shareL

OK

AK

UU

20

18

#0

5

R U O K A

Lihaa muistuttava nyhtökaura on suomalainen hittituote

R A H A

CNN:n Richard Quest puhuu säästäväisyydestä

T E E M A

Jakamistalous tuli Pohjolaan

Piilaakson nuoret teknologiayrittäjät sohvasurffaavat öisin ja tekevät ympärivuorokautisia rupeamia sohvilla, kellareissa ja katoilla. Jokainen heistä haaveilee oman

startup-yrityksen iskevän kultasuoneen.

Nykyajan kultakuume

Y K S I M A A I L M A / 1 0 0 0 I D E A A

Maailma on täynnä innovaatiota ja potentiaalia. Alansa johtavana pohjoismaisena toimijana Nordea Private Banking haluaa esitellä asiakkailleen ihmisiä ja ajatuksia, jotka ovat mukana muovaamassa yhteistä maailmaamme. He ovat yrittäjähenkisiä persoonallisuuksia, jotka etsivät ratkaisuja tämän ajan suuriin haasteisiin. Share esittelee ennen kaikkea ideoita, jotka voivat muuttaa maailmaa. Katsomme asioita pohjoismaisesta perspektiivistä, mutta nostamme esiin positiivisia ja kiinnostavia ratkaisuja ihmisiltä eri puolilla maailmaa. Ratkaisuja, jotka luovat positiivista muutosta. Ratkaisuja, jotka ovat hyvää bisnestä.

Ku

va

t Ge

tty Im

ag

es

share

SVANEMÆRKET

Tryksag5041 0004

Kansainvälinen Nordea kotiutui vetovoimaiseen

Suomeen

Jukka Perttulamaajohtaja, Nordea Private Banking, Suomi

Ku

va

Sø

ren

Rø

nh

olt

JULK AIS IJA Nordea Private Banking Nordea Bank Oyj, Satamaradankatu 5, 00020 NORDEA · Puh 0800 198989 nordea.fi/privatebanking

Nordea Private Banking pyrkii siihen, että lehdessä julkaistu materiaali on paikkansapitävää ja oikeaa, mutta ei vastaa sen mahdollisesta puutteellisuudesta tai tarkkuudesta. Nordea Private Banking ei myöskään vastaa mahdollisista tämän lehden tietojen perusteella tehdyistä päätöksistä tai taloudellisista sitoumuksista. Materiaalia saa jäljentää, välittää tai jakaa edelleen vain Nordea Private Bankingilta etukäteen saadun luvan perusteella.

TOIMITUS Marie Smidt (vast.), Thomas Engelsmann (toimittaja), Ann-Sofie Hammarin ja Mari Yli-Sirniö

TOTEUTUS OTW · Karen Gahrn (toimittaja), Kasper Steenbach ja Sanna Sevänen (Oivalluksia-toimittaja)

PAINO OTW · Etusivu: Laura Morton

Lokakuun alussa historiassa kääntyi uusi lehti, kun Nordean kotipaikka siirtyi naapurimaasta Suomeen. Monen mielestä Pohjoismaiden suurimman pankin siirtyminen juuri Suomeen on hieno asia. Muutto on ainakin vahva todis-tus maamme vetovoimasta.

Tärkeä vetovoimatekijä on se, että olemme osa yhtenäistä, eurooppalaista sääntelyjärjes-telmää. Pohjoismaisen rahastoyhtiömme ko-tipaikka on ollut Suomi jo usean vuoden ajan, ja olemme jo käytännössä havainneet, että Suomessa regulaatioympäristö on ennustetta-vaa ja nykyaikaista. Rahastosijoittajalle tämä on iso etu.

Olemme toimineet monissa maissa ja kehittäneet toimintatapojamme ja yrityskult-tuuriamme yli maitten rajojen jo 20 vuoden ajan. Pääkonttorin toimintoja tulee edelleenkin olemaan useassa pääkaupungissa.

Kansainvälisyyteen kytkeytyy myös ajatus yhteisestä maapallosta ja sen tulevaisuudesta. Vastuullisuus on myös täällä Suomessa vähitel-len ja vääjäämättä muodostumassa tärkeäksi näkökulmaksi sijoituspäätöksiä tehtäessä.

Saksalaisen Deutche Bankin metatutkimus, jossa tarkasteltiin yli 2000 ESG-tutkimusta, osoitti jo vuonna 2015, että vastuullisiin yrityk-siin sijoittaminen ei tarkoita tuotoista tinki-mistä. Syksyllä 2017 Nordea Marketsin tekemä tutkimus osoittaa, että sijoittaja voi saada jopa 42 prosenttia parempia tuottoja sijoit-tamalla rahansa vastuullisuusasiat parhaiten hoitaviin yrityksiin. Samainen tutkimus totesi myös, että vastuullisuus korreloi tuottojen ohella myös yrityksen talouteen, mikä näkyy

verrokkeja parempina taloudellisina tunnuslu-kuina. Vastuullisesti toimiva yritys on menes-tyvä yritys.

Kuulin jokin aika sitten erään asiakkaan kiteyttävän asian hienosti englannin kielellä: ”You can do both good and well at the same time with your money”. Ajatus siitä, että sijoi-tuspäätöksillään todella pystyy äänestämään paremman huomisen puolesta, niin itselle kuin muille, on yhä useamman mielessä.

Y K S I M A A I L M A . 1 0 0 0 I D E A A

sh

ar

e

03

2

01

8#

05

Jos jokainen idea hylättäisiin sen vuoksi, etteivät muut innostu siitä heti, maailma pysähtyisi.George J. Laurer, eläkkeelle jäänyt insinööri ja viivakoodin keksijä

11Richard Quest on kotoisin Yorkshiresta. Samasta paikasta on peräisin myös hänen erityinen, koko elämän läpi kantanut suhteensa rahaan. Rahaa pitää kunnioittaa, ei jumaloida, sanoo CNN:n talousstudion isäntä.

52Tanskalainen Anders Thams vaihtoi lupaavan uransa valtionvarainministeriön virkamiehenä huonekalupuusepän ammattiin. Kysyimme häneltä ja neljältä muulta pohjoismaalaiselta, mitä tämän suuntauksen taustalla piilee.44

Kirsi Sormusen johdolla Nokiasta tuli vastuullisuus- asioiden edelläkävijä. Nyt hän kehottaa kaikkia yri-tyksiä näkemään kestävän kehityksen luomat liiketoi-mintamahdollisuudet.

06Isossa-Britanniassa on otettu käyttöön automaatti, joka auttaa kodittomia tarjoamalla voileipiä, vettä ja hedelmiä pahimpaan puutteeseen.

12Kun ihminen saapuu turvapaikanhakijana vaikkapa Ruotsiin, hän tarvitsee yhteyksiä yrityksiin ja varsinkin paikallisiin ihmisiin. Emma Rosman on tuonut käyttöön Welcome-mobiilisovelluksen, joka auttaa maan uusia asukkaita.

oivallukset

40 Öljystä uusiutu-vaan energiaanNordean analyy-tikko Thina Saltvedt perehtyy nyt tuuli- ja aurinkovoimaan.

43 Vastuullinen vaihtoehtoNordean tähtira-hastojen kautta voi sijoittaa hyvien tuotto-odotusten yhtiöihin.

47 Verotus muuttuiHenkivakuutuksen ottajan kannattaa nyt tarkistaa edun-saajat.

profiilit

12 Emma RosmanNuoren naisen mo-biilisovellus yhdistää turvapaikanhakijoita uuteen ympäristöönsä.

24 Maija ItkonenNainen possunlihaa muistuttavan nyhtökauran takana.

58 Karine Lunde Trellevik ja Ros-Mari Tobiassen Gaundal Takkeja pohjoismaisiin sateisiin.

teemat

15 Villin lännen teknologiaaPiilaakson yrittäjä-kulttuuri

26 JakamistalousNeljä aloittelevaa jakamistalouden startup-yritystä eri puolilta Pohjoismaita ja ihmisiä palkitun Go-More-palvelun parissa.

52 Kun kirjoituspöytä vaihtui höyläpenkkiin Yhä useammat ihmiset siirtyvät turvallisesta toimisto-työstä vanhojen käsi-työammattien pariin.

nopeat

11 Tämän olen oppinut rahastaRichard Quest

14 Hetkinen, minä sain ideanHän keksi viivakoodin.

23 Aina tapahtuuSuuria tapahtumia seuraavien neljän kuukauden aikana.

51 Yksi maailma. Tuhat ideaaNorjan paras idea: Maailman ensimmäinen itseohjautuva rahtilaiva.

60 TakasivuYhteenveto, lehtemme lyhyesti

johdanto

03 Tervetuloa lehtemme pariin

06 Yksi maailma. Tuhat ideaa Ideoita eri puolilta maailmaa. Muun muassa: Australiassa yritetään pelastaa ko-ralliriutta ja Ruotsissa valmistetaan jäteve- destä olutta.

N O R D E A P R I V A T E B A N K I N G | L O K A K U U 2 0 1 8 | N R O 5

sisällys

K I R J O I T T A J A C H R I S T O F F E R R I C H A R D M Ø L L E R

Näillä sivuilla tutustutaan monenlaisiin ideoihin eri puolilta maailmaa. Pyysimme ruotsalaista yrittäjää Emma Rosmania valitsemaan omasta mielestään parhaan idean neljältä alueelta. Lue lisää seuraavilta sivuilta – ja sivulla 12 kerromme Emman omasta ideasta.

Paras idea

Digitekniikka auttaa viljelijöitäKenia

Monet kenialaiset ovat riippuvaisia pienvil-jelystä, mutta rahaa on usein vähän eikä ihmisillä ole riittävästi tietoa maataloudesta. DigiFarm on mobiili-alusta, joka tarjoaa köyhille maanvilje-lijöille helpon tavan saada hyödyllisiä neu-voja ja uutta tietoa. Käyttäjät voivat myös ostaa alustan kautta halpoja siemeniä ja ottaa toimintaansa mikrolainoja. Alusta perustuu vanhaan tekstiviestitekniikkaan, jonka ansiosta voidaan varmistaa palvelun käytettävyys mah-dollisimman laajasti maassa, jossa vanhat puhelinmallit ovat ylei-simpiä.

Keniasta Australiaan

Tuottavaa ve-dentuotantoaTanska

Tanskalainen cleantech -yritys Aquaporin on kehittänyt uuden me-netelmän veden puh-distamiseen. Yritys on saanut nimensä mole-kyylistä, joka löytyy kai-kista elävistä soluista ja jonka suodatustek-niikkaan uusi tehokas ja energiaa säästävä vedenpuhdistusmene-telmä perustuu.

Tehokkaiden vedenpuh-distusmenetelmien maail-manmarkkinat ovat valta-vat. Varsinkin Kiinassa ja Intiassa väestön on usein pakko puhdistaa käyttö-vetensä kotona.

Ku

vitu

s: T.M. D

etw

iler

Ku

va

t: Aq

ua

po

rin

20

18

#0

5

06

s

ha

re

Olutta jätevedestäRuotsi

Ruotsalainen panimo New Carnegie Brewery on tuonut markki-noille jätevedestä valmistetun oluen. Voi kuulostaa epäilyttä-vältä, mutta ei huolta. Olueen käytetty vesi on puhdistettu huolellisesti ennen valmistusta. Tätä hie-man tavanomaisesta poikkeavaa olutta tuotetaan yhteistyössä Carlsberg Sverigen ja Ruotsin ympäris-töinstituutin IVL:n kanssa. Tavoitteena on osoittaa ihmisille, että puhdistettua jäte-vettä voi todella juoda juomavesivarantojen säästämiseksi.

Purukumeista kumi-saappaitaIso-Britannia

Pureskellut purukumit ovat monien silmissä arvotonta jätettä, joka päätyy helposti litteiksi tahroiksi jalka-käytäville. Brittiyritys Gumdrop on lähtenyt ratkaisemaan tätä ongelmaa. Se kerää käytettyjä purukumeja esimerkiksi lyhtypyl-väisiin kiinnitettävien keräysastioiden avulla ja käyttää saadun massan muun muassa kumisaappaiden, muovimukien ja uusien keräysastioiden raa-ka-aineeksi.

70 purkasta syntyy uusi Gumdrop-astia.

Pu:rest on Ruotsin en-simmäinen puhdistetusta jätevedestä valmistettu olut, mutta konsepti on käytössä myös muualla maailmassa. Muun muassa Kaliforniassa on saatavana Full Circle -ni-mellä myytävää jäte- vesiolutta.

Kierrätys- ostoskeskusRuotsi

Pienet kierrätyskaupat kuuluvat katukuvaan monissa kaupungeissa eri puolilla maailmaa, mutta Ruotsissa on ehditty jo pidem-mälle. Eskilstunassa on avattu kokonainen ostoskeskus, joka mai-nostaa itseään maa-ilman ensimmäisenä pelkkiä kierrätystava-roita myyvänä liike-keskuksena. Myynnissä olevat tuotteet ovat peräisin keskuksen omalta kierrätysase-malta, jonne ihmiset tuovat käytettyjä tavaroitaan. Asemalle tulee kaikenlaista ta-varaa huonekaluista elektroniikkaan, ja lajittelun jälkeen ne ohjataan kauppakes-kuksen 14 yritykselle, jotka kunnostavat tai käyttävät ne uusien tuotteiden valmista-miseen kierrätysperi-aatteiden mukaan.

Kierrätysostoskeskus ReTuna Återbruksgalle-rian yritysmalli näyttää toimivan. Vuonna 2016 liikekeskuksessa myytiin kierrätystuotteita 8,1 miljoonalla Ruotsin kruu-nulla.

Muutos TUOTTAVAA VEDENTUOTANTOAIdea sisältää mielestäni sekä mielenkiintoisen liiketoimintamahdollisuuden että yhden ratkaisun todella suureen ongelmaan yhteiskunnassamme.

Ku

va

t: Ma

ria C

ruse

ma

n

Ku

va

t: Re

Tun

a

Ku

va

t: Gu

md

rop

sh

ar

e

07

2

01

8#

05

DigiFarmin lanseerasi kenialainen mobiiliverk-ko-operaattori Safaricom , ja sillä on nykyään yli 800 000 käyttäjää.

Liikeidea TÄMÄ EI OLE LOHTAIdea helpottaa vegaanien ja vegetaristien elämää ja tarjoaa lisää mahdollisuuksia. Ja bonuksena sen vaikutus ympäristöön on positiivinen.

Huuhdottava raskaustestiYHDYSVALLAT

Amerikkalainen Lia on kehittänyt maailman ensimmäisen huuh-dottavan raskaustes-tin. Vedessä hajoava testi on valmistettu paperista ja huuhtou-tuu viemäriin yhtä hel-posti kuin wc-paperi. Testiä käyttämällä pystyy välttämään tavallisten, muovista valmistettujen ker-takäyttötestien jäte-kuormitusta. Lisäksi huuhdottava testi tar-joaa mielenkiintoisen näkökulman luotta-muksellisuuteen, koska siitä ei jää paljastavia todisteita roskakoriin.

Huuhdottava raskaustesti ei sisällä lainkaan muovia. Sen toimintaperiaate on sama kuin tavallisissa raskaustesteissä. Liuskan päälle virtsataan, ja ras-kaus näkyy liuskalla kah-tena viivana.

Pantillinen kertakäyttö-mukiSaksa

Saksalainen Freiburgin kaupunki tunnetaan aktiivisesta ympäris-töpolitiikastaan. Nyt kaupunki on ottanut käyttöön kierrätettä-vän kertakäyttömukin, joka tarjoaa kestävää kehitystä tukevan vaihtoehdon niille tu-hansille pahvimukeille, jotka päätyvät päivit-täin roskakoriin yhden käyttökerran jälkeen. Take away -juoman muovimukista mak-setaan yhden euron pantti. Summan saa takaisin, kun mukin toimittaa johonkin jär-jestelmään kuuluvista kahviloista, joita kau-pungissa on yli sata.

Tämä ei ole lohtaYHDYSVALLAT

Sharen numerossa 2 ja tämän lehden sivulla 24 kerrotaan yrityksistä, jotka tarjoavat kestä-vää kehitystä edistäviä lihattomia vaihtoehtoja hampurilaispihveille ja nyhtöpossulle. Nyt eräs sanfranciscolainen startup-yritys on ke-hittänyt samanlaisen vaihtoehdon lohelle. Terramino Foodsin kalaton lohipihvi on val-mistettu levästä ja esi-merkiksi soijakastikkeen ainesosana käytet-tävästä koji-sienestä, ja yrityksen mukaan lopputulos muistuttaa aitoa lohta sekä raken-teeltaan, tuoksultaan että maultaan.

Terramino Foods myy lohipihvejään ravinto-loille. Pihvien oikea ra-

kenne tulee sienestä, ja levät tuovat seokseen

tyypillisen kalan maun. Yritys on kehittämässä

myös ”väärennettyä” kalafileetä.

Ku

va

t: Lia

Dia

gn

ostic

s

Ku

va

t: Terra

min

o F

oo

ds

20

18

#0

5

08

s

ha

re

Skaalautuvuus HUUHDOTTAVA RASKAUSTESTIHelppo tuottaa suurille ja kaikkea muuta kuin täynnä oleville markkinoille.

Perustarpeita kodittomilleIso-Britannia

Englantilainen Action Hunger -organisaatio on ottanut käyttöön automaatin, josta kodittomat saavat joitakin perustarvik-keita koska tahansa. Järjestelmä perustuu tunnistuskorttiin, jolla kadulla asuva ihminen saa kellonajasta riippu-matta ilmaiseksi perus-tarvikkeita, kuten vettä, tuoreita hedelmiä, voileipiä tai hammas-tahnaa. Järjestelmä on kehitetty täydentäväksi avuksi niinä aikoina, kun yösuojat ja asunto-lat ovat kiinni. Jokainen asunnoton voi käyttää automaatista kolme tuotetta päivässä.

Laboratoriossa kasvatetut korallintoukat voivat aut-taa pelastamaan maail-man koralliriuttoja, joita

uhkaa sekä ilmastonmuu-tos että ylikalastaminen.

Kiinassa varmistetaan lohkoketjutekniikan avulla, että vapaasti kasvaneina myydyt kanat ovat todella päässeet liikkumaan vapaasti. Sa-maa tekniikkaa voidaan käyttää myös esimerkiksi nautojen ja sikojen seu-rantaan.

Ku

vitu

s: T.M. D

etw

iler

Ku

va

t: Ha

rry W

ard

, Ac

tion

Hu

ng

er

Ku

va

t: Ga

ry C

ran

itch

, Qu

ee

nsla

nd

Mu

seu

m

sh

ar

e

09

2

01

8#

05

”Tämä on Isol-la valliriutalla ensimmäinen projekti, jossa on onnistuttu istuttamaan uusia koralliyh-dyskuntia laske-malla korallin-toukkia suoraan riutalle.”Peter Harrison, Southern Cross Universityn professori ja projektin johtaja.

Koralliriuttaa elvytetäänAustralia

Sharen numerossa 4 kerrottiin, kuinka Aust-raliassa sijaitsevan Ison valliriutan korallit ovat vaarassa tuhoutua. Nyt paikallisessa Southern Cross Universityssä on kehitetty uudenlai-nen tehokas tekniikka maapallon kuolevien koralliriuttojen elvyttä-miseen. Korallit kutevat kerran vuodessa laske-malla veteen oranssin-punaisia munasoluja sekä siittiösoluja, ja näitä sukusoluja kerää-mällä tutkijat voivat kasvattaa miljoonia korallintoukkia labora-torioissa. Kun toukat lasketaan myöhemmin veteen suurissa verkko-laatikoissa, ne kiinnit-tyvät tuhoutuneeseen riuttaan ja kehittyvät uusiksi koralleiksi.

Lohkoketju kanojen seurantaanKiina

Elintarvikeskandaalit eivät ole Kiinassa kovin harvinaisia, ja siellä on muun muassa myyty häkkikanoja vapaasti kasvaneina kanoina. Nyt eräs kiinalainen yri-tys onkin ottanut avuk-seen lohkoketjuteknii-kan läpinäkyvyyden parantamiseksi maan elintarvikemarkkinoilla. Menetelmä perustuu kanan jalkaan kiinni-tettävään GPS-ketjuun, jonka avulla linnun jokainen askel kirjataan muistiin. Saadut tiedot tallennetaan mani-puloinnin estävällä lohkoketjutekniikalla. Kuluttaja voi tarkastaa kaupassa älypuhelimen avulla kanan viivakoo-din, joka kertoo muun muassa sen, kuinka pitkän matkan kana on kävellyt.

Kukkajätteet muuttuvat saippuaksiIntia

Ensimmäiseksi ei ehkä tule mieleen, että ruu-suja ja liljoja pitäisi aja-tella saasteina, mutta Intiassa kukat kuitenkin ovat hyvin suuri saas-tuttaja. Ihmiset jättä-vät maan temppeleihin joka vuosi miljoonia tonneja kukkia, joita ei voi toimittaa kaatopai-kalle uskonnollisten syi-den vuoksi. Torjunta-ai-neita sisältävät kukat päätyvät jätteenä esimerkiksi Gangesiin ja lisäävät jo ennestään pahoin likaantuneen joen kuormitusta. Mutta nyt intialainen startup-yritys HelpUs-Green on kehittänyt kannattavan toimin-tamallin valmistamalla kasvijätteestä myyntiin muun muassa suitsuk-keita, saippuaa ja eko-logisia pakkauksia.

Tällä hetkellä intialaisen HelpUsGreenin runsaat 1 200 naistyöntekijää keräävät päivittäin yli seitsemän tonnia kukka-jätettä, joka muuten pää-tyisi lisäämään Ganges- joen saastekuormaa.

”Tavoitteena on kehittää kasvi, joka voi toimia kirjoituspöydän valaisimena.”Michael Strano, kemiallisen tekniikan professori (Massachu-setts Institute of Technology) ja itsevalaisevia kasveja tutkivien kokeiden päävastuuhenkilö

Valaiseva isovesikrassiYHDYSVALLAT

Kuvittele, että lampun sytyttämisen sijaan vetäisit illalla vain ruukkukasvin lähem-mäksi nojatuolia, jo-hon olet istuutunut lu-kemaan kirjaa. Kohta se voi olla mahdollista. Tutkijat istuttivat iso-vesikrassiin tulikärpä-sen entsyymejä ja sai-vat aikaan kasvin, joka hohtaa valoa – heikosti, mutta kuitenkin – lähes neljän tunnin ajan. Kokeilun taustaryhmä sanoo tekniikan avaa-van mahdollisuudet huonekasvien käyt-tämiseen kestävää kehitystä edistävänä vaihtoehtona sähkö-valolle tai puiden käyt-tämiseen katuvaloina.

VALAISEVA ISOVESIKRASSIKertoo kasvien suuresta potentiaalista – ja minusta luonnon ja tekniikan yhdistäminen on aivan mahtavaa.

Luovuus

Ku

va

t: Se

on

-Ye

on

g K

wa

k

20

18

#0

5

10

s

ha

re

”Kun olen yksin syömässä, saatan valita juusto-tomaatti-voileivän, koska se on halvempi kuin leipä, jossa on kanaa.”

Ha

asta

ttelu B

irgitte B

oru

p/K

uva

t Ca

ble N

ews N

etwo

rk

Suhteeni rahaan kumpuaa hyvin pitkälle

nuoruudestani. Olen aito Yorkshiren kas-

vatti ja vartuin 1970-luvun Englannissa,

jossa oli taloudellisesti todella tiukkaa.

Meillä päin suhtauduttiin rahaan hyvin

vakavasti, ja itse olen sitä mieltä, että ra-

haa pitää kunnioittaa, mutta ei jumaloida.

Jos tätä kunnioitusta ei ole, ei ole yleensä

rahaakaan, ainakaan paljon. Opin tunte-

maan rahan arvon perinpohjaisesti nuo-

ruusvuosinani, kun uurastin tienestien

eteen. Jaoin lehtiä, ja myöhemmin olin

töissä baareissa ja ravintoloissa. Muistan

vieläkin, miltä tuntui, kun sain ensimmäi-

sen työpaikkani BBC:n radiotoimittajana.

Palkka oli noin 19 000 puntaa vuodessa, ja

se tuntui tuolloin tosi isolta, mutta siinä

kävi niin kuin yleensä: menot kasvoivat

samassa tahdissa palkan kanssa. Myöhem-

min siirryin televisioon, ja silloin ymmär-

sin oikeasti, miten paljon raha vaikuttaa

ihmisen elämään. Aloin tienata enemmän

kuin kulutin. Siihenhän taloudellinen riip-

pumattomuus perustuu: mahdollisuuteen

jättää rahaa säästöön ja hankkia sitten

asioita, joita elämältä todella haluaa.

Olen ollut aina aika säästäväinen ja hal-

linnut rahankäyttöäni. Jos kutsun ystäviä

tai sukua illalliselle, käytän siihen mielel-

läni paljon rahaa ja vien heidät parhaisiin

ravintoloihin. Mutta kun olen yksin syö-

mässä, saatan valita juusto-tomaatti-voi-

leivän, koska se on halvempi kuin leipä,

jossa on kanaa. Teen valintani huolellisesti.

Kerran kutsuin äitini mukaan matkalle

Australiaan. Lento oli pitkä, joten ostin li-

put businessluokkaan – muistan vieläkin,

kuinka iloinen ja ylpeä olin siitä, että pys-

tyin tarjoamaan sen hänelle. Ne rahat tuli

käytettyä todella hyvin. Mutta jälleen: kun

lennän yksin lyhyen matkan Washington

DC:stä Bostoniin, valitsen erittäin mielel-

läni säästöluokan matkustamon takaosasta.

Muu olisi mielestäni typerää ja pelkkää ra-

han tuhlausta. Teen rahojeni eteen paljon

työtä, ja sisälläni asuva pieni yorkshireläi-

nen pitää niiden käytön kurissa.

Kun on ammatiltaan taloustoimittaja,

tai jos työ liittyy jotenkin muuten rahaan,

rahan merkitykseen on paneuduttava.

Olen kyllästynyt vanhaan sanontaan, et-

tei rahalla voi ostaa onnea, sillä se on vain

puoliksi totta. Raha luo mahdollisuuksia

ja antaa vapauden tehdä valintoja. Elämän

laatu määräytyy hyvin pitkälti sen mukaan,

miten itse kukin rahansa tienaa ja käyttää.

Rahaa ei pidä jumaloida niin paljon, ettei

sitä halua käyttää. Mutta sen arvoa ja hy-

vän taloudellisen tilanteen tarjoamia mah-

dollisuuksia on kunnioitettava.

Richard Quest

on syntynyt vuonna 1962. Hän on taloustoimittaja ja studioisäntä CNN:llä, jonka Quest means Business -ohjelma tulee televisiosta joka arki-ilta.

2 0 1 8 # 0 5 1 1 s h a r e

Tämän olen oppinut rahasta

Welcome-sovellus on käytössä myös Norjassa, ja sen laajentumista muihin Euroopan maihin valmistellaan. Täältä

Tukholman keskusrautatieasemalta kaikki kuitenkin alkoi.

SUORA YHTEYS IHMISTEN VÄLILLÄ

”Tässä ryhmässä on niin paljon potentiaalia”

Turvapaikanhakijat tarvitsevat hyvän vastaanoton, kun he saapuvat uuteen maahan. Ruotsalainen yrittäjä Emma Rosman auttaa Welcome-sovelluksen avulla

turvapaikanhakijoita luomaan yhteyksiä yrityksiin, organisaatioihin ja, mikä kenties tärkeintä, paikallisiin ihmisiin.

Kirjoittaja Andreas Thorsen/Kuvat Clément Morin

Kesällä 2015 Ruotsissa elettiin vuotta,

jonka päättyessä maahan oli tullut

puoli miljoonaa uutta turvapaikanha-

kijaa, ja Emma Rosman katseli Tuk-

holman keskusrautatieaseman lähellä

sijaitsevan toimistonsa ikkunasta ka-

dulle. Hän näki, kuinka joka päivä saa-

pui tuhansia turvapaikanhakijoita. Hän

näki hämmennyksen. Hän näki, kuinka

tulijat ohjattiin busseihin, jotka kuljet-

tivat heidät vastaanottoleireihin jon-

nekin tiettömien teiden taakse, ja kysyi

itseltään, kuinka nämä ihmiset voisi-

vat mitenkään integroitua siellä osaksi

ruotsalaista yhteiskuntaa. Miten heistä

voisi tulla osa tätä maata, kun heillä ei

ole edes yhteyttä siihen?

Rosman lähti ulos ja puhui turvapai-

kanhakijoiden kanssa. Monet sanoivat

saaneensa apua, esimerkiksi ruokaa ja

vaatteita, ja olevansa kiitollisia siitä,

mutta Rosman ymmärsi, että tällä ka-

tettiin vain välittömät tarpeet. Pitkäai-

kaisia tarpeita ei ollut huomioitu.

”Kun akuutti saapumisvaihe on ohi,

he tarvitsevat jonkun, jolta voi pyytää

apua ja neuvoa”, hän sanoo.

”Jonkun, jonka kanssa voi harjoitella

ruotsin puhumista. Ihmisen, joka voi

vastata kysymyksiin siitä, kuinka Ruot-

sissa oikein eletään.”

Eräänä päivänä hän istui autossa

miehensä kanssa ja ajatteli ääneen. Nyt

tarvittaisiin ratkaisua, joka loisi siteen

ruotsalaisten ja vastatulleiden välille,

tarjoaisi heille suoran yhteyden toi-

siinsa. Seuraavana päivänä kymmenen

ystävystä kokoontui tekemään suunni-

telmia, ja kahdeksan viikkoa myöhem-

min he lanseerasivat Welcome-mobii-

lisovelluksen. Se toimi hyvin, mutta oli

pikaiseen tarpeeseen luotu ratkaisu.

”Emme voineet odottaa vuotta ja

hioa sitä alusta alkaen täydelliseksi”,

Rosman tähdentää.

Welcomessa on useita toimintoja,

mutta olennaisin niistä antaa tur-

vapaikanhakijoille mahdollisuuden

esittää kysymyksiä omalla kielellään,

esimerkiksi arabiaksi tai paštuksi. Ky-

symykset käännetään englanniksi, ja

näin sovelluksen ruotsalaiset käyttäjät

voivat vastata niihin. Yritykset voivat

etsiä Welcomen avulla työvoimaa tur-

vapaikanhakijoiden joukosta, ja nämä

taas saavat sovelluksen kautta yhteyden

erilaisiin organisaatioihin, jotka voivat

auttaa heitä.

”Saapujia voi auttaa helposti anta-

malla rahaa tai vaatteita, mutta jos

heille haluaa tarjota joitakin valmiuk-

sia, siis osaamista, asia muuttuu paljon

vaikeammaksi. Ja ihmiset valitsevat sen

helpomman vaihtoehdon. Uskon kui-

tenkin, että muunlainen apu on paljon

arvokkaampaa”, Rosman sanoo.

Millaisia mahdollisuuksia tekniikka tarjoaa integroitumiseen?”Taksin voi tilata kymmenellä eri tavalla

ja ruoan tilaamiseen on kaksikymmentä

vaihtoehtoa, mutta mielestäni tarjolla ei

ole kovinkaan paljon ratkaisuja, joissa

tekniikka auttaisi tekemään elämästä

oikeasti parempaa. Uskon, että sillä puo-

lella on paljon hyödyntämätöntä poten-

tiaalia. Teknologia voi helpottaa ihmis-

ten välistä yhteistyötä todella paljon,

sillä silloin kysyntä ja tarjonta saadaan

kohtaamaan paremmin.”

Welcome-sovelluksen kehittäjät oli-

vat aluksi hyvin optimistisia ja uskoivat,

että se saavuttaa nopeasti neljä miljoo-

naa ihmistä ja Zlatan Ibrahimovic ryh-

tyy sen lähettilääksi. Kumpaakaan ei

tapahtunut. Sovelluksen suosio on toki

kasvanut koko ajan, ja tällä hetkellä re-

kisteröityneitä on noin 30 000. Puolet

heistä on ruotsalaisia, toinen puoli tur-

vapaikanhakijoita.

Milloin on vaikeaa?”Koen asian vaikeaksi melkein joka iki-

nen päivä. Tässä maahamme tulleessa

ryhmässä on niin paljon potentiaalia. On

tosi raskasta, että ihmiset näkevät heidät

hyväntekeväisyyteen luottavina vapaa-

matkustajina, eivät mahdollisuutena.”

Mitä teet, kun sinusta tuntuu tältä?”Minä vain jatkan.”

20

18

#0

5

12

s

ha

re

Mentorointi jäi haaveeksi

Ennen yrittäjäksi ryhty-mistään Emma Rosman oli töissä eräässä Ruotsin suurista mediakonser-neista. Kaikissa konser-nin lehdissä kirjoitettiin haasteista, joiden edessä turvapaikanhakijat oli-vat, mutta Rosman ei halunnut vain lukea vaan oikeasti tehdä jotain. Ensin hän yritti päästä mentoriksi johonkin avustusjärjestöön, mutta niiden logistiikka oli yli-kuormittunut satojen tuhansien uusien turva-paikanhakijoiden vuoksi. Silloin Rosman alkoi ihme-tellä, eikö tekniikka voisi tarjota nopeamman ja fiksumman tavan ihmis-ten yhdistämiseen.

2 0 1 8 # 0 5 1 3 s h a r e

Haastattelija Martin Leer Scharnberg

Siinä oli pähkinä purtavaksi. Esimieheni oli pyytänyt minua kehittämään ratkaisun, mutta ammattitaitoni

asettui tehtävänantoa vastaan.

HETKINEN, MINÄ SAIN IDEAN

HYVÄÄN IDEAAN

KO L M E T I E TÄ

Käytä itsekritiikkiäPohjimmiltaan hyvä idea on jotakin, joka pyrkii ratkaisemaan tietyn on-gelman parhaalla mah-dollisella tavalla.Yksikään idea ei synny täydellisenä. Sitä on muokattava, testattava ja kehitettävä edelleen. Muista olla kriittinen omaa ideaasi kohtaan, sillä niin siitä tulee loppu-jen lopuksi parempi.

Ole sinnikäs ja määrätietoinenÄlä lannistu, vaikka muut eivät uskoisi ideaasi yhtä paljon kuin sinä itse. Jos jokainen idea hylättäisiin sen vuoksi, etteivät muut innostu siitä heti, maa-ilma pysähtyisi.

Ympäröi itsesi hyvillä ihmisilläHyvän idean keksiminen on vaikeaa. Sen toteutta-minen on vielä vaikeam-paa ja vaatii mahdollisesti hyvin suuria ponnistuksia. Pidä huolta, että ympäril-läsi on hyviä ihmisiä, jotka voivat tukea ja motivoida sinua silloin, kun kaikki tuntuu sortuvan ja haluat vain luovuttaa.

G e o r g e J . L a u r e r , 9 2 ,on yhdysvaltalainen, eläkkeelle jäänyt insinööri. Hän oli IBM:n palveluksessa 36 vuotta ja sai nimensä The Innovation Hall of Fame -kunniagalleriaan vuonna 1991. Ensimmäisen kerran viivakoodia käytettiin Marsh-supermarketissa Troyn kaupungissa Ohiossa 26.6.1974 kello 8.01, kun kassaan luettiin 67 senttiä maksanut Wrigley’s Juicy Fruit -purukumipaketti. Nykyään maailmassa skannataan GS1:n mukaan noin viisi miljardia viivakoodia päivässä.

Tuohon aikaan kaikki naputeltiin kassakoneisiin käsin. Se oli hidasta ja su-permarketeissa uskottiin, että nopeam-malla palvelulla saataisiin enemmän sekä asiakkaita että tuottoja. Tämän vuoksi Yhdysvaltojen kaikki suurimmat supermarkettiketjut kokosivat voimansa vuonna 1973 kehittääkseen järjestel-män, joka pystyi lukemaan tuotetiedot suoraan pakkauksista. Ratkaisuehdo-tusta pyydettiin muun muassa IBM:ltä, jonka insinöörinä tuolloin työskentelin. Tehtävän vastuuhenkilöksi määrättiin esimieheni Paul McEnroe, mutta hän oli lähdössä kahden viikon lomalle Kaliforni-aan ja delegoi tehtävän minulle.

Aivoni alkoivat ideoida tehtävää sa-man tien, ja näin silmissäni suorakaiteen muotoisen merkin. Mutta tehtävän kuvauksessa sanottiin, että merkin on oltava pyöreä. Siinä oli pähkinä purta-vaksi. Esimieheni oli pyytänyt minua kehittämään ratkaisun, mutta ammat-titaitoni asettui tehtävänantoa vastaan. Tekniikka perustui merkissä oleviin vii-voihin, joiden etäisyyksistä muodostui yksilöllinen viivakoodi jokaiselle tuotteel-le. Ymmärsin kuitenkin, että pyöreässä merkissä pienikin vika tai vaurio tekisi koodista lukukelvottoman. Jos merkki sen sijaan olisi suorakaiteen muotoinen ja viivat olisivat pystyssä, sen luettavuus ei heikentyisi.

Oli sunnuntai ja istuin keittiössä työstämässä sivuja esitykseen, joka pidettäisiin seuraavana päivänä super-markettien tärkeimmille edustajille ja päätöksentekijöille. Syyskuinen aurinko helli Pohjois-Carolinassa Raleigh’n kaupungissa sijaitsevaa katua, jonka varrella, numerossa 4608, asuin. Vinosti vastapäätä, numerossa 4601, asui esi-mieheni Paul. Keittiön ikkunasta näin, kuinka hän kaarsi perheineen autolla kotipihaansa: lomamatka oli siis päät-tynyt. Menin tervehtimään saapujia, kun he vielä purkivat tavaroita autosta, ja sanoin: ”Sinun on paras tulla katso-maan, mitä olen saanut aikaiseksi. En ole tehnyt niin kuin käskit.” Hän tuli keit-tiööni, katsoi suunnitelmiani ja kuunteli. ”Okei”, hän sanoi, ”mutta sitten saat esittää sen itse. Ja otat itse vastaan haukkumiset, mikäli niitä tulee.” 2

01

8#

05

1

4

sh

ar

e

Kun Jan Koum myi WhatsAppin Facebookille, sopimus allekirjoi-

tettiin rakennuksessa, jonka ulkopuolella hänen perheensä oli ai-

koinaan seissyt jonottamassa ruokakuponkeja. Se allekirjoitus oli

menestyneelle yrittäjälle noin 6,8 miljardin dollarin arvoinen. Ta-

rina kuuluu juuri niihin teknologia-alan kertomuksiin valtavista

rikkauksista, jotka ovat johtaneet tämän ajan kultakuumeen synty-

miseen San Franciscossa ja Piilaaksossa. Suurista unelmoivilla nuo-

rilla kehittäjillä, suunnittelijoilla, insinööreillä, on yhteinen haave

pääroolista seuraavassa suuressa menestystarinassa.

Mutta onnistuminen on paljon harvinaisempaa kuin epäon-

nistuminen. Silti useimmista piilaaksolaisista huokuu ehtymätön

optimismi. Valokuvaaja Laura Morton seurasi vuosina 2014–2015

nuoria yrittäjiä Piilaaksossa ja esittää sieltä nyt puolen, jota emme

yleensä pääse näkemään. Yllä olevassa kuvassa konferenssin osan-

ottaja testaa virtuaalitodellisuutta toisten kuunnellessa luennoitsi-

jaa teknologia-alan startup-yritysten rahoittamiseen erikoistuneen

Rothenberg Venturesin järjestämässä tilaisuudessa.

Onnistumisia ja epäonnistumisia

PiilaaksossaKirjoitus ja kuvat Laura Morton

sh

ar

e

15

2

01

8#

05

Matkalla yrittäjäksi

Barron Webster tekee töitä pienessä huoneessaan kommuunitalossa Mission Districtin alueella San Franciscossa. Ennen hotellina toimineessa rakennuksessa asuu noin 40 ihmistä. Monet heistä ovat, tai haluaisivat olla, yrittäjiä, ja asukasyhteisö koostuu sekä tilapäisistä että vakituisista asukkaista.

Couchsurfing

Kamera ikuisti matkavaluutan ostamiseen ja myymiseen tarkoitetun Weeleo-sovelluksen perustajiin kuuluvan Raphael Dardekin (vasemmalla) lepäi-lemässä Berkeleyssä sijaitsevan yhteisön lainasängyssä. Dardek tuli toisen perustajajäsenen kanssa Ranskasta San Fran-ciscoon osallistuakseen nuorille lahjakkuuksille tarkoitettuun kiihdytysohjelmaan. Rahan säästämiseksi miehet majoit-tuivat sohvasurffaamalla koko kesän 2014.

Happy Hour

Tämä Piilaakson Mountain View’ssä sijaitseva talo on yksi monista, jotka tarjoavat ensimäisen toimipisteen aloitteleville IT-yrittäjille. Mikäli käytössä ei ole toimistoa, täältä voi vuokrata kirjoituspöydän. Perjantaisin talossa on Happy Hour, jolloin jokaisella osanottajalla on viiden minuutin mahdollisuus kertoa käynnissä olevasta projektistaan.

20

18

#0

5

16

s

ha

re

sh

ar

e

17

2

01

8#

05

Kuka ratkaisee tehtävän parhaiten?

Cal Hacks 2.0:n osanottajia työs-tämässä projektejaan California Memorial Stadiumissa järjeste-tyssä 36 tunnin ”hackathonissa” Kalifornian yliopistolla Berkeleys-sä syksyllä 2015. Tapahtumaan osallistui iso joukko innokkaita tekniikan harrastajia 143 koulusta ja 10 maasta. ”Hackathonit” ovat tyypillisesti muutaman päivän kestäviä tapahtumia, joissa tieto-koneohjelmoinnin ja ohjelmistojen ja laitteistojen kehittäjät pyrkivät yhdessä ratkaisemaan tietyn projektin annetun ajan kuluessa. Tapahtumiin liittyy usein palkintoja ja rahaa. Hackathonit ovat tärkeä osa teknologia-alan ekosysteemiä.

Hei, minä olen Oliver

Noah Levenson, Nick Cole ja Oliver Page tapaamassa Startup and Tech Mixer -tapahtuman muita osanottajia W Hotelissa San Franciscossa. Suuri teknologiaverkkotapahtuma houkutteli paikalle satoja alan edustajia. Pilvilaskenta (cloud computing), eli internetissä tapahtuva tietotekniikan kehitys ja käyttö eri tietoympäristöissä, on yksi niistä tekniikoista, jotka mahdollistavat yritysten käynnistämisen ja hoitamisen missä päin maailmaa tahansa. Fyysiset kohtaamiset ovat kuitenkin erittäin tärkeitä, sillä ne vahvistavat verkostoa, joka voi jonain päivänä auttaa yrityksen oman projektin toteuttamisessa.

Töitä voi tehdä missä tahansa

Sandy Frank, Mackenzie Hug-hes ja Danielle Gaglioti tekevät töitä sanfranciscolaisen asunnon makuuhuoneessa kesällä 2014. He ovat tulleet kaupunkiin startup-yrittäjille tarkoitetun Tumml-kiihdytysohjelman vuoksi. Kiihdytysohjelmat kestävät yleensä kolme kuukautta, ja ne ovat eräänlaisia bootcampeja, joilla uudet teknologiayritykset saavat esimerkiksi mentorin ja tapaavat rahoittajia. Nyt naiset ovat palanneet New Yorkiin ja vievät eteenpäin uutta startup-yritystään, jonka nimi on Upright.nyc.Tumml-kiihdytysohjelman menestynein projekti oli vuonna 2014 sukkulabussifirma Chariot, jonka Ford osti vuonna 2016 noin 65 miljoonalla dollarilla.

Itseloistava idea

Ben Greenberg on toinen San Franciscon Mission Districtissä sijaitsevan kommuunin asukas. Valokuvaaja tapasi hänet kesähelteillä heinäkuussa 2015. Entinen hotelli oli tyhjillään useita vuosia, ennen kuin se täyttyi uusista asukkaista, joiden myötä paikasta tuli ko-konainen pieni yhteisö toiveik-kaille yrittäjille. Greenberg on ohjelmoija, ja hänen startup- yrityksensä Glowyshit.com myi itseloistavia rannekkeita ja muita somisteita teknotapah-tumiin ja muihin tilaisuuksiin. Hän testasi osaa artikkeleista omassa huoneessaan.Nyt Geenberg asuu kom-muunissa pysyvästi. Hän on siirtänyt yritystoiminnan sivuun ja ottanut vastaan työpai-kan ohjelmistokehittäjänä Airbnb:llä.

20

18

#0

5

20

s

ha

re

sh

ar

e

21

2

01

8#

05

Teknologiaa ja pehmoleluja

Teknologiayrittäjä Ari Kal-fayan on kehittänyt teeman tulossa oleville Burning Man -festivaaleille. Tätä varten yrit-täjät viettävät vapaapäivää terassilla pehmolelujen kanssa. Tarkoituksena on kerätä rahaa vielä suurempaan pehmole-lualtaaseen festivaaleja varten. Juhlat järjestettiin San Fran-ciscon vuotuisen Pride-viikon-lopun aikana, joten juhlan aiheena oli myös monimuo-toisuus. Erityistä juhlanaihetta päivälle antoi se, että edellise-nä päivänä oli saatu Yhdysval-tain korkeimmalta oikeudelta päätös, joka mahdollistaa avioliiton samaa sukupuolta olevien kesken.

Yötöitä

Valokuvaaja tapasi Weeleo-sovelluksen perustajat Raphael Dardekin (vasemmalla) ja Lyrod Levyn kesällä 2014, jonka nämä lapsesta asti toisensa tunteneet ranskalaismiehet viettivät vuokrasohvilla nukkuen. Kuvausyönä vuorossa olivat sohvat Hatch-toimistoyhteisössä, ja töissä meni hyvin myöhään – tai varhaiseen, miten vain.Tätä kirjoitettaessa Weeleo ei ole enää toiminnassa. Dardek työskentelee Ranskassa uuden, Gymlib.com-nimisen startup-yrityksen markkinointi-johtajana. Levy on puolestaan lähtenyt toiseen suuntaan ja hoitaa ravintolaa Pariisissa.

s h a r e 2 2 2 0 1 8 # 0 5

Lo ka ku u 2 0 1 8 – Ta m m i ku u 2 0 1 9

VäestönkasvuEgyptin väestön odotetaan saavuttavan 100 miljoonan asukkaan rajan lokakuussa. Egypti on maailman 14. suurin maa asukasluvulla mitattuna, ja sen väestön odotetaan kasvavan edel-leen 50 miljoonalla hengellä vuoteen 2050 mennessä.

Egyptin pääkaupunki, yli 20 miljoonan asukkaan Kairo, on maailman 15. suurin kaupunki.

FantasiaYhdysvalloissa järjestetään 1.–4. marraskuuta vuotuinen World Fantasy Convention -tapahtuma. Se kokoaa Baltimoreen, Marylandiin fantasia-alan kirjailijoita, taiteilijoita, kustantajia ja muita ammattilaisia sekä tämän tyylisuunnan fanit-tajia. Runsaan muun tar-jonnan lisäksi tänä vuonna juhlistetaan Mary Shelleyn Frankensteinia, jonka julkai-semisesta tulee kuluneeksi 200 vuotta.

Näkyvin komeetta moneen vuoteen16. joulukuuta maapallon ohi sujahtaa komeetta 46P/Wirtanen vain 30 Kuun etäi-syyden päästä. Komeetan odotetaan näkyvän paljaalla silmällä vähintään viikkoa ennen ohitusta ja viikon sen jälkeen. 46P/Wirtanen on yötaivaan näkyvin komeetta vuoden 2011 jälkeen.

Nopeasti eteenpäin Heathrow’sta18. joulukuuta Lontoossa avataan uusi Elizabeth Lineksi nimetty junarata. Heathrow’n, Essexin ja Readingin Lontoo-seen yhdistävä rata on pituu-deltaan vajaat 120 kilometriä ja kulkee pääkaupungin keskiosien alitse 21 kilometrin matkalta. Elizabeth Linella odotetaan olevan päivittäin puoli miljoonaa käyttäjää.

Valon juhla22. marraskuusta Thai-maassa voi kokea kaksin-kertaisen valon juhlan. Loy Krathong -juhlaa vietetään aina vuoden kahdennen-toista täydenkuun aikaan, ja silloin jokiin ja järviin lasketaan pieniä kynttilöin ja kukin koristettuja banaanin-lehtilauttoja, ”krathongeja”. Maan toiseksi suurimmassa kaupungissa, Chiang Maissa, Loy Krathongiin on yhdis-tetty myös Yi Peng -juhla, jossa lähetetään tuhansit-tain lyhtyjä taivaalle.

Maailman suurim-mat elektroniik-kamessut Consumer Electronics Show -messut (CES) järjestetään 8.–11. tammikuuta. Yli 50 vuoden ajan CES-messuilla on esitelty monenlaista käänteentekeviä kuluttaja-uutuuksia, kuten video- nauhuri, CD- ja sittemmin DVD-soitin, HD-televisio ja 3D-televisio. Pian tiedämme, onko vastaavaa tapahtu-massa myös 2019.

EnnustusTammikuun 30. päivänä 1926 Collier’s Magazine -lehdessä oli haastattelu, jossa keksijä Nikola Tesla ennusti nykyai-kaisen älypuhelimen:”Me kykenemme kommuni-koimaan toistemme kanssa välittömästi, etäisyydestä riippumatta. Ja enemmän-kin; televisio- ja puhelin-tekniikan avulla pystymme näkemään ja kuulemaan toisemme yhtä selvästi kuin kasvokkain… Se mahtuu liivintaskuun.”

Suurimmat kirjamessutLokakuun 10. päivä käyn-nistyy maailman suurin kirjamessutapahtuma Frankfurter Buchmesse, joka järjestetään tänä vuonna 70. kerran. Messuille odote-taan noin 300 000 kävijää. Frankfurtin kirjamessuperin-teet ulottuvat vuoteen 1454, jolloin paikalliset kirjakaup-piaat järjestivät messut en-simmäisen kerran pian sen jälkeen, kun Gutenberg oli esitellyt painokoneensa.

LÄ

HT

EE

T: IN

DE

PE

ND

EN

T.CO

.UK

, SC

IEN

CE

.NA

SA

.GO

V, B

UC

HM

ES

SE

.DE

, WO

RL

DFA

NTA

SY

.OR

G, G

IZM

OD

O/P

AL

EO

FU

TU

RE

, WO

RL

D P

OP

UL

AT

ION

CL

OC

K Y

M. /K

UV

ITU

S K

IM F

OS

SU

M, K

UV

AT

: GE

TT

Y IM

AG

ES

, PA

NT

HE

R M

ED

IA

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

TammikuuHymyile koko päiväLokakuun ensimmäisenä per-jantaina,joka on tänä vuonna 5. päivä, vietetään kansainvä-listä hymyn päivää, jolloin kaik-kia kehotetaan hymyilemään ja osoittamaan anteliaisuutta ja auttavaisuutta. Vuonna 1999 perustetun päivän takana on Harvey Ball, joka suunnit-teli klassisen smiley face -hymynaaman vuonna 1963.

Kirjoittaja Klaus Æ. Mogensen

HelmikuuShare nro 6 ilmestyy.

Suurin arkeologi-nen museoSuur-Kairon alueelle Gizaan rakennettu Grand Egyptian Museum avannee ovensa lop-puvuodesta. Se on omistettu Egyptin muinaisajalle ja on val-mistuessaan maailman suurin arkeologinen museo. Museon rakentaminen on maksanut yli miljardi dollaria, ja näytteille tulee muun muassa yhdeksän metrin korkuinen Ramses II:n patsas ja esineitä Tutankha-monin haudasta.

sh

ar

e

23

2

01

8#

05

Aina tapahtuu

malla tavalla kuin jauhelihaa tai broile-

ria. Sen proteiinipitoisuus on suurempi

kuin broilerissa, ja se sisältää kaikki

merkittävät aminohapot.

Nykyään 51 prosenttia Gold & Green

Foodsista on elintarvikekonserni Pau-

ligin omistuksessa. Itkonen ja Kivelä

myivät osuuden siksi, että yritykseen

tarvittiin resursseja. Nyt Järvenpään

kauraproteiinitehtaalla työskentelee

60 henkilöä. Tehdas tuottaa vegaanista

nyhtökauraa suomalaisesta ja ruotsa-

laisesta kaurasta mekaanisen prosessin

avulla. Seos sisältää myös härkäpapua

ja hernettä. Itkonen on edelleen Gold

& Green Foodsin toimitusjohtaja. Hä-

nellä on valtavasti tarmoa ja suuria

suunnitelmia.

Miksi juuri nyhtökaurasta tuli niin suosittua?”Tuotteessa yhdistyi useampi vahva

trendi. Kasvissyönti ja veganismi oli-

vat kovassa nosteessa Suomessa. Lisäksi

todella monet ihmiset olivat kiinnos-

tuneita lihansyönnin vähentämisestä

sekä terveydellisistä että ympäristölli-

sistä syistä. Nyhtökauran nopea suosio

tuntui kyllä uskomattomalta, mehän

olimme vasta beetavaiheessa.”

Miksi juuri kaura?”Halusin kehittää ympäristöystävälli-

sen, helpon ja hyvänmakuisen proteii-

nituotteen. Sen piti perustua aineksiin,

joita ihmiset syövät mielellään ja jotka

ovat luonnollisia. Kaura on kiinnosta-

nut minua ja Reettaa aina, sillä se on

todellista pohjoismaista superfoodia.

Maailmalla kauraa ei edelleenkään

KAURA LIHAN KORVAAJANA

”Kaura valtaa alaa”

Suomalainen Maija Itkonen sanoo nyhtökauran olevan täydellinen proteiinituote. Se maistuu lihalta – ja suomalaiset rakastavat sitä.

Kirjoittaja Annukka Oksanen/Kuvat Valtteri Kantanen

Huhut alkoivat liikkua Helsingissä pari

vuotta sitten. Ensin siitä puhuivat kas-

vissyöjät ja vegaanit, jotka olivat löytä-

neet kokonaan uuden tuotteen lihan

korvaajaksi. Nyhtökaura on hyvin lä-

hellä nyhtöpossua, vaikka se on kau-

raproteiinituote. Uusi tuote herätti lä-

hestulkoon hysteriaa, joka levisi myös

lihaa syövien suomalaisten keskuuteen,

ja ihmekauraa hamstrattiin urakalla

niistä harvoista supermarketeista, joissa

sitä oli myynnissä.

Kaikki alkoi paluulennolla New Yor-

kista vuonna 2014. Startup-yrittäjä ja

innovaattori Maija Itkonen oli juuri

myynyt yrityksensä PowerKissin, joka

kehitti langatonta lataustekniikkaa.

Hän luki koneessa New York Timesin

artikkelin lihankorvikkeista ja sai siitä

ajatuksen kokeilla kauraproteiinin so-

veltuvuutta tähän tarkoitukseen.

Itkosen ystävätär Reetta Kivelä toimi

yliopistolla tutkijana, ja hän oli erikois-

tunut kauraan. Maija Itkonen on itse

kasvissyöjä ja tunsi korvaavien proteii-

nilähteiden markkinat hyvin jo tuol-

loin. Niillä riitti tilaa uudelle tuotteelle,

joka olisi terveellinen, lisäaineeton, soi-

jaton – ja hyvänmakuinen. Tärkeää It-

koselle oli myös se, että kasviproteiinia

voidaan tuottaa paljon vähemmillä re-

sursseilla kuin lihaproteiinia.

Kehitysprosessi lähti vauhdilla käyn-

tiin. Olennaista oli löytää laadukkaiden

kasviproteiinien joukosta juuri oikea

proteiiniyhdistelmä jatkokehitystä aja-

tellen. Siinä onnistuttiin, ja sen jälkeen

kaikki lähti sujumaan todella hyvin.

Nyhtökauraa voi käyttää neutraalina

pohjana monille ruokalajeille, vähän sa-

tunneta kovin hyvin, mutta sielläkin

se valtaa alaa. Esimerkiksi monet suu-

ret amerikkalaiset ketjut ovat alkaneet

käyttää tuotteissaan kauraa.”

Millä Gold & Green Foods erottuu markkinoilla?”Minä määrittelen sen teknologiayri-

tykseksi. Tämä siitä syystä, että itse

tuotetta tärkeämpää on, että meillä on

alusta, jota voidaan käyttää täydellisen

proteiinituotteen valmistamiseen ja

kehittämiseen. Olen taustaltani teol-

lisuusmuotoilija ja tarkastelen asioita

ongelmanratkaisun näkökulmasta. Ke-

hityksen tässä vaiheessa on tärkeää, että

minä olen tinkimätön ja innostava ja

kestän stressiä hyvin. Vakiintuneessa

yrityksessä tarvitaan kenties toisenlaisia

ominaisuuksia.”

Mitä seuraavaksi?”Haluan kehittää kasvisruokaa merkit-

tävämmäksi monella tavalla. Uskon,

että se on tullut jäädäkseen, sillä maa-

pallo ei pysty tuottamaan riittävästi

lihaproteiinia kaikille ihmisille. Us-

kon, että proteiinintarjonta muuttuu

entistä fragmentoidummaksi ja jako

lihaan ja ei-lihaan häviää. Jo nyt saata-

vana on lihaa, joka on tuotettu labora-

toriossa, ja tulossa on erilaisia yksiso-

luisia proteiinilähteitä, kuten merilevä

ja muut levät.”

”Meillä oli suuret suunnitelmat alusta alkaen. Nyt tähtäimessä on koko Pohjois-

Eurooppa, josta etsimme parhaillaan lisenssikumppaneita”, Maija Itkonen sanoo.2

01

8#

05

2

4

sh

ar

e

Vuoden Suomalainen Elintarvike 2017

Nyhtökaura voitti Vuoden Suomalainen Elintarvike -kilpailun vuonna 2017. Voitto meni kauratuotteelle jo toisena vuonna peräkkäin, sillä 2016 nimityksen sai Puhtikaura-kaurapuuteri.

2 0 1 8 # 0 5 2 5 s h a r e

Jakamistalouden globaali liikevaihto on kovassa kasvussa. Vuonna 2014 liikevaihto oli 14 miljardia, ja sen arvellaan kasvavan 290 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä. Share haastatteli neljää aloittelevaa jakamispalveluyrittäjää, jotka toimivat Oslossa, Kööpenhaminassa, Helsingissä ja Tukholmassa. He kaikki haluavat vaikuttaa omalla tavallaan siihen, miten ihmiset elämässään toimivat.Testasimme myös palkitun GoMore-jakamispalvelun, jonka avulla autoilijat tarjoavat kimppakyytejä samaan suuntaan meneville. Kun Micheel ottaa Kimin kyytiin Kööpenhaminasta Fredericiaan, molemmat ovat osa maailmanlaajuista trendiä. Me lähdimme mukaan tälle kimppakyytimatkalle.

Jakamista ihmisten keskenK I R J O I T T A J A T A N D E R S H J O R T J A J A N U S E N G E L

K U V A J A N U S E N G E L

J A K A M I S T A L O U S

s h a r e 2 6 2 0 1 8 # 0 5

Jakamista ihmisten kesken

K u l j e t t a j a

sh

ar

e

27

2

01

8#

05

Micheel Høyer toimii juridisena projektityöntekijänä Tanskan NMKY:ssä, ja nyt hän on ollut Kööpenhaminassa kouluttamassa kirkollisen lapsi- ja nuorisoliikkeen vapaaehtoistyöntekijöitä uuden tietosuoja-asetuksen vaatimuksiin. Fredericiaan paluuta varten hän löysi autojenjakamispalvelu GoMoren kautta Kim Sallingin, joka on menossa samaan suuntaan, samalla aikataululla. Salling olisi kuulemma ihan lähellä. 33-vuotias Micheel Høyer käyttää työssään GoMorea kerran, pari kuukaudessa, sekä matkustajana että kuljettajana. Hän kannattaa jakamistaloutta ja pitää myös siitä, että automatkalla on seuraa. Matkoilla on puhuttu niin hauskoista kuin syvällisistäkin aiheista, sillä samassa kyydissä on ollut muun muassa kätilö vauvan kanssa, pappi, Dansk Folkeparti -puolueen kunnanvaltuutettu ja jopa undulaatti, joka oli muuttomatkalla Slagelseen.

M a t k u s t a j a

Kim Salling on myös menossa Frederi-ciaan. Hän palaa kotiin Kööpenhaminasta käytyään työhaastattelussa myyntijoh-tajan tehtävää varten. Aiemmin työsuh-deautolla ajanut Kim käytti GoMorea nyt ensimmäisen kerran matkatessaan aamulla pääkaupunkiin. Hän ei halua käyttää junaa, sillä niissä ihmiset istuvat tuppisuina, ja lisäksi se on kallista. ”Kun-han olet kotona viimeistään kello kuusi huomenaamulla”, oli Kimin vaimon ainoa kommentti, sillä heillä on kolme lasta. Näin Kimillä oli mahdollisuus tavata hetken ai-kaa myös muutamia ystäviään Kööpenha-minassa. ”Matka tännepäin oli tosi hieno. Mahtavia ihmisiä, joista osa oli meille jo jollakin tavalla tuttuja. Varsinkin syyrialai-nen Abdullah oli mahtava tyyppi. Hän on ollut täällä kolme ja puoli vuotta ja puhuu jo tanskaa sujuvasti. Hän tuntee perus-tuslain paremmin kuin minä, ja hänellä on hieno asenne elämään. Minäkin sain vähän uutta näkökulmaa ja kaikki matkalaiset tunsivat suurta kunnioitusta häntä koh-taan.” Kim voi hyvinkin käyttää GoMorea uudelleen, mikäli se sopii työkuvioihin. Hän haluaisi toimia kuljettajana. Ei niinkään ansaitakseen rahaa, vaan ympäristösyistä ja kattaakseen osan kustannuksista.

kööpenhamina fredericia 1

R EI

TT

I

J A K A M I S T A L O U S

s h a r e 2 8 2 0 1 8 # 0 5

”Meillä kaikilla on liikaa vaatteita, ja vaate-

kaappimme pursuavat mekkoja, laukkuja ja kenkiä,

joita ei koskaan käytetä. Eihän siinä ole mitään jär-

keä, ettei käyttämättömänä roikkuvista vaatteista

ole hyötyä kenellekään.”

Näin ajattelee 31-vuotias Sigrun Syverud, yksi

jakamispalvelu Fjongin perustajista. Fjong puo-

lestaan on yksi viime vuosien menestyneimmistä

startup-yrityksistä Norjassa.

Suurta showroom-tilaa Oslon keskustassa hallit-

seva Fjong perustuu toimintamalliin, jossa käyttäjät

voivat palvelun kautta vuokrata ja antaa vuokralle

vaatteita. Toiminta on kehittynyt vahvasti. Vuoden

2017 alussa käynnistetyllä palvelulla on nyt 20 000

rekisteröityä käyttäjää. Pääomaa saatiin nostettua

kahdeksalla miljoonalla Norjan kruunulla (840 000

euroa) omistajaryhmän toukokuussa 2018 toteutta-

malla joukkorahoitushankkeella. Kaikkiaan 179:stä

hankkeeseen osallistuneesta joukkosijoittajasta 149

oli naisia, mikä on ennätyksellinen määrä Norjassa.

”Edustamme muotialan jakamistaloutta. Visio-

namme on lisätä yksittäisten vaatekappaleiden käyt-

töä ja saada kertakäyttömentaliteetti loppumaan.

Haluamme muuttaa ihmisten, erityisesti naisten,

vaateajattelua, sillä nyt vaatteita ei heitetä pois siksi,

että ne on käytetty loppuun, vaan siksi, että niihin

on kyllästytty,” Syverud sanoo.

Chanel-laukut halutuimpiaErään raportin mukaan norjalaisten vaate-

kaapeissa on keskimäärin 359 vaatekappa-

letta. Viidennes niistä on vaatteita, joita käy-

tetään vain harvoin tai ei koskaan. Samalla

tiedetään yleisesti, että tekstiiliteollisuuden

tuotantoprosessit ovat ympäristön pahimpia

kuormittajia. Itse asiassa vaatteiden tuotanto

saastuttaa yhtä paljon kuin öljyteollisuus.

Ja juuri tästä syystä aiemmin Management

Consulting- ja Corporate Finance -neuvon-

nan parissa työskennelleet Syverud ja Marie Ameln alkoivat vuonna 2016 kehittää palve-

lua, joka auttaisi vähentämään ylisuureksi

kasvaneen vaatteiden kulutuksen minimin.

He lähtivät liikkeelle tyhjästä: ”Keräsimme

ensin itseltämme huomattavan määrän mek-

koja ja muita vaatteita, joita emme käyttä-

neet koskaan. Sitten kutsuimme huoneistoon

ystäviä ja aloimme vuokrata vaatteita heille.

Aluksi pidimme kirjaa vuokratuista vaatteista

kynän ja paperin avulla, eli merkitsimme kai-

ken pieneen muistikirjaan. Huomasimme

kuitenkin nopeasti, että se oli parempi tehdä

digitaalisesti!”, Syverud sanoo ja nauraa.

Käytännössä Fjong toimii seuraavasti: Ver-

koston kotisivulla on tarjolla noin 3 000

F j o n g

Fjong yhdistää jakamistalou-den erilaisia elementtejä kier-totalouden, yhteiskuluttamisen (collaborative consumption) ja vuokratalouden periaatteisiin.

Haaveena digitaalinen vaatekaappiNorjalainen Sigrun Syverud tarjoaa Fjong-palvelullaan mahdollisuuden vaatehankintoihin, jotka pölyyntyvät korkeintaan vuokralle tarjoajan hyllyllä.

Liikevaihto 2016: Noin 1,1 miljoonaa Norjan kruunua (115 000 euroa)

Työntekijöitä: 10 kokoaikaista, 10 osa-aikaista

Tuotteita: 3 000 vaatekappa-letta esillä

34%Iso-Britannian väestöstä osti majoituspalveluita yksityishenkilöiltä vuonna 2017.

27%väestöstä käytti tuona vuonna kimppakyytejä.

Britit käyttävät jakamistaloutta enitenInternetin kautta toimivien kimp-pakyytien ja yksityisten majoi-tus- tai asumispalveluiden suosio on Pohjoismaissa EU:n keskiar-voa vähäisempää. Vuonna 2017 16 prosenttia ruotsalaisista osti majoituksen yksityishenkilöltä, ja kimppakyytiä käytti 8 prosenttia väestöstä. Tanskassa luvut ovat majoituksen osalta 10 prosenttia ja kimppakyydeissä 7 prosenttia. Norjassa 11 prosenttia väestöstä osti majoituksen yksityishenki-löltä, ja kimppakyytiä käytti 10 prosenttia väestöstä. Suomessa näitä majoituspalveluista oli ostanut 9 prosenttia väestöstä, ja 6 prosenttia oli käyttänyt kimppakyytiä. EU:ta koskevan listan kärjessä on Iso-Britannia. Siellä majoituksen osti yksityis-henkilöiltä 34 prosenttia väes-töstä, ja 27 prosenttia oli käyttä-nyt kimppakyytiä vuonna 2017.

Lähteet: Eurostat ja Danmarks Statistik

2 0 1 8 # 0 5 2 9 s h a r e

alaosia vaatekaapissani. Olin maksanut niistä

paljon rahaa, mutta käyttänyt niitä ehkä vain

kerran. Se on aika hölmöä, kun asiaa ajattelee

vähänkin tarkemmin. Uskon, että nuorem-

malle sukupolvelle kestävällä kehityksellä on

paljon suurempi merkitys kuin vanhemmalle

väelle. Asenteemme on muuttunut. Vuokraami-

nen nähdään fiksuna vaihtoehtona ostamiselle,

ja lisäksi haluamme elää yksinkertaisemmin.”

Fjongin Showroom Oslon keskustassa on

avoinna viikon jokaisena päivänä sunnuntaita

lukuun ottamatta. Äskettäin järjestettiin myös

tilaisuus joukkorahoituskierroksen toteutta-

miseksi. Tavoitteena oli kerätä 3,5 miljoonaa

Norjan kruunua, mutta lopulta Fjong sai uutta

pääomaa kahdeksan miljoonaa kruunua.

”Se on aivan uskomatonta ja ylittää kaikki

odotuksemme. Jo siksikin, ettemme ole käyt-

täneet markkinointiin ylipäätään äyriäkään.

Olisimme aivan varmasti voineet toimia toi-

sin yrityksen käynnistämisessä, mutta olen

myös sitä mieltä, että olemme tehneet aina

sen, mikä kulloinkin tuntuu oikealta. On vai-

kea sanoa, olemmeko tehneet virheitä, mutta

ainakin olen oppinut matkan varrella paljon”,

Syverud toteaa.

Hän kaavailee käyttävänsä uudet varat pal-

velun digitaalisen puolen kehittämiseen, sillä

muotialan jakamistaloutta voi hyvin kasvat-

taa edelleen. Fjong työllistää nyt kymmenen

kokoaikaista ja kymmenen osa-aikaista työn-

tekijää.

Yrityksen seuraava suuri projekti on uusi

käyttöliittymä, joka mahdollistaa vaatteiden

striimauksen.

”Laajennamme pian Saksaan ja Ruotsiin, ja

markkinat ovat valtavat. Uskon, että viidessä

vuodessa moni lopettaa mekkojen ostamisen ja

vaatteiden vuokraamisesta tulee ihan normaali

tapa. Ajatelkaa vaikka Spotifyta ja Netflixiä.

Me haluamme tarjota käyttäjille kuukausimak-

sua vastaan pääsyn tiettyyn määrään vaatteita,

jotka toimitetaan suoraan kotiovelle, ja samalla

he voivat palauttaa edelliset vuokravaatteet.

Näin käyttäjät saavat loputtoman digitaalisen

vaatekaapin”, Syverud maalailee.

vaatetta, joita käyttäjät voivat selailla ja vuok-

rata. Lyhyin vuokra-aika on neljä päivää,

mutta monet vuokraavat vaatteen jopa kuu-

kaudeksi. Vuokraus maksaa yleensä 300–

1 000 kruunua (31–105 euroa), ja käyttäjät

voivat valita, haluavatko he toimituksen Fjon-

gin kuljetuspalvelun kautta vai käyvätkö ha-

kemassa vaatteen itse Fjongin Oslossa sijaitse-

vasta showroomista.

Käyttäjät päättävät myös, kuinka vaatteen

pesu ja puhdistus hoidetaan: sen voi tehdä

Fjong tai asiakas itse. Fjong ottaa kokonais-

summasta tietyn osuuden.

”Vaatteiden vuokrahinnat vaihtelevat,

mutta kaikki meiltä vuokrattavat vaatteet ovat

erittäin korkealaatuisia ja hyväkuntoisia. Eni-

ten käyttäjät vuokraavat meiltä mekkoja, joita

he tarvitsevat johonkin tilaisuuteen, kuten

häihin tai juhliin. Vuokratuin tuoteryhmä on

Chanel-laukut. Monet käyttäjät vuokraavat

kuitenkin vaatteita myös pidemmäksi ajaksi,

esimerkiksi takkeja tai alaosia työkäyttöön.

Tai laukkuja tuottoisalle ostoskierrokselle

kaupungissa”, Syverud sanoo ja muistuttaa,

että käyttäjät voivat myös tienata hyvät ra-

hat vuokraamalla omia vaatteitaan palvelun

kautta.

”Olemme saaneet pääasiassa vain hyvää pa-

lauteta tekstiili- ja vaatetusalalta. Monet näke-

vät tämän keinona tavoittaa enemmän asiak-

kaita, ja useimmat tapaamistamme yrityksistä

kantavat itsekin huolta kestävästä kehityk-

sestä ja suhtautuvat positiivisesti ratkaisuihin,

jotka voivat edistää vastuullisen kuluttamisen

yleistymistä”, hän toteaa.

Loppumaton digitaalinen vaatekaappiFjongin ensisijainen kohderyhmä ovat nyky-

aikaiset, muotitietoiset, 25–45-vuotiaat nai-

set, jotka pukeutuvat mielellään hyvin, mutta

kantavat myös huolta ympäristöstä. Syverud

kertoo, että miehille Fjongin toiminta-ajatus

on usein selitettävä kahteen kertaan, koska he

ovat tottuneet käyttämään samaa vaatetta yhä

uudelleen ja uudelleen. Naiset sen sijaan ym-

märtävät konseptin saman tien.

”Naistenkaan ei välttämättä tarvitse ostaa

koko ajan uusia vaatteita. Meidän viestimme

on, että arvokasta vaatteessa on se, että sitä

voi käyttää, ei välttämättä se, että sen omis-

taa. Meillä voit vaihtaa vaatteen, kun haluat

jotakin uutta, ja showroomistamme löydät

sellaisiakin tuotteita, joihin ei ehkä muuten

olisi varaa”, sanoo 31-vuotias norjalainen yrit-

täjä Sigrun Syverud.

”Itselläni oli aikoinaan huono omatunto,

kun katselin kaikkia tyhjän panttina riippuvia

14M I L J . E U R O A

Jakamistalouden liikevaihto vuonna 2014.

290M I L J . E U R O AArvioitu liikevaihto vuonna 2025.

Pieni tekijä suurilla markkinoillaJakamistalouden globaali lii-kevaihto oli PwC:n laatiman raportin mukaan vuonna 2014 noin 14 miljardia euroa, mikä vastaa noin 0,03 prosenttia maailman kokonaiskulutuksesta. Edelleen raportissa arvioidaan liikevaihdon kasvavan noin 290 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä, jolloin sen osuus maailman kokonaiskulutuksesta olisi 0,5 prosenttia. Mutta vaikka jakamistalous on voimakkaassa kasvussa, sillä ei odoteta olevan lähitulevaisuudessa merkittävää vaikutusta inflaatioon tai talous-politiikkaan. Pienen mittakaavan vuoksi jakamistalous ei ole kiin-nostava kohde makrotalouden näkökulmasta.

Lähteet: Andreas Wallström, pääanalyytikko, Global Research, Nordea Markets

J A K A M I S T A L O U S

”Se on aivan uskomatonta ja

ylittää kaikki odotuksemme.”

s h a r e 3 0 2 0 1 8 # 0 5

2 0 0 0Vuosituhannen vaih-teessa jakaminen alkoi taas kehittyä varteen-otettavasti, kun sosiaa-liset mediat – Facebook, YouTube, Twitter jne. – loivat alustoja, joilla yksityishenkilöt pääsivät jakamaan yhteyksiä, tietoa, musiikkia ja ku-via keskenään.

kirjastoista UberiinJakamistalous

2 0 0 8Airbnb-palvelusivusto perustettiin vuonna 2008 San Franciscossa. Se tarjoaa internet-alustan, jolla yksityishenkilöt voivat tarjota ja varata majoituksia yksityisasun-noista, ja on sinällään tasoittanut tietä jaka-mistaloudelle, osittain finanssikriisin seuran-naisena. Airbnb toimii nykyään 192 maassa 33 000 kaupungissa.

V u o s i 5 6 1 eKrAteenan tyranni Peisistratos perusti tiettävästi ensimmäisen julkisen kirjaston. Kirjoja on siis jaettu jo antiikin ajoista asti.

V u o s i 3 eKrVaihtotalous oli tut-tua puuhaa ajanlas-kumme alkumetreillä: tavaroita ja palveluita hankittiin yleensä vaihtamalla rahalla maksamisen sijaan.

1 9 8 9 Tim Berners-Lee kehitti World Wide Web -jär-jestelmän perusperiaat-teet, mutta internetin varsinainen läpimurto tapahtui vasta 1990-lu-vun loppupuolella. Tämän teknisen kehi-tysaskeleen myötä ja-kamistalous levisi koko maailmaan. Erilaiset digitaaliset yhteisöt al-koivat ottaa lähtökoh-dakseen informaation ja datan jakamisen.

1 9 6 0 - l u k uViime vuosisadalla saatiin ensimmäinen esimerkki varsinaisesta jakamistaloudesta, kun osituskäyttö eli time-sharing tuli käyttöön tietokoneiden myötä. 1960-luvulla tietokoneet olivat kalliita eivätkä ne siten olleet kaikkien saatavilla, ja siksi syntyi ajatus laitteistojen ja laskutehojen jakami-sesta. Timesharing-kä-site otettiin sittemmin käyttöön myös kiinteis-tömaailmassa, kun esi-merkiksi lomamökkeihin alettiin myydä omistus-osuuksia.

1 8 9 0 - l u k uAjatus resurssien yhteis-omistuksesta ei ole mi-tenkään uusi. 1800-lu-vun lopussa tanskalaiset maanviljelijät kehittä-vät osuuskuntaliikkeen, jossa tilalliset yhdistivät voimansa tuotteiden arvon parantamiseksi palveluiden jakamisen kautta.

2 0 1 8Airbnb ja Uber ovat molemmat esimerkkejä jakamistalouden myötä syntyvistä vakiintuvista järjestelmistä, joita joku voisi kyynisesti kutsua myös hyväosaisten pyö-rittämiksi rahastusko-neiksi. Jakamistalouden suurin problematiikka liittyy verotukseen ja työsuhteiden asianmu-kaiseen hoitamiseen. Sen vuoksi useat maat, kunnat ja alueet ovat asettaneet jakamistalouden palveluille rajoituksia. Uberiin kohdistuu suu-ria paineita monissa Euroopan maissa, myös Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa. Tanskassa on vastikään rajoitettu asunnon vuokrausmahdollisuu-det Airbnb:n kautta enintään 70 vuorokau-teen vuodessa.

2 0 0 9Eniten keskustelua on varmaankin herättänyt henkilökuljetuspalve-luita tarjoava Uber, joka perustettiin niin ikään San Franciscossa. Uber sanoo johdonmukaisesti toiminnan perustuvan kimppakyytiperiaattee-seen, mutta se on haas-tettu useaan otteeseen oikeuteen taksiliiken-teen harjoittamisesta.

2 0 0 8Jakamistaloutta kuvaa-vaa Sharing Economy -termiä käytti ensim-mäisenä Harvardin yliopiston professori Lawrence Lessig. Hän kuvasi kirjassaan ’Remix’, kuinka yhä use-ammat ihmiset alkavat jakaa resursseja otta-matta siitä välttämättä maksua, kuten esimer-kiksi Wikipediassa.

s h a r e 3 2 2 0 1 8 # 0 5

Kööpenhaminan suurin viinikellariTanskalaisen Søren Riisin perustamaan UrbanWineBox-viinikellariin mahtuu 100 000 viinipulloa. Säilytystilan lisäksi palvelu antaa käyttäjille mahdollisuuden myydä ja ostaa viinejä toisiltaan.

Søren Riis on yksi jakamistalouden merkit-

tävimmistä guruista Tanskassa. Hän perusti jo

vuonna 2005 Matias Møl Dalsgaardin kanssa

GoMore-kimppakyytipalvelun, joka pysyi pit-

kään miehen omien sanojen mukaan ”harras-

teluna”, kunnes se yhtäkkiä löysi tiensä suuren

yleisön tietoisuuteen. Nyt palvelulla on

700 000 käyttäjää.

Riis kuuluu edelleen GoMoren johtoon,

mutta samalla hän on käynnistänyt uuden ja-

kamistaloudellisen projektin, UrbanWineBoxin.

Yritys lähti liikkeelle GoMoren tapaan sosiaa-

lisesta arkisten asioiden jakamisesta, mutta

matkustamisen sijaan nyt kyseessä on unelma

Kööpenhaminan suurimmasta viinikellarista.

Carlsberg Byenin kaupunginosassa sijaitseva

500 neliön maanalainen ja maajäähdytteinen

kellari tarjoaa intohimoisille viini-ihmisille pai-

kan omien kallisarvoisten rypälekokoelmien

keräilyyn.

”Haluamme mieluusti olla mukana muut-

tamassa tapaa, jolla viinejä säilytetään, käy-

tetään ja kaupataan. Viinien maisteluhan on

äärimmäisen sosiaalista puuhaa. Silloin ava-

taan pullollinen viiniä yhdessä, haistellaan

sitä, maistellaan sitä ja keskustellaan siitä.

Meillä viinien säilyttäminen on edullista, ja

U r b a n W i n e B o x

UrbanWineBox edustaa jaka-mistalouden erikoishaaraa, joka sisältää piirteitä jakamistaloudesta ja yhteiskulutuksesta/-käytöstä (collaborative consumption).

Varastotilanne: 20 000 pulloa viiniä

Käyttäjiä: 10 000

Työntekijöitä: viisi

J A K A M I S T A L O U S

viinikellarin päälle on rakennettu digitaalinen

markkinapaikka, jossa käyttäjät voivat myydä

ja ostaa viinejä keskenään. Me otamme oman

osuutemme kaupan myyntivoitosta”, Riis ker-

too.

Maanalaisessa viinikellarissa Kööpenhami-

nan keskustan alueella, vahvasti kehittyvässä

Carlsberg Byenin kaupunginosassa, on hyl-

lymetreittäin viinipulloja hyvässä järjestyk-

sessä pahvilaatikoiden suojaamana. Château

Latourin, Dom Pérignon’n ja Brunellon hyvät

vuosikerrat jatkavat kypsymistä ihanteellisissa

olosuhteissa yli kuuden metrin syvyydessä

betonikellarissa, joka toimi aikanaan yhtenä

Carlsbergin panimon olutvarastoista.

”Lämpötila pysyy kellarissa koko ajan 12–14

asteessa, eli samana kuin klassisen viinitilan

linnankellarissa, ja ilmankosteus on korkea, 70

prosenttia. Tasaisena pysyvä ilmasto luo ihan-

teelliset säilytysolosuhteet niin puna-, valko-

kuin kuohuviineillekin.”

Säilytys on haasteellistaSøren Riis sai ajatuksen UrbanWineBoxista

kolme vuotta sitten. Hänellä on ranskalainen

vaimo, jonka juuret ovat Luberonin alueella, ja

siksi Søren käy usein Ranskassa ja ostaa sieltä

15M I L J . D O L L A R I A

Jakamistalouden viiden merkit-tävimmän segmentin arvioitu globaali tuotto vuonna 2014.

335M I L J . D O L L A R I A

Arvio vuonna 2025.

Nuoret suosivat jakamistalouttaVuoden 2014 arvion mukaan jakamistalouden viiden segmen-tin globaali tuotto oli noin 15 miljardia dollaria ja voisi nousta 335 miljardiin dollariin vuoteen 2025 mennessä. Tutkimuksen viisi segmenttiä olivat majoitus, autojen jakaminen, rahoitus, työvoima sekä musiikin ja videon suoratoisto. Useat myöhemmin tehdyt tutkimukset osoittavat, että jakamistalouden palveluita käyttävät (EU:ssa) pääasiassa nuoremmat ikäluokat. Internetin kautta tapahtuva asuntojen vertaisvuokraus on suosituinta 25–54-vuotiaiden keskuudessa (22 prosenttia), mutta hen-kilökuljetuspalveluita muilta yksityishenkilöiltä ostavat tätä nuoremmat (14 prosenttia 16–24-vuotiaista). Lähteet: PWC ja Eurostat

viinejä kotiin. Erään tällaisen matkan

jälkeen vuonna 2015 hän seisoi sadan

burgundilaisviinipullon kanssa asunnos-

saan Kööpenhaminan Frederiksbergissä

ja ihmetteli, mihin tämänkin erän oi-

kein saisi säilöttyä. Lopulta viinit päätyi-

vät pariskunnan vaatekaappiin.

”Silloin mieleeni tuli, että en varmaan

ole ainoa ihminen, jolla on tällainen

ongelma. Useimmat kööpenhaminalai-

set asuvat huoneistoissa, ja kiinnostus

hyviin viineihin kasvaa koko ajan. Har-

voissa huoneistoissa on kuitenkaan tilaa

suurelle viinikaapille. Halusin tarjota

ratkaisun tähän ongelmaan, ja lisäksi

yhteissäilytys viileässä maajäähdyttei-

sessä kellarissa alentaa kaikkien käyttä-

jien sähkölaskua verrattuna siihen, että

jokaisella olisi oma viinikaappi kotona.

Ajatusmalli sopii hyvin päätoimeeni ja-

kamistalouden parissa: tavoitteena on

hyödyntää rajallisia resursseja tehok-

kaammin ja luoda samalla hyviä yhtei-

söjä.”

UrbanWineBox vihittiin käyttöön syk-

syllä 2016 Carlsberg Byenissä. Viinikel-

lari sijaitsee Kööpenhaminan sydämessä,

uudessa ja kasvavassa kaupunginosassa,

jonne tulee ajan mittaan oppilaitoksia,

ravintoloita, viheralueita ja tuhansia luk-

sushuoneistoja.

”Sijaintiamme ei ole valittu sattu-

malta. Mietimme alun perin muuta-

mia muitakin vaihtoehtoja, mutta on

kyllä aika ainutlaatuista, että löysimme

Carlsberg Byenistä luonnostaan viileän

paikan, joka sopii viinien säilyttämi-

seen.”

42-vuotias Riis kehittää UrbanWine-

Boxia nyt eteenpäin operatiivisen johta-

jan Kenneth Tang Lærken ja Noma-ra-

vintolan entisen sommelierin Anders Frederik Steenin kanssa.

Katse kohti Berliiniä, Pariisia ja New YorkiaUrbanWineBoxin viinikellarissa on tilaa

noin 75 000 viinipullolle. Tällä hetkellä

palvelulla on 1 000 käyttäjää, ja heillä

on kellarissa hieman yli 20 000 pulloa.

Yhden tai kahden viinilaatikon säilyt-

täminen on ilmaista; sen jälkeen kella-

risäilytys maksaa noin yhden kruunun

pulloa kohti kuukaudessa.

UrbanWineBoxiin liittyy mobiilisovel-

lus, josta käyttäjä näkee koko ajan kella-

rissa olevat omat ja muiden käyttäjien

viinit. Käyttäjät voivat panna sovelluk-

sen kautta viinejään myyntiin, ja muut

käyttäjät voivat tehdä niistä tarjouksia.

Suunnitelmissa on myös kuljetuspalvelu,

joka toimittaisi viinipulloja käyttäjien

kotiin tunnissa Kööpenhaminan alueella

esimerkiksi niitä tilanteita varten, kun

illanistujaisissa herää halu maistella pul-

lollista hyvää Brunelloa tai muutamaa

lasillista ylellistä Rothschildiä.

Søren Riis ja muut UrbanWineBoxin

avainhenkilöt saivat äskettäin päätök-

seen kahden miljoonan Tanskan kruu-

nun pääomasijoituskierroksen, jonka

avulla on tarkoitus laajentaa konseptia

muihin kaupunkeihin Tanskassa ja myös

ulkomailla.

”Tavoitteenamme on edistää kiin-

nostusta laatuviineihin perustamalla

ilmaisia sosiaalisia viinikellareita Ber-

liinin, Pariisin ja New Yorkin kaltaisiin

suurkaupunkeihin. Haluamme luoda

maailman suurimman viinivalikoiman

ja kehittää sen avulla yhteisen alustan,

jossa viiniharrastajat voivat jakaa yhtei-

sen intohimonsa asuinpaikastaan riip-

pumatta”, Riis sanoo ja korostaa, että

UrbanWineBoxin tärkein elementti on

yhteisöllisyys.

”Konsepti muistuttaa monessa suh-

teessa GoMoren perusideaa. Sitä, että

ihmisillä on jotakin arvokasta, jota he

voivat ja jota heidän kannattaa jakaa.

Kaupungistuminen ja maailman resurs-

sien rajallisuus siivittävät jakamistalo-

uden kehittymistä. Lisäksi uskon, että

monet luovat toimivia naapuruussuh-

teita hyvin mielellään. Lähiaikoina tar-

koituksemme on kehittää UrbanWineBo-

xin digitaalista markkinapaikkaa, panna

vauhtia yhteismaisteluihin maanalaisissa

tiloissamme ja luoda yhteisöjä Kööpen-

haminan lukuisten gourmet-ravinto-

loiden kanssa. Lähtökohtamme on yk-

sinkertaisuudessaan se, että haluamme

demokratisoida mahdollisuudet hyvien

viinien saamiseen ja luoda luonnollista

kunnioitusta laadukkaita viinejä kohtaa

– sekä vähentää erinomaisen viinin juo-

miseen liittyvää snobistista leimaa.”

M a t k u s t a j a

K u l j e t t a j a

Gunnar Kristiansen, 45, on menossa Århusiin rakastaan ta-paamaan. GoMore-palvelun ansiosta pitkä matka ei muodostu talou-dellisesti liian raskaaksi, vaikka Gunnar ajaakin sen useamman kerran viikossa. Hän hyödyntää GoMorea aina, ellei auto ole täynnä lapsia. Tänään eräs matkustajista halusi lähettää kyydissä vain vasta hankitun passin. Gunnar käyttää aina lauttayhteyttä. Hinta vaihtelee hieman viikonpäivästä riippuen. Viikonloppukuljetus on kalliimpi, niin kuin laut-talippukin. Gunnar saa maksulla katetuksi lauttamaksun, mutta käyttö-kustannuksiin se ei riitä. Kaiken kaikkiaan palvelu on Gunnarin mielestä hyvä lisä taloudenpitoon, sillä hyvällä tuurilla hän voi saada koko mat-kan kustannukset katetuksi. Se ei kuitenkaan ole koskaan ollut edellytys.

2flintholm århus

R E I T

TI

Hylya Jajovksi, 19, käy Århusissa niin ikään rakas-taan tapaamassa kolme–neljä kertaa kuukaudessa ja käyttää silloin aina GoMorea, joko kuljettajana tai mat-kustajana. Hänen mielestään se on mukavaa, edullista ja tosi fiksua. Tänään hän maksaa matkasta 149 kruu-nua (28 euroa). Hän ei tiedä, onko kyyti päivän edullisin vaihtoehto, mutta nopein se joka tapauksessa on.

sh

ar

e

33

2

01

8#

05

autoissaan istuen. Silloin ajattelin, että tähän

täytyy olla jokin helpompi tapa. Siitä oival-

luksesta syntyi Liiteri, eli palvelupiste, josta

ihmiset voivat lainata työkaluja ja koneita,

sekä uudenlainen tavarankuljetuspalvelu

PiggyBaggy. Elämme yhteiskunnassa, jossa

useimmat vain heittävät rikki menneen ta-

varan pois ja käyvät ostamassa tilalle jotakin

uutta. Tuolla kertaa korjaajan luona tungeksi

koko meidän perheemme, ja mikroaaltouuni

saatiin takaisin kotiin kolmen kuukauden

kuluttua”, Paloheimo kertoo.

Tämä tapahtui vuonna 2011, kun Harri Pa-

loheimo toimi Nokialla kestävää kehitystä tut-

kivan tiimin vetäjänä. Vuoden kuluttua hän

jätti suomalaisen telealan jättiläisen ja perusti

CoReorientin yhdessä kollegansa kanssa. Pa-

loheimon kiinnostus jakamistalouteen liit-

tyy pääasiassa siihen, että hän haluaa voida

katsoa lapsiaan silmiin tulevaisuudessa. Sen

vuoksi hän käyttää kaiken valveillaoloaikansa

uusien ratkaisujen etsimiseen luonnonvaro-

jen säästämiseksi.

”Ilmastonmuutoksen takia emme pysty

enää löytämään uusia ja kestävää kehitystä

paremmin tukevia keinoja ihmiskunnan toi-

Harri Paloheimo kuuluu siihen to-

dennäköisesti harvalukuiseen suomalaisten

joukkoon, joka pyöräilee aina. Ja pyöräilee

nimenomaan aina. Hän tekee sen ensisijai-

sesti luonnon vuoksi, mutta lisäksi se toteut-

taa hänen mottoaan ”Etsi oikea reitti tai rai-

vaa se itse”.

Harri Paloheimo asuu vaimonsa ja kolmen

lapsensa kanssa Espoossa ja pyöräilee joka

päivä 15 kilometrin työmatkansa jakamista-

louspalvelu CoReorientin toimistoon Hel-

singin keskustaan. Hän pyöräilee säässä kuin

säässä, myös lumisateessa, ja kun pohjois-

tuuli näyttää talven todellisen voiman.

Ajatus CoReorientista ja Harri Paloheimon

kahdesta muusta jakamistalouden palvelusta,

PiggyBaggystä ja Liiteristä, heräsi seitsemän

vuotta sitten, kun miehen upouusi ja huo-

mattavan kallis mikroaaltouuni rikkoutui.

Koska perheessä ei ole autoa ja mikroaalto-

uuni oli liian suuri ja painava rakkaalla pol-

kupyörällä kuljettavaksi, laite oli vietävä hel-

sinkiläiselle korjaajalle julkisessa liikenteessä.

”Korjattavaksi vieminen edellytti junan ja

kahden bussin käyttämistä. Matkalla katse-

lin kaikkia niitä, jotka taittoivat työmatkaa

Painepesuri suosituin laina-artikkeliSuomalaisen Harri Paloheimon CoReorient-jakamisalustalla käyttäjät voivat lainata joskus tarvittavia työkaluja ja koneita sekä halutessaan tilata niille myös (polkupyörä)kuljetuksen.

CoReorient yhdistää jakamista-louden erilaisia elementtejä yh-teiskuluttamisen (collaborative consumption), kiertotalouden ja vuokratalouden periaatteisiin.

Liikevaihto 2016: 92 000 euroa

Arvioitu liikevaihto vuonna 2017: 260 000 euroa

Työntekijöitä: 17, yksi tiimi Suo-messa ja ohjelmis-totiimi Pakistanissa

Käyttäjiä: 4 000

C o R e o r i e n t

42%amerikkalaisesta aikuisväestöstä käytti vähintään yhtä jakamista-louden palvelua vuonna 2016.

Yleistyy nopeasti USA:ssaEräs tutkimus marraskuulta 2016 arvioi, että 8 prosenttia yhdysvaltalaisista sai ansioita vaihtamalla palveluita tai muuta internet-alustoilla vuonna 2016. 18 prosenttia sai tuloja (käy-tettyjen) tavaroiden myynnistä verkossa. Yli 4 prosenttia yhdys-valtalaisista sai tuloja verkko-pohjaisesta vaihtotaloudesta vuosina 2012–15. Kumulatiivinen osallistuminen on kasvanut 47-kertaiseksi kolmessa vuo-dessa, ja siten jakamistalous on talouden nopeimmin kasvava sektori. 42 prosenttia amerikka-laisesta aikuisväestöstä käytti vähintään yhtä jakamistalouden palvelua vuonna 2016.

Lähde: PwC and Pew Research Center.

J A K A M I S T A L O U S

s h a r e 3 4 2 0 1 8 # 0 5

mintaan. Mikäli lasteni ja heidän las-

tensa on tarkoitus elää tässä maailmassa

tulevina vuosikymmeninä, meidän on

löydettävä vaihtoehtoisia energialähteitä

ja muutettava nykyisen yhteiskuntajär-

jestelmän rakenteita. Anteeksipyynnöt

eivät riitä.”

Helppoa ja mukavaa Helsingissä Työpajankadulla, lähellä Ka-

lasatamaa, toimii ruokakulttuuri- ja in-

novaatiokeskus Teurastamo. Sen lähellä,

kadun puolella, sijaitsee yksi Liiterin

konteista. Kontin sisällä on hyllyjä täpö-

täynnä kaikenlaisia työkaluja, ja täältä

käyttäjät voivat lainata hiomakoneita,

porakoneita, ruuvinvääntimiä jne.

Kysytyin artikkeli on kuitenkin pai-

nepesuri, jolla sohvat ja nojatuolit on

helppo puhdistaa, sillä sitä harvemmat

ostavat nurkkiinsa seisomaan. Käyttä-

jät maksavat palvelusta 15 euroa kuu-

kaudessa, ja tällä maksulla he voivat

lainata mihin aikaan vuorokaudesta ta-

hansa painepesurin tai muita laitteita

ja välineitä lähes 10 000 euron arvosta.

Kontti on auki vuorokauden ympäri.

”Palvelun käytön on oltava ihmisille

helppoa ja mukavaa. Muuten sitä ei käy-

tetä.”

Liiterillä on jo englanninkielinenkin

nimi, TownHall24, sillä Paloheimo on

tiimeineen valmistelemassa toiminnan

laajentamista kansainvälisille markki-

noille.

Liiterin kohderyhmänä ovat suur-

kaupungin asukkaat, jotka tarvitsevat

johonkin tiettyä konetta tai välinettä,

mutta joilla ei ole tarvetta hankkia mo-

nen sadan euron hintaista konetta it-

selleen tai edes tiloja sellaisen säilyttä-

miseen.

Käytännössä Liiteri toimii niin, että

käyttäjät tilaavat työkalun internet-

portaalin kautta ja noutavat sen sit-

ten kontista. Työkalulle voi myös tilata

kuljetuksen CoReorientin sisaryhtiöstä

PiggyBaggystä, jonka palvelusta kuka ta-

hansa Suomen kansalainen voi tarjota

kuljetusta – mieluiten polkupyörällä –

toisen paketille tai tavaralle matkansa

varrella.

Kuningasajatuksena molemmissa pro-

jekteissa on muuttaa kulutuskäyttäyty-

mistämme, aivan kuten kaikessa, mitä

Harri Paloheimo tekee.

”Ihmisten on aivan liian helppo sa-

noa, että muutos on poliitikkojen vas-

tuulla. Meidän on katsottava kokonai-

suutta. Tämän vuoksi minä yritän koko

ajan löytää skaalattavia, vihreitä ratkai-

suja ja kulutusjärjestelmiä uuden näkö-

kulman avulla.”

Tekniikka on vain välineCoReorient on kasvanut aloittele-

vasta yrityksestä yli 4 000 käyttäjän ja

17 työntekijän alustaksi. Toiminta on

kuitenkin lähtenyt hitaasti käyntiin,

ja Harri Paloheimo on saanut käydä

monta taistelua päästäkseen palvelun

kanssa tähän vaiheeseen.

”Maailmalla saatetaan nähdä Suomi

pitkälle kehittyneenä, ekologisena ja

kierrätystä harjoittavana yhteiskuntana,

jossa kansa elää sopusoinnussa luon-

non kanssa. Tosiasia kuitenkin on, että

yhteiskuntamme on yksi tiukimmin

säädellyistä koko maailmassa ja jokai-

nen luottaa siihen, että muut hoitavat

kaiken. Tämä ajattelumalli on muuttu-

massa, mutta liian hitaasti. Tarkoitan

sitä, että vastuu muutoksen käynnistä-

misestä on jokaisella ihmisellä”, sanoo

43-vuotias yrittäjä, joka puolileikillään

kutsuu itseään Suomen Elon Muskiksi

– tosin toistaiseksi ilman vastaavia mil-

jardeja.

”Elon Muskissa minua inspiroi hänen

sinnikkyytensä ja kykynsä viedä asiat

läpi riippumatta siitä, mitä muut ajat-

televat tai kuinka voimakkaasti häntä

vastustetaan. En kuvittelekaan olevani

yhtä älykäs kuin hän, eikä minulla ole

samoja taloudellisia resursseja kuin

hänellä. Mutta minäkin jatkan kamp-

pailua vaikeuksista huolimatta, ja me

jaamme saman näkemyksen ilmaston-

muutoksen aiheuttamista valtavista

haasteista ja siitä, kuinka vähän meillä

on aikaa ratkaista ne.”

Miten CoReorientin kehitys jatkuu?”Meillä menee hyvin ja vahvasti, siitäkin

huolimatta, että valtiovalta suhtautuu

nihkeästi ja on haluton pohtimaan teh-

tyjä ratkaisuja uudelta kannalta. Kun

alussa hain ajatuksilleni julkista tukea,

minulle sanottiin, että meidän on osoi-

tettava, ettei yhteiskuljetuspalvelumme

riko mitään lakia tai viranomaisten tai

organisaatioiden määräystä Suomessa.

Kukaan ei vain kertonut, mistä orga-

nisaatioista tai määräyksistä oli kyse.

Emme pystyneet vastaamaan tähän vaa-

timukseen, koska olimme startup-yritys

eikä meillä ollut varaa asianajajiin tai

vastaavaan apuun. Tällaiset tukijat väit-

tävät sitten itse kehittävänsä ratkaisuja

uudesta näkökulmasta”, hämmästelee

Paloheimo.

”Mutta toivoakin on. Tiedän monta

rohkeaa ihmistä – kutsun heitä ’muu-

tosagenteiksi’ – sekä julkisella sekto-

rilla että yksityisyrityksissä. Olemme

juuri avaamassa Liiterin Vantaalle ja

uskomme, että kesän lopussa Suomessa

on kymmenen konttia seitsemässä eri

kaupungissa. Palvelulla on suuri kysyntä.

Sillä jos pidät syntymäpäiväjuhlat, miksi

ostaisit popcorn-koneen, joka päätyy

lopuksi kuitenkin kaapin nurkkaan pö-

lyä keräämään? On paljon fiksumpaa,

jos voit käydä lainaamassa sen kontis-

tamme. Sama koskee ompelukonetta. Ja

vaikka polkupyörää. Olemme huoman-

neet, että ihmiset ovat hyvin kiinnostu-

neita laadukkaista välineistä, joihin voi

luottaa.”

Mikä on CoReorientin suurin haaste?”Saada ihmiset oivaltamaan, millainen

kulutustapamme on. Se on pinttynyt sy-

välle ajatusmaailmaamme. Meidän tar-

joamamme palvelut eivät voi vaikuttaa

merkittävästi, elleivät ihmiset ala tiedos-

taa paremmin omia valintojaan, vaan

toistavat vaikka 40 prosenttia ajastaan

vanhoja toimintamalleja eivätkä oikeasti

ajattele asioita. Tästä tiedottamiseen

tarvittaisiin todellakin kunnolla rahaa,

jotta ihmiset heräisivät.”

”Ilmastonmuu-toksen takia meidän on pakko löytää uusia ja kestävää kehitystä paremmin tukevia keinoja elää tätä elämäämme.”

2 0 1 8 # 0 5 3 5 s h a r e

20

18

#0

5

36

s

ha

re sydhavnen

odense

K u l j e t t a j a

Natasha Guman, 28, on menossa Odenseen vanhempiensa luokse. Autoton Natasha käyttää GoMorea useimmiten matkustajana, mutta juuri tänään hä-nellä on auto käytössään, ja kyydin tar-joaminen oli itsestään selvää. Se tuntuu olevan halvin, mukavin ja nopein tapa matkustaa kaupungista toiseen. Aika ku-luu seurassa nopeammin, ja kustannusten jakaminen on hyvä asia. Tänään matka maksaa 115 kruunua, ja siitä Natasha saa 100 kruunua (13,40 euroa). Lopulliset kus-tannukset ovat jossakin 100–150 kruunun (13,40–20,10 euroa) välillä, mutta hän ei ole laskenut summaa kovin tarkasti. Myös Natashan äiti käyttää GoMorea käydes-sään tapaamassa tytärtään.

M a t k u s t a j a

Ane Hovmand, 23, on matkalla Oden-seen tapaamaan rakastaan ja lukemaan tenttiin. Ane asuu ja opiskelee lääketiedettä Kööpenhaminassa. Hän käyttää usein Go-Morea, mutta suhtautuu siihen nykyään kriittisemmin muutaman epämiellyttävän kokemuksen vuoksi. Kerran kyydissä oli hu-malainen ja pahalta haiseva matkustaja, ja jotkut autot ovat olleet hyvin pieniä ja van-hoja. Ane kokee olonsa autoissa hieman kla-ustrofobiseksi, ja hän valitsisi enemmän va-pautta tarjoavan junan, mikäli matkan hinta olisi sama. Tänään matka Odenseen maksaa 115 Tanskan kruunua (15,50 euroa).

3R E I

T

TI

J A K A M I S T A L O U S2

01

8#

05

3

6

sh

ar

e

Nuoren ruotsalaismiehen ensimmäinen työYepstr on sovelluspohjainen verkosto, jossa yksityishenkilöt voivat tarjota 15–21-vuotiaille nuorille pieniä työtehtäviä, kuten ruohon-leikkuuta tai lastenhoitoa. Palvelun takana on ruotsalainen Jacob Rudbäck, jonka mielestä Yepstr voi kasvaa Uberia suuremmaksi.

Lapsuudessaan Göteborgin Örgry-tessä Jacob Rudbäck huomasi, että naapu-

reilla oli usein vaikeuksia löytää apua kodin

pieniin töihin, kuten lumenluontiin, koiran

ulkoiluttamiseen tai ruohonleikkuuseen.

Tämä tuli taas Rudbäckin mieleen eräänä

päivänä vuonna 2014, kun hänen isänsä soitti

varmaan 117. kerran tuolloin Australiassa asu-

valle pojalleen ja pyysi tätä etsimään jonkun,

joka voisi tulla ajamaan kotitalon nurmikon.

Ja siitä syntyi ajatus Yepstristä.

”Kysyin itseltäni, miksi on niin vaikeaa löy-

tää joku, joka haluaa leikata nurmikon mak-

sua vastaan. Tuntui aika ihmeelliseltä, ettei

asiaan ollut löytynyt hyviä ratkaisuja. Kuinka

usein ihmiset istuvatkaan miettimässä, eikö

tuttavapiirissä tosiaan ole ketään, joka voisi

käydä lenkillä koiran kanssa tai leikata rehot-

tavan pensasaidan. Usein tehtävän teettämi-

nen on kuitenkin liian kallista ja hankalaa”,

kertoo 33-vuotias ruotsalaisyrittäjä.

Rudbäck irtisanoutui konsultintyöstään

The Boston Consulting Groupissa, muutti

takaisin Ruotsiin, tarkemmin sanoen Tuk-

holmaan, ja perusti Yepstrin. Se on nuorille

työtehtäviä välittävä jakamistaloudellinen

palvelu, jolla on tällä hetkellä yli 30 000

käyttäjää Göteborgissa, Lundissa, Malmössä,

Tukholmassa, Södertäljessä ja monissa

muissa ruotsalaiskaupungeissa.

Yepstr tarjoaa nuorille mahdollisuuden

hankkia kouluaikanaan kokemusta työelä-

mästä, suosituksia työtehtävien teettäjiltä ja

perustietoa tehtävien suorittamiseen liitty-

vistä asioista. Kaikki tehtävät tallentuvat mo-

biilisovellukseen eräänlaiseksi CV:ksi, joka

Yepstrin mukaan voi olla suureksi avuksi,

kun nuori alkaa myöhemmin hakea töitä

Yepstr-universumin ulkopuolelta.

”Yepstr-alustan kautta 15–21-vuotiaat nuoret

voivat tehdä turvallisesti ja luotettavasti pieniä

töitä vieraille ihmisille tai naapureille ja saada

siitä ensimmäiset tienestinsä. Kaikki tehtävät

varataan ja maksetaan sovelluksen kautta, ja

toimeksiantoon kuuluu aina vakuutus. Nuo-

ret päättävät itse, ottavatko he tarjotun tehtä-

vän vastaan. Tämän ansiosta Yepstr on helppo

yhdistää koulunkäyntiin, harrastuksiin ja va-

paa-aikaan”, kertoo Tukholman keskustassa

toimistoaan pitävä Rudbäck.

Y e p s t r

Yepstr edustaa niin sanottua palvelutaloutta, eli se tarjoaa yksityishenkilöille ja mikroyrit-täjille mahdollisuuksia tienata hieman ylimääräistä.

Liikevaihto 2018: neljä miljoonaa Ruotsin kruunua (390 000 euroa)

Tulos: negatiivinen; odotetaan pysyvän samana vielä vähintään kolme vuotta

Työntekijöitä: kahdeksan kokopäiväistä

Käyttäjiä: yli 30 000

0,03%Jakamistalouden osuus ruotsa- laisten kokonaiskulutuksesta.

0,5%Arvioitu osuus vuonna 2025.

Ruotsissa ostetaan enemmän keksejä kuin jakamispalveluitaRuotsalaisten osuus on glo-baalista kulutuksesta noin 0,5 prosenttia. Jos oletetaan, että ruotsalaisten ja globaalien ja-kamistaloudellisten palveluiden suhteutettu arvo on suurin piir-tein samalla tasolla, Ruotsin noin 70 miljoonan euron liikevaihto vastaa 0,03 prosenttia jaka-mispalveluiden kokonaiskulu-tuksesta. Se on vähemmän kuin ruotsalaisten vuosittainen kek-sien kulutus. Jos jakamistalous kasvaa Ruotsissa samaa tahtia kuin muualla, liikevaihto voi nousta noin 1,3 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä. Silloin jakamistalouden osuus talouk-sien kokonaiskulutuksesta olisi 0,5 prosenttia – eli saman verran kuin ruotsalaiset kuluttavat tällä hetkellä pitsoihin.

Lähde: Andreas Wallström, pääanalyytikko, Global Research, Nordea Markets

2 0 1 8 # 0 5 3 7 s h a r e

Lisävauhtia kehitykselleYepstr on kasvanut viimeisen puolen vuoden

aikana yli 40 prosenttia kuukaudessa. Kehi-

tys on voimakasta, ja yritys on juuri saanut

päätökseen toisen sijoituskierroksen, jolla

kerättiin yli kymmenen miljoonaa Ruotsin

kruunua. Ne antavat kasvulle vauhtia.

Samalla yrityksen hallitukseen tuli mukaan

joukko Ruotsin yritysmaailman merkittäviä

nimiä: Hotels.comin toimitusjohtaja Johan Svanström, Traderan ja eBay Sverigen johtaja

Stefan Öberg sekä Schibstedin Richard San-denskog. Kaiken kaikkiaan Yepstr on kerän-

nyt lisäsijoituksia 17 miljoonaa kruunua (1,6

miljoonaa euroa) vuoden 2015 jälkeen, jol-

loin yritys perustettiin.

”Nyt painetaan kaasua ja annetaan koko

Ruotsin huomata, kuinka Yepstr auttaa nuo-

ria ansaitsemaan rahaa samalla, kun muiden

arki helpottuu ja heille jää enemmän aikaa

tehdä elämässä oikeasti tärkeitä asioita”, ker-

too Rudbäck.

”Tulevana vuonna Yepstr laajentuu moneen

uuteen kaupunkiin Ruotsissa. Nuoret tuntu-

vat olevan hyvin kiinnostuneita. Tutkimme

parhaillaan myös useita kansainvälisiä mark-

kinoita, joilla Yepstrillä on mielestämme hy-

vät kasvumahdollisuudet.”

Yepstr-sovelluksessa nuoret voivat nousta

asteikolla hyvin hoidettujen tehtävien myötä.

15-vuotiaan sovellukseen rekisteröityjän alku-

palkka on 75 kruunua (7,30 euroa) tunnissa.

Suoritettujen tehtävien määrän karttuessa

nuori voi nousta seuraavalle tasolle, jolloin

palkka nousee.

Vahva side palvelualustaan on myös yksi

järjestelmän perusajatuksia. Nuoria sovel-

luksen käyttäjiä kutsutaan yhteisesti nimellä

’yeps’ – joka on lyhenne sanoista ’young ent-

repreneurs’.

”Yepstr on rakennettu pelimäiseksi siten,

että tehtävän suorittaminen vaikuttaa nuo-

ren asemaan sovelluksessa. Mikäli tehtävä on

hoidettu hyvin, nuori nousee tasolla ylöspäin

ja saa samalla jotakin lisäetua. Nuorilta vaa-

ditaan lähinnä innostusta, kohteliaisuutta ja

huolellisuutta”, Rudbäck sanoo.

”Pelillistäminen on keino, jolla pääasiassa

pyritään myymään nuorille lisätuotteita jo-

honkin sovellukseen. Me käytämme sitä

kuitenkin nuorten houkuttelemiseksi työ-

elämään vastuullisella tavalla. Monet teinit

istuvat vain kotona, vaikka tekisivätkin mie-

lellään vähän töitä taskurahaa vastaan. He

voivat esimerkiksi ulkoiluttaa koiraa, toimia

lapsenvahtina tai auttaa toista nuorta läksy-

jen tekemisessä.”

Uberiakin suuremmaksi?Nuori yrittäjä on Tukholman toimistostaan

nähnyt, kuinka jakamistalouden kasvu on kiih-

tynyt viime vuosien aikana. Samalla hän on

huomannut ruotsalaisten pankkien ja yksityis-

henkilöiden alkaneen kiinnostua näistä mark-

kinoista.

”Se näkyy muun muassa siitä, että pankit ta-

voittelevat meitä tosissaan asiakkaikseen. Jaka-

mistaloushan alkaa aika nopeasti tuottaa paljon

maksutapahtumia, joten uteliaisuus pank-

kien puolelta on hyvin ymmärrettävää. Lisäksi

saamme aika paljon yhteydenottoja ihmisiltä,

varsinkin omilta käyttäjiltämme, jotka haluai-

sivat sijoittaa meihin. Saamme palautetta usein

myös poliitikoilta ja nuorten vanhemmilta. Se

on lähes poikkeuksetta positiivista.”

Mutta kuten Rudbäck asian ilmaisee, ”suuret

kulttuurinmuutokset vievät aikansa”.

”Esimerkiksi Airbnb:llä meni kuusi vuotta to-

dellisen läpimurron tekemiseen. Pitkälti kyse on

siitä, että jonkun on ensin kokeiltava palvelua

ja todettava, että se toimii. Tästä syntyy positii-

vinen kierre, joka laajentuu sitten suurelle ylei-

sölle”, hän selittää.

Yepstrin seuraava luonteva askel on näyttää,

että konsepti toimii myös Ruotsin rajojen ulko-

puolella.

”Haluaisimme testata Yepstriä eri kaupun-

geissa Yhdysvalloissa ja Tanskassa, mutta mitään

ei ole vielä päätetty. Loppupelissä asian ratkai-

see väestön optimaalinen demografia ja tottu-

mus tämäntyyppisten palveluiden ostamiseen,

sekä lainsäädäntö, joka mahdollistaa konseptin

toteuttamisen helposti. Niiden kannalta Tanska

on ymmärtääkseni hyvissä asemissa. Konsep-

timme pyrkii pohjimmiltaan lisäämään omien

ansioiden merkitystä eli meritokratiaa. Se antaa

nuorelle mahdollisuuksia riippumatta siitä, kuka

hän on ja mistä hän tulee”, sanoo Rudbäck.

Hän on sitä mieltä, että Yepstr voi kasvaa au-

tonjakamispalvelu Uberia suuremmaksi.

”Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että ver-

tikaalinen tarjontamme on niin suuri, eli tarjo-

amme monentyyppisiä palveluita: lastenhoitoa,

iäkkäiden tietokonetukea, apua läksyjenlukuun,

ikkunanpesua, koiranulkoilutusta ja niin edel-

leen. Kokonaisuutena tästä tulee suurempi

’kakku’. Pelkästään Yhdysvalloissa lastenhoitotoi-

minnan liikevaihto on reilusti yli viisi miljardia

dollaria. Mikäli Yepstrin kasvu jatkuu nykyistä

vauhtia, olemme pian Ruotsin suurin nuorten

kesätyöpaikkojen välittäjä. Tavoitteemme on

päästä siihen vuonna 2020, ja maailman suu-

rimmaksi meidän on tarkoitus kasvaa vuoteen

2023 mennessä. Nämä markkinat ovat valtavat”,

Rudbäck sanoo.

s h a r e 3 8 2 0 1 8 # 0 5

17%EU:n väestöstä käytti vähintään yhden kerran jotakin jakamistalouden verkko- alustaa palvelun hankintaan vuonna 2017.

5%väestöstä käytti alustoja palvelun tarjoamiseen.

Majoitus ja kimppakyydit kärjessäEU:ssa jakamistalouden laajuutta vuonna 2016 kuvaa se, että väestöstä 17 prosent-tia oli käyttänyt vähintään yhden kerran jotakin jakamistalouden verkkoalustaa palvelun hankintaan ja noin 5 prosent-tia palvelun tarjoamiseen. Vuonna 2017 yksi kuudesta EU-kansalaisesta varasi majoituksen toiselta yksityishenkilöltä in-ternetin kautta ja 8 prosenttia väestöstä hankki tai jakoi henkilökuljetuksia toisten yksityishenkilöiden kanssa. Arviot jaka-mistalouden osuudesta Euroopan talous-elämässä tulevaisuudessa liikkuvat 160 ja 572 miljardin euron välillä. Lähteet: F lash Eurobarometer, EU-komissio

Internet mahdollisti yleistymisenJakamistaloudella tarkoitetaan yleensä toimintaa, jossa yksityishenkilöt vuokraa-vat asioita toisiltaan. Lyhykäisyydessään se tarkoittaa tavaroiden, kuten autojen, veneiden tai asuntojen, jakamista. Toi-mintamalli ei ole uusi, mutta digitalisoi-tumisen ansiosta vuokralle tarjoajien ja vuokrausta haluavien on nyt helpompi löytää toisensa, mikä puolestaan luo pai-neita yritysvetoisten osto- ja myyntialus-tojen kehittämiseen. Uber ja Airbnb ovat kaksi hyvin tunnettua esimerkkiä. Jaka-mistalous on kiinnostava toimintamalli myös muissa suhteissa. Se auttaa hyö-dyntämään resursseja tehokkaammin, mistä on etua koko yhteiskunnalle. Lisäksi jakamistalouden odotetaan esimerkiksi lisäävän kilpailua toiminta-alueillaan, kuten vuokra-asunto- ja kuljetustoimin-nassa, mikä puolestaan alentaa hintoja näillä sektoreilla.

Lähde: Andreas Wallström, pääanalyytikko, Global Research, Nordea Markets

J A K A M I S T A L O U S

Nordea OivalluksiaK O K E M U S , P A L V E L U T J A U U T U U D E T

S . 5 0

Hyödynnä faktoreitaViisas sijoittaja huomioi kohteita valitessaan toimi-viksi osoitetut fak-torit, kuten arvon ja laadun.

S . 4 7

Rahat & lakiHenkivakuutuksen kuolinkorvauksissa ei enää ole perin-töverosta vapaata osuutta, kertoo Nordean Private bankingin lakimies Antti Salmenvaara.

S . 4 3

Sijoittajakin voi kantaa vastuutaNordean Tähtira-hastoihin valitaan vastuullisuuden edelläkävijöitä, jotka tarjoavat hyvän tuotto-odotuksen.

↳ S I V U T 4 4 – 4 6

Vastuullisuuden lipunkantajaHallitusammattilainen Kirsi Sormunen kannustaa yritysten johtoa ottamaan vastuullisuuden tosissaan ja näyttämään esimerkkiä omilla toimillaan.

s h a r e 4 0 2 0 1 8 # 0 5

Thina Saltvedt, 46, toimi yli 10 vuotta Nordean öljy-

analyytikkona ja on varmasti toimialueensa siteera-

tuimpia asiantuntijoita Norjassa. Mediayhtiö Bloom-

berg käytti hänen lausuntojaan säännöllisesti, ja

vuonna 2013 hänen ennusteensa öljyn hintakehityk-

sestä osui kohdalleen tarkimmin koko maailmassa.

Mutta se oli silloin. Tämän vuoden alussa Saltvedt

siirtyi uusiutuvan energian ja ilmastoriskien asian-

tuntijaksi Nordean Vastuullisen rahoituksen tiimiin.

"On todella mielenkiintoista päästä työskentele-

mään vastuullisasioiden parissa Nordean kaltaisessa

suuressa pankissa. Arkipäiväiset valinnat, kuten jät-

teiden lajittelu, muovipakkausten välttäminen ja säh-

kön kulutuksen vähentäminen, ovat tärkeitä, mutta

tässä työssä voin vaikuttaa asioihin hieman suurem-

massa mittakaavassa", sanoo Thina Saltvedt.

Luotsina vastuullisempaan sijoittamiseenNordea on jo pitkään pyrkinyt vaikuttamaan siihen,

että asiakkaiden säästö- ja sijoitusvarat ohjautuvat

kohteisiin, jotka täyttävät ympäristö- ja yhteiskun-

tavastuuseen ja hallintotapaan liittyvät odotukset.

Vastuullisen sijoittamisen periaatteita sovelletaan tar-

kasti Nordean salkunhoidossa. Toiminnalla pyritään

parantamaan sijoitusten riskien hallintaa ja pitkän

aikavälin tuottoa sekä edistämään kestävään kehityk-

seen pohjautuvaa tulevaisuutta.

"Rahoituksella ja pääoman saatavuudella on mer-

kittävä rooli ilmastokysymyksen ratkaisemisessa,

vaikka siitä on toistaiseksi keskusteltu aika vähän.

Rahoitus on olennainen tekijä aina, kun ollaan sijoit-

tamassa johonkin hankkeeseen tai lainaamassa rahaa

yrityksille", Saltvedt korostaa.

Vaikka ensisijainen vastuu onkin suurista linjoista

päättävillä tahoilla, kuten viranomaisilla ja suurilla

yrityksillä, myös yksityisten sijoittajien valinnat ovat

merkittäviä ilmaston ja ympäristön kannalta. Sijoit-

tamalla vastuullisesti voi vaikuttaa jopa paljon enem-

män kuin ostamalla luomuelintarvikkeita ja kierrät-

tämällä.

"Esimerkiksi eläkesäästäjän on voitava määrätä si-

joituksistaan niin, ettei hän yhtäkkiä huomaa omis-

tavansa osuutta pahasti saastuttavasta kiinalaisesta

terästehtaasta. Muutos on jo selvästi havaittavissa,

sillä asiakkaat vaativat sijoituksilta yhä enemmän vas-

tuullisuutta."

Nordea tukee muutosta parempaan Juuri vastuullista sijoittamista Thina Saltvedtin on

tarkoitus uudessa työssään helpottaa. Hän analysoi

Uusiutuvan energian markkinat haltuun

T E K S T I H I L D E S A N D E R M E L I N G

K U V A T C H A R L O T T E S V E R D R U P

Nordean entinen öljyanalyytikko vaihtaa näkökulmaa. Nyt Thina Saltvedt ottaa haltuun uusiutuvan energian markkinat.

Norjalainen Thina Saltvedt on Nordean uusiutuvan energian

ja ilmastoriskien asiantuntija pankin Vastuullisen rahoi-

tuksen tiimissä. Öljyanalyytikkona toiminut Saltvedt ottaa nyt haltuun

uusiutuvan energian markkinat.

Vastuullinen sijoittaminen

sh

ar

e

41

2

01

8#

05

s h a r e 4 2 2 0 1 8 # 0 5

ja arvioi ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä, jotta

sijoittajat voivat valita ilmaston ja ympäristön kan-

nalta parhaita vaihtoehtoja.

Nordea on tarjonnut vastuullisesti hoidettuja ra-

hastovaihtoehtoja jo yli kymmenen vuotta, mutta nyt

vastuullisuus tulee osaksi pankin ydintoimintaa sekä

muita tuotteita ja palveluita.

"Hauskinta mielestäni on, että pankki voi tukea

muutosta auttamalla asiakkaita ohjaamaan taloudel-

lisesti ja sosiaalisesti merkittävää pääomaa ympäris-

töystävällisempiin kohteisiin", Saltvedt sanoo.

Hän on optimistinen ja uskoo, että suuret ja mer-

kittävät muutokset kohti kestävämpää tulevaisuutta

ovat mahdollisia.

"Muutos on saatava käyntiin nyt, ja sitä on vietävä

eteenpäin vauhdilla. Moni asia on hyvällä mallilla,

mutta aina voi parantaa. Sijoittaminen uusiutuvaan

energiaan on pysynyt Euroopassa melko tasaisena

vuodesta 2011 asti, vaikka muualla maailmassa se on

kasvanut", hän sanoo.

Vastuullisuus on ymmärretty KiinassaViime vuonna Thina Saltvedt kävi Kiinassa, jossa on

todella ymmärretty vastuullisten ratkaisujen tärkeys.

Saasteet ovat olleet pitkään Kiinassa suuri ongelma,

joka on lyhentänyt ihmisten elinikää, pilannut maa-

perää ja saastuttanut jokia ja merta käyttökelvotto-

maksi.

"Kun panostukset aurinko- ja tuulienergiaan ovat

lähteneet käyntiin, hiilidioksidipäästöjen raju kasvu

on pysähtynyt ja ne ovat alkaneet tasaantua", Saltvedt

kertoo.

Kiina aikoo käyttää vuoteen 2020 mennessä noin

370 miljardia dollaria uusiutuviin energialähteisiin,

kuten vesi-, aurinko-ja tuulivoimaloihin, vähentääk-

seen ongelmallisen kivihiilen käyttöä. Maassa raken-

netaan jo nyt eniten tuuli- ja aurinkovoimaloita koko

maailmassa, ja tulevilla investoinneilla se hallitsee

uusiutuvien energialähteiden rakentamista vastaisuu-

dessakin.

Maailman ilmastonsuojelijaksiThina Saltvedt sai kutsun Kiinan kansainvälisen ym-

päristö- ja kehitysyhteistyön neuvoston (CCICED)

avoimeen foorumiin joulukuussa 2017. CCICED on

Kiinan viranomaisia ohjaava, neuvoa antava elin, ja

paikalla oli muun muassa Kiinan ilmastoministeri.

Saltvedt osallistui paneeliin, joka kartoittaa talous-

elämän ja rahoituksen roolia maan tulevassa ilmasto-

ja ympäristöprofiilissa. Hän keskusteli muun muassa

pankin toimintamahdollisuuksista ilmastoriskien

arvioinnissa ja ympäristökohteiden rahoituksen jär-

jestämisessä. Hän pitää tärkeänä hankkia tietoa ja

kokemusta mahdollisuuksista, joita panostukset uu-

siutuvaan energiaan tarjoavat Kiinan kaltaisessa suu-

ressa maassa.

"Kiinassa on nyt ymmärretty, että talouskasvua ei

voi enää toteuttaa ympäristön ja ilmaston kustannuk-

sella", Saltvedt sanoo.

"Maa on muuttumassa maailman ympäristörikolli-

sesta maailman ilmastonsuojelijaksi."

Vastuullinen sijoittaminen

Thina SaltvedtSyntynyt Tønsbergissä, Norjassa. Varttui Nøtterøyn saarella Vestfoldin läänissä, asunut seitsemän vuotta Mancheste-rissa, Isossa-Britan-niassa.

Koulutus: • Filosofian tohtori

(Ph. D.)/kauppatie-teiden tohtorin tut-kinto, Manchesterin yliopiston Tieteen ja teknologian laitos (UMIST).

• Filosofian maisteri (MSc)/kansainväli-sen liiketoiminnan koulutusohjelma, Manchesterin yli-opiston Tieteen ja teknologian laitos.

• Vero-oikeus, Oslon yliopiston oikeustie-teellinen tiedekunta.

• Filosofian kandi-daatti (BSc)/mikro-talous, Norwegian School of Manage-ment.

Työtehtävät:• Senior Advisor, Vas-

tuullinen rahoitus, Ilmasto ja energia, Nordea Pankki.

• Chief Analyst Makrotalous/öljy, Nordea Markets.

• Controller, Opera-tionaaliset riskit, Nordea Markets.

• Junior advisor, Nor- ges Bank, Rahoitus-vakaus, Rahoitus-markkinoiden ana-

lyysi ja rakenteet.• Senior Administra-

tive Officer (SAO) Chartered Institute of Bankers (CIB), Manchester, UK.

Thina Saltvedt kuu-luu tällä hetkellä Norjan ilmasto- ja ympäristöministerin ilmastoneuvostoon ja Circular Norway -projektin asiantunti-janeuvostoon.

Asuinpaikka: Oslo.

Harrastukset: Juoksu, hiihto, vaelta-minen vuoristossa ja metsäalueilla, mat-kustaminen.

Rahoituksella ja pääoman saata vuudella on merkittävä rooli ilmastokysy­myksen ratkaise­misessa, vaikka siitä on toistai­seksi keskusteltu aika vähän.

1 2 3 4

Otetaan vertailuun kaksi farkkuja valmistavaa yritystä. Toinen käyttää perinteistä val-mistusmenetelmää ja kuluttaa tuhansia litroja vettä yksien housujen valmistamiseen. Toi-sessa yrityksessä farkkujen val-mistusprosessia kehitetään jat-kuvasti vesitehokkaammaksi.

Kumpaan yritykseen sinä sijoittaisit? YK:n vesiraportin mukaan maailman vesivarat hupenevat jatkuvasti, eikä vettä enää parinkymmenen vuoden päästä riitä tuhlailta-vaksi. Siksi vähemmän vettä

Nordea Tähtirahastot ovat mainio tapa tavoitella hyvää tuottoa rahoilleen ja pitää samalla huolta maapallon huomisesta. Vastuullisuutta testaa ja tarkkailee Nordeassa oma, erikoistunut tiiminsä.

Yhdistä tuotto­mahdollisuudet ja vastuullisuus

T E K S T I S A N N A S E V Ä N E N

Varaa valitaTähtirahastoja on tarjolla jo kolme. Kehittyvät Tähdet si-joittaa kehittyville markkinoille ja on aloitusvuodestaan 2011 lähtien tuottanut paremmin kuin kehittyvät markkinat kes-kimäärin. Maailmanlaajuiset Tähdet aloitti viime vuonna ja Eurooppalaiset Tähdet vuoden alussa.

Vähemmän riskejäMaineriskit ovat suuret yrityk-sillä, jotka eivät toimi vastuul-lisesti. Ympäristökatastrofi, lapsityövoiman käyttö tai lahjukset voivat laskea osake-kurssin pitkäksi aikaa. Lisäksi ympäristövahingoista voi koi-tua maksettavaksi mittavat vahingonkorvaukset, jotka vaikuttavat suoraan yrityksen tuloskuntoon.

Kestävä sijoitusYmpäristötekijät huomioivien yritysten hiilijalanjälki on usein huomattavasti pienempi kuin vastaavien muiden yritysten. Tähtirahastoon sijoittaminen on siis hyvä tapa pienentää myös sijoittajan hiilikuormaa. Yritykset pääsevät luomaan kestävämpiä toimintatapoja vuoropuhelussa Nordean kanssa, ja samalla yhteiskunta kehittyy parempaan suuntaan.

Korkeat tuotto-odotuksetTähtirahastoissa tuoton ta-voittelusta ei tingitä, vaan niiden odotetaan pitkällä tähtäimellä tuottavan jopa paremmin kuin vastaavien tavallisten rahastojen. Tähtira-hastoihin valituista yrityksistä tiedetään jopa paljon enem-män kuin perinteisissä rahas-toissa, koska tietoja tarkaste-lee salkunhoitajan lisäksi aina vastuullisuuteen erikoistunut ammattilainen.

käyttävä yritys on tulevaisuu-dessa vahvoilla.

Esimerkki havainnollistaa, millaisia asioita vastuullisesti toimivat yritykset huomioivat. Ympäristö hyötyy, ja samalla yrityksen kilpailukyky paranee.

Nordean Tähtirahastot sijoit-tavat vastuullisesti toimiviin yrityksiin, jotka huomioivat ym-päristön, yhteiskuntavastuun ja hyvän hallinnointitavan. Analyysin tekee aina Nordean vastuullisen sijoittamisen tiimi.

Lisäksi Tähtirahastojen yri-tyksiltä katsotaan aina myös

perinteiset talousluvut. Sijoi-tuskohteiksi valitaan ne, joilla on mahdollisimman hyvä tuot-topotentiaali.

Lue lisää Tähtirahastoista nordeafundsmagazine.fi/nordea-funds-stars

sh

ar

e

43

2

01

8#

05

Sijoittaminen

Ku

va:

Ma

ri L

ah

ti

Kirsi Sormunen työskenteli Noki-alla yli kymmenen vuotta ympäristö-johtajana ja kes-tävän kehityksen johtajana.

s h a r e 4 4 2 0 1 8 # 0 5

Asiakkaan tarina

” Edelläkävijät uskaltavat lähteä ajoissa liikkeelle”Kirsi Sormunen on aina halunnut vaikuttaa siihen, että maailma olisi parempi paikka. Nokian ympäristöjohtajana hän ajoi läpi muutoksia, joiden vaikutukset näkyvät edelleen. Nyt hän kannustaa kaikkia yrityksiä vastuulliseen liiketoimintaan.

Viisitoista vuotta sitten Kirsi Sormunen oli uuden

edessä. Hän oli tehnyt pitkän uran matkapuhelin-

jätti Nokialla talous- ja rahoitusjohdossa ja kaipasi

suunnanmuutosta. Yrityksen ympäristöjohtaja oli

jäämässä eläkkeelle ja Sormunen valittiin hänen

tilalleen.

Ympäristöajattelu oli tuohon aikaan vielä yritys-

maailmassa lapsenkengissään.

"Sain usein tyhjiä katseita, kun aloin puhua vas-

tuullisuudesta", Sormunen muistelee.

Nokiassa tosin oli tehty hyvät pohjatyöt jo Sor-

musen edeltäjän aikana. Tuotteiden elinkaaresta

tunnistettiin suurimmat ympäristövaikutukset.

Tuotteiden piti aiheuttaa luonnolle mahdollisim-

man vähän harmia tuotannon, toimituksen, käy-

tön ja kierrätyksen aikana.

Sormusen päätehtäväksi tuli istuttaa kestävän

kehityksen ajattelu koko organisaatioon. Siihen

hänellä oli hyvät mahdollisuudet, koska hän oli

työskennellyt yhtiössä 1980-luvulta lähtien ja tunsi

ihmisiä eri yksiköistä sekä johdosta.

"Minulla oli koko ajan ollut yrityksessä globaali

rooli, mikä oli ympäristöjohtajan tehtävässä tär-

keää. Olin eräänlainen sisäinen matkasaarnaaja."

Vastuullisuudelle asetetut tavoitteet saavutettiin

lopulta niin hyvin, että Nokia oli maailmanlaajui-

nen tähti, jolta monet halusivat ottaa oppia.

"Panostimme esimerkiksi reilusti entistä ener-

giatehokkaampien tukiasemien valmistamiseen.

Tuotepakkauksia uudistimme niin, että pakkaus

on mahdollisimman pieni ja voidaan siten pakata

kuljetuksissa mahdollisimman tiiviisti. Nythän

2 0 1 8 # 0 5 4 5 s h a r e

T E K S T I S A N N A S E V Ä N E N

K U V A T M A R I L A H T I

kaikki tekevät niin, mutta tuolloin

ajatus oli uusi."

Lähiruokaa ja kierrätystäParemman maailman luominen

on aina ollut Sormusen sydäntä

lähellä. Opiskeluaikana hän työs-

kenteli Helsingin kauppakorkea-

koulun kehitysyhteistyöohjel-

massa, joka auttoi kehitysmaissa

toimivia yrityksiä tuomaan ja

markkinoimaan tuotteitaan länsi-

maihin.

"Toimme Eurooppaan esimer-

kiksi Africafe-pikakahvin, jota on

myynnissä vieläkin. Minulla on

edelleen tekemämme mainosju-

liste mökin seinällä", Sormunen

kertoo.

Kaupassa Sormunen tutkii pak-

kausmerkinnät hyvin tarkkaan.

Hän suosii lähellä tuotettua ruo-

kaa ja kausituotteita, eikä osta esi-

merkiksi Saksasta tai Ranskasta

tuotua leipää paistopisteistä.

"Vastuullisuus ei varmasti näy

riittävästi omassa elämässäni,

mutta olen vähentänyt lihan syön-

tiä, kierrätän jätteitä ja vältän

muovia. Lisäksi meillä on aurin-

kopaneelit, ostamme uusiutuvalla

energialla tuotettua sähköä ja au-

tot ovat hybridejä", Sormunen lu-

ettelee.

Vastuullisuus on kaikkien vastuullaPaljon on tapahtunut viidessä-

toista vuodessa. Moni yritys on

ottanut kestävän kehityksen osaksi

strategiaansa ja tehnyt vastuulli-

suudesta liiketoimintaa. Sormu-

nen mainitsee esimerkkeinä Suo-

men isot metsäteollisuusyritykset,

Nesteen, Fortumin ja St1:n.

"Paljon on silti edelleen niitäkin

yrityksiä, jotka tyytyvät saavut-

tamaan vain perustason", täyttä-

mään lain vaatimukset.

Ensimmäinen askel on oival-

taa, että ympäristöjalanjäljen pie-

nentäminen ei ole ristiriidassa

taloudellisten tavoitteiden kanssa.

Nokiassa näin ajateltiin alusta läh-

tien, ja esimerkiksi pakkauskokoja

pienentämällä säästettiin satoja

miljoonia.

Sormunen toivoisikin, että yri-

tykset näkisivät kestävän kehityk-

sen megatrendit mahdollisuuk-

sina. Millaisilla innovaatioilla voisi

tuoda apua viljelysmaan, ravinnon

tai makean veden puutteeseen tai

korvata fossiilisia polttoaineita.

"Tärkeää on, että johto on sitou-

tunut ja näyttää esimerkkiä. Läpi

organisaation on oltava ymmärrys

siitä, että vastuullisuus on kaik-

kien vastuulla."

Uuden kehittäjäNykyisin Sormusen päivät täyttyvät

hallitusammattilaisen töistä muun

muassa VR:n, DNA:n, Sitran ja Uni-

cefin hallituksessa. Nokian hän

jätti neljä vuotta sitten, kun yhtiö

oli suuren murroksen keskellä.

"Olen uuden kehittäjä ja haluan

tuloksia nopeasti, mikä ei ollut

mahdollista yhtiön senhetkisessä

tilanteessa."

Myös hallituspaikkoja vastaan-

ottaessaan Sormunen arvioi aina

yrityksen vastuullisuutta, vaikka

talous- ja rahoituspuolen vahva

kokemus on yleensä ensisijainen

syy, miksi hänet hallitukseen ha-

lutaan.

"Edelläkävijöitä ovat ne, jotka

uskaltavat lähteä riittävän ajoissa

liikkeelle", Sormunen toteaa. 20

18

#0

5

46

s

ha

re

Tärkeää on, että johto on sitoutunut ja näyttää esimerkkiä.

Neste, St1, Fortum, Metsägroup. Sormunen luettelee pitkän listan kotimaisia yrityksiä,

jotka ovat ottaneet vastuullisuuden to-sissaan. Nykyistä vakavammin Suomessa

pitäisi hänen mielestään suhtautua esimer-kiksi Itämeren rehevöitymiseen.

Asiakkaan tarina

Rahat & laki

Tarkista henkivakuutuksen edunsaajat

T E K S T I S A N N A S E V Ä N E N

Henkivakuutuksen perusteella saadut

suoritukset ja niiden kohtelu perintö-

ja lahjaverotuksessa muuttui vuoden

2018 alussa. Enää ei ole verovapaita

35 000 euron kuolinkorvauksia, jotka

vakuutukseen merkityt edunsaajat ai-

emmin saivat ilman, että niihin koh-

distui perintöveroa.

Muutos oli osa suurempaa uudis-

tusta, jossa perintö- ja lahjaverotusta

kokonaisuudessaan kevennettiin. Muu-

tos koski myös sijoitusvakuutuksia,

joissa olevat varat maksetaan kuole-

man perusteella edunsaajille.

Minulla on säästöhenkivakuutus. Pitääkö minun tehdä jotain?Jokaisen on hyvä tarkistaa vakuutuksen

edunsaajamääräys. Jos edunsaajina ovat

lapset tai lastenlapset, ei pääsääntöisesti

ole tarvetta muutokselle. On hyvä kui-

tenkin huomioida, että myös lasten ja

lastenlasten henkivakuutuksesta saama

suoritus on perintöveron alaista.

Jos edunsaajana on aviopuoliso yk-

sin tai yhdessä lasten kanssa, kannattaa

tarkistaa, onko edunsaajamääräys edel-

leen verotuksellisesti järkevä.

Onko muutos siis erilainen aviopuolison osalta?Aiemmin aviopuoliso sai verovapaasti

puolet henkivakuutuksen kuolinkorva-

uksesta.

Nykyisessä tilanteessa muutokselle ei

ole tarvetta, mikäli puolisolle tuleva va-

kuutuskorvaus ja mahdollinen perintö

yhdessä jäävät alle 110 000 euron. Puo-

liso voi tällöin saada 90 000 euroa ve-

rovapaana puolisovähennyksenä ja alle

20 000 euroa ilman perintöveroa.

Leski voi nyt siis saada verovapaasti

yhteensä enintään 109 999 euroa.

Jos taas kokonaissumma on 110 000

euroa tai sen yli, vakuutuskorvausta ei

välttämättä kannata maksaa suoraan

leskelle, vaan ohjata kuolinpesälle. Sil-

loin vakuutuskorvaus luetaan osaksi

vainajan varoja, ja avio-oikeuden myötä

lesken verovapaana tasinkona saama

summa voi kasvaa.

Miten tasinko lasketaan?Avioliitossa olevan pariskunnan kum-

mankin puolison omaisuuden säästöt

lasketaan yhteen. Leskeksi jääneellä

puolisolla on avio-oikeuden perusteella

oikeus puoleen tuosta yhteenlasketusta

summasta.

Jos leskeksi jääneen puolison omai-

suuden säästö on vähemmän kuin puo-

let yhteenlasketusta summasta, erotus

maksetaan kuolleen puolison jäämis-

töstä leskelle tasinkona.

Tasinkoa ei veroteta, mutta puolisoi-

den avioehto voi kuitenkin rajoittaa

avio-oikeutta.

Onko henkivakuutukseen sijoitta­minen edelleen järkevää, vaikka ve­roetu katosi?Henkivakuutuksessa on ennen kaikkea

kyse lähiomaisten arjen turvaamisesta

kuoleman sattuessa. Tarve taloudellisen

turvan varmistamiseen ei katoa, vaikka

verotus muuttui.

Voi kuitenkin olla paikallaan miettiä,

pitäisikö vakuutusturvaa nostaa, koska

edunsaajille jäävä summa on aiempaa

pienempi. Usein vakuutusrahoilla on

ajateltu maksettavan esimerkiksi yri-

tyksestä, asunnosta tai kiinteistöistä tu-

levia perintöveroja.

Kuolemantapaus yleensä nostaa me-

noja hetkellisesti ja perunkirjoitus sekä

varojen jakaminen voivat viedä useita

kuukausia. Vakuutuskorvaus sen sijaan

maksetaan edunsaajalle ennen pesän-

selvitystä. Vakuutusyhtiön tulee maksaa

summa edunsaajien tilille 30 päivän

sisällä korvaushakemuksen ja muiden

tarvittavien asiakirjojen jättämisestä.

Vakuutuksen etuna on myös se, että

sijoitusaikana säästöt ja tuotot ovat va-

kuutuksenottajan omassa käytössä ja

niitä voidaan nostaa tarvittaessa.

Asiantuntijana Nordea Private Bankingin lakimies, varatuomari Antti Salmenvaara

Kaikki henkivakuutuksen varat ovat kuoleman sattuessa perintöverotuksen alaisia. Muutos on suuri varsinkin silloin, jos edunsaajana on aviopuoliso.

sh

ar

e

47

2

01

8#

05V

alo

kuva

aja

: M

ari

La

hti

Henkivakuutuksessa on ennen kaikkea kyse lähiomaisten arjen turvaamisesta kuoleman sattuessa.

s h a r e 4 8 2 0 1 8 # 0 5

Kuinka hyvin ihmiset ovat perillä verkkohuijauksista?Huijauksista puhutaan nykyään

paljon, mutta taso vaihtelee edel-

leen suuresti. Monilla on valitetta-

vasti omia kokemuksia huijatuksi

tulemisesta, ja jotkut jopa kertovat

niistä mielellään auttaakseen toi-

sia. Toisaalta on edelleen paljon ih-

misiä, jotka eivät tiedä, muista tai

suhtaudu riittävän vakavasti siihen,

kuinka tärkeää yksityisten ja arka-

luontoisten tietojen, kuten salasa-

nojen ja pankkikorttitietojen, salaa-

minen on. On helppo ajatella, ettei

itselle kuitenkaan käy mitään.

Asiantuntijana:Artikkeli perustuu Nordean Petosmonitorointi-

yksikön asiantuntijan haastatteluun. Turvallisuussyistä emme julkaise asiantuntijan

nimeä tai valokuvaa.

Yksikön tehtävä:Muun muassa tutkia mahdollisia huijauksia, kertoa asiakkaille erilaisista huijauksista ja kuinka niiden uhriksi joutumista voi välttää.

Tekniikan kehittyessä vietämme yhä enemmän aikaa verkossa. Seuraavat neuvot voivat auttaa huijausyritysten tunnistamisessa.

Näin voit välttyä verkko­huijauksilta

Næste generationAsiantuntijan neuvoja

Millaisia asioita Nordean ja Private Bankingin tietoturvatyöhön kuuluu?Tietoturva on tänä päivänä yksi

tärkeimmistä osa-alueistamme ja

sen parissa työskentelee paljon

ihmisiä. Ylemmän tason turvalli-

suustoimia ovat erilaiset sisäiset,

tapahtumia valvovat järjestelmät

sekä hälytysjärjestelmä, joka il-

moittaa poikkeavista tapahtu-

mista.

Asiakkaillemme näkyvänä esi-

merkkinä on vaikkapa useim-

mille tuttu pankkitunnuksilla

tunnistautuminen. Toimimme

myös aktiivisesti tietoisuuden li-

säämisen parissa. Koulutamme

henkilökuntaamme ja opas-

tamme asiakkaitamme toimi-

maan turvallisesti.

Millaisia haasteita petosten vastaisessa työssä tulee vastaan?Huijauksista ja turvallisuudesta

puhuttaessa tulee usein mie-

leen tietokoneiden ja ohjelmien

turvallisuus. Verkkorikolliset

tutkivatkin uusia ratkaisuja ja

järjestelmiä löytääkseen haavoit-

tuvuuksia, joita he voisivat hyö-

dyntää. Kuitenkin niin kutsuttu

sosiaalinen manipulaatio on yksi

rikollisten tehokkaimmista työvä-

lineistä. Se hyödyntää ihmisyyttä,

eli halua luottaa ja auttaa. Tällai-

sia huijauksia ovat esimerkiksi

sijoitushuijaukset ja erilaiset säh-

köpostihuijaukset arvostettujen

yritysten nimissä. Huijarit pyrki-

vät usein siihen, että uhri tekee

rahasiirrot itse.

T E K S T I J U L I A N N L O U I S E L A R S E N

2 0 1 8 # 0 5 4 9 s h a r e

Neljä neuvoa, joiden avulla voit välttyä verkkohuijaukselta:1. Älä koskaan paljasta henki-

lökohtaisia pankkitunnuksia, luottokorttitietoja tai salasa-noja. Ei edes lapsille tai puoli-solle. Säilytä salasanat ja pin-koodit erillään korteista. Muista myös, ettei pankki tai poliisi koskaan pyydä tunnuksiasi.

2. Kun asioit verkkopankissa tai hyväksyt maksuja, muista lukea tarkasti mitä olet hyväksymässä tai mihin olet kirjautumassa. Ole muutenkin tarkkana siitä, mihin annat tietojasi.

3. Kun olet verkossa, mieti aina toimisitko samoin oikeassa elä-mässä. Älä esimerkiksi koskaan lähetä rahaa henkilöille, joita et tunne henkilökohtaisesti.

4. Mikäli jokin tarjous tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, se on todennäköisesti juuri sitä. Ole valppaana, kun saat linkin tai liitteen sisältäviä Facebook-mainoksia, ilmoituksia, teksti-viestejä tai sähköposteja.

Miksi tietoturvallisuudesta puhuminen on niin tärkeää? Valitettavasti verkkorikollisuuden

vaarat eivät ole kaikille tuttuja.

Järjestämme turvallisuusopastuk-

sia, joissa käymme läpi erilaisia

huijauksia ja niiden varoitusmerk-

kejä. Olisi tärkeää, että oppisimme

huolehtimaan digitaalisesta tur-

vallisuudestamme.

Uhriksi voi joutua kuka tahansa,

ja rahan menettäminen on vain

yksi ulottuvuus. Rikoksen uhriksi

joutuminen on henkisesti hyvin

vaikea tilanne. Olen nähnyt mo-

nia tapauksia, joissa uusi sielun-

kumppani tai sijoitusneuvoja on

osoittautunut huijariksi. Huijarille

siirretään rahaa, kunnes pankin

kautta tulee ilmi, että kyseessä on-

kin huijaus. Rikoksen paljastuttua

on yleistä kokea huonommuutta

ja häpeää.

Mitä pitää tehdä, jos epäilee tulleensa huijatuksi?Aivan ensimmäiseksi on otettava

yhteyttä pankkiin, jotta rahalliset

menetykset saadaan minimoitua.

Poliisille olisi hyvä tehdä rikosil-

moitus onnistuneista huijauksista,

mutta myös niiden yrityksistä.

Kaikki sähköpostit, tekstiviestit, oh-

jelmistot ja muut huijaukseen liitty-

vät asiakirjat ja tavarat pitäisi säilyt-

tää mahdollisuuksien mukaan niin,

että pankki tai poliisi voi tarvitta-

essa tutkia niitä. Huijauksesta kan-

nattaa ehdottomasti kertoa toisille,

jotta he eivät tarttuisi samaan syöt-

tiin. Tämä auttaa myös hälventä-

mään huijauksiin liittyvää häpeää.

Tekniikka kehittyy nyt valtavaa vauhtia – kuinka erilaista tietoturvatyöskentely on nyt kuin kymmenen vuotta sitten? Meillä on enemmän osaamista,

olemme paremmin organisoituja ja

pysymme mukana teknisessä kehi-

tyksessä – mutta niin tekevät myös

rikolliset. He toimivat entistä moni-

mutkaisemmin, eivätkä huijaukset

ole enää niin helposti tunnistetta-

vissa esimerkiksi kirjoitusvirhei-

den perusteella. Verkkorikollisuus

lisääntyy myös siksi, että ihmiset

viettävät enemmän aikaa interne-

tissä. Rikolliset yrittävät pysyä aske-

leen edellä meitä, ja me heitä.

20

18

#0

5

50

s

ha

re

Kolumni

Benjamin Graham ja David Dodd suosittelivat jo 1930-luvulla ostamaan

osakkeita, joiden hinta on matala suh-

teessa tasearvoon tai tulokseen. Sel-

vempää näyttöä arvosijoittamisen toi-

mivuudesta saatiin 1990-luvun alussa.

Silloin talouden nobelisti Eugene Fama ja Kenneth French julkaisivat sarjan

tutkimuksia, joissa he näyttivät arvo- ja

pienyhtiöiden tuottavan kasvu- ja suur-

yhtiöitä paremmin.

Samoihin aikoihin tutkijat osoittivat,

että jos osakkeen hinta on muutaman

kuukauden noussut, se yleensä myös

jatkaa nousuaan. Tällöin puhutaan

momentumista. Tarkempi tutkimus

osoitti, että arvosijoittaminen tuot-

taa entistä paremmin, jos kiinnitetään

huomiota myös taseen laatuun. Toisin

sanoen tarkastellaan sitä, miten paljon

tulosta yhtiö pystyy tekemään tietyllä

taseella.

Nykyään näistä sijoitustyyleistä käy-

tetään yleisesti nimeä faktorisijoittami-

nen. Faktoreita on paljon, mutta arvo,

pienyhtiö, momentum ja laatu ovat toi-

mineet empiirisesti. Lisäksi pystytään

teoreettisesti selittämään, miksi nämä

neljä faktoria tuottaisivat jatkossakin.

Vaikka faktori olisi empiirisesti toimi-

nut eli tuottanut hyvin, mutta tuotolle

ei löydy järkevää selitystä, sijoittami-

seen kannattaa suhtautua varovaisesti.

Esimerkiksi arvosijoittaminen täyt-

tää molemmat kriteerit. Kun arvosi-

joittamista on tutkittu tarkemmin, on

huomattu, että arvoyhtiöiden pitkäai-

kainen riski onkin suurempi kuin kas-

vuyhtiöillä. Tämä johtuu siitä, että ar-

voyhtiöt toimivat yleensä perinteisillä

toimialoilla, joilla uudistumisen ja in-

novaation tarve on pienempi. Kun yh-

tiöitä tai koko toimialaa enemmin tai

myöhemmin kohtaa suurempi muutos,

yhtiö ei pysty reagoimaan siihen yhtä

Osakefaktoreilla tehot irti salkusta

Teksti

Mats HanssonNordean Varallisuudenhoidon

Asset Allocation -tiimin johtaja

nopeasti kuin kasvuyhtiö. Arvoyhtiöt

tuottavat siis keskimääräistä paremmin

yksinkertaisesti siitä syystä, että niiden

riski on korkeampi.

Pitkäaikaisen kansainvälisen näytön

mukaan arvoyhtiöt tuottavat keskimää-

rin kasvuyhtiöitä enemmän. Tämä ei

tarkoita sitä, että arvoyhtiösalkku aina

tuottaisi kasvuyhtiöitä enemmän. Ar-

voyhtiöiden kurssikehitys voi pitkään-

kin olla kasvuyhtiöitä heikompaa, joten

tässäkin hajautus kannattaa.

Perinteisesti on tutkittu yhtä faktoria

kerrallaan, mutta viime vuosina sekä

akateeminen tutkimus että käytännön

ratkaisut ovat ottaneet askelia eteen-

päin. Jos sijoittaja keskittyy esimerkiksi

vain arvo-faktoriin, hän saattaa sijoit-

taa arvo-yhtiöön, jolla on heikko mo-

mentum. Tällainen osake kannattaisi

ehkä kuitenkin jättää pois salkusta ja

pitää vain osakkeet, jotka täyttävät sekä

arvo- että momentumkriteerit.

Lisäksi sijoittajan kannattaa muistaa

riittävä hajautus toimialan ja maantie-

teen perusteella. Salkun tuottomahdol-

lisuuksia voidaan siis parantaa ja riski

pitää kurissa, jos osakkeiden valinnassa

samaan aikaan huomioidaan useampi

faktori ja annetaan painoarvoa myös

toimialoittain ja maantieteellisesti teh-

tävälle hajauttamiselle. Vaikka osake

läpäisisi kaikki ylläolevat kriteerit, si-

joittaja voi asettaa sijoitukselle mui-

takin kriteereitä, kuten yhtiön ympä-

ristö- ja yhteiskuntavastuu. Tämä vaatii

tietoa ja taitoa, mutta varsinkin korko-

jen ollessa vielä matalia osakesalkusta

kannattaa yrittää puristaa kaikki tehot

irti.

Yara Birkelandia kutsutaan mer-ten Teslaksi, eikä syyttä. Sitten kun tämä sähkökäyttöinen kont-tialus kuljettaa tonnikaupalla lannoitteita pitkin Norjan etelä-rannikkoa, ruorin takana ei ole kapteenia tai edes perämiestä. Itse asiassa aluksella ei ole mie-histöä lainkaan. Maailman en-simmäisen itsepurjehtivan laivan vesillelaskun odotetaan tapahtu-van loppuvuodesta 2018. Alus on norjalaisen Kongsbergin telakan kehittämä robottilaiva, jonka on tilannut lannoitevalmistaja Yara. Tanskan teknillisen yliopis-ton elektroteknologian laitoksen professori Mogens Blanke kertoo, että uudentyyppisellä rahti-laivalla on paljon potentiaalia tulevaisuuden laivaliikenteessä: ”Yara Birkeland on hyvä esimerkki siitä, että taloudellinen käyttö,

turvallinen toiminta ja kestävän kehityksen huomioiminen voi-daan yhdistää. Automatisointi ja sähkövoiman käyttäminen säästävät sekä omistajien että yhteiskunnan kustannuksia.”

Valtavat säästöt palkkakuluissaVaikka noin 21,5 miljoonaa euroa maksavan Yara Birkelandin ra-kentaminen on ollut noin kolme kertaa kalliimpaa kuin perintei-sen konttialuksen rakentaminen, raha on käytetty professori Mogens Blanken mukaan hyvin. Miehittämättömän rahtilaivan käyttäminen tulee nimittäin huomattavasti halvemmaksi. Aluksen miehistökustannusten lisäksi Yara säästää satojen kuor-ma-autonkuljettajien palkat, kun lannoitteiden maantiekuljetukset

jäävät pois. Lisäksi tasainen ja energiatehokas 11 kilometrin tuntinopeus pitää aluksen käyt-tökustannukset alhaisina.

Virta otetaan akustaRobottilaiva on ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto. Sen valtava akku tuottaa kaiken laivassa tarvittavan energian, joten alus itsessään ei tuota CO₂-päästöjä lainkaan. Ero on merkittävä verrattuna niiden lukuisten kuorma-autojen CO₂- ja typpipäästöihin, jotka tällä hetkellä hoitavat lannoitteiden kuljettamiseen tarvittavat 40 000 vuotuista ajoa. Yara Bir-kelandin testausjakson aikana aluksessa on miehistö, mutta suunnitelmien mukaan laiva liikennöi täysin automaattisesti vuonna 2020.

K I R J O I T T A J A C H R I S T O F F E R R I C H A R D M Ø L L E R

Kyntävätkö tulevaisuuden laivat merta ilman miehistöä?Norjalaisesta konttialus Yara Birkelandista tulee maailman ensimmäinen täysin sähkökäyt-töinen ja automatisoitu rahtilaiva. Miehittämätön alus korvaa 40 000 maantiekuljetusta vuodessa ja tarjoaa sekä halvemman että ilmastoystävällisemmän ratkaisun.

Lähes 80 metriä pitkä konttialus ajaa turvallisesti GPS-järjestelmän, tutkien, kameroiden ja antureiden avulla noin 60 kilometrin pituista reittiä Norjan etelä-rannikolla. Laiva pystyy myös kiinnitty-mään ja irtautumaan satamissa itse.

K I R J O I T T A J A C H R I S T O F F E R R I C H A R D M Ø L L E R

Tietokone ei väsy koskaan

Professori Mogens Blanken mukaan Yara Birkeland parantaa liikenneturvalli-suutta sekä merellä että maalla. Kun alusta ajaa aina valppaana oleva tie-tokone, vältytään inhimilli-sistä virheistä aiheutuvilta pohjakosketuksilta ja tör-mäyksiltä muihin aluksiin. Ja satojen kuorma-autojen jääminen pois lannoite-kuljetuksista parantaa luonnollisesti liikenneturval-lisuutta Norjan teillä.

Norja

2 0 1 8 # 0 5 5 1 s h a r e

Tietokoneelta sorvin ääreenYhä useammat ihmiset siirtyvät turvallisesta toimistotyöstä vanhojen käsityöammattien pariin. Eräs heistä on Anders Thams, joka jätti menestyksekkään uransa virkamiehenä ja ryhtyi huonekalupuusepäksi. Lähdimme tutkimaan, mikä saa hyvin palkatut toimihenkilöt vaihtamaan laskentataulukot tuolien rakentamiseen, oluen tekemiseen tai korujen valmistamiseen.

Kirjoittaja Anders Ryehauge/Kuvat Andreas Houmann

trendit

s h a r e 5 2 2 0 1 8 # 0 5

sh

ar

e

53

2

01

8#

05

Miika Lipiäinen

Viskiä. Vaikkei sen paremmin Miika Lipiäisellä kuin neljällä muul-lakaan Kyrö Distilleryn perustajalla ollut kokemusta ruisviskin valmistamisesta, kun toiminta käynnistyi vuonna 2012, he ovat onnistuneet hienosti. Vuonna 2016 yritys työllisti kokoaikaisesti 16 työntekijää, ja sen liikevaihto oli 3,6 miljoonaa euroa. Yritys on aloittanut myös rukiista valmistetun ginin tuotannon, ja vuonna 2015 sen Napue Rye Gin voitti kansainvälisessä International Wine and Spirit Competition -kilpailussa Best Gin for Gin and To-nic -luokan. Vuotta myöhemmin se voitti myös laatuginien kulta-mitalin San Francisco World Spirits Competition -kilpailussa.

”Ennen työpäivät kuluivat pitkälti laskentataulukoiden pa-

rissa, ja olihan se sinällään hauskaa ja mielenkiintoista. Mutta

huomasin, että jotakin silti puuttui. Pohdin yhä useammin

sitä, mitä minä työltäni oikein halusin. Samalla huomasin,

että minulla on tarve ilmaista itseäni jotenkin muutenkin

kuin rationaalisen tieteellisellä tavalla. Työstäni yksinkertai-

sesti puuttui vapaa, luova ja uutta muodostava osa. En tien-

nyt, pystyisinkö löytämään sellaista koskaan, mutta koin, että

minun oli pakko kokeilla.”

Ja itse asiassa Anders Thams ei todellakaan ole ainoa, joka

on vaihtanut kirjoituspöytänsä vanhanajan käsityöammattiin.

Jotakin muutaVuoden 2018 alussa The Economist -lehti kertoi korkeasti

koulutetuista amerikkalaisista, jotka olivat lähteneet hyvin

palkatuista toimistotöistään ja aloittaneet uuden uran, second career , esimerkiksi rakentajina, leipojina tai keramiikka-am-

mattilaisina. ”Uusi käsityövaltainen talous osoittaa nykyaikai-

sen talousmallin epäonnistumisen ja kenties myös sen tule-

vaisuuden”, sanottiin artikkelissa, jonka otsikko oli ”Crafting

a Life” (vapaasti käännettynä: Oman elämänsä muotoilijat).

1800-luvun puolivälissä vauhtiin päässyt teollistuminen ke-

hittyi käsityön kustannuksella, ja seuraavien vajaan sadan

vuoden aikana moni perinteinen käsityöammatti katosi koko-

naan. Saamme kiittää teollistumista paljosta, ja nykyajan toi-

mistoissa työtään tekevien henkilöiden elintaso on parempi

kuin koskaan historiamme aikana. Kuitenkin, kirjoittaa The

Economist, näemme ”maailman rikkaimmassa osassa elävien

älykkäiden ja menestyvien ihmisten perustavan yrityksiä, joi-

den työt muistuttavat paljolti ammatteja ajalta ennen teollista

vallankumousta. Tämä kertoo paljon ihmisten toiveista ja tar-

peista ja saattaa sisältää myös vastauksia ilmeisten puutteiden

poistamiseksi tai täyttämiseksi tulevaisuudessa”.

Anders Thams oli päässyt pitkälle siinä, mitä mo-

net kutsuvat lupaavaksi uraksi. 31-vuotiaana hän toimi Tans-

kan valtiovarainministeriön virkamiehenä vastuualueenaan

kuntatalous ja byrokratian vähentäminen. Matka sinne oli

käytännössä alkanut jo Thamsin lapsuusaikana. Hänen isänsä

oli tutkija ja äitinsä rehtori, ja siksi pojan akateeminen ura-

valinta oli luonnollinen. Hyvin sujuneen lukion jälkeen hän

jatkoi valtiotieteelliseen, ja kun opinnot sujuivat sielläkin

mallikkaasti, hän sai työtä ensin valtiovarainministeriön alai-

sessa taloushallinnon virastossa ja sitten hyvin tavoitellun vi-

ran itse ministeriössä. Palkkakin oli oikein hyvä. Seuraavaksi

hänen olisi odottanut jatkavan uraansa jonkin valtiollisen eli-

men toimistopäällikkönä.

Mutta tänä aurinkoisena aamupäivänä vuonna 2018 An-

ders Thams istuu penkillä punaisen tiilirakennuksen takapi-

halla Kööpenhaminan Amagerissa. Taustalta kuuluu konei-

den ääniä, ja kun astumme sisään, nenän täyttää sahanpurun

tuoksu. Seiniltä löytyy käytännössä kaikentyyppistä ja -muo-

toista puutavaraa. Olemme Thamsin verstaassa; paikassa,

jossa hän on käyttänyt pääosan ajastaan kuluneina viitenä

vuotena. Hän ei siis jatkanut kiipeämistään uratikkaita ylös-

päin, vaan päätti aloittaa jotakin aivan uutta. Huonekalupuu-

seppänä.

trendit

Ku

vat: P

R

s h a r e 5 4 2 0 1 8 # 0 5

Annika Gustavsson

”Kokoaikaiset työntekijät eivät välttämättä saa ammatistaan

sitä tyydytystä, jota he alun perin odottivat. Työssä saavute-

taan usein vain abstrakteja tuloksia, vaikkapa analyysejä, joista

kyllä tulee tilille mukava pino rahaa, mutta joista voi olla vai-

kea tuntea henkilökohtaista ylpeyttä.”

Kirsten Østergaard on tulevaisuudentutkija ja Firstmove-

yrityksen johtaja. Hän on huomannut erityisesti kolmen, nel-

jän viime vuoden aikana myös Pohjoismaissa vastaavan halun

siirtyä hyväpalkkaisista toimistotöistä vanhanaikaisiin käsi-

työammatteihin. Se on selvästi suurten kaupunkien ilmiö,

mutta demografisissa tekijöissä on silti paljon vaihtelua.

”Yhteistä näille siirtyjille on se, ettei muutosta tehdä niinkään

johtamis- ja ansaitsemismielessä, vaan vaakakupissa painaa

mahdollisuus kehittää ja luoda asioita itse. Työn merkittävyyttä

voi olla vaikeampi hahmottaa toimistotöissä. Tämän vuoksi kä-

sityö on luonnollinen suunta, sillä se antaa käsille konkreetti-

sen tuntuman materiaaliin. Silloin ihminen valmistaa jotakin ja

näkee, kuinka lopputulos muotoutuu.”

Østergaardin mukaan oman työelämän kyseenalaistaminen

on luonnollinen jatke kestävää kehitystä tukevalle ajattelulle,

joka on vallannut alaa vuosituhannen vaihteesta lähtien.

”Se on yksinkertaisesti vastareaktio vuosikausia jatkuneelle

istumiselle nenä kiinni papereissa. Vastareaktio ei kuitenkaan

synny itsestään, vaan sen takana on jokin arvoihin liittyvä

vaje, jota nykyiset työmarkkinat eivät pysty täyttämään. Työn

tekemisen tarve ei ole enää sama kuin aikoinaan, edes 10–20

vuotta sitten. Identiteettipainotteisuus on siirtänyt työn talou-

dellisen merkityksen taka-alalle”, Østergaard sanoo ja jatkaa:

”Ihminen on aina hakenut tekemisilleen syvempää merki-

tystä, entisaikoina identiteetti vain muodostettiin eri asioiden

perusteella. Nykyajan työelämä tarjoaa kuitenkin enemmän

mahdollisuuksia omien arvojen täyttämiseen. Työstä ajatel-

laan nyt hyvin eri tavalla kuin 30 vuotta sitten, mutta monet

yritykset toimivat edelleen silloisten mallien mukaan. Mikäli

työntekijöiden on istuttava työpöytänsä ääressä kahdeksasta

neljään joka päivä, johtajien on löydettävä sille jokin muukin

merkitys kuin tilille maksattava palkka.”

Hyvä makuSitä tunnetta 37-vuotias Miika Lipiäinen ei enää tunnista.

Neljä vuotta sitten hän työskenteli kehitysstrategioiden pa-

rissa kansainvälisen lääkejätin GlaxoSmithKlinen Suomen

osastolla.

”Yhtiön motto oli: ’Do more, feel better, live longer’. Mi-

kään, mitä osastollani tehtiin, ei liittynyt yhtiön varsinaiseen

tehtävään, eli ihmisten parantamiseen. Minusta alkoi tuntua,

että olisin voinut yhtä hyvin olla vaikka IBM:llä tai Walmar-

tilla tai missä tahansa yrityksessä tekemässä samaa työtä. Se

tuntui väärältä. Minulta selvästikin puuttui käytännön yhteys

työn varsinaiseen merkitykseen”, Lipiäinen kertoo.

Kun Lipiäinen alkoi leikitellä ajatuksella silloisen työnsä

vaihtamisesta ruisviskin tislaamiseen, kävi ilmi, että saman-

laisessa tilanteessa oli muitakin. Niinpä hän perusti neljän

ystävänsä kanssa Kyrö Distillery -viskitislaamon Pohjanmaalle

vuonna 2012.

”Monet asiat yhteiskunnassa ja ihan arkielämässämme ovat

kovin abstrakteja ja siten aika vaikeasti ymmärrettäviä. Minulle

on selvästi ollut ratkaisevan tärkeää, että työstäni syntyy jota-

kin, josta voi nauttia ihan konkreettisesti. Ja hyvä maku on jo-

takin, jonka kaikki ymmärtävät.”

Hyvä maku on myös reilun tuhannen kilometrin päässä

Oslon laitamilla omaa panimoaan pyörittävän Leif Klokken,

36, intohimo. Hän perusti Klokk & Co:n vuonna 2016 jätet-

tyään työnsä suuressa öljyalan palveluita tuottavassa ame-

Koruja. Yhden tai kahden kokoaikaisen työntekijän sijaan Annika Gustavssonilla on kolme osa-aikaista. Se on tietoinen valinta, sillä näin he voivat käyttää puolet työajastaan omiin projekteihinsa. Hän uskoo, että työntekijät ovat iloisempia, mikäli heillä on vapaus tehdä luovia asioita työssäkäynnin rinnalla.

Ku

vat: P

R

sh

ar

e

55

2

01

8#

05

rikkalaisyrityksessä TechnipFMC:ssä, jossa hän neuvotteli

öljykenttäsopimuksista Norjan lisäksi usean Afrikan valtion

kanssa. Työpaikka oli houkutteleva, ja hän oli saanut sen

kauppatieteiden opintojensa jälkeen.

”Työ koostui pitkistä ja laajoista prosesseista, joihin liittyi

paljon byrokratiaa. Se oli ensimmäisinä vuosina todella mie-

lenkiintoista ja hauskaa. Pääsin hyödyntämään opinnoista

saamiani tietoja, haasteita riitti jatkuvasti ja urallani oli ke-

hitysnäkymiä. Se oli hienoa. Myös puvulleni oli käyttöä”, Leif

Klokk sanoo ja jatkaa:

”Neuvotteluissa Totalin, Enin ja Statoilin kaltaisten jättiyri-

tysten kanssa voi kestää viisikin vuotta, ennen kuin tuloksia

syntyy ja sopimus saadaan. Ja loppujen lopuksi itse rakenta-

misen suorittaa joku ihan toinen taho. Jonkin ajan kuluttua,

tietylle tasolle päästyään, sitä alkaa tehdä jonkinlaista itse-

tutkiskelua. Mitä sinä oikeastaan haluat saavuttaa? Minua

on kiinnostanut konkreettinen tekeminen aina. Minusta on

mukavaa laittaa ruokaa, kunnostaa taloa ja muuta sellaista.

Niinpä aloin miettiä, pitäisikö työnikin olla sellaista, josta

syntyisi ajankäytön vastineeksi jotakin konkreettista – jotakin

uutta, jonka voisi esitellä ihmisille ja josta voisi saada suoraa

palautetta.”

Mitä jäljelle jääNyt Anders Thamsilla on yritys, Moebe, joka työllistää yhdek-

sän kokoaikaista työntekijää. Yritys muutti äskettäin ensim-

mäisestä, vajaan sadan neliön toimitilastaan kolme kertaa

suurempiin tiloihin. Aluksi, valtiovarainministeriöstä irtisa-

noutumisensa jälkeen, Thams oli kuitenkin täysin aloittelija,

Kirsi Pitkänen

Puulaatikoita. Kirsi Pitkänen työstää ainoastaan suomalaista puuta, ja yrityksellä on muun muassa Design from Finland -merkki korkealuokkaisen suomalaisen muotoiluosaamisen tunnuksena. Yksi hänen suosituimmista design-tuotteistaan on pieni, männystä valmistettu puutuoli ”Tuomaala”. Sen taustalla on vanha saunajakkara, joka kaatui aina, mikäli sitä ei laittanut maahan juuri oikealla tavalla. Pitkänen purki jakkaran osiin ja totesi, että se koostui 17 osasta. Monimutkaisen rakenteen merkitystä näin yksinkertaisessa tuolissa oli vaikea ymmärtää, ja niinpä hän suunnitteli uuden, viisiosaisen version, joka ei kaadu.

ja hänen piti hankkia alan koulutus, ensin itse ja sittemmin

pakollisen oppisopimuspaikan kautta.

”Olen aina ollut nopea oppimaan aivoillani, ja ideoiden

ymmärtäminen on minulle helppoa. Käsillä oppiminen on-

kin sitten ihan toinen juttu. Ymmärrys esimerkiksi siihen,

millaisella hionnalla jokin pinta saadaan kauniiksi, tulee vain

toistamalla toimenpidettä 10 000 kertaa. Se on aluksi äärim-

mäisen turhauttavaa”, Thams sanoo ja jatkaa:

”Mutta se palkitsee kyllä sataprosenttisesti. Minulla oli yk-

sinkertaisesti tarve valmistaa jotakin, jonka toimivuus on mi-

tattavissa. Ja nyt voin sanoa, että huonekalupuusepän hom-

missa tulos on kyllä selvästi nähtävissä. Tuolista näkee heti,

onko se hyvä vai huono. Tuntuu aivan erilaiselta saada val-

miiksi tuoli kuin toimittaa 30-sivuinen raportti eteenpäin.”

Annika Gustavssonilla oli samanlainen tunne toimittuaan

kymmenen vuotta osastopäällikkönä PayExissä, Skandinavian

suurimpiin kuuluvassa maksuratkaisuja tarjoavassa konser-

nissa. Niinpä hän otti vuoden sapattivapaata korusuunnitte-

luun perehdyttäviä opintoja varten.

”Sen vuoden aikana totesin, että olen paljon luovempi kuin

tiesinkään. Se jää helposti huomaamatta, kun ensin istuu toi-

mistossa kahdeksasta viiteen ja saapuu kotiin rättiväsyneenä”,

hän sanoo.

Kun oli aika palata takaisin toimistoon, Gustavssonille val-

keni, että se olisi täysin väärä ratkaisu.

”Sydämen äänestä puhutaan kyllä paljon, mutta luulen, että

useimmat eivät muista kuunnella sitä. Sen sijaan ihmiset kuun-

televat järjen ääntä, joka kertoo, mikä on viisainta. Minun ta-

pauksessani sitä olisi ollut palaaminen vakituiseen ja hyvin

palkattuun työhöni, mutta toista vaihtoehtoa kokeiltuani se ei

enää ollut mahdollista. En olisi saanut siitä samaa tyydytystä,

jonka koen, kun saan idean, yritän toteuttaa sen ja näen sitten

lopputuloksen suhteellisen nopeasti.”

Nyt Gustavsson pitää pientä koruliikettä Gotlannissa, Vis-

byssä, ja hänellä on kolme osa-aikaista työntekijää. Hänelle on

tärkeää nostaa keskustelu korkeammalle eksistentiaalismin

tasolle.

trendit

Ku

va

t: PR

s h a r e 5 6 2 0 1 8 # 0 5

”Se, mihin aikansa käyttää ja mitä siitä jää jäljelle, nousee

vielä merkityksellisemmäksi, kun muistaa, että jonain päivänä

itse kunkin elämä täällä päättyy. Minusta tuntuu todella hy-

vältä, kun luon jotakin konkreettista, jolla on arvoa muille

vielä senkin jälkeen, kun minua ei enää ole.”

Itse aiheutettua työstressiäUusi käsityötalous ei kapinoi työn määrää vastaan. Useimmat

uranvaihdoksen tehneet käsityöläiset tekevät työtä vähintään

yhtä paljon kuin ennen, usein enemmänkin. Tämän allekir-

joittaa myös 50-vuotias Kirsi Pitkänen. Hänen yrityksensä

Laatikkokauppa valmistaa puulaatikoita Tuusulassa Helsingin

lähellä.

”Minulla ei ole kovin paljon vapaa-aikaa,

ja stressitasoni voi välillä olla aika korkea,

mutta stressi on kuitenkin itse aiheutettua. Se

kuuluu elämäntapaan, jonka olen valinnut.

Kukaan ei sano minulle, mitä minun pitäisi

tehdä, tai koska. Voin olla täällä 16 tuntia

päivässä, jos tahdon, mutta jos en jonakin

päivä viitsi, jätän tulematta. Se sopii minulle

todella hyvin”, hän sanoo.

Pitkänen toimi kymmenen vuotta osasto-

päällikkönä Pohjoismaiden suurimpiin tavara-

taloketjuihin kuuluvalla Stockmannilla, mutta

alkoi vähitellen käyttää yhä enemmän ai-

kaansa vanhojen ikkunoiden ja ovien kunnos-

tamiseen isänsä yrityksessä. Kun hän joulun

2013 tienoilla ajatteli antaa asiakaslahjoiksi

puulaatikoita, mistään ei löytynyt tarpeeksi

hienoja. Niinpä hän päätti tehdä ne itse. Puu-

laatikot saivat erittäin hyvän vastaanoton, jo-

ten Pitkänen valmisti niitä lisää, ja jo vuonna

2014 kysyntä kasvoi niin suureksi, että hän

saattoi avata oman kaupan.

”Rakastan puun tuoksua ja puun käyttä-

mistä materiaalina, josta voi luoda jotakin.

Sitähän olen oikeastaan tehnyt koko ikäni,

mutta niin kai se on, että työura vie helposti

mukanaan eikä kovin usein tule ajatelleeksi,

mitä oikeastaan haluaisi tehdä. Eräänä päi-

vänä asia kirkastui minulle: It’s now or never,

jos aion luovalle puolelle siirtyä”, hän kertoo.

Tanskalaisen Moeben suunnitelmissa

on kasvaminen tulevien vuosien aikana. Se

kuitenkin tarkoittaa sitä, että Anders Thamsin

on muutettava nykyistä toimenkuvaansa:

hän on tähän saakka pysytellyt kauempana

entisenkaltaisesta työstä, jossa aika

kului pääasiassa tietokoneen ääressä

vuosiraporttien, selvitysten, palkanmaksujen

ja vastaavien asiakirjojen parissa.

”Äkkiä sitä on taas laskentataulukkojen parissa”, sanoo

Thams ja naurahtaa. Tällä hetkellä hän kehittää toimintoa,

jonka avulla hän ja muut avainhenkilöt voisivat olla vuorotel-

len yhden päivän viikossa kokonaan verstaalla tekemässä työn

luovaa ja vapauttavaa osuutta. Sillä juuri sen vuoksihan hän

teki aikoinaan radikaalin, mutta hänelle oikeaksi osoittautu-

neen muutoksen.

”Olin valtiovarainministeriöaikani loppuvaiheessa todella

epävarma siitä, kuka minä oikeastaan olin. Yksilön identitee-

tille voi merkitä todella paljon, että hän tuntee olevansa tasa-

painossa itsensä kanssa. Voi kuulostaa hölmöltä, mutta kaiken

tämän myötä tunnen olevani enemmän minä.”

”Voi kuulostaa hölmöltä, mutta kaiken tämän myötä tunnen olevani enemmän minä.”Anders Thams

sh

ar

e

57

2

01

8#

05

Norjan länsirannikolla sijaitseva Bergen

tunnetaan paitsi luonnonkauniista kuk-

kuloistaan myös alueen vaihtelevasta ja

sateisesta ilmastosta. Siellä ei koskaan

tiedä, millä hetkellä saa seuraavan sade-

kuuron niskaansa. Sen vuoksi kaupun-

kiin muuttaminen oli jonkintyyppinen

ilmastosokki muotoilija Karine Lunde Trellevikille, 39, ja ekonomi Ros-Mari Tobiassen Gaundalille, 33, kun he tu-

livat Oslosta Bergeniin 10 vuotta sit-

ten. Sokin seurauksena syntyi kuiten-

kin myös naisten yhteinen vaatemerkki

BRGN, jonka trensseiltä ja parkatakeilta

näyttävät mallit ovat nousseet ennätys-

ajassa hyvin suosituiksi.

Konsepti sai alkunsa eräänä lokakuun

iltana vuonna 2014, kun ystävättäret

olivat jälleen kerran vaeltamassa Ber-

genin kukkuloilla. Sateen humistessa

naisten korvissa Ros-Mari Gaundal ky-

syi, oliko hyvännäköisen ja edustuskel-

poisen sadetakin löytäminen Karine

Trellevikillekin vaikeaa. Kyllä kuulemma

oli. Hänkään ei oikein löytänyt muun-

laisia malleja kuin tavallisia urheilu- ja

kumisadetakkeja. Naiset tulivat yhdessä

siihen tulokseen, ettei pitäisi olla mah-

dotonta kehittää sadevaatteita, joissa

käyttäjä ei näyttäisi muoviin käärityltä.

Vuonna 2015 kaksikko rekisteröi vaa-

temerkkinsä ja nimesi sen kaupungin

mukaan, jossa sataa 200 päivänä vuo-

desta. He yhdistivät sadetakkien tekniset

ominaisuudet trenssien tyylikkyyteen,

ja niin myyntiin saatiin vedenpitäviä,

muodikkaita takkeja naisille. Puolessa-

toista vuodessa yrityksen liikevaihto on

kolminkertaistunut, ja sadetakkeja myy-

dään 45 liikkeessä eri puolilla Norjaa.

Nyt norjalaisnaiset aikovat antaa Eu-

roopalle mahdollisuuden selvitä sateista

kuivina ja tyylikkäinä.

Miten ideasta tuli todellisuutta?Karine Trellevik: ”Emme yrittäneet

tehdä sadetakista muodikasta, vaan

käänsimme prosessin toisin päin. Aloi-

tin piirtämällä haluamani takin, ja

teimme siitä vedenpitävän laminoi-

malla materiaalit. Konseptimme läh-

tee siitä, että sadevaate voi oikeasti olla

käytännöllinen ja toimiva ilman, että

tyylikkyydestä tarvitsee tinkiä. Teknii-

kan täytyy toimia, mutta mieluiten nä-

kymättömissä. Ydinajatuksena on, ettei

käyttäjän tarvitse miettiä, koska takki

pitää pukea tai riisua, niin kuin sade-

vaatteiden kohdalla yleensä, koska se

toimii aina kauniina päällysvaatteena.”

Eikö tyylikkyys ole kuitenkin sivuseikka, pääasiahan on, että sadetakki pitää käyttäjän kuivana?Karine Trellevik: ”Ehkä, jos sateita tulee

vain silloin tällöin. Mutta Bergenissä

sade on yleisempää kuin auringonpaiste,

ja monista täkäläisistä tuntuu, että heillä

on sadetakki päällä aina. Itsestäni oli

tosi ärsyttävää pukea kömpelö sade-

takki kauniiden vaatteiden päälle, kun

olin menossa ystävien luokse, kahvilaan

tai teatteriin. Ja kuulemamme mukaan

monet kokevat asian samalla tavalla.

Esimerkiksi kiinteistövälittäjät ja finans-

siväki haluaa pukeutua töissään edusta-

vasti sateesta huolimatta.”

Uskotteko, että sadevaatteillanne on kysyntää Norjan ulkopuolella?Ros-Mari Gaundal: ”Suunnitelmien mu-

kaan kevätmallisto 2019 esitellään myös

Tanskassa, Ruotsissa ja Isossa-Britanni-

assa. Ilmastohan on koko Skandinavian

alueella samankaltainen, pohjoismaisen

epävakainen. Voimme puhua myös poh-

joismaisesta tyylistä, jonka mukaan tak-

kimallistomme on suunniteltu. Iso-Bri-

tannia taas on trenssien kotimaa ja siksi

potentiaalinen markkina-alue meille.”

Karine Trellevik (vasemmalla) ja Ros-Mari Gaundal jättivät vokaalit pois kaupungista,

jossa sataa 200 päivänä vuodesta, ja niin Bergen lyhentyi tavaramerkiksi BRGN.

VEDENPITÄVÄÄ TYYLIÄ

”Idea perustuu siihen, ettei kenenkään tarvitse

miettiä, koska takki pitää pukea tai riisua”

Kahden norjalaisnaisen, muotoilijan ja ekonomin, yhteistyö alkoi eräästä sateisesta vaellusretkestä Bergenin kukkuloilla. Heidän suosittu vaatekonseptinsa BRGN sisältää

vedenpitäviä takkeja, joita ei sadevaatteeksi tunnistaisi.

Kirjoittaja Christoffer Richard Møller/Kuvat Paw Gissel

20

18

#0

5

58

s

ha

re

Näkymätöntä tekniikkaa

Kankaiden sisäpinnan laminointi vedenpitävällä kalvolla mahdollistaa muotoilija Karine Trellevi-kille lähes kaikkien materi-aalityyppien käyttämisen BRGN:in takeissa – myös niissä, joita käytetään yleensä tavallisina muo-dikkaina takkeina. Huppu on sijoitettu kauluksen sisään, joten kukaan ei tiedä, että kyseessä on sadetakki.

2 0 1 8 # 0 5 5 9 s h a r e

I D E A A , J O T K A V O I V A T M U U T T A A M A A I L M A A

9Etkö ehdi lukea koko lehteä? Siltä varalta olemme koonneet tähän muutamia

tämän numeron parhaista ideoista. Nordea Private Bankingin Share-lehti esittelee hienoja ideoita eri puolilta maailmaa, joten edellisiltä sivuilta löydät niitä lisää.

Huonekasvi valaisimena

Tulevaisuudessa et ehkä tarvitse lukulamp-pua, vaan voit siirtää nojatuolin viereen huonekasvin, jonka lehdet tuottavat tarvitsemasi valon. Toistaiseksi tutkijat ovat onnistuneet lisäämään tulikärpäsen entsyymejä isovesikrassiin ja tulokset ovat nähtävissä valona.

Pysytään kuivana

Asumme maapallon sateisessa osassa, mutta sen ei tarvitse estää tyylikästä pu-keutumista. Norjalainen yritys valmistaa vedenpitäviä päällystakkeja, jotka eivät näytä sadeasuilta ja sopivat siksi niin shop-pailukierrokselle kuin työpukeutumiseenkin.

Jaetaan viinikellari

Kööpenhaminassa Carlsberg Byenin kaupunginosassa sijaitsee 500 neliön maanalainen viileä kellari, joka tarjoaa viininharrastajille jakamistalouden kautta paikan omien kallisarvoisten rypälekokoelmien keräilyyn.

Purukumista kumisaappaiksi

Tiedät varmaan, kuinka ärsyttävää on, kun kenkä tarttuu maahan heitettyyn purukumiin? Ongelmaan on tarttunut brittiyritys, joka on alkanut kerätä purkka-jätettä kumisaappaiden ja muovimukien raaka-aineeksi.

Jätevedestä valmistuu olutta

Okei, tämä voi kuulostaa vähemmän miel-lyttävältä, mutta mielikuva on väärä. Ruot-salaisen panimon uudella ”kierrätysoluel- la” halutaan osoittaa, että puhdistettua jätevettä voi käyttää ja samalla säästää maapallon ehtyviä juomavesivarantoja.

Ruohonleikkuu 2.0

Nyt nuorilla on mahdollisuus ansaita en-simmäiset rahansa turvallisesti tekemällä pieniä töitä vieraille ihmisille tai naapureille. Kaikki varaukset ja maksut hoidetaan mo-biilisovelluksen kautta. Ruotsissa Yepstr- sovelluksen käyttäjiä on jo yli 30 000.

Lämmin vastaanotto

Welcome-mobiilisovellus auttaa turvapai-kanhakijoita luomaan kontakteja yrityksiin, organisaatioihin ja ennen kaikkea tavallisiin paikallisiin ihmisiin. Sovellus mahdollistaa avun tarjoamisen myös muuten kuin vaat-teita ja ruokaa antamalla.

Se on kuin possua

… mutta silti kauraa. Nyhtökaura on kuin nyhtöpossua, mutta paljon terveellisem-pää. Kasvissyöjät ihastuivat tuotteeseen heti, kun se tuli Helsingissä myyntiin, ja pian sen löysivät myös lihaa syövät suo-malaiset.

Merten Tesla

Maailman ensimmäinen täysin sähkökäyt-töinen laiva alkaa kuljettaa lannoitteita Norjan rannikolla. Miehittämätön alus kor-vaa 40 000 maantiekuljetusta vuodessa ja tarjoaa sekä halvemman että ilmastoystä-vällisemmän ratkaisun.

Kirjoitta

ja K

aren

Ga

hrn

/Ku

vitus Erik Pontop

pid

an

. Taka

sivun

kuvitu

s on a

ina

uu

den

poh

joisma

isen ku

vittaja

n kä

siala

a. Pontop

pid

an

on 31-vu

otias. H

än

asu

u ja

työskentelee Kööp

enh

am

ina

ssa.