita suojau-sinstrumentteja, arvonmuutosten tulosvaikutukset esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa. Kun johdannaissopimuksia solmitaan, konserni käsit-telee ne joko saamisten, velkojen tai kiinteiden sitoumusten käyvän arvon suojauksina tai valuut-tariskin kyseessä ollessa rahavirran suojauksina, ennakoidun erittäin todennäköisen liiketoimen rahavirran suojauksina, ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksina tai johdannais-sopimuksina, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä.

Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloit-taessaan suojattavan kohteen ja suojausinstru-menttien välisen suhteen sekä konsernin riski-enhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloitettaessa, ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä, suojaussuhteiden tehokkuuden tar-kastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumo-ta suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset.

Rahavirran suojauksetRahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannai-sinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman suojausrahastossa (si-sältyy erään Suojaus-rahasto). Suojausinstrumen-tista omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon. Ennakoitua valuut-tamääräistä myyntiä suojaavien johdannaisten voi-tot ja tappiot kirjataan myynnin oikaisuiksi myynnin toteutuessa. Suojausinstrumentin voiton tai tappion tehoton osuus merkitään liiketoiminnan muihin tuot-toihin tai kuluihin. Mikäli suojattu ennakoitu liiketoimi johtaa rahoitusvaroihin kuulumattoman omaisuuse-

rän, kuten aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjaamiseen, omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään kyseisen omaisuuserän hankinta-menon oikaisuksi. Kun rahavirran suojaukseksi han-kittu suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään tai kun suojauslaskennan soveltamisedellytykset eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Kuitenkin, jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.

Muut suojausinstrumentit, joihin ei sovelleta suojauslaskentaaSiitä huolimatta, että eräät suojaussuhteet täyttä-vät konsernin riskienhallinnan asettamat tehokkaan suojauksen vaatimukset, niihin ei sovelleta suo-jauslaskentaa. Tällaisia instrumentteja ovat muun muassa operatiiviseen toimintaan liittyvää hyödy-keriskiä suojaavat ja tietyt valuuttariskiä suojaavat johdannaiset. Näiden käyvän arvon muutokset kirjataan konsernin noudattaman kirjaustavan mu-kaisesti liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Taseessa nämä hyödykeriskiin ja ulkomaan valuutan määräisiin myyntisaamisiin ja ostovelkoihin liittyvät johdannaiset esitetään lyhytaikaisissa saamisissa tai veloissa. Suojausinstrumenttien käyvät arvot ja suojausrahaston muutokset esitetään liitetiedossa.

Oma pääomaKantaosakkeet esitetään osakepääomana. Me-not, jotka liittyvät omien oman pääomanehtoisten instrumenttien liikkeeseenlaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä.

Liiketulos IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei mää-rittele liiketuloksen käsitettä. Konserni on määritel-lyt sen seuraavasti: liiketulos on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoimin-nan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuina valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhde-etuuk-sista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvon-alentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut.

Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liiketuloksen alapuolella. Kurssierot ja joh-dannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liiketulokseen, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä; muuten ne on kirjattu rahoituseriin. Konserni käyttää taulukoissaan ja teksteissään sekä liiketulos- että liikevoittotermiä.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimis-periaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijätTilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaan ja soveltamiseen liittyvä johdon harkintaKonsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkai-suja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaat-teiden valintaa ja niiden soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, ar-vostamis- tai esittämistapoja.

Arvioihin liittyvät epävarmuustekijätTilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen ra-portointikauden päättymispäivänä. Arvioiden taus-talla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa kon-sernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen tuottojen ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan arvioiden ja oletusten to-teutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti yhdessä liiketoimintayk-siköiden kanssa käyttämällä useita sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tili-kaudella, jonka aikana arviota tai oletusta korjataan.

Ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset raportointikauden päättymispäivän ar-vioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin konsernin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennai-


52

sesti seuraavan tilikauden aikana, on esitetty alla. Konsernin johto on katsonut näiden tilinpäätöksen osa-alueiden olevan keskeisimmät. Niitä koskevien laatimisperiaatteiden soveltaminen edellyttää eniten merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä.

ArvonalentumistestausKonsernissa testataan vuosittain mahdollisen ar-vonalentumisen varalta liikearvo, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet ja ne aineettomat hyödyk-keet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutus-aika, sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Ra-havirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvi-en laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

TuloutusTuloutusperiaatteissa esitetyn mukaisesti pitkäai-kaishankkeen tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmis-tusasteen mukainen tuloutus perustuu arvioihin hankkeesta odotettavissa olevista tuotoista ja ku-luista, samoin kuin hankkeen etenemisen luotetta-vaan mittaukseen. Mikäli arviot hankkeen lopputu-lemasta muuttuvat, muutetaan tuloutettua tuottoa ja tulosta sillä tilikaudella, jolloin muutos on ensi kertaa tiedossa ja arvioitavissa. Hankkeesta odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

VerotVeroja kirjattaessa johdon olennaisin arvio kohdistuu laskennallisten verosaamisten kirjaamisperusteisiin. Verotuksessa vähennyskelpoisen väliaikaisen eron purkautuminen aiheuttaa verotettavan tulon piene-nemisen tulevilla tilikausilla. Yleisin vähennyskelpoi-nen väliaikainen ero verotuksen ja kirjanpidon välillä on verotuksessa tappio. Johto joutuu arvioimaan, kertyykö tulevaisuudessa riittävästi verotettavaa tu-loa, jota vastaan käyttämättömiä verotustappioita voidaan käyttää. Laskennallinen verosaaminen kirja-taan tappioista vain siihen määrään asti, kuin tulevina tilikausina on arvioitu syntyvän tuloja, joita vastaan yhtiö kykenee vähentämään verotustappionsa.

Työsuhde-etuudetJohdon arviota edellyttäviä työsuhde-etuuksiin liittyvien velvoitteiden laskennassa käytettäviä tekijöitä kytkeytyy muun muassa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin kuuluvien varojen odotetun tuoton arviointiin, tilikauden eläkekulun ja eläke-velvoitteen laskennassa käytetyn diskonttokoron määrittämiseen, palkkatason tulevan kehityksen ennustamiseen, eläkkeiden korotusoletukseen, oletuksiin henkilöstön palvelusaikojen pituuksiin ja inflaatiokehitykseen.

VarauksetVarauksia kirjattaessa konsernin johto joutuu ar-vioimaan sitä, onko olemassa oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, jossa maksuvelvollisuuden toteutuminen on todennäköistä. Lisäksi johto joutuu arvioimaan velvoitteen määrää ja toteutumisajan-kohtaa. Mikäli nämä ovat luotettavasti arvioitavissa, velvoite kirjataan tilinpäätökseen varauksena.

Konserni on soveltanut 1.1.2015 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja:IAS19:nTyösuhdeetuudetmuutos(DefinedBene-fitPlans:EmployeeContribution).Muutoksillaonselvennetty kirjanpitokäsittelyä, kun etuuspohjai-sessa järjestelyssä edellytetään työntekijöiden tai kolmansien osapuolien maksuja järjestelyyn. Stan-dardimuutoksilla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IFRS-standardeihin tehdyt vuosittaiset paran-nukset 2010–2012 ja 2011–2013. Muutosten vai-kutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä.

Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminenIASBonjulkistanutseuraavatuudettaiuudistetutstandardit, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäi-nen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alustalukien.MuillatässälistaamattomillaIASB:njulkistamilla standardeilla tai tulkinnoilla ei konsernin

arvion mukaan ole vaikutusta konsernin tuleviin ti-linpäätöksiin. Standardeja ei ole hyväksytty EU:ssa.

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin muutos (Disclosure Initiative: Amendments to IAS 1) koskien laatimisperiaatteiden ja liitetietojen esit-tämistä tilinpäätöksessä (voimaan 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).

IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista (voi-maan 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen asiakassopimusten perusteella saatavien myynti-tuottojen kirjaamiseen ja korvaa nykyiset IAS 18- ja IAS 11-standardit ja niihin liittyvät tulkinnat. Myynnin kirjaaminen voi tapahtua ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana, ja keskeisenä kriteerinä on määräys-vallan siirtyminen. Standardi lisää myös liitetietojen määrää. Konsernissa tullaan arvioimaan standardin vaikutuksia. Standardia ei ole vielä hyväksytty so-vellettavaksi EU:ssa.

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja siihen tehdyt muutokset (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi korvaa nykyisen IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvosta-minen. IFRS 9 muuttaa rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista sekä sisältää rahoitusvarojen ar-vonalentumisen arviointiin uuden, odotettuihin luot-totappioihin perustuvan mallin. Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen vastaavat suurelta osin nykyisiä IAS 39:n vaatimuksia. Suojauslaskennan osalta on edelleen kolme suojauslaskentatyyppiä. Aiempaa useampia riskipositioita voidaan ottaa suojauslaskennan piiriin ja suojauslaskennan pe-riaatteita on yhtenäistetty riskienhallinnan kanssa. Konsernissa tullaan arvioimaan standardin mah-dollisia vaikutuksia.

2. TOIMINTASEGMENTIT

Kesäkuussa 2015 Destia Group Oyj:n listattua ins-titutionaalisille sijoittajille suunnatun 65 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalle, konserni on ottanut raportoinnissa käyt-töönsä IFRS 8 Toimintasegmentit -standardin.

Merkittävät operatiiviset päätökset tekee Destian Hallitus, joka on ylin operatiivinen päätöksentekijä. HR-valiokunta, tarkastusvaliokunta ja hallituksen

avustava valiokunta sekä hallituksen puheenjohtaja, yhdessä toimitusjohtajan kanssa, valmistelevat ja tekevät päätösehdotukset Hallitukselle.

Destian liiketoiminta koostuu tie- ja rataverkos-ton sekä muiden infra-alan hankkeiden koko elin-kaaren kattavista palveluista aina suunnittelusta, toteutuksen kautta kunnossapitoon.

Destian liiketoimintarakenne perustuu yhte-näisiin liiketoimintaprosesseihin. Liiketoiminnan luonteen ja hallintorakenteen vuoksi raportoitava toimintasegmentti on koko konserni.

Suurimmat asiakasryhmät, joiden tuotot ovat vähintään 10 % konsernin kokonaistuotoista:• Liikennevirasto109,8miljoonaaeuroa• Elinkeino,liikennejaympäristökeskus(ELY)

154,5 miljoonaa euroa

3. MYYDYT LIIKETOIMINNOT

Liiketoimintakauppa, jolla myytiin mittaus-, kai-raus- ja laboratoriopalvelut Mitta Oy:lle toteutui 31.12.2015. Sen myötä 98 mittaus-, kairaus- ja laboratoriopalveluissa työskentelevää henkilöä siirtyi 1.1.2016 Mitta Oy:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä.

Liiketoimintakaupan myyntivoitto on kirjattu lii-ketoiminnan muihin tuottoihin ja Destian liikearvosta on tehty 0,3 miljoonan euron liikearvovähennys liit-tyen laboratoriopalveluiden myyntiin.

Vuonna 2014 ei ole myyty liiketoimintoja.


53

4. LIIKEVAIHTO

1 000 EUR 2015 1.7.–31.12.2014

Liikevaihto, materiaalit 15 805 11 498

Liikevaihto, palvelut 27 965 17 245

Pitkäaikaishankkeista kirjatut tuotot 418 988 233 036

Liikevaihto yhteensä 462 758 261 780

5. PITKÄAIKAISHANKKEET

1 000 EUR 2015 1.7.–31.12.2014

Kertyneet toteutuneet menot ja kirjatut voitot (vähennettynä tappioilla) 744 439 233 036

Keskeneräisistä hankkeista saadut ennakkomaksut 29 893 30 462

6. MATERIAALIT JA PALVELUT

1 000 EUR 2015 1.7.–31.12.2014

Ostot tilikauden aikana 74 949 45 058

Varastojen muutos 2 332 2 311

Ulkopuoliset palvelut 247 402 129 363

Materiaalit ja palvelut yhteensä 324 683 176 732

7. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT JA KULUT

1 000 EUR 2015 1.7.–31.12.2014

Käyttöomaisuuden ja liiketoiminnasta luopumisen myyntivoitot 5 167 891

Vuokra- ja muut tuotot 2 977 807

Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä 8 144 1 698

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitappiot 3 313

Vuokrat 5 057 2 007

Vapaaehtoiset henkilöstökulut 3 406 2 214

Muut kiinteät kulut 27 639 18 129

Liiketoiminnan muut kulut yhteensä 36 105 22 663

Tilintarkastajan palkkiot

Tilintarkastus 80 61

Muut neuvontapalvelut 46 2

Tilintarkastajan palkkiot yhteensä 126 62

8. POISTOT

1 000 EUR 2015 1.7.–31.12.2014

Poistot hyödykeryhmittäin

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Rakennukset ja rakennelmat 643 345

Rakennukset ja rakennelmat, rahoitusleasing 219 114

Koneet ja kalusto 6 533 3 562

Muut aineelliset hyödykkeet 981 350

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 708 345

Yhteensä 9 085 4 715


54

9. ARVONALENTUMISET

Arvonalentumisia ei ole kirjattu vuonna 2015 eikä 2014. Liikearvonalentumisia on käsitelty liitetiedoissa 16 ja 17.

10. TYÖSUHDE-ETUUDET

1 000 EUR 2015 1.7.–31.12.2014

Palkat 71 453 37 935

Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt 12 486 6 688

Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt -89 30

Muut henkilöstösivukulut 4 312 2 249

Yhteensä 88 161 46 903

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista on esitetty liitetiedossa 35 Lähipiiri.Etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä koskevat tiedot on esitetty liitetiedossa 30 Eläkevelvoitteet.

2015 1.7.–31.12.2014

Henkilökunta keskimäärin

Työntekijöitä 538 560

Toimihenkilöitä 966 942


Henkilökunta tilikauden lopussa 1 492 1 429

11. KEHITTÄMISMENOT

Konsernin kehitystoiminnan kustannukset olivat vuonna 2015 0,9 miljoonaa euroa (2014: 0,5 miljoonaa euroa). Konserni ei ole aktivoinut kehityskulujaan taseeseen.

12. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

1 000 EUR 2015 1.7.–31.12.2014

Rahoitustuotot

Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista 3

Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista 64

Korkotuotot laina- ja muista saamisista 63 30

Yhteensä 130 30

Rahoituskulut

Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista 3 413 3 415

Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista 253

Korkokulut rahoitusleasingsopimuksista 19 12

Muut rahoituskulut 911 1 383


Rahoitustuotot ja kulut yhteensä 4 213 5 033

Rahoituksesta on esitetty liitetietoja kohdassa 32.


55

13. TULOVEROT

1 000 EUR 2015 1.7.–31.12.2014

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero 282 2 862

Edellisten tilikausien verot 257

Laskennalliset verot 1 395 -917


Laajan tuloksen eriin sisältyy raportointikaudella laskennallista verotuottoa rahavirran suojauksesta yhteensä 39 tuhatta euroa (2014: 227 tuhatta euroa) ja etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä verokulua 495 tuhatta euroa (2014: verotuottoa 378 tuhatta euroa).

Verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (20 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma

1 000 EUR 2015 1.7.–31.12.2014

Tulos ennen veroja 8 655 7 432

Verot laskettuna kotimaan verokannalla 1 731 1 486

Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat -15 7

Verovapaiden erien verovaikutus 119 -19

Vähennyskelvottomien erien verovaikutus -158 469

Aikaisempien tilikausien verot 257

Tuloverot yhteensä 1 934 1 944

14. OSAKEKOHTAINEN TULOS

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos, josta on vähenetty verovaikutuksella oikaistu hybridilainan korko, tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

1 000 EUR 2015 1.7.–31.12.2014

Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden tulos (1000 EUR) 6 721 5 487

Hybrilainan kertynyt korko -2 787 -1 482

Verovaikutus 557 296

Nettovaikutus 4 491 4 302

Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl) 80 80

Osakekohtainen tulos (euroa/osake) 56,14 53,77

Konsernilla ei ole laimentavia, eli kantaosakkeiden määrää lisääviä instrumentteja.


56

15. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

1 000 EUR Maa ja vesialueetRakennukset ja

rakennelmat

Rakennukset ja rakennelmat, rahoitusleasing Koneet ja kalusto

Muut aineelliset hyödykkeet

Ennakkomaksut ja keskeneräiset

hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1.2015 2 440 6 734 690 29 593 21 279 457 61 193

Lisäykset 27 67 54 5 138 929 2 596 8 812

Vähennykset -49 -168 -2 317 -9 -2 542

Siirrot erien välillä -1 061 -1 061

Hankintameno 31.12.2015 2 419 6 634 744 32 414 22 199 1 993 66 402

Kertyneet poistot 1.1.2015 -345 -107 -3 562 -350 -4 364

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 27 895 922

Tilikauden poisto -643 -219 -6 533 -981 -8 377

Kertyneet poistot 31.12.2015 961 326 9 200 1 331 11 819

Kirjanpitoarvo 31.12.2015 2 419 5 673 417 23 214 20 868 1 993 54 583

1 000 EUR Maa ja vesialueetRakennukset ja

rakennelmat

Rakennukset ja rakennelmat, rahoitusleasing Koneet ja kalusto

Muut aineelliset hyödykkeet

Ennakkomaksut ja keskeneräiset

hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.7.2014

Tytäryritysten hankinta 2 403 6 457 644 25 358 18 638 645 54 146

Lisäykset 38 300 52 4 343 2 641 1 357 8 730

Vähennykset -26 -7 -1 603 -1 636

Siirrot erien välillä 3 1 495 -1 545 -47

Hankintameno 31.12.2014 2 440 6 734 690 29 593 21 279 457 61 193

Kertyneet poistot 1.7.2014

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 7 7

Tilikauden poisto -345 -114 -3 562 -350 -4 371

Kertyneet poistot 31.12.2014 345 107 3 562 350 4 364

Kirjanpitoarvo 31.12.2014 2 440 6 390 583 26 031 20 929 457 56 829


57

16. LIIKEARVOT

1 000 EUR Liikearvo

Hankintameno 1.1.2015 83 154Vähennykset -326

Hankintameno 31.12.2015 82 829

Kirjanpitoarvo 31.12.2015 82 829

1 000 EUR Liikearvo


Tytäryritysten hankinta 83 154



17. ARVONALENTUMISTESTIT Liikearvolle suoritetaan vuosittain arvonalentumistestaus, jossa liikearvon kirjanpitoarvoa verrataan sen rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän kerrytettävissa oleviin rahamääriin. Lisäksi arvonalentumistestaus suoritetaan aina jos viitteitä arvonalentumisesta ilmenee. Arvonalentumistappio kirjataan jos rahavirtaa tuottavien yksikköjen ryhmälle allokoitu nettovarojen kirjanpitoarvo (sisältäen liikearvon) on suurempi kuin rahavirtaa tuottavien yksikköjen ryhmän kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Vuoden 2015 ja 2014 osalta Destia Group -konsernissa liikearvoa sisältyi Destia-alakonsernin liiketoimintakokonaisuuteen:

Milj. euroa 31.12.2015 31.12.2014

Destia-alakonserni 82,8 83,2

Vuoden 2015 ja 2014 lopussa suoritettiin Destia-alakonsernin arvonalentumistestaukset. Testausten perusteella ei syntynyt arvonalentumiskirjausta.

Liikearvoa sisältävien rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat laskettuihin käyttöarvoihin.

Käyttöarvo määritellään diskonttaamalla rahavirtaa tuottavien yksikköjen ryhmän jatkuvassa käytössä olevien omaisuuserien tuottamat vastaiset rahavirrat nykyhetkeen.

Käyttöarvojen laskenta perustuu seuraaviin keskeisiin oletuksiin:Laskelmissa käytetyt rahavirrat perustuvat hallituksen joulukuussa hyväksymään vuoden 2016 budjettiin ja syksyllä tehtyyn 2017-2018 liiketoimintasuunnitelmaan. Nämä sisältävät olemassa olevan tilauskannan. Myöhempien kausien rahavirrat on ekstrapoloitu käyttämällä 1,9 % (1,8 % vuonna 2014) terminaalikasvua, joka kuvastaa sekä odotettua keskimääräistä kasvunopeutta että inflaation vaikutusta. Vuoden 2015 testauksessa terminaalivuoden käyttökate on normalisoitu vastaamaan edellä mainittujen vuosien keskiarvoa. Rahavirtojen diskonttaukseen on käytetty verojen jälkeen määriteltyä diskonttauskorkoa. Diskonttauskorko perustuu keskimääräiseen painotettuun pääomakustannukseen (WACC, weighted average cost of capital).

Käytetty diskonttauskorko (verojen jälkeen) 2015: 7,13 % (2014: 7,53 %)

WACC on määritelty seuraavilla perusteilla: – Riskitön korko: Suomen valtion 30 vuoden riskitön korko per 31.12.2015 (Suomen valtion 10 vuoden

obligaatiotuotto 31.12.2014) – Vieraan pääoman tuottovaatimus (ennen veroja) sekä maakohtainen markkinariskipreemio, joka on

yhtiön liikkeeseenlasketun joukkovelkakirjalainan marginaali. – Vertailuryhmän markkinaehtoinen beta (beta kerroin kuvaa arvon muutoksen herkkyyttä suhteessa

toimialan arvonmuutoksiin).

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysit:Destia-alakonsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää kirjanpitoarvon 189,0 miljoonalla eurolla (2014: 88,4). Herkkyysanalyysissa käytetyt keskeiset oletukset liittyvät käyttökatteeseen, diskonttauskorkoon ja käyttöpääomaan. Muiden oletusten pysyessä ennallaan Destia-alakonsernin oletetussa käyttökatteessa tapahtuva yli 3 %-yksikön epäsuotuisa muutos aiheuttaisi arvonalennuksen kirjaustarpeen. Vastaavasti muiden oletusten pysyessä ennallaan oletetussa diskonttauskorossa tapahtuva yli 8 %-yksikön epäsuotuisa muutos aiheuttaisi arvonalennuksen kirjaustarpeen.


58

18. MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

1 000 EURAineettomat

oikeudet Ennakkomaksut Yhteensä

Hankintameno 1.1.2015 2 063 4 2 068Lisäykset 141 10 151

Vähennykset -24 24

Siirrot erien välillä 1 061 1 061

Hankintameno 31.12.2015 3 241 14 3 256

Kertyneet poistot 1.1.2015 -345 345

Tilikauden poisto -708 708

Kertyneet poistot 31.12.2015 -1 053 1 053

Kirjanpitoarvo 31.12.2015 2 188 14 2 203

1 000 EURAineettomat

oikeudet Ennakkomaksut Yhteensä

Hankintameno 1.7.2014 Tytäryritysten hankinta 2 014 10 2 024

Vähennykset -4 4

Siirrot erien välillä 54 -6 47

Hankintameno 31.12.2014 2 063 4 2 068

Kertyneet poistot 1.7.2014

Tilikauden poisto -345 345

Kertyneet poistot 31.12.2014 -345 345

Kirjanpitoarvo 31.12.2014 1 718 4 1 723

19. HANKITUT LIIKETOIMINNOT Vuonna 2015 ei ole hankittuja liiketoimintoja. Tilikauden 2014 hankinnat

TytäryhtiöhankintaKonserni hankki 1.7.2014 toteutetulla osakekau-palla Destia Oy:n koko osakekannan. Destia on suomalainen infra- ja rakennusalan palveluyritys, joka rakentaa, ylläpitää ja suunnittelee liikenne-väylien sekä liikenne- ja teollisuusympäristöjen lisäksi kokonaisia elinympäristöjä. Palvelut ulottuvat kattavasta maanpäällisestä toiminnasta myös maanalaiseen rakentamiseen. Destia Oy:llä ja sen tytäryhtiöillä on toimintaa pääasiallisesti Suomessa.

Kauppa rahoitettiin Ahlström Capital -konser-nin 38 miljoonan euron sijoitetun vapaan oman pääoman rahastolla sekä 29 miljoonan euron oman pääoman ehtoisilla hybridilainoilla. Lisäksi liikkeeseen laskettiin 19.6.2014 65 miljoonan euron joukkovelkakirjalaina.

Tilikauden liikevoittoa rasittavat 2,2 miljoonan euron ja tilikauden tulosta 4,7 miljoonan euron kustannukset, jotka liittyvät Destian osakkeiden hankintaan ja rahoitusjärjestelyihin.

Hankintamenolaskelma on lopullinen ja kaikki nettovarallisuden ylittävä määrä hankintamenosta on liikearvoa. Liikearvon määrä oli 83 miljoonaa euroa.

Hankintahetken käyvät arvot 2014

Varat

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 54

Muut aineettomat hyödykkeet 4

Vaihto-omaisuus 22

Myyntisaamiset ja muut saamiset 59

Laskennallinen verosaaminen 2

Rahat ja pankkisaamiset 50

Varat yhteensä 192

Velat

Rahoitusvelat 8

Ostovelat ja muut velat 100

Varaukset 17

Laskennallinen verovelka 1

Pääoman palautus valtiolle 1.7. 42

Velat yhteensä 167

Nettovarallisuus 25

Liikearvo hankitusta liiketoiminnasta 83

Nettovarallisuus 25

Kokonaishankintameno 108


59

1 000 EUR

Myytävissä olevat osakkeet

ja osuudet, noteeraamattomat


Lisäykset 440

Vähennykset -406



1 000 EUR

Myytävissä olevat osakkeet

ja osuudet, noteeraamattomat


Tytäryritysten hankinta 2 083



21. VAIHTO-OMAISUUS

1 000 EUR 2015 2014

Aineet ja tarvikkeet 17 544 19 876

Yhteensä 17 544 19 876

22. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

1 000 EUR 2015 2014

Myyntisaamiset 47 489 40 695

Muut saamiset 1 091 1 397

Siirtosaamiset 12 755 17 462

Myyntisaamiset ja muut saamiset yhteensä 61 335 59 555

Myyntisaamisten ikäjakauma ja arvonalentumistappioiksi kirjatut erät

1 000 EUR 2015Arvon alentumis

tappiot Netto 2015

Erääntymättömät 42 613 42 613

Erääntyneet

Alle 30 päivää 4 033 4 033

30–60 päivää 180 180

61–90 päivää 20 20

Yli 90 päivää 28 -615 643

Myyntisaamiset yhteensä 46 874 615 47 489

Myyntisaamisten ikäjakauma ja arvonalentumistappioiksi kirjatut erät

1 000 EUR 2014Arvon alentumis

tappiot Netto 2014

Erääntymättömät 36 826 36 826

Erääntyneet

Alle 30 päivää 2 268 2 268

30–60 päivää 1 254 1 254

61–90 päivää 336 336

Yli 90 päivää 552 540 12

Myyntisaamiset yhteensä 41 235 540 40 695

Konserni on kirjannut myyntisaamisista arvonalentumistappion palautusta -615 tuhatta euroa (2014: 540 tuhatta euroa tappiota). Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.

Myyntisaamisten tasearvot vastaavat parhaiten liittyvää luottoriskin enimmäismäärää.

Myyntisaamisiin liittyvät muut riskit on selostettu liitetiedossa 32. Saamisten käyvät arvot vastaavat kirja-arvoja.

Siirtosaamisten olennaisimmat erät koostuvat osatuloutussaamisista ja myynnin jaksotuksista 8 680 tuhatta euroa (2014: 14 761 tuhatta euroa) ja muista eristä 4 074 tuhatta euroa (2014: 2 701 tuhatta euroa).

20. MYYTÄVISSÄ OLEVAT RAHOITUSVARAT


60

23. RAHAVARAT

1 000 EUR 2015 2014

Käteinen raha ja pankkitilit 42 867 37 650

Rahavarat yhteensä 42 867 37 650

Rahavirtalaskelman rahavarat vastaavat taseen rahavaroja.Rahavarojen tasearvot vastaavat parhaiten niihin liittyvää luottoriskin enimmäismäärää.

24. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

Laskennallisten verosaamisten 2015 erittely

1 000 EUR 1.1.2015Kirjattu tulos

laskelmaan

Kirjattu muihin laajan tuloksen

eriin 31.12.2015

Vahvistetut tappiot 1 292 -1 292

Eläke-etuudet 550 -18 -495 37

Muut jaksotuserot 1 671 804 2 475

Suojausinstrumenttien rahastoon kirjatut 227 39 266

Yhteensä 3 739 506 455 2 778

Tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaatavaa 1 484

Laskennallisia verosaamisia ei ole kirjattu Destia Sverige AB:n osalta. Destia Sverige AB:n vahvistetut tappiot eivät vanhene.

Laskennallisten verovelkojen 2015 erittely


laskelmaan

Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin

Kirjattu omaan

pääomaan 31.12.2015

Poistoerot ja vapaa-ehtoiset varaukset 493 -201 291

Muut jaksotuserot 463 1 091 -296 1 258

Yhteensä 956 890 296 1 549

Laskennallisten verosaamisten 2014 erittely


laskelmaan


eriin 31.12.2014

Vahvistetut tappiot 1 292 1 292

Eläke-etuudet 166 6 378 550

Muut jaksotuserot 1 648 23 1 671

Suojausinstrumenttien rahastoon kirjatut 227 227

Yhteensä 1 814 1 320 605 3 739

Tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaatavaa 1 452

Laskennallisia verosaamisia ei ole kirjattu Destia Sverige AB:n osalta. Destia Sverige AB:n vahvistetut tappiot eivät vanhene.

Laskennallisten verovelkojen 2014 erittely


laskelmaan


eriin 31.12.2014

Poistoerot ja vapaa-ehtoiset varaukset 267 226 493

Muut jaksotuserot 286 177 463

Yhteensä 553 403 956


61

25. OMAA PÄÄOMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Muut erät

1 000 EUROsakkeiden lukumäärä

(kpl) OsakepääomaSijoitetun vapaan oman

pääoman rahasto Hybridilainat MuuntoerotSuojaus instrumenttien

rahasto

1.1.2015 80 000 80 38 000 29 000 1 907

Muuntoerot 1

Rahavirran suojaus -158

Hybridilainan lyhennys -2 000

31.12.2015 80 000 80 38 000 27 000 1 064

Muut erät

1 000 EUROsakkeiden lukumäärä

(kpl) OsakepääomaSijoitetun vapaan oman

pääoman rahasto Hybridilainat MuuntoerotSuojaus instrumenttien

rahasto

1.7.2014

Tilikauden lisäykset 80 000 80 38 000 29 000 -1 -907

31.12.2014 80 000 80 38 000 29 000 1 907

Tiedot osakkeista ja osakepääomastaDestia Group Oyj:llä on yksi osakelaji. Osakkeiden enimmäismäärä on 80 tuhatta kappaletta. Destia Group Oyj:n osakepääoma on 0,08 milj. euroa. Osakkeella ei ole nimellisarvoa.

Destia Oy:n osakekaupan yhteydessä 1.7.2014 kauppa rahoitettiin Ahlström Capital -konsernin sijoittamalla 38 milj. euron sijoitetun oman vapaan pääoman rahastolla sekä 29 milj. euron oman pääoman ehtoisilla hybridilainoilla. Lisäksi liikkeeseen laskettiin 19.6.2014 65 milj. euron joukkovelkakirjalaina, joka listatiin kesäkuussa 2015 Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalle Helsingin pörssiin. Joukkovelkakirjalaina on esitetty liitetiedossa 26.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoSijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP) sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

HybridilainatHybridilainat ovat omistajan antamia lainoja, jotka ovat omaan pääomaan rinnastettavia eriä.

Hybridilainojen lyhennyksistä ja koronmaksuista päättää yhtiön hallituksen esityksestä yhtiökokous. Korkokulut kirjataan maksuperusteisesti vuodesta 2015 eteenpäin edellisten tilikausien tulokseen verovaikutuksella oikaistuna.

Lainat ovat etuoikeusjärjestyksessä viimeisenä muita lainoja olevassa järjestyksessä.

Omaan pääomaan sisältyy oman pääoman ehtoisia hybridilainoja Ahlström Capital-konsernilta 27 miljoonaa euroa (2014: 29 miljoonaa euroa). Lainojen korko on 10 %.

Muut erätMuuntoerotMuuntoerot sisältää ulkomaisten tytäryhtiöiden muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Suojausinstrumenttien rahastoRahastot sisältää rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien kertyneet käypien arvojen muutosten tehokkaat osuudet.


62

26. RAHOITUSVELAT

1 000 EUR 2015 2014

Joukkovelkakirjalaina 63 335 62 854

Rahoitusleasingvelat 251 412

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat 1 331 1 133

Pitkäaikaiset rahoitusvelat yhteensä 64 916 64 399

Rahoitusleasingvelat 194 209

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat 198 262

Lyhytaikaiset rahoitusvelat yhteensä 392 471

Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien kokonaismäärä

Yhden vuoden kuluessa erääntyvät 220 245

Yli vuoden, enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät 246 415

Yhteensä 466 660

Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien nykyarvo

Yhden vuoden kuluessa erääntyvät 194 209

Yli vuoden, enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät 251 412

Yhteensä 445 620

Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut -21 -40

Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä 445 620

Destia Group Oyj:n 19.6.2014 liikkeeseen laskema 65 miljoonan euron joukkovelkakirjalaina institutionaalisille sijoittajille listattiin kesäkuussa 2015 Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämään Helsingin Pörssiin.

Finanssivalvonta hyväksyi 17.6.2015 joukkovelkakirjalainan listalleottoesitteen. Joukkovelkakirjalaina on vakuudeton ja se erääntyy kokonaisuudessaan kesäkuussa 2019. Lainan kuponki on vaihtuvakorkoinen perustuen kolmen kuukauden Euriboriin ja lainan marginaali on 4,5 %. Laina on konsernissa suojattu koronvaihtosopimuksella sen maturiteettiin asti.

Konsernin rahoitusvarojen ja velkojen kirjanpitoarvot

1 000 EUR 2015 2014

Rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat (taso 3) 2 116 2 083

Käypään arvoon kirjattavat rahoitusvarat

Lyhytaikaiset

Myyntisaamiset ja muut saamiset (taso 2) 48 580 42 093

Rahavarat (taso 2) 42 867 37 650

Rahoitusvelat

Käypään arvoon kirjattavat rahoitusvelat

Korkojohdannaiset, suojauslaskennassa (taso 2) 1 331 1 133

Muut johdannaiset, ei suojauslaskennassa (taso 2) 198 262

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat

Pitkäaikaiset

Joukkovelkakirjalainat, korollinen (taso 2) 63 335 62 854

Rahoitusleasingvelat, korollinen (taso 2) 251 412

Lyhytaikaiset

Rahoitusleasingvelat, korollinen (taso 2) 194 209

Ostovelat ja muut velat (taso 2) 75 176 77 444

Kirjanpitoarvo vastaa käypää arvoa. Käypien arvojen laskennassa sovellettavat tasot:Taso 1: Markkinoilla noteeratut käyvät arvotTaso 2: Käyvät arvot, jotka on määritelty todennettavissa olevien parametrien kauttaTaso 3: Käyvät arvot, jotka on määritelty ei todennettavissa olevien syöttötietojen perusteella.


63

27. MUUT VELAT

1 000 EUR 2015 2014

Pitkäaikaiset muut velat 2 708 1 100

28. OSTOVELAT JA MUUT VELAT

1 000 EUR 2015 2014

Ostovelat 32 207 36 085

Muut korottomat velat 11 643 10 135

Siirtovelat 29 413 29 083

Ostovelat ja muut korottomat velat yhteensä 73 264 75 303

Siirtovelkojen olennaisimmat erät koostuvat henkilöstökulujaksotuksista 18 972 tuhatta euroa (2014: 19 769 tuhatta euroa), ostojaksotuksista 5 232 tuhatta euroa (2014: 5 446 tuhatta euroa), konserniavustusvelasta 2 300 tuhatta euroa (2014: nolla euroa), ja muista eristä 2 909 tuhatta euroa (2014: 3 868 tuhatta euroa).

29. PITKÄN AIKAVÄLIN PALKITSEMISJÄRJESTELMÄT

Destia Group Oyj:n hallitus päätti 30.10.2014 uudesta henkilöstön pitkän aikavälin kannustinjärjes-telmästä vuosille 2014–2018. Järjestelmän tarkoituksena on sitouttaa tietyt avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen palkkiojärjestelmä. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmästä sekä sen piiriin kuuluvista henkilöistä päättää hallitus. Järjestelmän piiriin kuuluu noin 75 henkilöä. Ansaintajakso on 2014–2018 ja ansaintakriteeri on yhtiön arvonnousu. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän kriteerit ovat samat kaikille järjestelmän piiriin kuuluville. Kriteerit ovat konsernitasoisia ja poikkeavat tulospalk-kiojärjestelmän kriteereistä. Ansaintajaksolta kertynyt palkkio maksetaan rahapalkkiona viimeistään vuoden 2019 aikana.

Konserniin on huomioitu AC Infra Oy:n myöntämä synteettinen optiojärjestely hallituksen puheenjohta-jalle vuonna 2015.

Pitkän aikavälin kannustejärjestelmän vaikutus henkilöstökuluihin vuonna 2015 sisältäen AC Infra Oy:n synteettisen optiojärjestelmän oli 1,7 miljoonaa euroa (2014: 1,1 miljoonaa euroa) ja järjestelmään liittyvä velka taseessa oli 2,7 miljoonaa euroa (2014: 1,1 miljoonaa euroa).


64

30. ELÄKEVELVOITTEET

Destia Oy:llä on lakisääteisen eläketurvan (TyEL) lisäksi etuuspohjainen eläkejärjestely niille työnte-kijöille, joiden työsuhde on alkanut ennen vuotta 1993. Lisäeläkkeellä turvataan ennen vuotta 1995 ansaittu eläkkeen taso ja yksilöllinen eläkeikä kuten muissakin valtion liikelaitosten yhtiöittämisissä.

Vakuutuksen eläkeikä vaihtelee 60–65 vuoden välillä.

Vakuutusjärjestelyssä varjojen määrä kuvastaa vakuutusyhtiön vastuulla olevaa osaa velvoitteesta ja se lasketaan samalla diskonttauskorolla kuin velvoite. Järjestelyyn kuuluvat varat sisältävät 100% hyväksyttäviä vakuutuksia. Yhtiön vastuulla on lähinnä työeläkeindeksin vaikutus velvoitteeseen.

Velvoitteen ja varojen laskenta on vuonna 2014 tehty ns. nettoperiaatteella. Vuonna 2015 on siirrytty bruttoperiaatteeseen, jolloin eläkkeen saajien ja vapaakirjojen velvoite ja vastaavat varat esitetään täysimääräisinä.

1 000 EUR 2015 1.7.–31.12.2014

Kauden työsuoritukseen perustuva meno 4 3

Nettokorko 50 12

Kulut tuloslaskelmassa 53 15

Uudelleen määrittämisistä johtuvat erät -2 474 1 890

Kulut laajassa tuloslaskelmassa ennen veroja 2 421 1 905

Velvoitteen nykyarvo 29 287 11 128

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo -29 101 -8 378

Taseessa oleva nettovelka/omaisuuserä () 31.12. 186 2 750

Velvoitteen nykyarvo kauden alussa 11 128 8 795

Kauden työsuoritukseen perustuva meno 4 3

Korkokulu 706 159

Vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+)

taloudellisten oletusten muutoksista -3 678 2 287

demografisten oletusten muutoksista -713 -381

kokemusperäisistä muutoksista 24 120 1 391

Velvoitteen täyttäminen -925

Maksetut etuudet -1 442 -202

Yhtiöjärjestelyt -836

Velvoitteen nykyarvo 31.12. 29 287 11 128

1 000 EUR 2015 1.7.–31.12.2014

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo kauden alussa 8 378 7 950

Korkotuotto 656 146

Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto pl. korkokuluun/-tuottoon kuuluva erä 22 203 1 408

Velvotteiden täyttäminen -925

Maksetut etuudet -1 442 -202

Järjestelyyn suoritetut maksut


Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 31.12. 29 101 8 378

Taseessa oleva velka kauden alussa 2 750 845

Kulut tuloslaskelmassa 53 15

Järjestelyyn suoritetut maksut

Uudelleenmäärittämiset muun laajan tuloksen erissä -2 474 1 890


Taseessa oleva velka 31.12. 186 2 750

Vakuutusmatemaattiset oletukset

Diskonttauskorko, % 2,50 % 2,00 %

Palkankorotus, % 1,70 % 0,00 %

Eläkkeiden korotus, % 1,44 % 2,00 %

Herkkyysanalyysi

Alla olevasta taulukosta näkyvät oletusten muutosten vaikutukset nettovelkaan

Diskonttauskoron muutos +0,25 % -6 -105

Diskonttauskoron muutos -0,25 % 6 111

Palkankorotus +0,25 % 28 0

Palkankorotus -0,25 % -28 0

Eläkkeiden korotuksen muutos +0,25 % 978 1 326

Eläkkeiden korotuksen muutos -0,25 % -946 -1 189

Herkkyyksiä laskettaessa muiden oletusten on oletettu pysyvän muuttumattomina.Velvoitteen painotettuun keskiarvoon perustuva duraatio on 13,5 vuotta.Destia Oy arvio maksavansa etuuspohjaiseen eläkejärjestelynsä vuonna 2016 nolla euroa.


65

31. VARAUKSET

1 000 EURTakuu

varauksetYmpäristö

varauksetMuut

varaukset Yhteensä

1.1.2015 3 959 10 398 5 385 19 742

Varausten lisäykset 956 70 3 989 5 015

Kaudella käytetyt varaukset -674 -39 -3 640 -4 352

Kaudella peruutetut varaukset -1 366 -2 -658 -2 026

Diskonttauksen vaikutus 20 219 239

31.12.2015 2 894 10 648 5 076 18 618

1 000 EUR Takuu

varauksetYmpäristö

varauksetMuut

varaukset Yhteensä

1.7.2014 4 114 8 021 5 356 17 492

Varausten lisäykset 1 108 1 369 2 477

Kaudella käytetyt varaukset -328 -14 -1 242 -1 585

Kaudella peruutetut varaukset -1 174 -116 -98 -1 388

Diskonttauksen vaikutus 238 2 506 2 745

31.12.2014 3 959 10 398 5 385 19 742

1 000 EUR 2015 2014

Pitkäaikaiset varaukset 13 157 13 801

Lyhytaikaiset varaukset 5 461 5 941

Yhteensä 18 618 19 742

TakuuvarauksetTakuuvaraukset on tehty urakkasopimusten takuuajan mahdollisten velvoitteiden kattamiseksi. Takuu-varaus perustuu aikaisempien vuosien kokemuksiin.

YmpäristövarauksetKonsernilla on maa-alueita, joiden osalta konsernilla on velvoite saattaa alue alkuperäiseen kuntoon.Arvioitujen maisemointikustannusten nykyarvo on aktivoitu alueiden hankintamenoon ja esitetty va-rauksena. Nykyarvon määrittämisessä käytetty diskonttaustekijä on 0,77 %.Lisäksi konsernilla on pilaantuneen maa-alueen puhdistamisvaraus, joka on tehty Tuusulassa sijaitse-van entisen asfalttiaseman puhdistamista varten.

Muut varauksetMuut varaukset sisältävät riita- ja oikeudenkäyntiasioihin liittyviä varauksia 0,8 miljoonaa euroa (2014: 0,7 miljoonaa euroa) sekä projektien tappiovarauksia 3,1 miljoonaa euroa (2014:3,7 miljoonaa euroa) ja muita varauksia 1,2 miljoonaa euroa (2014: 1,0 miljoonaa euroa), joista henkilöstöön liittyviä varauk-sia 0,4 miljoonaa euroa (2014: 0,5 miljoonaa euroa).

32. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulok-seen. Rahoitusriskit ovat valuutta- ja korkoriski sekä hyödykeriski. Konsernin rahoituspolitiikassa määritellään konsernin rahoitustoiminnan linjaukset ja toimintatavat. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet ja konsernin rahoituspolitiikan hyväksyy hallitus, ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa konsernin talous- ja rahoitusjohtaja sekä keskitetty konsernin talous- ja rahoitusyksikkö yhdessä liiketoimintaryhmien kanssa. Konsernin talous- ja rahoitusyksikkö tunnistaa ja arvioi riskit ja hankkii tarvittavat instrumentit riskeiltä suojautumiseen läheisessä yhteistyössä operatiivisten yksiköiden kanssa. Suojaustransaktiot toteutetaan konsernin hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaises-ti. Konserni käyttää riskienhallinnassaan valuuttatermiinejä, valuuttalainoja, koronvaihtosopimuksia ja hyödykejohdannaisia. Rahoitusriskeistä raportoidaan konsernin tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle neljännesvuosittain. Ulkoinen ja sisäinen tarkastus seuraavat rahoituspolitiikan noudattamista konser-nissa.

LuottoriskiDestia-konsernin luottoriski koostuu liiketoimintaan liittyvien asiakassaamisten luottoriskistä sekä mui-hin rahoitusinstrumentteihin liittyvästä vastapuoliriskistä. Asiakassaamisen luottoriskin hallinnassa py-ritään lisäämään saatujen ennakoiden määrää ja arvioimaan asiakkaan luottokelpoisuutta hyvissä ajoin tarjousprosessin aikana, jolloin mahdollisesti tarvittavan vakuuden määrää, instrumenttia ja tarjottavan vakuuden kelpoisuutta voidaan arvioida. Luottoriskiä hallitaan konsernissa talous- ja rahoitusyksikön laatimien ohjeiden mukaisesti liiketoimintaryhmien controllereiden toimesta. Konsernilla ei ole merkit-täviä saamisten luottoriskikeskittymiä.

Muihin rahoitusinstrumentteihin liittyvä vastapuoliriski syntyy, kun Destia sijoittaa varoja muiden yhtiöiden, julkisyhteisöjen tai rahoituslaitosten rahamarkkinainstrumentteihin. Riski liittyy siihen, että sopimuksen vastapuoli ei pysty täyttämään sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Vastapuoliriskiä halli-taan vastapuolilimiittien avulla. Vastapuolilimiitit määritetään vain vakavaraiseksi ja hyvän luottokelpoi-suuden omaavaksi arvioiduille vastapuolille. Valikoiduille vastapuolille asetetaan sekä euromääräiset maksimilimiitit että maksimi maturiteettilimiitit. Vastapuolet ja vastapuolilimiitit hyväksyy konsernin hallitus.

Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa.

Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 22.


66

MaksuvalmiusriskiMaksuvalmiusriskin hallinnalla pyritään varmistamaan, että konserni suoriutuu joka hetki rahoituksel-lisista velvoitteistaan. Rahavirtaennusteet laaditaan strategian yhteydessä vuositasolla 3 vuodeksi ja budjetoinnin yhteydessä kuukausitasolla vuodeksi eteenpäin. Lisäksi toteutetaan päivittäistä maksu-valmiussuunnittelua. Pitkällä aikavälillä maksuvalmiustilannetta pyritään varmistamaan pitkäjänteisellä, ennakoivalla rahoituksen järjestämisellä ja lyhytaikaisia rahoituslimiittejä perustamalla. Kassavarat tulee konsernin toimintaohjeiden mukaan sijoittaa likvideihin rahamarkkinainstrumentteihin joustavuu-den varmistamiseksi.

Seuraava taulukko kuvaa konsernin rahoitusvelkojen maturiteettijakaumaa. Luvut ovat diskonttaamat-tomia ja ne sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.

31.12.2015 Tasearvo

Sopimuksiin perustuvat rahavirrat alle 1 vuosi 1–2 vuotta 2–3 vuotta 3–4 vuotta yli 4 vuotta

Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma

Lainat rahoituslaitoksilta 65 000 -75 694 -2 953 -2 958 -3 126 -66 657

Ostovelat ja muut velat 43 850 -43 850 -43 850

Yhteensä 108 850 119 544 46 803 2 958 3 126 66 657

Johdannaisvelkojen maturiteettijakauma

Koronvaihtosopimukset 1 331 -1 032 -420 -384 -217 -10

Hyödykejohdannaiset 198 -198 -198

Yhteensä 1 529 1 230 618 384 217 10

31.12.2014 Tasearvo

Sopimuksiin perustuvat rahavirrat alle 1 vuosi 1–2 vuotta 2–3 vuotta 3–4 vuotta yli 4 vuotta

Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma

Lainat rahoituslaitoksilta 65 000 -79 246 -3 071 -3 095 -3 145 -3 260 -66 674

Ostovelat ja muut velat 46 221 -46 221 -46 221

Yhteensä 111 221 125 467 49 292 3 095 3 145 3 260 66 674

Johdannaisvelkojen maturiteettijakauma

Koronvaihtosopimukset 1 133 -800 -272 -256 -197 -82 8

Hyödykejohdannaiset 262 -262 -262

Yhteensä 1 395 1 062 534 256 197 82 8

Taulukot eivät sisällä rahoitusleasingvelkoja, joiden osalta lisätietoja on esitetty liitteessä 26.


67

ValuuttariskiValuuttariski tarkoittaa sitä tulokseen, taseeseen ja kassavirtaan liittyvää epävarmuutta, joka aiheutuu valuuttakurssien muutoksista. Destia-konsernin kansainvälinen toiminta on vähäistä, joten valuutta-riskin alaiset erät eli ns. valuuttapositiot ovat pienet ja valuuttariski vähäistä. Konsernin valuuttariskin hallinta hoidetaan keskitetysti talous- ja rahoitusyksikön toimesta. Valuuttariski pyritään keskittämään yhtiöön laskuttamalla ulkomaisia tytäryhtiöitä niiden kotimaan valuutassa. Myös konsernin sisäiset lainat ovat lainanottajan kotivaluutassa. Kansainvälisen toiminnan lisääntyessä valuuttariski kasvaa, jolloin riskiä tulee mitata valuuttapositiolaskelmilla. Positiolaskelmat laaditaan erikseen valuuttakassa-virroille ja valuuttamääräisille tase-erille.

Valuuttariski tulee konsernin rahoituspolitiikan mukaan kattaa vähintään 50 ja enintään 100 prosent-tisesti käyttämällä suojausinstrumenttina valuuttatermiini- ja –optiosopimuksia tai valuuttamääräisiä lainoja. Suojaustoimet kohdistetaan erikseen valuuttavirtoihin ja tase-eriin. Valuuttajohdannaisia voi-daan käyttää ainoastaan suojaamistarkoituksessa. Suojauksen tehokkuutta tulee mitata kuukausittain. Konserni ei sovella valuuttasuojauksiin IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa.

Konsernilla ei ole merkittäviä avoimia valuuttapositioita. Tilikauden päättyessä varauksiin ei sisälly suojaamattomia eriä (2014: 3,6 MNOK-määräinen erä).

Konsernin ulkomaan rahan määräiset varat ja velat raportointikauden päättymispäivänä olivat seuraavat:

2015 2014

1 000 EUR USD SEK NOK USD SEK

Lyhytaikaiset varat

Myyntisaamiset ja muut saamiset 42 140 15

Rahavarat 128 5 151 101

Lyhytaikaiset velat

Ostovelat ja muut velat 7 5 8

Muut varaukset 393

Yhteensä 163 5 393 286 108

Valuuttatermiinit

Positio yhteensä 163 5 393 286 108

Alla olevassa taulukossa on esitetty vaikutukset konsernin omaan pääomaan mikäli euro vahvistuisi tai heikkenisi Norjan kruunuun, Yhdysvaltain dollariin tai Ruotsin kruunuun verrattuna ja muut tekijät säilyisivät muuttumattomina. Herkkyysanalyysi perustuu raportointikauden päättymispäivän ulkomaan rahan määräisiin varoihin ja velkoihin.

2015 2014

1 000 EUR USD SEK NOK USD SEK

Muutosprosentti 10 % 10 % 10 % 10 % 10 %

Vaikutus voittoon verojen jälkeen 13 0 -31 23 9

Vaikutus omaan pääomaan

Korkoriski Korkoriski on riski, että markkinakorkojen vaihtelut vaikuttavat konsernin korkokuluihin ja –tuottoihin. Konsernin korkoriski muodostuu pääosin ulkoisen lainasalkun korkoriskistä. Korkoriskiä hallitaan hajauttamalla konsernin lainanottoa ja sijoituksia toisaalta eri maturiteetteihin ja toisaalta vaihtuva- ja kiinteäkorkoisiin instrumentteihin. Laina- ja sijoitussalkun riski määritetään korkopositiolaskelman avulla. Korkoriski tulee konsernin rahoituspolitiikan mukaan kattaa 100 prosenttisesti käyttämällä suojausinstrumenttina lyhyitä tai pitkiä korkotermiini- tai korkofutuuri- ja korko-optiosopimuksia tai koronvaihtosopimuksia. Korkojohdannaisia voidaan käyttää ainoastaan suojaamistarkoituksessa. Korkoriskin hallinta koordinoidaan Ahlström Capitalin kanssa ja hoidetaan konsernissa keskitetysti talous- ja rahoitusyksikön toimesta.

Tällä hetkellä konserni on suojannut vaihtuvakorkoista lainasalkkuaan koronvaihtosopimuksilla. Konserni soveltaa näihin koronvaihtosopimuksiin IAS 39:n mukaista rahavirran suojauslaskentaa.

Hybridilainoja ei ole otettu huomioon korkoriskikäsittelyssä.

Alla olevassa taulukossa on esitetty konsernin korkopositio raportointikauden päättymispäivänä:

1 000 EUR 2015 2014

Vaihtuvakorkoiset

Rahoitusvelat 65 000 65 000

Netto 65 000 65 000

Koronvaihtosopimukset 65 000 65 000

Vaihtuvakorkoinen positio yhteensä 0 0

Konsernilla ei ole kiinteäkorkoisia rahoitusvaroja tai -velkoja.


68

Korkomuutoksen vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaanAlla olevassa taulukossa on esitetty vaikutukset konsernin omaan pääomaan mikäli korot nousisivat tai laskisivat ja muut tekijät säilyisivät muuttumattomina. Herkkyysanalyysi perustuu raportointikauden päättymispäivän korkopositioon, joka sisältää 65 miljoonan euron nimellisarvoisen koronvaihtosopimuksen.

1 000 EUR 2015 2014

Muutos +/-0,5 % +/-0,5 %

Vaikutus voittoon verojen jälkeen

Vaikutus omaan pääomaan 1 711 1 194

Hyödykeriski Destia-konserni altistuu toiminnassaan hyödykeriskille, joka liittyy hyödykkeen hinnanvaihteluihin. Destian merkittävät hyödykeriskit määritetään tarjoustoiminnan yhteydessä. Tarvittavat suojaustoimet suunnitellaan projektikohtaisesti liiketoimintaryhmien sekä talous- ja rahoitusyksikön yhteistyössä.

Dieselin suojausta tehdään rullaavasti 12 kuukauden periodille eteenpäin. Dieselin suojausaste on 27 % keskimääräisistä vuosiostoista.

Pääoman hallintaDestian pääoman käytön tehostamisen tavoitteena on nopeuttaa saapuvaa rahavirtaa ja hidastaa lähtevää rahavirtaa. Olemassa olevien varojen tehokas, turvallinen ja tuottava sijoittaminen tai käyttö varmistavat pääoman käytön tehokkuuden. Tehokkuutta varmistetaan myös maksuehtojen parantami-sella sopimusneuvotteluissa, maksuliikkeen tehokkaalla hoidolla kassavirtaennusteita hyväksikäyttäen sekä tehokkaan pankkitiliverkoston ja -ohjelman avulla ja ajantasaisten reskontratoimintojen kautta.

1 000 EUR 2015 2014

Oma pääoma 73 297 68 666

Taseen loppusumma 266 256 264 610

Saadut ennakot 31 326 31 224

Omavaraisuusaste 31,2 % 29,4 %

33. MUUT VUOKRASOPIMUKSET Konserni vuokralle ottajanaMuut vuokrasopimukset sisältävät esim. toimitila- ja kalustovuokria. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin 1–7 vuotta. Ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:

1 000 EUR 2015 2014

Yhden vuoden kuluessa 3 046 3 314

Yli vuoden, enintään viiden vuoden kuluessa 5 439 2 589

Yli viiden vuoden kuluessa 904 13


Tilikauden aikana on kirjattu muiden vuokrasopimusten perusteella tulosvaikutteisesti vuokramenoja 3 479 tuhatta euroa (2014: 1 819 tuhatta euroa).

34. EHDOLLISET VELAT JA VARAT

1 000 EUR 2015 2014

Vakuudet ja vastuusitoumukset

Yrityskiinnitykset 39 000

Pankkitakaukset 94 796 79 301

Oman pääoman ehtoisten hybridilainojen kertyneet korkovastuut 2 787

Riitaasiat ja oikeudenkäynnit Konsernilla on projekteihin liittyviä keskeneräisiä riita-asioita, joihin on varauduttu kuluvarauksella siltä osin kun konserni katsoo, että ne ovat oleellisia ja vaatimus on perusteltu.


69

35. LÄHIPIIRI

Konsernin lähipiiriin kuuluvat konsernin tytäryhtiöt sekä Ahlström Capital Oy ja sen tytär-, yhteis- ja osakkuusyritykset (ml. AC Infra Oy).

Lisäksi lähipiiriin luetaan myös hallituksen ja johtoryhmän jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja sekä heidän perheenjäsenensä.

Yhdelle hallituksen jäsenen omistamalle yhtiölle on maksettu 2,3 tuhatta euroa konsultoinnista.

Lisäksi Ahlström Capital konsernin yhtiöille on vuonna 2015 laskutusta 343,4 tuhatta euroa ja ostoja 12,3 tuhatta euroa.

AC Infra Oy:lle on maksettu hybridilainasta lyhennystä 2,0 miljoonaa euroa ja korkoja 0,9 miljoonaa euroa sekä Ahlström Capital Oy:lle on maksettu korkoja 0,6 miljoonaa euroa. Hybrilainojen määrät 31.12.2015: AC Infra Oy 15,0 miljoonaa euroa (2014: 17,0 miljoonaa euroa) ja Ahlström Capital Oy 12,0 miljoonaa euroa (2014: 12,0 miljoonaa euroa).

Vuonna 2015 Ahlström Capital Oy:lle on annettu konserniavustusta 2,3 miljoonaa euroa, joka on kirjattuna sekä omassa pääomassa että velkana.

Toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet kuuluvat liitetiedon kohdassa 29. kuvattuun johdon pitkän aikavälin kannustinjärjestelmään.

Konsernin emo ja tytäryrityssuhteet olivat seuraavat:

Yritys Kaupunki Kotimaa

Konsernin omistus ja

ääniosuus %

Emoyrityksen omistus ja

ääniosuus %

31.12.2015

Destia Group Oyj, emoyhtiö Vantaa Suomi

Destia Oy, alakonsernin emoyhtiö Vantaa Suomi 100 100

Destia Oy:n tytäryhtiöt

Destia Eesti AS Viro 100 100

Turgel Grupp AS Viro 100 100

Destia Rail Oy Kouvola Suomi 100 100

Destia Sverige AB Ruotsi 100 100

Destia International Oy Vantaa Suomi 100 100

Finnroad Oy Vantaa Suomi 100 100

Lisäksi suuriin ja pitkäaikaisiin hankkeisiin on perustettu työyhteenliittymiä, joissa on mukana myös ulkopuolisia tahoja.

Johdon työsuhdeetuudet:

1 000 EUR 2015 1.7.–31.12.2014

Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 1 944 1 326


Palkat ja palkkiot:

Toimitusjohtaja 596 298

Hallituksen jäsenet 138 46

Toimitusjohtajan eläkeiäksi on sovittu 63 vuotta.

36. RAPORTOINTIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Ei raportoitavaa.


70

KONSERNIN TUNNUSLUKUTAULUKKO, IFRS

Destia Group Destia Group

Milj. EUR 2015 7–12/2014

Liikevaihto 462,8 261,8

Muutos edellisestä vuodesta, % * 7,2

Liiketulos 12,9 12,5


Katsauskauden tulos 6,7 5,5


Käyttökate 1) 22,0 19,1


Bruttoinvestoinnit 9,2 72,5


Taseen loppusumma 266,3 264,6

Oma pääoma 73,3 68,7

Omavaraisuusaste, % 2) 31,2 29,4

Nettovelkaantumisaste (Gearing), % 3) 32,6 42,4

Korollinen vieras pääoma 66,8 66,8

Current Ratio 4) 1,1 1,0

Quick Ratio 5) 1,2 1,0

Oman pääoman tuotto, % 6) 9,5 8,0

Sijoitetun pääoman tuotto, % 7) 9,4 9,2

Tulos/osake EUR ** 56,14 53,77

Oma pääoma/osake EUR 916,21 858,32

Henkilöstö keskimäärin 1 505 1 502

Poissaoloon johtaneet työtapaturmat *** 7,6 9,3

Tilauskanta 717,4 628,2

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot 0,9 0,5

% liiketoiminnan muista kuluista 2,6 2,1

* Liikevaihdon vertailulukuna on käytetetty Destia-alakonsernin 431,5 miljoonan euron liikevaihtoa 2014 ** Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, josta vähennetty verovaikutuksella oikaistu hybridilainan korko jaettuna osakkeiden painotetulla keskimäärällä. Destia Group Oyj:n osakemäärä on 80 000 kappaletta.*** Tapaturmat miljoonaa työtuntia kohden

Kaavat:1) Liiketulos + poistot ja arvonalentumiset.Käyttökate vuonna 2014 korjattuna yrityskauppaan liittyvillä kertaluonteisilla erillä2) (Oma pääoma / (taseen loppusumma - saadut ennakot))*1003) (Korolliset velat - rahat, pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit) / (Oma pääoma)*1004) (Vaihto-omaisuus + rahoitusomaisuus) / Lyhytaikainen vieras pääoma5) Rahoitusomaisuus ilman osatuloutussaamisia / Lyhytaikaiset velat ilman ennakkomaksuja6) (Tilikauden tulos / (Oma pääoma keskimäärin)*100 (aloittava ja päättävä tase)7) (Tulos ennen veroja + korkokulut ja muut rahoituskulut) / (sijoitetun pääoman keskiarvo)*100 (taseen loppusumma - korottomat velat - pakolliset varaukset, aloittava ja päättävä tase)

Kohdassa 6 ja 7 Destia Group-konsernin tasearvona on käytetty omaa pääomaa per 31.12.2014 ja kokonaistasetta per 31.12.2014.


71

1 000 EUR 1.1.–31.12.2015 22.4.–31.12.2014

Liikevaihto 1 659 600

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot 1 189 230

Eläkekulut 373 41

Muut henkilösivukulut 38 7

Henkilöstökulut 1 601 278

Liiketoiminnan muut kulut 723 1 611

Liiketulos 665 1 289

Rahoitustuotot ja kulut

Korkotuotot konserniyrityksiltä 432 1 482

Korkotuotot muilta 0

Korkokulut veloista konserniyrityksille 2 787 1 482

Korkokulut veloista muille 3 354 3 353

Muut rahoituskulut 510 334

Rahoitustuotot ja kulut 6 219 5 169

Tulos ennen satunnaisia eriä -6 884 -6 459

Satunnaiset erät

Saadut konserniavustukset 13 000

Annetut konserniavustukset 2 300

Satunnaiset erät yhteensä 10 700

Tulos ennen veroja 3 816 -6 459

Tulo ja laskennalliset verot -764 1 292


EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA, DESTIA GROUP OYJ, FAS


72

1 000 EUR 31.12.2015 31.12.2014

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT

SIJOITUKSET

Osuudet saman konsernin yrityksissä 109 352 109 352

Sijoitukset yhteensä 109 352 109 352

PYSYVÄT VASTAAVAT 109 352 109 352

VAIHTUVAT VASTAAVAT

SAAMISET

Saamiset saman konsernin yrityksiltä 21 944


Laskennallinen verosaaminen 768 1 292

Siirtosaamiset 8

Saamiset yhteensä 24 405 3 913

Rahat ja pankkisaamiset 185 15 975

VAIHTUVAT VASTAAVAT 24 590 19 888

VASTAAVAA 133 942 129 240

EMOYHTIÖN TASE, DESTIA GROUP OYJ, FAS

1 000 EUR 31.12.2015 31.12.2014

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

Osakepääoma 80 80


Edellisten tilikausien tulos -5 167

Tilikauden voitto / tappio 3 052 -5 167

Oma pääoma 35 965 32 913

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen vieras pääoma

Oman pääoman ehtoiset lainat 27 000 29 000

Joukkovelkakirjalainat 65 000 65 000

Pitkäaikainen vieras pääoma 92 000 94 000

Lyhytaikainen vieras pääoma

Ostovelat 4 496

Velat saman konsernin yrityksille 5 158 1 482

Muut velat 46 44

Siirtovelat 770 305

Lyhytaikainen vieras pääoma 5 977 2 327

VIERAS PÄÄOMA 97 977 96 327

VASTATTAVAA 133 942 129 240


73

1 000 EUR 1.1.–31.12.2015 1.1.–31.12.2014

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA

Asiakkailta saadut maksut 1 353 600

Maksut tavaroiden/palvelujen toimittajille sekä henkilöstölle -2 398 -2 233

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja -1 045 -1 633

Maksetut korot liiketoiminnasta -4 852 -3 243

Saadut korot liiketoiminnasta 105

Muut rahoituserät liiketoiminnasta -30 -1 877

Liiketoiminnan rahavirta 5 822 6 753

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

Ostetut tytäryhtiöosakkeet -97 352

Myönnetyt lainat -11 500

Lainasaamisten takaisinmaksut 3 531

Investointien rahavirta 7 969 97 352

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA

Maksullinen osakeanti 80

Sijoitus SVOP-rahastoon 38 000

Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) 65 000

Pitkäaikaisten oman pääoman ehtoisten lainojen lisäys (+) 17 000

Pitkäaikaisten oman pääoman ehtoisten lainojen vähennys (-) -2 000

Rahoituksen rahavirta 2 000 120 080

Rahavarojen muutos -15 790 15 975

Taseen mukaiset rahavarat tilikauden lopussa 185 15 975

Taseen mukaiset rahavarat tilikauden alussa 15 975

15 790 15 975

EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA, DESTIA GROUP OYJ, FAS


74

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Destia Group Oyj:n tilinpäätöksen laadintaperiaatteet (FAS)

Tilinpäätöksen laskentaperiaatteetDestia Group Oyj:n omistaa 100 %:sti Ahlström Capital -konserniin kuuluva AC Infra Oy.Destia Group Oyj on Destia Oy:n emoyhtiö, joka perustettiin Destian omistusjärjestelyn yhteydessä 22.4.2014 ja joka omistaa 100 %:sti Destia Oy:n osakkeet. Destia Group Oyj:n tilinpäätös tilikaudelta 1.1.–31.12.2015 sekä vertailuvuoden osalta 22.4.–31.12.2014 on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti. Destia Group -konserni laatii kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisen konsernitilinpäätöksen.

Pysyvien vastaavien arvostaminenPysyvien vastaavien sijoitukset on arvostettu hankintamenoon.

RahoitusvaratRahoitusvarat on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan.

RahoitusvelatOman pääomanehtoisten hybridilainojen korot on jaksotettu tuloslaskelmaan.

JohdannaisinstrumentitJohdannaissopimus, joka on tehty tulevina tilikausina syntyvien kassavirtojen suojaamiseksi, käypä arvo on käsitelty taseen ulkopuolisena vastuuna.

KonserniavustuksetKonserniavustukset on kirjattu satunnaisena eränä tuloslaskelmaan.

EläkkeetHenkilökunnan eläketurva on järjestetty vakuuttamalla ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot on kirjattu kuluksi kertymisvuonna.

LähipiiriKonsernin lähipiiriin kuuluvat emoyhtiö, tytäryhtiöt sekä Ahlström Capital Oy ja sen tytär-, yhteis- ja osakkuusyritykset. Lisäksi lähipiiriin luetaan myös hallituksen ja johtoryhmän jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja sekä heidän perheenjäsenensä.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, DESTIA GROUP OYJ, FAS


75

1 000 EUR 2015 2014

Liikevaihto

Liikevaihto konserniyrityksiltä 1 659 600

Liikevaihto yhteensä 1 659 600

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 4

Henkilöstön määrä tilikauden päättyessä 4 3

Johdon palkat ja palkkiot

Toimitusjohtaja 596 36

Hallituksen jäsenet 138 8

Johdon palkat ja palkkiot yhteensä 734 44

Tilintarkastajan palkkiot

Tilintarkastuspalkkio 2 2

Tilintarkastajan palkkiot yhteensä 2 2

Liiketoiminnan muut kulut

Matkakulut 11

Hallintokulut 553 1 581

Vakuutukset ja sopimussakot 47 29

Muut liiketoiminnan kulut 112

Liiketoiminnan muut kulut yhteensä 723 1 611

1 000 EUR 2015 2014

Rahoitustuotot

Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä 432

Korkotuotot yhteensä 432

Rahoituskulut

Korkokulut

Saman konsernin yrityksille 2 787 1 482

Muille 3 354 3 353

Korkokulut yhteensä 6 141 4 835

Muut rahoituskulut

Vakuus- ja takausprovisiot 52

Muut vieraan pääoman kulut 481 279

Muut rahoituskulut 30 3

Muut rahoituskulut yhteensä 510 334

Tulo ja laskennalliset verot

Tuloverot -240

Laskennallisen verosaamisen muutos -524 1 292

Tuloverot yhteensä 764 1 292

TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT, DESTIA GROUP OYJ, FAS


76

TASEEN LIITETIEDOT, DESTIA GROUP OYJ, FAS

1 000 EUR 2015 2014

Pysyvät vastaavat

Sijoitukset

Osuudet saman konsernin yrityksissä 1.1.2015 (1.7.2014) 109 352 109 352

Osuudet saman konsernin yrityksissä 31.12. 109 352 109 352

Vaihtuvat vastaavat

Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Myyntisaamiset konserninyrityksiltä 7

Lainasaamiset konserniyrityksiltä 8 610

Siirtosaamiset konserniyrityksiltä 327

Konserniavustussaamiset 13 000

Saamiset saman konsernin yrityksiltä yhteensä 21 944

Saamiset


Siirtosaamiset 8

Saamiset yhteensä 1 694 2 621

Laskennallinen verosaaminen

Laskennallinen verosaaminen 768 1 292

1 000 EUR 2015 2014

Vastattavaa

Oma pääoma

Sidottu oma pääoma

Osakepääoma 1.1.2015 (22.4.2014) 80 80

Osakepääoma 31.12. 80 80

Sidottu oma pääoma yhteensä 80 80

Vapaa oma pääoma

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.2015 (1.7.2014) 38 000 38 000

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 38 000 38 000

Edellisten tilikausien voittovarat 1.1. -5 167

Edellisten tilikausien voittovarat 31.12. -5 167


Vapaa oma pääoma yhteensä 35 885 32 833

Oma pääoma yhteensä 35 965 32 913

Laskelma voitonjakokelpoisista varoista


Edellisten tilikausien voittovarat -5 167

Tilikauden tulos 3 052 -5 167

Voitonjakokelpoiset varat yhteensä 35 885 32 833


77

TASEEN LIITETIEDOT, DESTIA GROUP OYJ, FASOsakkeet ja osakeomistus

Rekisteröity Omistaja % Osakepääoma EUR

22.4.2014 AC Infra Oy (Ahlström Capital) 100 80 000

1 000 EUR 2015 2014

Vieras pääoma

Pitkäaikainen vieras pääoma

Joukkovelkakirjalainat 65 000 65 000

Oman pääoman ehtoiset lainat 27 000 29 000

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 92 000 94 000

Lyhytaikainen vieras pääoma

Velat saman konsernin yrityksille

Ostovelat 71

Korkosiirtovelat 2 787 1 482

Konserniavustusvelat 2 300

Velat saman konsernin yrityksille yhteensä 5 158 1 482

Ostovelat 4 496

Muut velat 46 44

Siirtovelkoihin liittyvät olennaiset erät

Korkosiirtovelat 94 110

Henkilöstöön liittyvät 436 195

Muut siirtovelat 240

Siirtovelat yhteensä 770 305

1 000 EUR 2015 2014

Vastuut ja vakuudet

Leasingsopimukset

Seuraavalla tilikaudella maksettavat 29

Myöhempinä tilikausina maksettavat 20

Johdannaissopimukset

Korkojohdannaiset

Nimellisarvo 65 000 65 000

Käypä arvo -1 331 -1 133

Nimellisarvot ja käyvät arvot on esitelty nettomääräisinä. Käypä arvo osoittaa arvion johdannaisista realisoituvasta tuloksesta, mikäli sopimukset olisi suljettu tilinpäätöshetkellä.


78

HALLITUKSEN ESITYS JAKOKELPOISTEN VAROJEN KÄYTÖSTÄ

Destia Group Oyj:n FAS:n mukainen tilikauden voitto oli 3 051 660,32 euroa, joka ehdotetaan kirjatta-vaksi voitot ja tappiot -tilille. Destia Group Oyj:n jakokelpoiset varat ovat yhteensä 35 884 803,10 euroa, sisältäen sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston 38 000 000 euroa.

Destia Group Oyj:n hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2015 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa.

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Vantaalla helmikuun 11. päivänä 2016

Marcus Ahlström Tero Telaranta

Panu Routila Jacob af Forselles

Arto Räty Solveig Törnroos-Huhtamäki

Matti Mantere Hannu Leinonen Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä helmikuun 11. päivänä 2016

KPMG Oy Ab

Virpi HalonenKHT


79

Destia Group Oyj:n yhtiökokoukselleOlemme tilintarkastaneet Destia Group Oyj:n kir-janpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2015. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavir-talaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuuHallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että kon-sernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:s-sa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpää-tösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toi-mintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoi-don valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudetVelvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilin-tarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomukses-ta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastus-tapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritam-me tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimin-takertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitus-

johtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yh-tiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintar-kastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valin-ta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä ar-vioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimin-takertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittele-maan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintar-kastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvon-nan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kir-janpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilin-päätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittä-mistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lau-suntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoi-tukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestäLausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälis-ten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksestaLausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toi-mintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tulok-sesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakerto-muksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsinki 11. helmikuuta 2016KPMG Oy Ab

Virpi HalonenKHT

TILINTARKASTUSKERTOMUS


DESTIA Neilikkatie 17, PL 20601301 Vantaa

www.destia.fiP. 020 444 [email protected]

vuosikertomus 2015 toimivampi maailma · 2017-09-07 · mahdollisuudet ..... 12 yritysvastuu...

Documents