Yhteisöviestinnän johtaminen-kurssi1: Johdanto. Yhteisöviestintä. Puitteet. Suunnittelu

Viestinnän erikoiskurssiprofessori Leif Åberg

kevät 2006

Sisältö• Kurssilla tarkastellaan työyhteisöjen

viestintää viestinnän johtamisen (communications management) näkökulmasta

• Tarkastelu painottuu siten viestintä-funktioon (viestintäyksikköön tai vastaavaan), sen toimintaan, suunnitteluun, johtamiseen ja arviointiin

• Teoreettisesti kurssi nojaa yhteisö-viestinnän funktiomalleihin sekä organisaatiotutkimuksen suunnittelu- ja ohjausmalleihin

Oppimistavoitteet

• Kurssin suoritettuasi Sinun toivotaan – hahmottavan viestinnän merkityksen

työyhteisön strategisena voimavarana sekä

– hallitsevan työkaluja, joiden avulla työyhteisön viestintää voidaan suunnitella, johtaa ja arvioida

Ajoitus ja suoritustapa

• Perjantaisin 17.03. - 05.05.2006 kello 9-13, U35 luentosali

• Kurssi on viestinnän erikoiskurssi (5op)

• Suoritustapa: – luennot (20 t) ja oppimispäiväkirja– ennakkotehtävä– pienryhmätyö sekä – luentoja ja kirjallisuutta käyttävä

essee

Luennot• Luennot löytyvät verkosta

• http://www.valt.helsinki.fi/staff/aberg/kurssit.htm

• Luentojen jaksotus:17.03. Teema 1: Yhteisöviestintä, puitteet

ja suunnittelu24.03. Teema 2: Organisointi ja järjestelyt31.03. Teema 3: Viestintävalmiudet07.04. Teema 4: Luotaus, seuranta ja

viestinnän toimivuuden arviointi14.04. Ei luentoa21.04. Teema 5: Erityisteemoja28.04. Ei luentoa05.05. Kooste ja kultajyvät

Oppimispäiväkirja– Vapaamuotoinen reflektio luentojen

herättämistä ajatuksista ("what did I learn in school today?”). Ei siis pelkästään luennoilla käsiteltyjen asioiden listausta!

– Laajuus: noin 1 liuska/luentokerta + kooste 1-2 sivua

– Oppimispäiväkirja lähetetään sähköpostitse Leif Åbergille 28.04. mennessä, osoitteeseen leif.aberg@helsinki.fi

Ennakkotehtävä• Perehdy verkossa olevaan raporttiin

Viestinnän ilmiöt. Luotaus viestinnän tilaan ja tulevaisuuteen (Euro RSCG 2004), osoitteessa

http://www.bnl.fi/viestinnan_ilmiot/Viestinnan_trendit.pdf • Laadi 1-2 liuskan pohdinta siitä, miten

työyhteisöjen viestinnästä vastaavan tulisi ottaa nuo trendit huomioon

• Aikataulu: 14.03. mennessä • Ennakkotehtävä puretaan 17.03.

luennolla ja viet sen verkkoon 31.03. mennessä

Pienryhmätyö• 9 hengen työryhmiä• Kukin ryhmä analysoi verkkosivuja

– 3 yritystä– 3 julkishallinnon yksikköä (kunta, ministeriö, muu)– 3 järjestöä

• Sivuilta analysoidaan ilmaisuja, jotka liittyvät– visioon, missioon ja strategiaan– arvoihin– yhteiskuntavastuuseen

• Lisäksi ryhmä vertailee löytämiään havaintoja: eroja ja yhtäläisyyksiä

• Analyysi tehdään 14.04. mennessä ja raportti viedään sähköiseen oppimisympäristöön

Essee• Temaattisessa esseessä käytät lähteinä

luentoja sekä kahta lähdettä (kirjaa tai verkkoaineistoa)

• Esseen laajuus on vähintään kahdeksan sivua• Esseen teema bscw:een 31.03. mennessä,

minkä jälkeen opiskelijatutor muodostaa parit• Valitse teema oheisesta listasta• Tee essee 21.04. mennessä ja vie se

sähköiseen oppimisympäristöön• Lisäksi teet yhdestä esseestä

vertaisarvioinnin, jonka lähetät bscw:een 28.04. mennessä– vertaisarviointi: rakentavaa palautetta, 2-3

liuskaa, jossa arvioit sekä sisältöä että tyyliä, esitystapaa

Kirjallisuutta, jota voi käyttää esseen tekoon• Aula P & Heinonen J: Maine. Menestystekijä • Juholin E: Cosmopolis. Yhteiskuntavastuusta

yrityskansalaisuuteen • Austin, Erica Weintraub & Pinkleton B : Strategic

Public Relations Management • Grunig J : Excellence in Public Relations and

Communication Management • Artikkeleita:

– Suomen Tiedottajien Liitto ry:n kotisivulta, osoitteesta http://www.procom.fi/ mene kohtaan Linkit ja sieltä melko lopusta

– 1.Yhteisön viestintä 2000-luvulla: Yhteisöviestinnän periaatteet

– 2.Yhteisöviestintätutkimus 2003, tiivistelmä 4 sivua – 3.EURO RSCG-konsulttiyrityksen raportti Viestinnän

trendit, osoitteesta http://www.bnl.fi/viestinnan_ilmiot/Viestinnan_trendit.pdf

Lisää kirjallisuutta, jota voit käyttää:• Juholin, Elisa: Communicare! Viestintä

strategiasta käytäntöön

• Malmelin, Nando ja Hakala, Jukka: Yhdessä. Viestinnän ja markkinoinnin integraatio

• Åberg L: Viestinnän strategiat

• Åberg L: Viestinnän johtaminen

Temaattiset esseet• Viestintäyksikön rooli työyhteisön strategian

toteutuksessa• Viestinnän organisointi ja viestintävastuut• Julkisuudet työyhteisön viestinnän näkökulmasta• Stakeholder-näkökulma työyhteisön viestintään

Luennot Yksilötehtävät Ryhmätyö

vko 11 14.03. 1. luento verkossa17.03. ensimmäinen luento

14.03. ennakkotehtävä Toimintamallin esittely luennolla

vko 1221.03. 2. luento verkossa24.03. toinen luento

luennolla: ryhmäytyminen

vko 1328.03. 3. luento verkossa31.03. kolmas luento

oma kansio bscw:ssä, sinne esseeaihe ja ennakkotehtävä

Tiedonkeruu

vko 1404.04. 4. luento verkossa07.04. neljäs luento

esseen laadintaa, vertaisarvioijien pariutus

tiedonkeruu, analyysi

vko 1514.04. ei luentoa (pääsiäinen)

esseen laadintaa 14.4. analyysi bscw:een

vko 1618.04. 5. luento verkossa21.04. viides luento

21.4. essee bscw:een luennolla: ryhmätöiden purku

vko 1728.04. ei luentoa

28.4. oppimispäiväkirja(leif.aberg@helsinki.fi)28.4. vertaisarviointi bscw:een

vko 1803.05. aineisto verkossa05.05. viimeinen luento

kurssipalaute

vko 22: tulokset 31.05.

Luentojen teemat• Ensimmäinen teema: Yhteisöviestintä,

puitteet ja suunnittelu• Toinen teema: Yhteisöviestinnän

organisointi ja järjestelyt• Kolmas teema: Viestintävalmiudet• Neljäs teema: Luotaus, seuranta ja

viestinnän toimivuuden arviointi• Viides teema: Erityisaiheet• Kuudes teema: Kooste ja kultajyvät

Ensimmäinen teema: Yhteisöviestinnän puitteet ja suunnittelu1 Mitä yhteisöviestintä on?2 Yhteisöviestinnän puitteet 3 Yhteisöviestinnän suunnittelu: strategiat

ja tavoitteellisuusViestintä ydintoiminnan osana ja tukenaStrateginen viestintäohjelma ja sen laadintaViestinnän vuosisuunnittelu osana työyhteisön toiminnan ja talouden suunnitteluprosessiaViestinnän tavoitteellisuus

Mitä yhteisöviestintä on? Muutama määritelmä• Organisaatioviestintä on prosessi, tapahtuma,

jossa merkityksien antamisen kautta tulkitaan sellaisten asioiden tilaa, jotka koskevat työyhteisön toimintaa tai sen jäsenten yhteisöllistä toimintaa, ja jossa tämä tulkinta saatetaan muiden tietoisuuteen vuorovaikutteisen, sanomia välittävän verkoston kautta

• Yhteisöviestintä on työyhteisön viestintätoiminto eli funktio, jossa viestinnän keinoin tuetaan työyhteisön tavoitteiden saavuttamista pitkäjänteisen profiloinnin, tiedotus- ja yhteystoiminnan sekä luotauksen avulla

• Valtionhallinnon viestintä on vuorovaikutteinen prosessi, jossa viranomaiset vastaanottavat, tuottavat ja jakavat informaatiota sekä osallistuvat eri tavoin julkiseen keskusteluun ja siten luovat merkityksiä yhteiskunnallisista asioista

(Informoi, neuvoo, keskustelee ja osallistuu.Valtionhallinnon viestintä 2000-luvulla.

Valtioneuvoston kanslia 2001)

• Työyhteisön viestintäjärjestelmä on kokonaisuus, joka muodostuukäyttöön otetuista viestintäkanavista,viestinnän järjestelyistä javiestinnän säännöistä.

Puitteet: Viestinnän kehitysnäkymiä• Euro RSCG 2004 –raportti ”Viestinnän ilmiöt”,

22 suomalaisen viestintäasiantuntijan haastattelu syksyllä -03

• Näkökulma: organisaatioiden viestintä• Taustaa:

– viestintäteknologia jyrää: informaatioteknologian vallankumous vs inhimillisyys

– globalisaatio: kansainvälinen yhtenäiskulttuuri vs kansallisuudet ja kulttuurierot

– kvartaaliajattelu: talouden ”kovat” arvot vs empaattisuus

– oman elämän idolit:yksilöllisyys ja itsekeskeisyys vs yhteisöllisyys

Ilmiöitä1 Totuus

– tietoa liikkuu, media aktiivinen, ihmiset vaativat avoimuutta, vastuullisuuden trendi

2 Viihdyttämiskilpailu– kova taistelu yleisöistä,

sisällöt viihteellistyvät3 Kasvot kaikelle

– asiat henkilöityvät4 Läsnäolon voima

– uusi viestintäteknologia mahdollistaa jatkuvan vuorovaikutusyhteyden; samalla henkilökohtaisuus korostuu

5 Sirpaleista murusiksi– viestinnän kohderyhmät

sirpaloituvat; alakulttuurit

6 Napostelun himo– mediaseuranta

sirpaloituu7 25/8

– uutisoinnin rytmi kiristyy8 Moniaistillisuus

– kuluttamisessa aistillisen nautinnon rooli kasvaa

9 Rajattomuuden hurma– globaali näkökulma

viestintään10 Kaikki on mediaa

– päämäärähakuista viestintää mitä ihmeellisimpiä medioita käyttäen

– esim tuote- ja brändiasemointi

Euro RSCG 2004: Viestinnän ilmiöt

Hieman yhteiskunnallisempi näkökulma• kansalaistietoyhteiskunta tekee tuloaan

– demokratia, kansalaiset ja uusi viestintäympäristö

• media: journalismin huolestuttava kehittyminen• julkisuudet: mediajulkisuuden ja yksityisen

julkisuuden rinnalle uusia: mm asiantuntija- ja verkkojulkisuudet

• verkko: uudenlaisen yhteisöllisyyden ja vaikuttamisen mahdollistajana

• viestinnän lukutaitovaateet kasvavat– informaatiolukutaito, medialukutaito,

mainonnan lukutaito, jne• verkostoituminen, teknologinen

riippuvuus ja viestimien konvergenssi• näkemys viestinnästä kehittynyt

Viestinnän mallien kehitys• Viestinnän mallit ovat kehittyneet

kuudenkymmenen vuoden kuluessa:– ensin olivat prosessimallit,– sitten rinnalle tulivat semioottiset

mallit,– joita nyt täydentävät yhteisöllistävät

mallit

Mitä viestintä siis on?• Viestintä on tätä kaikkea:

– sanomien vaihdantaa lähettäjän ja vastaanottajan kesken

– merkityksien luomista, jakamista ja tulkintaa– kulttuurisen yhteisyyden luomista

• Mitäpä merkitsee minulle ja työlleni?– tiedon saamista ja jakamista– asioiden yhdessä pohtimista, tolkunottoa– me-hengen syntymistä

Ongelma: viestintä on monentasoinen voimavara• Se on toiminto,

funktio, jota viestinnän ammattilaiset hoitavat

• se on strateginen työkalu, osa strategista johtamista

• Viestintä on mukana kaikessa johtamisessa ja organisatorisessa toiminnassa: ilman viestintää ei siten voi johtaa

ProCom (Suomen Tiedottajien Liitto): Yhteisön viestintä 2000-luvulla -asiakirja• Yhteisöviestintä on työyhteisön viestintätoiminto

eli funktio, jossa viestinnän keinoin tuetaan työyhteisön strategioiden ja tavoitteiden saavuttamista

• Viestintäyksikkö on organisaation strategisen tason asiantuntija- ja palveluelin. Se johtaa, konsultoi, koordinoi ja toteuttaa viestintää

• Tärkeimmät keinot ovat– strategisia: pitkäjänteinen profilointi,

maineenhallinta ja brandijohtaminen– vuorovaikutteisia: ulkoinen ja sisäinen viestintä

kuten yhteystoiminta, sidosryhmäviestintä, markkinointiviestintä, sijoittaja- ja yhteiskuntasuhteet, sponsorointi ja yhteisöilme

– luotaavia ja arvioivia: luotaus sekä viestinnän tutkimus ja mittaus

Strateginen näkökulma• Viestintä on voimavara, joka tukee

yhteisön strategisten tavoitteiden saavuttamista

• Viestintä on osa strategista suunnittelua. Kaikessa päätöksenteossa otettava huomioon myös viestinnän näkökulma

• Tehtävänä on myös strategian avaaminen ja jalkautus sisäisen sitoutumisen aikaansaamiseksi

Strategisen viestinnän ytimessä:• näytä suunta mihin mennään• määrittele ja viesti yhteinen

tavoite johon pyritään• pidä huolta ihmisistä• mahdollisuus sitoutua,

henkinen kasvu ja hyvän olon tunne ovat tärkeitä kun työskennellään tavoitteiden toteuttamiseksi

Erään valistuneen johtajan näkemys strategisesta viestinnästä!

Vuorovaikutuksen näkökulma• Vuorovaikutteisena tapahtumana viestintä

auttaa luomaan yhteistä näkemystä organisaation ja sen yleisöjen välille näille olennaisista asioista

• Keinoja: viestintä, joka edistää strategian toteuttamista, tukee yhteisön arvoja, tavoitteiden saavuttamista ja tuloksen tekemistä sekä vahvistaa identiteettiä

• Eettinen ja vastuullinen toiminta on tietenkin myös työyhteisön viestinnän lähtökohta

Luotaus- ja arviointinäkökulma• Luotauksen avulla yhteisö havaitsee toiminnan

kannalta olennaiset ulkoiset ja sisäiset muutokset ajoissa voidakseen ottaa ne huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa

• Jokainen toiminto luotaa omalla tehtäväalueellaan. Viestintäyksikkö luotaa ulkoista ja sisäistä viestintää tietoa keräävien ja analysoivien tahojen kanssa

• Erilaisia viestejä kuten heikkoja muutossignaaleja, tietoja, luuloja ja huhuja luodataan. Kohteita: yhteiskunnan päätöksentekijät ja mielipidejohtajat, joukko- ja verkkoviestimet, puolueet, lainsäätäjät, työmarkkinajärjestöt, muut etujärjestöt ja liikkeet, suuri yleisö sekä oma henkilöstö

• Keinoja: julkisen keskustelun seuranta, yhteystoiminta, tutkimusten ja selvitysten tekeminen ja benchmarking. Myös viestinnän kehityksen ja teorioiden sekä työyhteisön toimialan sekä kilpailijoiden seuranta

Yhteisöviestinnän ydinsisällöt.Arviointimallien teemojen kautta:ProComin Kvast (yleinen):1 Strategia ja tavoitteellisuus

– Liiketoimintastrategian osa ja tuki– Onko strateginen viestintäohjelma– Viestinnän kytkeminen

vuosisuunnitteluun 2 Organisointi ja viestinnän

järjestelyt– Organisoinnin

tarkoituksenmukaisuus– Viestintävastuut määritelty– Viestinnän voimavarat– Osa-alueet koordinoitu– Testattu viestintäpolitiikka

poikkeusoloja varten3 Viestintävalmiudet

– Esimiehet– Avainhenkilöt– Viestinnän ammattilaiset– Henkilöstö

4 Luotaus, seuranta ja arviointi– Yhteisökuva (sisäinen ja ulkoinen)– Käytössä olevat omat viestimet– Joukkoviestimet– Yhteistyö- ja kohderyhmäviestintä– Heikot muutossignaalit (issues)– Oman toimialan ja viestinnän alan

yleinen kehitys– Säännöllinen itsearviointi ja

huipputasovertailu

CRC:n VISA (julkishallinto):1 Viestinnän asema strategian

toteuttamisessa2 Strategisen viestintäsuunnitelman

merkitys3 Viestinnän kytkeminen

vuosisuunnitteluun4 Viestinnän organisointi ja

vastuusuhteet5 Viestinnän resurssit ja

varautuminen kriiseihin6 Viestinnän toteutus ja laadun

seuranta7 Julkisen keskustelun seuranta8 Kansalaisjulkisuus9 Asiantuntija julkisuus ja

kansalaisyhteisöt10 Verkkojulkisuus11 Viestinnän osaamisen

kehittäminen12 Viestinnän seuranta ja arviointi

Viestinnän suunnittelun työkalut

Strateginen taso: profilointisuunnitelma, yhteisön viestinnän suuntaviivat, peruslinjaukset

Taktinen taso: voimavarojen kartoitus,yhteistyö- ja kohderyhmien erittely,toimintaohjeet, luotaus, poikkeus-

tilanteiden viestintäohjeet Operatiivinen taso:talousarvio, vuosi-

suunnitelma,kampanjat,

arkivies-tintä

SWOT-analyysi

• Strengths = sisäiset vahvuudet• Weaknesses = sisäiset

heikkoudet• Opportunities = ulkoiset

mahdollisuudet• Threats = ulkoiset uhat

Mahdolli-suudet

Uhkat

Heikkoudet:”tuottavat

vaikeuksia!”

Vahvuudet: ”pystymme hoitamaan!”

Strategiaarajaava

alue

Kriisi-alue

Strateginenydinalue

Strategiaarajaava

alue

Mitä mahdolli-suuksia ympä-ristö tarjoaa:--Mikä uhkiaympäristöstävoi kohdistua:--

Heikkoudet:”tuottavat

vaikeuksia!”

Vahvuudet: ”pystymme hoitamaan!”

Jos tavoit-teemme ovat x,

Soviteanalyysi

• Lähtökohta:• ei ole olemassa yhtä ainoaa,

oikeaa tapaa viestiä• viestinnän järjestelyjä

pohdittaessa on siten otettava huomioon viestinnän puitteet

Soviteanalyysi

Ympäristötekijät

Rakenne-tekijät

Muuttekijät

Yksilö- jaryhmätekijät

Ohjaus-tekijät

Viestinnän järjestelyt

Viestinnän toimivuus

Ympäristötekijät:- työ- ja arvoympäristö (Rhenman)

- vaikutettavissa olevat ympäristötekijät ja rajoitteet

- keinoja: segmentointi

Rakennetekijät:- organisaatiotasot

- rinnakkaisten yksiköiden määrä- maantieteellinen hajautuneisuus

Ohjaustekijät:- käytettävissä olevat

liikkeenjohdon menetelmät- esimiesten henkilökohtaiset

johtamisominaisuudet

Yksilö- ja ryhmätekijät:- psykofyysiset ja pätevyystekijät

- suhdetekijät

Muut voimavarat:- tekniset

- taloudelliset- infrastruktuuri

Viestinnän järjestelyt, kanavat ja säännöt:- “mitä vaatimuksia ympäristö- ja puitetekijät asettavat viestinnälle?”

- face-to-face -kanavat, sähköiset kanavatja kirjalliset kanavat

Viestinnän toimivuuden arviointi:1 aseta mitattavissa olevat tavoitteet

2 määrittele ne tulemat, joita halutaan mitata3 määrittele halutut vaikutukset4 linkitä viestinnän tavoitteet

yleisiin liikkeenjohdollisiin tavoitteisiin

Strateginen viestintä?

• Mitä strateginen tai strategian viestintä oikein on?

• Strategisten asioiden esillepanon työkalut

• Strategiat elämään

Peruslinjaukset = viestintästrategia• Viestintä johtamisen välineenä strategiaa tukemassa

• johdattava osuus, joka asemoi viestinnän• linkkaus strategiseen johtamiseen• myös viestinnän yleiset periaatteet ja arvostukset kuten: ”aktiivista,

avointa, suunnitelmallista, vuorovaikutteista”, huomaa linkki työyhteisön arvoihin!

• Tahot• tärkeimmät stakeholder-ryhmät

• Julkisuuden kentät, joilla toimitaan• Esim sisäinen, asiantuntija-, kansalais-, media- ja verkkojulkisuudet

• Sisällön peruslinjaukset:• profiiliteemat käyttöön esimerkiksi 3x3x3-kuvalla tai tuloskortilla

• Välineet• yleisellä tasolla: nykyiset ja kehitettävät

• Viestintävastuut ja viestintäyksikön rooli• esimiesten ja henkilöstön viestinnän oikeudet ja velvollisuudet• viestintäyksikön rooli

Teesejä ja väittämiä strategiatyöstä• mitä useampia strategioita, sitä

vähemmän vapausasteita– uhkakuva: saksalaiset ruhtinaskunnat

linnoineen• strategioita pitäisi pohtia etenkin

silloin kun liikkumavaraa on vähän• strategia raamittaa toimintaa

silloinkin – tai etenkin silloin - kun yksittäiset toimijat ovat hyvin erilaisia

• viestintä on työkalu, jonka avulla muu strateginen työ käynnistyy, jäntevöityy – ja toteutuu !

• viestintästrategia?– ei ole viestintäyksikön strategia, vaan

kuvaus siitä, miten viestintä tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista

Miten sitten viestintä tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista?• strategiset tavoitteet on esillepantava

siten, että ihmisten silmät alkavat kiiltää ja posket hehkua!

= sisällöt• viestintää on harjoitettava

määrätietoisesti, pitkäjänteisesti ja ammattitaidolla

= toiminta eri julkisuuden kentillä ja viestinnän järjestelyt

Visiosta ja strategiasta viestiminen• ihmisten pitää nähdä itsensä

visiossa• ”reunoilta terävä, keskeltä sumea”• visio on harkitun epämääräinen,

(blurred), silti suunnan näyttävä

Strategisen viestinnän työkaluja• kehyskertomus linkittää menneet

ja tulevan ja asemoi nykyhetken• profiloinnissa käytettävät

strategiset avainsanat ja strategiset perusviestit

• slogan: työyhteisöä kuvaava iskevä perusviesti

• tunnus, “tunnari”: työyhteisön logo+tunnus tai äänitunnus

Kehyskertomuksen teemat ja painotukset: profilointimatriisi

Ajallinen painopiste:

mennyt nykyhetki tulevaisuus

työyhteisö

ihmiset

tuotteet

Sisällönpainopiste:

MISSIO

HYVÄPERIMÄ

Sisäinenlegitimiteetti

Ulkoinenlegitimiteetti

Kehys-Kehys-kertomuskertomus VISIO:

palmusaaret

Kaupparyhmien pt-markkinaosuudet 1995 - 2003

21,9 23,3 25,1 26,3 27,8 28,9 30,5 31,133,1 33,5

39,9 39,6 38,1 38,3 37,8 37,6 36,4 36 35,8

19,7 19,6 19,3 18,1 17,114,7 13,9 12,9 11,9

6,3 5,3 5,1 5,2 5 6,4 6,6 7,1 8,69,6 9,6 9,9 9,6 9,7 9,7 9,7 9,8 9,7

2,6 2,6 2,6 2,6 2,6 2,7 2,9 3,10

5

10

15

20

25

30

35

40

45

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

S Group K Group Spar Others Tradeka Elanto

Case: S-ryhmä

S-ryhmänkehyskertomus

ja strategisetperusviestit

1995

Strategiset perusviestit 1995

S-ryhmä ja osuuskauppa

asiakasomistajan yhteistyökumppanina

S-ryhmä ja osuuskauppahyvinvoinnin kehittäjänä

S-ryhmä ja osuuskauppa palvelujen tuottajana

Voiman lähde : asiakasomistajien tarpeet

Voiman lähde : alueen ja ihmisten hyvinvointi

Voiman lähde : tuloksellinen toiminta

Sinun kumppanisi Suomessa

Uusi slogan ja strategiset perusviestit 2001

Arvoperusta:kumppanuus

Arvoperusta:tuloksellisuus ja

uudistuvuusArvoperusta:vastuullisuus

Asiakas-omistajien ja oman alueen

asialla

Tehokkaasti toimiva,

tuloksellinen ja

kilpailukykyinen

Monipuoliset, edulliset ja laadukkaat

palvelut

Osaava, yhteistyö-

kykyinen ja motivoitunut henkilökunta

Meidän kauppa

Uusi pääjohtaja,uusi kilpailutilanne:uusi slogan ja strategiset perusviestit 2005

Uusi visio 2002: kolmas tie ->ihmiskasvoinen markkinatalous

Helsingin yliopiston tavoitekuva

vuodelta 1997

Tämä pitää

nyt tarkistaa,

kun yliopiston

uusi strategia

on hyväksytty !

Helsingin yliopiston tavoitemielikuva

ArvotPyrkimys tietoon ja totuuteen, kriittisyys, monialaisuus, tieteidenvälisyys, luovuus,

autonomia, sivistys, eettisyys, kaksikielisyys, monikulttuurisuus, kansainvälisyys, liikkuvuus, tasa-arvo, demokratia, kestävä kehitys, henkilöstön arvostaminen

Päätehtävät• Kansainvälisesti korkeatasoinen tutkimus

• Tutkimukseen perustuva korkeatasoinen opetus• Tutkimukseen perustuva yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Eurooppalainenhuippututkimusyliopisto

Vuosisataiset perinteet

Tulevaisuus-suuntautunut

Korkea-tasoinen

Moni-puolinen

2003

time

Vision, orTHE palm

islands

20072008

2009

Strategy

Muutoksen suuntaaminen:rullaava suunnittelu ja tiekartat

present”good old times” ”times ofturbulences”

long term road map

short termroad map