yhteiskuntavastuu 2010 - finnair/media/files/f/finnair-ir/documents/fi/reports-and...estravel ltd,...
TRANSCRIPT
Ympäristövastuu: Finnair vähentää ympä
ristökuormitusta kaikessa toiminnassaan.
Vuodesta 1999 vuoteen 2017 mennessä Finnair vähen
tää päästöjään 41 prosenttia istuinta kohden. Finnairin
tavoitteena on ylittää viranomaisvaatimukset ja olla
johtava lentoyhtiö ympäristövastuun saralla.
Taloudellinen vastuu: Finnairin liikenne
kääntyi takaisin kasvuun vuonna 2010. Ilman
tuhkaa ja työtaisteluita myös tulos olisi noussut voitol
liseksi. Kestävällä toiminnalla Finnair on varmistanut
investoinnit uusiin lentokoneisiin ja siten liikenteen
kasvuun, joka turvaa ja tuottaa työpaikkoja.
Sosiaalinen vastuu: Finnairin tehtävä on
huolehtia asiakaistaan ja tarjota sujuvat len
toyhteydet osana suomalaista ja kansainvälistä infra
struktuuria. Sosiaalisen vastuun keskiössä on oma
henkilöstömme. Matkailussa kohteiden elinpiirin kun
nioittaminen on osa vastuullista toimintaa.
Yhteiskuntavastuu 2010
Sisältö Esipuhe – Mika Vehviläinen .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 02Johdanto – Kati Ihamäki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .04Finnairkonserni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 05Avainluvut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 06Sidosryhmät .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .08Visio ja tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11GRIraportointiperiaatteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
Taloudellinen vastuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15Taloudellisen vastuun tunnusluvut .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
Sosiaalinen vastuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .18Henkilöstöjohtaminen .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19Henkilöstövastuun tunnusluvut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21Vastuu ihmisoikeuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26Ihmisoikeusasioiden tunnusluvut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .28Yhteiskunnallinen vastuu .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29Yhteiskunnallisen vastuun tunnusluvut .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .30Tuotevastuu .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31Tuotevastuun tunnusluvut .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .33
Ympäristövastuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36Ympäristövastuun tunnusluvut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .37
GRI-taulukko . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .48
Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportin 2010 toimituskunta: Kati Ihamäki, VillePekka Pusa,
Maria Mroue. Konsepti ja toteutus: Miltton Oy, Projektipäällikkö Leena Löytö mäki, AD Sampsa Vou
tilainen, graafinen suunnittelija Ilkka Martio. Kuvat: Riitta Supperi ja Finnairin arkistot. Kiitokset:
Anja Koho, Taneli Hassinen, Janne Lumia, Tuulia Taipale ja Laura Kantanen
Finnair Oyj, Tietotie 11 A, 01053 Finnair
Puhelinvaihde: (09) 818 81
www.finnair.fi
www.finnair.fi/konserni
Vastuullinen toiminta on yri
tysmaailmassa välttämä
töntä. Menestyvät yrityk
set nivovat yhteiskunta
vastuun osaksi strategista
päätöksentekoa. Yhteis
kuntavastuu on yrityksen
toiminnassa osaalue, joka
koskettaa koko organisaatiota ja kaikkia yrityk
sen sidosryhmiä. Näin myös meillä Finnairissa.
Hankkeet tehokkaamman polttoainetalouden
saavuttamiseksi tuovat niin taloudellista kuin
ympäristöllistäkin hyötyä. Toimenpiteet johta
misen kehittämisessä parantavat työilmapiiriä
ja yrityksen haluttavuutta työnantajana, mutta
tuovat menestystä myös muilla mittareilla. Avoin
ja keskusteleva ilmapiiri rakentaa luottamusta ja
tuo uskottavuutta niin sisäisesti kuin ulkoistenkin
sidosryhmien kanssa.
Vuonna 2010 vastatuulta loivat tuhkakriisi,
äärimmäiset sääilmiöt sekä työtaistelut. Näistä
koitui haittaa niin asiakkaille kuin yhtiöllekin. Se
on valitettavaa. On pystyttävä luomaan kannat
tavaa kasvua kiristyvissä olosuhteissa ja muis
tettava, että motivoitunut henkilökunta puhaltaa
yhteen hiileen sen aikaansaamiseksi. Uudet, myö
täiset tuulet kuitenkin puhaltavat yhtiössämme
jo rivakasti.
Vastuullisuuden viitekehyksen nähdään usein
tulevan lainsäädännöstä ja edelläkävijäyritysten
odotetaan ylittävän nämä vaatimukset. Vastuul
liset yritykset kuitenkin myös luovat uusia käy
täntöjä. Sidosryhmät odottavat yritysten johtavan
riskejään – ei vain seuraavan tai minimoivan niitä.
Raportointi on tärkeä osa viestintää. Se vastaa
sidosryhmien kysymyksiin, mutta kertoo samalla
läpinäkyvästi ja vertailtavasti yrityksen vastuulli
suusstrategiasta ja toiminnan painopisteistä. Osa
edelläkävijän roolia on vaikuttaa ympäristöönsä ja
vallitseviin käytäntöihin. Medianäkyvyys ja sidos
ryhmien kiinnostus ympäristöasioihin ja vastuul
lisuuteen luo myös mahdollisuuksia yritykselle
osoittaa osaamistaan. Vastuullisuuden tulisi näkyä
kaikessa yrityksen toiminnassa ja strategiassa.
Uudistimme viime vuonna Finnairin identitee
tin. Valittu kiteytys ”designed for you” on pitkän
työn tulos. Prosessiin osallistettiin kaikki sidos
ryhmät, jotta tulos olisi mahdollisimman houkut
televa. Finnairin menestystekijät ovat laatu, luo
vuus ja raikkaus. Myös yhteiskuntavastuun osa
alueet kuuluvat näiden menestystekijöiden piiriin.
Menestyvät organisaatiot katsovat tulevaisuuteen
ja panostavat kestävään kilpailukykyyn.
Haluamme olla ympäristö ja laatutietoisen
matkustajan valinta. Laatua luovat niin osaava ja
motivoitunut henkilöstömme kuin uudet koneet
kin. Luovuudella vastaamme asiakkaan odotuksiin,
löydämme myös keinoja parantaa taloudellista
kestävyyttä sekä edistämme ympäristön kannalta
parhaita käytäntöjä. Näistä hyvänä esimerkkinä
toimivat muun muassa kierrätysprojektit. Raik
kaus korostaa myös kestäviä ja laadukkaita mate
riaaleja, ympäristömyötäisyyttä sekä tapaa toimia.
Sisäisesti olemme aloittaneet monia projek
teja, jotka tähtäävät kannattavaan ja kestävään
kasvuun. Erityisesti olemme painottaneet johta
misen kehittämistä ja henkilöstön hyvinvointia.
Osaava ja viihtyvä henkilöstö on käyntikorttimme
ulospäin. Vastuullinen yritys on myös haluttava
työnantaja sekä kiinnostava sijoituskohde.
Sisäisten aloitteiden lisäksi olemme kehit
täneet yhteistyötä partnereiden kanssa. Tämän
vuoden alussa vahvistimme yhteistyösopimuk
sen Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa kehitys
yhteistyöprojektissa Madagaskarilla. Jatkamme
lisäksi yhteistyötä Baltic Sea Action Groupin sekä
Lastenklinikoiden kummien kanssa. Näihin hank
keisiin myös matkustajamme voivat kauttamme
osallistua.
Haluamme olla lentoyhtiö, joka on designed
for you, vastuullisesti.
Mika VehviläinenToimitusjohtaja
Finnair Oyj
P.S. Tätä raporttia laadittaessa Finnair allekirjoitti
ensimmäisenä suomalaisyrityksenä ja maailman
laajuisesti ensimmäisten matkailualan yritysten
joukossa naisten aseman vahvistamista yhteis
kunnassa ja työelämässä tukevan YK:n aloitteen
(Women’s Empowerment Principles).
3 Esipuhe Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Haluamme olla ympäristö- ja laatutietoisen matkustajan valinta
2 Esipuhe Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
5 Finnairkonserni Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 20104 Johdanto Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Viime vuosi on oiva osoitus siitä, kuinka
lentoyhtiöiden yhteiskuntavastuun
kehittämisessä on mukana niin nor
miohjaus kuin markkinalähtöisetkin
vaateet, ja kuinka tärkeää dialogi sidosryhmien
kanssa on. Kuluneen vuoden aikana Finnair on
ollut aktiivisesti kehittämässä sidosryhmäyh
teistyötä erityisesti viranomaisten ja asiakkai
den kanssa. Yritykselle on tärkeää olla vastuulli
nen maailmankansalainen ja kuunnella aktiivisesti
ympäristöstä nousevia huolenaiheita.
Kansainvälisen siviiliilmailuorganisaatio ICAOn
37. yleiskokous käsitteli monia lentoliikenteeseen
liittyviä asioita, mutta ympäristökysymykset nou
sivat etualalle. Tavoitteena meillä oli osana Suo
men delegaatiota saada globaali päästösopimus
alalle. Raamit sopimukselle saatiin ja tavoitteita
kin polttoainetehokkuuden parantamiseksi kirjat
tiin. Kaukana ollaan kuitenkin vielä varsinaisesta
sopimuksesta, jolla saataisiin koko kansainvälinen
lentoliikenne päästökaupan ja vähennysten pii
riin. Sen sijaan EU:n päästökauppa etenee – eriä
vistä mielipiteistä huolimatta.
Finnair on yhteistyössä viranomaisten kanssa
valmistautunut huolella EU:n päästökaupan alka
miseen. Päästökaupan lisäksi EU:ssa useat maat
ovat esitelleet ”ekoveroja”, joiden tuoton myön
netään valuvan muualle kuin ympäristön tilan
parantamiseen. Alueellisilla päästökauppasopi
muksilla tai ekoveroilla ei siis vaikuteta ympäris
tön tilaan, mutta vaikeutetaan eurooppalaisten
lentoyhtiöiden kilpailuasemaa. Hyviäkin hankkeita
EU:ssa toki on – kuten vaikkapa yhtenäinen ilma
tila. Odotamme innolla myös sertifiointia bioje
tille, joka mahdollistaisi biopolttoaineiden käytön
lentoliikenteessä. Nämä lentoliikennettä ja mat
kaajia hyödyttävät hankkeet tuntuvat vain usein
edistyvän tuskastuttavan hitaasti.
Asiakkaat ovat yhä enemmän alkaneet edellyt
tää lentoyhtiöiltä ja matkanjärjestäjiltä vastuulli
suutta ja vaihtoehtoja ekologisen jalanjäljen pie
nentämiseksi. Selvästi havaittava trendi on sosiaa
lisen vastuun kysymysten nousu ympäristövastuun
rinnalle. Vastuullisuuden vaikutus näkyy matkus
tajien valinnoissa eri tavalla eri vaiheessa matkaa.
Joillekin jo matkasta unelmoitaessa tietyt matkus
tustavat tai kohteet ovat poissa laskuista, toisille
varausvaiheessa on tärkeää miettiä yhtiön ja rei
tityksen valintaa ja pystyä vertailemaan eri vaih
toehtoja. Monille on tärkeää, että matkan aikana
tuntee olevansa vastuullisen järjestäjän kyydissä
ja voi itse toimia vastuullisesti. Asiakkaalle jäävä
mielikuva on hyvin tärkeä, sillä hän kertoo koke
muksistaan myös eteenpäin. Tiedonvaihto sosi
aalisen median kautta on erityisen nopeaa. Mat
kan jälkeen on kyettävä reagoimaan nopeasti ja
kattavasti matkustajan kysymyksiin ja huolenai
heisiin. Kaikissa matkan vaiheessa Finnair pyrkii
auttamaan matkustajaa tekemään vastuullisia
valintoja. Olemme kehittäneet kuluvana vuonna
useita eri tapoja vastata asiakkaittemme toivei
siin. Näistä saamme tietoa aktiivisella asiakas
kuuntelulla, tutkimuksilla ja suorilla kontakteilla.
Matkaa varattaessa voi nettisivuiltamme löy
tää uudistetun ja edistyksellisen päästölaskurin,
tietoa laivastostamme, reiteistämme sekä yhteis
kuntavastuutyöstämme. Konserniimme kuuluvien
matkatoimistojen sivuilla on esitelty eri matkus
tustapoja, ja videoneuvotteluihin tarjotaan mah
dollisuutta. Myös hotellien ympäristöluokituksesta
on saatavana runsaasti tietoa. Matkan aikana vies
timme kierrätyksestä, operatiivisista keinoista
vähentää ympäristökuormitusta ja vastuullisesta
toimimisesta kohteessa. Matkaajat voivat myös
lahjoittaa Finnair Plus pisteitään yhteistyökump
paneillemme yhteiskuntavastuun saralla tai tukea
heidän toimintaansa ostamalla kierrätystuotteita
tai muita Finnair PlusShopissa myynnissä olevia
tuotteita, joiden tuotto menee yhteiskuntavastuu
hankkeisiin. Lisäksi olemme valmiita vastaamaan
kysymyksiin ja otamme palautetta mielellämme
vastaan. Uutena sosiaalisen median viestintäka
navana blogien rinnalle on perustettu Finnairin
Facebooksivu.
Sidosryhmillemme pyrimme vastaamaan
myös raportoiden edellisen vuoden työstämme.
Tänä vuonna raportointitapa hieman muuttui ja
teimme paperiversion myös yhteiskuntavastuu
osuudesta. Yhteiskuntavastuuseen kiinteästi liit
tyvät artikkelit löytyvät vuosikatsauksestamme ja
taloudellisen vastuun sekä riskinhallinnan osiot
puolestaan taloudellisesta katsauksesta. Tämä
raportti sisältää GRI:n edellyttämät indikaattorit
sekä kuvaukset yhteiskuntavastuun johtamisesta.
Raportoimme edelleen myös Carbon Disclosure
projektissa (CDP), jonka sivustolla lukumme ovat
julkisia.
Yhteistyötä vastuullisen matkailun saralla
teemme myös kuulumalla vastuullisen matkai
lun työryhmiin niin koti kuin ulkomaillakin. Näi
den avulla on mahdollista paitsi kehittää omaa
toimintaa niin myös jakaa mielenkiintoisia näkö
kulmia ja parhaita käytäntöjä. Hankkeet lentolii
kenteen biopolttoaineiden kaupallistamisen osalta
ovat hyvä esimerkki laajaalaisesta yhteistyöstä.
Finnairin oli tarkoitus aloittaa kaupalliset lennot
biokerosiinilla, mutta tässä vaiheessa emme löy
täneet kaikilla mittareilla meille kestävää vaihto
ehtoa, ja myös sertifiointi myöhästyi. Jatkamme
kuitenkin yhteistyötä, etenkin tutkimus ja kehi
tystyön saralla, ja toiveena on edelleen aloittaa
lennot biopolttoaineella mahdollisimman pian.
Jatketaan vastuullista yhteistyötä!
Kati IhamäkiKestävän kehityksen johtaja
Finnair Oyj
Oikeita asioita, konkreettisia toimia Finnair-konserni
Finnairkonserni harjoittaa maailman
laajuisesti lentoliikennettä ja sitä tuke
via palveluja. Konsernin liiketoiminnot
jakautuvat lentoliikenteeseen, lentotoi
mintapalveluihin sekä matkapalveluihin.
Lentoliikenneliiketoimintaalueeseen kuulu
vat Lentoliikenne, rahtiyhtiöt Finnair Cargo Oy ja
Finnair Cargo Terminal Operations Oy sekä len
tokonehankinnoista ja lentokoneiden vuokraso
pimuksista vastaava Finnair Aircraft Finance Oy.
Lentotoimintapalveluihin kuuluvat lentokoneiden
huolto ja korjaustoiminnasta vastaavat Finnair
Technical Services Oy ja Finnair Engine Services
Oy, maapalveluyhtiö Northport Oy, cateringyhtiö
Finnair Catering Oy, sen tytäryhtiö Finncatering
Oy sekä kiinteistöistä vastaava Finnair Facilities
Management Oy. Matkapalveluihin kuuluvat mat
kojenjärjestäjä Oy Aurinkomatkat – Suntours Ltd
Ab sekä sen tytäryhtiöt Horizon Travel, Calypso,
Takeoff/Matkayhtymä Oy, matkatoimisto Suo
men Matkatoimisto Oy (SMT), sen tytäryhtiö A/S
Estravel Ltd, Matkatoimisto Oy Area ja matka
alan teknologia ja järjestelmäasiantuntija Ama
deus Finland Oy.
Finnairkonsernin henkilöstön määrä on noin
7600. Finnairin pääkonttori sijaitsee HelsinkiVan
taan lentoasemalla ja myyntiyksiköitä Finnairilla
on yli 20 maassa. Finnairin reittiliikenteen pää
paino on Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä.
Finnair on listattu Helsingin pörssiin vuonna
1989. Osakkaita on noin 7 000. Suomen valtio
omistaa Finnairin osakkeista 55,8 prosenttia ja
ulkomainen omistus on noin 16 prosenttia. Finnair
konsernin vuotuinen liikevaihto on noin kaksi mil
jardia euroa. Konsernin omavaraisuusaste vuonna
2010 oli 36,2 prosenttia, nettovelkaantumisaste
(Gearing) 27,8 prosenttia ja oikaistu nettovelkaan
tumisaste 79,6 prosenttia. Vuonna 2010 Finnairin
lennoilla kulki 7,1 miljoonaa matkustajaa ja rahtia
ja postia kuljetettiin 123 154 tonnia. Myytyjä hen
kilökilometrejä kertyi 19 222 miljoonaa.
Finnairilla oli vuoden 2010 lopussa 65 viikoit
taista reittilentoa Helsingistä yhdeksään Aasian
kohteeseen. Finnairin Aasiankohteet ovat Bang
kok, Delhi, Hongkong, Nagoya, Osaka, Peking,
Shanghai, Soul ja Tokio. Finnair lentää kauko
lentoja lisäksi päivittäin New Yorkiin.
Ensi kesänä Finnair lentää Aasiaan yhteensä
74 viikkovuoroa 10 kaupunkiin: Hongkongiin
12 viikkovuoroa sekä päivittäin Tokioon, Osakaan,
Nagoyaan, Souliin,Pekingiin, Shanghaihin, Bang
kokiin ja uudelleen avatulla reitillä Singaporeen.
Delhiin lennetään kuudesti viikossa. Finnairin
Aasianverkostoon kytkeytyy 40 Euroopan ja
9 kotimaan reittikohdetta. Samalla tarjotaan run
sas valikoima suoria yhteyksiä Suomesta muualle
Eurooppaan.
3Dmallinnus Airbus A340 koneesta. Finnairin laivaston keskiikä on alle seitsemän vuotta, kaukoliikennelaivaston alle neljä vuotta.
7 Avainluvut Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 20106 Avainluvut Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
2010 2009 2008
Suora taloudellinen arvo, Miljoonaa euroa
Konsernin liikevaihto 2 023,3 1 837,70 2 255,80
Liiketoiminnan muut tuotot 20,1 47,8 27,1
Rahoitustuotot 6,5 8,9 22,1
Tuotot yhteensä 2 049,9 1 894,40 2 305,00
Jaettu taloudellinen arvo
Yrityksen ulkopuolelle maksetut rahavarat, materiaalit ja palvelut, liiketoiminnan muut kulut
Toiminnalliset kulut ilman poistoja sekä henkilöstökuluja
1 485,1 1 407,7 1 648,8
Maksut henkilöstölle Henkilöstökulut 438,8 482,3 538,6
Maksut osakkeenomistajille ja lainantarjoajille Osinko, euroa 0 0 0
Korot ja muut rahoituskulut 26,3 18,7 26,7
Maksut valtiolle (verot) 10,2 29,4 16,1
Jaettu yhteensä 1 960,4 1 938,1 2 230,2
Toiminnan kehittämiseen jäänyt taloudellinen arvo 89,5 43,70 74,80
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä tytäryritysten hankinnat 5,3 325,5 231,2
Toiminnallinen tulos -4,7 171,1 0,8
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), % -0,4 7,8 3
2010 2009 2008
Polttoaineen kokonaiskulutus, 1 000 kg 704 885 712 487 831 423
g/RPK 35,1 36,0 38,0
g/ASK 27,0 27,3 28,6
g/RTK 283,0 313,5 330,0
g/ATK 184,7 183,7 186,9
CO2päästöt, 1 000 kg 2 220 388 2 244 334 2 618 982
g/RPK 110,5 113,5 119,8
g/ASK 85,0 86,1 90,0
g/RTK 891,5 987,4 1 039,6
g/ATK 581,7 578,6 588,6
Taloudellinen vastuu
Ympäristövastuu
RPK = myydyt henkilökilometrit.
ASK = tarjotut henkilökilometrit.
RTK = myydyt tonnikilometrit eli kapasiteetin käyttö hyötykuorman painon mukaan.
ATK = tarjotut tonnikilometrit eli kapasiteet ti hyötykuorman painon mukaan.
RPK ja ASK kuvaavat henkilöliikenteen suoritteita ja RTK sekä ATK kuvaavat koko hyötykapasiteetin (henkilöt + matkatavarat + rahti) suoritteita.
Henkilöstön vaihtuvuus 2010 2009 2008
Lähtövaihtuvuus, % 7,3 5,2 4,5
Sosiaalinen vastuu 2010 2009 2008
Sairaus ja tapaturmapoissaolot, % 5,5 5,4 5,8
Sosiaalinen vastuu
Avainluvut
Istuimia Lukumäärä Omat Vuokratut Keski-ikä
Airbus A319 123 11 7 4 9,2
Airbus A320 159 12 6 6 8,4
Airbus A321 196 6 4 2 9,9
Airbus A330 297 8 4 4 1,0
Airbus A340 269 6 5 1 7,0
Boeing B757 227 4 0 4 13,0
Embraer 170 76 6 2 4 4,9
Embraer 190 100 10 6 4 3,1
Yhteensä 63 34 29 6,7
Finnair-konsernin laivasto 31. 12. 2010
2010 09 08 07 06
Lentotunteja 202 244 207 178 232 389 228 487 211 813
Lentokilometrejä, 1 000 135 609 139 835 155 300 147 094 133 890
Tarjottuja henkilökilometrejä, milj. 25 127 26 260 29 101 26 878 23 846
Myytyjä henkilökilometrejä, milj. 19 222 19 935 21 896 20 304 17 923
Matkustajakäyttöaste, % 76,5 75,9 75,2 75,5 75,2
Tarjottuja tonnikilometrejä, milj. 3 808 3 920 4 485 4 074 3 602
Myytyjä tonnikilometrejä, milj. 2 471 2 298 2 545 2 365 2 100
Kokonaiskäyttöaste, % 64,9 58,6 56,7 58,0 58,3
Matkustajia, 1 000 7 139 7 433 8 270 8 653 8 792
Rahtia ja postia, 1 000 kg 123 154 89 234 102 144 98 684 93 807
Finnairin liikennetietoja 2006—2010
9 Sidosryhmät Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 20108 Sidosryhmät Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Finnair on jo pitkään raportoinut monia asi
oita toimintansa vastuullisuudesta viran
omaisille, sillä lentoliikenne on hyvin sää
delty toimiala. Tämä on hyvä perusta,
sillä osaamme tuottaa luotettavaa ja vertailtavaa
tietoa toiminnastamme.
Finnairin ensimmäinen ympäristöpoliittinen
organisaatio perustettiin vuonna 1987, ja ympä
ristöasioista on raportoitu säännöllisesti vuodesta
1996 lähtien. Vuonna 2009 koimme tarpeelliseksi
lähteä mukaan GRIohjeistuksen mukaiseen rapor
tointiin, jolla saavutettaisiin parempaa vertail
tavuutta ja läpinäkyvyyttä sekä raportoitaisiin
yhteiskuntavastuusta kokonaisuutena eli sosiaa
lisista ja taloudellisista vaikutuksista ympäristö
vaikutusten ohella. Vielä kuitenkin kaivataan alan
omaa mittaristoa. Myös asiakastapaamisissa on
tullut esille tarve yhdenmukaistaa raportointia
sekä laskentaa. Tämän vuoksi Finnair pyrkii rapor
toimaan yhteiskuntavastuustaan kansainvälisten
ohjeistusten mukaisesti.
Lentoyhtiöille on elintärkeää omata hyvä suh
teet sidosryhmiin, olivatpa nämä sitten asiakkaita,
sijoittajia, mediaa, kansalaisjärjestöjä tai viran
omaisia. Toiminnan edellytykset ja kasvun oikeu
tus riippuvat kaikista näistä.
Finnair näkee sidosryhmävuoropuhelun
yhtenä tärkeimpänä yhteiskuntavastuun ele
menttinä. Keskustelussa on koetettu siirtyä pas
siivisesta vastaajan ja raportoijan roolista kohti
aktiivista keskustelunaloittajan roolia. Tuodaan
esille eri teemoja, haastetaan vallitsevia totuuksia,
etsitään ja esitetään uusia näkökulmia.
Viranomaisten kanssa on tärkeää keskustella
tulevaisuuden liikenneratkaisuista ja pohtia mah
dollisia lainmuutoksia. Olemme olleet aktiivisesti
mukana luomassa lainsäädäntöpohjaa EU:n pääs
tökaupalle sekä pohtineet tulevaisuuden liiken
neratkaisuja niin Suomessa kuin kansainvälises
tikin. Myös alan järjestöjen kesken sekä esimer
kiksi lentokonevalmistajien on olennaista pohtia
muutoksia lainsäädännön vaatimuksissa ja toki
myös muiden liikennemuotojen ratkaisuja. Jo kus
tannusrakenteenkin vuoksi on tärkeää ennakoida
esimerkiksi polttoaineenkulutuksen kehitystä ja
eri polttoaineiden mahdollisuuksia. Alan toimijoi
den keskuudessa ovat nousseet esille erityisesti
meluasiat sekä päästölaskenta, mihin Finnairkin
on panostanut julkaisemalla todellisiin päästö
lukuihin perustuvan, kvartaaleittain päivittyvän
päästölaskurin ensimmäisenä lentoyhtiönä maa
ilmassa.
Asiakkaiden ja esimerkiksi kansalaisjärjestö
jen kanssa keskusteltaessa on arvokasta vastata
huoliin ympäristön tilasta ja muutoksesta sekä
matkailun sosioekonomisista vaikutuksista. On
koetettava ennakoida tulevaisuuden asettamia
haasteita ja kasvun rajoja. Ympäristöasiat tulevat
varmasti vaikuttamaan matkustukseen jatkossa
tavalla tai toisella, minkä vuoksi ympäristövastuu
on myös asiakastutkimuksissamme tärkeä teema.
Olemme kiinnostuneita siitä, mitä asiakkaat miel
tävät yhteiskuntavastuun sisältävän, miten tär
keänä se koetaan ja miten Finnairin koetaan pro
filoituvan vastuuasioissa.
Olemme Finnairissa myös olleet luomassa
uusia tapoja käydä sidosryhmäkeskustelua ja
pyrkineet vastaamaan asiakastiedotuksen tar
peeseen sosiaalisessa mediassa – niin Finnairin
Facebooksivulla tietoiskujen muodossa kuin Fin
nairin yritysblogissa pidemmin artikkelein, joiden
avulla saamme aikaan keskustelua eri aihepiireistä
paremmin kuin perinteisten kanavien kautta. Sosi
aalisessa mediassa myös reaktionopeus on suu
rempi, jolloin pystymme vastaamaan keskuste
lunavauksiin ja muihin ajankohtaisiin aiheisiin vii
pymättä. Haluammehan olla omalta osaltamme
mukana julkisessa keskustelussa – reaaliajassa.
Tärkeimpinä muotoina sidosryhmäkeskus
telulle voidaankin listata suora palaute blogien,
Facebooksivumme kommenttien, asiakaspalaut
teen sekä sähköpostin kautta. Toisaalta yritysasi
akkaiden sekä sijoittajien kanssa nähdään tär
keäksi keskustelutilaisuudet, teettämämme tut
kimukset sekä raportointi kansainvälisesti tun
nettujen standardien kautta, kuten GRI tai CDP.
Mainostaminen yhteiskuntavastuuasioilla on
hankalaa ja riskialtista. Asioiden kertominen etu
kenossa, läpinäkyvästi ja luotettavasti sen sijaan
varmasti parantaa imagoa, ja tulevaisuudessa
aktiivinen yhtiö muistetaan. Aikainen toimija ja
ennakoija saa myös usein uusia ratkaisuja käyt
töönsä edullisemmin kuin se, joka toimii vasta
pakon edessä.
Alan yhteistyö ympäristöasioissa on mainit
tavasti lisääntynyt. Voidaan sanoa, että tämä on
alue, jolla lentoyhtiöt eivät niinkään kilpaile vaan
tekevät tiiviisti yhteistyötä. Mukana yhteistyössä
on toimijoita koko rintamalta – lentoyhtiötä, len
tokenttiä, kone ja moottorivalmistajia, lennonjoh
toa, polttoainevalmistajia, liikenneviranomaisia
ja tutkijoita. Tavoite on kaikilla yhteinen – lento
liikenteen päästöjen vähentäminen. Finnair osal
listuu yhteistyöhön aktiivisesti eri työryhmissä,
tilaisuuksissa sekä seminaareissa. Informaation ja
parhaiden käytäntöjen löytäminen ja jakaminen
hyödyttää meitä kaikkia ja ennen kaikkea yhteistä
ympäristöämme.
Vuorovaikutus vie Finnairia eteenpäin
Airbus A330. Finnairin laivasto on yksi maailman moderneimmista.
11 Visio ja tavoitteet Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 201010 Sidosryhmät Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Finnairin sitoutuminen yhteiskuntavastuu
seen näkyy yhtiön strategiassa sekä vali
tuissa menestystekijöissä raikkaus, luo
vuus ja laatu. Visiomme 2020 määrittää
myös halumme olla vastuullinen maailmankan
salainen sekä laatu ja ympäristötietoisen mat
kustajan paras valinta.
Vastuullisuustoimintaa ohjaavat yhteiskun
tavastuupolitiikkaa, hankintapolitiikka sekä
Finnairin eettiset periaatteeet, jotka käsittelevät
ja ohjaavat vastuullisen toiminnan eri osaalueita,
kuten tasaarvoa, eturistiriitoja, lahjontaa sekä
asiakas ja henkilöstösuhteita.
Vuonna 2010 Finnair laati yhdessä työn
tekijäryhmiensä kanssa Haikon julistuksen,
jossa määritellään tavoitteet ja arvot, joihin
sitoutuivat niin yhtiön johto kuin henkilöstö:
Konsernin tavoitteena on vuoden 2011 aikana
uudistaa ja yhdistää edellä mainittuja politiikkoja
ja käytäntöjä Code of Conductin alle, jolloin niiden
kommunikointi eri sidosryhmille olisi selkeämpää.
Myös yhtiön henkilöstöpolitiikkaa ollaan uudista
massa yhteistyössä henkilöstön kanssa.
FinnaiR-KonseRnin yhTeisKunTavasTuupoLiTiiKKa: vasTuun peRusTa on avoiMuus
Finnairkonsernin päätoimiala on lentoliikenne ja
matkustuspalvelujen tuottaminen sekä kotimaassa
että ulkomailla. Finnairin mielestä kestävän kehi
tyksen periaatteiden mukaan toimiminen on koko
toimialalle elinehto.
Yhteiskuntavastuun kantaminen alkaa talou
desta. Kilpailukykyinen ja kannattava Finnair pys
tyy investoimaan moderniin laivastoon, mikä on
suurin ympäristöteko, jonka lentoyhtiö voi tehdä.
Jo nyt Finnairin Euroopanlaivasto on yksi maail
man moderneimmista ja kaukoliikennelaivaston
uudistus on parhaillaan käynnissä. Taloudellisesti
tasapainoinen ja menestyksekästä kasvustrate
giaa toteuttava Finnair pystyy kantamaan myös
sosiaalisen vastuunsa, turvaamaan työpaikat ja
luomaan niitä lisää. Henkilöstön hyvinvointi on
myös menestyksen edellytys. Vastuuntuntoinen ja
avoin ympäristöasioiden hoitaminen on kiinteä osa
konsernin liiketoimintaa. Haluamme olla johtavia
lentoyhtiöitä ympäristöasioissa. Käymme vasta
vuoroista keskustelua aktiivisesti ja avoimesti toi
mintamme vaikutuksista sidosryhmiemme kanssa.
Finnair laajensi vuoteen 2007 asti julkaistun ympä
ristöraportin vastaamaan paremmin yhteiskunta
vastuuta kokonaisuutena. Vuosittainen kestävän
kehityksen raportti on yhteiskuntavastuuviestin
tämme perusta.
Finnair keskittyy liiketoiminnan kasvattami
sessaan Euroopan ja Aasian väliseen liikentee
seen, jossa pystymme tarjoamaan Helsingin kautta
nopeimmat, suorimmat ja siten vähäpäästöisim
mät reitit. Otamme ympäristönäkökohdat huo
mioon päätöksenteossamme. Keräämme ja arvi
oimme järjestelmällisesti tietoa tuottamiemme
palvelujen ympäristövaikutuksista. Näin saadun
tiedon avulla sitoudumme jatkuvaan kehitys
työhön ympäristövaikutusten vähentämiseksi
ja ympäristönsuojelun tason parantamiseksi.
Ehkäisemme ennalta ympäristöhaittoja suosi
malla uushankinnoissa parasta käyttökelpoista
tekniikkaa ja muuttamalla toimintatapoja ympä
ristöystävälliseen suuntaan. Huolehdimme hen
kilökuntamme ympäristöosaamisesta. Nouda
tamme kaikessa toiminnassamme voimassa olevaa
ympäristölainsäädäntöä ja kansainvälisen siviili
ilmailuorganisaatio ICAO:n ympäristönsuojelulli
sia periaatteita. Tuemme kansainvälisen lento
yhtiöjärjestö IATA:n tavoitetta päästöttömästä,
lentämisestä. Edistämme vastuullista ja kestävää
matkailua ja otamme eettiset näkökohdat huomi
oon sopimuskumppaneita valitessamme. Vastuu
alkaa omasta toiminnasta, mutta myös pitkäjän
teiset kumppanuudet ja erilaisiin hankkeisiin osal
listuminen ovat osa Finnairin yhteiskuntavastuuta.
Niiden avulla Finnair toimii laajemmin yhteiskun
nan osana.
Päivitetty visio ja yhdessä laaditut tavoitteet ohjaavat toimintaa
Yhteinen visiomme on olla Pohjolan ykkö
nen ja Aasianliikenteessä kolmen suurim
man joukossa. Haluamme menestyä kan
sainvälisenä voittajajoukkueena ja olla
parempia kuin kilpailijamme. Finnair erot
tuu kilpailijoistaan laadulla, raikkaudella
ja luovuudella. Asiakas on meille tärkein.
Työtä kustannuskilpailukyvyn parantami
seksi tehdään jatkuvasti. Suhtaudumme
ennakkoluulottomasti tulevaisuuden mah
dollisuuksiin. Toimintamme tulee perustua
keskinäiseen luottamukseen ja arvostuk
seen. Yhdessä ja yksilöinä luomme edelly
tykset työssä menestymiseen sekä kannus
tavaan ja kehittyvään työyhteisöön. Katse
eteenpäin ja nokka nousuun!
Sidosryhmä Keskustelukumppanit ja kanavat Esiin nousseita aiheita
Asiakkaat Asiakaskyselyt ja tutkimukset, asiakaspalautteet, asiakaspalvelutilanteet, internetsivut ja blogit, säännöllinen yhteydenpito yritysasiakkaiden kanssa, yritys ja rahtiasiakastilaisuudet, kantaasiakasviestintä
päästöjen vähentäminen turvallisuus melu vastuullinen yritystoiminta kierrätys vastuullinen matkailu
Henkilöstö Henkilöstölehti, intranet, sisäiset blogit, teemaviikot, henkilöstötilaisuudet, 4Dtyöhyvinvointikysely, työterveydenhuolto, esimiesalaiskeskustelut, keskustelut työmarkkinajärjestöjen kanssa
työssä jaksaminen ja työhyvinvointi tavoitteiden asetanta muutokset kannattavuuden parantamiseksi luottamuksen lisääminen ympäristövaikutusten pienentäminen ja kierrätys
Omistajat, sijoittajat ja analyytikot Pörssitiedotteet ja raportointi, sijoittajatapaamiset ja tilaisuudet, Carbon Disclosure projekti, yhtiökokous
kannattavuuden parantaminen kestävällä tavalla
Muut lentoyhtiöt ja toimiala IATA:n, ICAO:n ja AEA:n jäsen, allianssiyhteistyö oneworldliittoumassa, codeshareyhteistyö, toimialajärjestöt, alan seminaarit, yhteistyö Finavian ja lentokenttien kanssa, toiminta vastuullisen matkailun työryhmissä (SMAL ja STI)
päästövähennyksiin sitoutuminen päästökauppa operatiiviset toimet ympäristövaikutusten pienentämiseksi vastuullinen matkailu
Viranomaiset ja valtionhallinto Ministeriötyöryhmät, tilaisuudet, tapaamiset, lentoturvallisuushallinto (Trafi), Suomen ulkoministeriö
päästökauppa ympäristövaikutukset ja melu turvallisuus liikenteen jatkuvuus
Järjestöt Yhteistyö Suomen luonnonsuojeluliiton, Baltic Sea Action Groupin, Unicefin, Suomen Punaisen Ristin ja muiden kansalaisjärjestöjen kanssa, Carbon Disclosure Projectin jäsen
ympäristövaikutusten pienentäminen biopolttoaineet yhteistyöhankkeet yhteiskuntavastuutoiminta yhteiskuntavastuun raportointi
Palveluntarjoajat ja tavarantoimittajat Sopimusyhteistyö, omat hankintaohjeet, extranet ympäristövaikutusten pienentäminen yhteistyössä vastuullinen toiminta kaikkialla arvoketjussa
Media Tiedotteet, lehdistötilaisuudet, toimitusvierailut, lehdistömatkat, haastattelut, internetsivut, blogit
biopolttoaineet päästövähennykset yhteistyöhankkeet henkilöstösuhteet taloudellinen kestävyys kierrätys
Suuri yleisö Viestintä median kautta, internetsivut, blogit, Facebook, sähköposti, luentotilaisuudet
muutokset kannattavuuden parantamiseksi
Eri sidosryhmien kanssa esiin nousseisiin aiheisiin vastaavia toimenpiteitä esitellään tämän raportin eri osioissa. Myös tämä raportti sekä vuosikatsaus
ja taloudellinen katsaus itsessään ovat keskeinen osa sidosryhmävuoropuhelua.
Eri sidosryhmien esiin nostamat aiheet ohjaavat osaltaan Finnairin raportointia. Esimerkiksi melu ei ole GRIohjeistukseen sisältyvä indikaattori,
mutta Finnair raportoi sen, koska se on sekä yhtiön että sidosryhmien mielestä relevanttia. Myös muun muassa henkilöstösuhteiden kehittäminen on
noussut sidosryhmäkeskusteluissa esiin, ja se on ohjannut sekä toimintaamme että raportointiamme.
Finnair-konsernin sidosryhmäyhteistyö
Vuoden 2010 alussa emoyhtiöön kuulunut Finnair
Tekniikka yhtiöitettiin kahdeksi erilliseksi tytäryh
tiöksi Finnair Technical Services Oy:ksi ja Finnair
Engine Services Oy:ksi. Hallinnolliset yläraken
teet ovat molemmilla yhtiöillä kuitenkin samat, ja
niitä tullaan tässä raportissa käsittelemään yhtenä
kokonaisuutena, Finnair Tekniikkana. Näkökulma
on perusteltu siksikin, että molempien teknillis
ten tytäryhtiöiden toimintaa ovat lentokoneiden
ja niiden osien sekä laitteiden korjaukset ja huol
taminen, ja tästä syystä niiden yhteiskuntavas
tuunäkökohdat ovat konsernitasolla yhtenevät.
Raportin tietolähteet, mittaus- ja laskentamenetelmätRaportin tiedot on kerätty konsernin sisäisistä
tilastointijärjestelmistä sekä eri alihankkijoilta.
Mittaus ja laskentamenetelmien osalta on nou
datettu GRI G3 laskentaohjeita aina, kun saata
villa ollut aineisto on sen mahdollistanut tarkoi
tuksenmukaisesti. Mikäli jotain muuta mittaus
tai laskentatapaa on käytetty, tästä on maininta
kunkin tunnusluvun kohdalla. Luvut on esitetty
aikasarjoina aina, kun se on ollut asianmukaista
ja luotettavasti mahdollista.
Taloudellisen vastuun kohdalla luvut ovat pää
asiassa tilinpäätöstiedoista. Muu informaatio talo
udellisen vastuun kohdalla on peräisin konsernin
eri toimijoilta.
Konsernin suurin yksittäinen materiaalikulu
erä on lentopetroli. Lentopetrolia käsitellään tässä
raportissa kuitenkin energiana, sillä käyttötarkoi
tuksensa ja ympäristövaikutustensa vuoksi len
topetroli on mielekästä ymmärtää varastoituna
energiana. Polttoaineet raportoidaan myös mas
sansa tai tilavuutensa perusteella.
Lentämisen osalta päästöarvot ja polttoai
neenkulutuslukemat ovat peräisin yhtiön omista
seurantajärjestelmistä ja perustuvat toteutuneisiin
kulutuksiin. Koska Finnair valmistautuu EU:n pääs
tökauppajärjestelmään, käyttämämme päästölas
kurit ovat myös ulkopuolisen tahon verifioimia.
Materiaalivirtojen, jätemäärien ja kiinteistöjen
energiankulutusten suhteen tiedot on saatu palve
luntarjoajilta, tavarantoimittajilta sekä maksettu
jen laskujen perusteella. Finnair Tekniikan osalta
ympäristötietoa saadaan myös heidän ympäristö
lupansa edellyttämistä seuranta ja mittausjärjes
telmistä. Tekniikan materiaalien käytöstä rapor
toidaan ainoastaan kemikaalit, koska raakaainei
den ja varaosien tilastointikäytäntö ei mahdollista
vertailukelpoista esitystapaa. Finnair Tekniikka ei
kuitenkaan ole merkittävä raakaaineiden käyt
täjä, ja Tekniikan keskeiset ympäristönäkökoh
dat liittyvät kemikaalien varastointiin ja käyttöön.
Finnair Catering Oy:llä on ISO 14001 sertifioitu
ympäristöjohtamisjärjestelmä, jonka puitteissa
Catering seuraa tiettyjä muuttujia hyvinkin tar
kasti. Lisäksi matkatoimisto Arean pääkonttorilla
on WWF:n myöntämä Green Office sertifikaatti,
jonka puitteissa he seuraavat määrättyjä ympä
ristöparametreja tehostetusti.
Henkilöstöä koskevat tiedot tulevat konser
nin HRtietojärjestelmistä sekä henkilöstön hyvin
voinnista vastaavilta tahoilta. Tapaturmatilasto
jen luvut saadaan vakuutusyhtiöltä, ja ne päivit
tyvät takautuvasti, jonka vuoksi vuoden 2010
luvut saattavat vielä tarkentua. Ihmisoikeuksiin
ja paikallisyhteisöihin liittyvät tiedot ovat peräisin
hankintasopimuksista, hankinnoista vastaavilta,
alihankkijoilta sekä matkailun vaikutusten osalta
pääasiassa Aurinkomatkat Oy:ltä, joka matkan
järjestäjänä on tässä suhteessa avainasemassa.
Toiminnan lakien ja määräystenmukaisuus on vah
vistettu konsernin lakiasiainosastolta. Asiakastyy
tyväisyyteen liittyvät tiedot puolestaan perustuvat
asiakastyytyväisyystutkimuksiin sekä konsernin
saamaan palautteeseen.
Muutokset raportoitavissa tiedoissaJoiltain osin raportin tiedot eivät ole vertailukel
poisia viimevuotiseen verrattuna. Pääasiassa tämä
johtuu siitä, että nyt käsillä olevaan raporttiin
on saatu kattavammin tietoa koko konsernista.
Raportointia on laajennettu kaikilla yhteiskunta
vastuun osaalueilla. Erityisesti ihmisoikeuksiin
ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin liittyvistä käy
tännöistä ja toimenpiteistä raportoidaan huomat
tavasti enemmän kuin edellisvuoden raportissa.
Toisaalta vuoden 2010 alussa voimaan astu
neet muutokset organisaatiorakenteessa ovat
muuttaneet joidenkin tietojen tilastointia ja
keruuta suhteen. Tämä koskee tapaturmalukuja
kuvaavia mittareita, joiden keruuperiaatteissa ja
laskennassa tapahtuneiden muutosten vuoksi ver
tailutiedot puuttuvat. Tapaturmatilastot kuitenkin
kattavat tänä vuonna koko konsernin, kun vuoden
2009 raportissa tapaturmatilastoista puuttuivat
konsernin matkapalvelutliiketoimintasegmentti.
Konsernin organisaatiorakennetta koskevat muu
tokset löytyvät taloudellisesta katsauksesta.
Tapaturmataajuudet on kyetty tänä vuonna
raportoimaan GRI:n edellyttämällä tavalla. Sai
raus ja muista poissaoloista sen sijaan ei ole vielä
saatavilla GRI:n vaatimusten mukaista tilastoda
taa. Poissaolotilastot tätä raporttia varten on las
kettu noudattaen viime vuoden raportissa käy
tettyä laskentatapaa. Laskentaperusteet selviävät
kyseisen indikaattorin kohdalla. Tilastointikäytän
töjen ja raportoinnin jatkuva kehittäminen tulee
korjaamaan puutteita tässä suhteessa.
Materiaalivirtojen osalta poikkeuksena viime
vuoden raporttiin on, että konsernin yleishan
kintojen kautta ostetuista materiaaleista rapor
toidaan ainoastaan toimistopaperin kulutus, sillä
muiden yleishankintakategorioiden hankinta
määrät ovat marginaalisia. Materiaalien käyt
töä kuvaava indikaattori kattaa kuitenkin koko
konsernin kaikilta olennaisilta osiltaan.
Konsernin tilinpäätöstietojen laskennassa
tapahtuneet muutokset kuvataan tarkemmin
Finnairkonsernin taloudellisessa katsauksessa.
Polttoaineen kulutuksen osalta laskenta on
tarkentunut entisestään. Tämän raportin osalta
keskeinen muutos viime vuoden polttoaineen
kulutuksen laskentaperiaatteissa on, että mat
kustajaliikenteen suhteellisia yksikkökulutuksia
laskettaessa on huomioitu ainoastaan matkusta
jaliikenteen lennot. Rahti, posti ja siirtolento
jen parametrit eivät siis vääristä matkustajalii
kennettä koskevia laskelmia. Koko hyötykäyttö
kapasiteetin tehokkuutta laskettaessa sen sijaan
on huomioitu kaikki relevantit muuttujat. Poltto
aineen kulutuslaskennan muutokset heijastuvat
myös toteutuneisiin päästöarvoihin.
Raportin painopisteetYhteiskuntavastuuraporttimme kattaa kaikki
yhteiskuntavastuun osaalueet. Ympäristön kan
nalta Finnairkonsernin ylivoimaisesti merkittä
vin toiminto on lentäminen. Joidenkin arvioiden
mukaan 95 prosenttia kaikista toimialan ympä
ristövaikutuksista aiheutuu lentämisestä. Lentä
misen ympäristökuormitus johtuu suurimmalta
13 GRIraportointiperiaatteet Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Edessäsi on Finnairkonsernin kolmas
yhteiskuntavastuuraportti. Raportissa
kerrotaan vuonna 2010 Finnairissa teh
dystä työstä kaikilla yhteiskuntavas
tuun osaalueilla. Ensimmäinen raportti ilmes
tyi keväällä 2008. Raportti ilmestyy vuosittain.
RaportointiperiaatteetFinnair oli yksi ensimmäisistä lentoyhtiöistä
maailmassa, joka kertoi yhteiskuntavastuuasi
oistaan kansainvälistä GRIviitekehystä (Global
Reporting Initiative) soveltaen. Finnairkonsernin
yhteiskuntavastuuraportti on koostettu soveltaen
GRI:n G3ohjeistusta. Vuoden aikana raportoin
tia on kehitetty edelleen ja raportin kattavuus on
kaikilla yhteiskuntavastuun osaalueilla parantu
nut viimevuotisesta. Merkittävimmät laajennuk
set kattavuudessa koskettavat ihmisoikeuksia ja
yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Raportti kattaa emoyhtiön lisäksi Finnairkon
sernin Suomessa toimivat, lentotoimintaa tukevat
tytäryhtiöt ja liiketoimintayksiköt sekä Suomessa
toimivat matkapalveluita tuottavat ja myyvät tytär
yhtiöt. Ulkomaisten tytäryhtiöiden toiminnasta
Finnairkonserni ei raportoi, koska pieninä toimi
joina niillä ei ole katsottu olevan oleellista mer
kitystä konsernin yhteiskuntavastuunäkökohtien
kannalta. Mahdolliset poikkeukset tästä mainitaan
kunkin tunnusluvun kohdalla erikseen. Ulkoiste
tuista toiminnoista Finnairkonserni ei raportoi.
12 GRIraportointiperiaatteet Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Finnairin yhteiskuntavastuuraportista
Toimintasegmentti Liiketoimintayksikkö/tytäryhtiöSisältyy
raporttiin Perustelu
LENTOLIIKENNE Lentoliikenne kyllä
Finnair Cargo Oy kyllä
Finnair Cargo Terminal Operations Oy kyllä
Finnair Aircraft Finance Oy kyllä
LENTOTOIMINTAPALVELUT Finnair Technical Services Oy kyllä
Finnair Engine Services Oy kyllä
Northport Oy (maapalvelu) kyllä
Finnair Catering Oy kyllä
Finncatering Oy Tytäryhtiön tytäryhtiö. Ei liity lentotoimintaan muutoin kuin lentokoneaterioiden valmistajana ja toimittajana; siltä osin raportoidaan Finnair Cateringin lukujen alla.
Finnair Facilities Management Oy kyllä
MATKAPALVELUT Oy Aurinkomatkat Suntours Ltd Ab kyllä
Horizon Travel Ulkomainen tytäryhtiön tytäryhtiö (matkatoimisto).
Calypso Ulkomainen tytäryhtiön tytäryhtiö (matkatoimisto).
Takeoff/Matkayhtymä Oy Tytäryhtiön tytäryhtiö. Ei varsinaista toimintaa tällä hetkellä.
Suomen Matkatoimisto Oy (SMT) kyllä
A/S Estravel Ltd Ulkomainen tytäryhtiön tytäryhtiö (matkatoimisto).
Matkatoimisto Oy Area kyllä
Amadeus Finland Oy kyllä
MUUT TOIMINNOT Konserninhallinto kyllä
Yhteiset toiminnot kyllä
FTS Financial Services Oy kyllä
Finnair Flight Academy Oy kyllä
Raportoitavat liiketoimintayksiköt ja tytäryhtiöt
FINNAIRKONSERNI
15 Taloudellinen vastuu Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
osin moottoripäästöistä ja erityisesti fossiilisen
polttoaineen käytöstä. Globaalilla tasolla ilmailu
aiheuttaa noin kahdesta kolmeen prosenttia maa
ilman ihmisperäisistä hiilidioksidipäästöistä. Len
tämisen merkitys korostuu myös raportoitavissa
tunnusluvuissa. Muita tärkeitä näkökohtia kon
sernin tasolla ovat materiaalivirrat sekä jäteasiat.
Yksittäisillä liiketoimintayksiköillä ja tytäryhtiöillä
on luonnollisesti omia luonteenomaisia ympäris
tönäkökohtiaan, mutta konsernitasolla tarkastel
taessa nämä ovat marginaalisia lentämiseen ver
rattuna. Useita tällaisia näkökohtia on kuitenkin
poimittu mukaan raporttiin.
Sosiaalisen vastuun suhteen raportissa paino
tetaan konsernin henkilöstöön liittyviä tunnuslu
kuja. Ilmailu ja sen tukitoiminnot ovat hyvin työ
voimaintensiivisiä aloja. Finnairkonserni on mer
kittävä työllistäjä Suomessa. Henkilöstöltä edel
lytetään monelta osin vielä pitkälle vietyä erityis
osaamista, joten pätevä, hyvinvoiva ja motivoi
tunut henkilöstö on Finnairkonsernille elinehto.
Näistä syistä henkilöstöasioita käsitellään rapor
tissa laajasti ja kattavasti. Toinen tärkeä sidos
ryhmä konsernille ovat luonnollisesti asiakkaat.
Niinpä asiakassuhteisiin on kiinnitetty raportissa
erityistä huomiota. Kolmas keskeinen sosiaalisen
vastuun näkökohta konsernin toiminnan vaikutuk
sissa liittyy matkailuun. Matkailu on eräs suurim
mista elinkeinoaloista maailmassa, ja matkailulla
on valtavasti vaikutuksia paikallisiin yhteisöihin.
Finnairkonsernissa matkapalveluita tuottavat ja
myyvät tytäryhtiöt ovat tärkeä rajapinta kohteiden
paikallisyhteisöiden ja konsernin välissä. Koska
matkailun sosiaalisia vaikutuksia on vaikea mitata
yhteismitallisesti, ei niitä käsitellä niinkään tun
nuslukujen valossa vaan laadullisesti. Tämän vuo
den raportissa myös ihmisoikeudet ja yhteiskun
nalliset vaikutukset ovat saaneet entistä enem
män painoarvoa.
Taloudellisen vastuun osalta pääpaino on kan
nattavan liiketoiminnan turvaamisessa. Pitkällä
tähtäimellä ainoastaan kannattava yritys kykenee
tuottamaan hyvinvointia yhteiskuntaan ja sidos
ryhmillensä. Tämä tarkoittaa joskus kipeitäkin
ratkaisuja. Säännöllisen ja toimivan lentoliiken
teen taloudellinen merkitys Suomen kaltaiselle
syrjäiselle maalle on huomattava. Sekä Suomen
elinkeinoelämän että poliittisen toiminnan kan
nalta toimivat lentoliikenneyhteydet moniin tär
keisiin kohteisiin ovat keskeisiä ja muodostavat
osan luottamuksen ja kansainvälisen kanssakäy
misen infrastruktuuria. Finnairkonserni on myös
merkittävä työllistäjä ja veronmaksaja.
14 GRIraportointiperiaatteet Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Taloudellinen vastuu
Finnairin visiona on olla Pohjolan lento
yhtiöistä ykkönen liikenteen määrässä,
laadussa ja kannattavuudessa sekä kol
men suurimman joukossa Euroopan ja
Aasian välisessä vialiikenteessä, eli kun suoraa
yhteyttä ei ole. Finnair hyödyntää kotikenttänsä
Helsingin ihanteellista maantieteellistä sijaintia
sujuvana paikkana vaihtaa konetta.
Finnair hyödyntää taloudellisesti strategi
aansa, joka perustuu arvioihin matkustus ja rahti
kysynnän voimakkaasta kasvusta Eurooppa–Aasia
liikenteessä sekä tulevaisuudessa myös Pohjois
Amerikan ja Aasian välisessä liikenteessä.
Finnairin tavoitteena on synnyttää kestävää
taloudellista lisäarvoa tuottamalla lentopalvelut
kannattavasti, kustannuskilpailukykyisesti sekä
sopusoinnussa ympäristön ja yhteiskunnan tar
peiden kanssa.
Taloudellisen toiminnan periaatteetJulkisena osakeyhtiönä Finnair on sitoutunut
tavoittelemaan voittoa osakkeenomistajilleen. Voi
tonjakoperiaatteet on ilmaistu Finnairin osinkopo
litiikassa. Finnair ottaa huomioon toimintansa ja
taloudellisten päätöstensä vaikutukset ympäris
töön ja yhteiskuntaan. Näitä vaikutuksia tunniste
taan ja arvioidaan ympäristö ja riskienhallintaor
ganisaatioiden toimesta, jotka puolestaan toimi
vat toimitusjohtajan valtuuttamina. Lisäksi kon
sernin matkanjärjestäjien intresseissä on edistää
kohdeyhteisöjä hyödyttävää kestävää matkailua.
Liiketoiminta perustuu kansainvälisesti hyväk
syttyihin eettisiin periaatteisiin, jotka koskevat lii
kekumppanuuksia ja sidosryhmäsuhteita. Yhtiössä
sovelletaan pörssiyhtiöitä koskevia säännöksiä
sekä kansainvälistä tilinpäätösstandardia. Fin
nairin hallitus on asettanut yhtiölle taloudelliset
tavoitteet, jotka on selvitetty sijoittajille suunna
tussa aineistossa. Myös vuosikertomukset ja tilin
päätösaineisto antavat mahdollisimman läpinä
kyvästi tietoa Finnairin taloudellisesta asemasta
ja kehityksestä.
Lentoyhtiön taloudelliset vaikutuksetLentoliikenne on maailmantalouden sekä kan
santalouksien suhdannevaihteluille herkkä toi
miala. Samalla kun lentoyhtiön ansaintalogiikka
perustuu ihmisten tarpeeseen liikkua työhön tai
vapaaaikaan liittyvistä syistä sekä tavaroiden kul
jettamiseen, se toimii myös osana toimialueensa
kansantalouksien infrastruktuuria.
Lentoyhtiön tarjoamat yhteydet mahdollista
vat muiden toimialojen taloudellisen toimeliaisuu
den kansainvälistyvässä liiketoiminnassa. Paitsi
mahdollistamalla ihmisten ja tavaroiden nopeam
man liikkuvuuden lentoliikenne rakentaa omalta
osaltaan poliittiselle ja taloudelliselle elämälle
välttämätöntä luottamuksen ja henkilökohtaisen
kanssakäymisen infrastruktuuria. Lentoyhteydet
mahdollistavat osaltaan myös kehittyvien kan
santalouksien tasaarvoisemman kytkeytymisen
maailmankauppaan.
Lentoliikenne on työvoimavaltainen ala. Len
toyhtiö luo ensinnäkin suoraan työpaikkoja omiin
toimintoihinsa. Sen lisäksi lentoyhtiön toiminta
luo välillisesti työpaikkoja lentoliikenteen infra
struktuuriin, alihankkijoille ja matkailun eri toi
mijoille. Tällä tavalla yhtiön tuottama ostovoima
leviää laajalle yhteiskuntaan ja toimii osaltaan
hyvinvointia jakavana tekijänä kansantaloudessa.
Lentoliikenne on kilpailtu toimiala. Varmis
taakseen pitkän ajan kannattavuuttaan lentoyhtiöt
ovat joutuneet parantamaan työvoimansa tuot
tavuutta ja alentamaan työn yksikköhintaa. Jos
sain määrin nämä pyrkimykset myös vähentävät
työvoiman tarvetta. Toisaalta kannattavasti kas
vava yritys voi luoda kestävästi lisää työpaikkoja.
Kannattavuus edellyttää rakenteellisia muu
toksia, joita Finnair muiden lentoyhtiöiden tavoin
toteuttaa. Konsernin henkilöstöhallinto pyrkii teke
mään kaikkensa, että muutosten ja sopeuttamistoi
mien mahdolliset negatiiviset vaikutukset henki
löstön hyvinvointiin ja taloudelliseen asemaan jäi
sivät mahdollisimman lyhytaikaisiksi ja vähäisiksi.
Markkinat ja yleistilanneFinnairin toiminnallinen liiketulos viime vuodelta
oli viisi miljoonaa euroa tappiollinen. Kannatta
vuus parani merkittävästi edellisvuoden 180 mil
joonan euron tappiosta. Liikevaihto nousi kym
menen prosenttia sekä kysynnän että hintojen
parantumisen vuoksi. Erityisesti konsernin pää
toimiala lentoliikenteen kannattavuus parani ja
oli voitollinen.
Vuoden 2010 tulosta rasittivat Islannin tulivuo
resta huhtikuussa purkautunut tuhka, joka pysäytti
lentoliikenteen suurimmassa osassa Eurooppaa
useiksi päiviksi. Finnairille aiheutunut tappio oli
30 miljoonaa euroa. Joulukuussa Finnairin liiken
teen pysäytti matkustamohenkilöstön lakko, mistä
aiheutui yhtiölle 25 miljoonan euron suorat tappiot
sekä välillisiä menetyksiä lakon jälkeisen varaus
kannan heikkenemisen vuoksi.
Finnair on vahvistanut myyntiorganisaatio
taan sekä lisännyt markkinointiponnistuksiaan
Suomen ulkopuolisilla alueilla. Suomessa Finnai
rin tunnettuus on korkea. Skandinavian ulkopuo
lella Finnair on edelleen haastajana.
Hyvän strategian, resurssien optimaalisen
allokoinnin sekä kustannuskilpailukyvystä huo
lehtimisen avulla Finnairin arvioidaan kykenevän
vastaamaan sille ulkoisesti ja sisäisesti asetettui
hin tavoitteisiin. Vastuullinen toiminta on pitkällä
tähtäimellä kannattavan liiketoiminnan kulmakivi.
Tavoite Aikataulu
Taloudellinen vastuu Kestävä kannattava kasvu. Jatkuva tavoite.
Päästökauppaan varautuminen. Vuoden 2011 aikana.
Sosiaalinen vastuu Sairaus ja tapaturmapoissaolojen vähentäminen. Jatkuva tavoite.
Henkilöstöpolitiikan uudistaminen sekä Code of Conductin laatiminen.
Vuoden 2011 aikana.
Johtamisen kehittäminen. Vuosina 2011–2012.
Ympäristövastuu Lentämisen päästöjen vähentäminen 41 prosentilla vuodesta 1999 vuoteen 2017 mennessä.
Päästöjen vähentäminen on jatkuva tavoite. 41 prosentin vähennys on tavoitteena vuoteen 2017 mennessä.
Lentämisen päästöjen vähentäminen 24 prosentilla vuodesta 2009 vuoteen 2017 mennessä.
Päästöjen vähentäminen on jatkuva tavoite. 24 prosentin vähennys on tavoitteena vuoteen 2017 mennessä.
Jätteiden kierrätys ja hyötykäyttöprosentin nostaminen. Jatkuva tavoite.
Biopolttoainelentojen aloittaminen Vuoden 2011 aikana.
Energiankulutuksen vähentäminen Finnairkonsernin kiinteistöissä 9 prosentilla vuoden 2007 tasosta vuoteen 2016 mennessä.
Vuoteen 2016 mennessä.
Finnair Flight Academyn tarkoituksena on modernisoida kahden simulaattorin visuaalijärjestelmät vähemmän sähköä kuluttaviksi.
Vuoden 2011 aikana.
Aurinkomatkat aloittaa hankkeen WWF:n Green Office sertifi kaatin saamiseksi.
Vuoden 2011 aikana.
Yhteiskuntavastuu kokonaisuutena
Yhteiskuntavastuuviestinnän kehittäminen mm. matkustamoissa.
Vuosina 2011–2012.
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuutavoitteet
EC3 Eläkesitoumusten kattavuus
Työntekijän eläkelain (TyEL) mukainen eläketurva koskee kaikkia Finnairkonsernin työntekijöitä. Eläkemaksujen osuus palkoista on 19,5 prosenttia ja eläkkeisiin liittyvä osuus henkilöstökuluista 70,1 miljoonaa euroa. Lisäksi osaa henkilöstöstä koskee eläkesäätiön lisäetu ja johtoa omien sopimustensa mukainen lisäetu. Konsernin henkilöstöstä noin 47 prosenttia kuuluu eläkesäätiön lisäedun piiriin. Finnairin eläkevastuu (FAS) oman eläkesäätiönsä suhteen on noin 320 miljoonaa euroa. Eläkevastuu on kokonaisuudessaan katettu.
EC4 Valtiolta saatu merkittävä taloudellinen tuki
Valtio ei tue Finnairin toimintaa taloudellisesti. Poikkeuksen muodostaa Finnairin Ilmailuopisto. Finnairin Ilmailuopisto on vuonna 1964 perustettu Finnair Oyj:n ylläpitämä ammatillinen erikoisoppilaitos, joka toimii ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) mukaisena erikoisoppilaitoksena.
Ilmailuopiston tehtävänä on järjestää ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa ammatillista lisäkoulutusta sekä muuta Finnair Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden toiminnan harjoittamiseksi tarvittavaa ammatillista lisäkoulutusta (Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa 551/530/2006, 13.12.2006). Yksityisesti omistettuna oppilaitoksena Ilmailuopisto rahoittaa toimintansa valtionapukäytäntöjen mukaisesti. Vuonna 2010 Finnairin Ilmailuopisto sai Opetushallitukselta tukea yhteensä 2 075 136 euroa.
EC6 Paikallishankintaperiaatteet ja paikallisten hankintamäärien suhteellinen osuus organisaation keskeisten toimipaikkojen osalta
Finnairkonsernilla ei ole varsinaista paikallishankintapolitiikkaa, eikä Finnair kerää konsernitasolla tietoa toimittajiensa paikallisuudesta. Hankintoja tehtäessä kiinnitetään huomiota muun muassa tarkoituksenmukaisuuteen, toimitusvarmuuteen, hintaan sekä laatuun. Hankittavien tuotteiden tulee lisäksi olla kestäviä ja ympäristölle sekä ihmisille mahdollisimman turvallisia. Monet konsernin hankintakategorioista ovat lisäksi viranomaissäädeltyjä, jolloin mahdollisten toimittajien tulee olla viranomaisen hyväksymiä. Esimerkiksi kaikki lentoturvallisuuteen liittyvät hankinnat ovat tällaisia. Joillain konsernin tytäryhtiöillä sen sijaan on omia paikallista hankintaa tukevia periaatteita.
Finnairkonsernin suurin yksittäinen hankintaerä on lentopetroli. Lentopetroli on myös Finnairin merkittävin operatiivinen kuluerä. Lentopetrolin hankinnassa painottuvat taloudelliset seikat sekä toimitusvarmuus. Toimitusvarmuuden takaamiseksi Finnair on hajauttanut lentopetrolihankintansa noin 50 eri toimittajalle.
Suurin osa Finnairkonserniin kuuluvan Aurinkomatkat Oy:n ohjelmassaan käyttämistä hotelleista on pieniä tai keskisuuria hotelleja, joilla pääsääntöisesti on paikallinen omistajuus. Aurinkomatkojen käyttämät hotellien arviointikriteerit antavat enemmän painoarvoa hotelleille, jotka ovat paikallisessa omistuksessa. Lisäksi hotelli saa lisäpisteitä, jos se suosii omassa hankintatoimessaan paikallisia tuottajia ja toimittajia. Esimerkiksi Aurinkomatkojen suurimmassa kesäkohdemaassa, Kreikassa, Aurinkomatkojen kesällä 2010 käyttämät hotellit olivat yli 90prosenttisesti paikallisessa omistuksessa.
Aurinkomatkoilla on lisäksi joka kohteessaan paikallinen edustaja, jolta Aurinkomatkat ostaa muun muassa maakuljetukset, retkijärjestelyt ja muita toimintaan liittyviä palveluita. Myös liikematkoihin keskittyneet Area Oy sekä Suomen Matkatoimisto Oy käyttävät paikallisia agentteja matkaohjelmien ja ryhmävarausten tekemisessä. Esimerkiksi SMT:n ostamat agenttipalvelut ovat 80prosenttisesti paikallisten agenttien tuottamia.
Finnair Catering Oy:n elintarvikehankinnoista jopa 90 prosenttia on ostettu kotimaisilta toimittajilta. Sen sijaan cateringkalusto on valtaosaltaan ulkomaista alkuperää.
EC9 Keskeiset välilliset taloudelliset vaikutukset ja niiden laajuus
Suurena työnantajana Finnair hyödyttää ympäröivää yhteiskuntaa taloudellisesti mm. työntekijöidensä sekä toimittajiensa ja alihankkijoidensa työntekijöiden ostovoiman välityksellä. Lisäksi lentoliikenteen merkitys syrjäisen maan talous ja poliittiselle elämälle on merkittävä. Turismi vaikuttaa positiivisesti kohdemaiden kansantalouksiin ja mikrotalouksiin ja liikematkailu kohdemaidensa talouksiin.
Turismilla voi toisaalta olla myös negatiivisia vaikutuksia kohdepaikkojensa elinkeinorakenteeseen. Esimerkiksi harmaa talous, prostituutio ja huumekauppa voivat joissain oloissa lisääntyä. Finnairkonsernin matkanjärjestäjät kuitenkin pyrkivät aktiivisesti ehkäisemään näitä ongelmia mm. hotellien ja palveluiden valinnoilla sekä tiedon välittämisellä matkailijoille. Keskeisiä matkailun vaikutusten tunnistamisen ja hallinnan kanavia ovat jäsenyydet alan järjestöissä ja sitoutumiset sopimuksiin ja julistuksiin, kuten Helsinki Declarationiin. Lisäksi vuonna 2010 Finnair liittyi Sustainable Travel Leadership Network ryhmään, jonka tarkoituksena on edistää parhaita käytäntöjä kestävän matkailun saralla. Aurinkomatkojen edustaja on toiminut viimeiset kahdeksan vuotta kestävää matkailua edistävän Tour Operator’s Initiativen (TOI) hallituksessa.
Finnairkonserni raportoi vuoden 2008 yhteiskuntavastuuraportissaan Helsingin kauppakorkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun professoreiden tekemästä tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin Finnairin Aasianstrategian välillisiä taloudellisia vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Tutkimuksen mukaan Finnairin Aasianstrategian kasvu on vastannut noin 3,7 prosenttia Suomen BKT:n kasvusta vuosina 2002–2007. Tutkimuksen tuloksista kerrotaan tarkemmin vuoden 2008 yhteiskuntavastuuraportissa sivuilla 14–15.
17 Taloudellinen vastuu Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 201016 Taloudellinen vastuu Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Taloudellisen vastuun tunnusluvutEC1 Tuotettu ja jaettu suora taloudellinen lisäarvo, sisältäen tulot, toimintakulut, henkilöstökulut, lahjoitukset ja muut yleishyödyl-
liset panokset, kertyneet voittovarat ja maksut sijoittajille ja valtiolle
Miljoonaa euroa 2010 2009 2008
Suora taloudellinen arvo
Konsernin liikevaihto 2 023,3 1 837,7 2 255,8
Liiketoiminnan muut tuotot 20,1 47,8 27,1
Rahoitustuotot 6,5 8,9 22,1
Tuotot yhteensä 2 049,9 1 894,4 2 305,0
Jaettu taloudellinen arvo
Yrityksen ulkopuolelle maksetut rahavarat, materiaalit ja palvelut, liiketoiminnan muut kulut
Toiminnalliset kulut ilman poistoja sekä henkilöstökuluja 1 485,1 1 407,7 1 648,8
Maksut henkilöstölle Henkilöstökulut 438,8 482,3 538,6
Maksut osakkeenomistajille ja lainantarjoajille Osinko, euroa 0 0 0
Korot ja muut rahoituskulut 26,3 18,7 26,7
Maksut valtiolle (verot) 10,2 29,4 16,1
Jaettu yhteensä 1 960,4 1 938,1 2 230,2
Toiminnan kehittämiseen jäänyt taloudellinen arvo 89,5 43,7 74,8
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä tytäryritysten hankinnat 5,3 325,5 231,2
Toiminnallinen tulos 4,7 171,1 0,8
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), % 0,4 7,8 3
EC2 Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet organisaation toiminnalle
Ilmastonmuutoksen odotetaan nostavan Finnairkonsernin toimintakustannuksia. Globaalissa ilmastonmuutoksen torjunnassa keskeiset toimenpiteet kohdistuvat fossiilisen hiilen polton vähentymiseen. Käytössä on erilaisia ohjauskeinoja päästökattojen asettamisesta polttoaineiden hintaohjausmekanismeihin sekä jopa suorien kieltojen asettamiseen. Finnairkonsernin käyttämä lentopetroli on tällä hetkellä fossiilista polttoainetta. Polttoainekulut ovat myös Finnairkonsernin merkittävin yksittäinen kustannuserä. Näin ollen kaikki lentopetrolin hintaan vaikuttavat tekijät vaikuttavat samansuuntaisesti myös Finnairkonsernin toimintakuluihin.
Säädelläkseen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjä Euroopan unioni aloittaa vuonna 2012 EU:n alueella operoivia lentoyhtiöitä koskevan hiilidioksidipäästökaupan. Päästökaupan pelisäännöt ovat tätä kirjoitettaessa vieläkin julkisesti määrittelemättä, mikä on vaikeuttanut päästökaupan taloudellisten vaikutusten arvioimista ja päästökauppaan valmistautumista. Kuitenkin päästökaupan arvioidaan nostavan konsernin kustannuksia.
Ilmastonmuutos muodostaa selkeän riskitekijän myös matkailuelinkeinolle. Useat lomakohteet sijaitsevat seuduilla, joiden keskeisiin viehätystekijöihin ilmastonmuutos saattaa vaikuttaa. Tällä voisi olla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia esimerkiksi konserniin kuuluvalle Aurinkomatkat Oy:lle.
Toisaalta Finnairkonsernin pitkäjänteinen ympäristötyö ja järjestelmällinen laivastouudistushanke voivat tuoda konsernille kilpailuetua. Modernin kaluston myötä Finnairin polttoaineenkulutus matkustajaa kohden on jatkuvasti pienentynyt ja on tärkeimpiin kilpailijoihin nähden erittäin kilpailukykyinen. Tämä laskee myös yksikkökustannuksia ja vaikuttaa päästökaupan kustannuksiin alentavasti.
Ilmastonmuutos myös lisää ihmisten ympäristötietoisuutta. Kun moderni laivasto yhdistetään Finnairin kompaktin kotiaseman, HelsinkiVantaan, ihanteelliseen sijaintiin Aasian ja Euroopan välillä, saattavat konsernin panostukset ympäristövaikutustensa jatkuvaksi vähentämiseksi lisätä Finnairin haluttavuutta ympäristötietoisen lentomatkustajan valintana.
Huoli ilmastonmuutoksesta saattaa lisätä erilaisten video ja muiden virtuaalikokousten kysyntää. Konsernin matkatoimistoilla onkin tällaiset palvelut jo valikoimissaan. Lisäksi Finnair lentoyhtiönä sekä konsernin matkatoimistot, Area ja Suomen Matkatoimisto, sekä Amadeus Finland tarjoavat asiakkailleen hiilijalanjälkiraportointia, joka huomioi lentojen lisäksi muita matkatapahtumia sekä hotelliyöpymiset.
JohtaminenVuonna 2010 Finnairkonsernin johtamiskulttuu
ria sekä johdon ja henkilöstön välisiä suhteita on
alettu kehittää systemaattisesti. Kevään aikana
konsernin johdossa määriteltiin, että johtamisen
ja johtamiskulttuurin tulee olla tavoitteellista,
oikeudenmukaista, kannustavaa, kehittävää sekä
välittävää. Näiden johtamisen periaatteiden poh
jalta on aloitettu useita kehittämistoimenpiteitä.
Finnairkonsernin ensimmäinen talent review
toteutettiin toukokesäkuussa 2010. Prosessin
aikana arvioitiin yli 100 Finnairin johtoryhmiin
kuuluvaa henkilöä suhteessa tavoiteltuun joh
tamisosaamiseen, suoritukseen ja kehittymis
potentiaaliin. Prosessin tarkoituksena oli myös
lisätä läpinäkyvyyttä seuraajasuunnitteluun ja
tuoda välineitä urakiertoon. Lisäksi kesän 2010
aikana toteutettiin ylimmän johdon management
review, joka omalta osaltaan antoi näkemystä joh
don kehittämiseen.
Toukokuusta 2010 alkaen tiivistettiin yhtei
sen tavoitteen asettamista henkilöstöjärjestöjen
kanssa. Samalla aloitettiin sarja strategiakahvi
loita. Näissä ns. ”Nokka nousuun” kahviloissa
Finnairkonsernin johto ja esimiehet keskusteli
vat henkilöstön kanssa tulevaisuuden Finnairin
rakentamisesta.
Syksyn 2010 aikana Finnairissa alettiin luoda
pohjaa kasvamiselle kansainväliseksi voittajajouk
kueeksi. Kaikki konsernin HRyksiköt ovat mukana
rakentamassa uutta finnairilaista johtamismallia,
ja ylimmän johdon ohjauksella muutosta on läh
detty viemään läpi.
Rekrytointi Rekrytointia ohjaamaan ja helpottamaan on mää
ritelty periaatteet, jotka luovat puitteet niin sisäi
sille kuin ulkoisille rekrytoinneille koko Finnair
konsernissa. Periaatteita noudattamalla varmis
tetaan rekrytointien tasalaatuisuus kautta kon
sernin. Rekrytoinnin periaatteet on hyväksytty
HRjohtoryhmässä. Myös periaatteisiin tehtävät
muutokset hyväksytään HRjohtoryhmässä sekä
liiketoimintayksiköiden johtoryhmissä.
Finnairkonsernin rekrytointia koordinoidaan
keskitetysti rekrytointipalveluissa. Liiketoimin
tayksiköiden vastuulla on huolehtia, että samoja
rekrytoinnin periaatteita noudatetaan myös liike
toimintayksiköiden rekrytoinneissa. Paikat ovat
avoimesti auki konsernin sisällä ja tarvittaessa
myös ulkopuolella. Rekrytoinneissa toimitaan
lain edellyttämällä tavalla; toimintaa ja päätök
sentekoa ohjaavat muun muassa tasaarvolaki,
laki yksityisyyden suojasta työelämässä ja tieto
Vastuu henkilöstöstä
19 Sosiaalinen vastuu Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Finnairin henkilöstö koostuu huippuammattilaisista. Siksi oma henkilöstömme osallistuu esimerkiksi palveluidentiteetin uudistukseen.
18 Sosiaalinen vastuu Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Sosiaalinen vastuu
Finnairin sosiaalinen vastuu ulottuu moni
muotoisena yhteiskuntamme kaikille sek
toreille. Tehtävämme on huolehtia asiak
kaistamme mahdollisimman hyvin sekä
harjoittaa lentoliikennettä häiriöttömästi osana
kansallista ja kansainvälistä infrastruktuuria. Sosi
aalisen vastuun keskiössä on oma henkilöstömme,
jonka työhyvinvoinnista ja työympäristöstä huo
lehtiminen on kaiken toiminnan lähtökohta.
Tavoitteemme on kasvaa voittajajoukkueeksi,
joka menestyy lentoliikenteen globaalilla peliken
tällä. Se edellyttää sitoutunutta, osaavaa ja kan
sainvälisesti ajattelevaa henkilöstöä. Meillä on
oltava yhteinen tavoite: kasvamalla säilytämme
ja luomme uusia työpaikkoja ja hyvästä tuloksesta
hyötyvät kaikki, niin yhteiskunnallisella kuin hen
kilötasolla. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää
hyvää johtamista sekä divisioona ja yhtiörajat
ylittävää ennakkoluulotonta yhteistyötä.
Lentoliikenne on erittäin suhdanneherkkä toi
miala, mistä kertoo mm. se, että viime vuosien
aikana Finnairilla on ollut lukuisia erilaisia sääs
töohjelmia. Suurimmat menoerämme liittyvät
lentokoneisiin, polttoaineeseen ja henkilöstöku
luihin. Polttoaineen hintaan on mahdotonta vai
kuttaa ja koneinvestointeja on tehtävä liiketoi
minnan kasvun takaamiseksi. Myöskään esimer
kiksi viranomaismaksuihin emme voi vaikuttaa.
Säästöohjelmien kärki on siis valitettavan usein
kohdistunut juuri henkilöstökuluihin.
Yksittäiset säästöohjelmat eivät ole kenenkään
kannalta helppo tai miellyttävä ratkaisu. Sääs
töohjelmia usein seuraavat ytneuvottelut johta
vat tehostamistoimiin, jäädytettyihin palkkoihin
ja henkilöstövähennyksiin. Rajuja säästöohjelmia
vastuullisempi ja kaikkien kannalta parempi rat
kaisu on toiminnan jatkuva tehostaminen ja kehit
täminen yhdessä.
Tehostamisella on sanana huono maine, mutta
tehostamisen ei tarvitse tarkoittaa palkkojen leik
kausta, suurempaa työmäärää tai pidempiä työ
päiviä. Tehostamisessa on paljolti kyse uuden
laisesta ajattelutavasta. Meidän on löydettävä
yhdessä uusia ja tehokkaampia työtapoja, mei
dän on ajateltava asiakaslähtöisesti ja meidän on
oltava kustannustietoisia. Jatkuvan muutoksen
hyväksyminen on ensimmäinen askel uuden ajat
telumallin tiellä.
Me kannamme vastuumme toinen toisistamme
ja yrityksestämme. Taloon ulkopuolelta tulleena,
tuoreena henkilöstöjohtajana on ollut ilo nähdä,
miten sitoutunutta Finnairin henkilöstö on työ
hönsä. Intoa ja osaamista on, mutta energian
kanavointi hakee muotoaan. Henkilöstön näkö
kulmasta kriittisimmät kehityskohteet liittyvät
johtamiseen ja luottamukseen.
Luottamuksen rakentaminen johdon, henki
löstön ja ammattijärjestöjen välillä on asia, jonka
eteen meidän kaikkien on jatkossa tehtävä töitä.
Organisaatiotasoja madaltamalla ja esimies–alais
suhteiden määrää järkevöittämällä kehitetään
luottamukselliselle toiminalle otollista ilmapii
riä. Luottamukseen kuuluvat lupausten pitäminen
sekä eettisten pelisääntöjen noudattaminen puo
lin ja toisin. Ja kun luottamus vahvistuu, voimme
päästää irti menneisyyden ongelmista ja löytää
rohkeutta toimia uudella tavalla.
Johtamiskäytäntöjä ja johtamiskulttuuria
on kehitettävä, jotta johtaminen konkreettisesti
tukee yhtiön strategisia tavoitteita. Kehitystyön
on oltava pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Joh
tamistyön laadun on oltava selkeästi mitattavaa.
Avainhenkilöiden tunnistaminen, seuraajasuun
nittelu ja harkittu työnkierto kuuluvat nekin joh
tamisen kehittämiseen liittyviin projekteihin
vuonna 2011.
Suorituksen johtamisen on ulotuttava arjen
tasolle. Vastuullisen esimiestyön perusasioihin
kuuluu se, että jokainen työntekijä tietää oman
työnsä tavoitteet. On tiedettävä, miten tavoitteet
on mahdollista saavuttaa, mistä saa apua ja työ
kaluja ja luonnollisesti miten saavutuksista pal
kitaan. Kaikkien esimiesten vastuulla on käydä
tavoite ja kehityskeskustelut jokaisen alaisensa
kanssa sekä kehittymistoimenpiteiden säännöl
linen seuranta.
Sosiaalisen vastuun indikaattoreihin liittyen
Finnairilla on käynnissä myös muita HRkehittä
mishankkeita: työsuhteisiin ja henkilöstön jakau
maan liittyvää raportointia terävöitetään, tasa
arvosuunnitelmaa ja eettisiä periaatteita päivite
tään, työehtosopimuksia pyritään selkiyttämään
ja työhyvinvointiprojektit priorisoidaan työhyvin
vointitutkimuksiin sekä työelämän ajankohtaisiin
aiheisiin perustuen.
Sosiaalinen vastuu on tunnustettu osaksi Fin
nairin arkea. Meillä jokaisella on merkittävä rooli
vastuun kantamisessa, eikä kyseessä ole kerta
luontoinen harjoitus. Yhteinen työ jatkuu, vas
tuullisesti.
Manne TiensuuHenkilöstöjohtaja
Finnair Oyj
Henkilöstövastuun tunnusluvut
21 Sosiaalinen vastuu Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
LA1 Henkilöstön jakautuminen työsuhteen, työsopimuksen ja maantieteellisen sijoittumisen mukaan
Vuoden 2010 lopussa Finnairkonsernin henkilömäärä oli 7 616 työntekijää, mikä on 4,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Maantieteellisesti lähes koko henkilöstö työskenteli Suomessa ja näistä valtaosa HelsinkiVantaan lentoasemalla tai sen välittömässä läheisyydessä.
Finnairkonsernin palveluksessa oli vuoden lopussa ulkomailla noin 750 henkilöä, joista kolmannes työskenteli Finnairin matkustaja ja rahtiliikenteen myynti ja asiakaspalvelutehtävissä. Noin 500 henkilöä oli Baltianmaissa ja Venäjällä toimivien matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien palveluksessa sekä oppaina Aurinkomatkojen lomakohteissa. Ulkomaan henkilöstö sisältyy konsernin henkilöstön kokonaismäärään. Ulkomailla Finnairin henkilöstöä on eri kohteissa (yhteensä noin 70 kohdetta) ja myyntiyksiköissä (yhteensä noin 20).
Henkilöstön keskiikä oli 44 vuotta. Henkilöstön keskimääräinen palvelusvuosien määrä oli 17. Finnairkonsernin henkilöstöstä 39 prosenttia on ollut konsernin palveluksessa yli 20 vuotta. 12 prosenttia on palvellut yli 30 vuotta.
Lentoliikenne Lentotoimintapalvelut Matkapalvelut Muut toiminnot yhteensä
Kokonaismäärä 3 555 2 694 1 071 296 7 616
määräaikaiset (%) 1,4 4,1 9,7 1,4 3,5
vakinaiset (%) 98,6 95,9 90,3 98,6 96,5
osaaikaiset (%) 6,8 3,7 2,8 3,4 5,0
kokoaikaiset (%) 93,2 96,3 97,2 96,6 95,0
10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0
Henkilöstön määrä 2008–2010hlöä
08 09 10
7 616
LA2 Henkilöstön vaihtuvuuden kokonaismäärä ja -aste ikäryhmän, sukupuolen ja maantieteellisen sijoittumisen mukaan
Raportointijaksolla työsuhteensa päättäneiden määrä ja osuus (vapaaehtoisesti, irtisanottuna, eläköitymisen tai työssä tapahtuneen kuoleman seurauksena).
Lentoliikenne Lentotoimintapalvelut Matkapalvelut Muut toiminnot yhteensä
Kokonaismäärä 3 555 2 694 1 071 296 7 616
Lähteneet 241 153 139 24 557
Lähtövaihtuvuus, % 6,8 5,7 13,0 8,1 7,3
Vaihtuvuusluvuissa eivät ole mukana ulkoistamisten ja määräaikaisten työsopimusten päättymisen johdosta tapahtuneet muutokset henkilöstömäärissä. Konsernin ulkomailla työskentelevä henkilöstö sisältyy lukuihin. Finnairkonserni ei pidä tilastoa vaihtuvuusluvuista sukupuolen, ikäryhmän tai muiden monimuotoisuusnäkökohtien suhteen.
suojalaki. Tämä edellyttää jokaisen rekrytoinnin
yhteydessä, että esimerkiksi uudelleensijoitettavat
on huomioitava. Kaikki hakemukset tulee säilyt
tää lain edellyttämällä tavalla. Suosituksia käy
tettäessä toimitaan vain lain sallimissa puitteissa.
TyöturvallisuusFinnairissa on tehty kaikista töistä työterveys ja
turvallisuusriskien arviointi, joka on perustana
työolosuhteiden, työn tekemisen ja työvälinei
den kehittämiseksi. Lisäksi vahinkojen ja vaara
tilanteiden raportoinnilla pyritään aktivoimaan
henkilöstöä osallistumaan turvallisuuden puut
teiden havainnointiin ja päivittäiseen ylläpitoon.
Työturvallisuustoiminta on konsernin kaikilla orga
nisaatiotasoilla tavoitteellista ja suunnitelmal
lista. Työturvallisuustavoitteiden toteutuminen
edellyttää työnantajan ja henkilöstön rakentavaa
yhteistoimintaa
Työturvallisuuden ylläpitäminen ja kehittämi
nen on jokapäiväistä ja linjaorganisaation vas
tuulla olevaa tekemistä. Esimiesten vastuulla on
turvallisuuden johtaminen työntekijätasolla, ja
esimiehillä on päärooli turvallisuuskulttuurin luo
misessa ja ylläpidossa jokaisena päivänä. Käy
tännössä tämä on työolosuhteiden, turvallisen
työn tekemisen ja työvälineiden turvallisuuden
jatkuvaa havainnointia ja epäkohtiin puuttumista.
Työpaikkojen työsuojeluorganisaatiot tukevat
ja avustavat linjaorganisaatioita työturvallisuuden
edistämisessä. Työsuojeluorganisaatiot hoitavat
ohjaus, neuvonta, kehitys ja valvontatoimin
taa työympäristön parantamiseksi yhteistyössä
linjaorganisaatioiden kanssa. Oikeudellinen vas
tuu työturvallisuudesta ja työolosuhteista kuuluu
linjaorganisaatiolle. Konsernitasolla työturvalli
suusasioista vastaa konsernin työturvallisuusor
ganisaatio, jonka vastuulla on muun muassa koko
konsernin työturvallisuustoiminnan kehittäminen
ja koordinointi.
Finnairissa koulutetaan turvallisuutta ja tur
vallisuustietoisuutta koko henkilöstölle – työteh
tävien edellyttämässä määrin. Tietoisuutta lisä
tään myös intranetin, henkilöstölehden ja muiden
viestintäkanavien kautta.
Työterveys ja -hyvinvointiIlmailualalla osa työntekijöistä joutuu työsken
telemään poikkeuksellisissa olosuhteissa ja epä
tyypillisinä työaikoina. Finnairkonsernissa työ
terveyteen ja työkykyyn liittyvistä toiminnoista
vastaa osaltaan oma työterveyshuolto, Finnair
Terveyspalvelut. Finnair Terveyspalvelut on yksi
Suomen johtavia ilmailulääketieteen asiantunti
jaorganisaatioita.
Finnair Terveyspalvelut on panostanut erityi
sesti työkykyä uhkaavien sairauksien seulonta
ja hoitokäytäntöjen kehittämiseen. Työpaikkojen
ja työterveyshuollon yhteistyönä on Finnairissa
monin tavoin parannettu toimintakäytäntöjä, joilla
yksilöllisistä terveydellisistä rajoituksista ja ikään
tymisestä huolimatta työntekijät ovat voineet jat
kaa nykyisessä työssään. Näitä toimia toteute
taan muun muassa kuntoutuksen, työkokeilujen,
työn keventämisen, työtehtävien muutosten ja
työaikajärjestelyjen tai osaaikaisen työn avulla.
Työterveyteen liittyvistä asioista viestitään kon
sernissa aktiivisesti hyödyntäen konsernin sisäi
siä viestintäkanavia sekä järjestämällä aiheeseen
liittyviä teemapäiviä.
Keskeinen konsernin henkilöstöjohtamisen
työkalu on vuosittain tehtävä 4Dtyöhyvinvointi
kartoitus. 4Dkartoituksella pyritään selvittämään
työhyvinvoinnin nykytilaa, trendejä sekä paikallis
tamaan ongelmakohtia. 4Dkartoituksen tulokset
käydään läpi säännöllisesti konsernin ja tytäryhti
öiden sekä liiketoimintayksiköiden johtoryhmissä.
4Dtulokset käsitellään työyhteisössä henkilöstön
kanssa esimiesten toimesta, ja kehittämiskohteet
mietitään yhdessä. Tuloksia hyödynnetään myös
henkilöstöjohtamisen kehittämisessä.
Alkuvuodesta 2010 tehdyn 4Dkartoituksen
perusteella työhyvinvointi konsernissa on paran
tunut: työhyvinvoinnin yleisarvosana kohosi kor
keammalle kuin kertaakaan viiteen vuoteen.
Myös vastausaktiivisuus nousi suuremmaksi kuin
moneen vuoteen. Vuonna 2010 4Dkartoitusta
kehitettiin edelleen. Uutena asiana otettiin käyt
töön tämänhetkistä tilannetta luotaava, keskei
simpiä asioita mittaava 4Dpulssikartoitus.
TasavertaisuusFinnair on tasaarvoinen työnantaja. Tämä tar
koittaa tasavertaisia urakehitysmahdollisuuksia
riippumatta sukupuolesta, iästä tai kansallisuu
desta. Henkilöstön erilaisiin perhetilanteisiin sekä
jaksamiseen liittyvät tarpeet pyritään ottamaan
huomioon työaikoja ja olosuhteita järjesteltäessä.
Liiketoimintayksiköiden ja tytäryhtiöiden HR
yksiköt vastaavat tasavertaisuusasioiden toteutu
misesta, kehittämisestä ja valvonnasta operatiivi
sen toiminnan ylätasoilla. Päivittäisessä toimin
nassa vastuu tasaarvo ja tasavertaisuusasioiden
toteutumisesta on linjaorganisaatioilla. Konsernin
HRyksikkö ohjaa ja valvoo koko konsernin tasolla
tapahtuvaa henkilöstöasioiden hoitamista ja toi
mii tiiviissä yhteistyössä liiketoimintayksiköiden
ja tytäryhtiöiden henkilöstöasioista vastaavien
kanssa. Konsernin HRyksikön vastuulla on myös
henkilöstöhallinnon kehittäminen konsernitasolla.
Toiminnan lainmukaisuutta valvotaan lisäksi osana
konsernin yleisiä valvonta ja tarkastusprosesseja.
20 Sosiaalinen vastuu Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
LA7 Tapaturmien ja ammattitautien, menetettyjen työpäivien ja poissaolojen määrät ja työhön liittyvien kuolemantapausten lu-kumäärä maantieteellisen sijoittumisen mukaan
2010Työpaikkatapaturmien
lkm
Työpaikkatapaturmataajuus (lkm/milj. tehtyä työtuntia)
Työmatka tapaturmien lkm
Työtapaturmasairauspäivät
Lentoyhtiön lentävä henkilökunta 88 28 27 949
Lentoyhtiön maahenkilökunta 16 13 9 187
Finnair Technical Service Oy 62 32 16 377
Finnair Engine Service Oy 7 19 1 25
Cargo Oy ja FCTO Oy 2 11 2 28
Finnair Catering Oy 34 40 8 297
Finncatering Oy 15 51 3 142
Northport Oy 13 36 2 142
Finnair Flight Agademy Oy 2 23 1 0
Aurinkomatkat Oy 4 9 3 84
Area Oy 1 4 3 0
Suomen matkatoimisto Oy 1 3 3 44
Amadeus Oy 0 0 0 0
Yhteensä 245 21 78 2 275
Ei ammattitauteja tai epäilyjä 2010, ei kuolemantapauksia vuonna 2010 (edellinen oli 2005).Työtapaturma = Työpaikkatapaturma + työmatkatapaturmaVertailutietoa aiempiin vuosiin ei ole saatavissa, sillä laskentatapa konsernin sisällä on muuttunut vuoden 2009 lopussa tehtyjen organisaatiomuutosten ja yhtiöittämisten vuoksi.
Konsernin sairaus ja tapaturmapoissaolot on laskettu vuoden 2009 raportissa käytettyjen laskumenetelmien perusteella, sillä kaikkia GRI:n vaatimusten mukaisia tietoja ei ollut saatavissa konsernissa tehtyjen organisaatiomuutosten vuoksi. Tulevina vuosina indikaattoria tullaan kehittämään vastaamaan paremmin GRI:n vaatimuksia.
5,9 5,8 5,7 5,6 5,5 5,4 5,3 5,2 5,1
Sairaus- ja tapaturmapoissaolot 2008–2010%
08 09 10
5,5
Konsernin matkapalvelutliiketoimintasegmentti ei ole mukana laskuissa. Prosentit on laskettu käyttäen aktiivisessa palveluksessa olevien työntekijöiden tilastoituja poissaolopäiviä suhteessa työsuhdepäiviin.
23 Sosiaalinen vastuu Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
8 7 6 5 4 3 2 1 0
Lähtövaihtuvuus 2008–2010%
08 09 10
7,3
LA3 Kokopäiväisille työntekijöille tarjotut edut, joita ei ole tarjottu määräaikaisille tai osa-aikaisille työntekijöilleKonsernin henkilöstöä koskevat samat edut työsuhteen tyypistä riippumatta. Osa eduista on sellaisia, että ne astuvat voimaan vasta työsuhteen jatkuttua määrätyn ajan. Poikkeuksen muodostaa konsernin huoltokonttori, joka palvelee ainoastaan sen jäseniksi liittyneitä vakinaisia työntekijöitä.
LA4 Työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden osuusKaikki kotimaan työntekijät johtoa ja joitakin päälliköitä lukuun ottamatta ovat työehtosopimusten piirissä. Ulkomailla henkilöstö ei pääsääntöisesti ole työehtosopimusten piirissä, sillä valtaosaltaan Finnairkonsernin ulkomaiset toimipisteet ovat niin pieniä, että ne jäävät työehtosopimussääntelyn ulkopuolelle. Siltä osin kuin TESsäädökset soveltuvat konsernin toimintaan, niitä myös noudatetaan. Paikallisen lainsäädännön noudattaminen on konsernin toiminnassa ehdoton minimivaatimus.
LA5 Uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettava vähimmäistiedottamisaikaFinnairkonserni noudattaa kaikessa toiminnassaan voimassaolevaa lainsäädäntöä. Uudelleenjärjestelytilanteita koskevat keskeiset säädökset on ilmaistu Laissa yhteistoiminnasta yrityksissä. Tämän lain mukaan uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettava vähimmäistiedottamisaika on pääsääntöisesti yksi viikko.
LA6 Osuus kokonaistyövoimasta, joka on edustettuna virallisissa henkilöstön ja johdon yhteisissä työterveyttä ja -turvallisuutta valvovissa ja neuvoa-antavissa toimikunnissaFinnairin koko henkilöstö on edustettuna työsuojelun yhteistoiminnassa. Yhtiöillä on omat liiketoiminnan vaatimuksiin suhteutetut työsuojelutoimikunnat, joissa on edustettuna työntekijöiden, toimihenkilöiden ja työnantajien keskeiset edustajat sekä työterveyshuolto. Toimikunnat toimivat organisaatiorakenteen koosta tai merkityksestä riippuen eri tasoilla. Tavoitteena on laajakantoisten työturvallisuus ja terveysasioiden käsittely ja edistäminen. Toimikuntien työ koskettaa myös konsernin ulkomailla olevaa henkilöstöä. Osassa ulkomaan yksiköitä toimii myös oma työturvallisuusyksikkönsä.
22 Sosiaalinen vastuu Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
lista on löytää keinot elämän aikarytmin ja elimistön toimintarytmin yhteensovittamiseksi. Tärkeimpiä keinoja tasapainon saavuttamisessa ovat riittävä ja laadukas uni, säännöllinen liikunta ja terveellinen ravinto.
Näihin tavoitteisiin FiTS:n avulla haettiin tuloksekkaasti vastauksia. Ohjelman onnistuminen arvioidaan ja päätökset jatkotoimenpiteistä tehdään keväällä 2011.
LA9 Ammattiliittojen kanssa solmittujen sopimusten käsittämät terveys- ja turvallisuusteematFinnair on ilmailualan työnantajaosapuolena aktiivisesti kehittämässä työmarkkinajärjestöjen edustajien kanssa työntekijöiden työturvallisuutta. Kehittämistä tehdään Työturvallisuuskeskuksen koordinoimassa kuljetus ja logistiikkaryhmässä. Työryhmän tehtävänä on edistää alansa työturvallisuutta, työsuojeluyhteistyötä ja työelämän kehittämistyötä ilmailualan työpaikoilla. Teemoina ovat mm. yhteinen turvallinen työpaikka ja ilmailualan työturvallisuuskoulutuksen kehittäminen. Ensisijaiset työturvallisuusfoorumit Finnairkonsernissa ovat henkilöstönja työnantajan yhteiset työsuojelutoimikunnat. (http://ttk.fi/toimialat/kuljetus_ja_logistiikka/ilmailuala)
LA10 Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohden henkilöstöryhmittäinVuonna 2010 Finnairkonserni tarjosi Finnairin Ilmailuopiston kautta työntekijöillensä yhteensä 117 156 oppilastuntia, kaiken kaikkiaan 2316 kurssilla. Konsernin henkilöstömäärään suhteutettuna tämä vastaa 15,4 tuntia työntekijää kohden. Yksilö ja osastotasolla koulutustuntien vaihtelu voi olla erittäin suurta, mutta konsernin tilastointijärjestelmä ei mahdollista tarkemman erittelyn tekemistä koko konsernin laajuudelta. Lukuihin eivät sisälly osastojen sisäisesti järjestämät kurssit tai konsernin ulkopuolisten tahojen tarjoama koulutus.
2010 2009 2008
Oppilastunteja 117 156 181 309 n/a
Kursseja 2 316 3 063 n/a
Oppilastunteja henkilöä kohden keskimäärin 15,4 22,8 n/a
LA11 Osaamisen kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvät ohjelmatFinnair yhtiöitti koulutustoimintaansa 1.1.2010 alkaen Finnair Flight Academy Oy:n (FFA) alle. FFA:n kautta Finnairkonserni tukee aktiivisesti ja monimuotoisin menetelmin henkilöstönsä osaamisen kehittymistä. Finnair Flight Academyn kautta Finnair pystyy toteuttamaan suurimman osan henkilöstön kehittämistarpeista, kuten lentokoulutuksen, turva ja palvelukoulutuksen, teknillinen koulutuksen ja konsernin yhteiset kehittämispalvelut. Henkilöstön kehittäminen on strategialähtöistä ja siinä hyödynnetään perinteisten lähikoulutusten lisäksi verkkooppimista, työkiertoa, työssä oppimista, coachingia ja mentorointia. Koulutus ja kehittämistarve kartoitetaan divisioonissa ja tytäryhtiöissä sekä osasto että yksilötasolla esimerkiksi tavoite ja kehityskeskusteluiden yhteydessä.
LA12 Niiden työntekijöiden suhteellinen osuus, joiden kanssa käydään säännöllisiä kehitys- ja urakeskustelujaFinnairkonsernin kehitys ja urakeskusteluohjelma koskee konsernin koko henkilöstöä. Vuoden 2010 henkilöstökyselyn perusteella 2/3 konsernin henkilökunnasta kävi esimiehensä kanssa tavoite ja kehityskeskustelun. Vuoden 2011 alussa koko konsernin laajuisesti käyttöön otetun uudistetun tavoite ja kehityskeskusteluprosessin (PD) tavoitteena on, että koko henkilöstö käy PDkeskustelun vähintään kaksi kertaa vuodessa.
LA13 Hallintoelinten ja henkilöstöryhmien koostumus ja monimuotoisuusVuoden 2010 lopussa Finnairkonsernin henkilöstöstä oli naisia 53 prosenttia ja miehiä 47 prosenttia. Finnair Oyj:n hallituksen kahdeksasta jäsenestä kolme on naisia. Ylimmästä johdosta naisia oli 33 prosenttia. Henkilöstön keskiikä vuonna 2010 oli 44 vuotta. Yli 50vuotiaita oli 28 prosenttia ja alle 30vuotiaita 7 prosenttia. Etnisistä vähemmistöistä konsernissa ei pidetä tilastoja.
Prosenttia 2010 2009 2008
Naisia 53 54 50
Miehiä 47 46 50
Alle 30vuotiaita 7 10 10
3050vuotiaita 65 65 70
Yli 50vuotiaita 28 25 20
25 Sosiaalinen vastuu Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
LA8 Organisaation työntekijöille, heidän perheilleen ja muille toimintayhteisön jäsenille suunnatut koulutus-, harjoittelu-, opastus-, ennaltaehkäisy- ja riskienhallintaohjelmat vakavien sairauksien varalta Finnairilla on oma työterveyshuolto, Finnair Terveyspalvelut, jonka toiminta, palvelut ja menetelmät perustuvat yhä enenevässä määrin tutkimusnäyttöön. Finnairin työterveyshuollon keskeisimmät tutkimusyhteistyökumppanit ovat Työterveyslaitos sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyönä on monin tavoin parannettu toimintakäytäntöjä, joilla yksilöllisistä terveydellisistä rajoituksista ja ikääntymisestä huolimatta työntekijät ovat voineet jatkaa nykyisessä työssään. Näitä toimia on toteutettu muun muassa kuntoutuksen, työkokeilujen, työn keventämisen, työtehtävien muutosten ja työaikajärjestelyjen tai osaaikaisen työn avulla.
Finnairin henkilöstölle tehdään määräajoin terveystarkastuksia, joissa pyritään havaitsemaan ja arvioimaan muun muassa mahdollinen työstä johtuva sairastuminen ja terveydelle haitallinen altistuminen varhaisessa vaiheessa. Työssään matkustamaan joutuville on lisäksi oma rokotusohjelmansa.
Yhtiön työterveyshuolto on panostanut erityisesti työkykyä uhkaavien sairauksien seulonta ja hoitokäytäntöjen kehittämiseen. Masennusoireista kärsivien ja aikuistyypin diabeteksen ehkäisystä aina varhaisten hoitointerventioiden käynnistämisen avulla on pystytty vaikuttamaan myönteisesti yksilöiden terveyden kehittymissuuntaan.
Henkilökunnan ikääntyminen tuo vankan kokemuksen ja ammattitaidon lisäksi mukanaan myös haasteita työntekijöiden työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Finnairkonsernin henkilökunta toimii vaativassa toimintaympäristössä, jossa muun muassa lentoturvallisuuteen liittyvät tehtävät korostavat hyvää vireystilaa ja toimintavalmiutta työssä. Konsernissa on käynnistetty ikäohjelmaprojektit muun muassa Finnair Tekniikassa ja Northport Oy:ssä. Tekniikan ikäohjelmassa on luotu periaatteet, joilla huolehditaan ja vaikutetaan henkilöstön työhyvinvointiin ja turvataan hyvinvoinnin ja terveyden säilyminen työuran eri vaiheissa normaaliin eläkeikään asti. Northport Oy:ssä puolestaan käynnistettiin ikätyöohjelma syksyllä 2010. Siellä lähdettiin yhteistyössä kehittämään ikääntyneiden työhyvinvointia erillisen ikätyöohjelman avulla. Ohjelmassa keskitytään ikäjohtamisen ja työolosuhteiden sekä työaikaergonomian haasteisiin. Tarkoituksena on myös etsiä keinoja hiljaisen tiedon siirtämiseen nuoremmille kollegoille.
Toimintakauden aikana on pidetty eri puolilla yhtiötä terveysteemapäiviä, joissa terveystietoa on tuotu työpaikoille. Esimerkiksi ”Terve tekniikka” tapahtumaohjelmassa säännöllisillä työpaikan terveysteemapäivillä tarjotaan tietoa terveyden, hyvinvoinnin, elämäntapojen ja turvallisuuden edistämisestä. Tapahtumat suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon, työturvallisuusorganisaation sekä ulkoisten toimijoiden ja kumppaneiden kanssa.
Viime vuosina Finnairkonsernissa on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota ennakoivaan toimintatapaan, jossa mahdollisiin piileviin ongelmiin pyritään vaikuttamaan jo varhaisessa vaiheessa. Varhaisen välittämisen malli on työkyvyn seuranta ja hallintamalli, joka sisältää esimiestyön periaatteet ja käytännöt liittyen henkilöstön työssä selviytymisen seurantaan ja tukemiseen.
Case: Tekniikan FiTS-hyvinvointiohjelmaFinnair Tekniikan kahdessa yhtiössä Finnair Technical Services Oy:ssa ja Finnair Engine Services Oy:ssä työskentelee yli 1 600 ilmailun eri ammattiryhmien edustajaa. Työtä tehdään lentoturvallisuuteen liittyvässä vaativassa toimintaympäristössä ympäri vuorokauden seitsemän päivää viikossa. Käytössä on erilaisia työaikamuotoja, mutta suurin osa Tekniikan henkilöstöstä tekee vuorotyötä. Monet työt Tekniikassa ovat myös fyysisesti raskaita ja työskentelyolosuhteet vaativia. Tekniikassa työskentelevien keskiikä on 46 vuotta.
Tekniikan suurin satsaus työhyvinvointiin vuonna 2010 oli syksyllä käynnistynyt hyvinvointiohjelma FiTS. Puolen vuoden ohjelma toteutettiin yhteistyössä Finnair Terveyspalvelujen, ulkoisen yhteistyökumppanin ja liikuntaalan ammattilaisten kanssa. Tavoitteena on ollut intensiivisen ohjelman avulla tukea pysyvää muutosta elämäntapoihinsa tavoittelevia. Ohjelman vaikuttavuutta tullaan arvioimaan UKKinstituutin kanssa vuonna 2011.
Tavoitteena oli löytää mielekäs keino parantaa henkilön omaa työkykyä liikunnan, terveellisemmän ruokavalion ja oman ajattelun muuttamisen keinoin.
Syyskuun ensimmäisellä viikolla FiTShyvinvointiohjelman kuntotesteihin osallistui 47 parempaa työkykyä ja elämää haluavaa tekniikkalaista. Samalla viikolla alkoi ohjattu treeni, jota on tarjolla puolen vuoden ajan viisi kertaa viikossa. Harjoitukset pidettiin Tekniikan omissa tiloissa. Harjoitusohjelma oli rakennettu parantamaan treenaajien vireystilaa, mielialaa ja terveyttä. Treeneissä keskityttiin lihaskunnon, kehonhallinnan, liikkuvuuden ja kestävyyden parantamiseen kiertoharjoittelussa hikoilemalla.
Kehittämällä näitä fyysisen kunnon kulmakiviä uudelle tasolle on mahdollista selviytyä minimaalisin vaurioin työssä ja nauttia elämästä työn ulkopuolellakin. Ryhmän tuki edisti tehokkaasti osallistumista yhteistreeneihin.
Systemaattisen liikunnan hyödyt näkyivät jo ohjelman puolivälissä parempana ja energisempänä olona sekä merkittävästi kohonneena kuntona. Ensimmäisen kolmen kuukauden jälkeen yhteistreeneihin osallistumisen merkiksi treenisalin seinäkalenteriin oli piirretty jo 1 325 hymiötä. Osallistujat ovat käyneet yhteistreeneissä keskimäärin 9–10 kertaa kuukaudessa, ahkerimmat jopa 20. Kun mukaan lasketaan kotioloissa tehdyt hikijumpat, lenkit ja sauvakävelyt, kertyi puolen vuoden treenien määräksi vähintään sata.
Ensimmäisen kolmen kuukauden jälkeen kestävyyskunto oli kohentunut koko ryhmällä yli viidenneksen (22,8 %). Tämä oli selvästi yli koko ohjelmalle asetetun tavoitteen. Naisten kestävyyskunto oli parantunut huikeat 37,3 % alkutilanteeseen verrattuna. Myös jalka ja vatsalihasten kunto oli kehittynyt peräti neljänneksen.
Viikkotreenien lisäksi ryhmä kokoontui kerran kuukaudessa yhteiseen valmennukseen etsimään ratkaisuja stressin selättämiseen, kunnon kohottamiseen, vireyden lisäämiseen ja terveellisten elämäntapojen ylläpitämiseen. Valmennuksissa jokainen sai työkaluja ja toimintatapoja elämänlaadun parantamiseksi.
Haasteelliseksi osaalueeksi osoittautui vuorotyön vaikutus uni ja ruokailurytmiin sekä ruokavalion koostamiseen. Myös säännöllinen liikunnan harrastaminen on vuorotyöläiselle ja heidän perheilleen usein suuri haaste. Aikataulutus, liikuntapaikan läheisyys, itselle sopiva liikuntamuoto ja muun perheen elämänrytmi ovat jokapäiväisiä haasteita, jotka vaativat käytännöllisiä ratkaisuja. Oleel
24 Sosiaalinen vastuu Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
27 Sosiaalinen vastuu Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
rauhan häirintä ja ahdistelu eivät kuulu yhtiön toi
mintaan. Tasaarvoa ja syrjinnänvastaisia toimin
takäytäntöjä pyritään konsernissa kehittämään
jatkuvasti osana normaalia henkilöstöjohtamista.
Konsernin jokaisen työntekijän velvollisuutena
on toimia siten, että kukaan ei tule asetetuksi eri
arvoiseen asemaan. Liiketoimintayksiköiden vas
taavilla johtajilla on vastuu siitä, että tasavertai
suusasiat tulevat yksikössä huomioiduksi ja hoide
tuksi. Sukupuolten välistä tasaarvoa edistetään
osana henkilöstösuunnittelua. Tasaarvoon ja syr
jintään liittyviä asioita käsitellään myös työsuoje
luyhteistoiminnassa osana työsuojelun toiminta
suunnitelmaa. Lain ja määräystenmukaisuuden
valvonta kuuluu konsernin yleiseen valvonta ja
tarkastusprosessiin.
Yhdistymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeusFinnairkonserni ymmärtää ja hyväksyy amma
tillisen järjestäytymisen. Ammattiyhdistystoimin
nalla on yhtiössä pitkät perinteet. Lisäksi yhdis
tymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus
ammatillisissa asioissa ovat tunnustettuja perus
oikeuksia Suomessa. Työmarkkinakulttuuri yhti
össä on rakentunut sellaiseksi, että työntekijöi
den järjestäytyminen ja kollektiiviset neuvotte
lut yhtiön ja henkilöstöryhmien välillä ovat osa
normaalia toimintaa.
Lapsi- ja pakkotyövoimaFinnairkonserni ei hyväksy lapsi ja pakkotyö
voiman käyttöä millään yhtiön arvoketjun osa
alueella. Konserni noudattaa kaikessa toimin
nassaan lainsäädäntöä ja edellyttää tätä myös
yhteistyökumppaneiltaan. Lisäksi konserni edel
lyttää henkilöstöltään ja yhteistyökumppaneiltaan
YK:n ihmisoikeuksien julistuksen periaatteiden
noudattamista kaikessa konserniin liittyvässä
toiminnassa.
Lentoyhtiönä Finnair on tiukan kansainväli
sen sääntelyn ja valvonnan alainen. Yhtiö kat
soo, että riskiä lapsi ja pakkotyön esiintymisestä
ei todennäköisesti ole. Näin ollen yhtiössä ei ole
määritelty erillisiä valvontavastuita lapsi ja pak
kotyövoiman osalta. Hankintakäytäntöjen osalta
lapsi ja pakkotyövoimaan pätevät samat säännöt
ja periaatteet kuin muidenkin ihmisoikeusasioiden
kohdalla. Konsernin toiminnan lainmukaisuutta
valvotaan osana konsernin yleisiä valvonta ja tar
kastusprosesseja.
Ote Finnairkonsernin hankintaohjeista:
eeTTinen ToiMinTaTapaMMe ToiMiTTajiLLe
Finnairkonserni odottaa, että sen toimittajat
toimivat osaltaan eettisten toimintatapojemme
mukaisesti. Dokumentti ei sisällä ohjeita kaikkia
mahdollisia yksittäisiä tilanteita varten, vaan sen
tarkoituksena on antaa yleiset suuntaviivat.
Lakien ja säädösten noudattaminen Toimittajien ja niiden edustajien liiketoimien on
tapahduttava paikallisten lakien ja säädösten
mukaisesti. Toimittajan tulee noudattaa kaikessa
toiminnassaan voimassa olevaa ympäristölain
säädäntöä.
LiiketoimintakäytännötToimittajien liiketoimet on toteutettava rehellisesti
ja solmittujen sopimusehtojen mukaisesti. Mui
den sopimusehtojen lisäksi kaikkien toimittajien
on noudatettava seuraavia ohjeita:
• Toimittajan on toimittava YK:n Ihmisoikeuk
sien yleismaailmallisen julistuksen periaattei
den mukaisesti.
• Liiketoimintaa koskevat tiedot on luotava, säi
lytettävä ja arkistoidut tiedot hävitettävä pai
kallisten lakien ja sääntöjen mukaan.
• Toimittajan on käytettävä vastuullisesti Finnair
konsernin aineellista ja aineetonta omaisuutta
(tilat, tarvikkeet, kulutushyödykkeet ja laitteet,
joiden käyttämiseen Finnairkonserni on anta
nut valtuutuksen).
• Toimittajan on noudatettava kaikkia Finnair
konsernin vaatimuksia, jotka liittyvät salasa
noihin, luottamuksellisuuteen ja tietoturvaan.
• Toimittajan tulee taata saamiensa luottamuk
sellisten ja salaisten tietojen säilyminen siten,
etteivät tiedot joudu asiattomiin käsiin ja ettei
niitä muuten käytetä väärin.
• Toimittajan tulee kunnioittaa Finnairkonser
nin immateriaalioikeuksien omistusoikeuksista,
mukaan lukien tekijänoikeudet, tavaramerkki
oikeudet ja liikesalaisuudet.
• Toimittajan on pidättäydyttävä antamasta lau
suntoja tiedotusvälineiden edustajille Finnair
konsernin puolesta.
• Toimittajan on käytettävä hyvää harkintaa ja
pysyttävä kohtuudessa antaessaan lahjoja tai
viihdeetuja Finnairkonsernin työntekijöille
sopimussuhteen aikana. Finnair ei hyväksy lah
jontaa missään muodossa. Erityisesti kilpailu
tuksen aikana, toimittajan on pidättäydyttävä
täysin etuuksien tarjoamisesta konsernin työn
tekijöille.
• Toimittajat eivät saa tehdä liiketoimintaa sel
laisten Finnairkonsernin työntekijöiden kanssa,
joiden elämänkumppani tai muu perheenjäsen
tai sukulainen on asemassa, jossa hän taloudel
lisesti hyötyy toimittajasta.
Henkilöstöä koskevat käytännöt Finnairkonsernin toimittajien on noudatettava
henkilöstöhallinnossaan kaikkia paikallisia lakeja
ja säännöksiä.
Toimittajan vastuulla on varmistaa, että sen
edustajat sitoutuvat noudattamaan Finnairkon
sernin toimittajille tarkoitettua eettistä ohjetta.
Vastuu ihmisoikeuksista
Hankintakäytännöt Konsernin johdon alaisuudessa toimivan hankin
tatoimen ohjausryhmän vastuulla on konsernin
hankintatoiminnan ohjaaminen, kehitys ja koor
dinointi. Merkittävimmistä tuote ja palvelukoko
naisuuksista vastaavat kunkin tuote tai palvelu
kokonaisuuden ympärille muodostetut poikkior
ganisatoriset tai liiketoimintayksiköiden sisäiset
hankintaryhmät eli kategoriatiimit.
Kunkin liiketoimintayksikön johdon tulee huo
lehtia siitä, että hankintatoimintaa hoitavalla hen
kilöstöllä on käytettävissään ajan tasalla olevat
hankintaohjeet ja että ohjeita noudatetaan. Kai
kessa Finnairkonsernin hankintatoimessa nou
datetaan Finnairkonsernin hankintaohje doku
menttia, jossa määritetään kaikkea hankintaa sää
televät yleiset linjat. Tämän lisäksi tytäryhtiöillä ja
liiketoimintayksiköillä on omat, tarkemmat han
kintaohjeensa, joissa määritetään tarkemmat kri
teerit huomioiden kunkin toimintayksikön erityis
tarpeet. YK:n yleisen ihmisoikeusjulistuksen sekä
kaikkien soveltuvien lakien ja säädösten noudat
taminen on ehdoton minimivaatimus.
Jokaisen hankintoja suorittavan vastuulla on
osaltaan varmistua, että hankintaohjeita nouda
tetaan. Yleisempi seurantavastuu on tuote ja pal
veluryhmien vastaavilla. Myös konsernin sisäi
sellä tarkastuksella on valvontarooli hankintojen
toteutumisessa ohjeissa ja säädöksissä määritel
lyllä tavalla. Tietyissä tuote ja palveluryhmissä
suoritetaan auditointeja. Auditoinnit painottuvat
laatu ja turvallisuusseikkoihin. Viranomaissää
deltyjen hankintojen osalta ainoastaan kansain
välisen ilmakuljetusjärjestö IATA:n hyväksymät
toimijat voivat toimia Finnairkonsernin toimitta
jina tai alihankkijoina. Ihmisoikeuskysymyksissä
Finnairkonserni velvoittaa toimittajansa sekä ali
hankkijansa noudattamaan muun muassa Finnair
konsernin laatimaa Eettinen toimintatapamme
toimittajille dokumenttia (jäljempänä).
SyrjintäFinnairkonserni ei hyväksy syrjintää missään sen
muodossa. Konsernin syrjinnänvastainen poli
tiikka perustuu yhtiön Henkilöstöasiain käsikir
jaan (HAK). Finnairissa ketään ei syrjitä sukupuo
len, uskonnollisen tai poliittisen vakaumuksen,
iän, rodun, ihonvärin tai syntyperän vuoksi. Työ
26 Sosiaalinen vastuu Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Strategiasta keskusteltiin koko henkilöstön voimin Nokka nousuun kahviloissa.
Yhteiskunnallinen vaikuttaminenIlmailu on tiukasti säädelty toimiala. Säätely puo
lestaan vaikuttaa Finnairkonsernin toimintaan
sekä suoraan että välillisesti erilaisten heijastus
vaikutusten kautta. Finnairissa pidetään tärkeänä,
että konsernin ääni tulee kuulluksi kaikessa kon
sernin toimintaedellytyksiä koskettavassa pää
töksenteossa.
Finnairkonserni on aktiivisesti panostanut
omaan edunvalvontaansa jo pitkään. Finnairin
edunvalvonnasta vastaa kansainvälisten suhtei
den osasto, jonka tehtävänä on ylläpitää sekä kan
sainvälisiä että kotimaisia liikennepolitiikkaan liit
tyviä viranomaissuhteita ja hoitaa näihin liittyviä
kaupallisia neuvotteluja. Finnair toteuttaa edun
valvontaansa sekä osallistumalla kansallisten ja
kansainvälisten edunvalvontaorganisaatioiden toi
mintaan että omien suorien yhteyksiensä kautta.
Lobbaus on parhaimmillaan hyvin tehokas
keino vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksen
tekoon. Finnairissa pidetään tärkeänä, että sen
edunvalvonta tapahtuu lakeja ja säädöksiä nou
dattaen sekä eettisesti hyväksyttävällä tavalla.
Euroopan unioni on julkaissut Brysselissä toimi
ville edunvalvojille tarkoitetun edunvalvonnan
käsikirjan, jota myös Finnair toiminnassaan toteut
taa. Konsernin sisällä edunvalvontatoiminnan lain
mukaisuutta ja hyväksyttävyyttä valvotaan osana
yhtiön yleisiä valvonta ja tarkastusprosesseja.
Nollatoleranssi korruptioonFinnairkonserni ei hyväksy korruptiota missään
muodossa. Riskien tunnistamista ja arviointia teh
dään konsernin kaikilla organisatorisilla tasoilla, ja
korruptioriskien arviointi suoritetaan osana kon
sernin ja liiketoimintaalueiden yleistä riskikartoi
tusta. Korruptiotapausten varalta myös konsernin
hankintaohjeissa on selkiytetty periaatteita eetti
sen ostotoiminnan varmistamiseksi muun muassa
hankintavastuita kierrättämällä.
Korruptioon liittyvästä valvonnasta vastaavat
liiketoimintojen vetäjät sekä sisäinen tarkastus.
Sisäinen tarkastus varmentaa yhtiön korruptoi
mattomuuteen liittyvien periaatteiden noudatta
mista osana liiketoimintoihin liittyviä prosessi ja
kontrollikartoituksia sekä tarkastuksiin liittyvien
maksusuorite ja kirjanpidon tositetarkastusten
avulla, joissa pyritään kiinnittämään huomiota
maksujen aiheellisuuteen. Sisäinen tarkastus tar
kastaa lisäksi tarvittavilta osin niitä liiketoimin
toja, joissa esiintyy suurempi mahdollisuus kor
ruption esiintymiseen.
Kilpailua sääntöjen mukaanFinnairkonsernin periaatteena on noudattaa
kilpailulainsäädäntöä kaikissa liiketoimissaan.
Lentotoimiala on globaalisti erittäin kilpailtu
toimiala ja uusia kilpailijoita tulee markkinoille
koko ajan. Kuten myös korruptioriskin osalta,
sisäinen tarkastus varmentaa kilpailulainsää
dännön noudattamista osana yleisiä prosessi ja
kontrollitarkastuksia sekä ulkomaan myyntiyksi
köiden tarkastusten yhteydessä käy tarkemmin
lävitse kilpailulainsäädännön noudattamiseen
liittyviä asioita.
Määräystenmukaisuus
Pääosa Finnairkonsernin operatiivisesta toimin
nasta perustuu viranomaismääräyksiin ja on viran
omaisvalvonnan alaista. Vastuu viranomaismää
räysten noudattamisesta on viranomaisen hyväk
symillä henkilöillä. Tämän lisäksi tärkeimmät val
vontavastuut liittyvät talouteen, rahoitukseen ja
tietoturvaan. Yhtiöllä on sisäiset valvontaohjeet,
joiden mukaan kunkin yksikön tai toiminnon joh
tajan on järjestettävä oman yksikkönsä tai orga
nisaationsa sisäinen valvonta.
Sisäinen valvontaympäristö käsittää konser
nin roolit, vastuut, dokumentoidut sisäisen val
vonnan periaatteet sekä konsernin arvot ja etii
kan. Roolit ja vastuut ovat Suomen osakeyhtiö
lain, Suomen hallinnointikoodin sekä konsernin
organisatorisen rakenteen mukaiset. Sisäisen val
vonnan periaatteet Finnairkonsernissa on doku
mentoitu konsernin raportointiohjeissa, sisäisen
valvonnan itsearviointilomakkeissa, rahoituspo
litiikassa, hankintapolitiikassa, luottopolitiikassa
ja tietoturvaperiaatteissa.
Sisäisen tarkastustoiminnan avulla varmen
netaan liiketapahtumien paikkansapitävyys sekä
informaation oikeellisuus sisäisessä ja ulkoisessa
laskennassa. Sisäisen tarkastustoiminnan avulla
varmistutaan lisäksi kontrollien toimivuudesta,
omaisuuden säilymisestä ja toimintojen tarkoi
tuksenmukaisuudesta konsernin tavoitteiden
mukaisesti. Sisäisen tarkastustoiminnan paino
pistealueet määritellään konsernin riskienhallin
tastrategian mukaisesti.
Tiedot kontrollitoimenpiteiden vaatimuksista
viestitään ohjeiden, politiikkojen ja menettely
tapojen puitteissa. Sisäinen tarkastus raportoi
työnsä tulokset säännöllisesti tarkastusvaliokun
nalle. Tarkastusvaliokunnan kontrolleihin liittyvät
työn tulokset eli havainnot, suositukset ja ehdo
tetut päätökset ja toimenpiteet raportoidaan jat
kuvasti Finnairin hallitukselle.
Yhteiskunnallinen vastuu
29 Sosiaalinen vastuu Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Ihmisoikeusasioiden tunnusluvut
28 Sosiaalinen vastuu Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
HR1 Niiden merkittävien investointisopimusten suhteellinen osuus ja kokonaismäärä, jotka sisältävät ihmisoikeusehtoja tai joiden osalta on tehty ihmisoikeusarviointi
Finnairkonsernilla on omat eettiset toimintaohjeet toimittajille ja kaikkien toimittajien edellytetään noudattavan niitä. Kaikkien yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden velvoitetaan noudattavan muun muassa YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen periaatteita sekä paikallista lainsäädäntöä.
Finnairkonsernin merkittävät investoinnit vuonna 2010 koostuivat kolmen laajarunkoisen matkustajalentokoneen hankinnasta. Näiden investointien osalta sopimuksissa ei ollut määritelty erillisiä ihmisoikeusehtoja eikä investointien osalta tehty myöskään ihmisoikeusarviointeja. Lentokoneet toimittanut Airbus on omasta puolestaan sitoutunut noudattamaan ihmisoikeuksia.
HR2 Niiden merkittävien alihankkijoiden ja urakoitsijoiden suhteellinen osuus, joiden osalta on tehty ihmisoikeusarviointi sekä tästä seuranneet toimenpiteet
Finnairkonsernilla on omat eettiset toimintaohjeet toimittajille ja kaikkien toimittajien edellytetään noudattavan niitä. Kaikkien yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden velvoitetaan noudattavan muun muassa YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen periaatteita sekä paikallista lainsäädäntöä.
Kotimaisten toimittajien ja alihankkijoiden suhteen Finnairkonserni ei suorita ihmisoikeusarviointeja. Yhdessä sopimuksessa on kuitenkin erikseen kielletty lapsityövoiman hyödyntäminen, sillä toimittaja toimii alalla, jolla lapsityövoiman käyttöä esiintyy maailmalla.
Ulkomaisten yhteistyökumppaneiden suhteen Finnairkonserni käyttää tunnettuja ja hyvämaineisia toimijoita. Finnair ei itse suorita ihmisoikeusauditointeja. Konsernin suurin materiaalien käyttäjä, Finnair Catering, ostaa cateringpalveluita myös ihmisoikeuksien kannalta ongelmallisilla alueilla. Palveluiden toimittaja auditoi omaa tuotantoaan ja hankintaansa säännöllisesti.
Sekä Finnairkonserni että konserniin kuuluvat matkanjärjestäjät ja matkatoimistot erikseen ovat allekirjoittaneet kestävän ja eettisesti hyväksyttävän matkailun edistämiseen tähtäävän Helsinki Declaration julistuksen. Aurinkomatkat on lisäksi liittynyt vuonna 2001 lapsiin kohdistuvaa seksiturismia vastustavaan ”The Code of Conduct for the Protection of Children Against Sex Tourism and Trafficking” sopimukseen, ja edellyttää sitä noudatettavan kaikissa hotellisopimuksissaan.
HR3 Työntekijöille tarjotun ihmisoikeuskoulutuksen kokonaistuntimäärä ja koulutukseen osallistuneiden työntekijöiden suhteelli-nen osuus
Aurinkomatkat Oy antaa kaikille uusille oppailleen koulutusta liittyen yrityksen työhön lapsiseksiturismia vastaan. Ihmisoikeuksiin liittyvien koulutustuntien osuus ei ole erotettavissa annettujen koulutustuntien kokonaismäärästä. Muuten Finnairkonsernissa ei ole järjestetty ihmisoikeuksiin liittyvää koulutusta vuonna 2010.
HR4 Syrjintätapausten lukumäärä ja toteutetut toimenpiteet
Vuonna 2010 käsiteltiin tapausta, jossa vuoden 2006 lentohenkilökunnan lakkoon osallistuneille ei ollut maksettu kannustinpalkkiota, kuten kannustinehdoissa oli todettu. Eräät kannustinpalkkiotta jääneet haastoivat yhtiön oikeuteen. Asia sovittiin Korkeimman oikeuden annettua päätöksen samanlaisessa asiassa, jossa Finnair ei kuitenkaan ollut osapuolena.
HR6 Merkittävät lapsityövoiman käytön riskit ja toimenpiteet tämän estämiseksi
Finnair ei hyväksy lapsityövoiman käyttöä missään arvoketjunsa osaalueella. Ilmailualaa koskien Finnairkonsernissa ei ole tunnistettu riskejä lapsityövoiman käytöstä. Tämä johtuu sekä toimialan yleisestä luonteesta että alaa koskevasta tiukasta viranomaissäätelystä ja valvonnasta. Kuitenkin ilmailuala ja Finnairkonsernin toiminta koskettaa myös toimialoja, joilla lapsityövoiman hyväksikäyttöä kansainvälisellä tasolla ei voida sulkea pois. Keskeinen tällainen toimiala on tekstiiliteollisuus. Finnairkonsernissa käytetyt virkapuvut ja työvaatteet hankitaan toimittajilta, jotka ovat huomioineet asian omassa toiminnassaan.
HR7 Merkittävät pakkotyövoiman käytön riskit ja toimenpiteet tämän estämiseksi
Finnair ei hyväksy pakkotyövoiman käyttöä missään arvoketjunsa osaalueella. Ilmailualaa koskien Finnairkonsernissa ei ole tunnistettu riskejä pakkotyövoiman käytöstä. Tämä johtuu sekä toimialan yleisestä luonteesta että alaa koskevasta tiukasta viranomaissäätelystä ja valvonnasta. Kuitenkin ilmailuala ja Finnairkonsernin toiminta koskettaa myös toimialoja, joilla pakkotyövoiman hyväksikäyttöä kansainvälisellä tasolla ei voida sulkea pois. Keskeinen tällainen toimiala on tekstiiliteollisuus. Finnairkonsernissa käytetyt virkapuvut ja työvaatteet hankitaan toimittajilta, jotka ovat huomioineet asian omassa toiminnassaan.
Lentoyhtiönä Finnairin toimintaajatuksena
on kuljettaa asiakkaat ja heidän tavaransa
perille turvallisesti ja ajallaan. Finnair
konserniin kuuluvat liiketoimintayksiköt
ja tytäryhtiöt osaltaan tukevat tämän tavoitteen
saavuttamista kokonaisvaltaisesti. Tavoitteena
on huolehtia asiakkaiden hyvinvoinnista ja suju
vasta matkanteosta kaikilla osaalueilla. Turval
lisuudella on keskeinen rooli konsernin toimin
nassa. Merkittävimmät tuotevastuunäkökohdat
Finnairkonsernin toiminnassa ovat lentoturval
lisuus, elintarviketurvallisuus, vastuu henkilö
asiakkaista sekä vastuu Finnairin kuljettamasta
rahdista. Lentoturvallisuudella on aina korkein
prioriteetti kaikessa toiminnassa, eikä siitä ole
sallittua tinkiä millään perusteella.
Poikkeaviin tilanteisiin Finnairkonsernissa
pyritään varautumaan jo ennalta. Konsernissa on
kehitetty prosesseja erilaisten yllättävien tilantei
den varalta ja niitä kehitetään sekä ylläpidetään
jatkuvasti. Asiakkaan tulee voida luottaa siihen,
että hänestä huolehditaan läpi koko palveluket
jun. Tämän vuoksi Finnairkonsernissa kiinnite
tään suurta huomiota myös yhteistyökumppanei
den valintaan.
LentoturvallisuusLentoturvallisuustyö ulottuu kaikkialle, missä
ollaan tekemisissä lentoturvallisuuteen vaikut
tavien asioiden kanssa. Riskien ennaltaehkäisy
on sisäänrakennettu yhtiön toimintakulttuuriin, ja
lisäksi lukuisat viranomaismääräykset säätelevät
toimintaa konsernissa. Inhimillisten erehdysten
varalta yhtiön toimintaprosesseihin on luotu eri
laisia suojaverkkoja, joiden keskeisenä tavoitteena
on pysäyttää erehdyksen aiheuttaman mahdol
lisesti vahingollisen kehityskulun eteneminen ja
riskin materialisoituminen.
Finnairilla vastuu toiminnan turvallisuudesta
on kunkin toimintaalueen vastuullisella johta
jalla. Turvallisuus ja laatuosasto tuottaa johdon
käyttöön riskitietoa alan viimeisimpiä menetelmiä
käyttäen. Kaikkien toimenpiteiden vaikuttavuutta
sekä toiminnan yleistä määräystenmukaisuutta
seurataan laatujärjestelmän avulla. Laatujärjes
telmän puitteissa yhtiön turvallisuuskriittiset osat
auditoidaan eli tarkastetaan vuosittain. Jokainen
lentoturvallisuuteen vaikuttavissa tehtävissä työs
kentelevä osallistuu säännöllisesti turvallisuus
koulutuksiin, joiden kattavuutta ja säännöllisyyttä
valvotaan niin sisäisesti kuin viranomaistenkin
toimesta. Turvallisuuteen liittyvää tietoa jaetaan
organisaatiossa erityisen Safety Magazinen kautta.
Lisäksi lentävälle henkilökunnalle julkaistaan tar
peen mukaan erityisiä turvallisuustiedotteita. Fin
nairkonsernin lentoturvallisuustyöstä kerrotaan
tarkemmin tämän raportin sivulla 33 sekä Vuosi
katsauksessa 2010 sivulla 58.
ElintarviketurvallisuusFinnair Catering Oy tuottaa catering, travel retail
sekä logistiikkapalveluita. Finnair Cateringin keit
tiö on Suomen suurimpia. Cateringtuotannon
tehtävänä on tuottaa laadukkaita palveluita ja
tuotteita kustannustehokkaasti kaikille Finnair
Cateringin asiakaslentoyhtiöille. Cateringtuo
Tuotevastuu
31 Sosiaalinen vastuu Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Finnair Catering valmistaa päivittäin 18 000 ateriaa taivaalle.
Yhteiskunnallisen vastuun tunnusluvut
30 Sosiaalinen vastuu Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
SO1 Paikallisyhteisöihin kohdistuvien vaikutusten arviointiin ja hallintaan liittyvät ohjelmatKonsernina Finnairilla ei ole katsottu olevan merkittäviä suoria vaikutuksia paikallisyhteisöihin Suomea lukuun ottamatta. Tästä syystä paikallisyhteisöihin kohdistuvien vaikutusten arviointiin ja hallintaan liittyviä ohjelmiakaan ei konsernissa ole arvioitu tarpeellisiksi.
Finnair kuitenkin tiedostaa matkailulla toimialana olevan merkittäviäkin vaikutuksia eri paikallisyhteisöihin ympäri maailman. Konsernin tytäryhtiöistä etenkin matkanjärjestäjä Aurinkomatkat Oy sekä matkatoimistot Area Oy ja SMT Oy ovat omien vaikutusmahdollisuuksiensa puitteissa tässä suhteessa erityisasemassa. Finnair liittyi vuonna 2010 kansainväliseen vastuullista matkailua edistävään Sustainable Travel Leadership Networkiin. Sekä Finnairkonserni että kaikki siihen kuuluvat matkanjärjestäjät ja matkatoimistot ovat allekirjoittaneet Helsinki Declarationin, jonka tavoitteena on kestävän matkailun edistäminen. Aurinkomatkoilla on lisäksi omia sitoumuksia ja hankkeita matkailun negatiivisten vaikutusten minimoimiseksi – muun muassa hotellien pisaraluokitus, Tour Operator’s Initiative sekä lapsiin kohdistuvaa seksiturismia vastustava ”The Code of Conduct for the Protection of Children Against Sex Tourism and Trafficking” sopimus.
http://www.finnair.fi/finnaircom/wps/portal/finnair/corporateresponsibility/ourroleinsociety/fi_FI (Finnairin uudet yhteiskuntavastuusivut)http://www.aurinkomatkat.fi/info/hyvatietaa/hotellit/ymparistotietoisenvalinta (tietoa AM:n pisaraluokituksesta)http://www.toinitiative.org/ (TOI)http://www.smal.fi/index.php?402 (Helsinki Declaration)http://www.sustainabletravelinternational.org/ (Vastuullisen matkailun kansainvälinen yhteistyöverkosto, jossa Finnair on mukana)
SO2 Korruptioon liittyvän riskianalyysin läpikäyneiden liiketoimintayksiköiden määrä ja suhteellinen osuusKaikki Finnairkonsernin liiketoimintayksiköt käyvät läpi korruptioon liittyvän riskianalyysin osana konsernin yleistä riskikartoitusta.
SO3 Niiden työntekijöiden suhteellinen osuus, jotka ovat osallistuneet organisaation korruptionvastaiseen toimintaan liittyvään koulutukseenTietyt tehtäväkuvat konsernissa ovat sellaisia, että niihin on arvioitu liittyvän tavanomaista suurempi riski korruption esiintymiseen. Kaikille näitä tehtäviä hoitaville tarjotaan mahdollisuutta osallistua korruptionvastaiseen koulutukseen.
SO5 Organisaation osallistuminen poliittiseen vaikuttamiseen ja lobbaukseenFinnairin tavoitteena on hyödyntää edunvalvontakanavia eettisesti oikealla tavalla kohdistamalla käytössä olevat resurssit oikein. Finnairin edunvalvontatoiminta koostuu tärkeimpien intressien ajamisesta kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
Siperian ylilentooikeudet ovat Finnairin strategian kannalta keskeinen edunvalvontakohde. Yhtiön kotiaseman sijainti Euroopan ja Aasian välissä on sellainen, että voidessaan hyödyntää Venäjän ja erityisesti Siperian alueen ilmatilaa, Finnair kykenee tarjoamaan asiakkailleen suorimmat reitit Euroopan ja usean tärkeän Aasian kohteen välillä. Tästä syystä Finnair pyrkii sekä itse että yhteistyössä eri viranomaisten kanssa vaikuttamaan olemassa olevien oikeuksien säilymiseksi ja uusien saamiseksi.
Toinen tärkeä edunvalvontakohde ovat pitkään olleet erilaiset lentoliikennesopimukset. Uuden reitin avaaminen edellyttää lentoliikennesopimuksen solmimista. Lisäksi lentoliikennesopimuksilla säädellään, kuinka useasti johonkin kohteeseen voidaan lentää. Lentoliikennesopimusten sopijaosapuolina ovat tavallisesti valtiot tai valtioiden väliset yhteenliittymät (kuten EU). Liiketoiminnan ylläpitämiseksi ja kasvattamiseksi on tärkeää, että yhtiön reittiverkosto on asiakkaiden kysynnän kannalta mahdollisimman optimaalinen. Tämän varmistamiseksi eri viranomais ja muiden tahojen asianmukainen lobbaaminen on keskeinen keino.
Vuonna 2012 alkava EU:n päästökauppa on EU:n alueella ja alueelta operoivalle Finnairille merkittävä kysymys. Finnair näkee ilmastonmuutoksen asettamaan haasteeseen vastaamisen olevan välttämätöntä, mutta alueellisen päästökaupan uhkana on hiilivuoto ja kilpailun vääristyminen. Tästä syystä Finnair lobbaa voimakkaasti lentoliikenteen globaalin päästökauppasopimuksen aikaansaamisen puolesta.
Hoitaakseen edunvalvontaansa Finnair toimii yhteistyössä erilaisten ilmailualan järjestöjen, kuten AEA:n sekä IATA:n, kanssa. Finnair pyrkii myös yhteistyöhön eri ministeriöiden kanssa. Finnair on mukana Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kauppapoliittisessa valiokunnassa, suomalaisvenäläisen kauppakamarin toiminnassa, lentoliikenteen poliittisessa neuvottelukunnassa sekä EU:n liikennejaostossa. Ilmailuhallinnon (TraFi) sekä Liikenne ja viestintäministeriön kanssa Finnair toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa.
SO6 Poliittisille tahoille annettujen tukien määräFinnairkonserni ei jaa minkäänlaisia tukia poliittisille tahoille. Yhtiössä on suoritettu valtion tarkastusviraston puolesta vaalitukea koskeva erityistarkastus, jonka perusteella voitiin todeta, että yhtiö ei ollut suorittanut vastikkeettomia rahasuorituksia.
SO7 Kilpailuoikeudellisten säännösten rikkomiseen, kartelleihin ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyvät oikeus-toimet sekä toteutetut toimenpiteetKilpailuvirasto aloitti joulukuussa 2010 Finnair Catering Oy:n Travel Retail liiketoimintayksikössä tutkimuksen lentoasemamyymälöiden hinnoittelusta. Finnair Catering Oy on MTV 3:n 45 minuuttia ohjelmassa esitetyn väitteen jälkeen tehnyt asiasta oman selvityksensä ja tekee tiivistä yhteistyötä Kilpailuviraston kanssa asian selvittämiseksi. Myös asiaan liittyvää ohjeistusta on tarkennettu ja kilpailuoikeudellista koulutusta järjestetty työssään sitä tarvitseville alkuvuonna 2011.
Tuotevastuun tunnusluvut
33 Sosiaalinen vastuu Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
PR1 Tuotteiden ja palvelujen terveys- ja turvallisuusvaikutusten arviointi elinkaaren eri vaiheissa sekä näiden käytäntöjen kohtee-na olleiden tuote- ja palveluryhmien suhteellinen osuusFinnairkonsernin tuotteiden ja palvelujen osalta merkittävimmät terveys ja turvallisuusasiat liittyvät lentoturvallisuuteen sekä elintarviketurvallisuuteen.
Elintarvikkeiden osalta kaikkien valmistuksessa käytettävien tuotteiden turvallisuus on arvioitu. Finnair Catering valvoo ja pyrkii varmistamaan elintarvikkeiden turvallisuuden koko tuotantoketjussa alkaen alihankkijoiden valinnasta ja auditoinnista valmistukseen ja tarjoiluun asti. Finnair Cateringin laatuosasto suorittaa säännöllisiä tarkastuksia läpi koko tuotantoketjun. Elintarviketurvallisuuden varmistus ja arviointiprosesseista kerrotaan tarkemmin tuotevastuun johtamista kuvailevassa osiossa.
Konsernin valmismatkoja tuottava tytäryhtiö Aurinkomatkat arvioi aina mahdollisimman laajasti ja tarkkaan kohteen mahdolliset terveys ja turvallisuusuhat. Arvioinnin perustana ovat eri viranomaisten arviot kyseisen maan tai kohteen tilanteesta sekä miten sen arvioidaan kehittyvän lähitulevaisuudessa esimerkiksi poliittisesti. Lisäksi kauden aikana Aurinkomatkat suorittaa kaikkien kohteiden jatkuvaa seurantaa terveys ja turvallisuustilanteiden osalta yhdessä eri viranomaisten ja muiden asiaan liittyvien tahojen kanssa.
Case: Lentoturvallisuustyö FinnairillaLentoturvallisuuden vaatimus on sisäänrakennettu lentoyhtiön toimintajärjestelmään jo viranomaismääräysten kautta. Euroopassa EUlainsäädäntö sitoo kaikkia unionin lentoyhtiöitä OPS1määräysten muodossa. Tämän lisäksi olemme Finnairissa sitoutuneet IATA:n (International Air Transport Association) jäseninä noudattamaan IOSAvaatimuksia (IATA Operational Safety Audit), jotka ovat joiltakin osin eurooppalaisia OPSmääräyksiä tiukempia. Vastuu näiden vaatimusten täyttämisestä on kunkin toimintaalueen vastuullisella johtajalla. Määräysten täyttäminen varmistetaan laatujärjestelmän ja erityisesti laatujärjestelmään kuuluvan auditoinnin avulla. Lentoyhtiön kaikkien toimintojen määräystenmukaisuus varmistetaan vuosittaisella auditilla ja mahdolliset poikkeamat vaatimuksista osoitetaan vastuullisen johtajan korjattavaksi. Laatujärjestelmän toiminnasta vastaa yhtiön laatujohtaja, joka toimii samalla lentoturvallisuusjohtajana.
Vaikka lentoturvallisuuden perusta luodaan jo määräysperusteisesti, tarvitsee toimiva lentoyhtiö lentoturvallisuutta korostavan ja siitä huolehtivan turvallisuuskulttuurin. Nykyaikaista turvallisuuskulttuuria kuvataan termillä ”Just Culture”. Tällä termillä halutaan korostaa että kaikenlaiset inhimilliset lipsahdukset ja vahingot ovat sallittuja mutta tarkoituksellista määräysten rikkomista ei hyväksytä. Koko turvallisuusajattelumme lähtee siitä ajatuksesta että yksittäinen inhimillinen virhe ei aiheuta onnettomuutta vaan järjestelmään sisäänrakennetut suojaverkot pystyvät poimimaan virheet ja estämään niiden vaikutuksen. Tämän lisäksi toimiva turvallisuuskulttuuri sisältää toisen ulottuvuuden: raportoinnin. Perinteisesti erityisesti lentäjät mutta nykyään enenevässä määrin myös muut työntekijät raportoivat työhönsä liittyvistä riskeistä ja sattuneista tapahtumista. Yhtiössämme on käytössä safety reporting järjestelmä, jonka puitteissa käsitellään Air safety, Maintenance safety, Ground safety ja Cabin safety raportteja. Just Culturen periaatteiden mukaisesti raportoija ei saa seuraamuksia turvallisuusraportoinnin perusteella. Turvallisuusraporttia ei kuitenkaan voi käyttää omien käsien pesemiseen riketapauksissa – tahalliset rikkeet eivät ole hyväksyttäviä.
Finnairilla kaikki turvallisuusraportit tutkitaan, luokitellaan ja niille annetaan tapahtuman vakavuuden mukainen riskiluokitus. Vakavissa tapauksissa korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään välittömästi. Korjaava toimenpide voi olla esimerkiksi vikaantuneen laitteen vaihtaminen ja muun laivaston välitön tarkastaminen, jotta sama tapahtuma ei pääse toistumaan. Riskien arvioinnissa ja luokittelussa käytämme Airbusvetoisen Airline Risk Management Solutions (ARMS) työryhmän luomaa ERCmenetelmää (Event Risk Classification), joka on esitelty lentoyhtiöiden käyttöön vuonna 2009. Tämä menetelmä edustaa alan viimeisintä riskitietämystä ja sen avulla voimme tuottaa aiempaa standardoidumpaa ja objektiivisempaa riskitietoa johdon käyttöön. ERC:llä tunnistettuja riskejä kartoitamme syvemmin Safety Issue Risk Assessment menetelmällä (SIRA), joka on myös ARMStyöryhmän tuottama työkalu. SIRAmenetelmässä pyritään tunnistamaan kaikki havaittuun riskiin liittyvät skenaariot ja näille skenaarioille etsitään kansainväliseen dataan perustuen numeeriset todennäköisyydet. Näin saatujen numeeristen todennäköisyyksien pitää täyttää sekä johdon että viranomaisten asettamat vaatimukset.
Raportoinnin ansiosta löytyvien riskien lisäksi kartoitamme lentoturvallisuusriskejä lentämisen ja lentoturvallisuuden ammattilaisten kanssa kuukausittain erityisessä Hazard Identification Teamissa (HIT) sekä tarkkailemalla päivittäisiä lentoja lentotallenteiden perusteella. Tarkoituksena on tunnistaa riskit ja tehdä tunnistetuista riskeistä syvällisempi SIRAanalyysi. Yksittäisten lentojen tutkintaa nimitämme FDM:ksi (Flight Data Management). Lentokone tallentaa ”mustaan laatikkoon” parhaimmillaan yli tuhat lentoarvoa useita kertoja sekunnissa. Mustan laatikon tallenteet puretaan lentojen jälkeen ja analysoidaan erityisellä analyysiohjelmistolla. Näin varmistetaan jälkikäteen että jokainen lento on suoritettu yhtiön menetelmät ja kunkin lentokonetyypin rajoitukset huomioon ottaen. Mahdolliset poikkeamat tutkitaan aina erikseen yhteistyössä kyseisen lennon miehistön ja turvallisuusanalyytikon kanssa.
Vakavat turvallisuutta vaarantaneet tapahtumat ovat harvinaisia ja niistä tehdään lähes poikkeuksetta erillinen turvallisuustutkinta. Turvallisuustutkinnan suorittaa harkintansa mukaan viranomainen (onnettomuustutkintakeskus). Jos viranomainen päättää jättää tutkinnan suorittamatta, teemme yhtiön sisäisen turvallisuustutkinnan. Lentämiseen liittyvissä tapauksissa turvallisuustutkija on aina asiaan erityiskoulutettu kokenut lentäjä. Turvallisuustutkija tai tutkijat tekevät tutkinnan aina itsenäisesti, eikä yhtiön johdolla ole mahdollisuutta vaikuttaa tutkinnan kulkuun. Tällä varmistetaan riippumattomuus ja objektiivisuus myös niissä tapauksissa joissa havaitut epäkohdat liittyvät organisaation toimintaan.
tanto vastaa myös laatu ja ympäristöasioiden
kehittämisestä koko Finnair Cateringissa. Finnair
Catering haluaa olla asiakkailleen paras lentolii
kenteen catering ja Travel Retail palveluita tar
joava yritys.
Elintarvikkeiden valmistuksessa ja logistii
kassa kiinnitetään erityistä huomiota tuotetur
vallisuuteen. Elintarvikkeiden valmistuksen osalta
tuoteturvallisuusriskit on arvioitu läpi koko arvo
ketjun, raakaainetoimittajista ja tuotteen valmis
tamisesta lopputuotteen toimittamiseen lennoille.
Finnair Cateringissa tuotteiden turvallisuusvaa
timukset täyttävät – ja monelta osin ylittävät –
viranomaisten asettamat tuotantohygieeniset ja
mikrobiologiset vaatimukset. Noudatamme toi
minnassamme viranomaisten hyväksymää sekä
IATA:n ja ITCA:n suositusten mukaista omaval
vontajärjestelmää, joka perustuu riskinarviointiin
koko tuotantoketjun osalta. Säännöllisten sisäis
ten ja ulkoisten auditointien avulla varmistetaan,
että toiminta on suunnitelman mukaista ja täyttää
sekä lainsäädännön vaatimukset että asiakkait
temme odotukset.
Finnair Catering hankkii raakaaineensa
ainoas taan hyväksytyiltä toimittajilta. Hyväk
synnän saamiseksi toimittaja auditoidaan. Audi
toinnissa annetaan tarvittaessa vaatimuksia ja
suosituksia, joiden täyttämisen jälkeen toimittaja
voidaan hyväksyä. Jokaiselle raakaaineerälle
suoritetaan vastaanottotarkastus, jossa kiinni
tetään huomiota erityisesti vastaanottolämpö
tilaan kylmäketjun katkeamattomuuden varmista
miseksi. Finnair Cateringin omavalvonnan ytimenä
on HACCPpohjainen riskienarviointi. Erilaisten
tukiohjelmien — kuten siivousohjelma, lämpöti
lan tarkkailut ja hyvät hygieniakäytännöt — avulla
pyritään jo ennakolta minimoimaan tuoteturvalli
suuteen liittyvät riskit. Valvonnan ja sisäisten tar
kastusten avulla huolehditaan sovittujen käytän
töjen toteutumista. Finnair Catering tekee tiivistä
yhteistyötä paikallisten elintarvike ja ympäris
töviranomaisten kanssa. Henkilöstön ammatti
taidosta ja osaamisesta huolehditaan säännölli
sellä koulutuksella.
Finnair Cateringilla on käytössään laatujär
jestelmä, joka kattaa koko Cateringin toiminnan.
Cateringin laatujärjestelmälle suoritetaan sään
nöllisesti sisäinen auditointi. Lisäksi toimintaa
auditoivat asiakkaat, ulkopuolinen auditointior
ganisaatio sekä viranomaiset.
Huolenpito asiakkaistaFinnairkonsernin asiakaspalvelun visiona on tuot
taa palvelua maailman huipulta. Tämä tarkoittaa
asiakkaiden odotuksiin ja tarpeisiin vastaamista
niin normaali kuin poikkeusolosuhteissakin. Asia
kaspalvelun terävöittämiseksi konsernin asiakas
palveluorganisaatio eriytettiin omaksi divisioonak
seen vuoden 2009 lopulla ja päätökseen raken
nemuutos saatiin vuoden 2010 aikana. Vuonna
2010 Finnairkonsernissa myös aloitettiin projekti,
jonka tavoitteena on uudistaa koko asiakaspal
velukonsepti ja sen taustalla vaikuttava ajatte
lutapa. Uudistuksen tavoitteena on entisestään
parantaa asiakaskokemusta kokonaisvaltaisesti.
Poikkeavia tilanteita varten Finnairilla on oma
erillinen poikkiorganisatorinen yksikkönsä. Kaikki
lentoliikenteen epäsäännöllisyystilanteet hoide
taan keskitetysti Helsingistä käsin, jolloin kaikki
saatavilla oleva tarvittava informaatio saadaan
kerättyä yhteen paikkaan. Tällöin kokonaiskuva
epäsäännöllisyyksien kerrannaisvaikutuksista
sekä kustannuksista tarkentuu ja asiakkaalle koi
tuvaa haittaa pystytään minimoimaan.
Asiakaspalvelun toiminnan seuranta ja val
vonta perustuu säännöllisiin auditointeihin, asia
kaspalautteeseen ja asiakastyytyväisyystutkimuk
siin, erilaisiin yllätyskampanjoihin sekä ulkopuo
listen suorittamiin mittauksiin. Myös yhteistyö
kumppaneiden toimintaa arvioidaan jatkuvasti.
Seuranta on järjestelmällistä ja sen perusteella
asetetaan tavoitteita sekä seurataan tavoitteiden
täyttymistä. Henkilöstön osaamisesta huolehdi
taan koulutuksella.
Rahti ja maapalvelutFinnair Cargo Oy:n palvelupolitiikkana on tarjota
asiakkailleen sujuvia ja ongelmattomia logistiik
kapalveluita. Tämä tarkoittaa muun muassa, että
Finnair Cargon kuljetettavaksi luovutettu rahti
toimitetaan perille siten kuin asiakkaan kanssa
on sovittu. Rahti myös luovutetaan asiakkaalle
samassa kunnossa kuin se Finnair Cargoon hal
tuun annettaessa oli.
Konsernin emoyhtiöön kuuluva Ground Ope
rations yksikkö puolestaan vastaa lentoasemilla
tapahtuvien maapalveluiden hankinnasta, laatu
kriteereistä ja laadunvalvonnasta. Yksikön tehtä
vänä on varmistaa, että Finnairin käyttämät maa
palvelut täyttävät niille asetetut vaatimukset niin
laadullisesti kuin turvallisuuden ja viranomais
määräystenkin suhteen.
Palvelulupaustensa varmistamiseksi sekä Finn
air Cargo Oy että Ground Operations yksikkö valit
sevat terminaali ja muita maapalveluja tuotta
vat alihankkijansa ja yhteistyökumppaninsa sys
temaattisen arviointiprosessin tuloksena. Yhteis
työkumppaneilta edellytetään muun muassa, että
ne huolehtivat ja varmistuvat henkilökuntansa
ammattitaidosta ja, että kalusto, välineistö sekä
tilat ovat asianmukaiset. Finnair suorittaa mää
räajoin tehtävien lentoasemakohtaisten laatuau
ditointien lisäksi laaduntarkastuksia, joilla sään
nöllisesti valvotaan sekä omaa että alihankkijoi
den toimintaa.
Finnair Cargon ja Ground Operationsin laa
tupäälliköt vastaavat omien laatujärjestelmi
ensä ylläpidosta ja päivittämisestä sekä valvo
vat, että operatiivinen toiminta on vaatimusten
mukaista. Ground Operationsilla on lisäksi len
toasemien operatiivisesta toiminnasta vastaavat
aluepäällikkönsä, joilla on merkittävä rooli toimin
nan määräystenmukaisuuden valvonnassa. Mikäli
toiminta ei joltain osin täytä toimintakäsikirjan
tai voimassaolevan lainsäädännön vaatimuksia,
poikkeama dokumentoidaan ja korjaavia toimen
piteitä edellytetään välittömästi.
Lisätietoja:Lisätietoja HACCP:sta:
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/hygie
niaosaaminen/tietopaketti/haccp/
Lisätietoja Finnairin lentoliikenteen epäsään
nöllisyystilanteisiin liittyvästä toiminnasta:
http://www.finnairgroup.com/linked/fi/konserni/
Finnair_yhteiskuntavastuuraportti_2009.pdf
Lisätietoja Kansainvälisen ilmakuljetusjärjes
tön (IATA) turvallisuus ja laatuauditoinneista:
http://www.iata.org/ps/certification/Pages/
index.aspx
International Travel Catering Association:n
(ITCA) internetsivut: http://www.itcanet.com/
32 Sosiaalinen vastuu Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
1. Yli kolmannes asiakaspalautteista koski matkatavaroihin liittyviä asioita, kuten viivästyneitä ja rikkoutuneita matkalaukkuja. Matkatavaroiden käsittelyä kehitetään jatkuvasti yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa ja muun muassa koulutuksella sekä erilaisilla teknisillä ratkaisuilla pyritään parantamaan matkatavaran käsittelyn laatua.2. Noin 25 prosenttia palautteista koski lentojen epäsäännöllisyystilanteita, kuten aikataulumuutoksia, viivästyksiä ja lentojen peruutuksia. Noin 60 prosenttia näistä koski Islannissa sattuneen tulivuoren purkauksen aiheuttamaa lentoliikenteen seisahtumista.3. Kahdeksan prosenttia palautteista oli matkustamopalveluun liittyviä palautteita, joista puolet oli lennonaikaista asiakaspalvelua koskevaa positiivista palautetta. Kehitettävää sen sijaan koettiin olevan erityisesti turistiluokan aterioissa sekä vanhempien koneiden istuinmukavuudessa.4. Runsaat seitsemän prosenttia asiakaspalautteista koski lentokenttäpalvelua. Varsinkin lähtöselvitysaikoihin toivotaan parannuksia.5. Palautteista kuusi prosenttia koski puolestaan varauspalvelua, kuten lentolippujen hintoja tai asiakaspalvelua internetissä, toimistoissa sekä puhelimessa.
PR6 Markkinointiviestinnän, mukaan lukien mainonnan ja sponsoroinnin, lainmukaisuus sekä standardien ja vapaaehtoisten peri-aatteiden täyttyminenFinnairkonserni toimii kaikkien mainontaa ja sponsorointia koskevien yleisten sääntöjen, lakien, suositusten sekä hyvien markkinointitapojen mukaisesti. Keskeisiä normeja ovat muun muassa markkinointilainsäädäntö (merkittävin Kuluttajansuojalaki), Kuluttajaviraston ohjeet lentojen markkinoinnista (pohjautuu Euroopan neuvoston ja parlamentin direktiiviin (2005/28/EY)) sekä Mainonnan eettisen neuvoston hyvää markkinointitapaa koskevat periaatteet.
35 Sosiaalinen vastuu Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
PR3 Tuotteisiin ja palveluihin liittyvä pakollinen tuoteinformaatio
Finnairkonsernin toimintaa säätelevät lukuisat viranomaissäädökset sekä kansainväliset sopimukset. Asiakkaan kannalta tärkeimmät tuoteinformaationäkökohdat liittyvät kuljetusehtoihin sekä asiakkaan oikeuksiin.
Kuljetusehtoja koskeva tiedonantovelvollisuus perustuu Montrealin yleissopimukseen ja tämän sopimuksen sisältö on kodifioitu myös viranomaissäädöksiin. Konsernin yleiset kuljetusehdot tulevat matka ja rahtiasiakirjojen liitteenä sekä löytyvät myös konsernin internetsivuilta. Valmismatkoja koskevat erityisehdot perustuvat puolestaan EUdirektiiviin 90/314/ETY. Konsernin tarjoamia valmismatkoja koskevat ehdot löytyvät matkanjärjestäjien matkadokumenteista, matkaesitteistä sekä internetsivuilta.
Lentoyhtiöllä on velvollisuus tiedottaa matkustajan oikeuksista, mikäli matkustajan pääsy lennolle evätään vastoin hänen tahtoaan, matkustajan lento peruutetaan tai lento viivästyy. Tämä velvollisuus perustuu EYasetukseen 261/2004. Samalla lentoyhtiön on tiedotettava, mihin asiakas voi valittaa.
Asiakkaan yksityisyydensuojaa säätelee Henkilötietolaki 22.4.1999/523.Finnair Cateringin tulee ilmoittaa myymiensä tuotteiden tuoteselosteet. Tämä vaatimus koskettaa noin 10 prosenttia Cateringin
toimittamista tuotteista.
Finnairin yleiset kuljetusehdot: http://www.finnair.fi/finnaircom/wps/portal/kuljetusehdot/fi_FI?locale=fi_FIFinnair Cargon ohjeet ja kuljetusehdot: http://www.finnaircargo.fi/fi/cargo/ohjeet.htmlAurinkomatkojen matkaehdot: http://www.aurinkomatkat.fi/matkaehdotArean ohjeet ja matkaehdot: http://www.area.fi/ehdot_ja_saannotSMT:n matkaehdot: http://www.smt.fi/matkaehdot Montrealin yleissopimus: http://eurlex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:22001A0718(01):FI:HTMLValmismatkoja koskeva EUdirektiivi: http://eurlex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:31990L0314:FI:HTMLLentomatkustajien vähimmäisoikeudet, kun matkustajan pääsy lennolle evätään vastoin hänen tahtoaan, matkustajan lento peruutetaan tai matkustajan lento viivästyy: http://eurlex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:32004R0261:FI:HTMLHenkilötietolaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=henkil%C3%B6tieto
PR5 Asiakastyytyväisyyteen liittyvät toimintakäytännöt ja asiakastyytyväisyyskyselyiden tulokset
Finnair seuraa asiakastyytyväisyyttä päivittäin reittilennoilla ja tulokset raportoidaan neljännesvuosittain. Tutkimus kattaa lähes kaikki reittiliikenteen kohteet. Tarpeen mukaan tietoa täydennetään mm. verkkokyselyillä. Avainmittareita ovat yleisarvosanat lentomatkasta sekä palvelun eri osaalueista, kuten varauksesta, lentoasemapalveluista sekä lennonaikaisista palveluista. Finnair osallistuu Aasianreiteillä myös IATA:n kilpailijaseurantatutkimukseen, jonka avulla seurataan asiakkaan kokemaa palvelun laatua suhteessa tärkeimpiin kilpailijoihin.
Kokonaisuutena Finnairin asiakastyytyväisyyden kehitys on ollut nousujohteista. Asiakkaiden kokonaisuustyytyväisyystavoite saavutettiin vuonna 2010. Esimerkiksi kaikissa matkustusluokissa yli 84 prosenttia asiakkaista oli kokenut lentomatkansa kokonaisuutena sujuneen joko hyvin tai erittäin hyvin. Positiivinen kehitys perustuu muun muassa uuden lentokonekaluston tuomaan parempaan matkustusmukavuuteen. Muun muassa matkustamohenkilökunnan ystävällisyys sekä bisnesluokan ateriat saivat erittäin positiivisen arvion. Kehitettävää asiakastyytyväisyyskyselyiden perusteella löytyy muun muassa turistiluokan lähtöselvitysten odotusajoissa sekä turistiluokan aterioissa.
Konsernitason asiakastyytyväisyysmittausten lisäksi Finnairin tytäryhtiöt tekevät sekä itse että teettävät omia asiakastyytyväisyysselvityksiään.
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kaukoliikenteen bisnesluokka
Kaukoliikenteen turistiluokka
Euroopan-liikenteen bisnesluokka
Euroopan-liikenteen turistiluokka
Finnairin asiakastyytyväisyys lentomatkaan kokonaisuutena vuonna 2010%
erinomainen hyvä tyydyttävä heikko hyvin heikko
Asiakastyytyväisyysselvitysten lisäksi konsernilla on käytössään kanavia suoran asiakaspalautteen antamiseksi. Vuonna 2010 valtaosa asiakaspalautteista (85 prosenttia) koski seuraavia:
34 Sosiaalinen vastuu Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
37 Ympäristövastuu Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
EN1 Käytetyt materiaalit painon ja määrän mukaanFinnairkonsernin materiaalien käyttö painottuu liikennepolttoaineisiin, erityisesti lentopetroliin. Polttoaineita käsitellään tässä raportissa ensisijaisesti energiana ja niiden kulutus raportoidaan kohdassa EN3. Konsernin muista toiminnoista merkittäviä materiaaleja käyttäviä yksiköitä ovat Finnair Catering Oy, Finnair Technical Services Oy ja Finnair Engine Service Oy (kaksi edellistä yhdessä Finnair Tekniikka), Finnair Cargo Terminal Operations Oy sekä Northport Oy. Lisäksi konsernin toimistoilla on oma selkeästi erottuva materiaalien käyttöprofiilinsa.
Yhtenä Suomen suurimmista keittiöistä Finnair Catering kuluttaa eniten materiaaleja konsernissa. Cateringissa käytettävät raakaaineet koostuvat pääasiassa elintarvikkeista ja niiden pakkaamiseen vaadittavista materiaaleista. Valtaosaltaan Cateringin käyttämät materiaalit ovat uusiutuvia. Vuonna 2010 Catering onnistui vähentämään muovien kulutustaan yli 36 prosentilla. Tämä johtui ennen kaikkea tarjoilukonseptin muutoksesta. Esimerkiksi tarjottimien poisto Euroopanlentojen turistiluokasta ja kaukolentojen turistiluokan toiselta tarjoilukierrokselta vähensi merkittävästi kertakäyttöisten astioiden ja aterimien kulutusta.
Finnairkonsernin rahtiyhtiöiden merkittävin materiaalien kulutus aiheutuu rahdin varastoinnista, kuljetuskuntoon laittamisesta sekä suojaamisesta. Lautaa tarvitaan jakamaan rahdin painoa tasaisemmin kuljetusalustoille. Kuljetettava rahti joudutaan suojaamaan muovilla, sillä lentokoneiden lastaaminen ja purkaminen sekä rahdin kuljettaminen terminaalin ja lentokoneen välillä tapahtuvat ulkona, jolloin rahdin tulee olla suojassa säältä.
Konsernin maapalvelutoimintoja hoitavan Northportin merkittävin materiaalinäkökohta liittyy lentokoneiden jäänpoistoon ja ehkäisyyn. Kylmänä kautena lentokoneiden siiville ja rungoille muodostuu jäätä ja huurretta sekä sataa lunta, jotka on lentoturvallisuussyistä poistettava ennen lentoonlähtöä. Tähän käytetään propyleeniglykolin ja kuuman veden seosta. Vuonna 2010 Northportin propyleeniglykolin kulutus kaksinkertaistui. Tämä johtui siitä, että talvi 2009–2010 oli erityisen runsasluminen. Myös loppuvuodesta 2010 lumentulo alkoi tavallista aikaisemmin. Jäänpoisto ja ehkäisyaineiden ympäristövaikutuksista on enemmän tietoa kohdassa EN21.
Finnair Tekniikan tärkeimmät ympäristönäkökohdat liittyvät kemikaalien käyttöön. Kemikaalien käytön vuoksi Tekniikalta vaaditaan voimassaoleva ympäristölupa, joka sillä myös on. Vuonna 2010 Tekniikassa kemikaalien käyttö pysyi lähes muuttumattomana edellisvuodesta laskien noin puolella prosentilla. Lentokoneiden huolloissa tarvittavat varaosat ja laitteet ovat suurelta osin korjauskelpoista tavaraa. Tekniikka pyrkii korjaamaan lentokoneiden laitteet aina sen ollessa turvallisuusnäkökohtien ja viranomaismääräysten puolesta mahdollista, sillä laitteet ovat hyvin kalliita. Tämä on myös yleinen käytäntö toimialalla. Näin ollen lentokoneiden laitteiden elinkaari on tyypillisesti pitkä. Laitteiden ja varaosien käyttömääristä ei kuitenkaan raportoida, sillä niistä ei ole saatavilla yhteismitallista ja mielekkäästi vertailtavissa olevaa dataa.
Konsernin toimistot onnistuivat vähentämään omaa paperinkulutustaan lähes 11 prosenttia. Pääosin tämä johtuu sähköisiin laskutus ja varausjärjestelmiin siirtymisestä sekä paperia säästävästä tulostuskäytännöstä ja siihen liittyneestä käyttötapaopastuksesta.
Materiaali 1 000 Kpl 1 000 Kg 1 000 Litraa 1 000 Metriä Suurin käyttäjä
2010 2009 2010 2009 2010 2009 2010 2009 2010
Muovi 240 360 Catering
Paperi (ei toimisto) 260 231 Catering
Kartonki 110 167 Catering
Tekstiili 95 119 Catering
Metallit * 70 86 Catering
Kemikaalit 241 247 Tekniikka
Posliini 18 28 Catering
Lasi 10 12 Catering
Lauta 40 31 Cargo TO
Kuormalavat (puuta) 120 144 Cargo TO
Toimistopaperi (1000 riisiä) 49 55
Konsernin kotimaan toimistot yhteensä
Propyleeniglykoli 4 856 2 400 Northport
Elintarvikehankinnat 3 255 2 965 Catering
* Luvussa ei ole mukana Finnair Tekniikan käyttämät metallit, koska Tekniikassa kulutettavan metalliraakaaineen osalta käytössä oleva tilastointijärjestelmä ei mahdollista vertailukelpoisen datan saamista. Finnair Tekniikka ei kuitenkaan valmista tuotteita, joten
Ympäristövastuun tunnusluvutYmpäristövastuu
Finnairin tavoitteena on olla johtava len
toyhtiö ympäristövastuun saralla. Yhtiö
ottaa ympäristönäkökulmat huomioon
kaikessa toiminnassaan ja tukee kan
sainvälisen ilmakuljetusliitto IATA:n tavoitetta
päästöttömästä lentämisestä. Noudatamme val
litsevaa ympäristölainsäädäntöä, mutta ympäris
tötyön tarkoituksena on ylittää viranomaisvaati
mukset ja olla suunnannäyttäjänä ympäristövai
kutusten arvioinnissa, raportoinnissa sekä niiden
vähentämisessä.
Finnairin ympäristötyö on pitkäjänteistä.
Ympäristöorganisaatio eri muodoissaan on ollut
olemassa 1980luvun lopulta, ja ympäristövaiku
tuksista on raportoitu vuodesta 1997 säännölli
sesti. Yhteiskuntavastuuta johdetaan konsernita
solta, mutta jokaisessa yksikössä on ympäristötoi
minnasta vastaavat henkilöt sekä toimintaan liit
tyvä ohjeistus. Ympäristöhuollon ohjausryhmässä
tehdään yhteistyötä alihankkijoiden kanssa jäte
huollon ja energiatehokkuuden parantamiseksi.
Myös alan työryhmissä, kuten IATA:n ympäristö
komiteassa, Finnair toimii aktiivisesti edistäen
lentoliikenteen ympäristökuormituksen vähen
tämistä. Yhteiskuntavastuupolitiikka määrittää
strategian myös ympäristöjohtamisen osalta.
Ympäristökoulutusta annetaan koko henkilös
tölle ja tärkeitä teemoja sekä parhaita toiminta
tapoja nostetaan esiin erilaisin kampanjoin. Viime
vuonna teemoina ovat olleet erityisesti myynti
henkilöstön koulutus sekä matkustamopalvelun
ja cateringin kierrätyshankkeet. Matkatoimisto
jen osalta on vähennetty toimistojen ympäristö
kuormitusta ja kehitetty asiakkaille sopivia kes
tävää matkailua tukevia tuotteita. Osallistuimme
myös perinteisesti WWF:n Earth hour kampan
jaan sekä kansalliseen energiansäästöviikkoon,
jolloin kannustimme myös henkilöstöämme miet
timään energiansäästömahdollisuuksia omassa
toiminnassaan. Osana toimintatapojen muutosta
Finnair uudisti autopolitiikkansa, joka kannustaa
henkilöstöä vähäpäästöisempään liikkumiseen.
Lentoyhtiön ympäristövaikutuksesta noin 95
prosenttia tulee moottoripäästöistä. Lentoliikenne
aiheuttaa hiilidioksidipäästöjen ja melun ohella
myös muita ilmanlaatuun ja ilmastoon vaikuttavia
päästöjä, joita on kyettävä vähentämään. Lentä
misen päästöjä vähennetään kaikin mahdollisin
tavoin. Toiminta perustuu neljään osaalueeseen:
teknologisiin ja operatiivisiin parannuksiin, inf
rastruktuurin kehittämiseen sekä markkinakei
noihin, kuten päästökauppaan. Kaikilla alueilla
teemme tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa,
kuten lentokone ja moottorivalmistajien, lento
asemien, lennonjohdon ja viranomaisten kanssa.
Teknologian osalta Finnairin tärkein ympäris
töteko on lentokonelaivaston uusiminen. Finnair
liikennöi jo nyt yhdellä alan nuorimmista laivas
toista. Euroopanliikenteessä lennetään Airbus
A320 ja Embraerperheiden koneilla. Kaukoliiken
nelaivaston uudistus saatiin päätökseen vuonna
2010 ja laivaston keskiikä on nyt kolme vuotta.
Uuden teknologian Airbus A350 XWB laajarun
kokoneet tulevat laivastoon vuosina 2014–2017.
Niiden keskimääräinen kulutus on alle kolme
litraa sadalla kilometrillä matkustajaa kohden.
Teknologiseen kehitykseen kuuluvat myös bio
polttoainehankkeet. Finnairin tarkoituksena on
aloittaa kaupalliset lennot biopolttoaineseok
sella vuoden 2011 aikana. Valmistelutyötä teh
tiin viime vuonna usealla eri taholla, ja parhail
laan on menossa useita kehityshankkeita. Finnai
rille on tärkeää löytää kaikilla kriteereillä kestävä
vaihtoehto. Tavoitteena on kotimaisten tai lähellä
tuotettujen raakaaineiden käyttö.
Infrastruktuurin osalta Single European Sky
hanke näyttelee merkittävää osaa sujuvan lento
liikenteen kehittämisessä. HelsinkiVantaan lento
asema ja sen kolme kiitorataa varmistavat sujuvan
operatiivisen toiminnan niin maassa kuin lennet
täessäkin. Lisäksi olemme yhteistyössä Finavian
kanssa tutkineet mahdollisuuksia lisätä entises
tään polttoaineenkulutusta vähentäviä CDA eli liu
kulaskeutumisia HelsinkiVantaalla. Operatiivisen
toiminnan osalta polttoainekulutuksen vähentä
mis ja päästösäästöhankkeet jatkuvat edelleen.
Finnair pyrkii koko toiminnassaan vähen
tämään jätteiden määrää sekä pienentämään
energiankulutusta myös muussa toiminnassa
kuin lentämisessä. Finnairin toimitiloissa sekä
maassa että ilmassa pyritään kierrättämään lasi,
paperi, metalli sekä keräämään energiajae, joka
kelpaa teollisuuden energialähteeksi. Lennoilla on
jo usean vuoden ajan lajiteltu erikseen mahdolli
suuksien mukaan alumiini, lasi, energiajae sekä
muovijäte. Tämän lisäksi Finnairkonsernissa kerä
tään biojätettä. Kierrätyksen osuus konsernissa
on nostettu yli 50 prosenttiin. Lennoilta tulevan
jätteen hyödynnettävä osuus on yli 60 prosenttia
siitä jätteestä, jonka käsittelyyn voimme vaikuttaa.
Lainsäädäntö estää kansainvälisen ruokajätteen
hyödyntämisen turvallisuussyistä. Finnair Cate
ringissä on myös aloitettu biohajoavien pakkauk
sien käyttäminen soveltuvin osin.
Lämpöä, sähköä ja vettä kuluu eniten Fin
nair Tekniikassa ja Finnair Cateringissa. Finnair
Cateringillä ja nyt myös sen tytäryhtiöllä Finn
cateringilla on kansainvälisen ISO 14001 stan
dardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Finnair
Tekniikalla on Uudenmaan ympäristölupakeskuk
sen myöntämä lupa toiminnalleen ja toiminnasta
raportoidaan vuosittain viranomaisille. Tekniikan
toiminnassa halutaan erityisesti kiinnittää huo
miota VOC–päästöihin sekä ongelmajätteiden
vähentämiseen.
Finnair uudisti identiteettinsä vuoden 2010
lopussa. Uudistuksen myötä on ollut tarve löy
tää kierrätysmahdollisuuksia käytöstä poistuvien
materiaalien osalta. Finnair on jatkanut yhteis
työtä eri tahojen kanssa, kuten EDEL Cityn, Globe
Hopen ja Seos Designin. Tarkoitus on löytää uusia,
innovatiisia käyttötapoja käytöstä poistuville
materiaaleille. Upcyclingprojektien ansiosta on
valmistettu mielenkiintoisia tuotteita, joista osa
on myynnissä myös asiakkaillemme. Osa poistu
vista tuotteista on lahjoitettu hyväntekeväisyyteen
kuten Suomen Pakolaisavulle ja SPR:lle.
Avoin keskustelu eri sidosryhmien kanssa on
edellytys ympäristövastuun kantamiselle. Rapor
toimme ympäristövaikutuksistamme säännölli
sesti yhteiskuntavastuuraportissa sekä Carbon
Disclosure Projectissa (CDP). Tämän lisäksi vies
timme suoraan eri tahoille toiminnastamme ja
vastaamme mielellämme sidosryhmiä askarrut
taviin kysymyksiin. Ympäristövastuun kantami
nen edellyttää ajatustenvaihtoa sekä jatkuvaa toi
minnan kehittämistä uusimman saatavilla olevan
tiedon mukaisesti.
36 Ympäristövastuu Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
39 Ympäristövastuu Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
kilometriä kohden. Kuljetettuja henkilökilometrejä kohden kulutus laski yli 2,5 prosenttia. Kuljetetun hyötykuorman massan suhteen tehokkuus parani lähes 10 prosenttia.
Lentämisestä aiheutunut polttoaineen kulutus ja polttoainetehokkuus 2005–2010
2005 2006 2007 2008 2009 2010
Kulutus, kg 617 274 570 655 454 431 763 454 440 831 423 373 712 487 367 704 885 011
g/RPK * 38,5 38,3 38,2 38,0 36,0 35,1
g/ASK * 28,4 29,2 29,0 28,6 27,3 27,0
g/RTK 342,5 335,3 332,5 330,0 313,5 283,0
g/ATK 195,7 195,3 193,5 186,9 183,7 184,7
* Polttoaineen kulutus oikaistu koskemaan matkustajaliikennettä. RPK = myydyt henkilökilometrit.ASK = tarjotut henkilökilometrit.RTK = myydyt tonnikilometrit eli kapasiteetin käyttö hyötykuorman painon mukaan. ATK = tarjotut tonnikilometrit eli kapasiteetti hyötykuorman painon mukaan.RPK ja ASK kuvaavat henkilöliikenteen suoritteita ja RTK sekä ATK kuvaavat koko hyötykapasiteetin (henkilöt + matkatavarat + rahti) suoritteita.
05 06 07 08 09 10
40 35 30 25 20 15 10 5 0
35,1
27,0
Matkustajaliikenteen polttoainetehokkuus 2005–2010g
RPK ASK
05 06 07 08 09 10
350
300
250
200
150
100
50
0
283,0
184,7
Hyötykuorman polttoainetehokkuus 2005–2010g
RTK ATK
EN4 Välillinen primäärienergian kulutus
Vuonna 2010 Finnairkonsernin epäsuoran energian kulutus nousi 7,5 prosenttia edellisvuodesta. Välillisen energian kulutuksen kasvu johtuu yksinomaan lämpöenergian tarpeen kasvusta. Vuonna 2010 Suomessa koettiin poikkeuksellisen runsasluminen talvi, johon liittyi pitkä yhtäjaksoisen pakkaskausi. Myös loppuvuonna 2010 talvi EteläSuomessa alkoi tavanomaista varhemmin, mikä osaltaan vielä lisäsi kiinteistöjen lämmitystarvetta. Näiden lisäksi Finnair avasi HelsinkiVantaan lentoasemalla matkustajille tarkoitetun Finnair Spa & Saunas kylpylän, jonka energiankulutus on tullut uutena eränä konsernin energiataseeseen. Finnair Spa & Saunas kylpylän osalta energiatehokkuuteen on kiinnitetty huomiota jo suunnitteluvaiheessa: pukuhuoneiden ja kylpylätilojen koneissa hyödynnetään lämmön talteenottoa ja rakennusautomaation avulla pyritään optimoimaan energiankulutusta säätämällä laitteita käyttötarpeen mukaisesti. Valaistuksessa hyödynnetään energiaa säästäviä valaisimia, kuten kylmäkatodivalaistusjärjestelmää, jonka sähköntarve on pieni ja käyttöikä pitkä.
Sähkönkulutus laski jälleen vuonna 2010. Tämä on merkillepantavaa, sillä kesä 2010 oli aivan poikkeuksellisen kuuma Suomessa. Tästä syystä konsernin kiinteistöjä jouduttiin jäähdyttämään tavanomaista enemmän siedettävämpien työskentelyolosuhteiden takaamiseksi.
Finnairkonsernin kiinteistöjen energiankulutus vuosina 2007–2010. Luvut eivät sisällä Pirkkalan kiinteistön kulutuksia (taulukko seuraavalla sivulla).
Konsernin primäärienergian kulutus 2008–2010
Polttoaine 1 000 Kg Litraa MWh GJ Muutos %
2010 2009 2008 2010 2009 2008 2010 2009 2008 2010 2009 2008 2009–2010
Lentopetroli (Jet A1) 704 885 712 487 831 423 8 479 766,55 8 571 218,61 10 002 018,69 30 527 159,58 30 856 387 36 007 267,28 1
Bensiini (95okt) 32 141 29 827 41 321 289 268 372 1 041 966 1 339 8
Diesel 220 046 245 567 282 066 2 200 2 456 2 821 7 922 8 840 10 154 10,5
Kevyt polttoöljy 1 674 689 1 487 401 1 375 252 1 6747 14 874 13 753 60 289 53 546 49 509 12,5
Maakaluston polttoaineen kulutus yhteensä 1 926 876 1 762 795 1 698 639 9,5
Energiankulutus yhteensä 8 501 012,55 8 588 816,61 10 018 964,69 30 596 411,58 30 919 739 36 068 269,28 1
38 Ympäristövastuu Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
raakaaineiden käyttäjänä se ei ole merkittävä toimija teollisessa mittakaavassa, ja konsernin sisälläkin Tekniikan metallien kulutus on pienempää kuin Cateringissa.
Finnair tekniikan kemikaalien käyttö
Kemikaaliryhmä
Käyttö, kg 2010 2009 2008 2007
Liima ja tiivisteaineet 3 243 2 602 1 847 2 721
Maalit ja lakat 24 385 17 482 15 526 45 534
Pintakäsittelyaineet 24 520 19 271 16 146 37 806
Puhdistus ja pesuaineet 48 236 47 388 51 366 65 498
Liuottimet 18 186 26 392 29 162 31 878
Voiteluaineet ja öljyt 85 960 92 650 86 465 92 129
Yhteensä 204 530 205 784 200 512 275 566
Case: Arean Green OfficeArean pääkonttorille myönnettiin Green Office merkki keväällä 2009. WWF:n Green Office on toimistoille tarkoitettu ympäristöpalvelu. Sen avulla työpaikat voivat vähentää ympäristökuormitustaan, motivoida henkilöstöään ekotekoihin sekä saada kustannussäästöjä.
Vastuullisen liiketoiminnan aktiivinen toteuttaminen aloitettiin Areassa jo syksyllä 2007. Osana ympäristövastuuta työryhmä tutki eri vaihtoehtoja toimiston kestävään kehitykseen. Arealle parhaaksi vaihtoehdoksi todettiin WWF:n Green Office. Green Office merkki sopii hyvin toimistoille. Sen jäsenyhdistyksenä Area saa WWF:ltä ja muilta jäseniltä tukea, vertaisinfoa sekä mahdollisuuden osallistua erilaisiin tilaisuuksiin ja tietoiskuihin. Arean henkilökunta on ollut aktiivisesti mukana mm. kierrätyspäivissä sekä Ilman autoa töihin kampanjoissa.
Green Office toimistot kehittävät ympäristöystävällistä toimintaansa jatkuvasti. Vuosittain valitaan seurattavia indikaattoreita, joista raportoidaan WWF:lle. Vuonna 2010 Areassa seurattiin paperinkulutusta, kertakäyttömukien kulutusta sekä henkilöstön kerran vuodessa täytettävän kulutustapamittarin tuloksia. Aiemmin Areassa on seurattu mm. sähkönkulutusta. Sen vähentämiseksi Areassa on otettu käyttöön vähäkulutuksisia sähkölaitteita ja monitoimilaitteet sekä hyödynnetty virransäästötiloja.
Paperinkulutus on usein haaste toimistoille. Matkailualan suurin muutos tapahtui kesäkuussa 2008, kun IATA:n jäsenyhtiöt korvasivat paperisen lentolipun kokonaan sähköisellä. Pian tämän jälkeen, helmikuussa 2009 Area siirtyi kokonaan sähköiseen laskutukseen. Laskujen sähköinen lähettäminen vaikutti merkittävästi paitsi tulostettujen paperiarkkien määrään, myös kirjekuorien kulutukseen, kuljetuskustannuksiin sekä postitukseen käytettyyn työaikaan.
Paperinkulutukseen kiinnitetään edelleen huomiota. Nyt paperinkulutusta vähennetään teknisillä ja asenteisiin vaikuttavilla ratkaisuilla. Kaksipuoliseen tulostukseen kiinnitetään huomiota, sähköistä arkistointia on tehostettu, turhien tulosteiden välttämistä kannustetaan ja vanhoja tulosteita hyödynnetään suttupaperina.
Toimenpiteet ovat olleet onnistuneita, koska paperinkulutus on laskenut edelleen yli 56 prosenttia vuoden 2009 kulutuksesta ja lähes kymmenesosaan vuoden 2006 kulutuksesta.
Kertakäyttömukeja Areassa on vain neuvottelutilojen kahviautomaatin yhteydessä vierailijoita varten. Työntekijöillä on omat kestokuppinsa kerroskeittiöissä. Kertakäyttömukit ja sekoittimet ovat biohajoavia, ja automaatissa käytetään Reilun Kaupan kahvia ja kaakaota.
Biohajoaviin mukeihin siirtymisen yhteydessä niiden kulutus kuitenkin nousi, kun automaatin erikoiskahvit houkuttelivat sen ääreen omaakin väkeä. Niinpä kertakäyttömukien kulutusta hillittiin kampanjalla vuonna 2010.
Muistutus omien kahvikuppien käytöstä tuntuu tepsineen, sillä mukien kulutus on vähentynyt vuodessa noin 38 prosenttia. Ihanteellisinta olisi päästä kokonaan eroon kertakäyttötuotteista, mutta Arean pääkonttorilla ei ole omaa työpaikkaruokalaa tai kokoustarjoilupalveluita.
EN3 Suora primäärienergiankulutusFinnairkonsernin suora primäärienergian kulutus muodostuu liikennepolttoaineiden käytöstä. Lentäminen on hyvin energiaintensiivistä toimintaa. Globaalilla tasolla Finnairkonsernin suurimmat ympäristökuormitukset aiheutuvat lentämisestä ja erityisesti fossiilisen lentopetrolin käytöstä.
Vuonna 2010 Finnairin lentopetrolin kokonaiskulutus laski yhdellä prosentilla verrattuna edellisvuoteen. Vaikka Finnairin lentoliikenteessä elettiin kasvun vuotta, keväällä sattunut Islannin tulivuorenpurkaus ja loppuvuodesta ollut lentoemäntien ja stuerttien lakko pitivät vuoden kokonaisliikennemäärän hivenen edellisvuotta pienemmällä tasolla. Kuitenkin Finnair paransi liikennesuoritteisiin suhteutettua polttoainetehokkuuttaan: vuonna 2010 Finnair kulutti reilun prosentin vähemmän lentopetrolia tarjottua henkilö
41 Ympäristövastuu Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Energiansäästö Finnair-konsernin kiinteistöissä 2010
Säästökohde Säästetty energia (GJ)
Lämpö
Kiinteistöjen lämpötilan pudottaminen 1° C 1 800
Pääkonttorin lämpöpatteriverkoston pesu ja LTOpuhaltimen uusiminen 54
Autohallin ja varastotilojen lämpötilojen lasku erilliskohteessa 72
Muutoksia kulunvalvonnassa, LEKO7 180
Sähkö
Kiinteistöjen sisälämpötilan nostaminen 1° C kesällä 540
Kiinteistöjen ilmanvaihtokoneiden aikaohjelmien läpikäyminen 180
Käyttötapamuutoksia Finnair Flight Academyn simulaattoriosastolla 54
Yhteensä 2 880
Case: Kiinteistöhuollon energianhallintasopimusVälillisen energiankulutuksen hallintaa HelsinkiVantaalla sekä Helsingissä ja Vantaalla sijaitsevissa erilliskohteissa hoidetaan Finnairkonsernin kiinteistöjä ja toimitiloja hallinnoivan Finnair Facilities Management Oy:n ja YIT Kiinteistötekniikka Oy:n välisen energianhallintasopimuksen puitteissa. Sopimuksen piiriin kuuluu yli 200 000 m2:n kiinteistökanta.
Kiinteistöjen olosuhteita valvotaan ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Valvonta tuottaa dataa, jonka perusteella saadaan tietoa kiinteistöjen lämmitys ja ilmanvaihtojärjestelmien sekä LVIJlaitteiden kunnosta ja toiminnasta. Dataa analysoidaan kuukausittain ja jatkuva valvonta mahdollistaa välittömän reagoinnin tilanteen niin vaatiessa. Seurantadatan analysoinnilla pyritään tunnistamaan ja paikallistamaan piileviä ongelmakohtia, jotka voivat aiheuttaa huomaamatonta energianhukkaa. Seurannan perusteella kyetään myös ennaltaehkäisemään riskien materialisoitumista, esimerkiksi tunnistamalla vikaantumaisillaan oleva laite hyvissä ajoin.
Tähän mennessä säästöjä on saatu aikaan, kun kiinteistöjen automaatioiden asetusarvot ja toiminta käytiin läpi, laadittiin energianselvitysraportit ja kiinteistöjen sisälämpötilat optimoitiin. Konsernin kiinteistöissä on tehty myös ohjaustapamuutoksia liiketunnistimilla erityisesti valaistukseen, ja energiatehokkuuden saavuttamiseksi eri järjestelmien huoltotoimenpiteet on tehty optimaalisemmiksi. Käyttäjiä on opastettu ja henkilöstön tietoisuutta on pyritty lisäämään energiansäästöasioissa. Lisäksi on tehty erilaisia energiaselvityksiä tuotantoprosesseista mahdollisten uusien energiansäästökohteiden tunnistamiseksi ja paikallistamiseksi.
Seuraavaksi energianhallintasopimuksen puitteissa ryhdytään selvittämään ja vertailemaan mahdollisia tulevaisuuden investointeja epäsuoran energiankäytön vähentämiseksi ja tehostamiseksi. Tällaisia selvitettäviä asioita ovat muun muassa maalämmön sekä tuuli ja aurinkovoiman suora hyödyntäminen kohteissa.
EN6 Aloitteet energiatehokkaiden tai uusiutuviin energianlähteisiin perustuvien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseksi sekä näi-
den vaikutukset energiankäyttöönFinnair osallistuu aktiivisesti lentoliikenteen biopolttoaineiden kehittämiseen ja on mukana useammassa tutkimushankkeessa. Finnairin tavoitteena on ollut aloittaa kaupalliset lennot biopolttoaineilla vuonna 2011, mutta toistaiseksi aikataulua ei ole vahvistettu. Finnair edellyttää, että sen käyttöönottama biopolttoaine on tuotettu aidosti kestävällä tavalla. Tämä tarkoittaa muun muassa, että biopolttoaineiden tuottaminen ei ole pois ruokakasvien tuotannosta ja että maankäyttö raakaaineiden tuotannossa on sekä sosiaalisesti, taloudellisesti että ympäristön kannalta kestävää.
Konsernin matkatoimistot tarjoavat asiakkailleen mahdollisuutta vähentää liikematkustustaan hyödyntämällä konsernin matkatoimistojen myymiä virtuaalikokouspalveluita.
Finnair Flight Academy tutkii mahdollisuuksia modernisoida vuonna 2011 kahden lentokoulutussimulaattorinsa visuaalijärjestelmiä vähemmän sähköä kuluttaviin malleihin. Arvioitu vuotuinen säästö sähkönkulutuksessa olisi noin 200 GJ.
EN8 Vedenotto vesilähdekohtaisestiVedenkulutus Finnairkonsernissa kasvoi 11 prosenttia vuonna 2010. Suurin yksittäinen kasvua selittävä tekijä oli HelsinkiVantaan lentoasemalle avattu uusi, lentomatkustajille tarkoitettu Finnair Spa & Saunas kylpylä. Kylpylässä tarvittu vesimäärä vastaa noin puolta vedenkulutuksen lisäyksestä. Loput selittyvät pääosin vuoden 2010 sääolosuhteilla. Kuuman kesän johdosta tiettyjen kiinteistöjen ilmanvaihdon lauhduttimia jouduttiin jäähdyttämään vedellä niiden asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi. Lisäksi runsasluminen talvi aiheutti lentokoneiden jäänpoiston ja ehkäisyn kasvanutta tarvetta, jolloin tähän tarvittavan glykolivesiseoksen kulutus lisääntyi.
Vedenkulutus Finnair-konsernissa vuosina 2007–2010
2010 2009 2008 2007
Vesi, m³ 121 512 109 279 112 427 128 415
Muutos edellisvuoteen, % 11 3 12,5
Vuonna 2010 Finnairkonsernin käyttämä vesi otettiin kunnallisesta vesijohtoverkosta. Vesilähteenä toimii Päijänne.
EN11 Omistetun, vuokratun ja hallitun maan sijainti ja koko suojelluilla alueilla tai niiden läheisyydessä sekä suojeltujen alueiden ulkopuolella olevilla korkean biodiversiteettiarvon alueillaFinnairkonsernilla ei ole omistettuja, vuokrattuja tai hallittuja maaalueita, jotka ovat suojellulla alueella tai sellaisen välittömässä läheisyydessä.
Finnair Tekniikka on konsernin liiketoimintayksiköistä ja tytäryhtiöistä ainoa, jossa käsitellään merkittäviä määriä ympäristölle vaarallisia aineita. Finnair Tekniikka sijaitsee asemakaavoitetulla alueella HelsinkiVantaan lentoasemalla. Kaavoitettu alue on lähellä
40 Ympäristövastuu Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Energian muoto Yksikkö 2010 2009 2008 2007
Sähkö MWh 56 034 56 693 58 135 59 728
GJ 201 722 204 090 209 286 215 021
Muutos edellisvuoteen % 1 2,5 3
Lämpö MWh 70 375 60 866 63 262 57 135
GJ 253 350 219120 227 743 205 686
Muutos edellisvuoteen % 15,5 4 11
Yhteensä MWh 126 409 117 559 121 397 116 863
GJ 455 072 423 210 437 029 420 707
Muutos edellisvuoteen % 7,5 3 4
Finnairkonsernin käyttämästä lämpöenergiasta 231 116 GJ eli yli 90 prosenttia kulutettiin HelsinkiVantaan lentoasemaalueella sijaitsevissa konsernin toimipisteissä. Tämän lämmön tuottamiseen tarvittiin primäärienergiaa 73 792 MWh, joka vastaa 265 651 GJ. Lämpöenergian toimitusmuotona oli kaukolämpö, joka tuotettiin maakaasulla (59 prosenttia), kivihiilellä (39 prosenttia) sekä öljyllä (2 prosenttia).
Finnairkonsernin vuonna 2010 käyttämä sähköenergia oli lokakuun loppuun saakka Fortumin Carbon Free sähköä, joka tuotettiin vesi ja ydinvoimalla sekä uusiutuvilla energianlähteillä. Marraskuun alusta alkaen kyseinen tuote poistui markkinoilta ja konsernin hankkima sähköenergia ostettiin loppuvuonna sähköjohdannaismarkkinoilta valtakunnan kantaverkosta. Kantaverkkoa ylläpitävän yhtiön mukaan suurin osa tuotannosta on hiilineutraalia, mutta osa tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Eri energianlähteet ja niiden osuudet eivät ole tiedossa samoin kuin sähkön tuottamiseen tarvitun primäärienergian määrä. Finnair keskustelee mahdollisuudesta hankkia vihreää sähköä.
EN5 Energiansäästötoimenpiteet, energiatehokkuuden parantaminen ja saavutetut säästöt
Finnairkonsernilla on toimialansa energiaintensiivisyydestä johtuen vahvat intressit kehittää toimintaansa energiatehokkaammaksi. Merkittävin yksittäinen toimenpide, jolla Finnair on vähentänyt energiankulutustaan, on laivastouudistus, joka alkoi 1990luvun loppupuolella. Laivastouudistuksen ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen vuonna 2010. Uuden sukupolven lentokoneet kuluttavat huomattavasti vähemmän polttoainetta: pääasiassa laivastouudistuksen ansiosta polttoaineen kulutus on laskenut 22 prosenttia istuinta kohden vuodesta 1999 vuoteen 2009. Myös lentämisen hiilidioksidipäästöt ovat pienentyneet vastaavan määrän.
Finnair on Finavian yhteistyökumppanina osallistunut jo monen vuoden ajan uudenlaisen laskeutumiskäytännön kehittämiseen. Tässä niin sanotussa jatkuvan liu’un periaatteella tapahtuvassa laskeutumisessa (CDAlaskeutuminen) lentokoneen lentokorkeutta vähennetään jatkuvasti koko laskeutumisvaiheen ajan. Perinteisellä tavalla suoritettuun laskeutumiseen sisältyy vaakalentovaiheita, jolloin lentokoneen moottoreita joudutaan käyttämään ajoittain suuremmilla tehoilla. Tällöin lentokoneen polttoaineen kulutus ja ilmapäästöt ovat suurempia kuin CDAlaskeutumisessa. Vuonna 2010 CDAlaskeutumisten toteutuma Finnairin osalta HelsinkiVantaalla oli 49 prosenttia kaikista Finnairin laskeutumisista. Tämä on kuusi prosenttiyksikköä vähemmän kuin 2009. CDAlaskeutumisten väheneminen johtuu ilmatilan ruuhkaisuudesta tiettyinä vuorokauden aikoina. Muilla kotimaankentillä CDAlaskeutumisten osuus on huomattavasti suurempi, mutta numeerista dataa ei ollut saatavissa.
Kesästä 2008 syyskuuhun 2009 toteutettiin Finnairissa projekti, jonka puitteissa tarkasteltiin useita lentokoneiden polttoainetalouteen vaikuttavia toimenpiteitä. Projektista saatujen hyvien kokemusten pohjalta Finnairiin ollaan luomassa prosesseja, jotka toimivat jatkuvasti ja osana normaalia organisaatiota. Vuosi 2010 kului projektin tulosten analysoinnissa ja uusien toimintamallien kehittämistyössä. Vuonna 2010 lentämisen saralla tehtyjen tai aloitettujen energiansäästötoimenpiteiden vaikuttavuutta ei ole vielä ehditty analysoida.
Finnairkonserni kannustaa työntekijöitään siirtymään sähköiseen ansioerittelyyn. Sähköinen palkkanauha säästää hiilidioksidipäästöjä lähes 100 g jokaista lähetettyä kirjettä kohden. Lokakuussa tehdyn kartoituksen mukaan runsaat 27 prosenttia koko konsernin henkilöstöstä oli vaihtanut pelkästään sähköiseen ansioerittelyyn. Aiheesta järjestetään vuoden 2011 aikana kampanja, jonka avulla toivotaan saatavan sähköiselle ansioerittelylle lisää käyttäjiä.
Finnairkonsernissa hyödynnetään myös virtuaalikokoustekniikoita. Suomen Matkatoimisto onnistui tällä tavoin vähentämään sisäistä matkustamistaan ja kulujaan 15 prosentilla. Järjestelmän ensimmäisenä käyttöönottovuotena vähennys oli peräti 30 prosenttia. Myös konsernin emoyhtiössä aloitettiin vuonna 2010 videoneuvottelujärjestelmän pilottikokeilu Helsingin ja Tarton välillä. Kokeilun alkuvaiheet ovat olleet lupaavia ja järjestelmän ansiosta on säästynyt arviolta 20 matkapäivää kuukaudessa.
Maaliskuussa Finnairkonserni osallistui kansainväliseen Earth hour ilmastotempaukseen sammuttamalla mainosvalonsa lentoasemalta ja eri kiinteistöistään koko viikonlopun ajaksi.
Lokakuussa Finnairkonsernissa järjestettiin jokavuotinen energiansäästöviikko, jonka aikana sisäisten tiedotuskanavien välityksellä jaettiin tietoa ja vinkkejä erilaisista tavoista säästää energiaa niin työpaikalla kuin kotonakin. Viikon jokaiselle päivälle oli oma teemansa, ja kuhunkin teemaan liittyen henkilöstöä rohkaistiin keskustelemaan ja pohtimaan energiansäästön merkitystä sekä uusia tapoja säästää energiaa.
Kiinteistöjen energiankulutukseen kiinnitetään yhtiössä jatkuvaa huomiota. Finnairkonsernin kiinteistöjä ja toimitiloja hallinnoiva Finnair Facilities Management Oy on solminut YIT Kiinteistötekniikka Oy:n kanssa energianhallintasopimuksen, joka astui voimaan vuoden 2008 alussa. Yhteistyön tavoitteena on mitata, analysoida ja löytää kaikki mahdolliset kohteet, joissa energiankulutusta voidaan vähentää kiinteistöjen ja prosessien osalta.
Finnair Facilities Management Oy on liittynyt myös Elinkeinoelämän keskusliiton, Työ ja elinkeinoministeriön sekä toimialaliittojen väliseen energiatehokkuussopimukseen. Sopimus velvoittaa vähentämään kiinteistöjen energiankulutusta yhdeksän prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2016 mennessä.
43 Ympäristövastuu Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Raportista puuttuvat tiedot Finnair Cargon hyödyntämästä rekkaliikenteestä. Cargo ostaa kuljetuspalveluita rekkaliikennöitsijöiltä, eivätkä liikennöitsijöiden tilastointikäytännöt ole vielä mahdollistaneet toteutuneiden päästöjen laskentaa.
06 08 10
2 700 000
2 600 000
2 500 000
2 400 000
2 300 000
2 200 000
2 100 000
2 000 000
2 225 569
Suorat CO2-päästöt 2008–2010
1 000 kg
05 06 07 08 09 10
1 200
1 000
800
600
400
200
0
891,5
581,7
Hyötykuormaliikenteen yksikkökohtaiset CO2-päästöt 2005–2010
g
RTK ATK
RPK = myydyt henkilökilometrit.ASK = tarjotut henkilökilometrit.RTK = myydyt tonnikilometrit eli kapasiteetin käyttö hyötykuorman painon mukaan. ATK = tarjotut tonnikilometrit eli kapasiteetti hyötykuorman painon mukaan.RPK ja ASK kuvaavat henkilöliikenteen suoritteita ja RTK sekä ATK kuvaavat koko hyötykapasiteetin (henkilöt + matkatavarat + rahti) suoritteita.
EN19 Otsonikatoa aiheuttavien aineiden päästötFinnairkonsernissa ei käytetä yläilmakehän otsonikerrosta tuhoavia aineita. Poikkeuksen muodostavat lentokoneiden palonsammutusjärjestelmät, joissa käytetään haloneita palonsammutusaineina. Finnairin koneissa käytettävät halonityypit ovat Halon 1301 ja Halon 1211. Lentokoneen palonsammutusjärjestelmistä pääsee haloneita ilmaan palonsammutusjärjestelmiä käytettäessä. Vuonna 2010 laukaistiin kaksi palonsammutuspulloa, joiden seurauksena ilmakehään pääsi yhteensä 3,6 kg Halon 1301:tä.
Finnair joutuu käyttämään haloneita lentokoneidensa palonsammutusjärjestelmissä, sillä siviiliilmailukäyttöön hyväksyttyjä korvaavia aineita ei markkinoilla vielä ole. Halon 1301 on kemiallisesti vakaa aine, jonka elinikä ilmakehässä vaihtelee noin 60:stä yli sataan vuoteen. Halon 1301:n otsonikerrosta tuhoava potentiaali (ODP) on 10 ja lämmitysvaikutus ilmakehässä (GWP) on 6 900.
EN20 Typen ja rikin oksidien (NOx, SOx) päästöt sekä muut merkittävät päästöt ilmaanVuonna 2010 Finnairin lentotoiminnan kokonaistypenoksidipäästöt pienenivät 18 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Kaukoliikenteen lentokonelaivaston uudistuksen myötä kaikki Finnairin käytössä olevat matkustajalentokoneet ovat varustettuja moottoreilla, joiden typenoksidien ominaispäästöt ovat huomattavasti alhaisemmat kuin aikaisemmin. Erityisen selvästi tämä näkyy yksikkökohtaisissa päästökuvaajissa, joissa trendi on ollut jo vuosia laskeva.
Typen oksidit (NOx) ovat hiilidioksidin ohella merkittävin lentämisestä aiheutuva ilmapäästö. NOxpäästöjä syntyy korkeissa lämpötiloissa tapahtuvissa palamisprosesseissa. Typen oksidit osallistuvat muun muassa alailmakehän otsonin muodostukseen, mutta toisaalta tuhoavat ilmakehässä olevaa metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Typen oksidien vaikutus onkin monensuuntainen ja monelta osin vielä puutteellisesti tunnettu.
Finnairin lentokoneiden moottoreiden tuottamien NOxpäästöjen laskennan perusta ovat moottorin ja lentokoneen valmistajien ilmoittamat päästöluvut suhteessa reittipituuksiin. Näitä arvoja sovelletaan Finnairissa tilastoituihin polttoaineenkulutuksiin jokaisen yksittäisen reitin kohdalta erikseen. Lisäksi lukuja verrataan YK:n siviiliilmailujärjestön (ICAO) ylläpitämiin moottorien sertifiointeihin perustuviin dokumentteihin.
42 Ympäristövastuu Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
pohjavesialuetta. Tekniikalla on voimassaoleva ympäristölupa, jonka lupamääräyksissä velvoitetaan Tekniikkaa tarkkailemaan toimintansa vaikutuksia ympäristöön sekä raportoimaan niistä säännöllisesti viranomaisille.
EN13 Suojellut tai kunnostetut elinympäristötFinnairkonserni osallistuu Suomen luonnonsuojeluliiton pienvesien kunnostamisprojektiin. Lisäksi Finnair on jäsenenä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksessä, jonka tarkoituksena on vesiensuojelun edistäminen toimintaalueellaan. Yhdistys pyrkii edistämään toimintaalueellaan myös muuta ympäristönsuojelua, vesistön virkistyskäyttöä ja kalataloutta.
Finnairkonserniin kuuluva matkanjärjestäjä Aurinkomatkat Oy on vuodesta 2008 alkaen ollut Thaimaan Phuketissa toimivan suomalaisen ympäristöjärjestön Turtle Watchin pääsponsori. Järjestön suomalaiset meribiologit tutkivat, miten vankeudessa elävät liemikilpikonnat sopeutetaan takaisin luontoon. Tarkoituksena on selvittää, kuinka siirtoistutus toimii suojelukeinona uhanalaisille liemikilpikonnille. Tutkittaviin kilpikonniin kiinnitetään satelliittipaikantimet, joiden avulla päästään seuraamaan kilpikonnien vaellusta meressä ja saadaan selville, kuinka ne selviävät hengissä. Järjestön tukikohta Marine Biological Center sijaitsee Phuketin Cape Panwassa. Tutkimuskeskuksessa on muun muassa kilpikonnien kuntoutuskeskus, missä matkailijoille kerrotaan uhanalaisista eläimistä ja roskaamisen haitoista mereneläimille. Siellä nähdään myös, miten esimerkiksi ajelehtivat verkot ja kelluvat muovit vahingoittavat kilpikonnia. Samalla matkailijat saavat tietoa sopeuttamisprojektista.
Aurinkomatkat Oy on mukana myös kilpikonnien suojeluhankkeessa Zakinthoksen saarella Kreikassa. Kyseinen saari on yksi tärkeimmistä valekarettikilpikonnien pesimisalueista Välimerellä, sillä joka neljännes kaikista näiden kilpikonnien pesistä sijaitsee Zakinthoksella. Projekti kohdistuu saarella pesivien valekarettikilpikonnien suojelutoimintaan sekä Rescue Centerin, kilpikonnien pelastuskeskuksen, rakentamiseen Agios Sostisin sataman läheisyyteen. Mukana hankkeessa on myös paikallinen kreikkalainen luonnonsuojelujärjestö Earth, Sea & Sky (ESS) sekä Sea Life. Kesällä 2011 valmistuvassa pelastuskeskuksessa tulee olemaan kilpikonnasairaala, tutkimuskeskus sekä infopiste, jossa kerrotaan matkailijoille uhanalaisesta lajista. Lisäksi keskukseen tulee akvaarioita, joissa mahdollisesti uiskentelee loukkaantumisen jälkeen takaisin mereen pääsyä odottelevia valekarettikilpikonnia sekä muita alueella eläviä meren asukkeja.
Maaliskuussa 2011 Finnair ilmoitti osallistuvansa Suomen luonnonsuojeluliiton Madagaskarilla käynnistämään kehitysyhteistyöhankkeeseen. Kehityshankkeen tarkoituksena on luoda toimiva uudelleenmetsitysohjelma 1 500 asukkaan kyläyhteisön ympäristöön. Kohdealue kärsii pahasta metsäkadosta, minkä seurauksena luonnon monimuotoisuus ja sen tarjoama ekosysteemin elämää ylläpitävä toiminta ovat voimakkaasti heikentyneet. Finnair Plus jäsenet voivat halutessaan tukea projektia lahjoittamalla Pluspisteitä. Pisteitä lahjoittamalla voi istuttaa yhden tai useamman puun Magadaskarin metsään kohdealueella. Esimerkiksi 1 000 Finnair Plus pisteellä lahjoittaja osallistuu kolmen puuntaimen istutukseen. Yksi puu ohjataan luonnonmetsän palauttamiseen, toinen kyläläisten tarvepuumetsään ja kolmas ravinnontuotantoon (hedelmäpuu). Taimien istutuksella Suomen luonnonsuojeluliitto varmistaa, että metsitys onnistuu kestävällä tavalla yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Metsittämisen edistymistä seurataan satelliittijärjestelmän avulla. Lahjoittamalla puuntaimen Finnair Plus jäsenet osallistuvat samalla kyläläisten koulutukseen.
EN14 Luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten hallintastrategiat, nykyiset toimenpiteet ja suunnitelmatKansainvälisessä rahtitoiminnassa niin ilmailu kuin meriliikenteessäkin noudatetaan FAO:n (Food and Agriculture Organization) määrittelemää International Standards for Phytosanitary Measures normia, joka muun muassa säätelee logistiikassa käytettävän puutavaran laatua ja ominaisuuksia. Puutavara tulee käsitellä siten, että sen mukana ei kulkeudu loisia tai tuhohyönteisiä. Oikein käsitelty puutavara on myös standardin edellyttämällä tavalla leimattua.
EN15 Uhanalaiset lajit organisaation toiminnan vaikutuspiirissäHelsinkiVantaan lentoaseman sijainti on sellainen, että lentoasemalta voi päästä valumavesiä Vantaanjokeen, jossa elää merkittävä jokivuollesimpukkapopulaatio (Unio crassus). Rauhoitettu jokivuollesimpukka on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT) lajiksi, ja se on suojeltu myös EU:n luonnonsuojeludirektiivin nojalla.
Sekä Finnair Tekniikalla että lentoasemaa pitävällä Finavialla on ympäristölupiensa perusteella jatkuva seurantavelvollisuus toiminnan vaikutuksista. Vuoden 2010 joulukuussa valmistuneen, kolmannen osapuolen tekemän selvityksen mukaan lentoaseman vaikutus ei ollut seurantajaksolla erotettavissa Vantaanjoesta ja Keravanjoesta tehdyissä analyyseissa.
EN16 Suorien ja välillisten kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärätFinnairkonsernin aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä lähes kaikki syntyvät lentämisestä. Lentämisestä aiheutuu pääasiassa kahdenlaisia suoria kasvihuonekaasupäästöjä: hiilidioksidia ja vesihöyryä. Vesihöyry on tärkein ilmakehässä oleva kasvihuonekaasu, mutta sitä ei yleensä tarkastella suoraan ihmisperäisenä kasvihuonekaasupäästönä, sillä ilmakehään vesihöyry tulee lähinnä haihdunnan tuloksena. Lentoliikenteen voidaan tässä suhteessa nähdä olevan erityisasemassa, sillä moottoripäästöinä tuleva vesihöyry vapautuu korkealla ilmakehässä lisäten ilmakehän H2Opitoisuutta pilvikerroksen yläpuolella. Lentoliikenteen vesihöyrypäästöjen merkitystä ei kuitenkaan vielä tunneta kovin hyvin, ja epävarmuustekijät ovat suuria.
Finnairkonserni asetti vuonna 2010 kunnianhimoisen tavoitteen hiilidioksidipäästöjensä leikkaamiseksi. Tavoitteessaan Finnair sitoutuu vähentämään CO2päästöjänsä 24 prosenttia istuinta kohden vuoden 2009 tasosta vuoteen 2017 mennessä.
Finnair-konsernin suorat ja välilliset kasvihuonekaasupäästöt
CO2, 1 000 kg H2O, 1 000 kg
2010 2009 2008 2010 2009 2008
Suorat kasvihuonekaasupäästöt
Lentäminen 2 220 388 2 244 334 2 618 983 916 351 926 233 1 080 850
Maakalusto 5 181 4 738 4 559
Välilliset kasvihuonekaasupäästöt
Sähkö 1 884 0 0
Lämpö 20 684 15 328 17 700
Yhteensä 2 248 137 2 264 400 2 641 242 916 351 926 233 1 080 850
05 06 07 08 09 10
140
120
100
80
60
40
20
0
110,5
85,0
Matkustajaliikenteen yksikkökohtaiset CO2-päästöt
g
RPK ASK
45 Ympäristövastuu Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
EN21 Päästöt vesiinFinnairkonsernin toiminnasta aiheutuvat jätevedet johdetaan kunnalliseen viemäriverkostoon. Poikkeuksena on lentokoneen jäänehkäisyssä ja jäänpoistossa käytetty vesipropyleeniglykoliseos, jota pääsee pieniä määriä HelsinkiVantaan lentoasemaa ympäröiviin puroihin ja ojiin. Alueen purot ja ojat laskevat Vantaanjokeen ja Keravanjokeen.
Propyleeniglykolin suhteen talvikauden 2009–2010 vaikutuksia selvittäneen tutkimuksen mukaan lentoaseman toiminta ei ollut havaittavissa Vantaan ja Keravanjoen analyysituloksissa. Jäänpoiston ja ehkäisyn yhteydessä maaperään ja vesistöön päässeestä glykolista ja sen määristä raportoi HelsinkiVantaan lentoasemaa ylläpitävä Finavia.
Finnair Tekniikan jätevedenkäsittelylaitoksilta viemäriin johdettujen vesien seurannassa oli vuoden aikana kaksi mainittavaa tapausta. Maaliskuussa oli yhden lentokonehallin jätevedenkäsittelylaitoksella kadmiumpitoisuuden ylitys. Tämä johtui käsiteltävän veden happamuudesta, jolloin kadmium liukeni jäteveteen ja pääsi ultrasuodattimen läpi permeaattiin. Puhdistamon pHsäätöä hienosäädettiin, jonka jälkeen kadmiumpitoisuuksissa ei ole havaittu ongelmia. Jätevesiin päätyneen kadmiumin kokonaismääristä ei ole tarkkaa tietoa, sillä tapaus havaittiin määräajoin tehtävän kontrollianalyysin yhteydessä. Arvioitu jätevesiin päätynyt kokonaismäärä on alle 10 grammaa kadmiumia. Tekniikan jätevedet päätyvät Helsingissä sijaitsevalle Viikin jäteveden puhdistamolle.
Toinen tapaus sattui kesäkuussa, kun pintakäsittelyn jätevedenkäsittelylaitokselta otetuissa näytteissä oli kromi (Cr6+) ja kadmiumpitoisuuksien ylitykset. Tämä johtui laitoksen toimintahäiriöstä. Kromin pelkistyksessä käytetyn kemikaalipumpun imuletku oli vioittunut ja happopumppu ei toiminut tarvittavalla teholla. Kaikkien kemikaalien annostelupumppujen kunto tarkastettiin ja vanhat vaihdettiin uusiin. Tämän jälkeen ongelmia ei ole havaittu. Jätevesiin päätyneiden kromin ja kadmiumin tarkat kokonaismäärät eivät ole tiedossa. Arvioitu jätevesiin päätynyt kokonaismäärä kromin osalta on noin 11 grammaa ja kadmiumin osalta noin 2 grammaa.
EN22 Jätteiden kokonaismäärät jätelajeittain ja käsittelytavan mukaisestiKonsernin jätemäärä väheni edellisvuodesta noin 4,5 prosentilla. Tämä johtui sekä jätteiden vähentämispyrkimyksistä että lentojen vähenemisestä. Jätteiden lajitteluun kiinnitettiin entistä enemmän huomiota, ja vuonna 2010 kaatopaikalle päätyvän jätteen osuus oli ensimmäistä kertaa pienempi kuin hyödynnettävän jätteen osuus.
Finnairkonsernin jätemäärät käsittelytavan mukaisesti jaoteltuna (Luvut eivät sisällä konsernin ongelmajätteitä)
1 000kg 2010 2009 2008
Kompostointi 469 359 357
Muutos, % 30,5 0,5
Kierrätys 1 251 1 165 1 245
Muutos, % 7,5 6,5
Energiakäyttö 756 498 512
Muutos, % 51,5 2,5
Kaatopaikka* 2 180 2 828 3 427
Muutos, % 23 17,5
Muut** 163 194 169
Muutos, % 16 15
Yhteensä 4 819 5 044 5 710
Muutos, % 4,5 11,5
Hyödyntämis% 55 44 40
* Vuonna 2010 kaatopaikalle päätyneistä jätteistä 38 prosenttia oli EUalueen ulkopuolella tuotettuja, lennoilla tarjottavia ruokaannoksia tarjoiluastioineen, jotka ovat EU:n määräyksen mukaan hävitettävä erityistä menettelyä noudattaen.** Muu jäte tarkoittaa hyödynnettävää jätettä, joka menee lajiteltavaksi edelleen. Kunkin osajakeen osuudet eivät ole tiedossa.
08 09 10
6 000
5 000
4 000
3 000
2 000
1 000
0
163
2 180
756
1 251
469
Finnair-konsernin jätemäärät 2008–2010 t
Kompostointi Kierrätys Energiakäyttö
Kaatopaikka* Muut**
5 800 5 600 5 400 5 200 5 000 4 800 4 600 4 400 4 200
60
50
40
30
20
10
0
54,8
4 819
Jätteiden määrä ja hyödyntämisprosentti 2008–2010
Yhteensä, t
Hyödyntämis-%
08 09 10
44 Ympäristövastuu Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Finnairin lentotoiminnasta aiheutuneet NOx-päästöt 2005–2010
2010 2009 2008 2007 2006 2005
NOxpäästöt, 1 000 kg 5 857 7 145 9 676 9 111 8 641 8 109
05 06 07 08 09 10
0,6
0,5
0,4
0,3
0,2
0,1
0,0
0,300,23
Matkustajaliikenteen yksikkökohtaiset NOx-päästöt 2005–2010g
RPK ASK
05 06 07 08 09 10
5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0
2,35
1,53
Yksikkökohtaiset NOx-päästöt hyötykuormakapasiteetin suhteen 2005–2010g
RTK ATK
NOxpäästöjen ohella konsernin toiminnasta aiheutuu haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä, ns. VOCpäästöjä. VOCpäästöt ovat ympäristölle haitallisia muun muassa osallistumalla alailmakehän otsonin muodostukseen. Alailmakehän otsoni puolestaan on haitallista ihmisten terveydelle ja kasvillisuudelle. Konsernin VOCpäästöt ovat peräisin pääosin liikennepolttoaineita poltettaessa palamatta jääneistä hiilivedyistä sekä Tekniikassa käytettävistä kemikaaleista. Finnair Tekniikan ympäristöluvassa on määritelty yläraja vuosittaisille VOCpäästöille, ja Tekniikan päästöt alittavat ne selvästi.
Finnair Tekniikan toiminnasta aiheutuvien VOCpäästöjen ympäristökuormitus vuonna 2010 oli vuoteen 2009 verrattuna noin 32,5 prosenttia suurempi. Suurimmat tekijät päästöjen lisääntymisessä oli suoritettujen lentokoneiden maalausten ja maalinpoistojen määrä sekä tähän liittyvä liuotinainepyyhintä.
Finnair Tekniikan VOC-päästöt vuonna 2010
Alifaattiset hiilivedyt
Aromaattiset hiilivedyt ketonit Alkoholit
Halogenoidut hiilivedyt Sekalaiset Yhteensä
maalit ja lakat 5 496 5 496
maalinpoistoaineet 4 748 4 748
liimat ja tiivisteaineet 357 357
liuottimet 513 330 1 560 2 390 4 208 9 001
ruosteenestoaineet 644 644
puhdistusaineet 3 120 215 3 335
pesubensiini / pesuliuokset 1 062 1 062
Yhteensä, kg 1 575 330 1 560 10 258 0 10 920 24 643
Finnair Tekniikka, liuottimia sisältävien kemikaalien käytön ja VOC-päästöjen kehitys 1992–2010
200 000
150 000
100 000
50 000
01992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010
68 897
24 643
Finnair Tekniikka, liuottimia sisältävien kemikaalien käytön ja VOC-päästöjen kehitys 1992–2010kg
Liuottimia sisältävät kemikaalit VOC-päästöt
47 Ympäristövastuu Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Finnairin laivaston meluarvot
Koneen tyyppi Moottori tyyppi Lentoonlähtömelu / ICAO:n meluraja Lähestymismelu / ICAO:n meluraja
MD11 GE CF680C2D1F 94,7/102,3 104,1/105,0
B757200 P&W 2040 87,3/97,3 98,1/101,8
A340311 CFM565C2 95,0/103,7 97,2/104,7
A330302 GECF680E1A4/B 92,2/98,1 98,6/104,4
B757200 P&W 2040 89,7/94,1 98,1/102,0
A319112 CFM565B6/2P 83,4/90,9 94,7/100,2
A320214 CFM565B4/2P 83,6/91,3 96,0/100,4
A320214 CFM565B6/2P 84,9/91,6 96,0/100,6
A321211 CFM565B3/2P 86,4/92,2 97,0/100,9
A321211 CFM565B3/2P 88,3/92,6 97,0/101,1
Embraer 190 GE CF3410E 86,1/89,3 92,7/99,2
Embraer 170 GE CF348ES 84,1/89,0 94,9/98,2
Case: Arean ja Ecompterin hiilijalanjälkiraporttiMatkatoimisto Area tuo Suomessa markkinoille ensimmäisenä liikematkatoimistona palvelun, jonka avulla yritykset pystyvät laskemaan hotellien tai kokousten ympäristövaikutukset.
Suomalaisen Ecompterin tuottama CO2rporate Report palvelu laskee asiakkaan käyttämien majoitushotellien, kokous ja tapahtumapaikkojen sekä ravintoloiden palveluiden hiilijalanjäljen. Palvelun avulla eri hotellien käyttämät ympäristömerkit ja standardit voidaan yhdenmukaistaa vertailukelpoisiksi.
Arean toimitusjohtaja Taru Keronen kertoo, että uudelle palvelulle on selvä tilaus liikematkaasiakkaiden keskuudessa: ”Yritykset raportoivat aktiivisesti vastuullisesta toiminnastaan ja ovat ottaneet hyvin vastaan Arean jo aiemmin julkaiseman lentojen päästöraportin. Kumppanimme tarjoama palvelu täydentää hyvin matkustuksen hiilijalanjälkiraportteja hotellien, kokousten ja tapahtumien osalta.”
Arean ja Ecompterin yhteistyö on luonnollinen jatkumo Arean asiakkailleen tarjoamissa ympäristöpalveluissa. Liikematkustuksen edelläkävijänä Area haluaa tuottaa asiakkailleen luotettavaa ja perusteellista tietoa yrityksen matkustuksen ympäristövaikutuksista. Hotellien, kokousten ja tapahtumien päästöraportti on konkreettinen osoitus siitä, että yritykset haluavat tehdä jotain hiilijalanjäljelleen.
Matkustuksen ympäristövaikutuksia voi vähentää myös muuten kuin itse matkustusta vähentämällä. Turhia matkoja yritykset ovat karsineet jo taloudellisista syistä ja vaihtaneet ne esimerkiksi videoneuvotteluihin, joita Areakin tarjoaa. Todellisiin ympäristöratkaisuihin päästään etsimällä kehityskohdat seurantatyökalujen, kuten päästöraporttien, avulla sekä valitsemalla niiden pohjalta ympäristöystävälliset vaihtoehdot. Yhteistyössä matkatoimiston kanssa yrityksen hiilijalanjälkeen voi vaikuttaa jo matkustusohjesäännössä ja kilpailutusvaiheessa painottamalla ympäristöystävällisempiä hotelleja, kokoustiloja, suoria lentoja modernilla kalustolla tai vähäpäästöisempiä kulkuneuvoja.
46 Ympäristövastuu Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Finnairkonsernin ongelmajätteet syntyvät Tekniikassa. Vuonna 2010 Tekniikan ongelmajätteet vähenivät yli 15 prosenttia vuodesta 2009. Tämä johtuu pääasiallisesti Tekniikassa vuonna 2010 tehtyjen huoltojen kysynnän ja profiilin muutoksesta sekä joidenkin prosessien ja kemikaalien kehittymisestä ympäristöystävällisempään suuntaan.
Finnair Tekniikan toiminnassa syntyneet ongelmajätteet
2010 2009 2008
Ongelmajätteet, 1 000 kg 117 138 202
muutos, % 15 31,5
Hyödynnettävä, 1 000 kg * 35 31 55
* Hyödynnettäviä ongelmajätteitä ovat jätekerosiini, jota käytetään tukipolttoaineena ongelmajätteiden käsittelyprosessissa sekä osa liuotinjätteistä, jotka puhdistetaan yhteistyökumppanin toimesta ja palautetaan Tekniikkaan uudelleen käytettäväksi.
250
200
150
100
50
0
117,2
Finnair Tekniikan ongelmajätteet 2008–2010t
08 09 10
EN23 Merkittävien vuotojen lukumäärä ja kokonaistilavuusVuonna 2010 Finnairkonsernissa ei sattunut yhtäkään merkittävää öljy tai kemikaalivuotoa.
Pienempiä vuotoja oli muutama: Finnair Cateringin käyttämissä kuormausautoissa sattui vuoden aikana 7 hydraulinestevuotoa. Vuodot tapahtuivat asfaltille ja kaikki vuotanut hydraulineste saatiin kerättyä pois. Vuotaneen hydraulinesteen kokonaismäärä oli arviolta noin 350 litraa.
Finnair Tekniikan alueella ilmeni vuonna 2010 kaksi tapahtumaa. Ensimmäisessä jäteveden pumppaamon pinnalla havaittiin öljyä. Öljynsekaisesta vedestä otettiin näyte ja lähetettiin analysoitavaksi. Öljy ilmeni mineraaliöljyksi, jonka alkuperä jäi epäselväksi. Öljyä löytyi alle viisi litraa. Kaivo pumpattiin tyhjäksi ja pestiin, jonka jälkeen öljyä ei enää ole havaittu. Testausselostuksesta päätellen öljy oli peräisin jostakin diesel tai ottomoottorista. Kaivoa on tyhjennetty tapauksen jälkeen jo useamman kerran, eikä öljystä ole tehty enää havaintoja.
Toinen tapaus liittyy Tekniikan alueella sijaitsevaan Northportin käyttämään jäänpoisto ja ehkäisyglykolin tankkausasemaan. Marraskuussa 2010 ilmeni, että glykolitankkausten yhteydessä glykolia on päässyt valumaan tankkausalueelle ja viemäriin. Valuneen glykolin määriä ei tätä kirjoitettaessa ole lumiolosuhteiden johdosta päästy vielä tarkemmin selvittämään, mutta vuotoindikaatioiden ja tankkausaseman käyttötavan perusteella on epätodennäköistä, että määrät olisivat suuria. Tapauksen johdosta tankkausasemalle on ehdotettu tipattomia venttiilejä ja allasalueen parantamista.
EN26 Aloitteet tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten vähentämiseksiEräs lentoliikenteelle tyypillinen ympäristöhaitta on melu. Lentokoneiden tuottama melu on pääasiassa moottorimelua sekä aerodynaamista melua. Lentoonlähdöissä moottorimelun osuus on suurempi, mutta lähestymisissä aerodynaamisen melun osuus kasvaa.
Finnairkonsernissa melusaastetta on vähennetty uudistamalla laivastoa sekä suunnittelemalla lentoonlähtöjä ja laskeutumisia melunäkökulmasta vähemmän haitallisiin ajankohtiin. Valitettavasti Finnair joutuu kuitenkin operoimaan myös illalla ja yöllä, jolloin melun häiritsevyys lisääntyy.
49 GRIsisältövertailu Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Lentomatkustajat valitsivat Finnairin PohjoisEuroopan parhaimmaksi lentoyhtiöksi puolueettoman Skytraxtutkimuskeskuksen kyselyssä. Skytraxin tutkimukseen vastasi noin 18 miljoonaa lentomatkustajaa sadasta eri maasta. Tutkimus suoritettiin heinäkuun 2009 ja huhtikuun 2010 välisenä aikana.
Brysselin lentoasema myönsi 2010 Finnairille täsmällisimmän lentoyhtiön palkinnon. Finnair oli täsmällisin Brysselistä operoiva lentoyhtiö Euroopan sisäisessä liikenteessä vuonna 2009. Kaikki Brysselin lentoasemalla operoivat lentoyhtiöt olivat mukana Brussels Airport Aviation Awards kilpailussa.
Finnairin vuosikatsaus 2009 sijoittui toiseksi Design & Print Awards 2010 kilpailussa.
Finnair voitti alkuvuonna 2011 Japanissa vuosittain jaettavan Nikkei Advertising Awards kilpailun. Finnairin voitokas sanomalehtimainos esittelee Finnairin Japanin vuoroja lyhyimpinä ja nopeimpana reittinä Eurooppaan. Mainosten päätähtenä ja Finnairin keulakuvana toimii maailman elokuvateollisuudessa tunnettu näyttelijä Koji Yakusho.
3 Raportointiperiaatteet
3.1 Raportointiajanjakso Kyllä 1.1.–31.12.2010
3.2 Edellisen raportin ilmestymisajankohta Kyllä Maaliskuu 2009
3.3 Raportointitiheys Kyllä Vuosittain
3.4 Yhteystiedot Kyllä Finnair Oyj, Tietotie 11A, 01053 Finnair.
Finnairin kestävän kehityksen johtaja Kati Ihamäki, p. 09 818 4101, kati.ihamaki(a)finnair.fi
3.5 Raportin sisällön määrittely Kyllä s. 9–10, 12–14
3.6 Raportin rajaus Kyllä s. 9–10, 12–14
3.7 Erityiset rajoitukset raportin laajuudessa tai rajauksessa
Kyllä s. 12–14
3.8 Raportointiperiaatteet yhteisyritysten, tytäryhtiöiden, vuokrakohteiden ja ulkoistettujen toimintojen raportoinnille
Kyllä s. 12–14
GRI-sisältövertailu Finnair-konsernin raportti
48 GRIsisältövertailu Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Griindikaattori Sisältyy Sivu/sisältö Puutteet/poikkeamat/perustelut
1 Strategia ja analyysi
1.1 Toimitusjohtajan katsaus Kyllä s. 2–3
1.2 Yhteiskuntavastuun vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Kyllä s. 4; Logbook 2010, s. 16–17, 24–25, 50–52, 68; Taloudellinen katsaus 2010, s. 92–93
2 Organisaation taustakuvaus
2.1 Organisaation nimi Kyllä Finnairkonserni
2.2 Tärkeimmät tuotteet, palvelut ja tavaramerkit Kyllä s. 5; Taloudellinen katsaus 2010, s. 13
2.3 Operatiivinen rakenne Kyllä s. 5; Taloudellinen katsaus 2010, s. 10–13
2.4 Organisaation pääkonttorin sijainti Kyllä HelsinkiVantaan lentoasema, Tietotie 11 A, 01053 Finnair
2.5 Toimintojen maantieteellinen sijainti Kyllä Logbook 2010, s. 14–15
2.6 Omistussuhteet ja yhtiömuoto Kyllä Taloudellinen katsaus 2010, s. 16–17
2.7 Markkinoiden kuvaus Kyllä Taloudellinen katsaus 2010, s. 4, 10–14
2.8 Organisaation toiminnan laajuus Kyllä s. 5–7
2.9 Merkittävät muutokset organisaation koossa, rakenteessa tai omistuksessa raportointikaudella
Kyllä Taloudellinen katsaus 2010, s. 10–13
2.10 Raportointikaudella saadut palkinnot Kyllä Effie Awards Finland kilpailu palkitsi Finnairin Local Heroes Manchester kampanjan kultaisella Effiellä ulkomaisten kohderyhmien kategoriassa ja hopeisella Effiellä matkailukategoriassa. Effie Awards on maailman laajin ja arvostetuin markkinoinnin ja viestinnän tehokkuutta mittaava kilpailu. Kampanjojen välisessä kilpailussa palkitaan tuloksellista markkinointiviestintää. Tänä vuonna kilpailuun osallistui 51 kampanjaa.
Finnair valittiin parhaaksi lentoyhtiöksi Kiinassa. Kiinalaisen bisnes ja luksusmatkustajille suunnatun Voyagelehden palkinto myönnettiin vuoden 2010 Travel Brand Award kilpailun We Change Traveling kategoriassa. Voittajan valitsivat lukijat ja asiantuntijakomitea yhdessä.
Finnairin lentokoneissa esitettävä Suomenlinnasta kertova lyhytelokuva sijoittui toiseksi WorldMediaFestival kilpailussa Saksan Hampurissa. Lyhytelokuva SveaborgViaporiSuomenlinna voitti Intermedia Globe Silver Award palkinnon sarjassa Inflight Programmes.
EC5 Tavanomaisten alkupalkkojen ja paikallisen minimipalkan suhde organisaation keskeisissä toimipaikoissa
Ei Lähes koko Finnairkonsernin henkilöstö on kollektiivisten työehtosopimusten piirissä, joten tätä indikaattoria ei ole katsottu oleelliseksi konsernin kannalta.
EC6 Paikallishankintaperiaatteet ja paikallisten hankintamäärien suhteellinen osuus organisaation keskeisten toimipaikkojen osalta
Kyllä s. 17
EC7 Paikallista rekrytointia koskevat menettelytavat sekä paikallisyhteisöistä palkatun ylemmän johdon osuus organisaation keskeisimmissä toimipaikoissa
Osittain Indikaattori ei ole oleellinen Finnairkonsernin toiminnan kannalta, sillä Finnairilla ei ole merkittäviä toimipisteitä ulkomailla. Suomessa Finnairin palveluksessa ylintä johtoa myöten on pääosin suomalaisia työntekijöitä.
EC8 Infrastruktuuriinvestointien kehittyminen ja vaikutukset sekä tarjotut yleishyödylliset palvelut
Osittain EN13, s. 42; Logbook 2010, s. 53–55 Finnairkonserni ei ole raportointijaksolla tehnyt yleishyödyllisiä infrastruktuuriinvestointeja. Konsernin tarjoamista yleishyödyllisistä palveluista ja hyväntekeväisyyshankkeista enemmän Vuosikatsauksessa 2010 sekä kohdassa EN13.
EC9 Keskeiset välilliset taloudelliset vaikutukset ja niiden laajuus
Kyllä s. 17; Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2008, s. 14–15
Lähestymistapa ympäristövastuun johtamiseen
Kyllä s. 36
Ympäristövastuun tunnusluvut
EN1 Käytetyt materiaalit painon ja määrän mukaan
Kyllä s. 37–38 Vuoden 2009 raportissa olleet toimistotarvikkeiden ja ATKlaitteiden määrät on jätetty pois, koska niillä ei ole katsottu olevan merkittävää vaikutusta konsernin ympäristövaikutuksiin. Samaten Tekniikan käyttämien liuottimien tarkempi jaottelu on jätetty pois, sillä se ei anna mitään oleellista informaatiota Tekniikan ympäristövaikutuksista. Liuottimien kokonaiskäyttömäärä ja VOCpäästöt raportoidaan kohdassa EN20.
EN2 Kierrätysmateriaalien suhteellinen osuus käytetystä materiaalista
Ei Ei toimialalle oleellinen indikaattori, koska ilmailuala on niin tiukasti ulkoapäin säädelty toimiala, että yritysten liikkumavara on monessa suhteessa rajattu. Siltä osin kuin harkintavaltaa on, ei kierrätysmateriaalin osuus ole konsernitasolla selvitettävissä.
EN3 Suora primäärienergiankulutus Kyllä s. 38–39
EN4 Välillinen primäärienergiankulutus Kyllä s. 39–40 Sähkön osalta primäärienergianlähteitä ja niiden osuuksia ei ole vuodelta 2010 selvitetty, koska ne riippuvat mm. kullakin ajanhetkellä vallitsevasta vesivoiman tuotantokapasiteetista ja vesivoiman osuudesta kantaverkossa.
EN5 Energiansäästötoimenpiteet, energiatehokkuuden parantaminen sekä saavutetut säästöt
Kyllä s. 40–41; Logbook 2010, s. 59
EN6 Aloitteet energiatehokkaiden tai uusiutuviin energianlähteisiin perustuvien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseksi sekä näiden vaikutukset energiankäyttöön
Kyllä s. 41; Logbook 2010, s. 60–61
EN7 Toimenpiteet epäsuoran energiankulutuksen vähentämiseksi ja saavutetut säästöt
Ei Finnairkonsernin toiminnassa merkittävät energianäkökohdat liittyvät lentämiseen, josta on raportoitu kohdissa EN3 ja EN5. Finnairilla on intressi vähentää omaa materiaaliintensiteettiään, joka vaikuttaa myös välilliseen energiankulutukseen yleensä samansuuntaisesti. Finnair ei kuitenkaan konsernitasolla seuraa materiaalihankintojensa energiataseita ja niiden kehitystä.
EN8 Vedenotto vesilähdekohtaisesti Kyllä s. 41
EN9 Vesilähteet, joihin organisaation vedenotto vaikuttaa
Ei Finnairkonsernin käyttämä vesi tulee kunnallista verkkoa pitkin Päijänteestä. Vesivarojen suhteen Finnairkonserni ei ole merkittävä toimija.
51 GRIsisältövertailu Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
3.9 Mittaus ja laskentamenetelmät Kyllä s. 12–14 Mahdolliset poikkeamat mainitaan kunkin tunnusluvun kohdalla erikseen.
3.10 Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa Kyllä s. 12–14
3.11 Merkittävät muutokset raportin kattavuudessa, rajauksissa tai mittausmenetelmissä
Kyllä s. 12–14
3.12 GRIsisältövertailu Kyllä s. 48–55
3.13 Periaatteet ja käytäntö raportin ulkopuoliseen varmennukseen
Kyllä Raporttia ei ole varmennettu.
4 Hallintotapa, sitoumukset ja vuorovaikutus
4.1 Organisaation hallintorakenne Kyllä Taloudellinen katsaus 2010, s. 7–8, 88–89
4.2 Hallituksen puheenjohtajan asema Kyllä Taloudellinen katsaus 2010, s. 88
4.3 Hallituksen jäsenten riippumattomuus Kyllä Taloudellinen katsaus 2010, s. 88
4.4 Osakkeenomistajien ja henkilöstön vaikutusmahdollisuudet hallituksen toimintaan
Kyllä Taloudellinen katsaus 2010, s. 88–89; Logbook 2010, s. 70
4.5 Yhteiskuntavastuun tulosten vaikutus hallituksen ja johdon palkitsemiseen
Kyllä Taloudellinen katsaus 2010, s. 18, 88–91
Johdon palkitsemiseen vaikuttavat mm. taloudellinen tulos, henkilöstön hyvinvointia mittaavan 4Dhyvinvointiselvityksen tulokset sekä määrättyjen henkilöiden kohdalla yhteiskuntavastuutyön onnistuminen.
4.6 Intressiristiriitojen ehkäiseminen hallitustyöskentelyssä
Kyllä Taloudellinen katsaus 2010, s. 88–91
4.7 Hallitusten jäsenten pätevyys strategisen johtamisen ja yhteiskuntavastuun alueilla
Kyllä Taloudellinen katsaus 2010, s. 88; Logbook 2010, s. 69
Hallitus ei ole nimittänyt joukostaan erityisesti yhteiskuntavastuuseen perehtynyttä jäsentä. Hallitus nojaa tarvittaessa mm. Finnairin kestävän kehityksen johtajan ja muiden asiantuntijoiden asiantuntemukseen.
4.8 Missio, arvot ja eettiset periaatteet Kyllä Logbook 2010, s. 24–25, 66–67
4.9 Hallituksen tavat seurata yhteiskuntavastuun johtamista
Kyllä Hallitus seuraa yhteiskuntavastuun toteutumista osana yleistä strategian toteutumista.
4.10 Hallituksen toiminnan arviointi Kyllä Taloudellinen katsaus 2010, s. 88
4.11 Varovaisuusperiaatteen soveltaminen Kyllä Taloudellinen katsaus 2010, s. 92–93
4.12 Sitoutuminen ulkopuolisiin yhteiskuntavastuun aloitteisiin
Kyllä Logbook 2010, s. 53–57, 60–61
4.13 Jäsenyydet järjestöissä, yhdistyksissä ja edunvalvontaorganisaatioissa
Kyllä s. 9–10
4.14 Organisaation sidosryhmät Kyllä s. 9–10
4.15 Sidosryhmien tunnistaminen ja valinta Kyllä s. 9–10
4.16 Sidosryhmävuorovaikutuksen muodot Kyllä s. 9–10; Logbook 2010, s. 44–45
4.17 Sidosryhmävuorovaikutuksessa esiin nousseet asiat ja huolenilmaukset
Kyllä s. 9–10; Logbook 2010, s. 44–45, 50–52, 56–57
5 Johtamistapa ja toimintaindikaattorit
Lähestymistapa taloudellisen vastuun johtamiseen
Kyllä s. 15
Taloudellisen vastuun tunnusluvut
EC1 Tuotettu ja jaettu suora taloudellinen lisäarvo, sisältäen tulot, toimintakulut, henkilöstökulut, lahjoitukset ja muut yleishyödylliset panokset, kertyneet voittovarat ja maksut sijoittajille ja valtiolle
Osittain s. 16; Logbook 2010, s. 53–55 Yleishyödyllisten tukien määrää ja osuutta ei raportoida, koska yleishyödyllisiin hankkeisiin ja projekteihin osoitetut varat ja muut panostukset koostuvat eristä, joita ei voida erottaa konsernin tilinpäätöstiedoista. Finnairin tavoitteena on sisällyttää yleishyödyllisten tukien määrä vuoden 2011 raporttiin.
EC2 Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet organisaation toiminnalle
Kyllä s. 16; Taloudellinen katsaus 2010, s. 9–10, 92–93; Logbook 2010, s. 59
EC3 Eläkesitoumusten kattavuus Kyllä s. 17
EC4 Valtiolta saatu merkittävä taloudellinen tuki Kyllä s. 17
50 GRIsisältövertailu Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
EN27 Tuotteiden ja pakkausmateriaalien takaisinotto, kierrätys ja uudelleenkäyttö
Ei Logbook 2010, s. 60–61 Ei oleellinen indikaattori Finnairkonsernin kannalta, koska Finnairkonserni ei Finnair Catering Oy:tä lukuun ottamatta valmista tuotteita. Finnair Catering kerää ja kierrättää lennoilla tarjottavien aterioiden pakkaukset, ylijääneet annokset sekä juomaastiat.
EN28 Ympäristölainsäädännön ja –määräysten noudattamatta jättämisestä määrättyjen merkittävien sakkojen rahallinen arvo ja muiden rangaistusten kokonaismäärä
Kyllä Ei tiedossa olevia tapauksia 2010
EN29 Organisaation toiminnassa käytettyjen tuotteiden, materiaalien ja muiden tavaroiden kuljetuksesta sekä työmatkoista aiheutuneet merkittävät ympäristövaikutukset
Ei Finnairkonsernin toiminnasta aiheutuvat merkittävät ympäristövaikutukset aiheutuvat pääosin lentämisestä. Toimintaa tukevien kuljetusten vaikutukset eivät ole tiedossa, mutta ne ovat marginaalisia verrattuna lentämisen ympäristövaikutuksiin.
EN30 Ympäristönsuojelukustannukset ja ympäristöinvestoinnit
Osittain Jätehuoltoon, ympäristökoulutuksiin, ympäristösertifikaatteihin ja erilaisiin jäsenmaksuihin sekä ympäristöselvityksiin yhteensä noin 900 000 euroa.
Finnairkonsernin tilastointikäytännöt eivät mahdollista GRI:n vaatimusten mukaista raportointia. Lisäksi kaikissa hankinnoissa ympäristönäkökohta on sisäänrakennettuna, joten ympäristöinvestointien erottelua ei ole katsottu mielekkääksi.
Lähestymistapa sosiaalisen vastuun johtamiseen
Kyllä s. 18
Sosiaalisen vastuun tunnusluvut
Lähestymistapa henkilöstövastuun johtamiseen
Kyllä s. 19–20
LA1 Henkilöstön jakautuminen työsuhteen, työsopimuksen ja maantieteellisen sijoittumisen mukaan
Kyllä s. 21
LA2 Henkilöstön vaihtuvuuden kokonaismäärä ja –aste ikäryhmän, sukupuolen ja maantieteellisen sijoittumisen mukaan
Kyllä s. 21–22
LA3 Kokopäiväisille työntekijöille tarjotut edut, joita ei ole tarjottu määräaikaisille tai osaaikaisille työntekijöille
Kyllä s. 22
LA4 Työehtosopimusten piirissä olevien työntekijöiden osuus
Osittain s. 22
LA5 Uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettava vähimmäisilmoitusaika
Kyllä s. 22
LA6 Osuus kokonaistyövoimasta, joka on edustettuna virallisissa henkilöstön ja johdon yhteisissä työterveyttä ja –turvallisuutta valvovissa ja neuvoaantavissa toimikunnissa
Kyllä s. 22
LA7 Tapaturmien ja ammattitautien, menetettyjen työpäivien ja poissaolojen määrät ja työhön liittyvien kuolemantapausten lukumäärä maantieteellisen sijoittumisen mukaan
Osittain s. 23 Tapaturmien osalta raportoidaan GRI:n vaatimusten mukaisesti. Koko indikaattori pyritään saamaan GRI:n mukaiseksi vuoden 2011 raporttiin.
LA8 Organisaation työntekijöille, heidän perheilleen ja muille toimintayhteisön jäsenille suunnatut koulutus, harjoittelu, opastus, ennaltaehkäisy ja riskienhallintaohjelmat vakavien sairauksien varalta
Kyllä s. 24–25 Finnairkonsernin ohjelmat vakavien sairauksien varalta koskettavat ainoastaan konsernin henkilökuntaa.
LA9 Ammattiliittojen kanssa solmittujen sopimusten käsittämät terveys ja turvallisuusteemat
Kyllä s. 25
LA10 Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohden henkilöstöryhmittäin
Osittain s. 25 Finnairkonserni on monialayritys, jossa on lukuisia eri henkilöstöryhmiä ja tehtäväluokituksia. Eri tytäryhtiöiden ja liiketoimintayksiköiden käyttämät luokitukset eivät ole riittävän vertailukelpoisia keskenään. Siksi koulutustunnit on laskettu käyttäen henkilöstömääränä koko konsernin henkilöstömäärää. Myös ulkomailla työskentelevät konsernilaiset sisältyvät lukuihin.
LA11 Osaamisen kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvät ohjelmat
Kyllä s. 25; Logbook 2010, s. 66–67
53 GRIsisältövertailu Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
EN10 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden suhteellinen osuus ja kokonaismäärä
Ei Vesivarojen suhteen Finnairkonserni ei ole merkittävä toimija. Finnair Cateringin kaksi astianpesukonetta on varustettu veden kierrätysjärjestelmällä. Veden kulutus on pienentynyt kierrätysjärjestelmän ansiosta yli 10 prosenttia lentoa kohden
EN11 Omistetun, vuokratun ja hallitun maan sijainti ja koko suojelluilla alueilla tai niiden läheisyydessä sekä suojeltujen alueiden ulkopuolella olevilla korkean biodiversiteettiarvon alueilla
Kyllä s. 41–42
EN12 Organisaation toiminnan vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen suojelualueilla tai monimuotoisuuden kannalta rikkailla alueilla
Ei Finnairkonsernin vaikutuspiirissä ei ole tällaisia alueita. Toiminnasta voi kuitenkin koitua vaikutuksia Vantaanjokeen sekä Keravajokeen. Näistä on raportoitu erikseen kohdissa EN15 ja EN21. Toiminnan vaikutukset lentoreittikohteiden osalta eivät puolestaan ole kohtuudella selvitettävissä Finnairin toimesta.
EN13 Suojellut tai kunnostetut elinympäristöt Kyllä s. 42
EN14 Luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten hallintastrategiat, nykyiset toimenpiteet ja suunnitelmat biodiversiteetin suhteen.
Kyllä s. 42; EN6, s. 41; EN13, s. 42 Toiminnan luonteesta johtuen konsernitasolla ei ole katsottu aiheelliseksi tehdä konkreettisia strategioita tai suunnitelmia.
EN15 Uhanalaiset lajit organisaation toiminnan vaikutuspiirissä
Kyllä s. 42
EN16 Suorien ja välillisten kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärät
Kyllä s. 42–43
EN17 Muut merkittävät välilliset kasvihuonekaasupäästöt
Ei Finnairkonsernin toiminnasta aiheutuvat merkittävät suorat ja välilliset kasvihuonekaasupäästöt ilmoitetaan kohdassa EN16. Keskeisimmät EN16:n ulkopuolelle jäävät välilliset päästöt aiheutuvat lentokoneissa käytettävän polttoaineen tuotannosta ja jakelusta sekä uusien lentokoneiden valmistuksesta. Näiden osalta Finnairilla ei ole vaikutusmahdollisuuksia eikä tietoa päästömääristä.
EN18 Aloitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja toteutuneet vähennykset
Kyllä EN5, s. 41; Logbook 2010, s. 59, 62–63
Finnairkonsernin toiminnassa energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt kulkevat käsi kädessä. Näin ollen kaikki vuoden aikana tehdyt toimet energiankulutuksen vähentämiseksi vaikuttavat samansuuntaisesti ja samassa suhteessa myös konsernin toiminnasta aiheutuneisiin kasvihuonekaasupäästöihin.
EN19 Otsonikatoa aiheuttavien aineiden päästöt Kyllä s. 43
EN20 Typen ja rikin oksidien (NOx, SOx) päästöt sekä muut merkittävät päästöt ilmaan
Kyllä s. 43–44
EN21 Päästöt vesiin Kyllä s. 45 Vesistöihin päätyvän, lentokoneiden jäänehkäisyssä ja poistossa käytettävän glykolin määristä raportoi ja on vastuussa lentoaseman ylläpitäjä.
EN22 Jätteiden kokonaismäärät jätelajeittain ja käsittelytavan mukaisesti
Kyllä s. 45–46
EN23 Merkittävien vuotojen lukumäärä ja kokonaistilavuus
Kyllä s. 46
EN24 Kuljetetun, maahantuodun, maastaviedyn tai käsitellyn ongelmajätteen määrä
Ei Finnairkonserni ei kuljeta eikä käsittele itse ongelmajätteitä. Konsernin toiminnasta kertyneiden ongelmajätteiden määristä ja käsittelystä raportoidaan kohdassa EN22.
EN25 Vesistöt ja niihin yhteydessä olevat elinympäristöt, joihin organisaation vesipäästöillä ja valumavesillä on merkittävä vaikutus
Ei Finnairkonsernin jätevedet ohjataan kunnalliselle jäteveden puhdistamolle. Puhdistetuista jätevesistä Finnairkonsernin vaikutus ei ole erotettavissa. HelsinkiVantaan lentokenttäalueen valumavesien vaikutuksia on käsitelty kohdissa EN11, EN15 sekä EN21.
EN26 Aloitteet tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi
Kyllä s. 46
52 GRIsisältövertailu Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
PR1 Tuotteiden ja palvelujen terveys ja turvallisuusvaikutusten arviointi elinkaaren eri vaiheissa sekä näiden käytäntöjen kohteena olleiden tuote ja palveluryhmien suhteellinen osuus
Kyllä s. 33
PR2 Tuotteiden ja palvelujen terveys ja turvallisuusvaatimuksiin liittyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomukset
Kyllä Ei tiedossa olevia tapauksia 2010
PR3 Tuotteisiin ja palveluihin liittyvä pakollinen tuoteinformaatio
Kyllä s. 34
PR4 Tuoteinformaatioon ja tuotemerkintöihin liittyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomukset
Kyllä Ei tiedossa olevia tapauksia 2010
PR5 Asiakastyytyväisyyteen liittyvät käytännöt ja asiakastyytyväisyystutkimusten tulokset
Kyllä s. 34–35; Logbook 2010, s. 44–45
PR6 Markkinointiviestinnän, mukaan lukien mainonnan ja sponsoroinnin, lainmukaisuus sekä standardien ja vapaaehtoisten periaatteiden täyttyminen
Kyllä s. 35
PR7 Markkinointiviestintää koskevien lakien ja säännösten rikkomukset
Kyllä Ei tiedossa olevia tapauksia 2010
PR8 Asiakkaiden yksityisyydensuojan rikkomiseen ja asiakastietojen hävittämiseen liittyvät valitukset
Kyllä Ei tiedossa olevia tapauksia 2010
PR9 Tuotteiden ja palvelujen käyttöön liittyvän lainsäädännön ja määräysten rikkomisesta aiheutuneiden merkittävien sakkojen määrä ja muut seuraamukset
Kyllä Ei tiedossa olevia tapauksia 2010
55 GRIsisältövertailu Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
LA12 Niiden työntekijöiden suhteellinen osuus, joiden kanssa käydään säännöllisiä kehitys ja urakeskusteluja
Kyllä s. 25
LA13 Hallintoelinten ja henkilöstöryhmien koostumus ja monimuotoisuus
Kyllä s. 25
LA14 Naisten ja miesten peruspalkkojen suhde henkilöstöryhmittäin
Ei Monialayrityksenä Finnair konsernissa on lukuisia eri henkilöstöryhmiä sekä tehtäväluokituksia. Konsernin tilastointijärjestelmä ei mahdollista GRIohjeistuksen mukaista raportointikäytäntöä, eikä se edellä mainitusta syystä ole tarkoituksenmukaista.
Lähestymistapa ihmisoikeusasioiden johtamiseen
Kyllä s. 26–27
HR1 Niiden merkittävien investointisopimusten suhteellinen osuus ja kokonaismäärä, jotka sisältävät ihmisoikeusehtoja tai joiden osalta on tehty ihmisoikeusarviointi
Kyllä s. 28
HR2 Niiden merkittävien alihankkijoiden ja urakoitsijoiden suhteellinen osuus, joiden osalta on tehty ihmisoikeusarviointi sekä tästä seuranneet toimenpiteet
Kyllä s. 28
HR3 Työntekijöille tarjotun ihmisoikeuskoulutuksen kokonaistuntimäärä ja koulutukseen osallistuneiden työntekijöiden suhteellinen osuus
Osittain s. 28
HR4 Syrjintätapausten lukumäärä ja toteutetut toimenpiteet
Kyllä s. 28
HR5 Toiminnot, joissa järjestäytymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus ovat uhattuina
Ei Indikaattori ei ole oleellinen, sillä suomalaisena yrityksenä Finnair toimii työmarkkinakulttuurissa, jossa työntekijöiden oikeudet järjestäytyä ja neuvotella työehdoistaan kollektiivisesti ovat tunnustettuja perusoikeuksia.
HR6 Merkittävät lapsityövoiman käytön riskit ja toimenpiteet tämän estämiseksi
Kyllä s. 28
HR7 Merkittävät pakkotyövoiman käytön riskit ja toimenpiteet tämän estämiseksi
Kyllä s. 28
HR8 Ihmisoikeuspolitiikkoihin ja –toimintakäytäntöihin koulutetun turvahenkilökunnan osuus
Ei Finnairkonsernilla ei ole omaa turvahenkilökuntaa.
HR9 Alkuperäiskansojen oikeuksien rikkomukset ja toteutetut toimenpiteet
Kyllä Ei tiedossa olevia tapauksia 2010
Lähestymistapa yhteiskunnallisen vastuun johtamiseen
Kyllä s. 29
SO1 Paikallisyhteisöihin kohdistuvien vaikutusten arviointiin ja hallintaan liittyvät ohjelmat
Kyllä s. 30
SO2 Korruptioon liittyvän riskianalyysin läpikäyneiden liiketoimintayksiköiden määrä ja suhteellinen osuus
Kyllä s. 30
SO3 Niiden työntekijöiden suhteellinen osuus, jotka ovat osallistuneet organisaation korruptionvastaiseen toimintaan liittyvään koulutukseen
Osittain s. 30
SO4 Korruptiotapausten yhteydessä toteutetut toimenpiteet
Kyllä Ei tiedossa olevia tapauksia 2010
SO5 Organisaation osallistuminen poliittiseen vaikuttamiseen ja lobbaukseen
Kyllä s. 30
SO6 Poliittisille tahoille annettujen tukien määrä Kyllä s. 30
SO7 Kilpailuoikeudellisten säännösten rikkomiseen, kartelleihin ja määräävän markkinaaseman väärinkäyttöön liittyvät oikeustoimet sekä toteutetut toimenpiteet
Kyllä s. 30
SO8 Lakien ja säädösten rikkomuksista asetetut sakot ja muut seuraamukset
Kyllä Ei tiedossa olevia tapauksia 2010
Lähestymistapa tuotevastuun johtamiseen Kyllä s. 31–32
54 GRIsisältövertailu Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
56 Finnairkonsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Finnair on oman arvionsa mukaan soveltanut GRI
raportointiohjeita Atason laajuisesti. Tasoarvion
on tarkistanut kolmas osapuoli Pricewaterhouse
Coopers Oy. Atason mukaisesti Finnair raportoi
kaikki avainindikaattorit tai kertoo, miksi ei ole
raportoinut yksittäistä indikaattoria. GRIlasken
taperiaatteita ei sovelleta yksityiskohtaisesti kaik
kien indikaattorien osalta.
NEWBORN.
FINNAIR_NEW_BORN_200x270_UNC.indd 1 17.2.2011 10.42