yliopistojen uusi työehtosopimus · 2010-06-17 · kesällä 2010 annetaan normaalit kesälomat,...

19.5.2010

1

www.helsinki.fi/yliopisto

Yliopistojen uusi työehtosopimus

Yleiset määräykset

19.5.2010Henkilöstö- ja lakiasiat/Jaana Sirkiä 1


Sopimuksen soveltamisalaSopimuksen piirissä koko yliopiston henkilöstölukuun ottamatta henkilöitä, jotka yliopisto on nimennyt työnantajan edustajaksi

-työnantajan edustajat keskushallinnosta-työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvat siten esim. laitosjohtajat ja dekaanit

Sopimus ei myöskään koske-tilapäisiä luennoitsijoita tai muita tilapäisiä palkkionsaajia

19.5.2010 2Henkilöstö- ja lakiasiat/Jaana Sirkiä

Työehtosopimuksen yleiset määräykset

19.5.2010

2


tes ei koske sellaisia ta:n ja tt:n väliseen sopimukseen tai ta:n hallintopäätökseen perustuvia etuuksia, jotka eivät ole perustuneet31.12.2009 asti voimassa olleeseen Ves:iinKun työehtosopimuksessa on viitattu työlainsäädännön määräyksiin, eivät nämä tule osaksi työehtosopimukstaTa:lla työn johto-oikeusJärjestäytymisoikeus molemmin puolin loukkaamaton




Työsuhteen keskeytyminenTyösopimuslaissa lyhytaikainen keskeytys enintään viikko: työsuhde yhdenjaksoinenYliopistojen työehtosopimuksessa keskeytys 1 kk tai enintään 30 kalenteripäivää.Koskee työsuhdetta saman työnantajayliopiston, muun kotimaisen yliopiston, siihen rinnastettavan tutkimuslaitoksen tai yliopistosairaalan palveluksessa

-tutkimuslaitos tarkoittaa sellaisia tutkimuslaitoksia, joiden kanssa säännöllistä ”tutkijavaihtoa”



19.5.2010

3


Pykälän tarkoitus on, että tutkimuksen kannalta hyödyllinen siirtyminen eri työnantajien välillä ei esty sen vuoksi, että työsuhteen ehdot katkoksen vuoksi heikkenisivät

-vaikuttaa: sairausajan palkka, vuosilomat irtisanominen

KoeaikaKuten työsopimuslaissa

voidaan sopia työsopimuksessa, ei myöhemmin




-enintään 4 kk-jos määräaikainen alle 8 kk palvelussuhde, enintään puolet työsuhteen kestosta

Koeaikapurku kuten työsopimuslaissa-koeajan kuluessa puolin ja toisin purku-ei irtisanomisaikaa-ei kuitenkaan TSL:n 2.luvun 2§:n 1 kohdassa tarkoitetuilla tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla



19.5.2010

4


IrtisanomisajatEi muutoksia.Työntekijän irtisanoessa: palvelussuhteen kesto enintään 5 v. = 14 päivää. Palvelussuhteen kesto yli 5 v = 1 kk.Työnantajan irtisanoessa palvelussuhteen kestosta riippuen 14 päivää (enintään vuoden palvelusuhde)- 6 kk (palvelussuhde yli 12 vuotta)Ei voida etukäteen toisin sopia työsopimuksessa




Matkakustannukset ja päivärahatLähtökohtana verohallituksen ohjeistuksen mukaiset kustannusten korvauksetMatkapäiväkorvaus (55 €) kuten Ves:in virkamiehiä koskevissa määräyksissä

-jos työnantaja määrää matkustamaan lauantaina, sunnuntaina tai muuna vapaapäivänä-ei makseta, jos työntekijä voi itse päättää matkan ajankohdasta ja matkaan liittyvistä järjestelyistä



19.5.2010

5


Lisäkorvaukset ulkomaan matkojen osaltaMatkaan liittyvät lisämaksut kuten lentokenttäverotViisumimaksut, lääke- ja rokotusmaksutVälttämättömät työmatkan järjestelyihin ja työasioihin liittyvät puhelin- ja telekopiokulut asiallisin perusteinHotellimajoitukseen liittyvä tallelokerovuokraMuut pakolliset edellisiin verrattavat maksut




ErimielisyysneuvottelutKolme tasoa

-työyksikkötason neuvonpito: työntekijä ja esimies-paikallisneuvottelut:työnantajan edustaja ja luottamusmies-liittotason neuvottelut:SivisTa-JUKO, JHL, Pardia/YHL

Työyksikkötason neuvottelu ”epävirallista”Muut neuvottelut vaadittava kirjallisesti neuvottelun kohde yksilöiden



19.5.2010

6


Yliopistojen uusi työehtosopimusVuosilomaa koskevat määräykset



YleistäHyvin vähän muutoksia 1.4.2009 voimaan tulleisiin valtion virka- ja työehtosopimuksen vuosilomamääräyksiinTyöehtosopimuksessa pääsääntöisesti vain vuosilomalaista (162/2005) poikkeavat määräykset-vuosilomalakia ja työehtosopimusta luettava rinnakkainUudet määräykset voimaan 1.3.2010Työsuhteen päättyessä lomat eivät siirry uudelle työnantajalle


Vuosilomaa koskevat määräykset

19.5.2010

7


SoveltamisalaYliopiston henkilöstön vuosilomaetuudet määräytyvät vuosilomalain ja työehtosopimuksen vuosilomamääräysten mukaisestiOpetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöaikamääräysten ja harjoittelukoulujen opetushenkilöstöä koskevien määräysten piiriin kuuluviin henkilöihin sovelletaan vuosilomaa koskevia määräyksiä vain lomarahan osalta




MääritelmiäLomakausi 1.6.-30.9 (toisin kuin VLL)Lomavuosi = kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyyLomanmääräytymisvuosi 1.4-31.3Lomapäivä = arkipäivä

-ei lauantai, sunnuntai, kirkollinen juhlapäivä, jouluaatto, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä



19.5.2010

8


Kokonainen kalenteriviikko kuluttaa vuosilomaa 5 päivääVLL 12,18, 24 arkipäivää = yliopistojen työehtosopimuksessa 10,15, 20 arkipäivääTäysi lomanmääräytymiskuukausi = vuosilomaan oikeuttava kalenterikuukausiSäästövapaa on lomavuoden lomapäivistä myöhemmin pidettäväksi sovittu loman osa




Vuosiloman pituus ja ansaintaTyöntekijällä ollut lomanmääräytymisvuoden päättyessä alle vuosi HY:n tai muun yliopiston välitöntä palvelusta

Kk: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11Lp: 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22



19.5.2010

9


Työntekijä ollut lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä välittömästi HY:n, muun suomalaisen yliopiston tai yliopistoon verrattavan tutkimuslaitoksen taikka yliopistosairaalan palveluksessa vähintään yhden vuoden tai 12 lomanmääräytymiskuukautta

Kk: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12Lp: 3 5 7 10 13 16 19 21 24 26 28 30




Työntekijällä on ennen lomakauden alkua (viim 31.5.) vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään 15 vuottaJos työntekijä ennen lomavuoden päättymistä (31.12) saavuttaa em. Pidemmän lomaan oikeuttavan palvelusajan, saa hän lomanpidennyksen (myös lomaraha). Pidennys on pidettävä ennen seuraavan vuoden kesäkuun 1.päivääKk: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12Lp: 3 6 9 11 15 18 22 25 28 31 34 38



19.5.2010

10


15 vuoden palvelusajan laskeminenOtetaan huomioon päätoiminen palvelus1.Oman yliopiston palveluksessa2.Muun suomalaisen yliopiston palveluksessa3.Suomen valtion palveluksessa (ei varusmiespalvelus/siviilipalvelusaika, kriisienhallinta- ja rauhanturvatehtävien aika tai työstävapautusaikamuuten kuin sairauspoissaolon tai TSL:n 4 luvun 1§:n mukaisten perhevapaiden ajalta4.Muun työnantajan palveluksessa koti/ulkomailla kun tehtävistä olennaista hyötyä. Ta päättää.




Palvelusaikaa on aika, jonka työntekijä on työssä, sekä poissaoloaika, jolta on maksettu palkkaa tai sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia.Aiemmasta työkokemuksesta kertynyt vuosilomaan vaikuttava palvelusaika todetaan työsuhteen alkaessa. Työntekijän esitettävä selvitys. Jos selvitys esitetään myöhemmin, otetaan huomioon siitä lähtien kun selvitys esitetty. Pätevästä syystä myös takautuvasti.Päätoimisuus: työaika vähintään 20 tuntia/viikko tai 50 % kokonaistyömäärästä.Osa-aikaisella huomioidaan työajan suhteellinen osuus kokoaikatyöstä



19.5.2010

11


Vuosiloman ansaintasäännöt14 päivän ansaintasääntö:

-täysi lomanmääräytymiskuukausi kun vähintään 14 työpäivää/työssäolon veroista päivää. Työajan oltava kaikkinakalenterikuukausina 14 pvää

35 tunnin ansaintasääntö:-täysi lomanmääräytymiskuukausi kun vähintään 35 työtuntia/työssäolon veroista tuntia




Vapaajärjestelyn piirissä olevat:-ei kuulu kummankaan edellämainitun säännön piiriin, eli työsopimuksen mukaan tekevät alle 14 päivää ja 35 tuntia.Lyhyet määräaikaiset sopimukset, joiden välillä keskeytyksiä.



19.5.2010

12


Työssäolon veroinen aikaVLL 7§: Poissaolot, joilta lain mukaan palkanmaksuvelvollisuus (esim. vuosiloma) tai työntekijä estynyt tekemästä työtä (esim äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa, sairausloma, opintovapaa 30 tp jne)

Tes 3:6 : VLL:n 7 § lisäksi työssäolon veroista :kun työnantaja maksaa palkan tai ansionmenetyksen korvausta (ay-koulutus, henkilöstökoulutus, lomarahan vaihtovapaat, ylityövapaat jne)




Sopimus vuosilomaetuuksien siirtämisestäVLL 18 §Sovittaessa uudesta määräaikaisesta työsopimuksesta voidaan samalla sopia siitä, että ennen työsuhteen päättymistä kertyneet vuosilomaetuudet siiretäänannettavaksi seuraavan työsuhteen aikana

-tarkoittaa sekä lomaoikeutta että vuosilomakorvaustasovittava ennen määräaikaisen työsopimuksen päättymistä kirjallisesti



19.5.2010

13


LomarahaMaksetaan heinäkuun palkan yhteydessä kesäkuun palkan mukaanKun työntekijä siirtyy osa-aikaeläkkeelle, maksetaan lomaraha siirtymähetkeen mennessä kertyneiltä lomapäiviltä, siirtymähetken palkan mukaanKuukausipalkkaisen lomaraha on 4,5 tai 6 % maksukuukautta edeltävän kuukauden kuukausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä




Muissa palkkausmuodoissa lomaraha on 50 % (10 §:n mukaisesta) lomapalkastaMyös kokonaistyöaikajärjestelmän piirissä olevat ovat oikeutettuja lomarahaanLomarahan vaihtaminenSovittava huhtikuun loppuun mennessäJokaista vapaaksi vaihdettua työpäivää kohden lomarahaa vähennetään 4,4 % kuukausipalkastaLomarahavapaa annetaan maksuvuoden tai sitä seuraavan kalenterivuoden aikana



19.5.2010

14


Vuosiloman antaminenTa määrää ajankohdan lomakausien puitteissaTt:n henkilökohtainen kuuleminen ennen loman ajankohdan määräämistä (esim. lomalistat)

-toiveita noudatettava mahdollisuuksien mukaan-tasapuolinen kohtelu lomien sijoittelussa

Ilmoitus ajankohdasta 1 kk ennen, mikäli mahdollista, mutta vähintään 2 viikkoa ennen.Ta:n ilmoitus on sitova

-mahdollinen korvausvelvollisuus




Vuosiloman antaminenPääsääntö: kesä-/talviloma annettava yhdenjaksoisena (kesäloma = 20 arkipäivää, sijoitettava lomakaudelle)Kesäloma voidaan jakaa, mikäli

-välttämätöntä työn käynnissä pitämiseksi-sovitaan-yksi loman osa vähintään yhdenjaksoisesti 10 päivää (= 2 viikkoa)

Talviloma voidaan jakaa vain sopimalla



19.5.2010

15


SäästövapaaVLL 27 § ja TES 13 §Edellyttää kirjallista sopimustaSäästövapaaksi voidaan siirtää vuosilomasta 15 päivää ylittävä osuus. Työntekijällä kuitenkin oikeus säästää 20 päivää ylittävä osa, jos siirrosta ei ta:llemerkittävää haittaa.Annettava viimeistään 5 vuoden kuluessa sen lomavuoden päättymisestä, jonka vuosilomasta säästövapaa on säästetty




Vuosilomapäivien kuluminen osa-aikatyössä TES 7 §Osa-aikatyössä, jossa työtä tehdään muutoin kuin säännöllisesti päivittäin lyhennettynä työaikana, ja työntekijä on lomalla kaikki tasoitusjaksoon kuuluvat työpäivät, kuluu lomapäiviä tasoitusjakson arkipäivien lukumäärä



19.5.2010

16


Loma kertyy vastaavasti kuin kokoaikaisella työntekijällä taulukoiden mukaisestiVuosilomat pidettävä pääsääntöisesti täysinä kalenteriviikkoinaLomapäiviä kuluu samassa suhteessa kuin kokoaikaisellakin työntekijällä

osa-aikatyö 3 päivää viikossa, viikko lomaa kuluttaa 5 lomapäivää




Esimerkkejä Työssä joka päivä (4 tuntia)

Yksi viikko lomaa = 5 lomapäivääYksi päivä lomaa = 1 lomapäivä

Viikko töitä – viikko vapaata / kaksi viikkoa töitä – kaksi vapaata

Tarvittaessa lomien laskeminen murto-osinaYksi viikko lomaa = 10 lomapäivääYksi päivä lomaa = 2 lomapäivää



19.5.2010

17


3 viikkoa töitä – 2 viikkoa vapaata Suhdeluku on 25/15Viikko lomaa = 8,33 lomapäivääYksi päivä lomaa = 1,67 lomapäivää Samaa voidaan soveltaa myös arkipyhien työajan lyhennykseen




Siirtyminen vuosilomajärjestelmästä kokonaistyöaikajärjestelmään (TES 5 luku 10 §)Voimaantulo ja siirtymäsäännöksetJärjestelmään siirtyvien osalta sovelletaan 1.8.2010 lukien1.4.2009 jälkeen ansaitut vuosilomat katsotaan pidetyiksi siirryttäessä tähän työaikajärjestelmään 1.8.2010

Kesällä 2010 annetaan normaalit kesälomat, muut lomat ”sulautuvat” kokonaistyöajan sisään



19.5.2010

18


Lomanmääräytymisvuoden 1.4.2008 – 31.3.2009 ajalta ja sitä ennen ansaitut, mutta vielä pitämättä olevat lomat tulee vahvistaa pidettäväksi 31.5.2010 mennessä

Jos tämä ei mahdollista, lomat korvataan erikseenKorvaaminen voi koskea esim. perhevapaatilannetta

Siirtyvien vuosilomat: Siirtymisen ei ole tarkoitus puolin eikä toisin johtaa kohtuuttomuuksiin tai tilanteisiin, että ansaitut lomat jäisivät pitämättä tai että niitä pidettäisiin enemmän, kuin mitä olisi pidetty ilman muutosta.




Soveltamisohje:Jos työntekijälle ei voida antaa kesälomaa 31.7.2010 sen vuoksi, että työntekijä ei ole työssä, tulee kesälomaa koskeva osuus (4-5 viikkoa) korvata rahana tai ottaa huomioon työsuunnitelmassa työaikaa lyhentävänä aikana.Jos henkilön työsuhde on päättymässä esim vuoden 2010 aikana, voidaan sopia, että hän ei siirry kokonaistyöaikaan (yhteys henkilöstö- ja lakiasioihin)Kaikkia tilanteita varten ei voida etukäteen määritellä tulkintaohjetta = tapauskohtainen harkinta



19.5.2010

19



Poissaolot



Sairauspoissaolot

Sairausajan palkallisuutta koskeva säännöstö uudistettu

-virka- ja työsuhteisten erilaisten määräysten uudistaminen-uudet määräykset voimaan 1.3.2010


Poissaolot

19.5.2010

20


Palkallisen jakson pituus (TES 3:5)Työsuhteen kesto alle 1 kk,Palkallisen jakson enimmäispituus1+9 arkipäivää, 50 % palkasta 1 kk – alle 1 vuotta40 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 % palkasta kuitenkin yhteensä enintään 365 kalenteripäivän ajan1 vuotta – alle 5 vuotta50 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 % palkasta kuitenkin yhteensä enintään 365 kalenteripäivän ajan5 vuotta -60 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 % palkasta kuitenkin yhteensä enintään 365 kalenteripäivän ajan


Poissaolot


• Jos työkyvyttömyys jatkuu keskeytyksettä yli vuodenvaihteen, palkka maksetaan samalla perusteella koko poissaolon ajalta

• Poissaolo on yhdenjaksoinen, jos työntekijä työhön palattuaan sairastuu samaan sairauteen, ennen kuin ollut työssä vähintään 16 työpäivää

– Lasketaan siis todellisia työpäiviä lomapäiviä, pyhäpäiviä yms. ei oteta huomioon 16 työpäivän aikaa laskettaessa

– Esim. henkilö on palannut töihin 12.3.2010, jolloin kiirastorstai 1.4.2010 on ollut hänen 15. työssäolopäivänsä. Jos henkilö pääsiäispyhien jälkeen pitää lomaa ajalla ti 6.4. – pe 9.4., vasta maanantai 12.4.2010 on hänen 16. työssäolopäivänsä


Poissaolot

19.5.2010

21


• Laskennallisen vuosiloman aikaa ei lasketa mukaan 100% palkan päiviä laskettaessa, mutta ne lasketaan mukaan 365 päivän ajanjaksoa määriteltäessä

• Työntekijöillä, jotka ovat olleet yliopiston palveluksessa 31.12.2009 ja joiden työsuhde jatkuu keskeytyksettä, 31.12.2009 kertynyt palvelusaika lasketaan hyväksi kokonaisuudessaan

– Mukaan lasketaan 31.12.2009 voimassa olleen VES:n mukainen palvelussuhdeaika

– Jos työntekijä lähtee ”oikeasti” pois yliopiston palveluksesta, jäädytetty aika menetetään


Poissaolot


• Toisen kotimaisen yliopiston, yliopistoon verrattavan tutkimuslaitoksen ja yliopistosairaalan palvelus otetaan huomioon työsuhteen kestossa– Palvelus on yhdenjaksoinen, jos keskeytys on ollut

enintään 30 kalenteripäivää tai yhden kalenterikuukauden

• Oikeutta sairausajan palkkaan ei ole, tai sitä voidaan alentaa, jos työntekijä itse tai toisen avulla tarkoituksellisesti aiheuttanut sairauden, vian tai vamman tai estänyt sen parantumisen– samoin, jos työntekijän törkeä huolimattomuus

myötävaikuttanut sairauden syntymiseen


Poissaolot

19.5.2010

22


• Erotettava oikeus olla pois ja velvollisuus maksaa palkkaa– Päivärahaoikeuden myöntämän tahon ratkaisu määrittää

• Jos työntekijä sairastuu kesken työpäivän, tältä päivältä maksetaan työpalkka ja sairausajan palkka vasta seuraavasta päivästä lukien

• Palkallisen jakson enimmäispituus ei sinänsä riipu siitä, onko poissaolon syynä yksi vai useampi peruste– Muistettava kuitenkin 16 päivän sääntö


Poissaolot


Työntekijän työsuhde kestänyt yli 5 vuotta, sairauspoissaoloon yhdenjaksoinen ja kestää yli vuoden, esimerkiksi 1.6.2010 – 31.8.2011 välisen ajan:

1.6.2010-30.7.2010 60 pv 100%

31.7.3010-31.5.2011 305 pv 75%

1.6.2011-31.8.2011 ei palkkaa


Poissaolot

19.5.2010

23


• Työntekijän työsuhde kestänyt yli 5 vuotta ja hänellä on useita sairauspoissaoloja, joista viimeinen jatkuu toistaiseksi:

• - 2.12.2011 – 29.2.2012

- 1.5.2012 – toistaiseksi (yli vuoden vaihteen 2012 / 2013)

2.12.2011-31.12.2011 30 pv 100%

1.1.2012-30.1.2012 30 pv 100%

31.1.2012-29.2.2012 30 pv 75%


Poissaolot


Työntekijä välillä töissä (yli 16 päivää), sairas taas

1.5.2012-30.5.2012 30 pv 100%31.5.2012-1.3.2013 275 pv 75%2.3.2013- ei palkkaa


Poissaolot

19.5.2010

24


SiirtymäsäännöksetTyöntekijälle 1.1.2010 – 28.2.2010 välisenä aikana maksettu sairausajan palkallinen jakso otetaan huomioon laskettaessa 40, 50, 60 tai 90 päivän palkallisia jaksoja sekä 365 kalenteripäivän ajanjaksoa laskettaessa

Jos henkilö on tämän sopimuksen voimaan tullessa poissa työstä sairauden vuoksi, hänen oikeutensa 31.12.2009 voimassa olleen valtion virka- ja työehtosopimuksen mukaiseen täyteen palkkaan ei tämän sairauden osalta väheneTES:n säännöksiä aletaan soveltaa 1.3.2010 alkaen


Poissaolot


• Siirtymätilanteessa sairausajan palkkaa käsiteltäessä kiinnitettävä huomiota mm. seuraaviin seikkoihin:

– Koska palvelussuhde on alkanut– Koska sairauspoissolo on alkanut– Onko sairauspoissaolo jo päättynyt – vai onko poissaolo jatkunut yhdenjaksoisena

1.3.2010 yli• Onko poissaolo 1.3.2010 ollut palkaton vai ei


Poissaolot

19.5.2010

25


Palkka kuntoutusajalta (TES 3:13)

Työntekijän työkyvyn palauttamiseksi välttämättömän lääkinnällisen kuntoutuksen, kuntoutustutkimusten ja kuntoutusselvitysten ajalta maksetaan palkka sairausajan palkkaa koskevien edellytysten ja määräysten mukaisesti.


Poissaolot


PerhevapaatUutta:

-palkallinen isyysvapaa 6 pv (ma-la)-tilapäinen hoitovapaa palkallinen 4 pv-ottoäiti-ottovanhempi


Poissaolot

19.5.2010

26



työaika



Viikkotyöaika poistuu, muulle henkilöstölle yhteinen työaika 1.8.2010 lukien

-7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa-36 tuntia 15 minuuttia viikossa

Ylityötä on 7 tunnin 39min/ 38 tunnin 15 min jälkeen tehty työ

-siihen saakka lisätyötä-ilta-, yö- ja vuorotyökorvaukset ennallaan


Työaika

19.5.2010

27


Tutkimushenkilöstö kokonaistyöaikaan 1.8.2010 lukien.Ei perustutkinto-opiskelijat (tutkimus- ja opetusavustajat)Yliopisto voi määritellä tehtävät, jotka luonteensa vuoksi (tehtävät, jotka edellyttävät työskentelyä yliopiston tiloissa, kiinteänä työaikana) jäävät kokonaistyöajan ulkopuolelleSopimukseen sisällytetty tietokoneiden valvomattoman käytön tarkkailu- ja korjaustoimenpiteet ja niiden korvaaminen (TES 4:20).


Työaika


Liukuva työaika jatyöajanseuranta

10.5.2010Henkilöstö ja lakiasiat 54

19.5.2010

28


• Yliopiston henkilöstöpoliittisessa ohjelmassa (07-09) asetettiin tavoitteeksi 2007-2009 kaudelle, että koko muu henkilöstö siirtyy noudattamaan liukuvaa työaikaa ja työajanseurantaa

• Käsitelty useaan otteeseen yliopiston yhteistoimintaneuvostossa

• Periaatteet käsitelty 16.9.2009

• Rehtorin päätös

10.5.2010 55Henkilöstö ja lakiasiat

Liukuva työaika - taustaa


• Liukuvan työajan piirissä kaikki muun henkilöstön piiriin kuuluvat

• Ei opetus- ja tutkimushenkilöstö

• Tarkoitettu omaehtoiseen liukumiseen• Ylityöt edelleen erikseen ylityömääräyksellä

• Saldon maksimikertymä +40 tuntia • ”Leikkuri” +20 tuntia ylittävältä osin 3 kk:n välein poistunut• 40 tuntia ylittävä osa ei kerry

• Suurin sallittu negatiivinen kertymä -5 tuntia


Liukuva työaika - pääperiaatteet

19.5.2010

29


• Ensisijassa kertynyttä työaikaa pyritään pitämään vapaa-aikana normaalien liukumien kautta

• Jos saldoa on kertynyt huomattavasti eikä normaalien liukumien kautta pitäminen onnistu, saldovapaa

• Enintään 5 vapaapäivää vuodessa• Yhden yksittäisen päivän pitäminen edellyttää +15 tunnin työaikasaldoa• Kahden peräkkäisen päivän pitäminen edellyttää +25 tunnin työaikasaldoa• Voidaan yhdistää lomaan• Saldovapaa ei koskaan saa haitata henkilöstön normaalien vuosilomien pitämistä




• Esimiehelle raportit kuukausittain• Esimiehellä velvollisuus seurata tilannetta ja puuttua sekä suureen + että – saldoon

• Liukumat • Aamuliukuma 7.00 – 9.00• Lounasliukuma 10.30 – 13.30• Iltaliukuma 14.45 – 20.00 • Poikkeukselliset liukumat tietyissä tehtävissä (tekninen osasto, tilojen avoinnapito, kirjasto) räätälöidään tarpeiden mukaan



19.5.2010

30


• Mahdollisuus leimata eri kampuksilla ja eri kiinteistöissä, jos työtehtävät niin edellyttävät

• Perusleimaukset: sisään, ulos, matka sisään, matka ulos, sairas, loma, oma asia



yliopistojen uusi työehtosopimus · 2010-06-17 · kesällä 2010 annetaan normaalit kesälomat,...

Documents