Fiat Stilo Multi Wagon 1.8 '06

16 AutoSound

Teksti ja kuvat: Janne Soilakari Asennuskuvat: Autojen omistajat

Saksalaisen Audiotec Fischer -konsernin sisälle kuuluu kaksi autohifipiireissä hyvin tunnettua ja korkealle arvostettua merkkiä, Helix ja Brax. Merkkien laitteilla kilpaileville harrastajille on olemassa kansainvälinen autohifikisatiimi, jonka suomalaisvahvistukset esitellään seuraavassa jutussa.

Laitemerkkien kotimaas-sa Saksassa vuonna 2001 perustettu Brax-tiimi ottaa

jäsenikseen Helix ja Brax -autohi-filaitteilla lajia harrastavia ja alan kisoissa kilpailevia autohifistejä ympäri maailman. Noin vajaa vuosi sitten kotimaamme autohifikonka-reihin lukeutuva, ja Suomen Brax-tiimiläisten yhteyshenkilönä toimi-va Jani Mattila bongasi linkin tiimin nettisivuille Braxin pääsivuja selail-lessaan.

”Puhuin asiasta ensimmäise-nä Kolkan Kimmolle, joka innostui heti tiimiin liittymisestä ja ehti jät-tää jäsenhakemuksen sisään jopa ennen minua itseäni”, muistelee Jani. Hieman myöhemmin mukaan liittyi vielä seinäjokelainen Kimmo Ala-Keturi.

Kyseessä on puhtaasti laite-valmistajan oma ”faniporukka” eli merkkien maahantuojat eivät ole mukana tiimitoiminnassa. Ihan kei-tä tahansa ei mukaan myöskään kelpuuteta, vaan hakijoiden har-rastustaustaa selvitetään Janin mukaan ennen hyväksymistä. Vähimmäisvaatimuksena aktiivijä-seneksi pääsylle on se, että autos-ta löytyy Braxin kaiutinelementtejä sekä Helixin tai Braxin vahvistimia. Myös pelkäksi kannatusjäseneksi liittyminen on mahdollista. Jäseniä Brax Teamiin kuuluu tällä hetkellä

kaikkiaan noin 40-50 kappaletta, pääpainon ollessa Saksassa.

YhteistoimintaaBrax Teamin ideana on yhdistää eri maiden harrastajia etenkin EM-kisojen aikaan. Teamin puoles-ta varataan hotellimajoituksia ja yhteistoiminta näkyy myös kilpailu-paikalla. Tiimillä on käytössä myös palkitsemisjärjestelmä, jossa kukin tiimiläinen kerää pisteitä. Näitä saa muun muassa kilpailusijoituksista sekä näkyvyydestä eri medioissa. Myös tiimimerkkien laitteiden mää-rä kisaajan autossa vaikuttaa pis-teisiin. Janin mukaan esimerkik-si viime vuonna kolme eniten pis-teitä kerännyttä palkittiin vuoden lopussa rahapalkinnoin. Aikaisem-min palkintoina on ollut myös har-vinaisia sarjanumeroituja autohi-filaitteita ja muuta spesiaalimpaa tavaraa.

Suomen tiimiläisten yhteishen-ki välittyy selvästi, kun on hetken rupatellut kaverien kanssa. Innos-tuneisuus hommaan on edelleen valtava, vaikka esimerkiksi Janil-la itsellään on takana jo lukuis-ten laitteistojen ja yli kymmenen vuoden kilpailupohja, johon sisäl-tyy jopa pari Suomen mestaruut-ta. Toki mestaruuksia löytyy myös kahden muun herran taskuista,

vaikka kisaura onkin hieman lyhy-empi. Porukan tähtäimessä ovat-kin lähinnä kansainväliset tapah-tumat, joissa riittää vielä tavoitel-tavaa. Tiimiläiset ovat hankkineet yhteisvoimin muun muassa mitta-laitteiston autojen säätämistä var-ten ja myös Suomen kisoissa pide-tään vahvasti yhtä. Mutta lisääkin harrastajia otetaan Janin mukaan ilomielin joukkoon. Liittymismaksu tiimiin on 99 euroa, sisältäen tiimi-takin ja paidan, sekä muuta oheis-rekvisiittaa kuten tarroja. Jos aihe kiinnostaa, vilkaise lisää: www.brax-team.com.

Käväisin kuuntelemassa tiimi-läisten autoja Tampereella loppu-syksystä 2009. Esittelyjen yhte-ydessä olevat kuunteluarviot on kirjoitettu melko kriittisellä kynäl-lä, sillä onhan kyseessä kuitenkin kolme äärimmäisen kovatasoista ja kokeneiden kisakonkarien huip-pulaitteista rakentamaa autoa, joilla lähdetään tavoittelemaan jopa EM-mitaleja. Mielenkiintoi-sen kuuntelusta teki myös se, että kaikissa autoissa oli käytössä täy-sin samat kaiutinelementit ja myös asennustapa oli hyvin yhdenmu-kainen. Kaikki kolme laitteistoa soivat omalla tavallaan hyvin, vaik-ka eroavaisuuksiakin löytyi todel-la paljon.

TEAM BRAX!Esittelyssä:

Tamperelainen Rotvalli Ruisinkin puuhamiehenäkin tunnettu Kimmo ”Talkkari” Kolkka on ehtinyt harrastaa äänentoistoa jo useamman vuosikymmenen ajan. Juuri 50-vuotismerkkipäiviään viettänyt perheenisä on ollut yksi näkyvimmistä hahmoista kotimaisessa autohifikilpailutoiminnassa jo vuodesta 2004 saakka. Kimmon meriittilistalle mahtuu kahden Suomen mestaruuden lisäksi myös esimerkiksi EM:n 4. sija vuodelta 2007. Kaverin veri vetää edelleen kovasti kansainvälisille areenoille, joten nelostilan voidaan odottaa vielä tulevaisuudessa päivittyvän pokaalisijaksi. Kimmon mottona on: ”se soi, jos sitä jaksaa säätää”. Nykyistä laitteistoa ei kuulemma ollut vielä paljoakaan säädetty, mutta varsin mallikkaasti sekin tuntui jo soivan.

KUUNTELUKäytin kuunteluissa AutoSoundin testeistä-kin tuttua Mika Koposen testilevyä, Bomfunk MC’s -yhtyeen In Stereo -albumia sekä Night-wishin From Wishes to Eternity -liveä. Ensim-mäisenä potilaana vuorossa oli Kimmo Kol-kan Fiat Stilo.

Bruce Springsteen: Streets Of Philadel-phia. Stereokuva jäsentyy varsin oikeaoppi-sesti ja pääpiirteissään kaikki muukin kuulos-taa olevan suunnilleen kohdallaan. Laitteiston diskantti tuntuu olevan äärimmäisen analyyt-tisen ja tarkan kuuloinen. Kohtalaisen eläväi-nen ja kirkas ensivaikutelma. Muistiinpanoista löytyy myös maininta laulajan äänen miellyttä-vyydestä, joka ei kuulosta perinteiseltä dome-keskarien tuotokselta. Kuustosella diskanttia tulee määrällisesti jo vähän liikaakin, vaikka sävy on edelleen mukavan tarkka ja soundil-lisesti kohtalaisen rasittamaton. Ehkä jotain ylimääräistä metallisen oloista viiltävyyttä on mukana, joka korostuu liiallisen tason myötä. Ei paha, mutta vaatisi ainakin pientä tasonlas-kua ollakseen erinomainen. Muuten ei juuri-kaan valittamista muiden äänialueiden soun-dista. Keskiääni toimii edelleen harvinaisen hyvin. Midbasso ja subbari erottelevat esimer-killisesti, mutta niiden yleissoundi on kallel-laan liialliseen pehmeyteen. Subin ja midbas-son taso on sangen maltillinen, mutta kuunte-lun edetessä alan kaipaamaan hieman lisää tavaraa alimmille taajuuksille.

Agentsilla Kääriäisen ääni on todella luonnollinen ja muutenkin biisi toimii erittäin hyvin. Nyt löytyy paremmin voimaa kuin edelli-sellä näytteellä. Matalampaakin bassoa tulee ja erottelu on edelleen kohdallaan. Tällä kap-paleella diskantin korkeahko taso ei häiritse. Lauluyhtye Rajaton: Butterfly. Diskantin run-saus tuo ääneen lisää elävyyttä ja parantanee myös tilantuntua. Myös nyanssit erottuvat sel-keästi. Tällaisella pelkästään lauletulla musii-killa ylä-äänien pinnassa olo ei häiritse, kuten joillain muilla taas saattaa tehdä. Junior Wells: Sweet Sixteen. Muuten ok suoritus, mutta lau-lajan ääni kaipaisi hiukan lisää auktoriteet-tia. Subbari ja midbasso hiukan vaisuhkot. Se mitä tulee, tulee hyvin, mutta aavistuksen pehmeästi. Erottelukin on asiallinen, vaikka tasoa saisi kuitenkin olla enemmän ja var-sinkin midbassoissa pitäisi olla reippaammin lyöntiä. Bela Fleck & The Flecktones: Flight of the Cosmic Hippo. Ylimääräistä resonointi-ääntä erottuu jostain auton takapäästä. Tämä kuitenkin selittyi kuuntelun jälkeen subbarin kartion päälle jääneellä sepelinpalalla, joka pärisi kartion ja suojaritilän välissä.

Äänenvoimakkuuden säätö saa aikaan etukaiuttimista kuuluvaa, juuri havaittavissa olevaa ”rusahtelua” ja ”narahtelua”. Muita häi-riöääniä en löydä. Muuten Hipolla meno on hieman vaisuhkoa. Toisto ei mene ihan alim-mille saakka ja bassonuottien loppuiskut tule-vat heikonlaisesti. Rammsteinin alun puhees-sa on paatosta. Alkutömähdyksissä ei ollut ihmeemmin voimaa ja tuntui, että basso kul-keutui jonnekin muualle kuin ohjaamon suun-taan. Napakamman basson tullessa mukaan peliin midbassot hoitavat kuitenkin homman-sa kunnialla ja tarkkuutta löytyy. ”Paukutte-lee mukavasti”, löytyy muistiinpanoista, kuten myös maininta siitä, että ihan kernaasti reip-paamminkin vielä saisi läiskiä. Toccatalla huo-maa, että kyllä tämä subbari vähän matalam-mallekin toistaa. Matalin nuotti ei tunnu, mut-ta muut erottuvan penkissä. Tältä osin ihan jees. Bomfunkin Freestylerilla auton takaosa resonoi reippaasti ja osoitamme syyttävällä sormella edelleen sepelinpalaa. Tai jos joku muukin siellä resonoi, niin menköön tuon piik-kiin sekin. Subbari tuntuu penkissä, mutta ei ihan niin kuin se voisi tuntua. Ulottuvuutta ja tasoa lisää kiitos, tässä järjestyksessä. Toisto on kuitenkin pääpiirteissään ok, joten ripaus lisää tasoa ei olisi pahasta.

Nightwish toimii soundillisesti keskimää-räistä autolaitteistoa paremmin eli ei riivi kor-via isommallakaan volumella. Kitaroissa on kokoa, mutta subbarin/midbasson vaimeus latistavat vähän kuunteluiloa tällaisella musii-killa. Rumpukuviot jäävät pahasti piiloon ja tuntumattomiin. Tila aukeaa sinänsä kohtalai-sen hyvin, Walking in the Air -slovari pelittää jopa hyvinkin mainiosti, tätä unohtuu helposti vain kuuntelemaan, joka on aina merkki siitä että homma on kunnossa.

Kimmo Kolkan

TALKKARIHIFIT!

Näkymä Kimmon työautonakin toimivan Stilon ohjaamoon. Pääkaiuttimien oikeanlainen suun-taus on tärkeää ja tässä laitteistossa siihen on kiinnitetty selvästikin huomiota.

Braxin Matrix-sarjan dome-keskiääni ja diskantti ovat asennettuina vanerista valmistettuihin paneeleihin, jotka on kiinnitetty oven peilikolmioihin säädettävien pallonivel-varsien kanssa. Näin oikean suuntauksen hakeminen on mahdollista vielä asennuksen jälkeenkin. Peilikolmioita vasten olevat pohjat on muotoiltu vanerista lasikuitua apuna käyttäen. Kaikkien auton paneelien nukkaukset hoiti tarvasjokelainen alan yritys.

Ovista alempaa löytyvät Matrix 6.1 -midbassot loi-vasti yläviistoon suunnat-tuina. Elementtien suun-taimet on kiinnitetty oveen M6-läpipulteilla oven sisäl-lä olevaa vanerikaulusta vasten.

AutoSound 17

AutoSound 19

KUSKIOmistaja ............................. Kimmo KolkkaIkä ................................................50 vuottaAsuinpaikka ................................ TampereAmmatti ..........................KiinteistönhoitajaAutohifiharrastus aloitettu ...Vuonna 1980Kisatoiminta aloitettu ...........Vuonna 2004Parhaat sijoitukset ........ SM voitto 2005 ja 2008, EM 4. 2007Muut harrastukset Rotukissojen kasvatus, kotihifiNettisivut ..........................www.kolkka.org

KULKINEMerkki ..................................................FiatMalli Stilo Multi Wagon 130 Active 1.8 16vVuosimalli ...........................................2006

KUSKI JA KULKINEHIfITSoitin ...........................Alpine IVA-W505RSignaaliprosessori ........Alpine PXA-H701CD-vaihtaja ...................Alpine CHA-S624Vahvistimet 2 x Brax Matrix X4 (4 x 280 W RMS)Diskantit ............................ Brax Matrix 1.1Keskiäänet ........................ Brax Matrix 2.1Midbassot .......................... Brax Matrix 6.1Subwooferi ...................... Brax Matrix 10.1Akku ............. Ground Zero GZBP12.2500Johdotus ............................Nordost, FocalVaimennukset ....Dynamat, Standartplast,

Brax XvibrationMuuta ............CTEK Multi XS25000 -laturi

kiinteästi asennettuna, Alpine Blackbird -navigaattori, soittimelle kondensaattori

▲ Vaikka autossa on aktiivinen 4-tiejärjestelmä, ei tavaratila ole kuitenkaan pie-nentynyt hifilaitteiston vuoksi käytännössä yhtään. Tämä on toki oleellista, sil-lä kiinteistönhoitajan työssä tarvittavat työvälineet pitää aina mahtua mukaan. Myös kontin paneelit on nukattu ja pleksi-ikkunallinen laiteräkki valaistuksineen tuo mukavasti näyttävyyttä. Vahvistimina löytyy kaksi nelikanavaista 4 x 280 wa-tin tehoista Brax Matrix -päätettä, joista toinen ohjaa kolmikanavaiseksi kytket-tynä midbassoja ja subbaria. Signaaliprosessorina on Alpine PXA-H701. Kontin vasemman sivuposken takaa löytyy vielä kuuden levyn CD-vaihtajakin. Matrix-sarjan kymppituumainen subbari löytyy lasikuituisesta suljetusta kotelosta kar-tio ylöspäin asennettuna.

▲ Hienosti muotoiltu asennuspaneeli Alpinen näyttösoittimelle.

▼ Ei ihan perustason paukkulankapiuhaa, vaan RCA-kaapeloinnista tässä au-tossa pitää huolen litteät Nordost Blue Heaven -huippupiuhat. Kaiutinkaapeleina Kimmo luottaa Focalin Utopia-sarjan johtimiin.

▲ Varapyöräkotelosta löytyy itse kuparista työstetty sulakeblokki sekä suoja-kannen alla lymyilevä hifijärjestelmän lisäakku, joka on malliltaan GZ 12.2500.

Renault Megane Break '00 MEGANE!

18 AutoSound

Nokialainen Jani ”Jampe” Mattila harrasti ennen autohifiin hurahtamistaan aktiivisesti mäkihyppyä aina kansainvälisellä tasolla saakka. Kilpailutoiminta autohifin parissa alkoi vuonna 1998, jolloin rakennusaihiona toimi Citroen BX. Citikoita Jampelta löytyi parikin kappaletta, joista jälkimmäisellä napattiin ensimmäinen SM-voitto vuonna 2005. Samana vuonna kulkuväline vaihtui nykyiseen Relluun, jolla kaveri pokkasi seuraavan finaalien ykköspyttynsä jo heti pari vuotta myöhemmin 2007. Autohifipiireissä Jani tunnetaan kokeilunhaluisena harrastajana, jonka autoista on aina löytynyt todella pikkutarkasti toteutettuja asennuksia sekä myös massasta poikkeavia laiteharvinaisuuksia. Myös asennukset vaihtuvat tiuhaan. Meganestakin löytyy jo viides kokoonpano. Kokemusta on käyty hakemassa myös Tanskan EM-finaaleista pari vuotta sitten ja miehen tulevaisuuden suunnitelmissa siintävätkin jo uudet kilpailumatkan Eurooppaan.

Jani Mattilan

► Meganen ohjelmalähteenä toimii Cla-rionin todella harvinainen Jenkkimark-kinoille tarkoitettu DSP-soitin. Tässä on sisäänrakennettuna 4-tieaktiivisuodin ja kanavakohtaiset viivesäädöt, ja muukin olemus uhkuu high end -laatua.

▲ Diskantin ja keskiäänen asennus-paneelit on leikattu useasta metalli-levyn palasta ja ne on tarkoituksella muotoiltu mahdollisimman kapeiksi. Suuntaus onnistuu pallonivelletyn varren ansiosta. Takaapäin katsottuna paljastuu yksi erikoisuus, sillä panee-lit ovat takaa osittain avonaiset. Janin mukaan tämä vaikuttaa positiivisesti ääneen, vaikka elementit ovatkin it-sessään takaa suljetut.

◄ Brax Matrix -midbassot hengittä-vät vaimennetusti kojelaudan sisään eli mitään varsinaista kotelointia niille ei ole. Toimii kuitenkin paremmin kuin ovissa.

▼ Kuva Janin asennusdokumentaa-tiosta. Pääkaiuttimien asennuspaikat on kiinnitetty autoon hitsaamalla, kyl-lä pysyy! Tosin auton omistajalla on tähänkin asennuskohteeseen liittyen vielä uusia valtteja hihassa, näemme ehkä seuraavalla kaudella…

◄ Kojelaudan päällinen on kokenut rankkaa modi-fiointia, sillä sen päätyihin tehtiin paikat 6,5-tuumai-sille midbassoille. Mega-nen ovissa olevia kaiutti-mia on äärimmäisen han-kala saada soimaan hyvin, joten tämä oli parempi ratkaisu. Ja saatiinpahan basso-osasto samalla pa-remmalle korkeudellekin.

”se soi, jos sitä jaksaa säätää...”

Audi A4 Avant 1.8T '02

AutoSound 2120 AutoSound

KUSKIOmistaja .................................. Jani MattilaIkä ................................................33 vuottaAsuinpaikka ..................................... NokiaAmmatti ...... Automaatiomekaanikko, tällä hetkellä paperityöntekijäAutohifiharrastus aloitettu ...Vuonna 1994Kisatoiminta aloitettu ...........Vuonna 1998Parhaat sijoitukset SM voitto 2005 ja 2007Muut harrastukset . Mäkihyppyvalmennus, kotihifi

KULKINEMerkki ........................................... RenaultMalli ....................................Megane BreakVuosimalli ...........................................2000

KUSKI JA KULKINEHIfITSoitin .............................Clarion DRZ9255Signaaliprosessori ................. SoittimessaVahvistimet ....... Helix A6 (6 x 75 W RMS)

Helix A1 (300W RMS @ 4 ohm.)Diskantit ............................ Brax Matrix 1.1Keskiäänet ........................ Brax Matrix 2.1Midbassot .......................... Brax Matrix 6.1Subwooferi ...................... Brax Matrix 10.1Akku ................................Odyssey PC680Johdotus .....................................AIV, DLSVaimennukset .....Dynamat, Standartplast

KUUNTELUFiatin jälkeen kuuntelussa oli Jani Mat-tilan Megane. Brucella alkuvaikutelma on edellisen auton jälkeen todella rau-hallinen ja jopa verhoutunut. Joo-o, het-ken pidempään kuunneltuani olen var-ma, että laulajan äänessä on verhou-tuneisuutta ja kokonaisuus on hieman kallellaan mattapainotteiseen. Tätä ei pidä kuitenkaan ymmärtää pelkästään negatiivisena, koska tällaisenaan set-ti on helposti lähestyttävä ja ei aina-kaan aiheuta nopeasti kuunteluväsy-mystä. Stereokuvan osalta homma on hyvin kunnossa. Kuustosella ilmenee vähän samoja piirteitä kuin Kolkan Sti-lossa. Ihan kuin keskiäänen ja diskantin jakotaajuuksien välimaastossa tai ala-diskantissa olisi jotain korostumanpoi-kasta, joka saa aikaan erikoisen metal-lis-sähköisen sävyn. Diskantti on tässä-kin hyvin skarppi ja analyyttinen – jopa pienoiseen viiltävyyteen saakka. Pientä yleistä selkeyden puutetta esiintyy, muu-ten mukava kuunneltava. Subbarin tasoa on hieman enemmän kuin Stilossa, ja sävyltään myös tässä subi/midbasso on vähän pehmeähkö. Erottelu on hyvä. Laulajan sijainti on varsin etäällä tuulila-sin etureunan tietämillä. Agentsilla laula-ja siirtyy pykälää lähemmäs kuuntelijaa ja leviää hieman sijainnin osalta, ei siis ole mikään aivan pistemäinen, vaikka kohtuullisen kohdallaan onkin. Edelleen pisteitä rasittamattomuudesta.

Lauluyhtye Rajaton: Butterfly. Lau-lajan sijainti on nyt todella tarkka, mutta muuten tila ei aukea ihan yhtä hyvin kuin edellisessä tapauksessa. Muistiinpa-noissa lukee myös maininta uneliaasta menosta. Juniorilla unihiekat sitten taas karisevat nopeasti, vaikka perusrauhal-lisuus onkin mukana. Toimii ja sven-gaa hyvin. Midbassojen toisto on vähän ohuehko, mutta korkeus sitten taas on erittäin hyvä ja vakaa. Läimettä voisi irro-ta reippaammin. Subbarin ja midbasson yhteispeli on kuitenkin erittäin hyvä. Subbarin yleissoundiin voisi laittaa ripa-uksen lisää puhtia, sillä välillä tulee vai-kutelma, että alabassot soittavat hiukan jäljessä. Huuliharppu naukuu varsin asi-allisesti ja luonnollisesti, ehkä aavistus lisää särmää niin olisi todella hyvä.

Bela Fleck & The Flecktones: Flight of the Cosmic Hippo. Pienoista turhaa mörinää mukana äänessä. Toistaa pykä-län alemmas kuin Stilon subbari ja terä-vät tömähdykset tulevat uskottavammin, hyvä! Rammstein: Heirate Mich. Alun puhe tulee kyllä ihan selkeästi, muttei oikein pelottavasti niin kuin parhaimmil-laan. Kiva ja rasittamaton kuvaavat tätä suoritusta. Vauhtia ja reippautta jäädään kaipaamaan. Toccatalla tulee vähän ris-tiriitainen olo. Tavallaan tavaraa irtoaa, muttei sitten taas penkissä kyllä tunnu juuri ihmeemmin mitään – ainakaan niin kuin pitäisi tuntua. Janitalla Sävyt solju-vat rauhallisen tapaan eteenpäin ja tois-toa kuvaavat hyvin kappaleen sanat: ”kuulen äänen, nukahdan”. Eli tavallaan hyvä, että on rasittamaton soundi, mutta lähes täydellinen särmän puute tekee sii-tä tosiaankin hieman uneliaan.

Bomfunkilla subin kaksijakoisuus nostaa päätään. Tavaraa taas tulee, mutta tuntemukset jäävät liian vähäisik-si. Rauhallisesta sävystä johtuen tätä-kin levyä voi huoletta luukuttaa hanat kaakossa, ei ota korviin sitten yhtään. Nightwishilla sama homma, volume on likimain pohjassa, mutta korvat lepää-vät. Toisaalta tällä materiaalilla rauhal-lisuus ei saa aikaan niinkään negatiivi-sia tuntemuksia, vaan homma pelittää hitaammillakin biiseillä jopa sangen upeasti. Tilantuntu aukeaa poikkeuksel-lisen hyvin ja bassopääkin on mukavas-ti mukana. Walking in the Air sai muis-tiinpanoihin erityismaininnan, toimii sai-raan hyvin! Rauhallisesta perussoundis-ta johtuen settiä voi soittaa huomattavan lujaa. Se lisää tunnelmaa tämänlaisella musiikilla, jota pitääkin kuunnella kovaa. Mahtipontisuus ei jää rauhallisuuden jal-koihin, vaan homma toimii! Kokonaisuu-tena kylläkin vähän materiaaliriippuvai-nen laitteisto.

▲ Tavaratilasta löytyy hieno pystyyn nostettava laiteräkki kahdelle Helixin A-sarjan vahvistimelle. Telineen metalliosat leik-kautettiin tamperelaisessa Il-Met Oy:ssä. Metallikehyksiä lukuun ottamatta lähes kaikki muu onkin sitten tehty itse. Jani ei edes lähde arvioimaan asennuksiin käyttämäänsä aikaa, vaan toteaa vain, että kaikki vapaa-aika ja vähän päällekin on käytetty tallilla puuhasteluun. Kymppituumaiselle Matrix-elementille valmistetulla suljetulla kotelolla on kokoa noin 40 litraa. Painoa löytyy myös reippaanlaisesti eli lähes 35 kiloa. Tukevuutta antaa paksu, noin 40-millinen kerros betonihartsia. Kuulemma kotelon seinämästä ei enää mennä läpi edes iskuporakoneella…

▲ Näyttävän tyylikäs ovikokonaisuus! Tällä hetkellä alimmaiset kaiutinpaikat toi-mivat kuitenkin lähinnä koristeina.

▲ Noin parinkymmenen kilon painoi-nen laiteteline laskeutuu alas manu-aalisesti ja tavaratilaan voidaan vielä lastata oikeasti jotain matkatavaroita-kin. Ylä-asennossa telineen pitää jyke-vä kaasujousi.

▼ ja ►Meganen virtajärjestelmään sisältyy tavaratilassa majaileva pie-nikokoinen Odysseyn lisäakku, sekä takapenkin takaa paljastuva tyylikäs itse valmistettu sulakekeskus. Kone-huoneen pääsulake on integroitu käyn-nistysakun välittömään läheisyyteen, tarkalleen ottaen sen päälle.

Kimmo Ala-Keturin

PURE HIGH END!

Seinäjokelainen 22-vuotias Kimmo Ala-Keturi kilpaili viime vuonna vasta ensimmäistä täyttä kauttaan. Kaveri keräsi kesän mittaan kuudesta eri osakilpailusta pelkkiä 1. ja 2. sijoituksia ja finaalissa pyyhki pöytää vastustajillaan napaten komeasti Suomen mestaruuden selvällä erolla toiseksi ja kolmanneksi tulleisiin. Kimmon Audin laitteistosta ja asennuksista käy selväksi, että tämän auton kohdalla hommat on mietitty viimeistä piirtoa myöten valmiiksi, ennen kuin mitään on alettu asentaa. Järjestelmällisyys ja asioiden tekeminen oikein kuuluvat myös todella huikeassa toistossa, joka kestää arvioinnin millä tahansa mittapuulla.

◄ Diskantin ja dome-keskiäänen asen-nuksessa on käytetty samaa asiallista metodia, jollainen nähtiin myös viime numerossa esitellyssä Isopahkalan Mi-kon Audissa. Kahdeksan millin alumiini-levystä valmistettuihin telineisiin kiin-nitetyt elementit istuvat ilmavasti koje-laudan päädyissä ja suuntaaminen on yksinkertaista löysäämällä paria pulttia. Myös johdotuksen suojaukset on help-po tarkastaa kilpailutilanteessa.

▼ Kaiutintelineet on pultattu kahdes-ta kohtaa kojelaudan metallirunkoon, todella hyvä keksintö!

▲ Oviasennuksen kruunaa auton väriin maalattu lasikuitupaneeli ja tyylikäs kiiltävä Brax-logo.

▲ Midbassoille on ovissa metalliset asennuskau-lukset, joissa elementit pääsevät hengittämään esteettä oven sisään, eli kaulus ei kapene sisään-päin. Myös kevyttä suun-tausta yläviistoon löytyy.

22 AUTO S OUND

KUUNTELUKolmikon viimeisenä otin soundimaistiai-set Ala-Keturin Audista. Bruce Springs-teen: Streets Of Philadelphia. Alkuvai-kutelmana nousee ensimmäiseksi esil-le laulajan sijainti, joka on todella etääl-lä edessä, oikein harvinaisen pitkällä. Leveyden osalta stereokuva jäsentyy asiallisesti ja tarkasti. Äänikuva ulot-tuu kyllä edestä jopa auton ohjaamon ulkopuolelle. Muuten toisto vaikuttaa skarpilta ja tasapainoiselta. Kuustosel-la huomio alkaa kiinnittyä todella asialli-sesti toimivaan subbariosastoon, vaikka elementti on sama, niin ääni poikkeaa edukseen parista edellisestä. Keskiää-net toistuvat muuten mukavasti, mutta jonkinlaista pienoista ohuudentuntua on olemassa. Agensilla Jorma pysyttelee bändeineen kohtuullisen kaukana edes-sä. Läsnäoloa löytyy, muttei laulaja työn-ny lainkaan niin lähelle kuin se monil-la laitteistoilla tekee (eli Jorma ei tule naamalle). Pientä ohuutta on edelleen keskarissa, mutta muuten on aivan lois-tava suoritus. Diskanttitoisto on tähän saakka ollut kautta linjan analyyttinen, muttei yhtään viiltäväsävyinen. Oike-astaan voisi luonnehtia jopa samaan aikaan skarpiksi ja silti heleäksi. Olisi-kohan tämä musikaalinen diskantti? Voi-si vaikka ollakin. Subbari on kyllä pirun hyvä. Tasoa on sopivasti ja erottelu tun-tuu penkissä ja jalanpohjissa saakka. Subbari ja midbasso puhuvat samaa kieltä eli yhteispeli toimii ja vaiheistus on kohdallaan. Toisto tuntuu myös mene-vän oikeasti alas saakka.

Rajattomalla kaikki toimii niin kuin pitääkin toimia. Tilaa on ainakin eteen-päin hyvin, leveyssuunnassa ei ihan niin hyvin, mutta perusasiallisesti kuitenkin. Laulajien sijainnit jäsentyvät näistä kol-mesta laitteistosta parhaiten. Selkeä suoritus. Juniorilla meno on ehkä ihan aavistuksen väsähtäneempää kuin sen pitäisi olla. Saattaa olla hiukan liian kilt-ti setti, joka päästää äänitteen helpol-la eli kaipaisi jotain pientä särmää aina-kin tämän näytteen kanssa. Midbasson tarkkuus voisi olla vähän parempi ja iskuissa saisi kernaasti olla vielä enem-mänkin voimaa. Cosmic Hipolla basso-pään toistossa on vähän liikaa mörinää ja nuottien lopputömähdykset tulevat kyllä tarkasti, mutteivät aivan sellaisella voimalla kuin voisi. Toisto menee kiitet-tävän matalalle ja erottelu on mörinästä huolimatta hyvällä mallilla. Rammsteinin alun puhe tulee kyllä oikealla asenteella, mutta suhteellisen kaukana oleva voka-listin sijainti häivyttää intron pelottavuut-ta ja paatosta. Esimerkiksi Kolkan Fiatis-sa tämä toimi pykälää uskottavammin. Biisin alun tiukka basso tulee tarkasti ja sopivalla voimalla.

Toccatalla alkaa olla jo melkein oikeanlaista menoa. Matalinkin väpä-tys oikeasti tuntuu penkissä ja muuten-kin erottelu toimii. Ehkä ripaus lisääkin saisi olla voimaa, mutta varsin hyvä on näinkin. Janitalla toisto on selkeä. Ei ole tietoakaan laulajan nenäsoundis-ta ja bassopääkin pelittää oikein asial-lisesti. Bomfunkin Freestylerillä basso-värinät tuntuvat selkeästi penkissä niin, että jopa biisin intron matalan väristyk-set tuntuvat! Niistä ei kahden edellisen auton kanssa ollut tietoakaan. No jopas nyt. Tämä on ihan oikea subbari. Erot-telu on myös loistavaa tasoa. Kehutaan nyt kunnolla, kun aihetta kerran piisaa. Nightwishilla kitarat tulevat aavistuksen kireästi, muuten toisto on mallillaan. Tila ei aukea aivan parhaalla tavalla. Wal-king in the Air skulaa tässäkin setissä jäätävän hyvin eli tekee mieli kuunnel-la moneen kertaan silmät kiinni ja jättää muistiinpanojen teko kokonaan väliin. Tällä biisillä tilavaikutelmakin alkaa avautumaan, joskin sen osalta vielä löytyisi pientä parannettavaa. Soundil-lisesti on kyllä hyvä, subbari ja midbas-so antavat osaltaan sellaista ryhtiä, jota ei läheskään jokaisesta autolaitteistos-ta löydy.

KUSKIOmistaja ........................Kimmo Ala-KeturiIkä ................................................22 vuottaAsuinpaikka ................................SeinäjokiAmmatti ............................. SähköasentajaAutohifiharrastus aloitettu ...Vuonna 2004Kisatoiminta aloitettu ...........Vuonna 2009Parhaat sijoitukset ............ SM voitto 2009Muut harrastukset .......Ei ole aikaa muulle

KULKINEMerkki .................................................AudiMalli .....................................A4 Avant 1.8TVuosimalli ...........................................2002

KUSKI JA KULKINEHIFITSoitin .......................Alpine F1 DVI-9990RSignaaliprosessori ....Alpine F1 PXI-H990Vahvistimet .... 2 x Brax X2400 (4 x 110 W RMS)Diskantit ............................ Brax Matrix 1.1Keskiäänet ........................ Brax Matrix 2.1Midbassot .......................... Brax Matrix 6.1Subwooferi ...................... Brax Matrix 10.1Akku ...................... 2 x Optima Yellow TopJohdotus ............................Viablue, SupraVaimennukset ............................. DynamatMuuta ..............Soittimelle kondensaattori

▲ Alpinen F1-sarjan huippuohjelma-lähde istuu komeasti keskellä koje-lautaa. Soittimen alapuolelta vaihde-kepin edestä löytyy Braxin jännite-näyttö.

▲ Samaan aikaan yksinkertaista, näyttävää ja toimivaa. Kaikki kontin laitteet ja asennukset on saatu pohjan tason alapuo -lelle, joten tavaratila on lähes 100-prosenttisesti käytössä.

▼ Soittimelle löytyy pienikokoinen kondensaattori asennettuna hansi-kaslokeroon. Eikä muuten ole mitään huuhaata, parantaa ihan oikeasti ää-nenlaatua. Konkan vieressä makoilee soittimen kookkaanpuoleinen virta-lähde.

▲ Nice! Kaksi kromattua Braxin high end -päätettä sekä Alpinen F1-signaalipros-su. Myös itse valmistettu sulakeblokki on hieno yksityiskohta. Kansi nousee ja laskee kaasujousien varassa.

▲ Subbarivalinta on Brax-tiimin au-toissa helppoa, koska mallistossa on vain yksi kymppituumainen elementti. Myös tässä tapauksessa asennus on tehty suljettuun koteloon kartio ylös-päin. Kuuntelun perusteella en olisi uskonut, että elementtejä oikeasti on vain yksi. Matalaa tuli ja muutenkin toi-mi loistavasti.

▼ Tässä pikaresepti kolmivaihee-seen katon vaimennukseen Kimmon tapaan. Liimataan alumiiniliuskoja Si-kaflexilla kattopeltiin, vedetään päälle Dynamatin butyylimattoa ja sen pääl-le paksumpaa solukumimattoa.