1

Vuos

iker

tom

us 2

016

ProAgria Etelä-Pohjanmaa

2 3

Missio, visio, arvot, toiminta-ajatus 3Toimitusjohtajan katsaus 4Talouden tunnusluvut 6Hallinto ja organisaatio 8Toimintaa vuoden varrelta 12Palveluryhmäkatsaukset 2016 14• ProAgria Maito-, Lihanauta- ja Lammastilat 14• ProAgria Kasvi-, Sika- ja Siipikarjatilat 18 • ProAgria Yritys- ja tilipalvelut 22• Rakennus-, salaoja- ja mittauspalvelut 25 Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset 26ProAgria keskukset valtakunnallisesti 28Yhteystiedot 31Taulukot 33

Sisällys

Paino: Fram Oy, 2017

Etelä-Pohjanmaa

ProAgria Etelä-Pohjanmaa ryVuosikertomus 2016154. toimintavuosi

ProAgria Etelä-PohjanmaaHuhtalantie 2, 60220 Seinäjoki, puhelin (06) 416 3111, www.proagria.fi/epKotipaikka Seinäjoki Y 0278856-7

Missio, visio, arvot, toiminta-ajatusMissioProAgria Etelä-Pohjanmaan missio on maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojenkehittäminen sekä maaseudun ihmisten aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin edistäminen.

VisioHaluamme olla neuvonta-alaa uudistava toimija, joka tuottaa menestyksen mahdollisuuksiaasiakkailleen. Haluamme olla kumppani, joka kokoaa laajan asiantuntijaverkostonmaaseutuyritysten kehittämisen tueksi.

ArvotKehitys – Menestys – Hyvinvointi

Kehitys

Menestys

Hyvinvointi

Vain jatkuva kehittäminenvarmistaa menestymisenasiakkaille, toimihenkilöille jakoko elinkeinolle.

Kehitystyöstä seuraa menestystäennen kaikkeaasiakkaille, mutta myös toimihenkilöille, ProAgriaEtelä-Pohjanmaalle ja yhteistyö-kumppaneille.

Menestys varmistaa hyvinvoinninniin asiakkaille, toimihenkilöille,yhteistyökumppaneillekuin myös ympäristölle jakestävälle kehitykselle.

Kuv

at k

ansi

, s. 3

: Pix

hill.

com

4 55

Toim

itusj

ohta

jan

kats

aus Toimitusjohtajan katsaus

ProAgria Etelä-Pohjanmaa ry:n toiminnan tarkoitus on alueen maatalouden ja muiden maaseutu- elinkeinojen kehittäminen. Strategiamme mukaan parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme maaseudun kestävää kehitystä ja hyvinvointia. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ry edeltäjäorganisaatioineen on toiminut maatalouden ja maaseudun puolesta jo 153 vuotta.

Vuonna 2016 asiakkaiden taloustilanne heikkeni useilla tuotannonaloilla entisestään. Tiukassa tilan- teessa maatilayrityksen ammattimainen johtaminen korostuu. ProAgrialla on erinomaiset mahdol-lisuudet edistää hyvää johtamista ja kannattavaa liiketoimintaa. Erikoistuneet asiantuntijamme pystyvät hyvällä keskinäisellä yhteistyöllä tuottamaan korkeatasoisia palvelukokonaisuuksia vaati-viinkin tarpeisiin.

ProAgria Etelä-Pohjanmaan hallitus kokoontui 11 kertaa vuoden aikana toimintaa linjaten. Johto- ryhmä puolestaan kokousti 22 kertaa ja teki operatiivisia valintoja. Loppuvuodesta 2016 hallitus päätti aloittaa YT-prosessin talouden tasapainottamiseksi. Sopeuttamistarpeeksi arvioitiin 200 000 euroa, joka vastaa 5–7 htv:n vähennystä. Henkilöstön kanssa käydyn YT-neuvottelun seurauksena päädyttiin 3–5 htv:n tasolle ja henkilöstövähennykset toteutettiin sen mukaisesti joulukuussa. Neu-vottelutulos edellyttää myös toiminnallista tehostamista.

Kokonaistuotot olivat edellisen vuoden tasolla, noin 4 340 000 eurossa. Asiantuntijapalvelumme tuotot vähenivät noin 75 000 euroa, mutta hanketuotot lisääntyivät 466 000 euron tasolle. Henki- löstökulut lisääntyivät noin 8 000 euroa. Poistot kasvoivat toiminnanohjausjärjestelmä Myllyn ja salaojituspalvelujen kalustohankintojen vuoksi noin 20 000 euroa. Farmari 2017-näyttelyn kulut alkoivat toteutua loppuvuodesta.

ProAgria Etelä-Pohjanmaa sai toimintaansa valtionapua yhteensä 676 649 euroa, jossa on alene- maa noin 135 000 euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Valtionaputoimintaan kohdistui 35 henkilö- työvuotta.

Tilikauden tulos on noin -145 000 euroa, joka oli hieman parempi kuin mitä YT-neuvotteluja aloitettaessa ennustettiin. Valtionavun alenema oli tärkein tulosta heikentänyt ja YT-neuvotteluihin johtanut tekijä.

Haluan kiittää henkilöstöä sitoutumisesta yhteiseen kehittämiseen. Haasteellinen loppu-vuosi YT-neuvotteluineen on ollut meille kai-kille rankka kokemus. Tehdyt toimenpiteet an-tavat kuitenkin toivoa toiminnan ja talouden tervehtymisestä.

ProAgria Etelä-PohjanmaaHannu Haapalatoimitusjohtaja

Kuv

a R

odeo

.fi

PROAGRIA ETELÄ-POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ VUONNA 2016

Maatalous- ja puutarhayritysrekisterin mukaan Suomessa oli vuonna 2016 maatalous- ja puutarhayrityksiä 50 388 kappaletta. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 600 kpl. Tiloilla oli keskimäärin käytössä olevaa maa-talousmaata 45 hehtaaria. Viljelijöiden keski-ikä oli 52 vuotta. Vain kymmenen prosenttia viljelijöistä oli alle 35 vuotiaita.

Kasvinviljely oli tuotantosuuntana kahdella kolmesta ja kotieläintalous 30 prosentilla tiloista. Loput olivat sekatiloja, joilla ei ole yhtä selkeää päätuotantosuuntaa. Noin 86 prosenttia tiloista oli perheviljelmiä. Osakeyhtiöitä oli vähän, alle kaksi prosenttia.

Etelä-Pohjanmaalla oli maakunnista eniten maatiloja, 5613 kpl. Keskipinta-ala oli 44 ha. Maidontuotanto oli päätuotantosuuntana 763 tilalla, laskua edellisestä vuodesta noin 5 %. Tuotanto kuitenkin kasvoi 265:stä 270 miljoonaan litraan.

Etelä-Pohjanmaa on voimakkaasti kehittyvää maatalousaluetta ja tuotantoon investoidaan muuta maata enemmän. Nuoret viljelijät ovat koulutettuja ja yrittäjähenkisiä. Osakeyhtiöiden muodostaminen on vilkasta. ProAgria Etelä-Pohjanmaan palvelutarjonta on laajaa ja tukee maatilojen kehitystä monipuolisesti.

5

6 77

Talo

uden

tun

nusl

ukuj

a 20

16 Tuloslaskelma

Talo

uden

tun

nusl

ukuj

a 20

16Tase

6 7

1 000 € 2016 2015 Erotus

TUOTOT

Valtion määräraha 677 814 -137

Hanketoiminta 466 35 431

Muut avustukset 26 245 -219

Palvelumaksut 3 173 3 250 -77

TUOTOT YHTEENSÄ 4 342 4 344 -2

KULUT

Henkilöstökulut -3 337 -3 328 -9

Poistot -28 -10 -18

Palvelutoiminnan kulut -127 -92 -35

Muut kulut -1 135 -1 154 19

KULUT YHTEENSÄ -4 627 -4 584 -43

Tuotto-/ kulujäämä -285 -240 -45

Varainhankinta 139 142 -3

Sijoitustoiminta 7 25 -18

Tuloverot -7 -7

TILIKAUDEN ALI-/YLIJÄÄMÄ -146 -73 -73

1 000 € 2016 2015 Erotus

VASTAAVAA

Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet 36 29 7

Aineelliset hyödykkeet 39 29 10

Sijoitukset 143 143 0

Pysyvät vastaavat yhteensä 218 201 17

Vaihtuvat vastaavat

Saamiset 1 132 821 311

Rahoitusarvopaperit 1 291 1 590 -299

Rahat ja pankkisaamiset 1 085 1 144 -59

Vaihtuvat vastaavat yhteensä 3 508 3 555 -47

VASTAAVAA YHTEENSÄ 3 726 3 756 -30

VASTATTAVAA

Oma pääoma

Sidotut rahastot 31 31 0

Vapaat rahastot 47 47 0

Edellisten tilikausien ylijäämä 2 878 2 951 -73

Tilikauden ylijäämä -146 -73 -73

Oma pääoma yhteensä 2 810 2 956 -146

Lyhytaikainen vieras pääoma

Ostovelat 82 62 20

Muut lyhytaikaiset velat 214 169 45

Siirtovelat 620 569 51

Vieras pääoma yhteensä 916 800 116

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 3 726 3 756 -30

8 9

Hal

linto

ja o

rgan

isaa

tio

ProAgria Etelä-Pohjanmaa ry on jäsentensä hallinnoima organisaatio. Tarjoamme palveluita niin jäsenistölle kuin muillekin asiakkaille.

Maatilajäsenemme ovat eniten sitoutuneet toimintaamme. Kiitokseksi siitä annamme heille jäsen- etuna 5 % alennuksen peruspalveluistamme. Tavoitteenamme on kehittää jäsenyyttämme tarjoamalla heille aiempaa eniten etuja. Vuonna 2016 jäsenedut laajenivatkin maatilajäsenille merkittävästi. Jäsenetuyrityksemme vuonna 206 olivat EepeeAgri, Hotelli-Ravintola Alma, Lapuan Kankurit, Seilab, Seinäjoen Pikapesu, Taito Etelä-Pohjanmaa ja Ravintola Trahteeri.

ProAgria Etelä-Pohjanmaan kaikkien jäsenluokkien yhteinen jäsenetu itua-lehti jaettiin vuonna 2016 neljä kertaa. Lehti on hyvin luettu. Siihen voi tutustua myös kotisivuillamme.

Jäsenmaksut 2016

Maatilajäsen 80 euroaHenkilöjäsen 25 euroaYhdistysjäsen 30 euroaYritys- ja kuntajäsen 360 euroa

Edustajiston kokoonpano 2016

ProAgria Etelä-Pohjanmaan ylintä päätäntävaltaa käyttää edustajisto. Nykyinen edustajisto päät-tää kautensa vuonna 2017. Edustajisto on valinnut keskuudestaan puheenjohtajaksi tälle kaudelle maidontuottaja Maarit Nopan Ilmajoelta.

Hallintoa ja toimintaa vuoden varrelta

Hal

linto

ja o

rgan

isaa

tio

ProAgria Etelä-Pohjanmaan edustajisto kokoontuu runsaslukuisena kahdesti vuodessa kokoukseen. Syyskokous on perinteisesti Seinäjoella. Kevätkokouksessa edustajisto tutustuu maakunnan elinkeinoihin.

Varsinainen jäsen Varajäsen

Kyrönmaa Hakala Anne Hautamäki Jarmo Ikola Timo Huhtala JarmoKuusisto Mika Kankaanpää Juha

Kauhava Hakomäki Juha Penttala MarjoHietamäki Jarmo Lammi VilleNäsi Raimo Knuuttila TuulaErkkilä Leena Uusi-Kauppila MikaRantala Suvi Pellinen Esko

Seinäjoen alue Halkosaari Tuomo Heikkilä MarkoHantula Outi Puska SamiHirvelä Sari Lehtimäki EijaIsoluoma Matti Metsäranta JuhaKytölä Kai Vuorela LiisaLuhtanen Juha Kulmala TeemuMarkkila Esko Ristiluoma LeenaMarttila Saara Koivisto HeikkiNikkola Juha Mäki IrmaNoppa Maarit Sihto OlliPakkala Sirkka Alajoki JarmoPukkinen Sari Kankaanpää TeroRajamäki Hannu Rajala SeppoUlvinen Ilpo Hautala KatriYli-Hannuksela Lauri Ojala AnneYlinen Hannu Ojaniemi Veli-Jussi

Suupohja Erlands Marjo Koski SauliHautala Pekka Haapakangas MarkkuJunttila Jukka Mattila MillaNiemi-Aro Tuula Tervahartiala SannaPitkäranta Ulriikka Länsimäki AnttiRintakomsi Matti Kaleva SeppoVäljä Marko Keski-Vakkuri Timo

Järvialue Ahde Liisa Sillanpää MarkkuAnttikoski Tuomas Luoma Seppo Järvinen Sami Mäyry EsaKyrönlahti Maija Hakamaa AskoLeikkari Pasi Saarinen JohannaPajala Ville Teikari ArjaPennala Outi Kujanpää Tuomas Petäinen Jaana Vuoriluoma AriSironen Matti A Huitikka-Oravasaari Eila

Henkilökunnan edustajat Olavi Kuja-LipastiSeija Yli-HukkalaTiina Soisalo Asta Asunmaa

10 11

Hal

linto

ja o

rgan

isaa

tio

Hal

linto

ja o

rgan

isaa

tio

ProAgria Etelä-Pohjanmaa ry hallitus 2016

ProAgria Etelä-Pohjanmaan hallitus on keskusteleva joukko alueemme eturivin viljelijöitä. Yhteistyö heidän ja ProAgria Etelä-Pohjanmaan johtoryhmän kanssa on hedelmällistä.

Varsinainen jäsen Varajäsen

pj. Merja Keisala Pekka Paavola Rami Viita-ahoJuha Kantola Markku J SillanpääAnssi Muilu Juha HakomäkiPetri Huttunen Anne OjalaJarkko Kaleva Marjo ErlandsPäivi Hyppönen Jukka Nuujasiht. Hannu Haapala

Maa- ja kotitalousnaisten piirijohtokunta 2016

Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisilla on oma johtokuntansa. Vuonna 2016 sen puheen-johtaja oli Mervi Mäki-Neste.

Varsinainen jäsen Varajäsen

pj. Mervi Mäki-Neste Milla Mattila Marianne HanhimäkiHanna Helander Outi HantulaMaija Rantamäki Hannele ViianenLeena Laine Eija KillinenHanna Koivulampi Sinikka LuomaSari Hirvelä Jenni Koskisiht. Kaisa Viitala /Asta Asunmaa

Maitotilavaliokunta 2016

Varsinainen jäsen Varajäsen

pj. Juhani Pitkäranta, Seinäjoki Ari Teppo, SeinäjokiMarjo Muhonen, Jalasjärvi Seppo Rajala, SeinäjokiMarkku Haapakangas, Kauhajoki Erkki Viitikko, KarijokiSanna Koskimäki, Evijärvi Ville Kari, AlajärviJuha Luhtanen, Jalasjärvi Jorma Hanhimäki, KauhavaJuha Kantola, Soini Maarit Noppa, IlmajokiJarkko Kaleva, Teuva Seppo Kaleva, TeuvaMerja Keisala, AlavusHannu Haapala, ProAgria Etelä-PohjanmaaArja Talvilahti, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Tilintarkastaja

Mikko Sillanpää KPMG Oy Ab

Johtoryhmä

ProAgria Etelä-Pohjanmaan johtoryhmä kokoontui 22 kertaa vuoden 2016 aikana. Kokouksen päätöksistä ja ajankohtaisasioista informoidaan henkilöstöä Nysse-sähköpostiviestillä. Nysse on perinteisesti hyvin lyhyt ja ytimekkäästi asioihin paneutuva. Vuonna 2016 Nyssestä tehtiin kaksi laa-jempaa ja taustoittavampaa sähköpostitiedotetta perus-Nyssejen lisäksi.

Johtoryhmä 2016

Hannu Haapala pj.Henri HonkalaTuttu HonkolaMiia Lenkkeri-TamminenTimo PajulaArja Talvilahti

Työhyvinvointi

ProAgria Etelä-Pohjanmaa kannusti henkilökuntaansa liikkumaan ja huolehtimaan kunnostaan. Kokoaikaisessa työsuhteessa oleville toimihenkilöille annettiin 50 kahden euron arvoista liikuntase-teliä. Osallistuimme myös Pohjanmaan Liikunta ja Urheilun Into-hankkeeseen, jossa vuoden aikana kokeiltiin kymmeniä eri liikuntalajeja. Tavoitteenamme oli tutustua uusiin lajeihin ja löytää uusia, itse motivoivia liikuntamuotoja. Työhyvinvointipäällikkönä toimii Henri Honkala.

Työsuojeluvaliokunta

Arja Talvilahti, työsuojelupäällikköErkki Riihikangas, työsuojeluvaltuutettu Anne Niinistö, 1. varavaltuutettu Arja Kujala 2. varavaltuutettu Mika Mäenpää, työsuojelutoimikunnanjäsen

Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseuran säätiö

Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseuran säätiö on eteläpohjalaisen maatalouden tukija. Säätiö myön- tää vuosittain opinto- ja tunnustusstipendejä.

Säätiön hallitus

pj. maakuntaneuvos Aulis Ranta-Muotio, Teuvamaanviljelijä Juhani Alakoski, Evijärviagrologi Martti Joensuu, Evijärviagronomi Merja Keisala, Alavusmaanviljelysneuvos Antero Luomajärvi, Ilmajokiemäntä Helinä Perämäki, Kauhavaemäntä Hilkka Rinnekari, Isokyrösiht. maakuntaneuvos Antti Siljamäki, Seinäjoki

11

12 13

Toim

inta

a vu

oden

var

relt

a

Toim

inta

a vu

oden

var

relt

aETELÄ-POHJANMAAN MAANVILJELYSSEURAN SÄÄTIÖN TUNNUSTUSSTIPENDIT

Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseuran säätiö palkitsee vuosittain eteläpohjalaisia edelläkävijöitä ja merkittäviä vaikuttajia. Palkinnonsaajat on valinnut ProAgria Etelä-Pohjanmaa. Tänä vuonna palkinto ojennetaan ELY-kes-kuksen Maaseutuyksikön päällikkö Ritva Rintapukalle, maatalousyrittäjille Päivi ja Vesa Tikalle sekä ProAgria Etelä-Pohjanmaan erityisasiantuntija Johanna Mäntyharjulle.

ELY-keskuksen Maaseutuyksikön päällikkö Ritva Rintapukka, SeinäjokiRitva Rintapukka on toiminnallaan merkittävästi edistänyt Etelä-Pohjanmaan maatalouden kehitystä maamme huipputasolle. Hän on omistautunut tehtäviinsä harvinaislaatuisella antaumuksella ja päämäärätietoisuudella. Hänen ratkaisukeskeinen toimintatapansa on mahdollistanut kehittämispanosten tehokkaan hyödyntämisen alati vaihtuvista säännöksistä ja niiden tulkinnoista riippumatta.

Maatalousyrittäjät Päivi ja Vesa Tikka, Kurikka Päivi ja Vesa Tikka ovat tehneet merkittävää työtä Etelä-Pohjanmaan luomumaitotalouden eteen. He ovat inves- toineet rohkeasti ja kasvattaneet systemaattisesti yritystään, joka on nyt maan suurin luomumaitotila. Tikat ovat kehittäneet ja soveltaneet ennakkoluulottomasti uusia tuotantotapoja ja -teknologioita yhteistyössä mui-den viljelijöiden ja yritysten kanssa. Heidän tilansa on toiminut erinomaisena kehitysalustana ja esittelykoh-teena käytännön ratkaisuille. Tästä syystä vuonna 2016 Tikan tila valikoitui tutustumiskohteeksi kansainväli-selle AgriSpin-projektille.

ProAgria Etelä-Pohjanmaa, erityisasiantuntija Johanna Mäntyharju, KurikkaJohanna Mäntyharju on tehtävissään ruokinnan, lypsyteknologian ja luomutuotannon parissa tehnyt merkit-tävää työtä Etelä-Pohjanmaan kotieläintalouden eteen. Hän on auttanut toimintaansa kehittäviä maitotiloja kokonaisvaltaisella otteella siten, että investoinnit on voitu tehdä onnistuneesti erilaisista lähtökohdista huo-limatta. Ammattitaitonsa ansiosta häntä arvostetaan laajasti myös oman toiminta-alueensa ulkopuolella.

Muistamiset 2016

15.8. Toni Tuomela muihin tehtäviin15.8. Mikko Kraatari muihin tehtäviin15.8. Janne Niemi muihin tehtäviin15.8. Timo Korpela muihin tehtäviin15.8. Kaisa Viitala muihin tehtäviin15.8. Ulla Maija Leskinen eläkkeelle

Ritarikuntien kunniamerkit

Tasavallan Presidentin itsenäisyyspäivänä myöntämät kunniamerkit luovutettiin seuraavilleluottamus- ja toimihenkilöille.

Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali kultaristein SVR MI krHantula Outi Seinäjoki, Kangas Marja-Leena Isojoki, Tuomisto Pekka Isokyrö

Maatalousseurajärjestön ansio- ja järjestömerkit, sukutilakunniakirjat

Päivitetty sukutilakunniakirjaTimo ja Hanna Tuura, Ala-Tuuran tila Isokyrö, vuodesta 1545Lauri Kangasmaa ja Marika Kasi-Kangasmaa, Kangasmaan tila Laihia, vuodesta 1604Jarmo ja Pirjo Yli-Nisula, Kangasnisulan tila Kurikka, vuodesta 1570

Kultainen järjestömerkkiHarju Ari-Pekka Ilmajoki, Hautala Jarkko Ilmajoki, Keltto Markku Seinäjoki, Ketelä Kosti Ilmajoki, Kukkonen Heikki Ilmajoki, Laakso Juha Seinäjoki, Leskinen Ulla Maija Ähtäri, Mäkelä Juha Ilmajoki, Mäki-Latvala Antti Ilmajoki, Mäki-Välkkilä Timo Ilmajoki, Pirilä Jarmo Ilmajoki,Pirttimäki Heimo Ähtäri

Hopeinen järjestömerkkiHongisto Saila Seinäjoki, Ikkeläjärvi Veli-Pekka Kauhajoki, Lokasaari Elina Ilmajoki

MaaseutumitaliKoskenkorva Mikko Ilmajoki

Tunnustusstipendit ojennettiin Päivi ja Vesa Tikalle, Johanna Mäntyharjulle sekä Ritva Rintapukalle. Onnittelut!

12

MITÄ KUULUU JÄSENYHDISTYKSILLEMME?

JärjestökierrosProAgria Etelä-Pohjanmaa ry ja Etelä-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus kutsuivat jäsen-yhdistyksiään järjestökierroksen järjestöiltoihin syksyllä 2016. Iltoja oli Järviseudulla, Kuusiokunnissa, Seinäjoen seudulla ja Suupohjassa. Järjestökierros oli tarkoitettu sekä miesten että naisten yhdistyksille ja osastoille. Illoissa aiheina oli yhdistysten vuodenkierto, yhdistyksen oikeudet ja velvollisuudet sekä ajankohtaista yhdistysrekisteriasiaa.

Vuoden 2016 lopulla moni yhdistys, joukossa myös jäsenyhdistyksiämme, löysi nimensä PRH:n poistettavien yhdistysten listalta. Patent- ti- ja rekisterihallitus oli poistamassa yhdistys-rekisteristä yhdistyksiä, jotka eivät olleet teh-neet rekisteri-ilmoituksia vuoden 1995 jälkeen. Poistouhan alla oli toimiviakin yhdistyksiä, joissa esimerkiksi yhdistyksen nimenkirjoittaja- ja osoitemuutokset oli jäänyt tekemättä. Järjes- töilloissa neuvottiin muun muassa sitä, kuinka toimia, jos yhdistyksen nimi oli joutunut poisto- listalle.

Kuva Järjestöillasta Seinäjoen Joupin Vanhalta Tuvalta.

14 15

ProA

gria

Mai

to-,

Lih

anau

ta- j

a La

mm

astil

atProAgria Maito-, Lihanauta jaLammastilatPalveluryhmän asiakastiloilla tuotetaan maitoa, naudanlihaa tai lampaanlihaa. Palveluryhmän tuo-tanto perustuu nurmeen ja eläinlajista riippumatta tiloja yhdistää nurmiviljely. Tehokas nurmiviljely yhdistettynä kotieläintuotannon tehokkuuteen muodostaa pohjan kannattavalle tuotannolle. Talou- delliset ja toimivat investoinnit, ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin huomioiminen ja yrittäjien jaksaminen ovat menestyvälle tilalle ominaista. Tilan yrittäjien valinnat ja tilan johtaminen ovat avainasemassa. ProAgrian tavoitteena on tuoda asiantuntijapalveluita niin tilan kokonaisuuden hal-lintaan kuin tuotannon kehittämiseen.

Luomutuotanto

Maitotiloilla luomumaidon markkinat ovat olleet kasvussa ja mukaan tulee uusia maitotiloja. Emo-lehmätiloista on tuotannon laajaperäisyyden vuoksi jo suuri määrä luomussa. Myös lampaanlihaa saa luomuna. Luomutilat käyttävät yleensä paljon asiantuntijapalveluita, sillä luomutuotannon val-vonta ja säädökset tuovat lisää paperityötä ja tuotannon suunnittelutarvetta.

Maidontuotanto asiakastiloillamme

Vuonna 2016 maidonhinta pysyi edelleen alhaisena ja talous oli monella tilalla tiukoilla. Maidon hinnan nostamiseksi tiloille tarjottiin maidontuotannon vähentämissopimuksia sekä EU:n rahoitta-mana että kansallisella rahoituksella. Lisäksi talousvaikeuksissa olevien tilojen oli mahdollista hakea valtion takaamaa lainaa.

Maidontuotannon investointeihin sai Etelä-Pohjanmaalla avustusta 27 lypsykarjatilaa. Lypsykarja- navettojen koko jatkoi kasvuaan ja kokoa kasvattaa pienten tilojen lopettaminen ja uusien navet-tojen entistä suurempi koko. Tyypillinen uusi navetta on usein yli sadan lehmän, eli kahden lypsy- robotin yksikkö. Lypsyrobotti lypsi jo yli sadalla tilalla. Etelä-Pohjanmaalla oli vajaat kymmenen navettaa, joissa on noin 200 lehmää tai enemmän. Yli 100 lehmää oli 51 asiakastilalla. Tuotosseu-rantatilojen keskimääräinen karjakoko oli 46,9 lehmää. Tuotosseurannassa oli 58 yli 100 lehmän karjaa ja 120 alle 20 lehmän karjaa.

Vuoden lopussa maitotiloja oli Etelä-Pohjanmaan ja Kyrönmaan alueella 821 maitotilaa eli 57 tilaa vähemmän kuin vuonna 2015.

Palvelumme maitotiloille

Maitotilojen volyymiltaan kattavin palvelu on tuotosseuranta, johon kuului vuoden lopussa 583 karjaa eli 71 % alueen maitotiloista. Tuotosseurannan palvelu on keskitetty viidelle asiantuntijalle, jotka tuntevat hyvin tuotosseurannan palvelun ja tiedonsiirron. Tuotosseuranta näytteistä otettava tiineystesti on yleistynyt. testi kertoo jo 28 vrk siemennyksestä lehmän tiineyden.

Tuotosseurannan tiedon laatua kuvaavat laatupisteet kertovat yrittäjälle tiedon luotettavuudesta. Tuotosseurannan tieto on virallinen, jos karjan laatupisteet ovat 0 tai yli. Eteläpohjalaisten maito- tilojen virallinen (482 karjaa) keskituotos oli 9 245 kg maitoa/lehmä/vuosi, nousua edellisestä vuodesta 74 kg. Energiakorjattuna maitomäärä oli 9 784 kg/lehmä/vuosi. Lehmien kestävyys on nousussa, mutta edelleen eteläpohjalaisissa karjoissa uudistetaan kolmannes lehmistä joka vuosi. Uutena kiinnostavana tunnuslukuna on lehmän elinikänään tuottama maitomäärä/elinpäivä. Pois-tettujen lehmien maitotuotos oli viime vuonna 14,5 kg/elinpäivä. Tähän lukuun vaikuttaa myös hiehon poikimaikä ja se kuvaa lehmän elinikäistä kannattavuutta. Luomumaitotilojen, joita Etelä-Pohjanmaalla oli 22, keskituotos oli 8 885 kg/lehmä/vuosi. Luomutilat olivat keskimääräistä suu-rempia – niillä oli keskimäärin 85 lehmää.

Maitomäärien nousuun on osaltaan vaikuttanut aktiivinen ruokinnanohjauspalveluiden käyttö. Ruokinnan ohjausta tehtiin vuoden aikana 372 tilalle eli 64 %:lle tuotosseurannan karjoista. Ruo-kinnanohjauksen avulla haetaan tilalle parasta taloudellista tulosta tilan omia rehuja täydentämällä ja karjan olosuhteet huomioiden. MaMa-hankkeessa olevilla 14 pilottitilalla keskityttiin umpilehmien

Palv

elur

yhm

äkat

sauk

set

14

16 17

Palv

elur

yhm

äkat

sauk

set

ProA

gria

Mai

to-,

Lih

anau

ta- j

a La

mm

astil

atja poikineiden lehmien hoitoon ja ruokintaan. Viljelysuunnittelua tehtiin 304 maitotilalle ja tuki-

kaavakkeet täytettiin 345 maitotilalla. Neuvo-pal-velua, jolla käydään läpi mm. tukipolitiikan ehtojen täyttymistä, tehtiin 253 maitotilalla. Asiakkaiden kiin-nostus nurmiviljelyn kehittämiseen on lisääntynyt. Yhä useampi asiakas haluaa palvelua, jossa tulkitaan rehu-analyysiä ja mietitään nurmien kehittämistä kasvusto- käynneillä. Säilörehun kehittämiskeskustelu tuotiin uutena palveluna säilörehun kehittämiseen. Nurmi-kasvustokäynneillä kokeiltiin ilmakuvausta drone-kopterin avulla Nurmesta tulosta hankkeessa.

Talousasiantuntijoilla on ollut investointilaskelmien lisäksi maksuvalmiuslaskelmien päivityksiä ja tulevai-suuskeskusteluja. Talouden hallintaan tarjottiin apua myös budjetointipalvelulla, jota tehtiin 12 maitotilalle. Liiketoimintasuunnitelma tehtiin 64 mai-totilalle. Tulevaisuuskeskustelu käytiin 79 maitotilan kanssa.

Karjakoon kasvaessa tilojen johtamisen merkitys korostuu. Ratas-hankkeessa käytiin pilottitiloilla Lean-oppien mukaisesti työprosessien johtamista mm. valkotaulun avulla. Kimpparenki-hanke tie-dotti työnantajana toimimisesta maatiloille. Automaattilypsyä tehokkaasti -hankkeessa tuotiin toi-mintaohjeita robottilypsyn tehostamiseen.

Palvelumme lihanautatiloille

Naudanlihaa tuotettiin vuonna 2016 Suomessa 86 miljoonaa kiloa. Etelä-Pohjanmaalla naudan-lihaa tuotettiin 12 miljoonaa kiloa. Maakunnista ainoastaan Pohjois-Pohjanmaalla naudanlihan tuotanto oli hieman suurempaa. Kurikassa ja Kauhavalla tuotettiin naudanlihaa 2 + 1,9 miljoonaa kiloa. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus rahoitti vuosikertomusvuonna 14 lihakarjarakennusta.

Viime vuonna tulevaisuuskeskustelu tehtiin 9 tilalle. Liiketoimintasuunnitelma tehtiin 16 tilalle. Viljelysuunnitelman osti 89 lihanautatilaa ja tukihakuneuvontaa käytti 93 tilaa. Neuvo 2020 -pal-velua käytti hyväkseen 68 nautatilaa.

Tuotanto oli suunnilleen vuoden 2015 tasolla. Nautoja teurastettiin teurastamoissa 280 940 kappaletta, Sonnin keskimääräinen ruhopaino oli 346 kg ja hiehon 243 kg. Tuottajahinta oli keski-määrin sonneilla 3,30 €/kg ja teurashiehoilla 2,82 €/kg teurasluokassa O2. Nautaa oli varastossa vuoden 2016 lopulla n. 2,2 milj. kiloa.

Palvelumme lammas- ja vuohitiloille

ProAgria Etelä-Pohjanmaa vastaa lammastilojen tuotantoneuvonnasta Etelä-Pohjanmaan lisäksi Keski-Suomessa, Keski-Pohjanmaalla ja ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Olemme olleet aktiivisesti kehittämässä lammastaloutta ja toimimme tiiviissä yhteistyössä lammaskerhojen, Pohjanmaan Lammasosuuskunnan sekä alueen teurastamoiden ja rehuteollisuuden kanssa. Myös vuohitilojen ja Suomen Vuohiyhdistyksen kanssa tehdään yhteistyötä.

Lammastilaneuvonnan asiakastiloille tehdään lammasneuvontakäyntejä 1–3 kertaa vuodessa. Tarjottavia palveluja ovat tuotosseurannan lisäksi lammasrekisterin ylläpito, ruokintasuunnitelmat sekä muut ruokinnan- ja eläinten hoidon asiantuntijapalvelut. Lisäksi lammasasiantuntija tekee jalos- tuseläinvalintaa, elävän eläimen lihaksen ultraäänimittauksia ja ulkomuotoarvostelua sekä uuhien tiineystarkastuksia ja jalostuseläinten välitystä. Neuvo 2020 -palvelu on ollut suosittu muun muassa eläinten hyvinvointikorvausehtojen sopivuuden selvityksessä.

ProAgria Etelä-Pohjanmaan alueella oli Luke:n tilastojen mukaan 73 tilalla yhteensä 4 218 uuhi- lammasta. Alueella on kymmenen vuohitilaa, joilla on 1 639 vuohta. Lammasasiantuntijoilla oli koko toiminta-alueellaan tuotosseurannassa 115 tilaa. Lammasneuvonnan tilojen jakauma: Etelä- Pohjanmaa 31 lammastilaa, ruotsinkielinen Pohjanmaa 33 tilaa, Keski-Suomi 28 tilaa ja Keski-Pohjan- maa 23 asiakastilaa.

Alustavia tuotosseurannan tuloksia vuodelta 2016 toiminta-alueellammeALUE tiloja

kplkaritsoineita

uuhia, kpl4 kk paino

kgteuraspaino

kgkasvuaika

pv

Keski Suomi 28 1 603 32,6 20,9 229

Etelä-Pohjamaa 31 1 098 31,8 21,0 224

Österbottens Svenska Lbs. 33 1 679 37,6 22,4 225

Keski-Pohjanmaa 23 1 098 28,2 20,5 262

18 19

ProA

gria

Kas

vi-,

Sik

a- ja

Siip

ikar

jatil

atKasvi-, Sika- ja Siipikarjatilat

Palv

elur

yhm

äkat

sauk

set

Vuosi 2016 oli maa- ja elintarvikesektorille melko haastava. Kasvukausi oli maailmanlaajuisesti hyvä. Lähinnä Euroopassa oli laatuongelmia ja muun muassa vehnäsadosta tavallista suurempi osuus oli rehulaatua. Suomessa ja toiminta-alueellamme sateiden kesä aiheutti haasteita kasvinsuojelulle ja peltojen vesitaloudelle. Tämä heijastui myös alueemme viljasatoon, mikä jäi tavanomaista matalam-maksi sekä viljelyalojen laskun että paikoin matalamman satotason vuoksi.

Elintarvikeviennissä teollisuus etsi uusia markkinoita. Esimerkiksi Atria sai loppuvuodesta avattua sianlihan viennin Kiinaan, mikä on vuosia suurien haasteiden parissa painineelle sikasektorille hieno uutinen. Matalahko viljanhinta, sianlihan uudet vientinäkymät sekä siipikarjanlihan kulutuksen kas-vaminen helpottivat sika- ja siipikarjatilojen toimintaa. Loppuvuodesta saimme jopa merkkejä siitä, että sikasektorillekin investoidaan jälleen. Vilja- ja perunatilojen haasteena oli sadon ja tuotanto- panosten huono hintasuhde sekä keskimääräistä matalampi satotaso. Kaikkia tuotantosuuntia rasit- tivat tällä ohjelmakaudella alentuneet EU-korvauksien tasot.

Tiukka kustannustilanne ei voi olla vaikuttamatta investointihalukkuuteen. Määrät olivat edel-leen pitkäaikaisia investointien lukumääriä matalammalla tasolla, mutta vuosiin 2014 ja 2015 ver-rattuna maatilojen investoinnit ovat lähteneet selvään nousuun. Lukumääräisesti suurin osa inves-toinneista kohdistuu salaojituksiin, mutta myös kuivurien ja viljavarastojen investointimäärät ovat kasvaneet.

ProAgria Etelä-Pohjanmaa on reagoinut tähän tilanteeseen tarjoamalla asiakkaille aktiivisemmin talouden ja tuotantokustannusten seurantaa sekä tuottajien kanssa käytäviä kehittämiskeskusteluja, jossa käsitellään laaja-alaisesti tilan kehittämistä ja investointitarpeita.

Neuvo 2020 -palvelut löivät läpi

Ohjelmakauden alussa alkanut tuettu Neuvo 2020 -palvelu osoitti toimintakertomusvuoden aika-na todella tarpeellisuutensa. Palveluryhmämme asiakkaille tehtiin vuoden aikana 282 kappaletta Neuvo-palvelua. Yleisimmin palvelussa oli kyseessä tukiehtojen läpikäyminen ja niiden vaatimusten täyttyminen tilalla tai kasvinsuojeluun liittyvät vesistö- ja muut kysymykset. Tukiehtojen monimut-kaisuus on yleisesti tunnustettu asia ja on hyvä asia, että niiden kanssa selviämiseksi on olemassa Neuvo 2020-järjestelmä.

Kehitystyöt

Saimme toimintakertomusvuoden aikana hanketoiminnan alkuun. Uuden ohjelmakauden uusien toimintatapojen vuoksi palveluryhmällämme oli pääasiassa pieniä hankkeita suppealla teemalla ja rajatulla alueella. Saimme hankkeita myös aivan uusille osaamisaloille, joille rakennekehitys ja sitä myötä kasvavat tilat tarvitsevat tukea. Kimpparenki-hankkeessa tiedotetaan asioista, jotka liittyvät työntekijän palkkaamiseen. Tämä on tärkeä uusi avaus, koska yhä useammilla maatiloilla on pal-kattu työntekijä ja osaamisen kehittämiselle on käytännön tarve.

Palveluryhmä numeroina

Kasvi-, Sika- ja Siipikarjatilat -palveluryhmän asiakasmäärä on säilynyt hyvällä tasolla. Olemme saa-neet uusia asiakkaita Neuvo 2020 -palvelun myötä. Ammattitaitoiset ja monialaiset asiantuntijamme, luotettava maineemme ja hyvät sekä tarpeelliset palvelut mahdollistavat asiantuntijapalveluiden myynnin laajalle asiakasryhmälle.

Tehtyjen palveluiden määrä on korkea. Asiantuntijapalveluidemme kysyntä osoittaa sen, että palvelumme ovat ajanmukaisia ja tuottavat hyötyä asiakkaalle. Liiketoiminnan kattavuus luo mah-dollisuudet toiminnan kehittämiselle.

18 Kuv

a Pi

xhill

.com

20 21

ProA

gria

Kas

vi-,

Sik

a- ja

Siip

ikar

jatil

at

Tulevaisuuden palvelutarve

Kasvava tilakoko ja tilojen erikoistuminen muuttavat asiakkaiden vaatimien palvelujen sisältöä. Toi-mintaympäristön muuttumisen takia palvelua kysytään myös tilakokonaisuuden hallintaan. Koko tilan tuotannon kehittäminen vaatii kattavaa ja kokonaisvaltaista palvelua kaikilla tuotannon osa-alueilla. Kehityksen mukana pysyminen vaatii asiantuntijoidemme jatkuvaa kouluttautumista ja palvelujen kehittämistä. Vain siten pystymme vastaamaan kysyntään ja asiakkaidemme tarpeisiin. Kiinnostus palveluitamme kohtaan kertoo onnistumisestamme.

Tuotantosuunnittain palvelujamme käyttäneiden tilojen määrät vuonna 2016

Tuotantosuunta Palvelu 2016

Viljatilat 976

Sikatilat 128

Siipikarjatilat 68

Erikoiskasvitilat (mm. peruna, marja) 160

Kasvi-, Sika- ja Siipikarjatilat -palveluryhmän henkilötyövuosikertymä 2012–20162012 2013 2014 2015 2016

htv 17,1 20,1 16,1 17,0 18,6

Merkittävimpien palveluiden määriä palveluryhmän asiakastiloille vuonna 2016Tuotantosuunta Tukihaku-

neuvontaViljelysuun-nittelu

Neuvo 2020

Liiketoiminta-suunnitelma

Kehittämis-keskustelu

Viljatilat 617 591 188 13 32

Perunatilat 46 53 30 8 8

Sikatilat 59 67 41 7 17

Siipikarjatilat 26 26 14 8 6

Erikoiskasvitilat 20 23 10 2 5

Kuv

a iS

tock

.com

Bambun kasvatus alkoi Kuusiokunnissa: Lähibambua Ähtärin pandoilleBambujen kasvattaminen saattaa olla pian osa pienen viljelijäporukan elinkeinoa. Ähtäri Zoo:hun 2017 muut-tavat jättilaispandat syövät nimittäin vain bambua. Eläintä kohden sitä on varattava vuorokaudessa noin 50–100 kg tuoreiden bambunlehtien/versojen muodossa.

ProAgria Etelä-Pohjanmaa etsii nyt Bambua pandalle hankkeen kautta pientä viljelijäjoukkoa Kuusiokun-tien alueelta, joka koeviljelmin innostuisi kokeilemaan bambun kasvattamista. Tavoitteena on sitä kautta tar-jota pandoille lähellä kasvatettua bambua.

–Tämä on meidän osaamiselle mielenkiintoinen uusi avaus, kommentoi ProAgria Etelä-Pohjanmaan toi-mitusjohtaja Hannu Haapala.

Ähtärissä asustaa jo kaksi pikkupandaa, joille tarjottava tuore bambu kuljetetaan Keski-Euroopasta Etelä- Pohjanmaalle.

Koeviljelmillä on tarkoitus testata viljelyä vain 2 000–3 000 metrin korkeudessa kasvavilla kylmää kestävillä vuoristobambulajeilla. Parhaat vuoristolajit kestävät parhaimmillaan lähes 30-asteen pakkasta.

–Tälläkin hetkellä Suomessa kasvaa bambua kotipuutarhoissa aina Oulun korkeudelle saakka, kertoo asiantuntija Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaalta.

Koeviljelmillä testataan bambun viljelyä erilaisissa olosuhteissa, kuten avomaalla, muovitunneleissa, kausi- huoneissa, kasvihuoneissa sekä myös sisäkasvatuksena. Kolmivuotisessa hankkeessa perustetaan kymmenen

koeviljelmää.

Bambua pandalle -hanke on kolmevuotinen Leader-hanke, jonka rahoittaa Kuusiokuntien kehittämisyhdistys. ProAgria Etelä-Pohjanmaa toteuttaa hanketta yhdessä Ähtäri Zoo:n kanssa.

21

22 23

Maatalouden kokonaistuotto pysyi edellisen vuoden tasolla, mutta keskimääräiset tuotantokustan-nukset kasvoivat noin kaksi prosenttia edellisvuodesta. Maatilojen kannattavuuskehitys näkyy selke-ästi Luonnonvarakeskuksen koostamasta ennakkotiedosta, joka perustuu kannattavuuskirjanpito-tilojen tulosten pohjalta laadittuun kehitysennusteeseen. Tarkemmat tulokset tuotantosuunnittain löytyvät Taloustohtori-verkkopalvelusta.

Yritys-, tuotanto- ja ympäristöpalveluryhmä

Vuosi 2016 oli yhdistyneen YTY-palveluryhmän toiminnassa ensimmäinen kokonainen kalenterivuosi. Ryhmään kuuluvat tilipalvelut, omistajanvaihdospalvelut, maaseudun yrityspalvelut, salaoja- ja mittauspalvelut, rakennussuunnittelu sekä Maa- ja kotitalousnaisten toiminnot. Maa- ja kotitalo-usnaisten toiminnot painottuvat ruokaan ja maisemasuunnittelupalveluihin.

Omistajanvaihdospalvelut

Maatilojen sukupolvenvaihdoksissa nähtiin pientä elpymistä viime vuodesta, jolloin koko maakun-nassa tehtiin vain 8 aloittamistuen saanutta sukupolven vaihdosta. Vuonna 2016 ELY-keskus myönsi aloittamistukia 25 maatilalle. Vastaava luku vuonna 2014 oli 104 kpl. Odotetun hiljainen vuosi johtui luopumistukilain muutoksesta, jolla luopumisikä nousi vuoden alusta 56 ikävuodesta 59 ikä-vuoteen. ProAgria Etelä-Pohjanmaan toimesta aloittamistuen saaneita sukupolvenvaihdoksia teh-tiin kaupanvahvistamiseen saakka 13 kappaletta. Näiden lisäksi ilman aloittamistukea tehtyjä tila-kokonaisuuksien siirtoja seuraavalle sukupolvelle tehtiin kuitenkin yli 50 kappaletta, mikä lähentelee jo takavuosien totuttuja lukumääriä. Kaiken kaikkiaan erilaisia kaupanvahvistamisia tehtiin vuo-den aikana 84 kpl. Edellä mainittuihin tapahtumiin liittyviä suunnitelmia sekä perhe ja perintöoi-keudellisia asiakirjoja tehtiin viime vuoden tapaan noin sata. Edellisiin vuosiin verrattuna kasvavaa työsarkaa on löytynyt eri tilanteisiin tarvittavista maatilojen tai maatilan osien arvioinneista ja arvon määrityksistä. Niitä tehtiin viime vuonna 25 kpl.

Vuoden 2016 aikana toteutettiin ELY-keskuksen rahoittamaa Onnistunut omistajanvaihdos -han-ketta. Hankkeen kohderyhmänä ovat tehokkaaseen toimintaan pyrkivät maatilat, joilla sukupolven-vaihdos on ajankohtainen lähitulevaisuudessa tai kauempana tulevaisuudessa. Hankkeen tavoit- teena on saada aikaan toimintamalleja, joiden avulla omistajanvaihdos voidaan onnistuneesti to-

Yritys- ja tilipalvelut

ProA

gria

Yrit

ys- j

a til

ipal

velu

t

Palv

elur

yhm

äkat

sauk

set

22

Kuv

a iS

tock

.com

24 25

ProA

gria

Yrit

ys- j

a til

ipal

velu

t teuttaa kohderyhmään kuuluvilla tiloilla. Hankkeessa kootaan ja jaetaan tietoa, joka edesauttaa maatilojen yhteisomistuksen ja yhteistyön toteuttamista. Keskeistä on tiedottaminen toimintamuo-tojen lainsäädännöllisestä pohjasta, vaadittavista sopimuksista sekä hyväksi todetuista käytän-nöistä. ProAgria Etelä-Pohjanmaan nettisivujen yhteydessä olevalle hankkeen sivuille on luotu 16 erilaista julkaisua erilaisista asiakirjapohjista sekä oppaan omistajanvaihdoksesta sekä yhtymän perustamisesta.

Maatilojen yhtiöittäminen

Vuonna 2016 maatilojen yhtiöittämisissä otettiin selkeästi aikalisää, kun jäätiin odottamaan pää-töstä hallitusohjelmassa luvatusta varainsiirtoverovapaudesta. Silti vuoden aikana tehtiin vajaa kymmenkunta yhtiöittämisselvitystä ja valmisteluja tulevaisuudessa mahdollisesti tehtävän yhtiöit-tämisen varalta. ProAgrian yhtiöittämisselvityksen avulla tehdään arvio oman maatilan taloustilan-teen kehityksestä osakeyhtiönä verrattuna nykytilanteeseen perheviljelmänä. Jos osakeyhtiömuoto vaikuttaa järkevältä vaihtoehdolta, voidaan yhtiön perustamissuunnitelmia viedä asteittain eteen-päin asiakkaan tilanteen mukaan. Selvityksen myötä tulee pureuduttua maatilan talouden kehittä-misen kannalta olennaisiin asioihin ja saadaan hyvää tietoa talouden suunnitteluun.

Tilipalvelut

Vuonna 2016 ProAgrian tilipalveluissa asiakasmäärä kasvoi isojen maatilojen ja osakeyhtiömaa-tilojen luokassa. Näillä asiakkailla oli myös suuria investointeja suunnitteilla ja toteutusvaiheessa. ProAgrian vahvuus tuottaa lisähyötyä suurille maatiloille syntyy tuotanto- ja talousasiantuntijoi-den yhdessä tuottamista palvelukokonaisuuksista. Kuukausittain tehtyjen kirjanpitopalvelujen hyö-dyntäminen yhdessä tarpeellisten tuotantopalvelujen kanssa tarjoaa varsinkin karjatiloille jatkuvan ajan tasalla olevan tiedon tilan tilanteesta, antaa selkeän pohjan tilan juoksevan toiminnan suun-nittelulle ja poistaa viimehetken stressiä veroilmoitus- ja tukihakuruuhkista.

ProAgria Etelä-Pohjanmaan tilipalvelujen kehittämisen painopisteinä ovat edelleen palvelupro-sessin hiominen, osaamisen vahvistaminen jatkuvalla henkilöstön kouluttamisella.

Kannattavuuskirjanpito

Vuoden aikana otettiin Luonnonvarakeskuksessa käyttöön uusi kannattavuuskirjanpitojen tilinpää-tösten tekemiseen ja tallentamiseen käytettävä tietojärjestelmä. Uudistetun järjestelmän käyttöön-otossa oli kuitenkin paljon työtä hidastavia haasteita. Palvelinpohjaisten ohjelmien käyttöönotto näyttää lisäävän merkittäviä viiveitä käyttäjäpinnassa. Kuluneena vuonna kannattavuuskirjanpito-tilojen kokonaismäärää pysyi vuoden 2015 tasolla ja Etelä-Pohjanmaalta tallennettiin 108 tilan tie-dot. Kannattavuuskirjanpitotilana maatila saa ilmaiseksi seikkaperäisen analyysin tuloksestaan ja taloudellisesta asemastaan. Tietoja käytetään anonyyminä tietoaineistona erilaisten tutkimusten ja selvitysten pohjana. Tämän aineiston perusteella on mm. pystytty osoittamaan pohjoisten erityis-piirteiden tuomat tukitarpeet verrattuna muiden EU-maiden maatiloihin.

Yrityspalvelut

Vuoden alkupuolisko oli ProAgria Etelä-Pohjanmaan yrityspalveluissa hyvin hiljaista aikaa. Viime-vuosina vakiintuneessa asiakaskunnassa elettiin säästöliekillä ja odottavissa tunnelmissa. Selkeä piristyminen ja vahvistuneet talouden nousuodotukset alkoivat näkyä lokakuussa. Suuremmat yri-tykset alkoivat suunnitella ja toteuttaa kapasiteettia lisääviä kehitystoimenpiteitä ja investointeja. Euromääräisesti suurimmat investointisuunnitelmat syntyivät jälleen kerran erityisesti toimintaan-sa erilaistaneessa metalliteollisuudessa. Loppuvuodesta kehkeytyikin melko kiireistä aikaa. Koko vuotta tarkastellessa ProAgrian haaste yrityspalvelujen sektorilla on asiakastarpeiden sesonkiluon-teisuus sekä sesonkien ajoittumiseen liittyvä epävarmuus.

Rak

ennu

s-, s

alao

ja- j

a m

ittau

spal

velu

t

Rakentamispalvelujen osalta vuosi 2016 oli hyvin samanlainen kuin yrityspalveluilla. Alkuvuodesta pai- nottuivat rakentamisen tarvekartoituskäynnit ja pienimuotoisemmat korjausrakennuskohteet sekä lämpökeskusinvestoinnit. Loppuvuodesta nähtiin selvää piristymistä navettojen ja suurempien inves-tointikohteiden suunnittelussa. Myös rakennussuunnittelussa näkyy sesonkiluontoisuuden lisään-tyminen ja uusintainvestointien kokoluokan kasvu. Maatilayrittäjän rooli rakennuttajana kasvaa entistä suurempaan mittakaavaan ja myös yrittäjän riskit investoinneissa kasvavat huolestuttavan suuriksi. Tästä kehityksestä huolimatta maatiloilla ei vielä olla valmiita maksamaan rakennuttaja- palveluista, joilla voitaisiin hallita paremmin miljoonaluokkaan kasvaneiden projektien riskejä.

Salaojasuunnittelu- ja mittauspalvelut

Vuosi 2016 alkoi salaojitussuunnittelujen osalta vilkkaissa merkeissä. Edelliset märät vuodet ovat tuoneet esiin runsaasti tarpeita tehdä uusia ja päivittää vanhoja salaojituksia. Salaojitussuunnit-telua vauhditti myös investointituen tason nousu 5 %:lla. Paalutusten ja varsinaisten salaojitusten ruuhka ajoittui loppukesään ja alkusyksyyn, jolloin säät olivat otolliset laadukkaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Salaojasuunnittelua tehtiin ProAgria Etelä-Pohjanmaan toimesta karkeasti hie-man yli 1 500 hehtaarille.

Märän kesän vuoksi Vapon turvealueiden ja -aumojen mittauksia oli aikaisempia vuosia vähem-män. Maa-ainesten mittauksia tehtiin puolestaan keskimääräistä enemmän. Lisäksi vuoteen mahtui pari suurempaa valtaojitushankkeiden mittaus- ja paalutustyötä.

Vuonna 2016 Sedun aikuiskoulutuksen järjesti kolmannen kerran maaseudun vesitalouden eri-tyisammattitutkintoon johtava koulutuksen. ProAgrian salaojitus- ja mittauspalvelut toimivat näissä tutkinnoissa kouluttajina.

Salaoja- ja mittauspalvelut ovat toteuttaneet Valtaojat kuntoon -hanketta. Hankkeen tavoit-teena on saada uinuvat ojitusyhteisöt herätettyä toimintaan. Hankkeessa pyritään siihen ojitusyh-teisöjen aktivoituminen ja sitä seuraava ojien kunnostustoiminta jatkuisi myös hankkeen jälkeen. Hankkeessa järjestettiin aiheeseen liittyviä tiedotustilaisuuksia ja retkipäiviä, jotka yhdessä konk-retisoivat aktivoitumisesta seuraavan kunnostustoiminnan hyödyt ja mahdolliset kompastuskivet.

Lisäksi ProAgrian salaojitus- ja mittauspalvelut osallistuivat Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n hallinnoimaan Kolmen Vyyhti -hankkeeseen.

Rakennus-, salaoja- ja mittauspalvelut

Salaojitusten ja paalutusten ruuhka-aika ajoittui loppukesälle ja alkusyksylle.

26 27

Etelä-Pohjanmaanmaan maa- ja kotitalousnaisetToimintavuosi oli taloudellisesti haasteellinen, mutta toiminnallisesti ja järjestöllisesti vahva. Ruoka- kursseja tilattiin entiseen tapaan. Hyvän mahdollisuuden ravitsemustietouden levittämiseen antoi-vat Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen valtakunnalliset hankkeet. Hygieniaosaamistestejä sekä koulutuksia tilattiin edellisvuotta enemmän.

Toimintavuotta leimasi edelleen aktiivinen hankesuunnittelu, mutta laadimme entiseen tapaan lukui- sia maisema- ja ympäristösopimussuunnitelmia. Ähtäri Zoon Kotieläintilan ympäristösuunnitelma sekä Seinäjoen Asuntomessujen pihasuunnitelmat ovat toimintavuonna toteutuneita referensse-jämme. Neuvo 2020 -palvelun puitteissa teimme maisema- ja luontokohteiden kartoituksia. Järjes-timme maisema-aiheisia luentoja ja kursseja sekä esittelimme palvelujamme useissa tapahtumissa (mm. Pytinki-messut, Suupohjan ammatti-instituutin puutarhapäivä, Ähtärin Erä- ja puutarhames-sut sekä Wasalinen puutarharisteily).

Tarjosimme hygieniakoulutusta sekä tilauksesta että toteuttamalla avoimia testitilaisuuksia.Oman erikoisryhmänsä ovat muodostaneet maahanmuuttajat, joille Ilmajoen opisto on tilannut koulutustilaisuuksia. Pakkausmerkintäkoulutuksen toteutimme syksyllä työpajamuotoisena.

Maa

- ja

kotit

alou

snai

set

lMaa

- ja

kotit

alou

snai

set

Äijäruokakurssit ovat suosittuja. Kuvassa tunnelmia Asta asun-maan vetämältä Äijä-ruokakurssilta tammi-kuulta 2016.

Ammattilaisten kolmen pihavalinnan joukossa Seinäjoen asuntomessuilla olivat Maa- ja kotitalousnaisten Marika Turpeisen suunnittelemat piha-alueet kohteissa Kimara Katariina ja Lakeuden Jämerä Kutsu.

Kuvassa olevan Kimara Katariinan piha-alueen suunnittelutyöstä todettiin mm. seuraavaa: ”Pihalla on oleskelutiloja eri toiminnoille. Asukkaiden kiinnostus pihaharrastukseen näkyy kasvivalinnoissa. Istutus-alueiden rajaus tehty selkeästi, liittyminen metsään on luontevaa luonnonkivien avulla. Kasvillisuus on runsas ja monipuolinen. Hyötytarha sopii hyvin pohjalaiseen talon tyyliin.”

Vuoden aikana tehtiin myös maisema- ja luontokohteiden kartoituksia.

28 29

ProAgria keskukset valtakunnallisesti

ProA

gria

kes

kuks

et

ProA

gria

kes

kuks

et

Maito-, lihanauta-, ja lammasyritysten palvelut

Ruokinnanohjaus -palvelut vakiinnuttivat paikkaansa maitoyrittäjien arjessa ja tuottivat mitatusti tulosta ja kannattavuutta. Ruokintasuunnitelmia tehtiin 67 %:lle tuotosseurantatiloista. Kiinnos-tusta suunnitelmiin lisäsi viljelijöiden sitoutuminen hyvinvointikorvaukseen. Ruokintasuunnitelmia tehtiin aikaisempaa vuotta enemmän eli 4,4 suunnitelmaa tilaa kohti.

Ruokintakartoitus lanseerattiin uutena palveluna. Siinä kartoitetaan karjan ruokinnan osuvuus sekä biologisiin että taloudellisiin tavoitteisiin tunnuslukujen kautta ja mietitään keinot mahdollis-ten ongelmakohtien korjaamiseksi. Ruokinnan Benchmarking -pienryhmät aloittivat ja veivät eteen-päin ruokinnan onnistumisia.

DeLavalin VMS-lypsyrobotin käyttöönottopalvelu käynnistyi. Seitsemän käyttöönottoon erikois-tunutta asiantuntijaa auttoivat vuoden aikana 15 maitoyrittäjää onnistuneesti alkuun robottilypsyssä.

Lihanaudantuotannon erityisasiantuntijat verkostoituivat ja tekivät lihanautayrityksille ruokin-tasuunnitelmia ja kehittivät tuotannon kannattavuutta. Neuvo 2020 -palveluissa kiinnosti erityi-sesti täydentävät ehdot, eläinten hyvinvointikorvaukset, luonnonmukainen tuotanto sekä eläinten olosuhteet ja hyvinvointi.

Asiantuntijavalmennuksissa siirryttiin netti- ja itseohjautuviin valmennuksiin. Lean-johtamista opiskeltiin webinaarissa ja verkkoympäristössä. Leanin taulupalaverityökalua ja -menetelmää val-mennettiin maitoyrityksen henkilöstöjohtamisen tueksi lähipäivissä Ylivieskassa. Uutta henkilöstö-johtamisen palvelukokonaisuutta työstettiin aktiivisesti.

Uudistuksia työvälineissä

Verkkopalveluista uudistui Rehulato, josta saa helposti tiedot ja yhteenvedot kaikkien rehujen laadusta ja vaihtelusta johtopäätösten tekemiseksi ja kehittämisen pohjaksi. Rehulato on nyt aiempaa help-pokäyttöisempi, monipuolisempi ja havainnollisempi. Myös tuotosseurannan raportit uudistuivat.

Investointien suunnittelu helpottui, kun KarjaKompassin Tuottoennusteen eläinmäärä ja tuotanto- ennuste voidaan laskea neljäksi vuodeksi eteenpäin. Lisäksi ruokinnan onnistumisen Päivälaskel-maan tuli uusia talouden tunnuslukuja tuotannon ja talouden johtamisen tueksi.

Yhteispohjoismaisen NCDX-tiedonsiirron rajapintapalvelun otti Suomessa ensimmäisenä käyttöön Lely. Se mahdollistaa lypsyrobotin T4C-ohjelmiston sekä neuvonnan tietokannan tietojen jatkuvan synkronoinnin ja ajantasaisuuden. Palvelu otetaan laajamittaiseen käyttöön vuoden 2017 aikana.

Kasvi-, puutarha-, sika- ja siipikarjayritykset

Viljelyn kehittämisryhmät eli ViljelyKasvu-ryhmät vakiinnuttivat asemaansa kasvintuotannon kan-nattavuuden parantamisessa, viljelyn tehostamisessa sekä tilojen välisessä verkostoitumisessa. Uuden viljelytekniikan käyttöönotto ja tuotannon tehostaminen lisäsivät asiantuntijapalveluiden kysyntää erityisesti puutarhasektorilla. Heikkoon kannattavuustilanteeseen tarjottiin asiantuntija-palveluja talouden hallintaan ja vuosibudjetointiin.

Viljelysuunnittelussa ja kasvukauden aikaisissa asiantuntijapalveluissa otettiin käyttöön palve-lun tehokkuutta parantavia sähköisiä toimintamalleja. Pelto- ja puutarhakasviasiantuntijoiden tie-donvaihtoa lisättiin kasvukauden aikaisten ja markkinatilannetta selvittävien katsausten muodossa. Maatilojen neuvontajärjestelmässä, Neuvo 2020:ssä tarjottiin aktiivisesti palveluja, kartoituksia ja selvityksiä uusiin ympäristötoimiin, luomutuotantoon siirtymiseen, energiaratkaisuihin ja eläinten hyvinvointitoimenpiteisiin.

Kasvutilanneraportointi tarttui kasvukauden ajankohtaisin aiheisiin ja oli esillä monissa tiedo-tuskanavissa. Itämeri-työhön lähdettiin mukaan tekemällä sitoumus Elävä Itämeri -säätiön eli Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kanssa. Sitoumuksen sisältönä tarjotaan viljelijöille asiantuntijuutta maaperän kasvukunnon parantamiseksi ja satotasojen nostamiseksi valtakunnallisesti.

AVAINTIEDOT 2016

• Ruokinnanohjaus-palvelut tuottivat asiakkaille mitatusti tulosta ja Ruokintakartoitus toimi uutena väylänä ruokinnanohjaukseen.

• Lihanautatilojen tarpeisiin muodostui erityisasiantuntijoiden verkosto, joka keskittyi tuotannon kannattavuuteen.

• Itämeri-työhön lähdettiin mukaan tekemällä sitoumus Elävä Itämeri -säätiön eli Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kanssa.

• Kassabudjetoinnin ja seurannan kehittämiseen panostettiin tuomalla uusina palveluina markki-noille kassabudjetin käynnistys- ja analysointipalvelut.

28

30 31

ProA

gria

kes

kuks

et Talous-, yritys- ja tilipalvelut

Maatalouden haasteelliseen kannattavuustilanteeseen vastattiin panostamalla kassabudjetoinnin ja seurannan kehittämiseen tuomalla palveluina asiakkaille kassabudjetoinnin käynnistys- ja analy-sointipalvelut. Maatilojen liiketoimintasuunnitelmien ja niihin sisältyvien kannattavuus- ja maksuval-miuslaskelmien avulla ennakoitiin investointien kannattavuutta, toteuttamiskelpoisuutta ja riskejä.

Maatilojen kehittämisessä otettiin huomioon myös mahdollisuus yhtiöittää maatilan toiminta. Yhtiöittämisiä tehtiin normaalia vähemmän, koska moni odotti, toteutuuko hallitusohjelmassa esi-tetty maatilan yhtiöittämisen varainsiirtoverovapaus. Luopumistuen ikärajojen korotus siirsi osan maatilojen sukupolvenvaihdoksista myöhempiin vuosiin, vaikka ilman luopumis- ja aloitustukea teh-tävien maatilojen sukupolvenvaihdosten ja muiden omistusjärjestelyiden osuus lisääntyi jatkuvasti.

Tilipalvelujen ja talousjohtamisen projekti käynnistyi ja tavoitteeksi asetettiin palvelujen sähköis-tys ja uudistus, jotta ne tuottavat asiakkaille jatkossa enemmän lisäarvoa tarjoamalla hyödyllisen palvelukokonaisuuden ja yhdistämällä eri asiantuntijoiden osaamisen.

Yrityspalveluiden painopisteenä oli uusien hankkeiden käynnistys. Hankkeita hyödynnettiin uus-asiakashankinnassa ja alkavien yrittäjien konsultoinnissa. Yritysasiantuntijoiden osaamista käytet-tiin aiempaa enemmän maatilayritysten konsultoinnissa.

Energiapalvelut

Valtakunnallisessa koordinaatiohankkeessa, Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla, teh-tiin aktiivista viestintää eri kohderyhmille www.energiatehokkaasti.fi -kotisivulla, Facebook-ryhmässä ja uutiskirjeillä.

Jäsenasiakaslehti

Lehden levikki on vuosien varrella kasvanut. Vuonna 2016 painosmäärä oli 11 000 kpl.

Yhte

ystie

dot

2017Toimihenkilöt 2016ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Huhtalantie 2, 60220 SEINÄJOKI (Etelä-Pohjanmaan elinkeinotalo)Keskus, puhelin (06) 4163 111, fax (06) 4163 448e-mail-osoitteet: etunimi.sukunimi@proagria.fiwww.proagria.fi/ep

JOHTO JA TUKIPALVELUTHaapala Hannu, toimitusjohtaja 043 825 2805

Lenkkeri-Tamminen Miia, viestintäpäällikkö 0400 159 118

Toppari Juha-Matti, myyntipäällikkö 043 825 2806

Portti Anu, Farmari-näyttelysihteeri 043 826 8647

Perälä Tuula, toimistosihteeri, ilmoittautumiset ja tuotetilaukset 040 706 3386

Lokasaari Elina, talous- ja viestintäsihteeri 043 824 7779

Öhage Marita, hankepäällikkö 040 689 1060

Honkola Tuttu, talouspäällikkö 040 847 4096

Huovila Kaarina, asiantuntija, taloushallinto, palkanlaskenta 050 378 1793

Ilonen Saija, asiantuntija, taloushallinto, ostoreskontra 040 7035 035

Lemettinen Maija, toimistosihteeri, jäsenasiat 043 824 7780

Putula Hannu, IT-asiantuntija 040 510 5965

PROAGRIA KASVI-, SIKA- JA SIIPIKARJATILATHonkala Henri, palvelupäällikkö 040 827 7100

VILJATILAT ETELÄLeppä Jouni, asiantuntija, kasvintuotanto 0400 361 250

Luikku Niko, asiantuntija, kasvintuotanto 0400 297 245

Mäenpää Mika, asiantuntija, talous, kasvi-, sika- ja siipikarjatilat 040 528 7922

Mäkelä Juha, asiantuntija, kasvintuotanto 0400 267 535

Nummijoki Heli, nuorempi asiantuntija, kasvintuotanto 043 826 6773

Pennala Tuomas, asiantuntija, kasvintuotanto 043 826 6772

Tuomisto Pekka, erityisasiantuntija, kasvinsuojelu, kasvintuotanto 0400 891 889

VILJATILAT POHJOINENAla-Luukko Kaija, asiantuntija, talous, kasvi-, sika- ja siipikarjatilat 040 832 3521

Hannonen Jussi, asiantuntija, kasvintuotanto 043 826 6771

Laitila Noora, asiantuntija, kasvintuotanto 043 826 9468

Luokkakallio Jari, asiantuntija, luomukasvintuotanto, peltomaan rakenne 0400 297 235

Mäkinen Jari, asiantuntija, kasvintuotanto 040 510 2795

Perälä Marja-Leena, asiantuntija, kasvintuotanto 0400 166 200

Vihonen Erkki, asiantuntija, luomukasvintuotanto 040 678 7689

PERUNA- JA MARJATILATLuoma Markus, asiantuntija, kasvintuotanto, peruna 0400 180 071

Raatikainen Arja, erityisasiantuntija, marjatuotanto 050 377 9530

Rahko Juhani, asiantuntija, kasvintuotanto, peruna 043 825 0103

Vihlman Katariina, asiantuntija, kasvintuotanto 040 582 6775

PROAGRIA MAITO-, LIHANAUTA- JA LAMMASTILATTalvilahti Arja, palvelupäällikkö, toimitusjohtajan sijainen 0400 168 489

Anttila Anne, valtakunnallinen huippuosaaja, lypsykarjan seosruokinta 043 825 0522

Hongisto Saila, asiantuntija, kotieläintuotanto, maitotilat, luomu 0400 497 516

Jääskeläinen Marita, asiantuntija, kasvintuotanto, nurmi 043 825 4860

Kananoja Arja, asiantuntija, kasvintuotanto, nurmi 040 507 0475

Kivisaari Hannu, asiantuntija, kasvintuotanto, nurmi, luomu 0400 798 580

Kujala Arja, asiantuntija, kotieläintuotanto, maitotilat 040 759 8618

Yhteystiedot jatkuvat seuraavalle sivulle.

itua on ProAgria Etelä-Pohjanmaan asiakas-lehti. Se ilmestyy neljästi vuodessa.

32 33

Yhte

ystie

dot

2017

Lämpsä Jarmo, asiantuntija, talous, maitotilat 040 126 3481

Mattila-Löppönen Kirsi, asiantuntija, kotieläintuotanto, maitotilat 040 594 5745

Morri Sari, asiantuntija, kotieläintuotanto 043 826 8643

Mäntyharju Johanna, erityisasiantuntija, ruokinta, teknologia, luomu, maitotilat 040 512 1901

Norja Anja, asiantuntija, talous, maitotilat 043 826 6770

Ojala Heli, asiantuntija, kotieläintuotanto, maitotilat 043 826 9462

Onkamo-Hill Teija, asiantuntija, kotieläintuotanto, maitotilat 040 481 3818

Paloneva Päivi, asiantuntija, kotieläintuotanto, maitotilat 043 825 6327

Perasto Seija, terveydenhuoltoeläinlääkäri, maitotilat 043 824 8030

Pietilä Mirva, asiantuntija, kotieläintuotanto, maitotilat 043 825 0524

Riihikangas Erkki, erityisasiantuntija, talous, maitotilat 0400 160 041

Rintamäki Sanni, asiantuntija, maitotilat 043 825 8508

Soisalo Tiina, valtakunnallinen huippuosaaja, eläinten hyvinvointi ja olosuhteet 040 502 5590

Tarsia Essi, asiantuntija, kotieläintuotanto, luomu 043 826 6769

Vallinhovi Sari, erityisasiantuntija, kasvintuotanto, nurmi 0400 764 217

Virtanen Sanni, asiantuntija, kotieläintalous, maitotilat 043 826 8639

Yli-Rahnasto Auli, asiantuntija, kotieläintuotanto, maitotilat 040 526 2467

LIHANAUTA- JA LAMMASTILATAlanco-Ollqvist Milla, erityisasiantuntija, lammas- ja vuohituotanto 040 706 0558

Sillanpää Sini, asiantuntija, lammas- ja vuohituotanto, luomu 043 825 0526

Tanner-Koopmans Urpu, asiantuntija, lihanauta- ja emolehmätuotanto 040 184 8166

Viitasalo Marjut, asiantuntija, talous, nauta- ja lammastilat 040 353 0227

YRITYS, TUOTANTOTALOUS JA YMPÄRISTÖPajula Timo, palvelupäällikkö 040 503 2650

SPV-, TILI- JA YRITYSPALVELUTKuja-Lipasti Olavi, erityisasiantuntija, yhtiöittäminen, omistajanvaihdokset, verotus 040 127 2420

Lampinen Samuli, erityisasiantuntija, omistajavaihdokset, kiinteistönarvioinnit 040 526 0147

Autio Kaija, asiantuntija, tilipalvelut Kauhava 040 139 5597

Harju Ella, asiantuntija, tilipalvelut Kauhajoki, Seinäjoki 043 825 6323

Jouppila Henriikka, asiantuntija, tilipalvelut Alajärvi 043 826 8648

Kallioniemi Satu, asiantuntija, yritys- ja tilipalvelut Seinäjoki 040 848 7759

Sillanpää Ville, asiantuntija, tilipalvelut Kauhava 043 826 9464

Yli-Hukkala Seija, asiantuntija, kannattavuuskirjanpito, tilipalvelut Seinäjoki 040 580 2258

RAKENNUS-, SALAOJA- JA MITTAUSPALVELUTTiinanen Elina, asiantuntija, rakentaminen, rakennussuunnittelu 040 560 9038

Keltto Markku, asiantuntija, salaojitus 040 730 9820

Laakso Juha, asiantuntija, mittaus, salaojitus 040 526 4930

Niemelä Harri, asiantuntija, mittaus, salaojitus 040 544 4510

Pirttimäki Heimo, asiantuntija, mittaus, salaojitus 0400 367 212

Väisänen Seppo, asiantuntija, vesitalous 043 825 2810

Ylikantola Juha, asiantuntija, salaojitus, rakentaminen 043 825 8510

MAA- JA KOTITALOUSNAISETJaskari Terhi, toiminnanjohtaja 0400 463 129

Asunmaa Asta, erityisasiantuntija, ruoka, kotitalous 040 592 9226

Asunmaa Riikka, maisemasuunnittelija 040 534 9337

LIHAOSAAMISKESKUSYliaho Maija, sika-asiantuntija, ProAgria Liha Osaamiskeskus 040 529 0832

TRAHTEERI Elinkeinotalon lounas- ja tilausravintola, www.trahteeri.net 043 824 8510

Taul

ukotMaidontuotanto kunnittain Etelä-Pohjanmaalla 2016

Maidontuottajia* Muutos Meijeriin lähetetty 2016 2015 2016–2015 litraa v. 2016 litraa/tila

Alajärvi 67 73 -6 20 474 487 280 472Alavus 67 77 -10 19 309 221 250 769Evijärvi 32 34 -2 10 236 230 301 066Ilmajoki 40 42 -2 18 943 978 451 047Isojoki 15 17 -2 3 563 371 209 610Isokyrö 21 22 -1 6 848 455 311 293Karijoki 15 16 -1 4 640 745 290 047Kauhajoki 92 96 -4 24 378 349 253 941Kauhava 100 100 0 21 660 152 216 602Kuortane 30 33 -3 13 981 175 423 672Kurikka 134 143 -9 55 620 720 1 049 448Laihia 8 10 -2 2 042 737 204 274Lappajärvi 20 21 -1 4 858 070 231 337Lapua 43 46 -3 10 956 715 238 189Seinäjoki 70 75 -5 24 773 103 330 308Soini 21 21 0 5 474 586 260 695Teuva 20 20 0 8 320 905 416 045Vimpeli 13 14 -1 3 629 586 259 256Ähtäri 15 18 -3 8 690 924 482 829Etelä-Pohjanmaa 823 878 -55 268 403 509 323 045* Maidonlähettäjiä 31.12.

Keskituotokset kunnittain Etelä-Pohjanmaalla 2016Karjoja Tuotosseuran-

nassa tiloja %Maito kg* Valk %* Rasva %*

Alajärvi 49 73,1 9 030 3,41 4,25Alavus 44 65,7 9 544 3,47 4,33Evijärvi 23 84,4 9 378 3,51 4,41Ilmajoki 29 72,5 9 723 3,47 4,33Isojoki 9 60,0 8 807 3,53 4,82Isokyrö 17 81,0 8 628 3,43 4,23Karijoki 13 80,0 9 437 3,52 4,50Kauhajoki 60 65,2 8 997 3,50 4,30Kauhava 73 75,0 9 093 3,50 4,35Kuortane 21 73,3 9 307 3,44 4,30Kurikka 95 71,6 9 528 3,38 4,18Laihia 4 Alle 5 tuottajaa 9 004 3,38 4,15Lappajärvi 15 75,0 9 385 3,54 4,62Lapua 26 65,1 9 023 3,47 4,41Seinäjoki 45 64,3 9 453 3,45 4,32Soini 15 71,4 8 875 3,47 4,48Teuva 12 60,0 9 043 3,44 4,30Vimpeli 9 76,9 9 101 3,33 4,17Ähtäri 12 86,7 10 644 3,41 4,20Etelä-Pohjanmaa 583 70,7 9 119 3,23 4,02Koko maa 2016 5 410 9 542 3,49 4,27* Tuotosseurannan tulokset ovat virallisten karjojen tuloksia. Virallisia karjoja oli 472.

34 35

Taul

ukot

Taul

ukot Keskituotoksen kehitys

Karjoja Lehmiä/ karja

Maito kg

Valk. kg

Rasva kg

Valk. %

Rasva %

EP 2016 583 46,9 9 340* 333* 401* 3,45* 4,27*EP 2015 614 44,7 9 245* 320* 396* 3,46* 4,29*EP 2014 652 42,4 8 744 289 359 3,30 4,10EP 2010 837 32,5 8 656 294 364 3,39 4,20EP 2005 1 178 24,7 8 215 279 345 3,39 4,20EP 2000 1 670 19,3 7 624 259 325 3,39 4,24EP 1995 1 999 15,1 6 776 223 297 3,30 4,39EP 1991 2 037 14,0 6 351 206 282 3,24 4,45EP 1980 5 453 4,40EP 1970 4 638 4,40EP 1955 3 514 4,40EP 1945 2 298 4,00

Koko maa 2016 5 410 41,5 9 542 333 407 3,49 4,27Koko maa 2015 5 816 39,6 9 438 330 404 3,5 4,28Koko maa 2014 6 180 37,5 9 112 308 377 3,38 4,13Koko maa 2010 7 830 29,2 8 886 305 373 3,43 4,19Koko maa 2005 10 962 22,3 8 427 288 354 3,41 4,20Koko maa 2000 15 208 17,8 7 775 264 332 3,40 4,27Koko maa 1995 19 538 14,1 6 923 228 303 3,30 4,37Koko maa 1991 21 433 12,8 6 440 209 285 3,24 4,43Koko maa 1980 5 580 4,40Koko maa 1970 4 660 4,40Koko maa 1955 3 577 4,10Koko maa 1945 2 178 4,10* Tulokset ovat virallisten karjojen tuotoksia. Virallisia karjoja oli 2016 Etelä-Pohjanmaalla oli 472.

Lehmien terveys ja hedelmällisyys Etelä-Pohjanmaalla ja koko maassa

Karjoja Lehmiä/karja

Solu- luku

Elo kg

Keski. poik. k.

Poik. vali

Syys poik. %

Siem. poik

Pois-to %

Poisto ika v.

EP 2016 583 46,9 176 630 2,33 414 34 1,91 25 5,0EP 2015 614 44,7 178 632 2,30 419 35 1,97 24 5,0EP 2014 652 42,4 175 629 2,29 419 35 1,94 25 5,0EP 2013 681 40,0 176 627 2,27 420 34 2,00 24 5,0EP 2012 722 37,8 171 622 2,27 419 35 1,99 25 5,0EP 2011 793 34,7 186 613 2,25 420 34 1,94 26 5,0EP 2010 837 32,5 181 607 2,27 416 34 1,88 25 5,0EP 2009 890 30,8 173 603 2,28 415 34 1,89 26 4,9EP 2008 942 28,8 178 596 2,27 413 34 1,87 25 4,9EP 2007 998 27,2 184 579 2,29 410 34 1,85 27 4,9EP 2006 1 091 25,8 182 570 2,31 408 34 1,86 27 4,9EP 2005 1 178 24,7 185 566 2,31 405 35 1,83 26 4,9

Koko maa 2016 5 410 41,5 178 623 2,41 410 34 1,9 24 5,1Koko maa 2015 5 816 39,6 175 621 2,37 413 35 1,94 24 5,1Koko maa 2014 6 180 37,5 174 618 2,34 416 35 1,94 24 5,1Koko maa 2013 6 489 35,3 175 614 2,32 418 35 2,01 24 5,1Koko maa 2012 6 870 33,1 173 610 2,32 418 35 2,01 24 5,0Koko maa 2011 7 383 30,8 179 603 2,31 417 34 1,95 25 5,1Koko maa 2010 7 830 29,2 178 598 2,33 414 34 1,88 25 5,1Koko maa 2009 8 235 27,8 174 592 2,33 412 34 1,89 25 5,0Koko maa 2008 8 725 26,1 175 587 2,31 410 35 1,87 25 5,0Koko maa 2007 9 346 24,6 181 582 2,32 406 35 1,84 27 4,9Koko maa 2006 10 159 23,4 180 576 2,33 405 35 1,85 27 4,9Koko maa 2005 10 962 22,3 183 572 2,33 403 36 1,83 26 4,9

Tuotosseurantaan kuuluvien tilojen ja lehmien osuus 2016Tiloja Tuotosseurannassa Tuotossurannassa Lehmiä/yht. * tiloja ** % tiloista lehmät tila

Alajärvi 67 49 73,1 2 171 44,3Alavus 67 44 65,7 2 023 46,0Evijärvi 32 27 84,4 896 33,2Ilmajoki 40 29 72,5 1 996 68,8Isojoki 15 9 60,0 289 32,1Isokyrö 21 17 81,0 803 47,2Karijoki 15 12 80,0 396 33,0Kauhajoki 92 60 65,2 2 492 41,5Kauhava 100 75 75,0 3 316 44,2Kuortane 30 22 73,3 1 508 68,5Kurikka 134 96 71,6 5 698 59,4Laihia 8 4 50,0 Alle 5 tuottajaaLappajärvi 20 15 75,0 471 31,4Lapua 43 28 65,1 938 33,5Seinäjoki 70 45 64,3 1 930 42,9Soini 21 15 71,4 599 39,9Teuva 20 12 60,0 744 62,0Vimpeli 13 10 76,9 382 38,2Ähtäri 15 13 86,7 866 66,6Etelä-Pohjanmaa 823 582 70,7 27 672 47,5* Maidonlähettäjien lukumäärä 31.12.2016** Tuotosseurantaan kuuluneet tilat 31.12.2016

36

ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liitonjohtamisjärjestelmälle on

myönnetty ryhmäsertifikaatti

ProAgria Etelä-PohjanmaaHuhtalantie 2, 60220 SEINÄJOKIPuh. (06) 416 3111, faksi (06) 416 3448www.proagria.fi/ep

Etelä-Pohjanmaa