young ones-hankkeen tutkimustuloksia

www.nuortenkurssit.fi - - Espoon työväenopisto

Nuoret

asiakaskohderyhmänä

–kehittämishanke

Tutkimustuloksia

nuorisoryhmistä,

nuorten koulutustarpeista

ja koulutusasenteista

Espoon työväenopisto - 2 - wwwn.nuortenkurssit.fi

Otsikko: Tutkimustuloksia nuorisoryhmistä, nuorten koulutustarpeista ja

koulutusasenteista

ISBN: 978-952-5745-21-4 (sähköinen julkaisu)

Young Ones-nuoret asiakaskohderyhmänä—OPH:n laatu– ja kehittämishanke

Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia—Espoon työväenopisto

Espoo 5/2015

Tämä on Young Ones-hankkeen ensimmäinen julkaisu. Hanke on Opetushallituksen

rahoittama laatu– ja kehittämishanke.

Tämä teos on lisensoitu CC BY-NC-SA-lisenssillä (Creative Commons

Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen). Teoksen jatko-

käyttö on sallittu lisenssin ehtojen mukaisesti. Tiivistäen: Teosta saa

kopioida, levittää, näyttää ja esittää julkisesti ja siitä saa luoda johdannaisteoksia vain,

kun niitä ei käytetä kaupallisiin tarkoituksiin ja kunhan tekijän tai oikeudenomistajan

nimi mainitaan asianmukaisesti. Johdannaisteoksia saa levittää vain samalla lisenssillä

kuin alkuperäistä teosta.

Julkaisu on luettavissa ja kopioitavissa internetissä:

Pdf:http://www.espoo.fi/fi-FI/Paivahoito_ja_koulutus/Tyovaenopisto/

Laatu_ja_kehittaminen/Hankkeet/Young_Ones

Sähkölehti: http://issuu.com/espoontyovis

Kustantaja: Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

Kustantajan osoite: PL 77700, 02070 ESPOON KAUPUNKI

Toimitus, ulkoasu ja taitto: Sonia Pérez Alemán

Kuvat: unsplash.com

http://www.espoo.fi/fi-FI/Paivahoito_ja_koulutus/Tyovaenopisto/Laatu_ja_kehittaminen/Hankkeet/Young_Ones

http://www.espoo.fi/fi-FI/Paivahoito_ja_koulutus/Tyovaenopisto/Laatu_ja_kehittaminen/Hankkeet/Young_Ones

http://issuu.com/espoontyovis

www.nuortenkurssit.fi - 3 - Espoon työväenopisto

Young Ones-hankkeesta lyhyesti Tutkimustuloksia Tärkeimmät tulokset

Osa 1: Nuoret asiakaskohderyhmänä

Pärjäämisen edellytykset

Sosiaalinen tukiverkko

Vapaa-aika ja harrastaminen

Työväen– ja kansalaisopistot

Harrastamisessa ja vapaa-ajan toiminnassa tärkeää

Kiinnostava tarjonta

Viestintä ja markkinointi

Asiakkaista asiakkuuksiin

Osa 2: Segmentit

Segmentointi

Sosiaaliset

Hyvää hakevat mieltä

Motivoituneet

Kotiin jäävät

Itsenäiset


K ansalais- ja työväenopistoissa on puhuttu jo pitkään nuorten asiak-

kaiden tavoittamisesta, mutta on toinen asia puhua ja toinen todel-

la lähestyä nuoria.

Kansalaisopistojen tyypillinen asiakas on yli 50-vuotias nainen. Opistot

käyttävät perinteisiä tiedotus- ja markkinointikanavia. On helppoa huo-

mata, että nuoret asiakaskohderyhmänä on opistojen mukavuusalueen

ulkopuolella.

Näyttää siltä, että kansalaisopistot melkein pelkäävät nuoria.

”… No niin ku me ei osata puhua nuorten kieltä.”

”Ääh, me ei voida mennä nuorten tiloihin esittelemään toimintaamme,

varmasti heitä ei kiinnosta.”

Uskon, että nuoret tarvitsevat meitä. Nykymaailman muutosvauhdissa,

globalisaatiokehityksen vaikuttaessa työelämän pelisääntöihin ja kilpai-

lun kiristyessä elinikäisestä oppimisesta on tullut entistä tärkeämpää.

Peruskoulun ja lukion suorittaminen ei enää riitä työelämässä menesty-

miseen. Työväenopistoille onkin tärkeää osallistua entistä enemmän

nuorten kasvamisen tukemiseen, hyvinvoinnin lisäämiseen ja heidän

työelämävalmiuksiensa kasvattamiseen.

Tässä julkaisussa esittelemme Espoon työväenopiston Young Ones -

hankkeen tutkimuksen tuloksia. Yhden asian voin kertoa kaikille jo etu-

käteen: Nuoret osallistuisivat opistojen toimintaan, jos he löytäisivät so-

pivan kurssin!

Sonia Pérez Alemán

Young Ones-projektipäällikkö


Y oung Ones-nuoret kohderyhmänä on Espoon työväenopiston toteuttama kehittämishanke.

Sen avulla opisto tuottaa tietoa koulutustarjonnan suunnittelua ja markkinointia varten niin,

että Espoon työväenopisto palvelee jatkossa alueen nuoria paremmin.

Hanke perustuu tutkimukseen, jonka tarkoitus on tuottaa tietoa siitä, millaisia nuorisoryhmiä alueel-

ta on löydettävissä, mikä heitä yhdistää, mikä ryhmiä erottaa ja etenkin minkälaisia todellisia koulu-

tustarpeita ja -asenteita nuorilla ja erilaisilla ryhmillä on.

Young Ones-hankkeesta lyhyesti

Hankkeen kehittämiskohde tai kohderyhmä

Pääkaupungin seudulla asuvat nuoret (16–24-v.) ja Espoon, Helsingin, Vantaan, Kauniaisten ja

Kirkkonummen nuorisotyö.

Tavoiteltavat tulokset:

Saadaan tietoa nuorten todellisista, erilaisista ryhmistä ja niiden koulutustarpeista ja -

kiinnostuksista.

Nuorille kehitetään tuotetun tiedon perusteella oma markkinointisuunnitelma.

Espoon työväenopiston virtuaalinen nuorten tila osallistaa nuoria opetuksen suunnitteluun ja

toimii tehokkaana kanavana opiston ja nuorten välillä.

Opiston ja muiden nuorten parissa toimivien tahojen kesken toimii sujuva verkosto ja jatkuva

vuorovaikutus. Verkoston kautta erilaiset kouluttajat ja muut toimijat pysyvät ajan tasalla nuor-

ten asioista.

Espoon lukioiden rehtoreiden kanssa kehitetään pysyvästi täydentävää koulutusta lukiolaisille.

Lukiolaiset saavat tietyt Espoon työväenopiston kurssit hyväksiluettua omassa lukiossaan.

Hankkeen avulla Espoon työväenopiston Young Ones -tarjonnasta tulee tunnettu nuorten har-

rastus- ja koulutuspaikka, ja nuorten kohderyhmästä tulee vahva ja vakiintunut osa Espoon

työväenopiston toimintaa.

Rahoittaja Opetushallitus,

Lake-avustus

Alkamisvuosi 2014

Päättymisvuosi 2015

tutkimus alueen nuorisoryhmistä ja nuorten todellisista

koulutustarpeista

Espoon työväenopiston nuorisomarkkinointistrategian laa-

timinen

uuden nuorisolle suunnatun virtuaalitilan kehittäminen

alueen nuorisotoimijoiden verkottumismallin luominen.

Kehittämishankkeeseen sisältyy neljä osa-aluetta:


Hyödyntäminen:

Hankkeessa tuotettua tietoa käytetään hyväksi Espoon työväenopiston opetuksen ja markki-

noinnin suunnittelussa.

Tutkimustieto on julkista ja siitä tuotetaan raportti, joka on myös muiden nuorisotoimijoiden

saatavissa. Tiedon avulla jokainen toimija pystyy kehittämään paremmin toimintaansa.

Nuorten toiminta Espoon työväenopistossa

V uonna 2014 Espoon työväenopisto aloitti nuorten toiminnan voimakkaan kehittämisen,

johon koko henkilöstö on osallistunut innokkaasti. Kehittämistyöstä on jo seurannut pal-

jon:

Opisto on luonut oman nettisivuston nuorille. Sivuston kautta nuoret saavat tietoa helposti

opiston nuorten tarjonnasta. Osa nuorten kursseista on tarkoitettu pelkästään nuorille. Li-

säksi näille sivuille laitetaan inspiroivimmat kurssit ja tapahtumat kaikille tarkoitetusta opis-

ton kurssitarjonnasta.

Opisto julkaisee kaksi kertaa vuodessa nuorille suunnatun oman opinto-ohjelman. Sieltä

löytyy nuorille suunnattuja ja heille sopivia kursseja. Opas toimii myös nuortenkurssit.fi-

sivuston mainontana. Opinto-ohjelma jaetaan kaikkiin opiston toimipisteisiin sekä opiston

laajalle verkostolle.

Espoon lukioiden kanssa on syntynyt yhteistyötä. Tietyt opiston kurssit voidaan lukea hy-

väksi lukiolaisten kurssisuorituksissa.

Verkostoituminen nuorten parissa työskentelevien alueen toimijoiden kuten Espoon seu-

dun koulutuskuntayhtymän Omnian eri yksiköiden, Vamos-palveluiden, Espoon kaupungin

ja Metropolia AMK:n kanssa on kehittynyt.

www.nuortenkurssit.fi

http://www.nuortenkurssit.fi


Tutkimustuloksia

Kvantitatiivinen tutkimus (tammikuu 2015,)

16—24-vuotiaat, N=900

Pääkaupunkiseutulaisia 33 %, Espoolaisia 14 %

Painotus: Sukupuoli ja Asuinkunta

Segmentointi

Ryhmäkeskustelut (joulukuu 2014):

1. Nuorten parissa työskentelevät

2. Espoon työväenopiston asiakkaat

3. Muut espoolaiset nuoret

“ Nuoret asiakaskohderyhmänä –tutkimus koostui kolmesta ryhmäkeskustelusta ja kvantitatiivisesta

tutkimuksesta.

Ryhmäkeskustelut järjestettiin Espoon työväenopiston nuorten asiakkaiden parissa, muiden espoo-

laisten nuorten parissa sekä nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten kesken. Ryhmäkeskus-

telujen tavoitteena oli tukea verkkolomakkeen suunnittelua.

Projektin kvantitatiivisen tutkimuksen aineistonkeruu suoritettiin tammikuussa 2015 ja kyselyyn vas-

tasi 900 16—24-vuotiasta nuorta. Aineisto painotettiin sukupuolen ja alueen mukaan kansallisesti

edustavaksi. Urbaanit yli 70 000 asukkaan paikkakunnilla asuvat nuoret segmentoitiin oppimiseen ja

harrastamiseen liittyvien asenteidensa ja motivaatioidensa perusteella viiteen ryhmään.

Tutkimuksen tulosten hyödyntämistä pohdittiin yhdessä Espoon työväenopiston henkilökunnan

kanssa projektin työpajassa.”

Enna Leminen ja Heini Karppinen, 15/30 Research

Tutkimuksen toteuttajana valittiin 15/30-Research

Valitulla 15/30 Researchillä on vahva tausta nuorisotutkimuksessa

sekä opetuksen ja koulutuksen tulevaisuuden hahmottamisessa.

Sen työssä korostuu Young Ones-hankkeen tavoitteiden kannalta

tärkeä markkinoinnin ja viestinnän näkökulmasta.

Nuoret asiakaskohderyhmänä:

1. Tarjonnan ja palveluiden kohdentaminen

2. Nuorten tavoittaminen


”No mulle tulee sellanen ensteks mieleen, että mun mielestä kurs-

sitarjonta on aika laaja. Se on paksu se nivaska missä on ne kurs-

siesitteet myöskin. On mun mielestäni niinku mun nähdäkseni aika

laaja tarjonta.” (Ryhmäkeskustelu, Espoon työväenopiston asiakas)

”No mä ite harrastan tota öljyvärimaalausta. Mä haluisin niinku vähän niinku parannella taitojani

ja mä kun en itte oikein tiijä mitään tästä työväenopistosta, niin... näist kursseista yhtään, et jos

siel olis semmosia vaihtoehtoja.” (Ryhmäkeskustelu, espoolainen nuori)

”Niin ja ylipäätään jotenkin millanen

asenne sillä on, millasella asenteel-

la se opettaa ja niinku huomioi niitä

oppilaita siellä.” (Ryhmäkeskustelu,

Espoon työväenopiston asiakas)

”Kun se on silleen silti, et se

on niinku et ne on, on tullu sin-

ne, koska on niinku motivoituja

ja se on silleen vapaaehtosta,

et ei oo sit kauheen pakollinen

olo, et kauhee silleen stressi,

et pitää saada hyvä arvosana

ja tämmöstä” .

(Ryhmäkeskustelu, espoolainen

nuori)


Tutkimusaineiston (n=900) taustamuuttujia ja painotuksen vaikutus. Painottamalla on ta-

soitettu otoksen sukupuoleen ja asuinpaikkaan liittyvää epäsuhtaa.

Painottamaton

aineisto

Painotettu

aineisto

Count

(N) N %

Count

(N) N %

Total Total 900 100% 900 100%

Sukupuoli Mies 206 23% 460 51%

Nainen 694 77% 440 49 %

Espoolaisuus Ei espoolainen 775 86 % 818 91 %

On espoolainen 125 14 % 82 9 %

Asuinpaikka Pääkaupunginseutu 299 33 % 189 21 %

15 000–300 000 asukkaan

kaupunki 200 22 % 124 14 %

70 000–150 000 asukkaan

kaupunki 143 16 % 228 25 %

Alle 70 000 asukkaan kau-

punki 164 18% 228 25 %

Taajaan asuttu kunta 43 5 % 125 14 %

Maaseutu 51 6 % 109 12 %

Opiskelen tai olen opiskellut

paikkakuntani työväen– tai

kansalaisopistossa?

Kyllä 196 22 % 176 20%

Ei 704 78 % 724 80 %

Espoon työväenopiston seg-

mentit 1 Sosiaaliset 189 21 % 115 26 %

2 Hyvää mieltä hakevat 100 11 % 56 13 %

3 Motivoituneet 91 10 % 68 16 %

4 Kotiin jäävät 140 16 % 120 27 %

5 Itsenäiset 122 14 % 80 18 %


Opiskelen tai olen opiskellut paikkakuntani työväen– tai

kansalaisopistossa?

Total Kyllä Kyllä %

Total Total 900 176 20 %

Segmentit 1 Sosiaaliset 115 20 18 %

2 Hyvää mieltä hakevat 56 9 17 %

3 Motivoituneet 68 11 16 %

4 Kotiin jäävät 120 14 12 %

5 Itsenäiset 80 18 23 %

Sukupuolesi Mies 460 57 12 %

Nainen 440 119 27 %

Asuinpaikkasi Pääkaupunginseutu 189 25 15 %

15 000–300 000 asukkaan kau-

punki 124 21 17 %

70 000–150 000 asukkaan kau-

punki 125 27 21 %

Alle 70 000 asukkaan kaupunki 228 53 23 %

Taajaan asuttu kunta 125 33 27 %

Maaseutu 109 17 16 %


Tärkeimmät tulokset

Tulevaisuudenusko: Alle puolet nuorista kertoo, että he ovat luottavaisia oman tulevaisuu-

tensa suhteen. Uskoa omiin kykyihin oppijana kuitenkin on: 63 % nuorista uskoo oppivansa lähes

mitä tahansa, jos vain haluaa sitä tarpeeksi.

Tunnettuus haasteena erityisesti pääkaupunkiseudulla: Pääkaupunkilaisista nuorista 61 %

kertoo, että ei tunne paikkakuntansa työväenopistojen tarjontaa.

Tärkeimmät tiedonlähteet harrastuksiin ja vapaa-ajantoimintaan liittyen verkko sekä lähei-

set ihmiset: Nuoret kokevat harrastuksissa ja vapaa-ajan toiminnassa tärkeimmiksi tiedonläh-

teiksi Googlen, kaverit, vanhemmat ja sukulaiset sekä yritysten ja palvelun tarjoajien verkkosivut.

Facebookin kokee tärkeäksi tiedonlähteeksi tällä hetkellä 37 % vastaajista ja Youtuben 29 % vas-

taajista.

Sosiaalinen media haltuun: Nuoret pitävät sosiaalisen median haltuun ottamista markki-

noinnissa ja viestinnässä välttämättömänä. Sosiaalisella medialla voi olla keskeinen rooli tiedon

pariin ohjaamisessa, mutta myös vuorovaikutteisessa viestinnässä asiakkaiden kanssa niin ennen

kursseja, kurssien aikana kuin niiden jälkeenkin.

Tarve matalan kynnyksen rennolle ja mukavalle harrastamiselle yhdistää: Sosiaalisia, Hy-

vää mieltä hakevia sekä Itsenäisiä yhdistää tarve matalan kynnyksen harrastuksille. He kaipaavat

mahdollisuuksia kokeilla erilaisia harrastusvaihtoehtoja. Innostava harrastus tai kiinnostuksen koh-

de ei välttämättä ole vielä löytynyt. Mukaan lähtemistä ja osallistumista tulisi tehdä helpommaksi,

sillä uuden harrastuksen aloittaminen tuntuu heistä vaikealta. Harrastamiselta ja vapaa-ajan toi-

minnalta kaivataan mukavaa ja rentoa tekemistä. Nämä nuoret eivät halua harrastaa liian vakavis-

saan.


Tarvetta matalankynnyksen harrastuksille ja mukavalle ja rennolle vapaa-ajan toiminnalle:

42 % vastaajista kertoo kaipaavansa mahdollisuuksia kokeilla erilaisia harrastusvaihtoehtoja.

Puolet nuorista kertoo, että uuden harrastuksen aloittaminen tuntuu heistä vaikealta. Naisista jopa

58 % kokee näin. Puolet nuorista kertoo, että he haluavat harrastaa, mutta eivät liian vakavis-

saan. Vain neljännes nuorista kertoo mieluiten harrastavansa koulussa tai seurassa, joka on kes-

kittynyt yhden asian tai lajin opettamiseen. Nuorten vastauksissa korostuu hyvinvoinnin ja tasa-

painon hakeminen elämään sekä rento ja mukava yhdessä tekeminen toisten kanssa. Nuoret ko-

kevat harrastuksissa sekä vapaa-ajan toiminnassa ja opiskelussa tärkeimpinä seikkoina hyvän

tunnelman ja yhteishengen, henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin sekä onnistumisen kokemukset ja

epäonnistumisen sallimisen.

Aikaisempi kokemus työväenopistoista lisää halua osallistua: Puolet kaikista nuorista voisi

osallistua paikkakuntansa työväenopiston järjestämälle kurssille, jos löytäisi itseä kiinnostavan

kurssin. Työväenopistojen asiakkaista 68 % kertoo, että voisi osallistua. Naiset voisivat kuvitella

osallistuvansa työväenopiston kurssille miehiä useammin.

Relevantin tiedon luo ohjaaminen: Verkko on nuorille ensisijainen tiedonlähde. Markkinoin-

nin tavoite on ohjata verkkosivuille, josta relevantti tieto löytyy helposti hakemalla.

Tavoittaminen koulujen ja oppilaitosten kautta: Sekä ryhmäkeskusteluissa että verkkoky-

selyssä nuoret toivoivat, että työväenopistot pyrkisivät tavoittamaan heitä heidän koulujensa ja opis-

kelupaikkojensa kautta.

Viisi oppimista ja harrastamista kuvaavaa segmenttiä: Nuoret jakautuvat viiteen segment-

tiin oppimiseen ja harrastamiseen liittyvien asenteidensa ja motivaatioidensa perusteella: Sosiaa-

lisiin (29 %), Hyvää mieltä hakeviin (16 %), Motivoituneisiin (14 %), Kotiin jääviin (22 %) sekä Itse-

näisiin (19 %). Sosiaalisilla korostuu oman sosiaalisen piirin merkitys harrastamisessa. Hyvää

mieltä hakevat harrastavat hyvän mielen ja mukavan rennon tekemisen vuoksi. Motivoituneet har-

rastavat tavoitteellisesti. Kotiin jäävät jäävät harrastusten ulkopuolelle. Heillä on nuorista heikoim-

mat pärjäämisen edellytykset elämässä. Itsenäiset opettelevat uusia asioita mieluiten itsenäisesti

ja verkon kautta.


Osa 1: Nuoret asiakaskohderyhmänä


Valtaosalla nuorista menee hyvin

Myös tämän tutkimuksen valossa voimme todeta, että valtaosalla nuorista menee ihan hyvin ja pär-

jäämisen edellytyksiä elämässä on. Suurimmalla osalla on läheisiä ihmisiä tukemassa ja uskoa

omiin kykyihin oppijana on. 75 % 15-30- vuotiaista kertoi, että ”Elämänasenteeni on myönteinen”.

(Kansallinen Nuorisotutkimus 2012)


Valtaosalla nuorista on hyvä sosiaalinen turvaverkko. 71 % vastaajista kertoo, että heillä on läheisiä

ihmisiä, jotka tukevat heitä.

Tulevaisuus verrattain epävarmaa, uskoa omiin kykyihin on

Tulevaisuus näyttää nuorten mielestä ainakin jossakin määrin epävarmalta. Alle puolet nuorista ker-

too, että he ovat luottavaisia oman tulevaisuutensa suhteen. Hieman yli puolet nuorista kertoo tietoi-

sesti pyrkivänsä kartuttamaan taitoja, joista on hyötyä tulevaisuudessa. Uskoa omiin kykyihin oppija-

na on: 63 % nuorista uskoo oppivansa lähes mitä tahansa, jos vain haluaa sitä tarpeeksi. Noin puo-

let nuorista kertoo, että oppimiseen liittyvät kokemukset ovat pääosin positiivisia.

Heikommat edellytykset elämässä pärjäämiselle

10 % vastaajista ei ole läheisiä ihmisiä tukemassa. Viidennes nuorista ei ole luottavainen oman tule-

vaisuutensa suhteen. Viidennes kertoo myös, että heidän elämällään ei ole tällä hetkellä suuntaa.

14 % vastaajista ei usko voivansa oppia lähes mitä vain, jos vain haluaa sitä tarpeeksi. 22 % 15-30-

vuotiaista ei usko, että jokainen joka todella haluaa, myös pärjää elämässään. (Kansallinen Nuoriso-

tutkimus 2012)

Yksinäisyys

Tämän tutkimuksen aineistossa nuorten yksinäisyys nousi myös esiin. 23 % vastaajista kertoi tunte-

vansa itsensä yksinäiseksi. Yksinäisyys, mutta myös heikompi usko omiin kykyihin oppijana sekä

tunne siitä, että elämällä ei ole tällä hetkellä suuntaa korostui erityisesti tutkimuksen Kotiin jäävät -

segmentissä. Tähän segmenttiin kuuluvista nuorista kolmannes tuntee itsensä yksinäiseksi. Heillä

on nuorista harvimmin läheisiä ihmisiä, jotka tukevat heitä. Vain 43 % Kotiin jäävistä kertoo, että

heillä on läheisiä ihmisiä tukemassa.



Minulla on läheisiä ihmi-siä, jotka tukevat minua. 36 % 35 % 19 % 9 % 1 %

17 % 6 % 28 % 32 % 17 % Tunnen itseni

yksinäiseksi.

32 % 14 % 16 % 33 %

5 %

Olen luottavainen oman tulevaisuuteni

suhteen.

17 % 24 % 26 % 9 % 24 % Tiedän, millaista työtä

haluan tehdä aikuisiällä.

6 % 15 % 23 % 25 % 31 % Minusta tuntuu, että elämälläni ei ole tällä

hetkellä suuntaa.

27 % 36 % 23 %

12 % 2 % Uskon, että voin oppia

lähes mitä vaan, jos vain haluan sitä tarpeeksi.

38 % 15 % 36 %

8 % 2 %

Pyrin tietoisesti kar-tuttamaan sellaisia tai-toja, joista on minulle

hyötyä tulevaisuudessa.

Täysin samaa mieltä

Melko samaa mieltä

Ei samaa ikä eri mieltä

Melko eri mieltä

Täysin eri mieltä



Pääkaupunkiseutu vs. muu Suomi

63 %

52 %

61 %

34 %

Paikkakunnallani on paljon harrastamiseen ja vapaa-ajan toimintaan liitty-

vää tarjontaa.

Vapaa-ajasta nautitaan kotona ja kavereiden kanssa

Hieman vajaa puolet nuorista kertoo viettävänsä vapaa-aikansa mieluiten kotona. 43 % kertoo viet-

tävänsä vapaa-aikansa mieluiten kavereiden kanssa oleskellen.

Yli puolella nuorista innostava harrastus

55 % vastaajista kertoo, että heillä on harrastus tai harrastuksia, joista he ovat innoissaan. Pääkau-

punkilaisten nuorten parissa vastaava prosenttiosuus on 63 %.

Rahanpuute esteenä, motivaation tai ajanpuute harvemmin

44 % vastaajista kertoo, että rahanpuute on este harrastamiselle. 18 % vastaajista kertoo, että heillä

ei ole motivaatiota harrastaa mitään säännöllisesti. Vain 14 % vastaajista kertoo, että heillä ei ole

aikaa harrastuksille.

Tarvetta matalankynnyksen harrastuksille

42 % vastaajista kertoo kaipaavansa mahdollisuuksia kokeilla erilaisia harrastusvaihtoehtoja. Puolet

nuorista kertoo, että uuden harrastuksen aloittaminen tuntuu heistä vaikealta. Naisista jopa 58 %

kokee näin. Puolet nuorista kertoo, että he haluavat harrastaa, mutta eivät liian vakavissaan. Vain

neljännes nuorista kertoo mieluiten harrastavansa koulussa tai seurassa, joka on keskittynyt yhden

asian tai lajin opettamiseen.

Itsenäinen oppiminen luontaista, ei kuitenkaan ainoastaan verkosta

Lähes puolet nuorista kertoo mieluiten opettelevansa uusia asioita itsenäisesti. Neljännes kertoo

opettelevansa uusia asioita mieluiten verkosta.

Pääkaupunkiseudulla paljon tarjontaa ja innostuneita harrastajia

Pääkaupunkilaiset nuoret kertovat muita useammin, että heillä on harrastuksia, joista he ovat innois-

saan. He kokevat myös harrastuksiin ja vapaa-aikaan liittyvän tarjonnan runsaampana.

Minulla on harrastus tai harrastuksia, joista olen innoissani.

Pääkaupunkiseutulaiset nuoret

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvat nuoret

% vastaajista, jotka ovat väitteen kanssa samaa mieltä.


28 % 14 % 36 % 16 % 5 %

Minulla on harrastus tai harrastuksia, joista olen

innoissani.

Kaipaisin mahdollisuuksia kokeilla erilaisia harrastus-

vaihtoehtoja.

31 % 24 % 23 % 14 % 9 %

18 % 13 % 25 % 26 % 18 % Rahan puute ei ole este

harrastamiselleni.

13 % 6 % 26 % 32 % 24 % Minulla ei ole motivaatio-ta harrastaa mitään sään-

nöllisesti.

33 % 17 % 30 % 16 % 5 % Uuden harrastuksen

aloittaminen tuntuu vaike-alta.

12 %

27 % 32 % 27 % 2 % Minulla ei ole aikaa har-

rastuksille.

34 % 16 % 32 % 11 % 7 % Haluan harrastaa, mutta

en liian vakavissani.

27 % 13 % 33 % 20 % 7 % Paikkakunnallani on paljon

harrastamiseen ja vapaa-ajan toimintaan liittyvää

tarjontaa.

21 % 5 % 42 % 21 % 11 %

Harrastan mieluiten seu-rassa tai koulussa, joka on

keskittynyt yhden asian/lajin opettamiseen.

35 % 12 % 35 % 16 % 2 %

Opettelen uusia asioita mieluiten itsenäisesti.

19 % 6 % 41 % 26 % 9 % Opettelen uusia asioita

mieluiten verkosta.


Melko samaa mieltä


Melko eri mieltä

Täysin eri mieltä


Työväenopistot ja kansalaisopistot

Työväenopistojen haasteena tunnettuus

38 % kaikista vastaajista kertoo, että heillä on positiivinen mielikuva työväenopistoista. Kolmannek-

sen mielestä työväenopistot tarjoavat laadukasta opetusta. Tunnettuuteen liittyvistä haasteista ker-

too se, että merkittävä osa vastaajista ei osaa ottaa kantaa näihin väitteisiin. Nuorilla, jotka opiskele-

vat tai ovat opiskelleet työväenopistoissa, 61 % on positiivinen mielikuva työväenopistoista. 55 %

heistä kokee työväenopistojen tarjoavan laadukasta opetusta. Puolet kaikista vastaajista kertoo, että

he eivät tunne paikkakuntansa työväenopiston tarjontaa ikäisilleen.

Tunnettuus haasteena erityisesti pääkaupunkiseudulla

Pääkaupunkilaisista nuorista 61 % kertoo, että ei tunne paikkakuntansa työväenopistojen tarjontaa.

Aikaisempi kokemus työväenopistoista lisää halua osallistua

Puolet kaikista nuorista voisi osallistua paikkakuntansa työväenopiston järjestämälle kurssille, jos

löytäisi itseä kiinnostavan kurssin. Työväenopistojen asiakkaista 68 % kertoo, että voisi osallistua.

Naiset voisivat kuvitella osallistuvansa työväenopiston kurssille miehiä useammin.

Aikaisempi kokemus työväenopistoista lisää halua vaikuttaa

Viidennes nuorista kertoo, että haluaisi vaikuttaa paikkakuntansa työväenopistojen kurssitarjontaan.

Aikaisempi kokemus lisää halua vaikuttaa, asiakkaista 38 % kertoo nimittäin halusta vaikuttaa kurs-

sitarjontaan.

47 %

61 % En tunne paikkakuntani työväen- tai kansalaisopiston tar-

jontaa ikäisilleni.

Pääkaupunkiseutulaiset nuoret

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvat nuoret



28 % 10 % 45 % 12 % 4 %

Minulla on positiivinen mielikuva työväen- ja kan-

salaisopistoista.

27 % 7 % 54 % 9 %

3 %

Työväen- ja kansalaisopis-tot tarjoavat laadukasta

opetusta.

10 %

61 % 17 % 8 % 4 % Työväen- ja kansalaisopis-tojen kursseille on vaikea

päästä sisään.

23 % 27 % 28 % 15 % 7 % Haluaisin vaikuttaa paikka-kuntani työväen- ja kansa-laisopistojen kurssitarjon-

taan.

Voisin osallistua paikka-kuntani työväen- ja kansa-

laisopiston järjestämälle kurssille tai toimintaa.

61 %

32 %

55 %

29 %

13 %

15 %

26 %

56 %

38 %

18 %

68 %

47 %

Minulla on positiivinen mielikuva työväen- ja kansalaisopistoista.

Työväen- ja kansalaisopistot tarjoavat laadukasta opetusta.

Työväen- ja kansalaisopistojen kursseille on vaikea päästä sisään.

En tunne paikkakuntani työväen- ja kansalaisopistot tarjontaa ikäisilleni.

Haluaisin vaikuttaa paikkakuntani työväen- ja kansalaisopistojen tar-jontaan.

Voisin osallistua paikkakuntani työväen– ja kansalaisopiston järjestämäl-le kurssille tai toimintaa, mikäli ...

Opiskelee tai on opiskellut työväenopistossa

Ei ole opiskellut työväenopistossa



Melko samaa mieltä


Melko eri mieltä

Täysin eri mieltä

7 % 9 % 34 % 30 % 21 %

(n=900)


Ryhmään liittyvät tekijät:

Hyvä yhteishenki, 80 %

Omien taitojen mukainen taso ryhmässä, 68 %

Samoista asioista kiinnostuneiden seura, 60 %

Omien kavereiden kanssa yhdessä oleminen, 55 %

Uusiin ihmisiin tutustuminen, 51 %

Samanlaisessa elämäntilanteessa olevien ihmisten tapaaminen, 48 %

Samanikäiset osallistujat, 38 %

Itseen liittyvät tekijät:

Henkinen hyvinvointi, 80 %

Fyysinen hyvinvointi, 75 %

Onnistumisen kokemukset, 74 %

Arjen asioiden unohtaminen hetkeksi, 69 %

Itsensä toteuttaminen, 66 %

Oman ajan ottaminen, 62 %

Yksityiselämässä tarpeellisten tietojen ja taitojen kartuttaminen, 58 %

Tulevaisuuden työelämässä tarpeellisen osaamisen kartuttaminen, 55 %

Opinnoissa tarpeellisen tiedon tai osaamisen kartuttaminen, 51 %

Arvostuksen tai tunnustuksen saaminen muilta, 48 %

Uuden suunnan hakeminen elämässä, 36 %

Konkreettisen hyödyn saaminen (esim. todistus tai kurssimerkintä), 28 %

Arvosanojen saaminen, 20 %

Opettajaan liittyvät tekijät:

Hyvä tunnelma, 81 %

Epäonnistumisen salliminen, 73 %

Kannustava ilmapiiri, 73 %

Opettajan persoona, 64 %

Osallistujien toiveiden kuunteleminen, 64 %

Selkeät tavoitteet, 58 %

Opetuksen käytännönläheisyys, 57 %

Vaihtelevat opiskelu- ja harjoittelutavat, 53 %

Henkilökohtaisen palautteen saaminen, 49 %

Tunnettu tai arvostettu opettaja, 18 %

Harrastamisessa ja vapaa-ajan

toiminnassa tärkeää

Ryhmä

Opettaja

Itse

Käytäntö ja puitteet:

Edullisuus, 67 %

Läheinen sijainti 65 %


Nuoria motivoiva vapaa-ajan toiminta

Nuoret kokevat hyvin monet asiat tärkeiksi harrastamisessa ja vapaa-ajalla tapahtuvassa toiminnassa tai

opiskelussa. Edullinen hinta ja läheinen sijainti ovat tärkeitä valtaosalle vastaajista, mutta eivät kuiten-

kaan nouse tärkeimpien asioiden kärkeen.

Nuoria motivoivien tekijöiden kärjessä on sekä opettajaan, opetusryhmään sekä omaan itseen liittyviä

asioita. Opettajaan liittyvissä tekijöissä vastaajat kokevat tärkeimpinä hyvän tunnelman, epäonnistumi-

sensallimisen ja kannustavan ilmapiirin. Ryhmään liittyvissä tekijöissä tärkeimmiksi asioiksi koetaan hyvä

yhteishenki sekä omien taitojen mukainen taso ryhmässä. Omaan itseen liittyvissä tekijöissä tärkeimmiksi

nousevat henkinen ja fyysinen hyvinvointi, onnistumisen kokemukset sekä arjen asioiden unohtaminen

hetkeksi ja itsensä toteuttaminen.

Nuorten vastauksissa korostuu hyvinvoinnin ja tasapainon hakeminen elämään sekä rento ja mukava yh-

dessä tekeminen toisten kanssa.

Kuinka tärkeitä seuraavat asiat ovat sinulle harrastamisessa tai vapaa-ajalla tapahtuvassa

opiskelussa/ohjatussa toiminnassa?

Hyvää tunnelma

Hyvä yhteishenki

Henkinen hyvinvointi

Fyysinen hyvinvointi

Onnistumisen kokemukset

Epäonnistumisen salliminen

Kannustava ilmapiiri

Arjen asioiden unohtaminen hetkeksi

Omien taitojen ja osaamisen mukainen taso ryhmässä

Edullisuus

Itsensä toteuttamien

Läheinen sijainti

Opettajan persoona

Osallistujien toiveiden kuunteleminen

Oman ajan ottaminen

Samoista asioista kiinnostuneiden seura

Omassa yksityiselämässä tarpeellisten tietojen tai taitojen kartuttaminen

Selkeät tavoitteet

Opetuksen käytännönläheisyys

Omien kavereiden kanssa yhdessä oleminen

Tulevaisuuden työelämässä tarpeellisen osaamisen kartuttaminen

Vaihtelevat opiskelu– tai harjoittelutavat

Opinnoissa tarpeellisen tiedon tai osaamisen kartuttaminen

Uusiin ihmisiin tutustuminen ja uusien kavereiden löytäminen

81

80

80

75

74

73

73

69

68

67

66

65

64

64

62

60

58

58

57

55

55

53

% vastaajista, jotka kokevat tärkeäksi harrastamisessa tai vapaa-ajalla tapahtuvassa opiskelussa/ohjatussa

toiminnassa (n=900)

51

51



Kuinka kiinnostunut olet seuraavista kurssisisällöistä tai vapaa-ajan toiminnasta?

Pelivuoro (esim. jalkapallo, sähly)

Hygieniapassi

Joukkuetoiminta tai aktiivinen harrastustoiminta

Ruoanlaittokurssi

Tanssi

Itsetuntemukseen ja henkiseen hyvinvointiin liittyviä kurssi

Laulutunnit tai soitonopetus

Avoimen yliopiston kurssit

Ammattivalinnassa auttava kurssi

Välineiden tai harrastustilojen vuokraaminen

Kauneuteen ja ulkonäköön liittyvä kurssi ( esim. meikkaus, stailaus)

Työnhakutaitoihin liittyvä kurssi

Stressihallinnan opetteluun liittyvä kurssi

Itseilmaisuun ja vuorovaikutustaitoihin liittyvä kurssi

Juoksukurssi

Liikuntaryhmä, jossa voi kokeilla erilaisia lajeja yhdessä muiden kanssa

Ohjattu liikunta/lajiopetus

Kieli– tai kulttuurimatka

Vieraan kielen opiskelu

Esiapukurssi

51

44

41

39

38

36

31

31

34

29

29

27

27

27

26

26

25

25

24

24

% vastaajista, jotka ovat kiinnostuneita seuraavista kurssisisällöistä tai vapaa-ajan toiminnasta.

(n=900)


Työväen- ja kansalaisopistojen tarjonta on hyvin laajaa ja monipuolista. Suurin osa nuorten ehdottamista

kurssiaiheista on jo opistojen tarjonnassa. Mitä siis puuttuu?

Nuoret eivät koe, että kansalaisopistot olisivat heille tarkoitettuja ja sopivia paikkoja. Opistojen on kehitettä-

vä uusia markkinointi- ja viestintäkanavia niin, että tarjonta houkuttelisi nuoria. Nuoria tavoitetaan sosiaali-

sen median kautta. Opistojen on mentävä heidän kouluihinsa ja opiskelupaikkoihinsa.

Kurssi

alkaa

Verkkosivut

Nuoret pitävät työväenopiston viestinnässä kaiken

A:na ja O:na hyviä verkkosivuja.

Kurssihaku ja hakukriteerit

Ryhmäkeskusteluissa nuoret kuvailivat tarvetta ha-

kea tietoa itselle sopivasta tarjonnasta itselle merki-

tyksellisten kriteerien kautta.

Visuaalisuus

Nuoret toivovat näkevänsä kuvien tai videon kautta

etukäteen, millaista kursseilla on.

Hakukriteerit: millaista tietoa kai-

vataan ennen osallistumista

- Kiinnostuksen kohteet

- Ajankohta, aika ja kesto

- Sijainti

- Lähtötaso

- Kenelle kurssi on suunnattu

- Tavoitteellisuuden aste

- Hyöty

Opinto-opas

Ryhmäkeskusteluissa nuoret kritisoivat opinto-opasta ja tiedon tarjoilua ainoastaan sitä kautta.

Kurssioppaallakin on varmasti oma paikkansa tarjonnasta viestimisessä sopien haaveilevaan

tiedon tarpeeseen. Kurssiopas välittää yleistä mielikuvaa laajasta tarjonnasta. Se ei kuitenkaan

vastaa on demandin logiikkaan ja helppouden ja vaivattomuuden vaatimukseen.


Minkälaisen kurssin tai vapaa-ajan toimintaa SINÄ haluaisit?

Liikunta:

Vauhdikasta! Esimerkiksi seinäkiipeilyä ja Mega-

zonea! (Nainen, 19 vuotta)

Urheiluun liittyvää. Haluaisin kokeilla erilaisia ur-

heilulajeja (Mies, 24 vuotta)

Urheilua, pelejä, jossa voisi helpommin tutustua

muihin ihmisiin (Nainen, 18 vuotta)

Urheilua harrastetasolla (Nainen, 17 vuotta)

Tällä hetkellä kaipaisin opastuskurssia kuntosa-

lilla käynnin aloittamisesta (Nainen, 22 vuotta)

Tasokkaita tanssitunteja (house, jazz) sillä ne ovat

pääkaupunkiseudulla kalliita. (Nainen, 22 vuotta)

Tanssia, akrobatiaa ja yleisesti liikuntaa. Nainen,

16 vuotta)

Tankotanssia (Nainen, 19 vuotta)

Seuratanssia, koska minulla on positiivinen koke-

mus lukion vanhojentansseista - oltuani kauan

yksinäisenä sain vihdoinkin uuden ystävän. Myös

seinäkiipeily, sulkapallo ja yhteiset luontoretket

kiinnostavat. (Mies, 19 vuotta)

Naisten itsepuolustus (Nainen, 21 vuotta)

Minua kiinnostaa kaikenlaiset tanssikurssit ja yo-

ga ja pilates tunnit. (Nainen, 23 vuotta)

Kamppailulajit (Mies, 23 vuotta)

Jousiammunta, sirkus ja acrobatia (Nainen, 24

vuotta)

Jotain liikuntaa, olisi eri laji joka päivä, välillä kah-

viteltaisiin ja pelattaisiin pelejä pelikonsoleilla,

käytäisiin retkillä, kylpylässä, mentäisiin risteilyl-

le... (Nainen, 20 vuotta)

Jotain futisjuttuja. Vaikka jotain puulaaki tyylisiä

amatööriturnauksia. (Mies, 17 vuotta)

Jääkiekkoa hiukan huonommalle tasolle (Mies, 16

vuotta)

Kokeilukertoja erilaisiin urheilulajeihin, vähän ou-

dompia esim. baletti, jousiammunta jne.(Nainen,

21 vuotta)

Aikuisbaletti (Nainen, 24 vuotta)

Kielet ja kulttuuri:

Viittomakielen kurssin aloittelijoille. (Nainen, 24

vuotta, Hyvää mieltä hakeva)

Ranskan alkeita, englannin puhekielen ylläpitoa,

ulkoliikuntaa (Nainen, 24 vuotta)

Kielten intensiivikursseja (Nainen, 23 vuotta)

Kielikurssi kokeneemmille. Yleensä on vain

aloittelijoille. (Nainen, 18 vuotta)


Kielikursseja vieraammille kielille esim. mandarii-

nikiina tai liikuntaa jota on itse vaikea järjestää

esim. pesäpallo. (Mies, 22 vuotta)

Korkeampi tasoisen japanin kurssin (Nainen, 21

vuotta)

Harvinaisempia kieliä kuten latviaa. (Nainen, 20

vuotta)

Espanjan ja venäjän kielen opetusta sekä ryhmä-

liikuntaa (Nainen, 21 vuotta)

Haluaisin kielikursseja, joissa voi myös suorittaa

kielikokeita (esim. Delf tai DSD), olen kuullut että

puhekursseja on jo olemassa, se kuulostaa hyväl-

tä, mutta tällä hetkellä minulla on koulussa niin

paljon tekemistä että en ehtisi osallistua sellai-

seen. Tai valokuvaus- videokuvaus- tai editointi-

kursseja. (Nainen, 18 vuotta)

Käsityöt ja kädentaidot:

Puukäsityökurssi esimerkiksi (Mies, 22 vuotta)

Käsitöitä; askartelua, neulontaa, virkkausta

(Nainen, 18 vuotta)

Käsityöhön liittyvää (mm. korsetintekokurssi on

nykyään tarjolla, todella hyvä lisä!) cosplayta, le-

lujen tekoa (esim. puisia junaratoja, miekkoja

etc.), urheiluun liittyvää, laajempaa kielivalikoi-

maa. (Nainen, 24 vuotta)

Jonkun missä pääsee tekemään, vaikka neulomis-

tai kokkauskurssi (Nainen, 17 vuotta)

Erilaista käsityö ja askartelu toimintaa, johon ei

kotona ole mahdollisuutta (Nainen, 19 vuotta)

Askartelutyyppistä, esim. savitöitä. Jotain ren-

touttavaa jossa pääsisi tekemään jotain kivaa ja

suht helppoa ja voisi oppia jotain uutta. Saman-

ikäisen porukan kanssa. (Nainen, 20 vuotta)

Kuvataiteet ja valokuvaus:

Piirtämis- tai maalauskurssi nuorille, jooga, seinä-

kiipeily (Nainen, 17 vuotta)

Mahdollisesti elävän mallin piirtämistä voisi ko-

keilla joskus, vaatteiden ompelua, uusia helpoh-

koja ruokia, neulomista, jooga, jousiammunta, ...

(Nainen, 19 vuotta)

Kuvataidekoulun. (Nainen, 24 vuotta)

Halusin käydä akvarellikurssin, mutta se on aina vää-

rän aikaan. Eli päiväaikaan, milloin minä käyn koulus

(Nainen, 19 vuotta)

Valokuvakurssi, Photoshop kurssi..? (Nainen, 19

vuotta)

Musiikki:

Soittimen oppimisen, mikä toisaalta vaatisi yksityis-

opetusta, kenties... (Nainen, 24 vuotta)

Pianon soiton alkeet, joka on suunnattu nuorille (15-

20 -vuotiaille). (Nainen, 17 vuotta)

Kuoro/musiikki- tai liikuntatoimintaan (Nainen, 19

vuotta)

Musiikkiin liittyvää yhteisopetusta (Nainen, 24

vuotta)

Kitaransoiton opetusta. Erilaisia liikunnan kursseja

esimerkiksi pinnalla olevista "trendiliikunnoista".

(Nainen, 21 vuotta)

Bassonsoitto (Nainen, 22 vuotta)

Ruuanlaitto ja leivonta:

Leivontakurssi olisi kiva. (Mies, 16 vuotta)

Kurssin, jossa nuoret laittaisivat ruokaa yhdessä.

(Nainen, 19 vuotta)

Etninen kokkaus, haasteellisempi leivonta, eri ainei-

den kertauskursseja, kielikursseja, liikuntaa (Nainen,

24 vuotta)

Opiskelu ja työelämä

Tietotekniikka

Eläimet

Hyvinvointi

Ilmaisutaito

Tekniikka ja elektroniikka

Kirjallisuus ja kirjoittaminen

Muuta:

Sosiaaliset taidot

Sisustus

Luonto

Ravinto

Kauneus

Hieronta


Tärkeimmät tiedonlähteet harrastuksiin ja vapaa-ajantoimintaan liittyen verkko sekä läheiset

ihmiset

Nuoret kokevat harrastuksissa ja vapaa-ajan toiminnassa tärkeimmiksi tiedonlähteiksi Googlen,

kaverit, vanhemmat ja sukulaiset sekä yritysten ja palvelun tarjoajien verkkosivut. Facebookin kokee

tärkeäksi tiedonlähteeksi tällä hetkellä 37 % vastaajista ja Youtuben 29 % vastaajista.

Google

Kaverit

Yritysten ja palveluntarjoajien verkkosivut

Vanhemmat ja sukulaiset

Facebook

Yhteydenottaminen suoraan yritykseen tai palvelutarjoajaan

Postin kautta lähetetty esite

Opinto-ohjaajat ja opettajat

Kaupungin verkkosivut

Paikallislehdet

Koulun ilmoitustaulu tms.

Youtube

Televisio

Sanomalehdet

Kirjasto

Radio

Aikakauslehdet

Instagram

Twitter

Pinterest

58

48

45

37

15

67

34

33

31

31

29

29

27

26

35

21

20

19

9

7

Ohjaaminen verkkosivuille

Verkko on nuorille ensisijainen tiedonlähde. Markkinoinnin tavoite on ohjata verkkosivuille, josta relevantti

tieto löytyy helposti hakemalla.

Ryhmäkeskusteluissa nostettiin esille, että opinto-opas ei tavoita nuoria heidän toivomallaan ja odottamal-

laan tavalla. itselle sopivan kurssin löytäminen tuntuu nykyisellään työläältä verkon logiikkoihin kasvaneel-

le sukupolvelle. Nuoret toivovat markkinoinnin ohjaavan juuri heille relevantin tiedon pariin, joka on

haettavissa itselle merkityksellisten kriteerien kautta.

Viestintä ja markkinointi


Ennen osallistumista

Tunnettuuden lisääminen

Tiedon pariin ohjaaminen ja relevantin tiedon tarjoaminen

Jalkautuminen nuorten pariin (tapahtumat, koulut ja oppi-

laitokset)

Sosiaalisen median haltuun ottaminen

Brändilähettiläät

Osallistumiskynnyksen madaltaminen(avointen ovien päi-

vät ja kokeilutunnit,

kaverin kanssa harrastaminen)

Nopeat lähdöt kursseille, viestintää

someen

Osallistumisen jälkeen

Kiitosviesti ja tietoa seuraavista

kursseista

Muiden mahdollisesti kiinnostavien kurssien suosittelu

osallistumishistorian perusteella

Kanta-asiakastarjoukset

Mahdollisuus toivoa kursseja ja kerätä itse osallistuja-

porukkaa kasaan

Viestintä ja markkinointi:

Asiakkaista asiakkuuksiin

Osallistumisen ai-

kana

Yhteydenpito kurssilaisiin

Mahdollisuus keskusteluun

ja verkostoitumiseen kurs-

sin ulkopuolella (esim.

kurssin oma suljettu Face-

bookryhmä)

Toiveiden ja palautteen

järjestelmällinen keräämi-

nen

Seuraavien kurssien en-

nakkomarkkinointi

(kuratointi ja suosittelu)

Mahdollisuus ilmoittautua

heti jatkokurssille tms.

Tavoittaminen koulujen ja oppilaitosten kautta

Sekä ryhmäkeskusteluissa että verkkokyselyssä nuoret toivoivat,

että työväenopistot pyrkisivät tavoittamaan heitä heidän koulu-

jensa ja opiskelupaikkojensa kautta.

Sosiaalinen media haltuun

Nuoret pitävät sosiaalisen median haltuun ottamista markkinoinnissa ja viestinnässä välttämättömänä. Sosi-

aalisella medialla voi olla keskeinen rooli tiedon pariin ohjaamisessa, mutta myös vuorovaikutteisessa vies-

tinnässä asiakkaiden kanssa niin ennen kursseja, kurssien aikana sekä niiden jälkeen.


Segmentointi

Kotiin jäävät 22 % Harrastusten ulkopuolelle jääminen ja heikoimmat pärjäämisen edellytykset

Itsenäiset 19 % Uusien asioiden opettelu itsenäisesti ja verkon kautta

Sosiaaliset 29 % Oman sosiaalisen piirin merkitys harrastamisessa

Hyvää mieltä hakevat 16 %Harrastamisesta haetaan hyvää mieltä, mukavaa te-kemistä ja vastapainoa ar-jelle

Motivoituneet 14 % Tavoitteellinen ja motivoitu-nut harrastaminen

Oppimista ja harrastamista kuvaavat segmentit

Viisi oppimista ja harrastamista kuvaavaa segmenttiä

Nuoret jakautuvat viiteen segmenttiin oppimiseen ja harrastamiseen liittyvien asenteidensa ja motivaati-

oidensa perusteella: Sosiaalisiin (29 %), Hyvää mieltä hakeviin (16 %), Motivoituneisiin (14 %), Kotiin jääviin

(22 %) sekä Itsenäisiin (19 %).

Sosiaalisilla korostuu oman sosiaalisen piirin merkitys harrastamisessa. Hyvää mieltä hakevat harrastavat

hyvän mielen ja mukavan rennon tekemisen vuoksi. Motivoituneet harrastavat tavoitteellisesti. Kotiin jäävät

jättäytyvät harrastusten ulkopuolelle ja heillä on nuorista heikoimmat pärjäämisen edellytykset. Itsenäiset

opettelevat uusia asioita mieluiten itsenäisesti ja verkon kautta.


Segmentointia tehdessä pidimme tärkeänä sitä, että niiden on oltava selkeästi toisistaan erottuvia, eikä

niitä saa olla liikaa. Tämä auttaa kohdistamaan liiketoiminnallisia kehitystoimenpiteitä tehokkaammin ja

ymmärtämään asiakaskuntaa.

Segmentoinnin taustalla on SPSS-ohjelmalla tehty TwoStep-klusterointi. Sen käyttämän algoritmin avulla

on isosta aineistosta löydettävissä ryhmiä, segmenttejä, jotka poikkeavat käyttäytymiseltään toisistaan.

Kun parhaiksi katsotut segmentit on löydetty ja nimetty ymmärrettävästi, voidaan segmenttejä kuvailla

tarkemmin ristiintaulukoimalla ne kaikkien aineistossa olevien muuttujien e l i kysymysten kanssa. Taulu-

koiden tulkitseminen mahdollistaa segmenttikuvausten muodostamisen, mikä helpottaa segmenteistä

kommunikointia.

Segmentointia tehtäessä olemme tehneet tapauskohtaisia valintoja mm. seuraavien kysymysten osalta:

1. Mitä muuttujia (kysymyksiä) kannattaa käyttää segmentoinnin taustalla ja mitä jättää pois?

2. Kannattaako segmentoitavaa joukkoa rajata jonkun tekijän osalta ja miksi?

3. Kuinka monta segmenttiä on paras lukumäärä?

1. Muuttujat segmentoinnin taustalla

Segmentointi perustuu kyselytutkimuksen arvo-, motivaatio- ja asennekysymyksiin. Valitsimme mukaan eri-kysymyspatteristoja kokeiltuamme seuraavat kysymyskokonaisuudet, sillä ne kuvaavat erityisesti henkilön pysyvämpiä motivaatiotekijöitä kuin esim. kurssin toteuttamiseen liittyviä käytännönjärjestelyjä.

Omaan harrastamiseen liittyviä väittämiä (kysymysryhmä 2)

Omaan oppimiseen liittyviä väittämiä ja mieltymyksiä (kysymysryhmä 3)

Tärkeäksi koettuja tekijöitä vapaa-ajan opiskelussa tai ohjatussa toiminnassa (kysymysryhmä 5)

Muita tutkimuksessa kysyttyjä kysymysryhmiä on käytetty ainoastaan segmenttien kuvailemiseen.

Taustamuuttujat

Elämä ja elämäntapa

Työväen- ja kansalaisopistokokemukset ja -asenteet

Kiinnostus aihepiirejä ja konkreettisia kursseja kohtaan

Vastaajan suosimat tiedonlähteet ja viestintäkanavat

2. Aineiston rajaaminen urbaanisuusasteen mukaan

Koska segmentointi tulee palvelemaan ennen kaikkea urbaania Espoota, olemme rajanneet alle 70 000 asuk-kaan kunnissa asuvat pois segmentointianalyysistä. Emme nähneet muuta syytä rajata vastaajajoukkoa. Merkittävimmät erot johtuivat mm. asuinpaikalla olevasta palvelutarjonnasta, vapaa-ajan mahdollisuuksista ja elämäntyylistä.

Segmentointi on yleistettävissä kaikkiin Suomen yli 70 000 asukkaan kuntiin, eikä siis kerro pelkästään es-poolaisista nuorista. Espoolaisuus ei erotellut vastaajia riittävästi, jotta vain espoolaisten segmentointi olisi ollut perusteltua. Ottamalla mukaan kaikki näissä kunnissa asuvat, saimme mukaan yli 70 % vastaajista ja luokittelusta tilastollisesti luotettavamman.

3. Segmenttejä muodostettiin viisi

Päädyimme luomaan viisi segmenttiä kokeiltuamme myös muita lukumääriä. Nämä viisi ovat parhaat ja sel-keimmät toisistaan erottuvat. Ne ovat myös käytännöllisiä ja niihin on Espoon työväenopiston mahdollisuus kohdistaa toimenpiteitään.



Sosiaaliset: • Keskivertoa luottavaisempi oman tulevaisuuteni suhteen. 58 % • Usein läheisiä ihmisiä, jotka tukevat. 89 % • Uskoo usein, että voi oppia lähes mitä vain, jos vain haluaa sitä tarpeeksi. 81 % • Pyrkii usein tietoisesti kartuttamaan sellaisia taitoja, joista on hyötyä tule-vaisuudessa. 70 %

Hyvää mieltä hakevat: • On läheisiä ihmisiä, jotka tukevat. 80 % • Melko harva tietää, millaista työtä haluaa tehdä aikuisiällä. 38 %

Motivoituneet: • Useimmin luottavainen oman tulevaisuutensa suhteen. 81 % • On läheisiä ihmisiä, jotka tukevat. 94 % • Uskoo useimmin, että voi oppia lähes mitä vain, jos vain haluaa sitä tar-peeksi. 88 % • Oppimiseen liittyvät kokemukset ovat useimmin pääosin positiivisia. 87 % • Pyrkii useimmin tietoisesti kartuttamaan sellaisia taitoja, joista on hyötyä tulevaisuudessa. 75 %

Itsenäiset: • Uskoo usein, että voi oppia lähes mitä vain, jos vain haluaa sitä tarpeeksi. 83 % • Pyrkii usein tietoisesti kartuttamaan sellaisia taitoja, joista on hyötyä tulevaisuudessa. 68 %

Kotiin jäävät: • Harvimmin luottavainen oman tulevaisuutensa suhteen. 24 % • Elämällä ei ole useimmin tällä hetkellä suuntaa. 32 % • Harvimmin läheisiä ihmisiä, jotka tukevat. 43 % • Tuntee itsensä useimmin yksinäiseksi. 33 % • Oppimiseen liittyvät kokemukset harvimmin pääosin positiivisia. 19 % • Uskoo harvimmin, että voi oppia lähes mitä vain, jos vain haluaa sitä tarpeeksi. 26 %

Sosiaaliset 29 %

Hyvää mieltä hakevat

16 %

Motivoituneet 14 %

Kotiin jäävät 22 %

Itsenäiset 19 %


Sosiaaliset 29 %


16 %

Motivoituneet 14 %


Itsenäiset 19 %


Sosiaaliset: • Viettää vapaa---aikansa useimmin mieluiten kavereiden kanssa oleskellen. 58 % • Kavereiden suositukset ja kokemukset vaikuttavat useimmin siihen, mitä Haluaa harrastaa ja missä. 57 % • Usein harrastus tai harrastuksia, joista on innoissaan. 71 % • Uuden harrastuksen aloittaminen tuntuu vaikealta. 63 % • Kaipaisi useimmin mahdollisuuksia kokeilla erilaisia harrastusvaihtoehtoja. 63 % • Haluaa harrastaa, mutta ei liian vakavissaan. 65 %

Hyvää mieltä hakevat: • Kaipaisi mahdollisuuksia kokeilla erilaisia harrastusvaihtoehtoja. 59 % • Haluaa useimmin harrastaa, mutta ei liian vakavissaan. 73 % • Uuden harrastuksen aloittaminen tuntuu useimmin vaikealta. 64 % • Kavereiden suositukset ja kokemukset vaikuttavat siihen, mitä haluaa Harrastaa ja missä. 50 % • Tietoa paikkakuntani harrastus- ja vapaa-ajan toiminnasta on vaikea löytää. 34 %

Motivoituneet: • Useimmin harrastus tai harrastuksia, joista on innoissaan. 96 % • Rahan puute harvimmin este harrastamiselle. 75 % • Viettää vapaa-aikansa harvimmin arkena mieluiten kotona. 25 % • Kaipaisi harvimmin mahdollisuuksia kokeilla erilaisia harrastusvaihtoehtoja. 26 % • Opettelee usein uusia asioita mieluiten itsenäisesti. 59 %

Kotiin jäävät: • Harvimmin harrastus tai harrastuksia, joista on innoissaan. 19 % • Useimmin motivaationpuutetta harrastaa mitään säännöllisesti. 29 % • Rahan puute on useimmin este harrastamiselle. 13 %:lle ei ole. • Viettää vapaa---aikansa harvimmin mielellään kavereiden kanssa oleskellen. 22 % • Kaipaisi harvimmin mahdollisuuksia kokeilla erilaisia harrastusvaihtoehtoja. 13 %

Itsenäiset: • Opettelee uusia asioita mieluiten itsenäisesti. 91 % • Opettelee uusia asioita mieluiten verkosta. 70 % • Viettää vapaa---aikansa arkena mieluiten kotona. 66 % • Usein motivaationpuutetta harrastaa mitään säännöllisesti. 26 % • Useimmin ajanpuutetta harrastaa. 25 % • Tietoa paikkakunnan harrastus- ja vapaa-ajan toiminnasta on vaikea löytää. 36 % • Uuden harrastuksen aloittaminen tuntuu vaikealta. 61 %


Mielekkyys ja motivaatiotekijät harrastuksissa

Hyvää mieltä hakevat: • Opettajan persoona tärkeintä. 78 % • Opetuksen käytännönläheisyys tärkeintä. 77 % • Epäonnistumisen salliminen tärkeintä 88 % • Läheinen sijain, tärkeintä. 91 % • Edullisuus tärkeää. 84 % • Konkreettisen hyödyn saaminen (esim. todistus tai kurssimerkintä) vä-hiten tärkeää. 4 % • Opinnoissa tarpeellisen tiedon tai osaamisen kartuttaminen vähiten tärkeää. 11 % • Tulevaisuuden työelämässä tarpeellisen osaamisen kartuttaminen vähi-ten tärkeää. 18 % • Arvosanojen saaminen vähiten tärkeää. 4 % • Uuden suunnan hakeminen elämässä vähiten tärkeää. 20 %

Sosiaaliset: • Opinnoissa tarpeellisen ,edon tai osaamisen kartuttaminen tärkeintä. 78 % • Tulevaisuuden työelämässä tarpeellisen osaamisen kartuttami-nen tärkeintä. 87 % • Omassa yksityiselämässä tarpeellisten, tietojen tai taitojen kar-tuttaminen tärkeintä. 83 % • Kannustava ilmapiiri tärkeintä. 91 % • Omien kavereiden kanssa yhdessä oleminen tärkeintä. 86 % • Uusiin ihmisiin tutustuminen ja uusien kavereiden löytäminen tärkeää. 73 % • Samoista asioista kiinnostuneiden seura tärkeää. 79 % • Hyvä yhteishenki tärkeää. 97 % • Henkilökohtaisen palautteen saaminen tärkeää. 65 % • Vaihtelevat opiskelu- tai harjoittelutavat tärkeää. 68 % • Osallistujien toiveiden kuunteleminen tärkeää. 77 %

Sosiaaliset 29 %


16 %

Motivoituneet 14 %


Itsenäiset 19 %

Tärkeimmät tekijät harrastuksissa ja vapaa-ajantoiminnassa

Nuoret kokevat harrastuksissa sekä vapaa-ajan toiminnassa ja opiskelussa tärkeimpinä seikkoina hyvän

tunnelman ja yhteishengen, henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin sekä onnistumisen kokemukset ja epäon-

nistumisen sallimisen.


Motivoituneet: • Samoista asioista kiinnostuneiden seura tärkeintä. 85 % • Omien taitojen ja osaamisen mukainen taso ryhmässä tärkeintä. 87 % • Epäonnistumisen salliminen tärkeintä. 88 % • Uusiin ihmisiin tutustuminen ja uusien kavereiden löytäminen tärkeintä. 74 % • Hyvä tunnelma tärkeintä. 97 % • Hyvä yhteishenki tärkeintä. 99 % • Henkilökohtaisen palautteen saaminen tärkeintä. 66 % • Osallistujien toiveiden kuunteleminen tärkeintä. 78 % • Arjen asioiden unohtaminen hetkeksi tärkeintä. 93 % • Arvostuksen tai tunnustuksen saaminen muilta tärkeintä. 65% • Itsensä toteuttaminen tärkeintä. 87 % • Tunnettu tai arvostettu opettaja keskivertoa tärkeämpää. 28 % • Vaihtelevat opiskelu- tai harjoittelutavat tärkeää. 68 % • Selkeät tavoitteet tärkeää. 82 % • Läheinen sijainti vähiten tärkeää. 43 %

Itsenäiset: • Samanlaisessa elämän, tilanteessa olevien ihmisten tapaaminen tärkeintä. 60 % • Oman ajan ottaminen tärkeintä. 85 % • Edullisuus tärkeintä. 88 % • Läheinen sijainti tärkeää. 85 % • Vaihtelevat opiskelu– tai harjoittelutavat tärkeintä. 69 % • Selkeät tavoitteet tärkeintä. 84 % • Arvosanojen saaminen tärkeintä. 29 % • Tunnettu tai arvostettu opettaja tärkeintä. 31 % • Konkreettisen hyödyn saaminen (esim. todistus tai kurssimerkintä) tärkeintä. 46 % • Opinnoissa tarpeellisen tiedon tai osaamisen kartuttaminen tärkeää. 71 % • Omassa yksityiselämässä tarpeellisten tietojen tai taitojen kartuttaminen tärkeää. 81 % • Opetuksen käytännönläheisyys tärkeää. 69 % • Arvostuksen tai tunnustuksen saaminen muilta tärkeää. 64 % • Itsensä toteuttaminen tärkeää. 86 %


Kiinnostavimman tarjonnan / kiinnostavimpien kurssien kärkeen nousevat liikuntaryhmä, jossa voi kokeilla

erilaisia lajeja yhdessä muiden kanssa, ohjattu liikunta / lajiopetus, kieli- tai kulttuurimatka sekä vieraan

kielen opiskelu. Miehet ovat kiinnostuneita pelivuorosta (esim. jalkapallo, sähly tai futsal) sekä liikuntaryh-

mästä, jossa voi kokeilla erilaisia lajeja yhdessä muiden kanssa. Naisilla kiinnostavimman tarjonnan kärkeen

nousevat sekä liikuntaan että vieraisiin kieliin ja kulttuureihin liittyvä tarjonta.


Työväenopistot ja kansalaisopistot

Sosiaaliset: • Ei tunne paikkakuntansa työväen- tai kansalaisopiston tarjontaa ikäisil-leen. 70 % • Voisi osallistua paikkakuntansa työväen- tai kansalaisopiston järjestämäl-le kurssille tai toimintaan, mikäli löytäisi itseä kiinnostavan kurssin. 66 %

Hyvää mieltä hakevat: • Voisi osallistua paikkakuntansa työväen- tai kansalaisopiston järjestämälle kurssille tai toimintaan, mikäli löytäisi itseä kiinnostavan kurssin. 64 %

Motivoituneet: • Voisi osallistua paikkakuntansa työväen- tai kansalaisopiston järjestämäl-le kurssille tai toimintaan, mikäli löytäisi itseä kiinnostavan kurssin. 57 %

Kotiin jäävät: • Voisi osallistua paikkakuntansa työväen- tai kansalaisopiston järjestämäl-le kurssille tai toimintaan, mikäli löytäisi itseä kiinnostavan kurssin. 23 %

Itsenäiset: • Voisi osallistua paikkakuntansa työväen- tai kansalaisopiston järjestämäl-le kurssille tai toimintaan, mikäli löytäisi itseä kiinnostavan kurssin. 59 %

Sosiaaliset 29 %


16 %

Motivoituneet 14 %


Itsenäiset 19 %


Sosiaaliset 29 %


16 %

Motivoituneet 14 %


Itsenäiset 19 %

Tarve matalan kynnyksen harrastuksille

Voisi osallistua

työväenopiston

kurssille

Kaipaa mahdollisuuksia

kokeilla erilaisia

harrastusvaihtoehtoja

Uuden harrastuksen

aloittaminen tuntuu

vaikealta

Ei halua harrastaa liian

vakavissaan

Tarve matalan kynnyksen rennolle ja mukavalle harrastamiselle yhdistää

Sosiaalisia, Hyvää mieltä hakevia sekä Itsenäisiä yhdistää tarve matalan kynnyksen harras-

tuksille. He kaipaavat mahdollisuuksia kokeilla erilaisiaharrastusvaihtoehtoja. Innostava

harrastus tai kiinnostuksen kohde ei välttämättä ole vielä löytynyt. Mukaan lähtemistä ja

osallistumista tulisi tehdä helpommaksi, sillä uuden harrastuksen aloittaminen tuntuu heis-

tä vaikealta. Harrastamiselta ja vapaa-ajan toiminnalta kaivataan mukavaa ja rentoa teke-

mistä. He eivät halua harrastaa liian vakavissaan.


S osiaaliset ovat nuorista kaikkein sosiaalisimpia harrastajia. He

viettävät vapaa-aikansa kaikkein mieluiten kavereidensa kanssa.

Kavereiden suositukset ja kokemukset vaikuttavat useimmin siihen, mitä

ja missä he haluavat harrastaa. Omien kavereiden kanssa oleminen on

harrastamisessa tärkeämpää kuin muille nuorille. Sosiaaliset haluavat

harvimmin opiskella itsenäisesti tai verkon kautta.

Sosiaaliset kaipaisivat muita nuoria useammin mahdollisuuksia kokeilla

erilaisia harrastusvaihtoehtoja. Uuden harrastuksen aloittaminen tuntuu

kuitenkin vaikealta. Heillä on motivaatiota säännölliseen harrastami-

seen, mutta he eivät halua harrastaa liian vakavasti.

Sosiaalisille sopisi muita todennäköisemmin harrastaminen säännöllises-

ti kerran viikossa tiettynä päivänä ja aikana. He harrastavat mielellään

läsnä olemalla sekä tekemällä ja kokeilemalla itse.

Sosiaaliset tuntevat harvimmin paikkakuntansa työväenopiston tarjon-

taa. He voisivat jos löytäisivät itseä kiinnostavan vaihtoehdon.

Sosiaalisilla elämä sujuu mukavasti. Heillä on keskivertoa useammin har-

rastuksia, joista he ovat innoissaan. Heillä on usein läheisiä ihmisiä tuke-

massa ja he ovat keskivertoa luottavaisempia oman tulevaisuutensa suh-

teen. Sosiaaliset uskovat voivansa oppia lähes mitä vain halutessaan ja

pyrkivät kartuttamaan taitoja, joista on hyötyä tulevaisuudessa. Oppimi-

seen liittyvät kokemukset ovat keskivertoa positiivisempia.

Sosiaaliset pitävät yritysten ja palveluntarjoajien verkkosivuja keskiver-

toa´ tärkeämpinä harrastuksiin ja vapaa-ajan viettomahdollisuuksiin

liittyvinä tiedonlähteinä. Yhteydenottaminen suoraan palveluntarjoajiin

on heille nuorista luontevinta. Facebook, kaverit ja vanhemmat ovat

heille tärkeämpiä tiedonlähteitä kuin muille nuorille.

Sosiaaliset


Millä tavoin ja missä opettelet mieluiten uusia asioita vapaa-ajallasi?

Turvallisessa seurassa tai yksin (Nainen, 22 vuotta, Sosiaalinen)

Kotona yksin tai porukalla läheisten ystävien kanssa (Nainen, 21 vuotta, Sosiaalinen)

Porukassa, jossa ei ole paineita ja epäonnistuminen on sallittua. rennon tunnelman ja joskus hassuttelunkin kautta (esim. liikunnassa) (Nainen, 21 vuotta, Sosiaalinen)

Ryhmässä kavereiden kanssa, välillä kotona itse opiskellen (Nainen, 22 vuotta, Sosiaa-linen)

Yhdessä ystävien kanssa, yksin, suuremmassa porukassa jossa kaikki harjoittelevat samaa asiaa samalla lähtötasolla (Nainen, 20 vuotta, Sosiaalinen)

Tykkään selvittää uudet jutut aluksi yksinäni. Mutta jos ryhmässä kaikki samanta-soisoa niin miksei sielläkin opetuksessa. (Nainen, 20 vuotta, Sosiaalinen)

Kaveriporukalla study group -tyyppisesti kotona tai muussa viihtyisässä/rennossa paikassa. (Nainen, 21 vuotta, Sosiaalinen)

Hyvässä ja luotettavassa seurassa, mieluiten osaavan ja rennon ohjaajan avulla (Nainen, 17 vuotta, Sosiaalinen)

Opiskelemalla internetistä ja kokeilemalla. Kavereiden välineistöä ja osaamista hyö-dyntämällä ja jakamalla sitä myös itse (Nainen, 19 vuotta, Sosiaalinen)

Netin kautta lukien muiden ihmisten kokemuksista keskustelupalstoilta ja nopeasti tämän jälkeen kokeileminen kaveriporukalla (esim. fresbeegolf kiekkojen ja kenttien fiilikset viimekesänä) (Mies, 21 vuotta, Sosiaalinen)

Kokeilemalla ja esim. jos on kyse uudesta harrastuksesta niin menee jollekin tunnille. Yksin on vaikea opetella ja jos pelottaa, ystävät hädässä tunnetaan. (Nainen, 17 vuotta, Sosiaalinen)

Ryhmässä muiden opettelijoiden kanssa keskustellen ja yhdessä tekemällä (Nainen, 24 vuotta, Sosiaalinen)


% vastaajista, jotka kokevat tärkeäksi harrastamisessa tai vapaa-ajalla tapahtuvassa opiskelussa/

ohjatussa toiminnassa.

Punaisella korostetut asiat ovat segmentille keskivertoa tärkeämpiä.

Harrastamisessa tärkeää Sosiaaliset

Omassa yksityiselämässä tarpeellisten tietojen tai taitojen kartutta-minen




Opettajan persoona



Oman ajan ottaminen

Hyvä yhteishenki




Hyvä tunnelma




Arjen asioiden unohtamien hetkeksi

Epäonnistuminen salliminen

Henkilökohtaisen palautteen saaminen

Itsensä toteuttaminen

Selkeät tavoitteet

Uusiin ihmisin tutustuminen ja uusien kavereiden löytäminen

Läheinen sijainti

Vaihtelevat opiskelu– tai harjoitteluttavat

Edullisuus

97

96

96

93

91

91

87

86

85

84

83

80

79

78

78

77

77

76

75

74

73

71

68

68

65


% vastaajista, jotka ovat kiinnostuneita kyseisistä kurssisisällöistä tai vapaa-ajan toiminnasta.

Punaisella korostetut asiat segmentti kokee keskivertoa kiinnostavampina.

Sosiaaliset Kiinnostava tarjonta




Pelivuoro (esim. jalkapallo, sähly tai futsal)


Ensiapukurssi

Ruoanlaittokurssi

Hygieniapassi

Joukkuetoiminta tai aktiivinen harrastusryhmätoiminta

Tanssi


Ammatinvalinnassa auttava kurssi


Stressinhallinnan opetteluun liittyvä kurssi


55

55

52

63

61

71

43

43

43

39

38

36

35

34

34


H yvää mieltä hakevat haluavat muita nuoria useammin har-

rastaa ilman, että harrastaminen on liian vakavaa. Heille uu-

den harrastuksen aloittaminen tuntuu kaikkein vaikeimmalta.

He kaipaisivat muita useammin mahdollisuuksia kokeilla erilaisia

harrastusvaihtoehtoja. Heillä on harvemmin harrastusta, josta he

ovat innoissaan.

Hyvää mieltä hakevat harrastaisivat muita todennäköisemmin arki-

iltana. He harrastaisivat mielellään säännöllisesti kerran viikossa

tiettynä päivänä

ja aikana, tunti kerrallaan sekä olemalla kurssilla läsnä — ei siis

verkkokurssina. He harrastavat mieluiten tekemällä ja kokeilemalla.

Hyvää mieltä hakevat kokevat keskivertoa useammin, että paikka-

kunnalla on paljon harrastustarjontaa. Toisaalta he kokevat myös,

että tietoa harrastus- ja vapaa-ajan toiminnasta on vaikea löytää.

Harva hyvää mieltä hakevista tuntee paikkakuntansa työväenopis-

tojen tarjontaa, mutta valtaosa voisi kuvitella osallistuvansa työvä-

enopiston kurssille, jos löytäisi itseä kiinnostavan vaihtoehtoehdon.

Hyvää mieltä hakevat kokevat yritysten ja palveluntarjoajien verk-

kosivut tärkeämpänä harrastuksiin liittyvänä tiedonlähteenä.




lähellä kotia ja vaihtelevin työtavoin (Nainen, 17 vuotta, Hyvää mieltä ha-keva)

Kotona ja kodin läheisissä sijainneissa. (Mies, 23 vuotta, Hyvää mieltä hakeva)

Käytännönläheisestä pienessä, tutussa porukassa tai itsenäisesti hyvällä etäisyydellä kodistani. Porukassa, jossa on hyvä yhteishenki. (Nainen, 20 vuotta, Hyvää mieltä hakeva)

Mieluusti kavereiden kanssa (mutta joukossa saa siis olla muitakin) joko jonkun kotona tai sitten harrastusympäristössä, joka on pyöräilymatkan päässä kotoani. Tykkään opetella uusia asioita sekä käytännön että teorian kautta. Toisin sanoen tykkään, jos saan sekä lukea esim. ohjeita että tehdä asiaa käytännössä. (Nainen, 22 vuotta, Hyvää mieltä hakeva)

Varmaan netin kautta koska se on niin helppoa. Se ei ole mieluisin tapa, mutta se on ilmaista ja yksinkertaista. (Mies, 17 vuotta, Hyvää mieltä ha-keva)

Hyvän ystävän seura madaltaa kynnystä lähteä kokeilemaan jotain uutta. (Mies, 19 vuotta, Hyvää mieltä hakeva)

Tutussa ympäristössä, jossa ei tuomita mokia (Nainen, 19 vuotta, Hyvää mieltä hakeva)

Kannustavassa ilmapiirissä, harrastuspaikan tulisi myös olla suhteellisen lähellä omaa kotia tai koulua (Nainen, 21 vuotta, Hyvää mieltä hakeva)




Punaisella korostetut asiat ovat segmentille keskivertoa tärkeämpiä, sinisellä korostetut keskivertoa

vähemmän tärkeitä.

Samanikäiset osallistujat

91

91

Hyvä tunnelma

Läheinen sijainti


Hyvä yhteishenki




Edullisuus



Omien taitojen ja osaamisen mukainen tao ryhmässä

Opettajan persoona

Oman ajan ottaminen






Samanlaisessa elämäntilanteessa olevien ihmisten tapaaminen


Selkeät tavoitteet


Omassa yksityiselämässä tarpeellisten tietojen tai taitojen kar-tuttaminen

Arvostuksen tai tunnustuksen saaminen muilta

89

88

88

86

86

84

82

79

75

73

70

68

64

61

55

55

46

43

38

36

34

34

30

Harrastamisessa tärkeää Hyvää mieltä hakevat




Hyvää mieltä hakevat Kiinnostava tarjonta

Ruoanlaittokurssi



Kauneuteen ja ulkonäköön liittyvä kurssi (esim. maskeeraus, meikkaus, stailaus)

Hygieniapassi

Juoksuksesi







Ensiapukurssi

Käsityökerho

Tanssi

64

59

55

41

41

41

38

38

34

34

32

30

30

30

30


M otivoituneilla on nuorista useimmin harrastus tai harras-

tuksia, joista he ovat innoissaan. He haluavat viettää nuo-

rista harvimmin vapaa-aikansa kotona. Heillä on harvimmin, ei lä-

hes ollenkaan, motivaation puutetta säännölliseen harrastami-

seen. Rahan tai ajan puute ovat nuorista harvimmin esteinä har-

rastamiselle. Uuden harrastuksen aloittaminen ei tunnu heistä niin

vaikealta kuin muista nuorista.

Motivoituneet harrastavat nuorista useimmin myös viikonloppui-

sin sekä useamman tunnin kerrallaan. Motivoituneet harrastavat

nuorista mieluiten myös läsnä olemalla sekä itse tekemällä ja ko-

keilemalla.

Motivoituneet kokevat useimmin, että paikkakunnalla on paljon

harrastamiseen liittyvää tarjontaa, mutta eivät tunne paikkakun-

nan työväenopistojen tarjontaa. He voisivat keskivertoa useammin

kuvitella osallistuvansa työväenopiston kurssi l le, jos löytäisivät

itseä kiinnostavan vaihtoehdon.

Yhteydenottaminen suoraan palveluntarjoajaan sekä kaverit ovat

motivoituneille keskivertoa tärkeämpiä harrastuksiin liittyviä tie-

donlähteitä. Facebook on motivoituneille tärkeämpi tiedonlähde

kuin muille nuorille.

Motivoituneiden elämä sujuu todella hyvin. Heillä on nuorista

useimmin läheisiä ihmisiä tukemassa, he ovat vähiten yksinäisiä.

Motivoituneet ovat kaikkein luottavaisimpia oman tulevaisuutensa

suhteen. He pyrkivät useimmin tietoisesti kartuttamaan tulevai-

suudessa hyödyllisiä taitoja. He uskovat useimmin voivansa oppia

lähes mitä vain, niin halutessaan. Heidän oppimiseen liittyvät ko-

kemukset ovat useimmin positiivisia.

Motivoituneet



Harvemmin opettelen mitään uutta, olen pelannut jo pitkään jalkapal-loa joka vie paljon vapaa-ajastani. (Nainen, 16 vuotta, Motivoitunut)

Harrastusseurassa tai koulussa, joka on erikoistunut asiaan. Ryhmässä. (Nainen, 22 vuotta, Motivoitunut)

Musiikkiharrastuksia opettelen mieluiten innostavan, pätevän ja motivoi-van opettajan kanssa. Tykkään asioiden opettelusta kahden kesken opettajan kanssa- hyöty on suuri. Yksilöharjoittelun ohessa ns. ryhmäti-lanteet tuovat mukavaa vaihtelua ja kehittävät edelleen. (Nainen, 21 vuotta, Motivoitunut)

Haasteiden tai ohjauksen kautta. Opeteltavalle asialle hyödyllisessä ympäristössä (Nainen, 19 vuotta, Motivoitunut)

Ohjatussa opetuksessa, vain muutamia asioita opettelen mieluiten itse-näisesti. Muiden seura plussaa, mutta ei välttämätöntä. (Nainen, 16 vuotta, Motivoitunut)

Harrastuksissa joissa käyn viikoittain (Nainen, 22 vuotta, Motivoitunut)

Bändini treeniksellä. (Mies, 21 vuotta, Motivoitunut)




Punaisella korostetut asiat ovat segmentille keskivertoa tärkeämpiä, sinisellä korostetut keskiver-

toa vähemmän tärkeitä.

Harrastamisessa tärkeää Motivoituneet

Hyvä yhteishenki


Hyvä tunnelma






Omien taitojen ja osaamisen mukainen tao ryhmässä



Selkeät tavoitteet


Oman ajan ottaminen


Opettajan persoona










Läheinen sijainti

99

99

97

97

93

91

88

88

87

87

85

82

78

76

74

72

71

68

66

65

60

54

49

44

43

43




Kiinnostava tarjonta Motivoituneet

Ruoanlaittokurssi



Hygieniapassi



Ensiapukurssi




Joukkuetoiminta tai aktiivinen harrastusryhmätoiminta



Ylioppilaskirjoituksiin tai pääsykokeisiin valmentava kurssi

50

50

46

43

41

38

37

37

37

35

34

34

31

29

28 Syventävät kurssit lukioaineisiin


K otiin jäävillä on nuorista harvimmin harrastusta, josta he ovat

innoissaan.

Kotiin jäävillä on harvimmin läheisiä ihmisiä, jotka tukisivat heitä. He

ovat yksinäisimpiä ja haluavat harvimmin viettää vapaa-aikaansa ka-

vereiden kanssa. Kavereiden suosituksilla ja kokemuksilla on vähiten

merkitystä.

Kotiin jäävät eivät juuri kaipaa mahdollisuuksia harrastusvaihtoehto-

jen kokeilemiseen. Heillä on useimmin sellainen olo, että paikkakun-

nalla ei ole paljoa harrastuksiin liittyvää tarjontaa. Rahan puute on

useammin esteenä harrastamiselle kuin muilla nuorilla, mitä voi

selittää se, että Kotiin jäävät asuvat nuorista useimmin yksin mutta

ovat myös useimmin työelämän tai koulutuksen ulkopuolella. moti-

vaation puutetta säännölliseen harrastamiseen.

Kotiin jäävät ovat vähiten luottavaisia tulevaisuutensa suhteen. He

pyrkivät harvimmin kartuttamaan tulevaisuudessa tarpeellisia taitoja.

Kotiin jäävillä on useimmin olo, että heidän elämällään ei ole tällä

hetkellä suuntaa. Heidän oppimiseen liittyvät kokemukset ovat vähi-

ten positiivisia. He uskovat kaikkein harvimmin voivansa oppia asioita

niin halutessaan.

Kotiin jäävien tavoittaminen on kaikkein vaikeinta, samoin motivointi

vapaa-ajalla tapahtuvaan toimintaan.

Kotiin jäävät



Omalla ajalla ja omassa tahdissa (Mies, 24 vuotta, Kotiin jäävä)

Yksin kotona tai pienessä ryhmässä. (Nainen, 20 vuotta, Kotiin jäävä)

Rauhassa kotona (Nainen, 19 vuotta, Kotiin jäävä)

Tällä hetkellä opettelen lähinnä yksin kotona, mieluisinta olisi kuitenkin saman-henkisten ihmisten seurassa harrastustoiminnan puitteissa. (Nainen, 19 vuotta, Kotiin jäävä)

En tällä hetkellä opettele oikein mitään vapaa-ajalla, mutta voisin mennä rahatilan-teen salliessa esimerkiksi kansalaisopiston kursseille. (Nainen, 23 vuotta, Kotiin jää-vä)

En opettele mitään vapaa-ajallani. (Mies, 18 vuotta, Kotiin jäävä)

Omassa rauhassa kotona, yksin (Nainen, 22 vuotta, Kotiin jäävä)

Oikean käden etu- ja keskisormella tietokoneen äärellä. (Nainen, 16 vuotta, Kotiin jäävä)

Läheisen ystävän kanssa paikassa joka on tuttu (Nainen, 24 vuotta, Kotiin jäävä)

Millainen paikkakuntasi työväenopiston tulisi olla, jotta SINÄ haluaisit osallistua kursseille tai muuhun vapaa-ajan toimintaan?

Ilmainen ja lähellä oleva (Mies, 22 vuotta, Kotiin jäävä)

Helposti lähestyttävä, monipuolinen, riittävän edullinen, laaja kurssitarjonta, riittä-västi paikkoja

kurssille/suosittua kurssia tarjottaisiin paljon (Nainen, 22 vuotta, Kotiin jäävä)

Kurssien olisi hyvä olla verraten edullisia, jotta opiskelijoiden (kuten minun) ja muiden vähävaraisten olisi mahdollista osallistua opetukseen. (Nainen, 19 vuotta, Kotiin jäävä)

En ikinä haluaisi osallistua. (Mies, 23 vuotta, Kotiin jäävä)




Sinisellä korostetut asiat segmentti kokee keskivertoa vähemmän kiinnostavampina.

Harrastamisessa tärkeää Kotiin jäävät

Edullisuus

Hyvä tunnelma

Läheinen sijainti

Hyvä yhteishenki



Opettajan persoona



Selkeät tavoitteet




Omassa yksityiselämässä tarpeellisten tietojen tai taitojen kartuttaminen




Oman ajan ottaminen


Samanikäiset osallistujat




Konkreettisen hyödyn saaminen (esim. todistus tai kurssimerkintä)



52

48

48

45

45

45

44

41

41

40

39

38

35

34

33

30

29

29

28

28

27

26

25

22

21

20



Sinisellä korostetut asiat segmentti kokee keskivertoa vähemmän kiinnostavampina.

Kiinnostava tarjonta Kotiin jäävät


Ruoanlaittokurssi

Tanssi

Avoin kohtaamispaikka nuorille ja nuorille aikuisille


Joukkuetominta tai aktiivinen harrastusryhmätoiminta



Ensiapukurssi

Hygieniapassi

Ohjelmointikurssi

Ohjattu liikunta / lajiopetus




31

28

24

24

24

23

20

20

19

18

18

18

17

17

17


I tsenäiset opettelevat uusia asioita mieluiten itsenäisesti ja mie-

luiten verkosta. He viettävät vapaa-aikansa muita useammin

kotona.

Itsenäiset kertovat herkemmin, että heillä ei ole aikaa harrastuksil-

le. Heillä on usein myös motivaation puutetta säännölliseen harras-

tamiseen. Uuden harrastuksen aloittaminen tuntuu heistä vaikeal-

ta. Itsenäiset harrastavat keskivertoa useammin mielellään myös

viikonloppuisin. He harrastavat muita nuoria useammin mielellään

tunnin kerrallaan, kokonaan verkon kautta sekä tekemällä ja kokei-

lemalla.

Itsenäiset kertovat, että tietoa paikkakunnan harrastus- ja vapaa-

ajantoiminnasta on vaikea löytää. He eivät tunne paikkakuntansa

työväenopiston tarjontaa, mutta voisivat osallistua, mikäli löytäisi-

vät itseä kiinnostavan kurssin.

Itsenäiset kokevat yritysten ja palveluntarjoajien verkkosivut keski-

vertoa tärkeämpänä tiedonlähteenä harrastuksiin liittyen. Google,

YouTube ja kirjasto ovat heille tärkeämpiä tiedonlähteitä kuin muil-

le nuorille.

Itsenäisillä on läheisiä ihmisiä, jotka tukevat heitä. Heidän oppimi-

seen liittyvät kokemuksensa ovat keskivertoa positiivisempia ja he

uskovat voivansa oppia lähes mitä vain, niin halutessaan. Itsenäiset

pyrkivät keskivertoa useammin kartuttamaan tulevaisuudessa tar-

vittavia hyödyllisiä taitoja.

Itsenäiset


Millä tavoin ja missä opettelet mieluiten uusia asioita vapaa-

ajallasi?

Lukemalla, etsimällä tietoa itsenäisesti netistä yms (Nainen, 22 vuotta,

Itsenäinen)

Ensin kirjoista/ verkosta, jonka jälkeen käytännössä. (Mies, 22 vuotta,

Itsenäinen)

Pienessä ryhmässä sopivassa paikassa, jossa voi keskittyä (Nainen, 16

vuotta, Itsenäinen)

Rauhallisessa paikassa, jossa on helppo keskittyä. (Nainen, 20 vuotta,

Itsenäinen)

Riippuu asiasta. Itsenäisesti kotona usein. (Nainen, 22 vuotta, Itsenäinen)

Kotona, tietokoneella (Nainen, 21 vuotta, Itsenäinen)

Googlettelee sitä mukaa kun tulee tarvetta tietää joku asia (Mies, 23

vuotta, Itsenäinen)

Lähestymällä uutta asiaa ensin esim. netin kautta. (Nainen, 18 vuotta,

Itsenäinen)

Englannin kielellä erinäisistä nettitahoista, Coursera.org, khanacade-

my.org, joistakin youtube-kanavista jne... Luen toisinaan Scientific

American -lehteä. (Mies, 17 vuotta, Itsenäinen)

Verkossa enimmäkseen. Lukeminen ja kuunteleminen on minulle par-

haimmat oppimistavat. (Nainen, 23 vuotta, Itsenäinen)

Itsenäisesti koneeltalukien, kirjoja lukien, keskustelu palstat. Tykkään

itsenäisestä työskentelystä (Nainen, 24 vuotta, Itsenäinen)

Netistä katselemalla: youtube, pinterest, blogit... (Nainen, 20 vuotta,

Itsenäinen)

Kirjastossa tai kotona internetissä. (Nainen, 20 vuotta, Itsenäinen)




Punaisella korostetut asiat ovat segmentille keskivertoa tärkeämpiä.

Harrastamisessa tärkeää Itsenäiset

Läheinen sijainti

Oman ajan ottaminen


Selkeät tavoitteet







Omien kavereiden kanssa oleminen






Hyvä yhteishenki


Hyvä tunnelma

Edullisuus





Opettajan persoona


94

93

93

91

88

86

86

86

85

85

85

84

84

83

81

79

76

71

70

69

69

66

64

63

61

60




Kiinnostava tarjonta Itsenäiset





Ensiapukurssi

Itsetuntemukseen ja henkiseen hyvinvointiin liittyvä kurssi


Hygieniapassi

Ruoanlaittokurssi

Ohjelmointikurssi

Stressihallinnan opetteluun liittyvä kurssi



Juoksukurssi

Tanssi

66

61

60

54

49

48

46

45

41

41

41

40

40

38

36


Espoon

työväenopisto

young ones-hankkeen tutkimustuloksia

Documents