webinaari: oletko pilvinatiivi vai palvelimen vanki?

Planeetta Internet Webinaari: Oletko pilvinatiivi vai palvelimen vanki? 13.4.2016

Webinaari: Oletko pilvinatiivivai palvelimen vanki?

Tervetuloa webinaariin!


• Aihe: Oletko pilvinatiivi vai palvelimen vanki?• Kesto: 60 min• Esitä rohkeasti kysymyksiä, vastaamme webinaarin

niihin lopuksi


Heidi EronenTuotepäällikkö[email protected]@EronenHeidifi.linkedin.com/in/heidieronen

Lupu PitkänenJärjestelmä[email protected]@LupuPitkanenfi.linkedin.com/in/lupupitkanen

Puhujat

mailto:[email protected]

https://twitter.com/eronenheidi

http://fi.linkedin.com/in/heidieronen

mailto:[email protected]

https://twitter.com/lupupitkanen

http://fi.linkedin.com/in/lupupitkanen

• Webhostingin evoluutio: Palvelimista pilvipalveluihin• Pilvipalveluiden evoluutio• Palvelun valinta• Missä menen nyt ja siirtyminen uusiin toimintatapoihin• Kysymyksiä ja vastauksia


Webinaarin agenda

Webhostingin evoluutio: Palvelimistapilvipalveluihin


Webhostingin evoluutio: Palvelimistapilvipalveluihin

• Perusteet: Mistä kaikesta webhosting koostuu?• World Wide Webin kaupallistuminen 1994-1997• Yleistyminen ja "Dot Com" buumi 1998-2002• Web 2.0 ja virtualisointi, 2003-2008• Pilvipalvelut 2009-2015• Tulevaisuus pilven takana 2016 ->


Mistä webhosting koostuu?


Mistä webhosting koostuu?

• Sivusto/sovellus HTTP-protokollalla selaimillepalvelimen toimesta

• Verkkotunnus (domain) ja sen nimipalvelut (DNS) ohjaavat IP-osoitteeseen

• Rauta: Fyysinen palvelinlaite, verkkoyhteydet, tallennus, palvelinkeskus

• Softa: Käyttöjärjestelmä, web-palvelin, sovellusalusta, tietokannat

• Palveluntarjoaja tai mahdollisesti useita jotka toimivateri kerroksissa

• Palvelut: Varmistukset, valvonta, tuki, tietoturva


Webin kaupallistuminen 1994-1997


• 1990-luvun taitteessa kehitetty WWW aluksi lähinnä akateemisessa käytössä

• Domain nimet kaupallisesti saataville 1995• Isommilla yrityksillä ja brändeillä omia sivustoja,

portaalit• Usein vielä omat fyysiset palvelimet ja yksi sivusto per

IP-osoite• Pääosin staattisia sivustoja, alkeellista toiminnallisuutta

(CGI-skriptit)• Ensimmäiset webhosting-palvelutarjoajat


Webin kaupallistuminen 1994-1997

Yleistyminen + DotCom 1998-2002

• Edullinen webhotelli (shared hosting) lyö läpi, yrityksilläkotisivut

• Vuokrapalvelimet ja kuormantasaus• Välivaiheen valmisratkaisu: Appliancet, softa ja rauta

samassa paketissa• Sovellusalustoina LAMP (Linux, Apache, MySQL, PHP),

ASP ja Java• SSL-salaus/HTTPS yleistyy, verkkokauppa• Sovellusvuokraus alkaa, vielä ei puhuta pilvipalveluista

(SaaS)


Web 2.0, virtualisointi 2003-2008

• Web 2.0: Toiminnallisempi ja osallistavampi web• Julkaisujärjestelmät ja frameworkit (Wordpress,

Drupal, Joomla!) yleistyvät• Ketterämpi sovellusalusta Ruby on rails, tehokkaampi

web-palvelin nginx• Agile metodit kehityksessä lyöneet läpi• Suomessa fi-verkkotunnusten sääntelyä vapautetaan

2003• Virtualisointi ja ensimmäiset IaaS-pilvipalvelut


Pilvipalvelut 2009-2015

• Laaja kirjo PaaS ja XaaS pilvipalveluja saataville• Virtuaalikoneet valtavirtaa, dynaaminen

skaalautuvuus/hinnoittelu• DevOps kulttuuri, kehitys + operaatiot nivoutuvat• Konfiguraatioautomaatio, versionhallinta, jne.

standardeja työtapoja• Docker sovelluskontit (application containers)• Uudet sovellusalustat kuten node.js haastavat LAMP:in


Tulevaisuus pilven takana 2016 ->

λPlaneetta Internet Webinaari: Oletko pilvinatiivi vai palvelimen vanki? 13.4.2016

Tulevaisuus pilven takana 2016 ->

• Jatkuva julkaisu (continuous delivery) standarditoimintatapa

• Docker tai vastaavat sovelluskontit valtavirtaa• Kaikki liikenne salattua (HTTPS/TLS)• Tallennus: Arkistointi objekteina, kaikki muu SSD-

levyillä ja johdannaisilla• Oma pilvi kaikkien saatavilla, hybrid/private cloud• Sovellukset ajossa ilman palvelimia: NoOps/Lambda tai

sovellus kokonaan selaimessa


Pilvipalveluiden evoluutio

Ote John McCarthy:n puheesta MIT

Centennial:ssa vuodelta 1961Planeetta Internet Webinaari: Oletko pilvinatiivi vai palvelimen vanki? 13.4.2016

"Computing may someday be organized as a public utility just as the telephone system is a public utility. Each subscriber

needs to pay only for the capacity he actually uses, but he has access to all programming languages characteristic of a very large system … Certain subscribers might offer service to

other subscribers … The computer utility could become the basis of a new and important industry."

http://en.wikipedia.org/wiki/John_McCarthy_(computer_scientist)

Pilvipalvelut ovat


Internetin kautta tarjottavaa kapasiteetti- tai ohjelmistopalveluita, jotka palvelun käyttäjät saavat

käyttöönsä palveluna, ilman oman laitteiston tai ohjelmiston hankkimista.

Itsepalvelu Skaalautuminen

Ohjelmistorajapinnat(API:t) Maksa käytöstä Saatavuus

Käyttövalmis

Pilvipalveluiden käyttö


• Pilvipalveluita hyödynnetään jo yli 80 prosentissaorganisaatioita Suomessa

• Pilvipalveluiden käyttö kasvaa keskimäärin 30 prosenttia vuonna 2016 sanoo Gartnerin tutkimus

Miksi pilvipalveluita?

• Liiketoiminnan ja uusien ratkaisujen kokeileminen ketterämmäksi

• Kustannustehokkuus –Skaalautuvuus –Maksaminen käytön mukaan–Automaation lisääminen

• Sopimuksien joustavuus– Ei pitkää sitoutumista

• Hinnoittelun joustavuus


Pilvipalveluidenhyödyntämisen esteet

1. Palveluiden tuntemus

2. Tietoturvariskit

3. Sijainti

4. Kustannustekijät

5. Juridiset kysymykset

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tietotekniikan käyttö yrityksissä [verkkojulkaisu].ISSN=1797-2957. 2014, 3. Pilvipalvelut . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 12.4.2016].Saantitapa: http://www.stat.fi/til/icte/2014/icte_2014_2014-11-25_kat_003_fi.html


Nykyaikainen pilvimaisema


Palvelumallit


Käyttöönottomallit


HybridCloud

PublicCloud

Private Cloud

CommunityCloud

Miten valita sopiva palvelu?


Miten valita sopiva palvelu?

Arvioi mitä nykyisten ympäristöjen ja toimintatapojen“pilveistäminen” tarkoittaa?

- Sovelluksen arkkitehtuuri– Käytössä olevat henkilöresurssit– Toimintatavat– Tietoturvavaatimukset (julkinen vai yksityinen pilvi)– Datan sijaintivaatimukset– Tukipalvelut


Hinnoittelu, SLA:t, sopimukset

• Kustannusten perusteena "sopimus" vai todellinenkäyttö?

• Joustavatko hinnat kummatkin suuntaan?• SLA:t mittarit• Sopimuskaudet


Tietoturva


• Datan sijainti• Datan sijainti on monille organisaatioille tärkeä kysymys

pilvipalveluissa. Organisaatio saattaa edellyttää, että data sijaitsee joko Suomessa tai ainakin EU-alueella.

• Datan hallinnointioikeudet: • Osapuolet (Toimittaja, ohjelmiston toimittaja, alihankkijat)• Alueet (jos mennään kotimaan rajojen ulkopuolelle)

• Lisäpalvelut• Palomuuraus, VPN- palvelut, tietojen turvaamisen, -

salauksen ja varmuuskopionnin optiot

Sudenkuopat

• Datan sijainti• Juridiset kysymykset

– Sopimus- ja vastuukäytännöt• Tukipalvelut

– Paikallisen tuen saaminen• Palvelun siirrettävyys


Siirtyminen uusiin toimintatapoihin


Siirtyminen uusiin toimintatapoihin

Tavoitteita jotka pysyneet samoina 1990-luvulta asti:

• Websovellusten ja -sivustojen kehitystehokasta/ketterää (time to market)

• Suorituskyky sekä skaalautuvuus vaihtelevienkäyttäjämäärien mukaan

• Tietoturvallisuus, vikasietostuus ja käytettävyys• Kustannussäästöt infrastruktuurissa• Toimittajariippumattomuus• Selkeä vastuunjako


Käytän webhotellia, palvelimia tai virtuaalikoneita, miksi pilveen?

• Webhotelli ei skaalaudu ja tietoturva ei ole välttämättäriittävä

• Jos sivusto tai sovellus on fyysisen palvelimen"vankina", vikatilanteista toipuminen voi olla hyvinhidasta sekä skaalaaminen hidasta ja vaikeaa, samapätee osittain virtuaalikoneisiin

• Parhaimmillaan vastuut vähenevät ja ennakoitavuuskasvaa, jalostuneempaa palvelua


Miten vanha websivusto tai -sovellustaipuu palvelimelta pilveen?

• Valmiin PaaS-alustan käyttöönotto joka ei edellytä senomien rajapintojen käyttöä, eikä sovelluksenkoodaamista uudelleen pilveä varten

• Ylläpidetyn IaaS-kapasiteetin hankkiminen, jossapalveluntarjoaja tai konsultti huolehtii operaatioista(tietoturva, konfigurointi, yms.)


Mitä tehdä jos julkaisujärjestelmällätehty sivusto on jäänyt tuuliajolle?

• Jos sivuston toteuttaja ei enää käytettävissä tai huolehdi julkaisujärjestelmästä, harkitse senhankkimista palveluna (Wordpress tai Drupal as a Service)

• Korkeampi kustannus kuin pelkkä webhotelli tai palvelintila, mutta pienempi verratuna siihen ettäsivustolla tartutetaan haittaohjelmia asiakkaille


Mitä tehdä kun palvelinten ylläpitoon eiole aikaa?

• Jos haluat jatkaa ylläpitoa itse, käytäkonfiguraatioautomaatiota (esim. Ansible)

• Vaihtoehtoisesti ulkoista ylläpito ja konfigurointikokonaan palveluntarjoajalle

• Pitkällä tähtäimellä pilvinatiiviksi, ei palvelimia


Miten uusi websovellus kannattaatoteuttaa tai vanha uudistaa?

• Pilvinatiivi voi koodata sovelluksen rakentumaanuseiden erikoistuneiden pilvipalveluiden varaan

• Docker sovelluskonttien käyttöä kannattaaharkita/testata joka tapauksessa

• Harkitse vähintään uusia sovellusalustoja (node.js) tai edes web-palvelinta (nginx)

• Myös PaaS- tai ylläpidettyä alustaa, jotta voit keskittyäkoodaamiseen


Jatkuvaan julkaisuun (continuous delivery), miksi ja miten?


Jatkuvaan julkaisuun (continuous delivery), miksi ja miten?• Käyttäjät vaativat uusia ominaisuuksia saataville yhä

nopeammassa tahdissa• Jäykkien julkaisusyklien (esim. 4 kertaa vuodessa)

sijasta uusi versio voidaan julkaista periaatteessa koskatahansa

• Testaaminen ja koko deployment prosessiautomatisoitu ja virtaviivaistettu

• Mahdollistajina mm. versionhallinta, Docker sovelluskontit ja konfiguraatioautomaatio


Kysymyksiä ja vastauksia


Kiitos osallistumisesta ja kysymyksistä!

Materiaalit ovat saatavissa Slidesharessawww.slideshare.net/planeetta

Seuraa pilvipalveluiden kehitystä blogissammeblog.planeetta.net


http://blog.planeetta.net/

webinaari: oletko pilvinatiivi vai palvelimen vanki?

Technology