Esitelmä Korkeakoulututkimuksen symposiumissa 25.8.2008

"Wissensarbeit Macht Frei"Jukka Peltokoski

Jyväskylän yliopistojukpelto@jyu.fi

&Joel Kaitila

Jyväskylän yliopistojosakait@jyu.fi

Esitys internetissä:http://www.slideshare.net/jukpelto

Hiljaista kapinaa Jyväskylän yliopistolla

Kuva: http://yritysilmanyhteystietoja.wordpress.com

Yliopistomuutos

Lissabonin strategia ja tietotalous 70-luku: ”Tiede kansaa palvelemaan” Yliopiston palvelutehtävä ja tieteen autonomia Vähämäki: yritysmuotoistuminen Patomäki: NPM, uusi hallintokulttuuri Kumpikin: tieteen logiikka vs. yrityslogiikka

Ero: rönsyily vs. ideaalit ts. arvopohjan palauttaminen vs. tieteen uudelleen keksiminen

Vaihtoehto? Pohjana uudistusten kriittiset analyysit: sivistysyliopistoliike ja uuden työn keskustelut

Tiedepoliittisesta näkökulmasta työvoimapoliittiseen

Yliopiston uudelleen organisointi Mittarit ja kontrollit yliopistolaisten proletarisaationa

Yliopiston ”läpikapitalisoituminen” Yliopisto uuden luokkajaon laboratoriona

Työläistutkimuksen paikka?

Sivistysyliopistopuhe (SYP) Patomäki: Yliopistouudistus uhkana vapaata kriittistä tutkimusta ja sisällöllistä opetusta kohtaan sekä kurjistaa työolosuhteita

Kritiikki: SYP ohittaa tuotannon näkökulman, puhuu vain tehostamisesta

Rajoittuu julkishallinnon rakennemuutokseen (NPM, UPJ)

Ei kosketa tietotyövoiman intressejä kuin ”tieteilijöinä”

Ei avaa näkymiä kuin valtiollisen suojeluksen anomiseen

Tietokykykapitalismi

Tiedon tuotannollisen roolin korostuminen Innovaatiot, teknologiakehitys, palvelut

Korkeasti koulutettu työvoima Yliopisto tuotantolaitoksena

Kyse ei vain toiminnan (määrällisestä) tehostamisesta vaan (laadullisesta) uudelleen järjestämisestä

”Palvelutehtävä” vastauksena uudenlaisiin odotuksiin

Sivistyneistöstä duunareiksi?

Yliopisto ei tuotannollisen asemansa vuoksi mikä tahansa julkishallinnon instituutio

Yliopistotyöntekijöiden aseman muutos Sivistyneistön ja työläisten klassinen erottelu

60-luku: Korkeakoulut avautuvat massoille keskiluokkaistumisen väylänä

Erottelun mielekkyys nykytilanteessa? Autonomiasta taylorisaatioon Kysymys itsetiedostuksesta?

Ristiriidan paikantaminen

Nostalgiaa ja hiljaista kapinahenkeä Autenttisen tieteen ideologia ja paradoksi: omien intressien uhraaminen

Ristiriitojen kokeminen henkilökohtaisina

Työläistutkimus joukkovoiman organisoimisena? Organisaatiokokeilu Pyrkimys vastata kyynisyyden ja opportunismin ilmapiiriin

Työläistutkimus I Yhteistutkimus, militant research Alku Marxissa, jenkkien kautta italialaiseen operaismoon 50-70-luvuilla

Avoimesti puolensa valitseva tutkimus, kieltää neutraalin lähestymistavan työn maailmaan

Yhtäältä objektiiviset faktat, toisaalta subjektiiviset kokemukset

Pyrkimys tilanneanalyysiin sekä organisoitumiseen ja voimaistumiseen

Työläistutkimus II

Marta Malo de Molina: luokkakokoonpano 1) Ajatus, että on maanalainen ja hiljainen konflikti, joka jatkuu päivittäin työläisten toimesta kapitalistista työn organisaatiota vastaan;

2) Käsitys, että yritysten hierarkkinen organisaatio on itse asiassa vain vastausta työläisten taisteluihin;

3) Intuitio, että kaikki taistelusyklit jättävät jälkeensä poliittisia saostumia, jotka kristallisoituvat työvoiman subjektiivisessa rakenteessa (tarpeina, käyttäytymisinä ja antagonistisina käytäntöinä) ja joihin sisältyy tietty määrä lujuutta ja peruuttamattomuutta.

(Megafoni 10.9.2006)

Linjoja eteenpäin

Inhimillinen pääoma keskeisenä käsitteenä Käsite uusklassisesta taloustieteestä, erit. Gary S. Becker

Koko ihmiselämä tuotantovälineenä ja ”työvoimatavarana”

Käsite vastaa tilanteeseen, jossa tietokykyihin investointi talouskasvun strateginen keskiö

Tarkastelukulma siihen, miten yliopisto yhtäältä käyttää, toisaalta tuottaa inhimillistä pääomaa

Tavoitteena käsitteen radikalisointi

Kiitos!