Ympäristövastuun mittareiden raportti H1/2011

1

SISÄLLYSLUETTELOKatsaus Elisan ympäristövastuuseen 3Avainluvut H1/2011 4ICT ilmastonmuutoksen ehkäisijänä 5Elisan ympäristövastuun tavoitteet 6Mittauksen toteutus ja luotettavuus 7Mittarit 8 Elisan asiakkaiden CO2-päästösäästöt 8 Asiakkaiden virtuaalineuvottelut 8 Pilvipalvelut 10 Päätelaitteiden kierrätys 11 Elisan omat CO2-päästösäästöt 12 Liikkuvan työn ratkaisut 12 Konesalit 15 Vekkolaskutus 16 Muut energiatehokkuuden mittarit 17 Matkapuhelinliittymän käytön päästöt 17 Radioverkon CO2-päästöt 17Mittauksen tulokset 18Johtopäätökset 19Liitteet 21 LIITE 1: Riippumaton varmennusraportti 21 LIITE 2: Päästöt 2010 23 LIITE 3: Riippumaton varmennusraportti (Päästöt 2012) 27Lähteet ja lisätietoa 29

Tämä on toinen Elisa Oyj:n ympäristövastuun mittareiden laskennan raportti. Laskenta on ajanjaksolta H1/2011 (1.1.2011–30.6.2011). Raportin tarkoituksena on mahdollisimman avoimesti esitellä Elisan CO2 päästösäästöjen laskenta ja laskennan tulokset. Seuraava laskenta toteutetaan ajanjaksolta H2/2011 (1.7.2011–31.12.2011). Raportointikaudella H1/2011 ei ole sellaisia merkittäviä muutoksia Elisan toi-minnassa, jotka oleellisesti vaikuttaisivat laskennan tuloksiin vertailtaessa viimeksi raportoituun kau-teen H2/2010. Laskennat jotka viittaavat aikaisempiin ajanjaksoihin on uudelleenlaskettu samoilla päästökertoimilla kuin ajanjaksolla H1/2011.

Raportti on julkaistu myös englanninkielisenä ja se on luettavissa osoitteessa: www.elisa.com.

Elisan ympäristövastuun yhteyshenkilö:Kimmo PentikäinenJohtaja, tutkimusyhteistyö ja ympäristövastuuPuh. 050 506 5412E-mail: kimmo.pentikainen@elisa.fi

KATSAUS ELISAN YMPÄRISTÖVASTUUSEEN Maapalloa uhkaa ilmastokriisi, mutta vielä on mahdollista vaikuttaa: omilla valinnoillamme on mer-kitystä. ICT-alalla on mahdollisuus vähentää välillisesti kaikkien kasvihuonekaasupäästöjen määrää vuoteen 2020 mennessä jopa 15 prosentilla.

Elisa haluaa olla mukana luomassa vähähiilistä yhteiskuntaa. Tähän tavoitteeseen pääsemme inno-voimalla ICT- ja online-palveluja, jotka pienentävät asiakkaiden ja Elisan hiilijalanjälkeä. Tavoitteiden toteutuminen varmistetaan jatkuvalla mittaamisella ja arvioinnilla. Asiakkaiden hiilijalanjäljen pie-nentäminen ohjaa Elisan ympäristövastuun liiketoimintayksiköiden operatiiviseen toimintaan ja on osa yhtiön liiketoimintamahdollisuuksia

Ympäristöstä huolehtiminen kuvastaa yhtä Elisan keskeisistä arvoista, vastuullisuutta. Ympäristö-vastuu merkitsee meille pitkäjänteistä ja läpinäkyvää toimintaa ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Elisan päämääränä on toimia esimerkkinä ja kannustaa suomalaisia vastuullisuuteen.

Elisan palvelut virtuaaliratkaisuista älypuhelimiin tarjoavat asiakkaille mahdollisuuden toteuttaa omaa ympäristövastuutaan sekä toimia samalla kustannustehokkaasti.

Keväällä 2011 Elisa julkaisi ensimmäisenä operaattorina palveluidensa päästösäästöluvut. Tämä on toinen ympäristövastuun mittareiden laskennan raportti. Laskenta on ajanjaksolta H1/2011. Luo-tettavien laskentamenetelmien avulla Elisa voi osoittaa hiilidioksidivähennykset konkreettisina lukuina. Laskennan tulokset varmennetaan ulkopuolisella riippumattomalla asiantuntijalla. Elisan palveluiden laskennalliset päästösäästöt ensimmäisen vuosipuoliskon aikana olivat 6 914 tCO2 - li-sääntyen 105 prosenttia edelliseltä raportointikaudelta H2/2010. Radioverkon päästöt liittymää kohden vähenivät 24 prosenttia ja suhteutettuna pakettidatavolyymiin yli 55 prosenttia suhteessa vertailukauteen H2/2009.

Veli-Matti Mattilatoimitusjohtaja

2 3

ICT-ALA ILMASTONMUUTOKSEN EHKÄISIJÄNÄSeisomme tienhaarassa. Nykyisellä toiminnallamme maapallo uhkaa ajautua ilmastokriisiin. Tien-haarassa voi vielä valita mihin suuntaan elinympäristömme ja maailmamme kehittyy. Elisa on va-linnut ympäristöä ajattelevan tien. Elisa haluaa olla mukana luomassa uusia mahdollisuuksia kohti vähähiilistä yhteiskuntaa ja kestävää kehitystä. Elisalle on tärkeää, että asiakkailla on mahdollisuus käyttää vähähiilisiä palveluita. Elisa haluaa toimia vastuullisesti ja esimerkillisesti ympäristöasioissa.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli eli IPCC, on julkaissut neljä laajaa arviointiraporttia (Assesment Report). Raportteihin kootaan tieto ilmastonmuutoksen tieteellisestä perustasta, vaikutuksista, sopeutumisesta ja hillitsemisestä, niin luonnontieteellisestä, sosiaalisesta kuin taloudellisesta nä-kökulmasta tarkasteltuna. Viimeisin raportti valmistui vuonna 2007. Sen mukaan maailman kasvi-huonekaasujen määrä on kasvanut 70 % tarkasteluajanjaksolla 1970–2004. Jos päästöt jatkavat ny-kytasolla, tai sen yläpuolella, lämpenemisen vauhti kiihtyy. Skenaarioiden mukaan ilmasto lämpenee kahden seuraavan vuosikymmenen aikana 0,2 astetta vuosikymmenessä. Vaikka kaikki kasvihuone-kaasujen ja aerosolien pitoisuudet vakautettaisiin vuoden 2000 tasolle, ilmasto lämpenisi vielä 0,1 astetta vuosikymmenessä. (IPCC, 2007).

Suurin osa kasvihuonepäästöistä muodostuu energiatuotannosta. Mitä vähemmän käytämme ener-giaa sähköön ja lämmitykseen, sitä vähemmän energiaa tarvitsee tuottaa polttamalla fossiilisia polt-toaineita. Samoin mitä vähemmän matkustamme polttoainetta käyttävillä kulkuneuvoilla, kuten au-tolla tai lentokoneella, sitä vähemmän kulkuneuvot aiheuttavat päästöjä.

Suomessa sähköstä tuotetaan noin kolmasosa fossiilisilla polttoaineilla ja pyrkimyksenä on aktiivi-sesti vähentää tämän osuutta. Helpoiten tämä onnistuu vähentämällä energian kulutusta.

Yhteiskunta pyrkii omalta osaltaan ohjaamaan ihmisiä kohti kestävämpää kulutusta ja energiantuo-tantoa, mutta erityisessä asemassa ovat yritykset, koska he voivat tarjota uusia tapoja toimia ympä-ristöystävällisemmin ja valmistaa tuotteita ja palveluita vähemmällä määrällä energiaa.

Tele- ja viestintäliikenne alalla (ICT-ala) on keskusteltu viime aikoina ICT-alan roolista ilmastonmuu-toksen hillitsemiseksi. ICT-alan päästöt ovat noin kaksi prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä ja ne ovat yhtä suuret kuin lentoliikenteellä. Päästöjen arvioidaan nousevan 3-4 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Kuitenkin ICT-alan tuottamilla tuotteilla ja palveluilla tullaan pääsemään maailman-laajuisesti jopa 7.8 GtCO2e päästösäästöihin vuonna 2020. Tämä määrä on viisinkertainen ICT-alan omaan hiilijalanjälkeen verrattuna. ICT-ala voi vaikuttaa tarjoamalla tuotteita ja palveluita, jotka aut-

AVAINLUVUT H1/2011

Laskennat jotka viittaavat aikaisempiin ajanjaksoihin on uudelleenlaskettu samoilla päästökertoimilla kuin ajanjaksolla H1/2011.

tCO2 H1/2011 H2/2010 H2/2009Päästösäästöt -6,914 -3,365 -979

          

Säästöt suhteessa Elisan H2/2009 hiilijalanjälkeen -15% -8% -2%       

     Asiakkaiden virtuaalineuvottelut -3,878 -832 194Pilvipalvelut -450 -295 0Päätelaitteiden kierrätys 0 -104 0Elisan asiakkaiden CO2-päästösäästöt -4,328 -1,231 -194       Liikkuvan työn ratkaisut      (etätyö, virtuaalineuvottelut ja tilatehokkuus) -1,387 -1,175 n/aKonesalit -1,096 -959 -785Verkkolaskutus -103 n/a n/aElisan omat CO2-päästösäästöt -2,586 -2,134 -785       Muut energiatehokkuuden mittarit

   Radioverkon CO2-päästöt/Gtavu 0.64 0.65 1.83Matkapuhelinliittymän käytön CO2-päästöt/liittymä 2.49  2.54 3.27

4 5

MITTAUKSEN TOTEUTUS JA LUOTETTAVUUSElisan hiilijalanjäljen laskenta perustuu kasvihuonekaasuprotokollaan (The Greenhouse Gas Proto-col, GHG), jonka ovat kehittäneet World Resources Institute ja World Business Council for Sustainab-le Development. Tämä on nykyisen tiedon valossa paras laskentamenetelmä. Lisäksi laskennassa hyödynnetään standardia ISO 14064–1:2006 (Greenhouse gases - Part 1) sekä huomioidaan tuleva standardi- ja ohjeistuskehitys.

GHG-protokollan laskennan ja raportoinnin taustalla ovat yleiset yritysten taloudellisten tunnuslu-kujen laskennassa ja raportoinnissa käytettävät periaatteet. Näitä ovat: relevanssi, kokonaisvaltai-suus, johdonmukaisuus, läpinäkyvyys ja tarkkuus.

Relevanssilla tarkoitetaan sitä, että laskennan tulosten tulee heijastaa todellisia hiilidioksidipäästö-jä ja että raportti sisältää informaatiota, jota voidaan käyttää päätöksenteon tukena sekä sisäises-ti että ulkoisesti. Kokonaisvaltaisuudella tarkoitetaan sitä, että laskennassa pitää huomioida kaikki päästöjen lähteet, jotka ovat rajauksen sisällä, mahdollisimman kattavasti. Jos jotain rajataan ulko-puolelle, pitää siitä kertoa ja rajaus pitää perustella. Yleistettävyys taas tarkoittaa sitä, että käyte-tään laskennassa sellaista laskentatapaa, jota voi käyttää laskennasta toiseen. Näin saadaan vertail-tavissa olevia lukuja. Läpinäkyvyydellä tarkoitetaan sitä, että kaikki asiat perustetaan tosiasioihin ja ollaan johdonmukaisia. Oletukset kirjoitetaan ylös ja tietolähteet ovat näkyvissä (The Greenhouse Gas Protocol).

Elisa on ottanut laskennan yleiset periaatteet huomioon laskennassaan. Laskennan rajaukset on määritelty toiminnoille siten, että ne parhaiten vastaavat Elisan toimintaa, tuotteita ja palveluita. Laskenta on toteutettu siten, että menetelmä on läpinäkyvä ja todennettavissa kolmannen osa-puolen toimesta. Laskennan kaikki oletukset ja vaiheet on raportoitu selkeästi. Tiedonkeruu- ja raportointijärjestelmien luotettavuus ja olemassa olevat kontrollit sekä tietojen laskentatapaan ja tiedonkeruuseen liittyvät riskit on arvioitu kolmannen osapuolen toimesta. Tulokset on laskettu standardin ISO 14064–1:2006 mukaisesti, jolloin se on tarvittaessa verifioitavissa standardin ISO 14064–3:2006 (Greenhouse gases - Part 3) mukaisesti. Laskennassa asiantuntijana käytettiin Gaia Consulting Oy:tä.

Mitattu lopputulos on varmennettu ulkopuolisella riippumattomalla asiantuntijalla. H1/2011 las-kentojen osalta varmennuksen suoritti PricewaterhouseCoopers Oy. Tavoitteena oli varmentaa hiilijalanjäljen laskennan tietojen oikeellisuus ja tukea siten Elisan ympäristövastuuta laskenta- ja raportointiprosessissa sekä sen kehittämisessä. Varmentaminen sisälsi arvioinnin hiilijalanjäljen las-

tavat kohti energiatehokkaampaa yhteiskuntaa (Smart 2020, 2008). Tällaisia ratkaisuja ovat esimerkiksi älykäs energiaverkko, älykäs liikenne, etäkokoukset ja etätyö (Liikenne ja viestintävirasto, 2010)

ELISAN YMPÄRISTÖVASTUUN TAVOITTEET Elisalaiset haluavat pysäyttää ilmastonmuutoksen. Ympäristöstä huolehtiminen kuvastaa erityisesti Eli-san keskeistä arvoa: vastuullisuutta. Laadukas ympäristövastuu on pitkän tähtäimen teko. Päämääränä on, että tulevaisuudessa Elisa on ympäristövastuussa erinomaisuuden ja laadun esimerkki. Se ei kuiten-kaan tapahdu hetkessä, vaan vaatii laatutavoitteita ja kärsivällisyyttä.

Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen tavoite on yhteneväinen Elisan arvojen kanssa. Haluamme, että tulevaisuudessa Elisan asiakkaat ja työntekijät ovat merkittävästi tyytyväisempiä, Elisan toiminta on vastuullisempaa ja suorituskyvyltään ylivoimaista. Elisa ja elisalaiset kehittävät ja innovoivat jatkuvasti uusia ympäristöystävällisiä palveluja, sekä uusille että vanhoille asiakkaille.

Elisan ympäristövastuun tavoitteena on asiakkaiden ja Elisan oman hiilijalanjäljen pienentäminen. Asi-akkaiden hiilijalanjäljen pienentäminen on mahdollista nykyisten Elisan prosessien tehostamisella sekä tarjoamalla uusia palveluita, tuotteita ja ominaisuuksia, jotka auttavat Elisan asiakkaita toimimaan ym-päristön kannalta kestävästi.

Elisan ympäristövastuu perustuu tavoitteille sekä toimenpiteille, joilla niihin pyritään. Elisa pyrkii pääse-mään kestävillä ratkaisuilla asettamiinsa tavoitteisiin ja jopa ylittämään ne. Elisa varmistaa mittareiden avulla, että tavoitteet toteutuvat. Toteuma suhteessa tavoitteisiin ja aiempaan toteutumaan toimivat pohjana, kun Elisa kehittää toimintaansa yhä ympäristöystävällisemmäksi ja energiatehokkaammaksi.

Yritysten ympäristövastuun osalta keskeisenä on toiminnan läpinäkyvyys, joka on mahdollista toimin-nan raportoinnin kautta. Se tarkoittaa sitä, että ulkopuolisetkin tahot voivat tarkastella Elisan ympäris-tövastuullista toimintaa. Vastuullisen yrityksen toiminnassa ympäristövastuullisuuden pääpainoksi ei saa kuitenkaan muodostua raportointi vaan suunnitelmallinen ympäristövastuullinen toiminta. Yrityk-sen ympäristön huomioon ottavan toiminnan tulee keskittyä toimintamekanismien muutokseen siten, että nämä kuormittavat mahdollisimman vähän ympäristöä. Tässä prosessissa mittaaminen ja raportoin-ti ovat välineitä - eivät tavoitteita.

6 7

osallistuneiden toimipisteistä, Elisan työntekijöiden keskimääräisestä liikematkustustavasta eri toimipisteiden välillä matkalaskuihin perustuen ja Elisan toimipisteiden väliset etäisyydet. Näiden tietojen avulla laskettiin matkat, jotka olisivat toteutuneet, jos kaikki virtuaalineuvottelut olisi to-teutettu normaaleina kokouksina. Tuloksena oli 1.2 miljoonaa kilometriä. Laskelmasta rajattiin pois virtuaalineuvottelut, joissa korvaava matkustaminen olisi tapahtunut lentoliikenteenä.

Elisan matkakustannusten kehityksen 2006-2010 perusteella voitiin arvioida tilastollisesti matka-kustannusten väheneminen tarkasteluajanjaksolla tammi-maaliskuussa 2010. Tämä muutettiin las-kutoimituksessa säästyneiksi matkustusetäisyyksiksi maksettuun kilometrikorvauksen perustuen. Elisassa käytetään myös junaa yleisesti lyhyillä ja keskipitkillä matkoilla. Laskentaa suoritettaessa, junamatkustamisen määrää ei voitu kuitenkaan luotettavasti erottaa maksetuista kilometrikorva-uksista. Siten junan käytöstä suoritetut korvaukset on laskennassa oletettu kilometrikorvauksiksi. Siten todellinen matkustamisen korvautuminen voidaan laskea kyseiseltä ajanjaksolta, koska toi-saalta säästetyt matkakustannukset (pois lukien lennot, majoitus ja muut matkakustannukset) ja toteutuneiden virtuaalikokousten 100 prosenttinen vastaavuus matkustamisena voitiin muuttaa kilometreiksi. Laskennan tuloksen perusteella virtuaalineuvottelujen käyttö Elisassa tammi-helmi-kuussa 2010 korvasi perinteisiä neuvotteluja 31 prosenttisesti.

Jos oletamme että 60% kyseisen ajanjakson matkakorvauksista liittyi junamatkustukseen, korvaa-vuusaste nousisi jopa 39 prosenttiin. Junakorvausten määrä kilometriä kohden perustui laskelmassa Tilastokeskuksen katsaukseen junamatkustamisen keskimääräisistä kustannuksista Suomessa 200 kilometrin matkalla vuonna 2010.

Carbon Disclosure Projectin raportin mukaan alkuvaiheessa 44 % virtuaalineuvotteluista on uusia ja viiden vuoden kuluttua osuus on kasvanut 66 %:iin. Tällä perusteella siis aluksi 56 % virtuaalineu-votteluista korvaa matkustamista ja viiden vuoden kuluttua osuus laskee 34 %:iin. (Carbon Disclos-ure Project Study 2010, The Telepresence Revolution). Lähtökohdaksi otettua varovaista oletusta että vähintään 30% neuvotteluista korvaa perinteisiä neuvotteluja tukee myös muut saatavilla ole-vat lähteet. (Crimson Consulting Group 2009, James 2009, 2005).

Elisan omien virtuaalineuvottelujen käyttö on hyvin dokumentoitu. Elisan Meeting Center –rapor-tointiin kerättyjä tietoja hyödynnettiin arvioidessa asiakkaiden virtuaalineuvottelukäyttäytymistä: kokoukseen osallistujamääriä, vältettyjen kokousmatkojen pituuksia ja kulkutapajakaumia. Tietoja täydennettiin kansallisten työmatkaselvitysten perusteella (Ulkomaiden osalta lähteenä Tilasto-keskus, kotimaan osalta lähteenä Henkilöliikennetutkimus 2004–2005).

kentaan asetetuista vaatimuksista ja tavoitetasosta sekä tietojen oikeellisuuteen vaikuttavista riskeis-tä. Lisäksi se sisälsi raportointi- ja tiedonmuodostusprosessien, järjestelmien ja tietojen keräysohjeiden läpikäymisen. Tarkoituksena oli varmistaa, että luoduilla toimintatavoilla, käytännöillä ja tietojärjestel-millä saavutetaan riittävän tarkka ja luotettava hiilijalanjäljen laskenta.

MITTARIT Elisan asiakkaiden CO2-päästösäästöt

Asiakkaiden virtuaalineuvottelutLaskennan tavoitteena oli laskea Elisan asiakkaille järjestämien virtuaalineuvottelujen CO2 -päästö-säästöt kun verrataan perinteiseen neuvotteluun, jossa neuvotteluun osallistuvat osapuolet matkus-tavat yhteen paikkaan pitämään neuvottelua. Elisa tarjoaa asiakkailleen useita virtuaalineuvottelurat-kaisuja, joiden käyttömääristä saatavat tiedot vaihtelevat. Neuvottelutyyppejä ovat: WebEx, Microsoft Live Meeting ja Videran videoneuvottelupalvelut. Puhelinneuvottelut ja Telepresence rajattiin laskel-man ulkopuolelle. Laskentaan mukaan otettuja palveluita kutsutaan jäljempänä virtuaalineuvotteluiksi.

Asiakkaiden käymien virtuaalineuvotteluiden osalta Elisan järjestelmästä saatiin otantana tieto siitä, montako virtuaalineuvottelua on toteutettu sekä osin neuvotteluihin osallistuneiden henkilöiden lu-kumäärä. Otantana toimi toteutuneet neuvottelut kauden H2/2009 aikana. Yritysasiakkailta pyydettiin lisäksi kyselyn avulla yleisellä tasolla arvio siitä, mistä toimipisteistä virtuaalineuvotteluiden osallistujat kokouksiin osallistuvat (Liite 1).

Virtuaalineuvottelujen oletettiin korvaavan perinteisiä neuvotteluja. Virtuaalineuvotteluiden käyttö-mahdollisuuden aiheuttama lisäneuvottelukäyttö otettiin huomioon arvioimalla se osuus virtuaalineu-votteluista, joka korvaa perinteisiä neuvotteluita. Samoin arvioitiin kuinka monta neuvottelua yhden pe-rinteisen neuvottelumatkan aikana voitaisiin käydä.

Laskennassa oletettiin että virtuaalikokoukset lisäävät lähtökohtaisesti kokousten määrää. Laskennas-sa määritellään että virtuaalikokousten kokonaismäärä korvaa perinteisiä kokouksia 30 prosenttisesti.

Elisan matkakustannuksissa 2006-2010 on todettavissa merkittävä liikematkustamisen väheneminen, joka on yhteneväinen virtuaalineuvottelujen käyttöönotolle organisaatiossa vuodesta 2008 alkaen.

Tammi-maaliskuussa 2010 Elisan työntekijät osallistuivat yli 30.000:een kattavasti dokumentoituun virtuaalineuvotteluun. Aineiston perusteella suoritettiin laskenta sisältäen tiedot virtuaalineuvotteluun

8 9

tettua järjestelmää perinteisellä tavalla toteutettuun.Laskennassa oletettiin korvattavan palvelun olevan toteutettu perinteisellä palvelintekniikalla. Vir-tuaalipalvelinten ja perinteisten palveluratkaisujen virrankulutus arvioitiin valmistajien ilmoittamil-la arvoilla. Perinteisen palveluratkaisun palvelinympäristön virrankulutus arvioitiin keskimääräisen PUE-luvun avulla (EPA, 2007).

Arvioidun sähkönsäästön avulla laskettiin tunnusluku, joka kuvastaa kuinka paljon sähköä säästyy yhtä virtualisoitua palvelinyksikköä kohden. Toteutuman laskenta perustui siten myytyjen virtuaali-palvelinten lukumäärään. Kyseisessä lukumäärässä on mukana Elisan myymien virtuaalipalvelinten lisäksi Elisan tytäryhtiöiden Elisa Links Oy:n ja Appelsiini Oy:n myymät virtuaalipalvelimet.

Elisan pilvipalvelun osalta sähkönkulutuksen päästökertoimena käytettiin Savon Voiman ilmoitta-maa CO2–ominaispäästöä vuodelta 2009. Elisan sähköntoimittaja laitetilojen osalta on Savon Voima Oyj. Perinteisen palvelintekniikan osalta oletettiin että asiakas ostaa vastaavan palvelun yksilöimät-tömältä palveluntoimittajalta Suomessa. Päästökertoimena käytettiin tältä osin Tilastokeskuksen laskemaa keskiarvoa 2005-2009.

Päätelaitteiden kierrätysElisa käynnisti henkilöasiakkailleen suunnatun kampanjan vuonna 2010, jossa maksetaan hyvitystä vanhasta toimivasta matkapuhelimesta vaihdossa uuteen. Käytetyt puhelimet myydään uusiokäyt-töön ja korjauskelvottomista hyödynnetään uudelleen käytetyt osat tai ainakin raaka-aineet. Hyvi-tyksen tarkoituksena on kannustaa asiakkaita palauttamaan vanha puhelin sen sijaan, että se jäisi ilman käyttöä.

Laskennan tavoitteena oli laskea puhelinten kierrätyksen kautta saavutetut päästövähennykset uu-sien päätelaitteiden valmistuksessa. Laskennassa on oletettu, että mikäli asiakas ei osta käytettyä puhelinta, hän ostaa halvan hintaluokan puhelimen. Laskentaperustana on käytettyjen puhelinten myyntimäärä sekä uuden puhelimen tuotannon hiilijalanjälki.

Puhelimen tuotannon hiilijalanjälki on Nokian puhelimen hiilijalanjälki, joka löytyy heidän internet-sivustoltaan (Nokia Oyj, 2010). Tästä hiilijalanjäljestä on huomioitu vain tuotannon ja logistiikan osuus. Vaikka Elisalla myydään muitakin puhelinmerkkejä kuin Nokiaa, viidentoista myydyimmän pu-helimen joukossa kahdeksan edullisinta puhelinta olivat Nokialaisia (Saunalahti ja Elisa myydyimmät puhelimet joulukuu 2010). Muut matkapuhelinvalmistajat eivät myöskään Ilmoita samalla tavoin jul-kisesti edullisen hintaluokan puhelimilleen hiilijalanjälkeä.

Kokoukseen osallistuneiden toimipistejakauma oletettiin olevan seuraavanlainen: pääkonttori tai lähi-alue 40 %, muu Suomi 40 %, Eurooppa 18 % ja muut maanosat 2 % (laskentaoletus Elisan oman käy-tön, Tilastokeskuksen suomalaisten matkailutilaston ja asiakaskyselyn perusteella). Kulkutapajakauma Suomessa oletettiin seuraavanlaiseksi: henkilöautokilometrit 59 %, junakilometrit 30 %, laivakilometrit 1 % ja lyhyet lennot 10 % (laskentaoletus Elisan oman käytön, sekä HLT 2004–2005 perusteella). Euroo-passa keskipitkiä lentoja oletettiin olevan 100 % ja muiden maanosien osalta mannertenvälisiä lentoja oletettiin olevan 100 %. Keskimääräisen matkustusetäisyyden oletettiin olevan Suomessa 390 km (Eli-san oman käytön perusteella), Euroopassa 2000 km (Helsinki-Lontoo 1800 km) ja muissa maanosissa 8000 km (Helsinki-New York n. 6600 km).

Keskimääräisesti yhteen neuvotteluun oletettiin osallistuvan 3,6 henkilöä. Keskimääräisesti 3.9 hen-kilöä osallistui Elisan Webex kokouksien käytössä kaudella H1/2010. Laskentaa varten kerättiin myös otanta asiakkaiden kokoukseen osallistuvien määrästä. Kyseessä oli huomattavasti pienempi otanta, jonka tuloksena oli osallistujien määränä 4,21. Kuitenkin kun kyseisestä pienemmästä otannasta pois-taa kohderyhmän yrityskohtaisista keskiarvoista suurimman ja pienimmän arvon saadaan luvuksi 3,38. Ulkopuolisessa vertailtavissa olevassa tutkimuksessa, Crimson Consulting selvityksessä, kokouksien keskiarvoksi on ilmoitettu 4 henkilöä.

Huolellisista taustaselvityksistä ja toiminnan arvioinnista huolimatta virtuaalineuvottelujen avulla vähentynyttä matkustamista koskeva laskenta pitää edelleen sisällään monia oletuksia ja yleistyksiä neuvotteluja hyödyntävän organisaation rakenteesta sekä toimipisteiden maantieteellisestä sijoittu-misesta. Siten on huomioitava tuloksia tulkittaessa että kyseisten yleistysten käyttö organisaation ra-kenteesta sekä laskennassa käytetty Elisan oman henkilökunnan matkustusjakauma voi luoda epävar-muutta laskennan tuloksiin.

PilvipalvelutElisan pilvipalveluissa perinteisen palvelinratkaisun sijaan asiakkaalle tarjotaan virtuaalista palvelinta eli palvelinkapasiteettia Elisan laitteista. Palvelimien virtualisoinnin etuna on, että yhtä fyysistä palvelinta voi käyttää useampi asiakas. Näin palvelinten käyttö tehostuu ja ei tarvita yhtä paljon energiaa kapasi-teetin ylläpitoon kuin perinteisessä ratkaisussa.

Laskennan tavoitteena oli laskea Elisa Pilvipalveluiden CO2 -päästövähennykset verrattuna perinteisel-lä tavalla tuotettuun palveluun. Ensin selvitettiin kuinka monta virtuaalipalvelinta ajanjaksolla H1/2011 oli ja arvioitiin kuinka monta perinteistä palvelinta tarvittiin tuottamaan vastaava palvelu. Seuraavaksi arvioitiin Pilvipalvelua tuottavassa järjestelmässä palvelinten energiankulutus sekä perinteisen järjes-telmän palvelinten energiankulutus. Lopuksi laskettiin energiansäästö vertaamalla Pilvipalveluna toteu-

10 11

Matkustustapojen päästömäärät on laskettu käyttämällä auton ja junan osalta LIPASTO:n päästöker-toimia. LIPASTO on VTT:ssä toteutettu Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuk-sen laskentajärjestelmä.

Alamittari: liikematkustamisen vähentyminenLaskennan tavoitteena oli laskea Elisan omien virtuaalineuvottelujen käytöstä aiheutuva hiilidioksi-päästöjen määrän väheneminen H1/2011 aikana ottamalla huomioon elisalaisten suorittamilla vir-tuaalineuvotteluilla säästyneet matkustamisen hiilidioksidipäästöt.

Laskennassa oletettiin että virtuaalikokoukset lisäävät lähtökohtaisesti kokousten määrää. Lasken-nassa määritellään että virtuaalikokousten kokonaismäärä korvaa perinteisiä kokouksia 30 %:sti.

Varovainen arvio 30%:n korvaavuudesta on perusteltu tarkemmin tämän raportin kappaleessa: ”Asi-akkaiden virtuaalineuvottelut”.

Mukana laskennassa H1/2011 ovat kaikki elisalaisten suorittamat neuvottelut seuraavilla palveluil-la: Webex ja Livemeeting. Laskennan ulkopuolelle on rajattu puhelinneuvottelut, sillä niistä ei ollut saatavilla tarpeeksi luotettavaa ja laajamittaista tietoa laskentaa varten. Lisäksi kokouksia, joissa on käytetty pelkästään puhelinneuvottelua ei ole täysin eroteltavissa niistä tapauksista joissa on käy-tetty monipuolisempaa virtuaalikokoustekniikkaa. Puhelinneuvottelua käytetään usein Webex- ja Livemeeting neuvotteluiden kanssa samanaikaisesti. Tarkastelujakson osalta myös Telepresence rajattiin laskelman ulkopuolelle, koska luotettavaa tietoa kokousmääristä ei ollut saatavilla.

Etäisyyksien laskennassa käytettiin Elisan omien laskelmien taustalla olevia oletuksia, jotka perus-tuvat elisalaisten liikematkustuskäyttäytymiseen ja palvelun käytöstä saatavaan tietoon. Vaihtoeh-tona olisi ollut käyttää Suomen keskiarvoista jakaumaa liikematkustuksesta (Henkilöliikennetutki-mus 2004–2005), joka olisi ollut kuitenkin epätarkempi.

Webexin ja Teleprecencen osalta lukemat kuljetuista kilometreistä toimipisteiden välillä otettiin H1/2010 laskennasta Elisan webex- ja teleprecence raportoinnista (Elisa meeting center – rapor-tointi). Lähtöpisteenä oli osallistujan toimipaikka, joka saatiin osallistujan kirjautumistiedoista (nimi ja sähköpostiosoite) ja SAP HR:sta. Etäisyydet on laskettu autolla, junalla ja lentokoneella eri pistei-den välillä käyttämällä seuraavia sivustoja etäisyyksien määrittämiseksi: •Auto:googlemaps:www.googlemaps.fi •Juna:Ratahallintokeskuksenjulkaisu:http://www.rhk.fi/tietopalvelu/julkaisut/f-sarjan_ julkaisut/?x39544=2512251

Laskennassa ei ole huomioitu materiaalikierrätyksen kautta syntyviä mahdollisia päästövähennyksiä, koska tuotehiilijalanjälkistandardeissa kierrätetyn materiaalin käyttö huomioidaan kierrätetystä mate-riaalista valmistettavassa tuotteessa. Lisäksi olisi ollut erittäin haastavaan arvioida puhelinten kierrä-tyksestä tulevat materiaalimäärät tai komponentteina hyödynnettävät osat, niiden kierrätysprosessissa kuluva energia sekä kunkin materiaalin tai komponentin neitseellisen tuotannon hiilijalanjälki. Laskennassa ei myöskään huomioitu uusien ja kierrätettyjen puhelinten ja niiden latureiden käytön ai-kaisen energiankulutuksen eroja. Riippuen oletuksista, joita tehdään puhelinten käyttömäärästä ja latu-rin käytöstä, aiheuttaa kierrätettyjen puhelinten suurempi energiankulutus hiilidioksidipäästön, joka on määrältään noin 1-3 % puhelimen tuotannon hiilijalanjäljestä (Nokia Oyj, 2010).

Raportointijaksolla vastaanotettujen käytettyjen puhelimien määrä väheni verrattuna edellisen rapor-tointikauteen. Vastaanotettuja puhelimia ei myyty raportointikaudella ja siten vastaanotetut ja varas-toidut puhelimet otetaan huomioon tulevalla laskentakaudella H2/2011 sen mukaisesti kuin vastaan-otetut puhelimet on jälleenmyyty.

ELISAN OMAT CO2-PÄÄSTÖSÄÄSTÖTLiikkuvan työn ratkaisutLaskennan tavoitteena oli määritellä hiilidioksidipäästöjen väheneminen Elisan omassa toiminnassa liik-kuvan työn ratkaisujen avulla. Liikkuva työ on ihmisten, palveluiden ja tietojen tavoitettavuutta ajasta ja paikasta riippumatta. Päästövähennysten laskeminen rajattiin kolmeen osa-alueeseen: (1) päästöjen väheneminen etätyön avulla, (2) päästöjen väheneminen liikematkustamisessa virtuaalineuvottelujen avulla ja (3) päästöjen väheneminen monitilatoimistoratkaisun avulla.

Alamittari: etätyöLaskennan tavoitteena oli määritellä Elisan työntekijöiden etätyöstä aiheutuva hiilidioksipäästöjen määrän väheneminen H1/2011 aikana ottamalla huomioon elisalaisten päivittäisten työn ja kodin väli-sen matkustamisen vähentymisestä säästyneet matkustamisen hiilidioksidipäästöt. Laskennassa huo-mioitiin vain monitilatoimistoissa työskentelevät.

Kohderyhmälle järjestettiin kysely etätyöpäivien määrän arvioimiseksi. Kyselyyn vastasi 39%. Kyselyn perusteella elisalainen teki tarkasteluajanjaksolla keskimäärin 3.4 etätyöpäivää kuukaudessa. Kyselyllä kerättiin tietoa myös työmatkan pituudesta (keskimäärin 22.4 km) ja kulkutavasta.

12 13

Laskennassa verrattiin tilanteeseen, jossa Elisan työntekijöillä olisi käytössä saman verran työtilaa kuin keskimääräisellä suomalaisella toimistotyöntekijällä. Lopputuloksena oli säästyneiden tilojen osalta oletetut päästöt tarkasteluaikana H1/2011.Neliömäärät ja työntekijöiden lukumäärät saatiin Elisan toimitilapalveluiden tietojärjestelmästä.Päästöt laskettiin Elisan toimistojen ominaiskulutuksilla, jotka saatiin Elisan hiilijalanjälkilaskennas-ta 2010. Elisan tilannetta verrattiin Suomen keskimääräiseen tilatehokkuuslukuun 23 m2/hlö(lähde: Konsulttitoimisto DTZ 23.6.2009) ja Elisan toimistojen ominaiskulutuksilla laskettuun kulutukseen ja CO2-päästöön.

KonesalitLaskennan tavoitteena oli laskea hiilidioksidipäästöjen säästöt Elisan palvelinkeskuksissa. Tämä las-kettiin virtuaalipalvelimien määränä sekä konesalien energiatehokkuutena (laskettiin PUE/ERF-lu-vun avulla). PUE ja ERF luvut on määritelty Green Gridin (2010) mukaisesti:

PUE = Konesalien kokonaisenergiankulutus / IT-energiankulutus ja;

ERF = (Konesalien kokonaisenergiankulutus - hukkalämmön talteenotto) / IT-energiankulutus.

Laskentakaava laskennassa oli seuraavanlainen: (IT-energiankulutus * vertailu-PUE) – (IT-energian-ku-lutus * Elisan PUE) = (IT-energiankulutus * vertailu-PUE) – Elisan kokonaisenergiankulutus kone-saleissa. Energiankulutuksen päästökertoimena käytettiin Suomen keskimääräistä sähköntuotan-non päästöä vuosilta 2004–2008 (Tilastokeskus). Vertailu PUE-lukuna käytettiin lukua 1,91 (EPA, 2007).

Tarkasteluajanjaksolla laskenta rajattiin kahdesta merkittävästä konesalista saatavilla olevaan tie-toon, koska muiden konesalien ja laitetilojen osalta ei ollut saatavilla riittävän tarkkaa mittaustietoa. Sähkönkulutuksen päästökertoimena käytettiin konesalien osalta Savon Voiman ilmoittamaa CO2–ominaispäästöä vuodelta 2009. Elisan sähköntoimittaja laitetilojen osalta on Savon Voima.

VerkkolaskutusLaskennan tavoitteena oli määritellä hiilidioksidipäästöjen väheneminen Elisan toiminnassa siir-tymällä paperilaskuista sähköiseen laskutukseen. Laskennassa huomioitiin ainoastaan emoyhtiön verkkolaskutus.

Verkkolaskun päästösäästöt laskettiin siten, että yhden paperilaskun hiilidioksidimäärästä vähen-nettiin yhden verkkolaskun hiilidioksidimäärä. Summa on säästö yhden laskun osalta siirryttäessä

•Lentokone:Datalentokenttienetäisyyksistä: http://www.partow.net/miscellaneous/airportdatabase/ Prosenttiosuudet eri kulkuvälineille on määritelty matriisin avulla eri toimipisteiden välillä. Kunkin Elisan pisteen välillä todennäköisimmät kulkutavat on arvioitu. Joensuu, Kokkola ja Oulu ovat Elisan etäisimmät toimipaikat. Lentojen todennäköisyys kyseisiin pisteisiin ja pisteistä on tarkistettu Elisan matkalaskuis-ta. Matkustustapojen päästömäärät on laskettu käyttämällä kertoimia, jotka ovat auton ja junan osalta VTT:n LIPASTO:sta ja lentojen osalta GHG protokollasta.

Livemeetingin osalta Elisan raportoinnista saatiin kokousten lukumäärä ja osallistujien lukumäärä. Kes-kimääräinen matkustusetäisyys kokouspaikkaan oletettiin olevan sama kuin keskimäärin Webexissä. Keskimääräinen kokoukseen osallistuvien määrä oletettiin olevan sama kuin Webexissä keskimäärin.

H1/2011 päästösäästöjen laskennassa käytettiin H1/2010 päästölaskelmia siten, että laskettiin ensin H1/2010 tietojen pohjalta päästösäästöt yhtä kokousta kohti. Tämä luku kerrottiin H1/2011 kokousten määrän kanssa. Koska H1/2010 laskennassa tarkasteltiin noin 15 000 kokouksen tietoja, voidaan saatua lukua pitää luotettavana.

Alamittari: tilatehokkuus Laskennan tavoitteena oli laskea säästyneet lämmitettävän toimistotilan hiilidioksidipäästöt H1/2011 aikana. Säästynyt toimistotila on muodostunut liikkuvan työn ratkaisujen avulla Elisan monitoimitiloissa. Laskennassa huomioitiin vain monitilatoimistoissa työskentelevät. Monitoimitilojen sijainti ja lukumäärä on lueteltu alla: •Helsinki,Pasila •Helsinki,Tali •Tampere •Turku •JyväskyläNäissä on yhteensä noin 2000 työntekijää.

Päästöjen laskenta rajattiin koskemaan kiinteistön sähkön ja lämmön kulutusta sekä käyttäjäsähköä. Vedenkulutus jätettiin laskennan ulkopuolelle, sillä vedenpuhdistuksen elinkaaripäästön vaikutus hy-vin pieni ja kertoimessa on suuri epävarmuus. Lämmin käyttövesi on mukana laskelmissa lämpöenergian kautta.

14 15

Tukiasemien määrä tyypittäin eroteltuna kerrottiin kyseisten tukiasematyyppien energiankulutuk-sella, jonka osalta käytettiin keskiarvoisen konfiguraation aiheuttamaa kulutusta. Myös ohjainten kulutus laskettiin. Laskennassa ei huomioitu lämmityksen tai jäähdytyksen vaatimaa sähkötehoa eikä tukiasematransmissiota.

Energiankulutuksen määrä on siten laskennallinen, ja se perustuu eri tukiasematyyppien ominais-energiankulutuksiin. Mittaustapaa määriteltäessä laskennallista energiankulutusta verrattiin lasku-tettuun ja mitattuun energiankulutukseen. Laskennalliset, mitatut ja laskutetut energiankulutus-tiedot olivat yhteneväiset.

Liittymien osalta laskennassa huomioitiin Elisan ja Saunalahden liittymät joiden käytöstä on synty-nyt laskutettavaa tuloa kyseisen puolen vuoden aikana. Laskennassa ovat mukana kaikki liittymä-tyypit (postpaid, prepaid, telematiikka ja ei kaupalliset liittymät).

Radioverkon CO2-päästötLaskennan tavoitteena oli laskea radioverkon päästöt suhteutettuna verkossa kulkevaan paketti-datavolyymiin. Radioverkon aiheuttamat päästöt laskettiin verkon sähkönkulutuksen perusteella. Radioverkon aiheuttamien päästöjen laskentaperuste on esitelty edellisessä luvussa.

Radioverkon energiankulutus jaettiin siirretyllä datamäärällä ajanjaksolla (tammi- kesäkuu 2011, mittaustulos Elisan laitteista), jolloin tulokseksi saatiin hiilidioksidipäästöt siirrettyä gigatavua kohti. Datamäärän ja sähkönkulutuksen laskennan alku ja loppupisteinä oli laskentakauden alku ja loppu-kuukaudet, joiden keskiarvoa käytettiin laskentakauden kuukausien arvoina. Toteutunutta lukemaa kesäkuulta 2011 verrattiin ajanjaksoon H2/2009. Rajoittamalla otanta yhden kuukauden ajanjak-soon päästiin parhaaseen tarkkuuteen, koska puolen vuoden aikana sekä datamäärä muutokset ja toisaalta tukiasemien ja siten sähkönkulutuksen määrän muutokset ovat merkittäviä.

sähköiseen laskutukseen. Tarkasteluajanjaksolla lähetettyjen sähköisten laskujen määrä kerrottiin yh-den laskun päästöjen säästömäärällä. Lopputuloksena on päästöjen säästöt tarkasteluajanjaksolla.Paperilaskujen prosessoinnin päästöt (sisältäen palvelimet, kuorituksen ja tulostuksen) ja paperilaskun toimituksen päästöt laskettiin käyttämällä Itellan ilmoittamia päästökertoimia ottaen huomioon Itellan hiilineutraali jakelu 1.2.2011 alkaen.

Keskimääräinen arkkien määrä laskua kohden (3.57) laskettiin tarkasteluajanjakson paperilaskujen tu-lostusraporteista.

Laskennassa käytetty paperin päästökerroin perustui neljän eri paperinvalmistajan ilmoittaman päästö-määrän keskiarvolle. Paperilaskun päästökertoimessa on huomioituna seuraavat päästölähteet: •päästötsellunjapaperintuotannosta; •päästötneitseellisentaiuudelleenkäsitellynkuiduntuotannosta; •päästötmuidenraaka-aineidentuotannosta; •päästötsähkönjahöyryntuotannosta; •päästötkuljetuksenaikana.Tässäeiolehuomioitutehtailtaasiakkailletapahtuvaakuljetusta.

Lisäksi laskennan piiriin kuuluivat päästöt loppusijoituksesta ja yritysasiakkaiden osalta arkistoinnista (6 vuotta). Loppusijoituksen päästömäärät laskettiin VTT LEADER tutkimusprojektin päästökertoimilla. Arkistoinnin päästökertoimien lähteenä käytettiin Finanssialan Keskusliiton julkaisemaa selvitystä.

Elisan verkkolaskutuksen teknisestä toteutuksesta vastaa alihankkija, joka viittaa verkkolaskutuksen päästökertoimien osalta Finanssialan Keskusliiton julkaiseman selvitykseen.

Muut energiatehokkuuden mittarit

Matkapuhelinliittymän käytön päästötLaskennan tavoitteena oli laskea liittymäkohtainen hiilijalanjälki Elisan matkapuhelinliittymälle. Las-kenta toteutettiin siten, että jaettiin radioverkon aiheuttamat päästöt liittymämäärillä. Saadut tulokset allokoitiin liittymämäärän perusteella eri liiketoimintayksiköille.

Radioverkon aiheuttamat päästöt laskettiin verkon sähkönkulutuksen perusteella. Sähkönkulutuksen päästökertoimena käytettiin suoraan ostetun sähkön osalta sähkön myyjän, Savon Voiman ilmoittamaa CO2–ominaispäästöä vuodelta 2009. Siltä osin kun sähköstä laitetiloissa on vastannut kolmas osapuoli ja sähkön alkuperäinen myyjä ei ole ollut tiedossa, päästökertoimena käytettiin Tilastokeskuksen vuosi-en 2005–2009 päästökertointen liukuvaa keskiarvoa (260 gCO2/kWh).

16 17

Muita energiatehokkuuden CO2 päästösäästömittareita olivat matkapuhelinliittymien päästöt liitty-mää kohti ja radioverkon päästöt siirrettyä gigatavua kohti. Matkapuhelinliittymän päästöt liittymää kohti oli 2,49 kgCO2/liittymä. Päästöt radioverkkojen osalta olivat 0,64 kgCO2/gigatavu.

Tarkasteluajanjaksolla Elisan asiakkaiden päästösäästöt olivat 4 328 tCO2 ja Elisan omat päästö-säästöt 2 586 tCO2.

JOHTOPÄÄTÖKSETElisan yhteenlasketut päästösäästöt ajanjaksolla H1/2011 olivat 6 914 t CO2, kasvua 105 prosenttia edelliseen raportointikauteen H2/2010. Tulos on merkittävä erityisesti tarkasteltaessa lähtötasoa H2/2009, josta kasvua 606 prosenttia.

Merkittävää laskentaan perustuvaa päästösäästöjen kasvua selittää kaksi keskeistä taustatekijää. Ensinnäkin, muutokset laskennan rajauksessa. Tarkastelukauden aikana päästösäästölaskenta on laajennettu kattamaan uusia prosesseja. Tärkein uusi laskenta-alue koskee liikkuvan työn ratkaisu-ja. Kyseiset ratkaisut ovat olleet kuitenkin käytössä Elisalla jo useita vuosia. Siten päästösäästöjen merkittävä kasvu ei välttämättä tarkoita että Elisan palvelut ovat vähentäneet nykyistä vähemmän päästöjä tältä osin edellisinä tarkastelukausina.

Päästösäästöjen kasvu heijastaa myös Elisan kestävän kehityksen liiketoiminnan kasvua. Elisa on toteuttanut strategiaansa yritysten ICT-palvelujen tarjoajana. Elisan palvelut ovat osoittautuneet menestyksellisiksi tilanteissa, joissa yritys tai julkishallinnon organisaatio etsii hyviä vaihtoehtoja tuottavuuden ja työn joustavuuden parantamiseksi. Elisa osti vuonna 2010 koko osakekannan IT-ulkoistuspalveluja tarjoavasta Appelsiinista. Lisäksi Elisa osti enemmistön videoneuvottelutoimija Viderasta. Kauppojen avulla Elisan markkina-asema IT-ulkoistuspalveluissa vahvistui ja Elisasta tuli Pohjoismaiden johtava videoneuvotteluratkaisujen tarjoaja. Tämä muutos voidaan nähdä dramaat-tisesti asiakkaiden virtuaalineuvottelujen päästösäästöjen kasvuna kaudella H1/2011, joka oli en-simmäinen laskentajakso sisältäen Videran videoneuvotteluliiketoiminnan.

Vertailuajanjaksolla H2/2009 Elisan omat päästöt kokonaisuudessaan olivat 44 726 tCO2. Lasken-nalla voitiin siten osoittaa kaudella H1/2011 päästösäästöt, jotka olivat suuruudeltaan 15 % ver-tailukauden kokonaispäästöistä. Kyseistä lukua voidaan pitää erittäin merkittävänä. Oletettavaa on kuitenkin että toteutuneiden säästöjen määrä on huomattavasti suurempi erityisesti asiakkaille to-teutuneiden päästösäästöjen osalta.

MITTAUKSEN TULOKSET

Laskennat jotka viittaavat aikaisempiin ajanjaksoihin on uudelleenlaskettu samoilla päästökertoimilla kuin ajanjaksolla H1/2011.

Asiakkaiden CO2 vähennysmittareita olivat: asiakkaiden virtuaalineuvotteluiden päästösäästöt ja pääs-tösäästöt pilvipalveluilla. Päästövähennykset virtuaalineuvotteluilla oli tarkastelujaksolla 3 878 tCO2. Säästöt pilvipalveluilla olivat tarkasteluajanjaksolla 450 tCO2.

Elisan omia CO2 vähennysmittareita olivat liikkuvan työn ratkaisut, konesalit ja verkkolaskutus. Liikku-van työn ratkaisuissa etätyön päästösäästöt olivat 275 tCO2, virtuaalineuvottelujen päästösäästöt 245 tCO2 ja tilatehokkuuden päästösäästöt 867 tCO2. Yhteensä liikkuvan työn päästövähennykset olivat 1 387 tCO2. Päästösäästöt Elisan konesaleissa olivat 1096 tCO2 ja verkkolaskutus 103 tCO2.

0

0.5

1

1.5

2

H1/2011 H2/2010 H2/2009

1.83

0.650.64

Radioverkon CO2-päästöt/Gtavu

kgCO2/Gtavu

0

0.825

1.65

2.475

3.3

H1/2011 H2/2010 H2/2009

3.27

2.542.49

Matkapuhelinliittymän käytön CO2-päästöt/liittymä

kgCO2/liittymä

0

1,750

3,500

5,250

7,000

H1/2011 H2/2010 H2/2009

979

3,365

6,914

Elisan palveluiden päästösäästöt

tCO2

tCO2 H1/2011 H2/2010 H2/2009Päästösäästöt -6,914 -3,365 -979

          

Säästöt suhteessa Elisan H2/2009 hiilijalanjälkeen -15% -8% -2%       

     Asiakkaiden virtuaalineuvottelut -3,878 -832 194Pilvipalvelut -450 -295 0Päätelaitteiden kierrätys 0 -104 0Elisan asiakkaiden CO2-päästösäästöt -4,328 -1,231 -194       Liikkuvan työn ratkaisut      (etätyö, virtuaalineuvottelut ja tilatehokkuus) -1,387 -1,175 n/aKonesalit -1,096 -959 -785Verkkolaskutus -103 n/a n/aElisan omat CO2-päästösäästöt -2,586 -2,134 -785       Muut energiatehokkuuden mittarit

   Radioverkon CO2-päästöt/Gtavu 0.64 0.65 1.83Matkapuhelinliittymän käytön CO2-päästöt/liittymä 2.49  2.54 3.27

18 19

LIITTEETLIITE 1: RIIPPUMATON VARMENNUSRAPORTTI (Päästösäästöt H1/2011)

RIIPPUMATON VARMENNUSRAPORTTI

Elisa Oyj:n johdolleOlemme Elisa Oyj:n (jäljempänä ”Elisa”) pyynnöstä suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena ovat olleet Elisan asiakkaille tarjoamien palveluiden ja Elisan omien toimien CO2- päästösäästöt sekä energiatehokkuuden mittarit ajanjak-solta H1/2011 (1.1.2011 – 30.6.2011). Varmennuksen kohteena ovat olleet seuraavat kokonaisuudet:

Elisan asiakkaiden CO2-päästösäästöt •Asiakkaidenvirtuaalineuvottelut •Pilvipalvelut •PäätelaitteidenkierrätysElisan omat CO2-päästösäästöt •Liikkuvantyönratkaisut(etätyö,virtuaalineuvottelutjatilatehokkuus) •Verkkolaskutus •KonesalitMuut energiatehokkuuden mittarit •RadioverkonCO2-päästöt/Gtavu •MatkapuhelinliittymänkäytönpäästötCO2-päästöt/liittymä

Johdon velvollisuudetElisan johto vastaa hiilijalanjälkilaskennan laatimisesta ja sen sisältämien tietojen keräämisestä ja esittämisestä laskentakriteeristön eli Greenhouse Gas Protocol -ohjeistuksen ja yhtiön omien raportointiohjeiden mukaisesti.

Varmentajan velvollisuudetMeidän velvollisuutenamme on esittää rajoitetun varmuuden antavan varmennustoimeksiantomme perusteella riippumaton johtopää-tös varmennustoimeksiannon kohteena olleista tiedoista. Vastaamme työstämme, varmennusraportista ja esittämistämme johtopää-töksistä vain Elisalle, emme kolmansille osapuolille.

Olemme toteuttaneet toimeksiannon varmennustoimeksiantostandardin (ISAE 3000) “Muut varmennustoimeksiannot kuin menneitä kausia koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus” mukaisesti. ISAE 3000 -stan-dardi edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja varmennustoimeksiannon suunnittelua ja toteuttamista siten, että saadaan rajoitettu varmuus siitä, ettei tietoomme ole tullut seikkoja, jotka antaisivat aiheen olettaa, etteivät varmennustoimeksiannon

Asiakkaiden päästösäästöjen määrä oli 4 328 tCO2. Smart 2020 raportin mukaan ICT-alan merkittävin rooli ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa on erilaisten tuotteiden ja palveluiden tarjoaminen, jotka vähentävät kasvihuonepäästöjä. Mittareiden tulokset osoittavat, että on perusteltua olettaa että Elisan tarjoamien tuotteiden avulla asiakkaat voivat vaikuttaa omien hiilidioksidipäästöjen määrään mer-kittävästi ja potentiaalisten säästöjen määrä on huomattavasti toteutettua laskentaa suurempi. Tämän tarkempi todentaminen vaatisi kuitenkin tarvittaessa laskennan edelleen kehittämistä ja laajentamista koskemaan myös muita Elisan palveluita joita ei tarkasteltu kyseisessä laskennassa H2/2011 osalta.

Radioverkon päästöt liittymää kohden vähenivät 24 prosenttia ja suhteutettuna pakettidatavolyymiin yli 55 prosenttia suhteessa vertailukauteen H2/2009. Pääasiallinen syy päästöjen vähenemiseen on liit-tymämäärän ja pakettidatavolyymin kasvu.

Elisan radioverkot ovat tarkasteluajanjakson aikana tarjonneet korkeampaa käyttökapasiteettia vertai-lukautta paremmalla energiatehokkuudella tarkasteltaessa välitetyn datan ja liittymien määrää. Radio-verkon energiatehokkuusmittarit siten osoittavat, että Elisan verkkojen tehokkaammalla käytöllä on tarkasteluajanjaksolla kyetty mahdollistamaan entistä laajemmin päästöjen vähentämistä muilla toimi-aloilla.

0

1,250

2,500

3,750

5,000

H1/2011 H2/2010 H2/2009

Elisan asiakkaiden CO2-päästösäästöt

Asiakkaiden virtuaalineuvottelut PilvipalvelutPäätelaitteiden kierrätys

0

750

1,500

2,250

3,000

H1/2011 H2/2010 H2/2009

Elisan omat CO2-päästösäästöt

Liikkuvan työn ratkaisut Konesalit Verkkolaskutus

20 21

kohteena olleet tiedot kaikilta olennaisilta osiltaan antaisi käytettyjen varmennuskriteerien perusteella tasapainoista ja asianmukaista kuvaa Elisan asiakkailleen tarjoamien palveluiden sekä Elisan omien toi-mien päästösäästöistä ja energiatehokkuuden toimista.Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa evidenssin hankkimistoimenpiteet ovat rajoitetum-pia kuin kohtuullisen varmuuden antavassa toimeksiannossa, minkä vuoksi siinä saadaan vähemmän varmuutta kuin kohtuullisen varmuuden antavassa toimeksiannossa. Toimenpiteiden valinta perustuu varmentajan harkintaan sisältäen arvioinnin riskeistä, että hiilijalanjäljessä esitetyt tiedot eivät olen-naisilta osiltaan ole raportointikriteeristön mukaisia. Toimeksiantomme on suunniteltu ja toteutettu si-ten, että olemme hankkineet tarpeellisen määrän evidenssiä johtopäätöksemme perustaksi. Olemme toteuttaneet muun muassa seuraavat evidenssin hankkimistoimenpiteet: •Testanneetotospohjaisestitietojentäydellisyyttä,vertailukelpoisuuttasekäoikeellisuutta; •Testanneetotospohjaisestitietojenyhdistelyä; •Tarkistaneetlaskutoimituksetja •Arvioineetlaskennassatehtyjenoletustenjakäytettyjenkertoimienvarmuutta

Johtopäätöksemme Tässä raportissa kuvaamamme työn perusteella tietoomme ei ole tullut seikkoja, jotka antaisivat aiheen olettaa, että varmennustoimeksiannon kohteena olleet tiedot eivät kaikilta olennaisilta osiltaan antai-si käytettyjen varmennuskriteerien perusteella tasapainoista ja asianmukaista kuvaa Elisan asiakkaille tarjoamien palveluiden ja Elisan oman toiminnan päästösäästöistä sekä energia-tehokkuuden mitta-reista.

Varmennusraporttiamme luettaessa on otettava huomioon hiilidioksidipäästöjen arviointiin sisältyvien tietojen tarkkuutta ja täydellisyyttä koskevat yleiset rajoitukset. Tätä riippumatonta varmennusraport-tia ei ole tarkoitettu käytettäväksi arvioitaessa Elisa Oyj:n suoritustasoa ympäristöasioissa.

Helsingissä 11. päivänä heinäkuuta 2011PricewaterhouseCoopers Oy

Sirpa Juutinen, PartnerSustainability & Climate Change

LIITE 2: Päästöt 2010

Reporting Year

Fri 01 Jan 2010 - Fri 31 Dec 2010Fri 01 Jan 2010 - Fri 31 Dec 2010

Base year Scope 1 Base year emissions (metric tonnes CO2e)

Scope 2 Base year emissions (metric tonnes CO2e)

Thu 01 Jan 2009 - Thu 31 Dec 2009

100.2 84772.0

Methodology used to collect activity data and calculate Scope 1 and Scope 2 emissionsMethodology used to collect activity data and calculate Scope 1 and Scope 2 emissionsMethodology used to collect activity data and calculate Scope 1 and Scope 2 emissions

The Greenhouse Gas Protocol: A Corporate Accounting and Reporting Standard (Revised Edition)The Greenhouse Gas Protocol: A Corporate Accounting and Reporting Standard (Revised Edition)The Greenhouse Gas Protocol: A Corporate Accounting and Reporting Standard (Revised Edition)

Gas Reference

CO2 IPCC Second Assessment Report (SAR - 100 year)IPCC Second Assessment Report (SAR - 100 year)

CH4 IPCC Second Assessment Report (SAR - 100 year)IPCC Second Assessment Report (SAR - 100 year)

N20 IPCC Second Assessment Report (SAR - 100 year)IPCC Second Assessment Report (SAR - 100 year)

HFCs IPCC Second Assessment Report (SAR - 100 year)IPCC Second Assessment Report (SAR - 100 year)

Boundary used for Scope 1 and 2 greenhouse gas inventoryBoundary used for Scope 1 and 2 greenhouse gas inventoryBoundary used for Scope 1 and 2 greenhouse gas inventory

Financial control

Gross global Scope 1 emissions figure in metric tonnes CO2eGross global Scope 1 emissions figure in metric tonnes CO2eGross global Scope 1 emissions figure in metric tonnes CO2e

116.6

Gross global Scope 2 emissions figure in metric tonnes CO2eGross global Scope 2 emissions figure in metric tonnes CO2eGross global Scope 2 emissions figure in metric tonnes CO2e

87582.4

There are no sources (e.g. facilities, specific GHGs, activities, geographies, etc.) of Scope 1 and Scope 2 emissions, which are not included in our disclosure.There are no sources (e.g. facilities, specific GHGs, activities, geographies, etc.) of Scope 1 and Scope 2 emissions, which are not included in our disclosure.There are no sources (e.g. facilities, specific GHGs, activities, geographies, etc.) of Scope 1 and Scope 2 emissions, which are not included in our disclosure.

The level of uncertainty of the total gross global Scope 1 and Scope 2 figures and the sources of uncertainty in data gathering, handling, and calculationsThe level of uncertainty of the total gross global Scope 1 and Scope 2 figures and the sources of uncertainty in data gathering, handling, and calculationsThe level of uncertainty of the total gross global Scope 1 and Scope 2 figures and the sources of uncertainty in data gathering, handling, and calculations

Scope 1 More than 20% but less than or equal to 30%

Assumptions

Scope 2 More than 10% but less than or equal to 20%

AssumptionsExtrapolationPublished Emissions Factors

Verification/assurance status that applies to Scope 1 emissionsVerification/assurance status that applies to Scope 1 emissionsVerification/assurance status that applies to Scope 1 emissions

Verification or assurance completeVerification or assurance completeVerification or assurance complete

Type of verification or assurance

Relevant standard Assurance engagement

Verification ISAE 3000 PricewaterhouseCoopers

22 23

Absolute emissions (Scope 1 and 2 combined) for the reporting year compared to the previous yearAbsolute emissions (Scope 1 and 2 combined) for the reporting year compared to the previous yearAbsolute emissions (Scope 1 and 2 combined) for the reporting year compared to the previous yearAbsolute emissions (Scope 1 and 2 combined) for the reporting year compared to the previous yearAbsolute emissions (Scope 1 and 2 combined) for the reporting year compared to the previous yearAbsolute emissions (Scope 1 and 2 combined) for the reporting year compared to the previous yearAbsolute emissions (Scope 1 and 2 combined) for the reporting year compared to the previous year

Increased

Reason Emissions value (percentage)

Direction of changeDirection of change

Comment

Change in boundary

0.66 IncreaseIncrease Scope widened to include retail stores and subsidiaries (only parent company without retail stores and Elisa Estonia included in 2009 calculation)

Scope widened to include retail stores and subsidiaries (only parent company without retail stores and Elisa Estonia included in 2009 calculation)

Scope widened to include retail stores and subsidiaries (only parent company without retail stores and Elisa Estonia included in 2009 calculation)

Unidentified 2.37 IncreaseIncrease

Intensity figure

Metric numerator

Metric denominatorMetric denominator

% change from previous year

Direction of change from previous year

Explanation

61.1 metric tonnes CO2e

unit total revenueunit total revenue

2.90 Increase Widened scope of calculations and business growth.

Intensity figure

Metric numerator

Metric denominatorMetric denominator

% change from previous year

Direction of change from previous year

Explanation

23.9 metric tonnes CO2e

FTE EmployeeFTE Employee 6.09 Decrease increased activity level (mergers)

Verification/assurance status that applies to Scope 2 emissionsVerification/assurance status that applies to Scope 2 emissionsVerification/assurance status that applies to Scope 2 emissionsVerification/assurance status that applies to Scope 2 emissionsVerification/assurance status that applies to Scope 2 emissionsVerification/assurance status that applies to Scope 2 emissionsVerification/assurance status that applies to Scope 2 emissions

Verification or assurance completeVerification or assurance completeVerification or assurance completeVerification or assurance complete

Type of verification or assurance

Relevant standardRelevant standardRelevant standard Assurance engagementAssurance engagementAssurance engagement

Verification ISAE 3000ISAE 3000ISAE 3000 PricewaterhouseCoopersPricewaterhouseCoopersPricewaterhouseCoopers

Country Scope 2 metric tonnes CO2eScope 2 metric tonnes CO2eScope 2 metric tonnes CO2eScope 2 metric tonnes CO2eScope 2 metric tonnes CO2e

Finland 48291.89

Estonia 39248.3

Other countries

42.1

Business divisionBusiness division Scope 2 metric tonnes CO2eScope 2 metric tonnes CO2eScope 2 metric tonnes CO2eScope 2 metric tonnes CO2eScope 2 metric tonnes CO2e

Parent companyParent company 47983.8

Elisa Estonia As (subsidiary)Elisa Estonia As (subsidiary) 39248.3

Other subsidiariesOther subsidiaries 350.2

Activity Scope 2 metric tonnes CO2eScope 2 metric tonnes CO2eScope 2 metric tonnes CO2eScope 2 metric tonnes CO2eScope 2 metric tonnes CO2e

Electricity 83727.5

Central heatingCentral heating 3854.8

Energy typeEnergy type MWhMWhMWhMWhMWh

Fuel 431

Electricity 237748

Heat 16281

Steam 0

Cooling 0

FuelsFuels MWhMWhMWhMWhMWh

Diesel/Gas oil

431

24 25

LIITE 3: RIIPPUMATON VARMENNUSRAPORTTI (Päästöt 2010)

RIIPPUMATON VARMENNUSRAPORTTI

Elisa Oyj:n johdolleOlemme Elisa Oyj:n (jäljempänä ”Elisa”) pyynnöstä suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toi- meksiannon, jonka kohteena on ollut Elisan hiilijalanjälki ajalta 1.1.2010 – 31.12.2010 (jäljempänä varmennustoimeksiannon kohde).

Johdon velvollisuudetElisan johto vastaa hiilijalanjälkilaskennan laatimisesta ja sen sisältämien tietojen keräämisestä ja esittämisestä laskentakriteeristöjen eli Greenhouse Gas Protocol -ohjeistuksen ja yhtiön omien ra-por- tointiohjeiden mukaisesti.

Varmentajan velvollisuudetMeidän velvollisuutenamme on esittää rajoitetun varmuuden antavan varmennustoimeksiantomme perusteella riippumaton johtopäätös varmennustoimeksiannon kohteena olleista tiedoista. Vas-taamme työstämme, varmennusraportista ja esittämistämme johtopäätöksistä vain Elisalle, emme kolmansille osapuolille.

Olemme toteuttaneet toimeksiannon varmennustoimeksiantostandardin (ISAE 3000) “Muut var-mennustoimeksiannot kuin menneitä kausia koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus” mukaisesti. ISAE 3000 -standardi edellyttää ammatti-eettisten periaatteiden noudattamista ja varmennustoimeksiannon suunnittelua ja toteuttamista siten, että saadaan rajoitettu varmuus siitä, ettei tietoomme ole tullut seikkoja, jotka antaisivat ai-heen olettaa, etteivät varmennustoimeksiannon kohteena olleet tiedot kaikilta olennaisilta osiltaan antaisi käytettyjen varmennuskriteerien perusteella tasapainoista ja asianmukaista kuvaa Elisan vuoden 2010 hiilijalanjäljestä.

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa evidenssin hankkimistoimenpiteet ovat rajoite-tum- pia kuin kohtuullisen varmuuden antavassa toimeksiannossa, minkä vuoksi siinä saadaan vä-hemmän varmuutta kuin kohtuullisen varmuuden antavassa toimeksiannossa. Toimenpiteiden va-linta perustuu varmentajan harkintaan sisältäen arvioinnin riskeistä, että hiilijalanjäljessä esitetyt tiedot eivät olen- naisilta osiltaan ole raportointikriteeristön mukaisia. Toimeksiantomme on suunni-teltu ja toteutettu siten, että olemme hankkineet tarpeellisen määrän evidenssiä johtopäätöksem-me perustaksi. Olemme toteuttaneet muun muassa seuraavat evidenssin hankkimistoimenpiteet:

Sources of Scope 3 emissionsSources of Scope 3 emissionsSources of Scope 3 emissionsSources of Scope 3 emissions metric tonnes CO2emetric tonnes CO2emetric tonnes CO2e

Business travelBusiness travel 2060.9

Employee commutingEmployee commuting 2458.4

Waste generated in operationsWaste generated in operations 159.9

Other: Paper billingOther: Paper billing 1063.4

Other: Electronic billing (only Elisa Estonia available and subsidiaries)Other: Electronic billing (only Elisa Estonia available and subsidiaries)Other: Electronic billing (only Elisa Estonia available and subsidiaries)Other: Electronic billing (only Elisa Estonia available and subsidiaries)

0.9

Other: Paper in offices (life-cycle emission)Other: Paper in offices (life-cycle emission)Other: Paper in offices (life-cycle emission)Other: Paper in offices (life-cycle emission) 7.7

Other: Waste water treatmentOther: Waste water treatmentOther: Waste water treatmentOther: Waste water treatment 8.7

Verification/assurance status that applies to Scope 3 emissionsVerification/assurance status that applies to Scope 3 emissionsVerification/assurance status that applies to Scope 3 emissionsVerification/assurance status that applies to Scope 3 emissionsVerification/assurance status that applies to Scope 3 emissionsVerification/assurance status that applies to Scope 3 emissionsVerification/assurance status that applies to Scope 3 emissions

Verification or assurance completeVerification or assurance completeVerification or assurance completeVerification or assurance complete

Type of verification or assuranceType of verification or assurance Relevant standardRelevant standardRelevant standard Assurance engagementAssurance engagement

Verification ISAE 3000ISAE 3000 PricewaterhouseCoopersPricewaterhouseCoopers

Absolute Scope 3 emissions for the reporting year compared to the previous yearAbsolute Scope 3 emissions for the reporting year compared to the previous yearAbsolute Scope 3 emissions for the reporting year compared to the previous yearAbsolute Scope 3 emissions for the reporting year compared to the previous yearAbsolute Scope 3 emissions for the reporting year compared to the previous yearAbsolute Scope 3 emissions for the reporting year compared to the previous yearAbsolute Scope 3 emissions for the reporting year compared to the previous year

Increased

Reason Emissions value (percentage)

Direction of ChangeDirection of Change

Comment

Change in boundary

1.02 IncreaseIncrease Scope widened to include waste water in retail stores and subsidiaries (only parent company without retail stores and Elisa Estonia included in 2009 calculation), business travel in subsidiaries (only parent company and Elisa Estonia included in 2009 calculation), car leasing of Elisa Estonia, employee commuting in all subsidiaries, electronic billing in subsidiaries (only Elisa Estonia included in 2009 calculation), paper billing in subsidiaries (only parent company and Elisa Estonia included in 2009 calculation), paper use in offices in subsidiaries (only parent company and Elisa Estonia included in 2009 calculation)

Scope widened to include waste water in retail stores and subsidiaries (only parent company without retail stores and Elisa Estonia included in 2009 calculation), business travel in subsidiaries (only parent company and Elisa Estonia included in 2009 calculation), car leasing of Elisa Estonia, employee commuting in all subsidiaries, electronic billing in subsidiaries (only Elisa Estonia included in 2009 calculation), paper billing in subsidiaries (only parent company and Elisa Estonia included in 2009 calculation), paper use in offices in subsidiaries (only parent company and Elisa Estonia included in 2009 calculation)

Scope widened to include waste water in retail stores and subsidiaries (only parent company without retail stores and Elisa Estonia included in 2009 calculation), business travel in subsidiaries (only parent company and Elisa Estonia included in 2009 calculation), car leasing of Elisa Estonia, employee commuting in all subsidiaries, electronic billing in subsidiaries (only Elisa Estonia included in 2009 calculation), paper billing in subsidiaries (only parent company and Elisa Estonia included in 2009 calculation), paper use in offices in subsidiaries (only parent company and Elisa Estonia included in 2009 calculation)

Unidentified 4.55 IncreaseIncrease

26 27

•Haastatelleethiilijalanjalanjälkilaskennassakäytettävientietojenkeräämisestäjarapor- toinnista vastaavia henkilöitä; •Testanneetotospohjaisestitietojentäydellisyyttä,vertailukelpoisuuttasekäoikeellisuutta; •Testanneetotospohjaisestitietojenyhdistelyä; •Käyneetläpihiilijalanjälkilaskennantiedot; •Tarkastaneetlaskutoimituksiaja •Arvioineetlaskennassatehtyjäoletuksiajakäytettyjäkertoimia.

JohtopäätöksemmeTässä raportissa kuvaamamme työn perusteella tietoomme ei ole tullut seikkoja, jotka antaisivat aiheen olettaa, että varmennustoimeksiannon kohteena olleet tiedot eivät kaikilta olennaisilta osiltaan antaisi käytettyjen varmennuskriteerien perusteella tasapainoista ja asianmukaista kuvaa Elisan vuoden 2010 hiilijalanjäljestä. Varmennusraporttiamme luettaessa on otettava huomioon hiilijalanjälkilaskentaan sisältyvien tietojen tarkkuutta ja täydellisyyttä koskevat rajoitukset. Tätä riippumatonta varmennusra-porttia ei ole tarkoitettu käytettäväksi arvioitaessa Elisa Oyj:n hiilijalanjälkeen liittyvää suoritustasoa.

Helsingissä 28. päivänä kesäkuuta 2011

PricewaterhouseCoopers Oy

Sirpa Juutinen, Partner

Sustainability & Climate Change

LÄHTEET JA LISÄTIETOJA

Carbon Disclosure Project, 2010: Carbon Disclosure Project Study 2010, The Telepresence Revolution. Internet adress: https://www.cdproject.net/CDPResults/Telepresence-Revolution-2010.pdf [7.7.2011]

Crimson Consulting Group, 2009: Study Shows Cisco TelePresenceTM Delivers Rapid ROI and Unique Business Benefits. Internet adress: http://www.cisco.com/en/US/prod/collateral/ps7060/ps8329/ps8330/ps9599/TelePresence_Research_Brief_Final_03_20_09.pdf[7.7.2011]

Federation of Finnish Financial Services, 2010: Environmentally friendly electronic invoice. Internet ad-ress:http://www.fkl.fi/en/material/publications/Publications/Environmentally_friendly_electronic_in-voice.pdf [7.7.2011]

The Greenhouse Gas Protocol, 2004: A Corporate Accounting and Reporting Standard, Revised Edition. Internet adress: http://www.ghgprotocol.org/files/ghgp/public/ghg-protocol-revised.pdf [7.7.2011]The Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC), 2007: IPCC Fourth Assessment Report: Climate Change 2007 (AR4). Internet adress: http://www.ipcc.ch/ [7.7.2011]Itella, 2011: Hiilidioksidipäästöjen arviointi Itellan palveluissa. http://www.itella.fi/group/liitteet/kon-serni/tutkimukset/Itella_Informaatio_CO2_2010.pdf[7.7.2011]

James Peter, 2009: CONFERENCING AT BT - Results of a Survey on its Economic, Environmental and Social Im-pacts, Department of Environmental Science, University of Bradford.

James Peter, May 2005: CONFERENCING AT BT - Results of a Survey on its Economic, Environmental and Social Impacts, SustainIT and the University of Bradford.

Liikenne ja viestintäministeriö, 2010: Viestintäteknologian ja palveluiden sähköistämisen päästövaiku-tukset. Internet adress: http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=964900&name=DLFE-10732.pdf&title=Julkaisuja%2012-2010 [7.7.2011]

Liikenne- ja viestintäministeriö, Tiehallinto ja Ratahallintokeskus, 2006: Henkilöliikennetutkimus 2004–2005.Internetadress:http://www.hlt.fi/HTL04_loppuraportti.pdf[7.7.2011]

Nokia Oyj, 2010: Environmental impact. Internet adress: http://www.nokia.com/environment/devices-and-services/creating-our-products/environmental-impact [7.7.2011]

28 29

Smart 2020, 2008: SMART 2020: Enabling the low carbon economy in the information age. Internet ad-ress:http://www.smart2020.org/_assets/files/02_Smart2020Report.pdf[7.7.2011]

U.S. Environmental Protection Agency ENERGY STAR Program, 2007: Report to Congress on Server and Data Center Energy Efficiency, Public Law 109-431. Internet adress: http://www.energystar.gov/ia/partners/prod_development/downloads/EPA_Datacenter_Report_Congress_Final1.pdf[7.7.2011]

VTT,2007–2010:LEADER-researchproject.Internetadress:http://www.vtt.fi/sites/leader/leader_pub-lications.jsp [7.7.2011]

VTT, 2010: LIPASTO - a calculation system for traffic exhaust emissions and energy consumption in Fin-land. the system is developed by VTT Technical Research Centre of Finland. Internet adress: http://lipas-to.vtt.fi/indexe.htm [7.7.2011]

30 31