Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen

Marjo Savijärvimarjo.savijarvi@helsinki.fi

Tässä esityksessä

• Kielikylpy

• Ensikieli lasten ja opettajan resurssina

• Oppimisen vaiheista

• Esimerkkejä

Kielikylpy- kehitettiin Kanadassa 1960-luvulla vastauksena

vanhempien vaatimuksiin ranskan opetuksen tehostamisesta

- opetusmenetelmä, jossa opittava kieli on vuorovaikutuksen väline

- kohderyhmänä paikallista enemmistökieltä ensikielenään puhuvat lapset

- kielikylpykielenä paikallinen vähemmistökieli- ns. varhainen täydellinen kielikylpy alkaa päiväkodissa ja

jatkuu peruskoulun loppuun

Kielikylvyn periaatteita päiväkodissa

• opettajat puhuvat lapsille kielikylpykieltä kaikissa tilanteissa

• opettajat ymmärtävät lasten ensikieltä ja lapset saavat käyttää ensikieltään sekä keskenään että opettajien kanssa

• lapset tulevat kielikylpyyn yhtä aikaa ja omaksuvat toista kieltä samoissa tilanteissa: kukaan ei osaa kielikylpykieltä ennestään

Kielikylpypäiväkoti oppimisympäristönä

• Toista kieltä opitaan osallistumalla päiväkodin arkitoimintoihin

• Vuorovaikutus on toiminnallista• Vuorovaikutus liittyy päiväkodin rutiineihin• Opettajat ymmärtävät lasten ensikieltä

→ ensikieli resurssina• Lapset aloittavat kielikylvyn yhtä aikaa

→ oppimisen yhteisöllisyys

Opettajat

Vanhemmat Lapset

K1= suomi

K2=ruotsi

K1~K2

Kielen valinta kielikylpypäiväkodissa

Väitöstutkimus

• Miten toista kieltä opitaan päiväkodissa?

• Videoitua vuorovaikutusta yhden kielikylpyryhmän arkitilanteista kahden ensimmäisen kielikylpyvuoden ajan

• Lapset 4-vuotiaita aloittaessaan kielikylvyn

• Tutkimusmetodina keskustelunanalyysi→ tutkimuskohteena arkiset vuorovaikutus-

tilanteet

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7309-0

Ensikieli resurssina

Lapsen keinona ilmaista itseään

Lea: mul on barbi.

V: nå du har en barbie me @lå:nga långa flät(-)@

Mallu: mä en saa ikinä ottaa barbei mukaan.

V: men vi måst prata me mamma

ja ska ↑säga åt mamma att du får nog ta hit.

V: vi ska prata.

V: Vikke ska säga åt din mamma

Mallu: paitsi nukkeja saan.

V: jå. (.) men du får nog också ta barbie om du vill.

Opettajan resurssina: opettaja tietää, miten lapsi tulkitsee hänen puhettaan

Jussi: jos kuvittelee king kongia ni sit näkee pahoja £unia eikö nii£.

V ((voitelee leipää)): °.jo° (.) °faktist°

V: >ha(de) du< sett (.) på sådant då.

V: ha du sett på sån film som heter kingkong.

V: ha du.

Jussi: kingkongii jos (.) kuvittelee nii menee m- (.) paha- (.) pahoja (.) unia (.) ↓saa.

Vrt. toisena vuonna: Jussi kertoo Robocopista

V: ha du titta på Robocop nu.Jussi: ei vaa mä oon kattonu sitä joskus.

Tulkintapohjana

• suomi ja suomenruotsi rakenteeltaan erilaiset kielet, mutta sanastossa yhteistä, mm. osa vuorovaikutusta jäsentävistä partikkeleista identtisiä:

jå / joo, nå / no, hej / hei• yhteisiä kulttuurisia piirteitä: monissa

lastenlauluissa on sekä suomen- että ruotsinkieliset sanat

Alkuvaiheessa lapset poimivat opettajanpuheesta suomelta kuulostavia sanoja ja tulkitsevat niitä suomeksi:

korv → ´korppu´skatt → ´katti´, ´kissa´,grotta → ´rotta´

Keskustelua aamupalapöydässä:

Jussi: Robin asuu Robin-luolassa eikös niinV: bor han (.) i en grottaAku: ei Robin oo mikää rottaV: ne (.) Robin e dendär Bätmäns ven e de int sant

han tycker om bätmänJussi: se on Bätmänin kaveriUlla: Hiiret on rottiaV: ne (.) en råtta e en råtta å en mus e en musMeri: lotta on lotta ja hiili on hiili

Opettaja tarjoilee leikkeleitä. Jussi osoittaa makkaraa.

V: korv ahaa de e korv

Jussi: £korpe£

Ulla: sehän on makkaraa

Jussi: tää on makkaraa eikä korppua

Ulla: se on tätä makkaraa samaa makkaraa

Meri: kyllähän aikuisen pitäis käsittää et tää on … se on

makkaraa eikä korppua. Korv kuulostaa ihan

korpulta.

Toiminnan ymmärrettävyys

LVI lokakuu / askartelu04 V: här e en limpensel?,

´tässä on liimapensseli´ 05 (.) 06 V: såhär?,=07 Jussi: =eiku liima°pens[seli°.08 V: [jå en lim?, 09 >dehär e lim<. ((yhdeksän riviä poistettu))18 Jussi ((laulaa)): kivaa olla ruatsinkielisessä19 tarhassa (.) tarhassa (.) tarhassa.

Ensikieli kehyksenä, johon ruotsinkieliset ilmaukset liitetään

V: men lite sylt sen också

när du har lite gröt

Santtu:mä haluun ↑paljon sylt

V: Meri vill du ha (.) mycke eller lite te

Meri: °lite°

(lapsi): mullaki on lite

(lapsi): tytöt otti lite.

Jussi: kaikki otti lite mutta mä otin mycke.

Ensimmäiselle syksylle tyypillistä

• Lapset tulkitsevat opettajan toimintaa

• Eivät tarkista ymmärtämistään vaan toimivat ikään kuin ymmärtäisivät

Ensimmäisen vuoden kevät

• Lapset tulkitsevat puhetta

• Kysyvät, jos eivät ymmärrä

Puheen ymmärtäminen

V: va de rolit att åka flygplan Lea.

LEA KATSOO V:A JA NYÖKKÄÄ

V: °.jå°

(1.5)

Meri: oom mäki menny lento[koneella

V: [å ↑du ha åkt flygplan(.) ja ↑just de ja.

Meri: Kanariansaarille

V: ↑jå:å

Meri: mut se ei ollu musta kivaa.

Ymmärrysongelman osoittaminen

V: var va du i går Jussi du var int alls här på dagis i går

Jussi: mitä

V: <var va: du i går>

du va int här vi sa @var e Jussi.@(1.0) JUSSI HIEROO OTSAANSA

V: va du hemma.(1.0)

Jussi: e(i).

V: var.

Jussi: no mä oli:n (.) tuolla (.) (↑poikien) (.) luona >vähä aikaa tai mä nukuil liian paljon

Meri: ku mä olin kipee ja mä heläsin ni (0.5) mun oikee silmä oli ihan kiinni enkä mä saanu sitä auki .hh

sitä piti pestä pumpulilla mut vasen oli auki

V: aj. (.) jå.

då hade du kanske riktit <ögoninflammation>.(2.0) MERI KÄÄNTYY KATSOMAAN V:A

V: de kan man ha. (.) .hm:

Meri: mitäh.

V: om du hade ögonin- hade du sjuka ögon.

Meri: joo.

Kati: mul oli selkä kipee.

Toinen vuosi: enemmän ruotsiaV: står Mallu i kö för att komma å baka.

V: ne?

Anu: ja vill komma å baka

V: jo du får komma som nästa Anu. (.) men int riktigt ännu. (.) ja nå om du ryms där.

Lea: ja vill också komma å baka

V: nå nu har du en massa små grisar(.) miljoner me små grisar.

V: du kan sätta de här oppe Meri.Anu: ja gör ganska mycke små hjärtor.

Opettaja Anu

(nu) har du ja gör

en massa ganska mycke

små grisar små hjärtor

Yhteenvetoa: 1) Miten lapset oppivat?

• Opettaja ja lapset tekevät yhdessä erilaisia asioita. Suuri osa toiminnasta on ymmärrettävää jopa ilman puhetta.

• Kun opettaja osallistuu vuorovaikutukseen ruotsiksi, ruotsinkielinen aines asettuu kierrätettäväksi.

• ”Language, the system, is what happens while we are busy with more vital concerns” (Anward 2005: 35).

2) Kielikylvyn erityispiirteitä

• Oppiminen on toiminnallista

• Oppiminen on yhteisöllistä

• Oppiminen tapahtuu lasten tahdissa

Sehän on makkaraa.

Sehän on makkaraa.

De e korv.De e korv.