yrittajanaiset.fi

1www.yrittajanaiset.fi

PERHEVAPAAKUSTANNUKSET SUOMESSA

Tarja Jönkkäri

11.6.2008

2


Tilanne nyt (1 )

• Perhevapaakustannukset ovat olleet vuosikymmeniä äitien työnantajien harteilla

• Naisvaltaiset alat kärsivät

• Ruotsissa perhevapaakustannusten lakiuudistus on toteutettu jo 30 vuotta sitten. Myös

muissa Pohjoismaissa ollaan Suomea edellä

• YNKL ajanut lakiuudistuksen aikaansaamista jo 20 vuotta, mutta vastustusta on ollut mm.

isojen miesvaltaisten alojen taholta. Heille ”perhevapaakustannukset tulevat liian kalliksi”

www.yrittajanaiset.fi

3

Tilanne nyt ( 2 )

Valtion toimenpiteet • Mönkäreen asettama selvitysmies J.Metsämäki Työryhmä ei pohtinut vaihtoehtoja eikä

sitä kuuluvatko perhevapaakustannukset yleensäkään työnanajille.

• Matti Toiviaisen ( STM ) johtama työryhmä Ratkaisematta jäi täysin kysymys rahoitusuudistukseen liittyvien kustannusten jakamisesta.

• 2006 toteutettu lakiuudistus parannukset kohdistuvat lapsiperheille. Korvaukset edelleen äitien työnantajilla ja korvaukset palkkakustannuksiin kosmeettisia. Perusongelma edelleen ratkaisematta.

• Poliitikot lupaavat - missä uskallus?



4


Äidin työnantaja maksaa

• Palkkakustannukset 1- 4 kk + äitiysloman ajalta kertyvä lomapalkka ja lomakorvaus• Samanaikaisesti sijaisen palkkakustannus + kertyvät lomakorvaukset • Raskaudenaikaiset sairauslomat • Raskaudenaikaiset neuvola- ja hammaslääkärikäynnit työajalla • Työntekijän alle 10 v sairaan lapsen hoito • Tuottavuuden lasku ja virheet • Byrokratia - Paperisota


5


Vaikutukset

• Pätkätyöt (Naiset 66% ja miehet 38%) • Ei haluta palkata nuoria naisia, eikä ylipäätään nuoria • Johtaa nuoria syrjivään palkkaukseen (kun kustannuksia jaetaan vanhempien työnantajille) • Osa tuottavasta työvoimasta on aina työmarkkinoiden ulkopuolella• Yrityksen kilpailukyky huononee• Hinta on liian kova tuottavuuteen nähden ammattitaitoisen työvoiman saatavuus heikko,

joka ei voi olla vaikuttamatta palkkatasoon • Yrittäjäksi lähtemisen kynnys korkea • Maan huoltosuhde heikkenee suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle • Yleinen sosiaaliturva heikkenee


6


Tavoiteena tulisi olla

• Lakiuudistus, joka korvaa mahdollisimman pian vanhentuneen sairasvakuutuslain perhevapaakulujen osalta !

• Tulevien sukupolvien kulut eivät kuulu lainkaan yrityksille !

• Valtio saa tulevista sukupolvista uusia veronmaksajia, joten valtion tulee myös kustantaa kokonaan tämä sijoitus.


7


Lakiuudistuksen vaikutukset

• Naisvaltaisten alojen epäoikeuden mukainen taakka helpottuu • Työllisyys paranee• Naisvaltaisten alojen yritykset kasvavat • Naisvaltaisten alojen sukupolvenvaihdosten määrä nousee • Nuoria naisia lähtee enemmän yrittäjiksi kynnys madaltuu • Saa aikaan positiivista energiaa koko maan yrityselämään • Parantaa palvelualojen kannattavuutta• Nais- ja miesvaltaisten alojen tasa-arvo toteutuu


8


Huomioitavaksi (1):

1. Miksi ylipäänsä työnantajien pitäisi vastata vanhemmuudesta aiheutuvista kustannuksista. Vanhemmuus ei ole yleensä työpaikalla sattuneesta tapahtumasta johtuva seikka eikä myöskään mikään työperäinen sairaus

2. Lomaraha jää 100% työnantajan kuluksi. Työntekijän palattua hoitovapaalta työhön hän on oikeutettu korvauksiin vähintään 1 työssäolon jälkeen jäädessään uudelleen äitiyslomalle.

3. Kelan korvaus perustuu edelliseen vahvistettuun verotukseen, jolloin korvaus työnantajalle voi olla huomattavasti pienempi, kuin työntekijälle viimeisen 6 kk aikana maksettuun palkkaan perustuva korvaus olisi. (Jos työntekijä ollut esim työttömänä ennen yritykseen tuloaan ja jää äitiyslomalle.)

4. Raskauden aikaiset sairauslomat. Niitä saattaa olla useampia lyhyitä jaksoja, joita Kela ei korvaa työnanajalle. Poissaolot tulee saada yhden karenssin periaatteelle. (Näistä poissaoloista ei ole ollut tilastotietoja selvitysryhmien (Metsämäki / Toiviainen) käytössä. Tästä syystä työryhmillä oli virheellinen käsitys, ettei odottavat äidit ole pois töistä muita enempää. Nämä poissaolot jäävät vain työnantajien tietoon, koska niistä ei kannata lähettää hakemuksia Kelalle. Lisäksi äiti voi käydä odotusaikana neuvolassa ja hammaskääkärillä työajalla.


9


Huomioitavaksi (2):

• Työntekijän alle 10 v sairaan lapsen hoidosta aiheutuvat poissaolokulut ( 4pv ). Yleensä äiti jää hoitamaan lasta kotiin. Sairaan lapsen hoitopäivistä kertyy äitien työantajille vuosien mittaan yksi merkittävimmistä perhevapaakustannuksista.

• Ammattitaitoisen sijaisen saaminen ”Kehäkolmosen ulkopuolelle ” on ajoittain ongelmallista ja näin joudutaan palkkaamaan sijainen, joka tulee kouluttaa täysin alan tehtäviin.

• Tuottavuuden lasku ja virheiden mahdollisuus (Naisvaltaiset alat eivät kasva)• Kelan hakemukset. Työantaja tai hänen tilitoimistonsa. Tätä kaikkea on mahdoton mitata

rahassa. • Nykyinen laki kannustaa isejä jäämään enemmän perhevapaille, mutta käytännössä ei näin

edelleenkään kovin paljon tapahdu. Niin ei ole käynyt muissa pohjoismaissakaan. • Yrittäjän omat voimat loppuvat väsyminen loppuunpalaminen yritystoiminnan

loppuminen .


10


Lausuntoja

Haatainen maaliskuu 2006

”Uudistuksen jälkeen pätkätöiden pitäisi vähentyä ja isien enemmän jäävän

vanhempainvapaalle.”

Hanna-Leena Hemmin, Kokoomuksen esitys 2006

”Perhevapaakustannukset maksetaan yhteisistä verovaroista sen sijaan, että kaadetaan

yrittäjien niskaan.”

Jyrki Katainen, Satakunnan Kansa 22.09.2005

”Kokoomus kannattaa vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaamista, mutta

työnantajien asia se ei ole.”


11


Lausuntoja

Ben Zyskowich, syksy 2005

”Ihmettelee miksi ylipäänsä työnantajien pitäisi vastata vanhemmuudesta aiheutuvista

kustannuksista.”

Pekka Kuosmanen, 2005 (kok)

”Vanhana asfalttiyrittäjänä sanon... että miestin ei tarvitse maksaa naisvaltaisten alojen

vanhemmuudenkustannuksia.”


yrittajanaiset.fi

Documents