Yhdysryhmäopetus elämänkatsomustiedossa

ET LO-valinnaisosa

Eero Salmenkivi

Opettajankoulutuslaitos

Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

Yhdysryhmäopetuksen käsite

Eri-ikäiset ja -tasoiset oppilaat samassa ryhmässä Suomessa termi yhdysluokkaopetus, englanninkielisiä

multi-age-luokka ja multigrade-luokka Käsite ja termin ’yhdysryhmäopetus’ korostaa niiden

oppiaineiden erityisongelmia, jotka joutuvat toimimaan

yhdysryhmissä, vaikka muu koulu toimii tavallisessa

yhden ikätason luokkaopetuksessa.

Yhdysluokkaopetuksen historiaa

Suomessa kansakouluopetuksen alkaessa 1800-luvun

lopulla suuri osa oli yhdysryhmäopetusta. Usein yksi opettaja opetti neljää ’osastoa’ (n. 4 vuosiluokkaa)

Ainedidaktiikka varsin kehittymätöntä

Myös muualla maapallolla yhdysluokkaopetus on ollut ja

on pikemminkin sääntö kuin poikkeus monissa paikoissa. Yhdysluokkaopetus kytkeytyy ikäryhmisen pienuuteen

→ suurten kaupunkien ulkopuolella Esim. HY:n normaalikouluissa yhdysluokkaopetus osana

normaalia harjoittelua lakkautettiin 1990-luvun alussa

Useissa muissa Suomen OKL:issa edelleen käytössä

Yhdysluokkaopetus on yhä merkittävä opetusmuoto myös Suomessa

Vuonna 2002 Suomen 3274 alakoulusta (luokat 1–6 tai

esi–6) oli 59 % alle 80 oppilaan kouluja. Niissä

yhdysluokkaopetuksella on merkittävä sija. Yhdysluokkaopetusta on lisätty myös suurissa kouluissa

ennen kaikkea, koska sen on uskottu edistävän lasten

sosiaalista kehitystä (Helsingissä esim. Roihuvuoren ala-

aste). Uusi suomalainen tutkimus on aika vähäistä.

Suuri osa alan suomalaisesta didaktisesta keskustelusta on

käyty 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Merkittäviä kokeiluja 1970-luvulla. E. Kalaoja väitellyt yhdysluokkaopetuksesta 1982. T. Peltonen väitellyt pienistä kouluista 2002.

Uusien yhdysluokkien tausta-ajatuksia

1. Sosiaaliset edut,

tausta-ajatuksena, että ihmiset ”luonnollisemmin” elävät

heterogeenisissä ikäryhmissä. Yhdysluokat kootaan vapaaehtoisesti kasvatuksellisen

hyödyn takia:On eduksi, jos ryhmässä on eri ikäisiä, koska

samanikäisten lasten ryhmissä usein kilpailua ja

aggressiota.Yhdysluokassa sosiaalisten taitojen harjoittelu

monipuolista, esim. oppilaat auttavat helpommin

nuorempia kuin ikätovereita.Jokainen kuuluu vuorollaan eri ikäryhmiin, jolloin

lapsen sosiaalinen asema voi muuttua.

Uusien yhdysluokkien tausta-ajatuksia

2. Oppiminen, myös oppiminen voi olla tehokkaampaa

eri-ikäisten ryhmässä:Opettajan rooli muuttuu ja oppilaiden omatoimisuus

kasvaa.Eri-ikäisten erilaisten näkökulmien vuoksi kognitiivisia

jännitteitä.Hyödynnetään Vygotskin ’lähikehityksen vyöhykettä’:

oppiminen tehokkainta haasteiden ollessa juuri oman

osaamistason yläpuolella. On tärkeä muistaa, että nämä ovat mallin

puolestapuhujien argumentteja. Käytännön opettajilta

myös kriittisiä ääniä lähinnä mallin rasittavuus opettajille.

Opetusjärjestelyt uusissa yhdysluokissa

Ns. luokaton koulu, jossa oppilas esim. kolme vuotta

samassa opetusryhmässä.Mahdollistaa valinnaisuuden ja esim. uskontoryhmien

joustavan jaon (tietty kurssimuotoisuus, vrt. lukio) Oppilaat säilyttävät luokkanimikkeensä ja varsinaiselle

opetusryhmälle voidaan käyttää omaa erityistä nimeä.

Yhdysryhmät

Myös yhdysryhmissä on em. myönteiset piirteet voivat

teoriassa toteutua. Käytännössä tätä ei juuri tapahdu ja sen aikaansaaminen

on opettajalle suuri haaste, koska oppilaat tapaavat niin

harvoin (poikkeus pienet ryhmät joissa paljon sisäruksia). Yhdysryhmät suuri haaste opettajalle

Yhdysryhmäopetuksen haasteita

Useat eri läksyalueet vaativat opettajalta paljon. Tuntien valmistelu työ moninkertainen

Opetus on aina suunniteltava pitkissä jaksoissa.

Mahdollisuus didaktiseen monimuotoisuuteen vähenee. Asian yhteinen käsittely lyhyempi kuin yhden läksyryhmän

opetuksessa Yhdysryhmissä on vaikeampi saavuttaa opetuksen

tiedollisia tavoitteita. Jne., esim: koordinointi koulua vaihdettaessa

Yhdysryhmäopetuksen ydinhaaste

Ydinhaaste: Opetuksen on vaihduttava

vuosittain/kausittain. Tavoitteena yleensä yksiläksyisyys.

Yhdysryhmäopetuksen mallit

Rinnakkaiskurssijärjestelmä Vuorokurssijärjestelmä Vuosikurssijärjestelmä

Rinnakkaiskurssijärjestelmä

Kaikilla yhdysryhmän OPS-ryhmillä eli läksykunnilla on

ytimeltään samansisältöinen opittava alue, mutta

pidemmälle ehtineillä laajempi ja/tai syvempi. Tavoite: ero opittavassa asiassa liittyy syvyyteen ja

laajuuteen, samalla sisältö tulee kerrattua; ongelmana

epämääräisyys ja toisto Esimerkki: 1.–3: ET:n yhdysryhmä keskustelee teemaan

ihmissuhteet ja moraalinen kasvu liittyvästä osiosta Minä ja

muut siten, että ykköset käsittelevät kavereita, kakkoset

perhettä ja kolmoset suhdetta kodin ulkopuolisiin aikuisiin.

Arvioinnin haasteena eriyttäminen, tosin ongelma vain (?) nivelkohdassa

jos annetaan arvostelu

Vuorokurssijärjestelmä

Yhdysryhmän vuosittainen (kausittainen) oppisisältö

vaihtelee vuorotellen. Esimerkki: 3.–4. yhdysluokka lukee parillisena vuonna

alkavina lukuvuosina oppiaineen 3. luokan sisällön ja

parittomina alkavina 4. luokan sisällön.

Arvioinnin haasteita vuorotellen. oppilaiden kehitysasteen rajat (jos ryhmän laajuus enemmän

kuin kaksi luokka-astetta)

nivelkohta

Vuosikurssijärjestelmä

Kullakin yhdysryhmän läksykunnalla on oma

oppimääränsä. Tavoite: vältetään muiden mallien ongelmat OPS-sisältöjä

työstämällä Oppimäärät koodataan spiraaliperiaatteen avulla niin, että

osa opetuksesta voi olla yhteistä. Esimerkki: 7.–9. ET ryhmä käsittelee kestävää kehitystä

siten, että 7. luokka tarkastelee asiaa kulttuuri-kurssin

näkökulmasta, 8. luokkalaiset ympäristöetiikan

näkökulmasta ja 9. luokan oppilaat tulevaisuuden

näkökulmasta.

ET OPS-perusteita ei ole voitu rakentaa näin, joten tämä

malli ei voi olla opetuksen eikä siten arvioinnin pohjana

Yhdysryhmät ja tilat

Jos käytössä ei ole vuorokurssijärjestelmää, opetustila on

syytä (jossain määrin) jakaa osiin. Pääsääntö: saman läksyalueen oppilaat opiskelevat

yhdessä, mutta kaikista pisteistä on yhteys opettajaan.

Esim:

Opettaja

1-2 pöytä 5-6 pöytä

3-4 pöytä

Muistutus: palkkiongelma

Elämänkatsomustiedossa hyvän osaamisen kriteerit

jakavat opetussuunnitelman kahdeksi ryppääksi: (esiopetus) 1 – 5 luokka

6 – 9 luokka

Kun 5. ja 6. luokan oppilaat opiskelevat samoissa

yhdysryhmissä, nämä kaksi eri ops-blokkia aiheuttavat

opetukselle (ja arvioinnille) ongelmia. Perusosan ns. ”korjattu taulukko” on pyrkinyt ottamaan

huomioon osan ongelmista, mutta opettajan pitää joka

tapauksessa kiinnittää huomiota kysymykseen niin OPS:n

laadinnassa kuin opetuksessa. Onneksi ongelma on poistunut kesällä 2012 hyväksytyssä

tuntijaossa

Tehtävä

Suunnitelkaa yhdysryhmäjako ja opetus karkeasti

yhtenäiselle peruskoululle, jossa on ET:ssä

luokalla 1: 2 oppilasta

luokalla 3: 1 oppilas

luokalla 5: 2 oppilasta

luokalla 6: 1 oppilasta

luokalla 7: 1 oppilasta

luokalla 9: 2 oppilasta Vuosiviikkotunteja (=opettajan palkkaa) on käytössä kaksi

tuntia. Koulu on uusi, ja oppilaiden aiemmista ET-opinnoista ei

lukujärjestystä ja opetusta suunniteltaessa ole tietoa.