2 / 2018 1

HIRVENSALON, KAKSKERRAN JA SATAVAN OMA LEHTI • HUHTIKUU 2018

TUORE TULOKAS

Kakskertalaiset Ugandassa Perhe ankkuroi Henna Aaltosen Pojat pitävät Kati Lehtosen kiireisenä Hannu Konola ja 50 vuotta taidetta

YRITTÄJÄPERHEESEEN Pienten puolella Nea ja

Vertti

ELÄMÄÄ SAARISSA 10 VUOTTA

2 2 / 2018 2 / 2018 3

HIRVENSALON, KAKSKERRAN JA SATAVAN OMA LEHTI

myynti 040 7087 115 • ilmoitukset@maininkilehti.fijuttuvinkit ja palaute toimitus@maininkilehti.fi • Maininki, Vesikonkuja 1, 20750 Turkukustantaja ja julkaisija Maininki-lehti Oy päätoimittaja Timo Närä, toimitus@maininkilehti.fitaitto Timo Närä kansikuva Sini Silván paino Newprint Oy, Raisio paperi G-Print 100 g painosmäärä 4300 kpl jakelu Kotitaloudet Hirvensalon, Kakskerran ja Satavan alueella

Poistin hiljattain henkilökohtaisen Twitter-tilini turhana, vaikka nykypäivän standardeihin kuuluu olla osallisena jos jonkinlai-sessa sosiaalisessa mediassa. On Facebookia, edellä mainittua, Instagramia, Linkediniä, Snapchatia ja vaikka mitä.

Joka tuutissa olisi suotavaa kertoa mielipiteitään ja jakaa muiden toi-silta kopioituja oivalluksia ollakseen olemassa. Sosiaalisen median näky-vyys on erään konsulttiheimon mielestä toimittajan, yrittäjän ja ihmisen elinehto. Jos ei ole somessa, ei ole. Jos ei löydy Googlesta, sama juttu.

Tavan kansalainen jakaa elämäänsä sosiaalisen median kautta ystävil-leen ja pitää yllä ainakin jonkin asteista tietoisuutta siitä mitä kellekin kuuluu. Tavatessa kasvokkain voi keskustella siitä uuden mökin rakenta-misesta, josta on ollut kuvia pitkin talvea vaikkapa juuri Instagramissa.

Siihen ne kai alun perin oli tarkoitettukin. Yhteydenpitoon. Kansalaisten ahkerimmin käyttämän kanavan, Facebookin, algoritmejä

rukkaillaan tämän tästä. Uusimman lupauksen mukaan seinällä pitäisi näkyä enemmän ystävien tekemisiä kuin yritysten julkaisuja. Hyvä niin.

Mediatalot pyrkivät saamaan lukijoita nettisivuilleen sosiaalisen median kautta. Samalla pyritään saamaan aikaan keskustelua, joka ohjaisi nettisivuilleen. Sanovat somepöhinäksi sitä, kun pikkuasiasta väi-tellään kasvottomasti internetin syövereissä.

Mainingillakin on Facebook-sivu, koska kaikilla yrityksillä ja yhteisöillä sellainen on oltava ollakseen olemassa. Twitter-tiliä ei ole tulossa. Instagram ei oikein ole aiheellinen, parhaat kuvat juttukeikoilta kun päätyvät lehden sivuille.

Mainingin Facebook-sivuilla jaetaan harvaksel-taan juttuja, lähinnä saaria tai itse lehteä koskevia asioita, jotka sattuvat päätoimittajan silmään inter-netin aalloilla keikkuessa. Varsin vähällä käytöllä se kuitenkin on muihin paikallislehtiin verrattuna. Toivottavasti laatu korvaa määrän.

Timo Närä

Mediaa yhtä kaikkiLÄHITAPIOLAN SIJOITUSKIERTUE 24.5.2018 TURUSSA

Kumpi määrää tahdin – talous vai politiikka?

TALOUDEN NOUSUKAUSI ON YLLÄTTÄNYT VOIMAKKUUDELLAAN JA SUHDANNE KÄY KUUMANA.

USA:SSA KORONNOSTOT OVAT EDENNEET PUOLIVÄLIIN JA JATKO TESTAA TALOUDEN KESTOKYVYN.

POPULISMI JA PROTEKTIONISMI VÄIJYVÄT TAUSTALLA.

MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN?

Aika: 24.5. klo 18 alkaen

Paikka: Turku, Elämänturvatalo, Yliopistonkatu 14 a

Ilmoittautuminen: www.lyyti.in/Turku 24052018

Keskitymme kansainvälisen talouden suhdannenäkymään ja sijoitus- ympäristöön. Lisäksi käsitellään hajauttamisen hyötyjä sekä keskustellaan omaisuusluokkien tuottonäkymistä ja sijoitussuunnitelmasta. Lopussa pohditaan tunnistettavissa olevia riskejä ja päätöksentekoa epävarmuuden vallitessa. Tilaisuus on maksuton. Tervetuloa!

4 2 / 2018 2 / 2018 5

MAALLIKKOSAARNAAJAT UGANDASSAMatkailu avartaa, sanovat. Pia Arasolan ja Seppo Jaakkolan matka Ugandaan avarsi. Maailmankuva laajeni ja ajatus avustusten tärkeydestä kasvoi. Syynä lähtöön oli 15-vuotias kummityttö Mary.

K aksitoista vuotta sitten Pia ja Seppo ottivat itselleen World Visionin kautta kolmivuotiaan kummilapsen Ugan-dasta, Afrikasta.

– Tyttäremme oli tuolloin kahdentoista ja narisi itselleen pikkusiskoa. Hän on ainoa lap-semme, eikä ymmärtänyt lainkaan miksei saa sisarta. Televisiosta näin World Visionin ohjel-man kummilapsista ja päädyin nettisivuille hakemaan lisätietoa, Pia kertoo.

Sivuilta löytyi kuva pienestä, kolmivuoti-aasta Marystä.

– Siellä oli sellainen vakavailmeinen pieni

tyttö ja päätin, että siinä se nyt sitten on.– Se oli äidin ja tyttären aktivoima juttu.

Lähdin tietysti siihen mukaan. Mikäs siinä, muutama kymppi kuukaudessa hyvään tar-koitukseen. 12 vuotta on vierähtänyt äkkiä, Seppo sanoo.

KUMMIUTTA LASTEN HYVÄKSI

World Visionin kautta kummiksi ryhtyessä sitoutuu lahjoittamaan minimissään 29 euroa kuukaudessa lapsen hyväksi. Raha ei mene suoraan lapselle tai tämän perheelle, vaan ohja-taan alueelle parhaalla mahdollisella tavalla.

– Tarkoitus on kehittää ihmisiä niin, että he pystyvät kasvattamaan väestönsä ja pärjäävät omin avuin asuinalueellaan. Paikalliset vapaa-ehtoiset käyvät kylissä tarkistamassa mihin rahaa tarvitaan. Sitten se kohdistetaan tasa-puolisesti siihen yhteisöön, Pia kertoo.

Ugandassa toimii Worl Visionin kautta 13 eri maata, Suomi yhtenä niistä. Ugandan yli 50 projektissa Suomi on mukana kahdessa. Toinen niistä on Maryn kotikylä Kirewan alueella.

– Kolmen kuukauden välein kylissä käy monitoroija, joka vie kummin kirjoitta-man kirjeen lapselle. He myös kirjoitta-vat yhdessä kirjeen takaisin. Jouluna tulee vuosiraportti, jossa on valokuva mukana.

KOSKETTAVA TAPAAMINENWorld Vision järjestää silloin tällöin myös

matkoja kummeille. Muutama vuosi sitten pariskunta oli jo ajatuksissa lähteä käymään Ugandassa, mutta kiireet estivät. Tällä kertaa he päättivät lähteä matkalle.

– Mary on jo 15-vuotias ja kummiutemme alkaa pikkuhiljaa olla lopuillaan. Kummius päättyy lapsen ollessa 18. Nyt alkoivat olla vii-meiset mahdollisuudet vierailuun. Emmekä me muutenkaan ole Afrikassa juuri matkusta-neet, joten siltäkin kantilta matka oli kiinnos-tava, Seppo sanoo.

Suurin osa viikon matkasta oli tutustu-

Siellä oli sellainen vakavailmeinen

pieni tyttö ja päätin, että siinä se

nyt sitten on.

SARA PIHLAJA SARA PIHLAJA

TIMO NÄRÄ

6 2 / 2018 2 / 2018 7

mista kehityskohteisiin. Kohokohtana oli kummilapsen tapaaminen.

– Se oli lämmin, liikuttava hetki. Naisilla on siellä tapana polvistua, kun he tervehti-vät kunnioituksesta. Marykin polvistui edes-säni. Tunsin oloni hieman oudoksi ja koetin nostaa häntä sieltä. Sitten hän kapsahti kau-laani. Ei siinä auttanut, kuin tirauttaa parit kyyneleet, Pia hymyilee.

Heti perään Mary halasi myös Seppoa. Sen jälkeen he siirtyivät syrjempään kes-kustelemaan. Mukana oli Maryn isä, äiti ja 8-kuinen pikkuveli.

OPINTOMATKAMukana matkalla oli yhteensä 27 kummia.

Ugandalaiset näyttivät kummeille mihin raha käytetään. Askeettiset olosuhteet jäivät matkalaisten mieliin.

– Kyllähän meitä varoiteltiin ennen matkaa, muttei mielestäni tarpeeksi. Se ei ole herkkien paikka. Osa matkalaisista ahdistui. Kun menet sinne 30 euron kuukausilahjoittajana ja sinua kohdellaan kuin kuningasta, se tuntuu kau-hean pahalta, Pia kertaa.

Neljäntenä päivänä matka jatkui kohti safarihotellia.

– Olimme aika pöllämystyneitä näkemäs-tämme ja moni pohti, miten kaikesta pystyy edes nauttimaan sen jälkeen. Se oli sellainen opintomatka, ettei nyt jälkeenpäin oikein pie-nistä viitsi valittaa.

Rahalla oli kuitenkin saatu myös aikaiseksi.– Aina puhutaan, että kehitysapu menee

korruptioon ja vääriin taskuihin, mutta kyllä tämä toiminta ainakin meidät vakuutti. Rahan käyttö on todella tarkkaan harkittua ja suun-niteltua. Sen takiahan maallikoita sinne lähe-tetään katsomaan, että näemme mihin rahat menevät, Seppo sanoo.

– Nyt meistä on tullut ikään kuin maallik-kosaarnaajia, Pia nauraa.

Pia ja Seppo kertovat Kakskertaseuran-talolla 17.4 kello 18:00 sanoin ja kuvin mat-kastaan Ugandaan. Tarjolla on myös kak-kubuffet, jonka tuotto menee Suomen World Visionin Ugandan kehitysohjelman vesipro-jektiin.

Se oli sellainen opintomatka, ettei

nyt jälkeenpäin oikein pienistä viitsi

valittaa.

TEKSTI: TIMO NÄRÄ KUVAT: PIA ARASOLA

SARA PIHLAJA SARA PIHLAJA

8 2 / 2018 2 / 2018 9

Hirvensalon apteekkiPitkäpellonkatu 220900 Turkup. 02 2844 660ma-pe 9-20, la 9-17hirvensalonapteekki.�

Saaristoapteekkiapunasi 24/7

Hirvensalon apteekin digitaalisestaverkkopalvelusta Saaristoapteekista

voit tilata reseptilääkkeet jamuut apteekkituotteet esimerkiksikotiinkuljetettuna tai Hirvensalon

apteekin noutoautomaattiin!

_____________________

Tutustu Saaristoapteekkiinwww.saaristoapteekki.�

Virtasen Hengittävä

SUOMEN SUOSITUIN LUONNONÖLJYMAALI

Virtasen neljän luonnonöljyn maali on jo käsite. Myrskyluodon karui-hin oloihin yli 50 vuotta sitten kehitetty maali kestää tuulet ja tuiskut. Siitä on jo vuosikymmenten kokemukset.

AINUTLAATUINEN NELJÄN LUONNONÖLJYN SEOS!HENGITTÄVÄ – EKOLOGINEN – KESTÄVÄKAIKILLE HIRSI-JA PUUPINNOILLEHELPPO MAALATA, PEITTÄÄ HYVIN

Jälleenmyyjät: Turun Tapetti ja Matto Oy (Orikedonkatu 2, 20380 Turku, p. 02 2711 000), Raision tehtaanmyymälä (Tuotekatu 6, 21200 Raisio, p. 02 238 4601), Naantalin Rakennuspuu (Taimontie 21, 21110 Naantali, p. 02 4363500) ja Paraisten tehtaanmyymälä (Työkuja 5, 21600 Parainen, p. 010 323 1600).

www.virtasen.fi

10 2 / 2018 2 / 2018 11

Kakskerran nuorisoseuran teatterin kevään näytelmä JA JUMALA LOI NAISEN

Käsikirjoitus Kirsi Sulonen Ohjaus Laura Hurme

27.4.-27.5.2018 Varaukset: www.lyyti.fi/reg/kakskerta

Puh: 044 953 9169 (ma, to, pe klo 18-20)Kakskerran seuraintalo, Samppaantie 90 www.kakskerrannuorisoseura.fi

”humoristinen””nauruhermoja kutkutteleva”

”älykkään itseironinen”

TAIDEKAPPELIN IDEOIJAN 50-VUOTISTAITEILIJAJUHLA

T aiteilija Hannu Konolan uralle on mahtunut paljon. Hän on maalannut 18 eri kohteeseen valtaviakin lasimaa-lauksia ja on koko Hirvensalon taide-

kappelin ajatuksen takana.– Kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 1963 ja

aloin samana vuonna suunnitella taidekappe-lia, kun en tiennyt, alanko papiksi, arkkiteh-diksi vai taiteilijaksi, Konola kertoo.

Nelisenkymmentä vuotta vierähti ennen kuin taidekappeli saatiin pystyyn.

– Jotenkin siinä palaset loksahtivat paikal-leen ja vuonna 2005 oli pytinki valmis. Se on saanut muutamia erittäin merkittäviä arkki-tehtipalkintoja Euroopassa ja on yksi Turun merkittävimpiä kulttuurikohteita.

Hirvensalolaistaiteilija täyttää keväällä 75 vuotta ja juhlii samalla 50-vuotista uraansa.

– Päätin pitää juhlanäyttelyn taidekappe-lissa. Olen pitänyt aiemmin siellä kaksi näyt-telyä ja myynyt melkein kaikki taulut loppuun. Yksi syy näyttelyyn on myös taidekappelin talouden jatkuvuuden takaaminen.

Liiketoimintaperiaatteella toimiva taidekap-peli saa suurimman osan rahoituksesta galle-rian vuokratuloista ja myyntiprovisioista. Pal-kattua väkeä on vain toiminnanjohtaja. Muut työt hoidetaan vapaaehtoisvoimin. Konolan ajatuksena on saada taidekappelin tilille rahaa näyttelyn tuloksena.

– Ei tämmöinen vanha ukko niin rahaa tarvitse, mutta taidekappeli tarvitsee, Konola nauraa.

Hannu Konola: Jälkikuvia 5.4 - 31.5. Taidekappeli, Seiskarinkatu 35

Konolan omakuva katsoo taustalta piru olkapäällä ja enkeli yläpuolella.– Pirut ja enkelit seuraavat naivistisessa työssäni mukana. Ja onhan ihminenkin päivittäin tekemisissä oman pirunsa kanssa.

12 2 / 2018 2 / 2018 13

PELTOLA, KAURAKATU 43 – KAUPPAKESKUS SKANSSI MYYNTI@FLOR.FI 02 276 1500 FLÖR.FI

SEURAA MEITÄ:

FLÖR PALVELUT- viherhuollot ja -stailaus- kukkasidontapalvelut- pihasuunnittelu ja neuvonta- kunnostus- ja viherrakennustyöt- kurssit- ja koulutukset

KEVÄT KOTIIN JA PUUTARHAAN

KUKKASIPULIT & SIEMENETSIEMENPERUNAT

RUUKKUKUKAT - YRTITFLÖR -LAHJAKORTTI

ERÄ ALPPIRUUSUJA

ALK. 13,90

HAVUKASVEJA MYÖS BONSAI- JA ERIKOISMUOTOJA

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUSTilaa Puutarhuri Pihalle –palvelu- Tiesithän, että saat kotitalous-vähennyksen tehdystä työstä.p. 044 767 0904 / pihasuunnittelu@fl or.fi

LÄHDE MUKAAN FLÖR PUUTARHAMATKOILLE Viroon ja Ruotsiin Katso lisää fl ör.fi FLÖR PELTOLASSA INSPIROIDUTAAN OSTOSTEN LOMASSALA 14.4. Kuvataiteilijoita maalaamassa – tule seuraamaan työskentelyäSU 22.4. Runoilija Heli Laaksonen lausumassa runojaKATSO LISÄTIETOA FLÖR.FI

AJANKOHTAISTA!

FLÖR PELTOLASTA NYT

KALKIT JA LANNOITTEET

VIHERMULTA 5 SÄKKIÄ/

16,90(0,068 €/L)

VINKKI

Peräkärry

veloituksetta ostosten

kuljetukseen.

50 L

K akskerran nuorisoseuran teatterin kevään näytelmä kuvaa humoristisesti naisten ja miesten luonne-eroja. Kum-malta onnistuu paremmin henkinen

kasvu?Ritva Ala-kypärä perustaa kuntoutuskes-

kuksen, jonne kurssilaiset saapuvat erilaisista elämäntilanteista. Joku taistelee ruuhkavuosien aiheuttaman syyllisyyden, joku näivettyneen avioliiton, joku yksinäisyyden tai vanhenemisen kanssa.

Kirsi Sulosen kirjoittama JA JUMALA LOI NAISEN puhuttelee katsojaa älykkään itseironi-sesti.

Ohjaaja Laura Hurmeen käsittelyssä esitys tulee kutkuttamaan yleisön nauruhermoja.

JA JUMALA LOI NAISEN 27.4. - 27.5.

H irvensalon Nuorisoteatterin Pikku-hirvarit tuo 22.4. ensi-iltaan musii-killisen komediansa Huipulla tuulee. Näytelmä on itsenäinen jatko-osa

kevään 2017 näytelmälle Bremenin paras bändi.Nyt kyseessä on kuitenkin alkuperäisnäy-

telmä, joka kertoo soittoniekkojen myöhem-

mistä vaiheista. Kissan, koiran, aasin ja kukon muodostama bändi on noussut suursuosioon.

Koko perheen näytelmän ohjaa viime vuo-delta tuttu Loviisa Grubert ja esityksen musii-kin säveltää Jarno Saaristo.

Huipulla tuulee 22.4. - 6.5.

MIKA NURMI

LAURA HURME

TEATTEREISSA TAPAHTUU!

14 2 / 2018 2 / 2018 15

KIIREINEN VUOSIKYMMENKoko vuosi 2018 Mainingissa muistellaan ja kaivellaan vanhoja juttuja. Viereisellä sivulla on juttu joulukuulta 2008. Jos kymmeneen vuoteen mahtuu tavallisessa ihmiselämässä paljon, mahtuu Robin Packalenin vuosikymmeneen huimasti ikätovereitaan enemmän.

H irvensalon kasvatti, Robin, kuvattiin ja haastateltiin vuosikymmen sitten Mainingin joulukuun numeroon. Pitkälle on mies ehtinyt ensimmäi-

sistä laulukilpailuista.Vuoden positiivisimmaksi suomalaiseksi

vuonna 2015 palkittu nuorimies on julkaissut viisi studioalbumia, jotka ovat vuoroin myy-neet valtavia määriä. "Takanpäällistä" koristaa ainakin useampi platinalevy ja kaksi emma-palkintoa. Viimeisimpänä miehen on voinut nähdä Aku Louhimiehen Tuntematon Sotilas -elokuvassa sotamies Hauhian roolissa.

Robin ilmoitti elokuussa 2017 jäävänsä lokakuun Hartwall Areena -konsertin jälkeen määrittelemättömän pituiselle tauolle, jonka aikana hän ei esiinny, eikä anna haastatteluja.

TEKSTI: TIMO NÄRÄ KUVAT: HEIKKI SALONEN

16 maininki maininki 17

pienten puolella

-L auloin jo ennen kuin

opin puhumaan, Robin

kertoo.

Vauvaiän jälkeen on pikku-mie-

helle ehtinyt tapahtua laulamisen

suhteen jo suuria. Kun Robinin piti

mennä lavalle lämppäämään Love-

xia, hän keksi miten lievittää suurta jännitystään.

- Aluksi ajattelin, että en haluaisi edes esiintyä niin monelle

ihmiselle. Sitten aloin ajatella kaikkia muita asioita ja hengittää

syvään. Voi vaikka pelaa jotakin, jos kamalasti pelottaa, Robin

neuvoo.

Sen lisäksi, että hänen piti laulaa, tuli omien biisien välissä

myös spiikata.

- Se jännitti aluksi, mutta alkoi sitten sujua ihan hyvin.

Robin viihdyttikin Ideaparkissa olleen keikan yleisöä mitä

hauskimmin, sillä hän näytti moonwalkia kappaleiden ohessa.

Yhtenä kriteerinä voittajalle oli lavaesiintyminen, mikä Robinilla

on veressä.

Robinin äiti Nina joutuu välillä toppuuttelemaan pojan lauluin-

toa. Kun Robin makasi kuumeessa ja kurkku käheänä peiton alla,

ei hän melkein silloinkaan malttanut olla laulamatta.

Kotona kuitenkin pätevät samat säännöt kuin muissakin per-

heissä. Oma huone on siivottava, vaikka siihen Robinilla olikin

tällä kertaa hyvä motivaattori.

- Tein tilaa uudelle vahvistimelle! Robin hymyilee.

Teksti: Anna-Mari TaipalusKuvat: Anna-Mari Taipalus/Juulia Westman

10-vuotias Robin Packalen on tämän vuoden Staraskaban voittaja. Kyseessä on valtakunnallinen pop- ja rocklaulukilpailu. Voittajana Robin pääsi Lovex-yhtyeen lämppäriksi ja pisti tytöt kirkumaan eturivissä. Kotonakin saa laulaa, mutta tiedoksi kaikille staraksi haluaville, että mitään erioikeuksia lapsistarat eivät äideiltään saa. Kultakurkkujenkin pitää tehdä läksyt ja leikkiä!

Starana ja taviksena

”Kun Robin makasi kuumeessa ja kurkku käheänä peiton alla, ei hän melkein silloinkaan malttanut olla laula-matta.”

Robin poseeraa elo-kuvateatterissa kansan katseista huolimatta. Rock´n roll !

Joulukuu 2008

16 2 / 2018 2 / 2018 17ANJA JA MARKKU KOSTAMOSAARELAISKAVERIEN KETJU SATU JA KIMMO RASILA MARJUT OJANEN MARJATTA PALMGREN KIRSI HAAVISTO MARIITTA JA MAURI MÄHÖNEN

Ne, joiden kanssa on pitkään tehnyt kauppaa, alkavat

olla jo ystäviä.

ISOSISKON ELÄMÄÄYrittäjäperheessä eletään arki-illan vilskeessä, mutta aivan uusien nuottien mukaan. Sakari Lehtinen ja Christa Niinivirta ovat vain pari viikkoa sitten saaneet toisen tyttären. Kaksivuotias Lila opettelee isosiskon elämää.

MARI TAMMINEN

N uori Lila-neito vaikuttaa hyvin huolettomalta. Hän on ollut kaksi viikkoa isosisko, mikä on sujunut aika mutkatta. Lila työntää olohuo-

neen lattiaa pitkin pinkillä hytillä varustettua muovilelukuormuria, joka hänelle on lastbil. Lila käy ruotsinkielistä päiväkotia. Äidinkieli on ruotsi ja isänkieli suomi. Ja lempiruoka on näkkileipä, knäckebröd.

– Hän oli kysynyt jo päiväkodin pihalla liukumäessä tädeiltä näkkileipää, isä Sakari Lehtinen nauraa.

– Yrittäjänä oppii neuvottelemaan, mutta nämä neuvottelut ovat paljon vaikeampia, hän tuumaa jutuista tyttären kanssa.

Sakari Lehtinen toimii yrittäjänä kiinni-kekaupan alalla, oman isänsä viitoittamalla polulla. Sakarin isällä on ollut saman alan yritys. Sakari Lehtinen on opiskellut mer-konomiksi ja kouluttautunut Markkinointi-instituutissa Helsingissä.

–Viisi vuotta olen ollut yrittäjänä, Lehtinen kertoo. Henkilökuntaa hänen yrityksessään, SN-Kiinnikkeessä, on kymmenen. Myymälä

on Metsämäessä, joten kotimatkaan kuuluu hakea tytär päiväkodista.

– Tällä hetkellä eletään noususuhdan-teessa, mikä on kivaa, vaikka yrittäjyys teet-tääkin pitkää päivää.

Yrityksen asiakkaina ovat lähinnä raken-nusalan yritykset. Kilpailu alalla on kovaa, lähes kaikki muut alalla ovat isoja ketjuliik-keitä. Lehtisen yritys on pieni, paikallinen yritys, millä on asiakkaiden kannalta arvonsa.

Alalla oppii samalla paljon myös raken-tamisesta, sillä useat yhteistyökumppaneista ovat rakennusalalla.

– Asiakkaat ja ystävät sekoittuvat. Ne, joiden kanssa on pitkään tehnyt kauppaa, alkavat olla jo ystäviä. Ja ystävät asiakkaita. Lapsuu-den paras ystävä on rakentanut nämä talot.

PIENET TÄRKEÄT OSAT SEINISSÄ JA RAKENTEISSAOmassa rivitaloasunnossa Haarlassa Lehtinen voi katsoa ympärilleen, sielläkin on käytetty yrityksen tuotteita.

Ensi Mainingissa saarelaiskavereiden ketju kiertää Kuusamakujan

kautta tuttuun pariskuntaan.

18 2 / 2018 2 / 2018 19MARIA JA RAMI PELTONEN MATIAS MÄENPÄÄ JA NIINA LAAKSONEN ROOPE JA KAISA-LEENA PALTTA MIKA VESILAHTI MARKO KARPPINEN

Ystäväpiirissä on samanikäisiä

lapsia, ensi kesänä heistä on varmaan

jo leikkiseuraa toisilleen.

– Kemikaalit ja massat, joilla saumataan ja liimataan ovat meiltä, julkisivulevyt on ruu-vattu meidän ruuveilla ja koko rakennuksen rungot on kiinnitetty kulmakiinnikkeillä, Leh-tinen katsoo ympärilleen.

Puoliso Christa on yhtä lailla yrittäjä, vaik-kakin nyt pieni kaksiviikkoinen tytär on se, mihin kaikki keskittyy.

Perheessä molempien osapuolten yrittäjäta-usta on hyvä juttu. Voi hyvin ymmärtää, että asiat eivät välttämättä irtoa mielestä samalla, kun työpaikan oven pistää kiinni selkänsä takana. On yhteistä puhuttavaa.

– Helpottaa, kun molemmat ovat yrittäjiä. Kyllä se auttaa ymmärtämään sitä, että esi-merkiksi en pysty välttämättä puolen vuoden isyysvapaita pitämään tässä tilanteessa yrittä-jyyttä. Ei oikein ole toimitusjohtajana mahdol-lisuutta lähteä mihinkään, Sakari toteaa.

POIKAMIESELÄMÄVAIHTUI VANHEMMUUTEENLapset ovat muuttaneet silti elämän täysin.

– Vähän sitä on aikaisemmin viettänyt poi-kamieselämää. Nyt ei tarvitse lähteä jokaiseen yritysillanviettoon, niitä olisi loputon määrä. Kyllä sitä tarkemmin harkitsee, mihin menee.

Mutta vaikka isyysvapaata ei ole, isän ja lasten läheisyys näkyy. Isä tarjoaa lapselle ruokaa ja syli on lähellä, eivätkä tyttären jutut jää huomiotta. Yöllä on nukuttu tai oltu hereillä yhdessä ja yhdessä käydään uimassa Suvituulessa torstaisin.

Lila osoittaa, että energiaa hänellä on lähes ehtymättömästi.

– Sitten syödään nätisti, vaikka onkin vie-raita, isä muistuttaa.

–Hän on varmaan nukkunut pitkät päivä-unet, äiti arvelee vauva sylissään.

YHTEISENÄ JUTTUNA VENEILYPerheen yhteinen harrastus on veneily. Lila-kin on päässyt viime kesänä veneilyn makuun. Nyt veneeseen järjestetystä turvaistuimesta on tullut entistäkin tärkeämpi: nopea tyttö voisi muuten suunnistaa yli laidan.

– Hän tietää kyllä, mitä ei saa tehdä, mutta koettaa rajoja koko ajan, Christa sanoo.

– Tasapaino on parantunut, mutta nopeus on kasvanut, Sakari täydentää.

Viime kesänä veneiltiin Tukholman saaris-tossa, sitä edellisenä Ahvenanmaan maisemissa.

–Ystäväpiirissä on samanikäisiä lapsia, ensi kesänä heistä on varmaan jo leikkiseuraa toisil-leen, Sakari arvelee.

LÄHES PALJASJALKAINENSAARELAINEN

Tyttäret ovat paljasjalkaisia saarelaisia, Saka-rikin melkein.

– Olin kuukauden ikäinen, kun muutimme Moikoisiin Hirvensaloon, Sakari Lehtinen kertoo.

23-vuotiaana hän muutti Uittamolle ja asui kolme vuotta pois saarilta. Sitten oli edessä paluu saarille: ensin Satavaan, sieltä Moi-koisiin Arolaan ja Haarlaan, silloin yhdessä Christan kanssa.

– Pieni haave olisi jossain vaiheessa rakentaa

omakotitalo, Hirvensaloon tietenkin. En enää kotoani pois lähde.

– Saaret ovat minulle koti, Sakari Lehtinen kertoo.

Hänellä on ollut myös kesäpaikka Kaksker-rassa, mutta nyt kun ajatuksena on uusi raken-nusprojekti, kesäpaikka saa väistyä sen tieltä.

Saarilla todella monet ovat Sakarille tuttuja.– Ainoa huono puoli on, että kauppareissut

kestävät, kun joka toisen vastaantulijan kanssa pitää keskustella, Lehtinen nauraa eikä oikeasti pidä asiaa huonona ollenkaan.

SAKARI LEHTINEN

20 2 / 2018 2 / 2018 21

puolellaPienten

ASIANTUNTIJOINA

Päiväkoti Pilke Tähtimetsästä, HirvensalostaNea ja Vertti

MITÄ TARKOITTAA…?

KATTOTUOLINEA: Ettei vesi tule läpi katosta.VERTTI: Rakentajan tuoli, missä voi levätä.

PAKOPUTKINEA: Putki josta vesi menee, vesiputki.VERTTI: Putki mistä tulee paljon vettä tankkiin.

SOLMIONEA: Solmii vaatteet.VERTTI: Naru.

LAMPUNVARJOSTINNEA: Kotona, se näyttää ihan laivalta.VERTTI: Lampussa kun nukutaan (yövalo).

VEKSELINEA: Sillä korjataan… lamppuja. LUKAS: Avataan katto, iso työkalu laitetaan kattoon.

NUOSKANEA: Tehdään lumienkeli.VERTTI: En tie… joku mut mulla on pelejä ja lego-ukkoja.

ANJOVISNEA: Vichy pullon korkki.VERTTI: Lehti, joku puun tai kasvin lehti.

MERIMAKKARANEA: Meressä elävä… makkara eiku merijänis. VERTTI: Makkara joka ui meressä ja on varmaan sininen.

MITÄ TEKEE…?

PURSERINEA: Hakkaa puita.VERTTI: Avaa korkkeja.

NOKIKOLARINEA: Pieni autokolari. (näyttää, miten autot kolaroivat nokikkain).VERTTI: Pesee mattoja pesukoneessa.

MILLAINEN ON HYVÄ...?

TOIMITTAJANEA: Tekee kivoja juttuja.VERTTI: Emmä tie… kato ulkona sataa lunta!

PÄIVÄLLINENNEA: Kaikkee hyvää ja herkkuja.VERTTI: Mikä se on…ai ruoka…emmä tiedä. Pulla!

MIHIN TARVITAAN…?

HOUSUJANEA: Pistetään jalkaan.VERTTI: Ne kuuluu jalkaan.

KUKKIANEA: no, kotiin voi kerätä tai tuoda.VERTTI: Synttäreille. Mun isoveljelle auringonkukkia.

MIKÄ ESINE KUVASSA?NEA: Jokin työkalu jolla suoristetaan puuta tai irrotetaan jotain…VERTTI: Ruuveja vääntäisin puuhun… tai voi laittaa ruokaa. Lusikka tai joku.ESINE Säilykepurkin kannen avaaja.

HAASTATTELU JA KUVAT: JAANA HEINONEN 2 / 2018 21

MILLAINEN ON HYVÄ ELÄMÄ?NEA: Äitin ja isin kanssa juostaan. Isoveli ja pikkusiskot, kaks koiraa… ja heitellään hernepussia.VERTTI: Isoveljen kanssa, äiti ja isi… tietkö mulla on kaks isoveljeä. Sit koira ja kissa. Leikitään legoilla.

MIKÄ ON HAAVEAMMATTISI?NEA: Kampaaja. Leikkaa hiuksia ja kampaa… en mä tiedä se vaan vois olla kivaa.VERTTI: Ajaa isona mönkkäriä, kevaria ja mopoa. Välillä Nuuskamuikkunen, onkii kaloja, pystyttää vajoja ja on kiva ja kiltti.

KUKA: yrittäjä, SN-Kiinnike Oy:n toi-mitusjohtaja Sakari Lehtinen sekä puoliso yrittäjä ja äitiyslomalainen Christa Niinivirta, Lila, 2, ja uusi tu-lokas, kaksiviikkoinen tytär. PARASTA SAARILLA: ”Kyllä se on meri ja meren läheisyys.” OMA SAARIHISTORIA: Sakari Leh-tinen on muuttanut saarille ensi kertaa kuukauden ikäisenä ja kokee itsensä lähes paljasjalkaiseksi saa-relaiseksi. HARRASTUKSET: Yhteinen harras-tus on veneily. Nuorella vauhdik-kaalla neidolla on veneessä turvais-tuin, joka on tarpeen esimerkiksi rantautuessa. Isän ja tyttären yhtei-nen juttu on uinti. Christan suosik-kiliikuntaa on kuntosali ja jooga, nyt odotellaan aikaa, kun näihin lajeihin taas ehtii syventyä.

Pieni haave olisi jossain vaiheessa

rakentaa omakotitalo, Hirvensaloon

tietenkin.

SEURAAVAT SAARELAISKAVERIT Seuraavat saarelaiskaverit ovat pariskunta, joista molemmat ovat Sakari Lehtiselle tut-tuja lapsuudesta alkaen. Pariskunta on tun-tenut toisensa jo pitkään – mutta löytänyt toisensa vasta vähän myöhemmin.

Kyseessä on myös tavallaan toisen polven ystävyys. Lehtisen vanhemmat ja pariskun-nan toisen puolikkaan vanhemmat ovat asu-neet naapureina nostalgisessa ja hauskassa Kuusamakujan yhteisössä.

– Isä kävi Kuusamakujalla joskus hiihtä-mässä, näki paikan ja pohti, että tähän hän rakentaisi, jos tähän saisi rakentaa. Myö-hemmin toive toteutui. Ja tuolla hiihtoreis-sulla ainoa, jonka hän näki, oli tuleva naa-puri joka hitsasi yön hämärissä.

Yhteisöllisyyttä on eri puolilla saarilla. Mutta moneen paikkaan on jo rakennettu.

– Ennen sai joka puolella ajella mopoilla ja kaikilla pärisevillä vehkeillä, nyt monessa pai-kassa onkin asuinalue. Veri vetää ajamaan vie-läkin, Lehtinen nauraa.

TEKSTI JA KUVAT: SINI SILVÀN

22 2 / 2018 2 / 2018 23

PERHE ANKKUROI MERENKULKIJAN MAIHIN

Höyttisten vanha kylä on ollut Henna Aaltosen kotisatama likimain koko hänen elämänsä ajan, vaikka työ on välillä vienyt kauaskin. Saaristossa meri on ollut luonnollinen toimeentulon lähde. Sitä se on ollut myös Hennalle, sillä seilattuaan aikansa - kirjaimellisesti - maailman merillä hän siirtyi rahtilaivasta suunnittelupöydän ääreen. Maakravuksi ryhtymisen syynä oli esikoisen syntymä. Ekaluokkalaisen Alinan lisäksi perheeseen kuuluvat nelivuotias Aaron ja avopuoliso, lasten ”pappa” Georg Karlström.

L apsuudesta asti meri on kiehtonut Hennaa ja teini-iässä, jolloin piti valita lukion ja ammatillisen koulutuksen välil lä, hän valitsi merenkulkualan.

Pitkän linjan ammattilaisena hän tuntee sekä miehistön, että päällystön työt. Merimiesam-mattikoulun jälkeen hän seilasi eri rahtilai-voissa kolmisen vuotta, jonka jälkeen hän jatkoi opintojaan kahden vuoden perämiesluo-

kalle. Kaksi vuotta lisää toi Hennalle kaptee-nin pätevyyden.

– Joitakin kapteenin sijaisuuksia on tullut tehtyä, mutta eniten olen ollut perämiehenä ja yliperämiehenä. Kaiken kaikkiaan merillä meni 20 vuotta.

Kauimmaiset kohteet ovat olleet Afrikassa ja Persianlahdella. Henna muistelee kuinka Ango-lan pääkaupungin, Luandan edustalla oli sata-

kunta laivaa odottamassa satamaan pääsyä ja he olivat ”redillä” kolme viikkoa. Miehistö teki huoltotöitä, mm. hakkasi ruostetta ja pleissasi köysiä yhteen. Päällystöllä pyörivät vahtivuorot: neljä tuntia töitä, kahdeksan lepoa.

– Onneksi laivassa toimi ilmastointi, sillä ulkoilman lämpötila nousi jopa 40 asteeseen Henna muistelee.

Lepoaikoina lueskeltiin, katsottiin videoita ja otettiin aurinkoa, mikäli kesti kuumuutta. Sen havainnon Henna on tehnyt, että mitä ete-lämmäksi mennään sen ”huolettomampaa” on työkulttuuri, esimerkiksi sen huomaa aikatau-lujen lipsumisena. Etelässä eletään ”maniana-meiningillä”.

Viime aikoina on muutettu joitakin mies-loppuisia ammattinimikkeitä sukupuolineutraa-leimmiksi. Merenkulkuammatit ovat edelleen ”miehisiä”. Henna kertoo, että naispuolisten kol-legojen kanssa heillä on selvä kanta.

– Miksi pitäisi muuttaa vanhat, historial-liset nimikkeet? Meille nämä ovat ammat-tinimikkeitä. Olemme ammattilaisia: perä-miehiä, kansimiehiä ja merimiehiä, ei jotain

henkilöitä. Myönnettävä on, että melko kum-mallisilta kuulostaisivat sellaiset ammattini-mikkeet kuin merihenkilö tai perätyöntekijä. MERILTÄ PERHEEN PARIINAlinan syntymän jälkeen Henna palasi merille vielä puoleksi vuodeksi. Ikävä perheen pariin oli kova. Hän hakeutui muuntokoulutuksen kautta säännölliseen päivätyöhön telakalle. Lai-voista Henna ei siis luopunut. Merenkulkualan ammattilainen hyödyntää nykyisin taitojaan lai-vasuunnittelijana Meyer Turun telakalla. Aloit-taessaan kuusi vuotta sitten telakka oli vielä STX:n omistuksessa ja töiden jatkuminen ei ollut itsestään selvää. Tällä hetkellä telakalla on töitä tiedossa vuoteen 2023.

Välillä on ikävä merille, Henna myöntää.– Ei kai merimies koskaan kaipuustaan pääse.

Onneksi on purjevene, jolla pääsee irti rannasta. Alina on kovasti innostunut purjehduksesta, joten kun saan hänestä purjehduskaverin, niin sitten ei isännän enää tarvitse lähteä "hopp i land kal-leksi" eli olla se, joka ensimmäisenä hyppää köyden kanssa maihin.

Ei kai merimies koskaan

kaipuustaan pääse. Onneksi on purjevene,

jolla pääsee irti rannasta.

24 2 / 2018 2 / 2018 25

VIIDES SUKUPOLVI SAMOILLA ASUINSIJOILLAHennan suku on asuttanut tilaa jo monen sukupolven ajan. Hirsitalo sulautuu vanhaan kylämaiseman maastoon. Takkatuli antaa lisä-lämpöä sähkölämmitteiseen taloon ja lisäksi se luo tunnelmaa avaraan tupamaiseen ala-kertaan. Polttopuut tulevat omasta metsästä ja pihapiiristä.– Puut kasvavat, kuin rikkaruohot. Saarilla vuosia ollut puunkaatokielto aiheutti umpeen kasvamista kylämaisemassa. Puunkaatotalkoita on kylässä pidetty vuosittain ja homma jatkuu. Isäntä tekee klapit apunaan sirkkeli, halkaisu-kone ja traktori. Pellot ovat nykyisin vuokralla, mutta omasta maasta saadaan perunoita ja meri antaa kaloja.

Palveluiden, etenkin koulun, puuttuminen surettaa Hennaa. Lapsuudestaan hän luettelee postin, kirjaston ja neuvolan, jossa muistaa itsekin käyneensä. Lasten harrastusmahdollisuudet ovat sentään säilyneet. Partio yhdistää äidin ja lapset. Itsekin partiota käyneenä Henna vetää nykyisin

sudenpentuja ja järjestää pieniä purjehduksia lip-pukunnan purjejollalla keväisin ja syksyisin.

Tulevaisuudessa Alina ja Aaron voivat suo-rittaa koko oppivelvollisuuden HIrvensalossa, kun Syvälahden koulu valmistuu. Tällä hetkellä Alina on Haarlan koulussa ja Aaron Moikoisten päiväkodissa. Henna muistelee omaa kouluai-kaansa ja kertoo kuinka Hirvensalon ja Satavan välissä ollut vanha ponttoonisilta oli irronnut syysmyrskyllä. Silloin ei yläastelaisten tarvin-nut mennä Turkuun kouluun. Ala-asteen oppi-laat olivat kateellisia ja toivoivat silloin, ettei omalla saarella olisi ollut koulua.

Kielikylvyn Alina ja Aaro saavat kotona. Kaksikielisen perheen vanhemmat puhu-vat omaa äidinkieltään lasten kanssa, mutta suomi on komentokieli, sanoo Georg. Brän-dössä asuvan fammun kanssa puhutaan ruotsia. Fammun luo pääsee veneellä parissa tunnissa, nopeammin kuin autolla - saaristossa kun ollaan.

TEKSTI JA KUVAT: VIRVE MYLLYMÄKI

Puut kasvavat, kuin rikkaruohot.

Yliopistonkatu 27 b, Stockmannin pääovea vastapäätä. Puh. (02) 2323 694www.turunoptillinen.fi

Näemme ihmisen.

Ajanvaraus myös netissä!

Näemme ihmisen.

Minna & Mikko Pilke Optiikka

Suosi kotimaista, kannata paikallista. Aidot kotkalaiset palvelevat Karhulassa ja Kotkansaarella!

Kahdet lasit yksien hinnalla.

Saat toisen, samanhintaisen tai edullisemman

silmälasiparin veloituksetta.

* Ta

rjou

s on

voi

mas

sa 3

1.12

.201

7 ku

n o

stat

nor

maa

lihin

tais

et s

ilmäl

asit.

Aurinko-lasit

kaupanpäälle

Golf- ja liikuntaleirit lapsille ja nuorille Leirit Harjattulassa 4.–8.6. ja 11.–15.6. klo 9–15.30Leitrit on tarkoitettu lajista kiinnostuneille tai lajin jo aloitta- neille 6–13-vuotiaille. Ohjaajina Harjattula Golfin Prot. Tarvitset sään mukaiset ulkoliikuntavaatteet. Välineet saat lainaksi tai käytät omia. Mahdollista suorittaa Green Card.

Hinta 185,-

Alkeis- ja Green Card -kurssitKurssit lajin uusille harrastajille starttaavat kesäkaudellamme 29.4.–23.9. joka viikko. Kurssit: ma–ke klo 18–21 tai la–su klo 15–19.30

LÄHDE KESÄKURSSILLE!

Kysy lisää ja ilmoittaudu: 040 587 6296, 040 754 5106 juha.laukkanen@harjattula.fi

Sis. paidan, päivittäisen ohjelman, välineet, lounaan ja välipalan, vakuutukset.

Kari Bakker 0400 227 246Larri Vermola 050 364 4050 Sonja Kallio 040 849 6760

Green Card Plus 165,- Kesto 9 h

Green Card 130,-Kesto 6 h Lajista jo kokemusta.

Alle 18-v. kurssi

100,-

Soita ja kysy lisää

kursseista!

Harjattulan Pro-Team: Sonja, Kari ja Larri

26 2 / 2018 2 / 2018 27

MITÄ KUULUU,KATI LEHTONEN?Vihreässä hirsitalossa Kakskerrassa riittää puuhaa kolmen pojan kanssa. Kolme-, 13- ja 15-vuotiaat pojat pitävät äitinsä kiireisenä. VPK:n, SPR:n ja partiolippukunnan toimet vaativat myös oman aikansa.

MITÄ TEET/TEIT TYÖKSESI?Vuonna 2006 jäin virastani sairaanhoi-tajana ja siirryin Punaiselle Ristille en-siapukouluttajaksi.

MIKÄ OLI LAPSUUDESSASI HAA-VEAMMATTISI?Lapsuudessa en muista miettineeni haaveammattia. Vasta lukion jälkeen ajattelin lastentarhaopettajan tai sai-raanhoitajan ammattia, joista sitten lähdin jälkimmäistä opiskelemaan

MILLAINEN TEMPERAMENTTI SI-NULLA ON?Kurssilaisten mielestä olen rauhalli-nen ja ystävällinen. Omat pojat voivat kyllä joskus olla asiasta eri mieltä.

MITEN TULET TOIMEEN ITSESI KANSSA?Pääsääntöisesti hyvin. Minulla ei ole ristiriitoja itseni kanssa.

MISTÄ ILAHDUT?Lapset tuovat ilonhetkiä. Ilahdun myös ystävien tapaamisesta ja siitä, että töissä on mennyt hyvin.

MITÄ HARRASTAT?Olen mukana Kakskerran VPK:n naisjaostossa ja mukana myös par-tiotoiminnassa. Kakskerran Kaksoispiste on yhteislip-pukunta, johon kuuluu sekä poikia, että tyttöjä. Tällä hetkellä kuusi poikaa ja kaksi tyttöä.

Tuo yhteislippukunta on siitäkin eri-koinen, että meillä on yhdistettynä maa- ja meripartio samassa. Toiveena olisi, että kun VPK saisi uu-det tilat, jotta sinne saataisiin myös ensivasteyksikkö. Siihenkin menisin mielelläni mukaan.

MIKÄ ÄRSYTTÄÄ?Sellaiset ihmiset, jotka ovat harvoin tyytyväisiä.

MITEN PIDÄT HUOLEN KUNNOSTASI?Pidän kävelyillä käymisestä. Täällä on hyvät kävelyreitit. Hyötyliikunta on myös yksi tapa, kun talvella tekee lu-mityöt ja kesällä leikkaa nurmen.

MITEN PIDÄT HUOLEN MIELENRAU-HASTASI?Kävely on hyvä tapa pitää mielenrau-haa yllä. Samoin ystävät ja saunomi-nen rauhoittaa.

MITEN RENTOUDUT?Mielenrauhasta huolehtiminen on rentouttavaa.

KETÄ/ MITÄ IKÄVÖIT?Joskus ikävöi sitä omaa aikaa.

MITEN PÄÄDYIT SAARELLE?Miehen perässä noin 20 vuotta sitten. Tapasimme tanssilavalla Auran Nuor-tentalolla.

MIKÄ ON MIELIPAIKKASI KOTISAA-RELLASI?Koti ja Brinkhallin kalliot.

MIKSI, MIKÄ TEKEE SIITÄ MIELUI-SAN?Brinkhallin kallioilta näkee pitkälle. Siellä on myös hyvät polut kulkea.

Täällä on myös hyvät kävelyreitit ja pyörätiet.

MITÄ KUUNTELET?Iskelmämusiikkia. Kotona ei tule kuunneltua juurikaan mitään, mutta autossa on radio päällä.

MITÄ LUET?Paikallislehtiä ja nuorimmaiselle, Sa-kulle, luen lastenkirjoja. Nyt suosikki-na on ’Tuomas lähtee kalalle’.

MITÄ KATSOT?Salkkareita, Uutiset ja sään.

MINKÄ UNELMAN HALUAISIT TÄSSÄ ELÄMÄSSÄ TOTEUTTAA?Pidempi kaukomatka olisi ehkä sellai-nen unelma, jonka tahtoisin toteuttaa.

ONKO JOKIN UNELMA, JONKA LUU-LET JÄÄVÄN HAAVEEKSI? MIKSI?Joka viikko sitä toivoo lottovoittoa, kuten varmaan moni muukin.Toisaalta, ovathan nuo minun poika-

ni jo lottovoitto sinällään.

KENELLE TOISELLE SAARELAISELLE HALUAT LÄHETTÄÄ TERVEISET JA MILLAISET?Kakskerran VPK:n naisille, koska meil-lä on aina niin mukavaa yhdessä.Muille saarilla asuville naisille: ”Terve-tuloa VPK:n naisjaostoon, kukin omi-en resurssiensa mukaan”

KADUTKO JOTAIN?Ei ole mitään kaduttavaa

MIHIN PÄÄTÖKSEEN ELÄMÄSSÄSI OLET TYYTYVÄINEN?Näitä onkin enemmän, eikä mitään voi laittaa paremmuusjärjestykseen.Perheen perustaminen, oikean am-matin valitseminen, työpaikan vaihto, palaaminen lippukuntatoimintaan ja liittyminen VPK:n vapaaehtoiseksi.

TEKSTI: MIKA HIETAKANGAS KUVAT: JAANA HEINONEN

Kolmevuotias Saku on vauhdikas vipeltäjä.

28 2 / 2018 2 / 2018 29

Kirjastoauto

Hirvensalon kirjasto

Haarla, Meteorikatu 1, Pe 16.15 - 16.55

Satava, Kakskerrantie 679 (Satavan kyläkauppa) Pe 17.05 - 17.20

Satava, Kakskerrantie 964 (entisen koulun p-paikka) Pe 17.25 - 17.40

Majakkaranta, Kölikatu 1 Pe 18.00 - 18.35

Ma 13 – 19Ti 10 – 16Ke 13 – 19To 10 – 16Pe 10 – 16

Kirjasto on muuton vuoksi suljettu 14.5. - 31.7.

Ma 16.4. alkaen saa lainatulle aineistolle pitkän laina-ajan.

Kirjaston puhelin: 02-2620 768

Olemme avanneet pienen ja kodinomaisen, 30 paikkaisen

päiväkodin Hirvensaloon. Tutustumisilta 5.6. 16:00-18:00

LukuvinkkiKlassikoiden päivitystä

Onko joskus jäänyt mieltäsi kutkuttamaan lukemasi kirjan tarina? Haluatko tietää miten sitten tapahtuu? Kymmenen klassikon kuvitteellisiin jatko-osiin voi tutustua Erkka Mykkäsen toimittamassa Jatkuu-teoksessa, jossa joukko nykykirjailijoita on jatkanut oma suosikkiklassikkoaan novellin verran.

Kirjailijoiden käsittelytapa vaihtelee. Muutamissa novelleissa klassikon tarina on tuotu nykypäivään, kuten esimerkiksi Antti Heikkisen Puolue-novellissa, jonka esikuva on Juhani Ahon Rautatiessä. Heikkisen päähenkilöt lähtevät ihmettelemään kirkonkylän torilla esittäytyvää uutta puoluetta. Juhani Karilan teksti herättää henkiin Aino Kallaksen Sudenmorsiamen nuor-ten videopelinä.

Toisissa novelleissa tarina jatkuu syventäen henkilökuvia. Tästä esimerkkinä on Finlandiapalkitun Juha Hurmeen hupaisa jatko Volter Kilven saaristolaissarjaan. Teosten Alastalon salissa ja Pi-täjän pienempiä sivujuonteeksi istuu hyvin kilpimäiseen tyyliin kirjoitettu kuvaus Ylistalon huussissa.

Lukijalle herää kiinnostus alkuperäisiin klassikoihin, sillä kirjai-lijat esittelevät ja perustelevat valitsemansa klassikon. Novellit voi lukea itsellisinä tarinoina, mutta klassikoiden tuntemus lisää lukunautintoa.

Jatkuu: fanifiktiota kirjallisuutemme klassikoista (toim. Erkka Mykkänen), 2017, Gummerus, 252 s.

VIRVE MYLLYMÄKI

30 2 / 2018 2 / 2018 31

toimitus@maininkilehti.fi

Seuraava Maininki ilmestyy 17.5.2018

Mukaan ehdit lähettämällä meille tietoja ke 25.4.2018 mennessä.

Osoitteeseen toimitus@maininkilehti.fi voit lähettää

• mielipidekirjoituksia • tapahtumatietoja • juttuvinkkejä ja palautteita

www.maininkilehti.fi

Maininkia voit lukea myös netissä. Kaikki aiemmat lehdet löytyvät näköislehtinä ja tuoreimmat haastattelut myös yksittäisinä juttuina. Tutustu ja tutkaile: www.maininkilehti.fi

Mainingin löydät myös Facebookista!

Maininki

TapahtumiaTAIDEKAPPELI

15.4. klo 16:00 Sellokonsertti Roi Ruottinen: Johann Sebastian Bach soolosellosarja

15.4. klo 13:30 – 14:30 Kappeli soi – Jere Rostedt: Pieni kitarakiertue vol. 2

21.4. klo 16:00 – 17:10 Konsertti Timo Savunen: Schubert Winterreise

22.4. klo 13:30 – 14:30 Kappeli soi – Turun konservatorion kitaraorkesteri

22.4. klo 16:00 Sellokonsertti Roi Ruottinen: Johann Sebastian Bach soolosellosarja

26.4. klo 18:00 – 18:30 Iltahartaus, sisar Helvi

28.4. klo 13:00 – 14:00 Viihdekuoro Pihinän kevätkonsertti

29.4. klo 13:30 – 14:30 Kappeli soi – espoolaisten nuorten kitarakvartetti

29.4. klo 16:00 Sellokonsertti Roi Ruottinen: Johann Sebastian Bach soolosellosarja

4.5. – 6.5. Pieni pyhiinvaellus Uppsalaan

5.5. klo 19:00 Konsertti Sharanam

6.5. klo 13:30 – 14:30 Kappeli soi – Toivevirret

13.5. klo 13:30 Kappeli soi – Turun NMKY

13.5. klo 15:00 Kolme äitiä, Bach ja Shostakovitch

15.5. klo 18:00 TAIDEKAPPELIN VUOSIJUHLA

NÄYTTELYT:5.4. – 31.5. Hannu Konola: JÄLKIKUVIA

LASILINNA

ÄLYPUHELINKURSSI

Auralan DIKARE järjestää yli 60 vuotiaille senioreille älypuhelimen jatkokurssin Älytön kapula 2 Android (26.4.–18.5.)

Torstaisin ja perjantaisin klo 9:30–11:00, Hirvensalon SPR:n tiloissa, Seiskarinkatu 30.

Jatketaan oman ÄLYpuhelimen arkikäytön opettelua ja tutustutaan hyödyllisiin ohjelmiin. Vain Android-käyttöjärjestelmän puhelimille, kuten Huawei, Samsung, Sony tai Doro. Ryhmään mahtuu 8. Ilmoittaudu!

Tiedustele/ ilmoittaudu:

Sirje 050 316 7712 Sanna 050 316 7785

SENIORIEN MAKSUTON

SAARILLA

MUUTA MENOA

Häät Harjattulassa 28.4. klo 12-16 Harjattulan omat minimessut tulevat taas. Paikalla ennätysmäärä ulkopuolisia toimijoita.

Tilaisuuteen vapaa pääsy.

Lautturin kevätkirppis 15.4. 11-13 Perinteinen Lautturin kevätkirppis Hirvensalon Heiton talolla su 15.4. klo 11-13. Tule tekemään löytöjä ja nauttimaan buffetin antimista!

Taidenäyttelyt, hyvinvoinnin palvelut ja tapahtumat, pop up myymälä, kirppis ja kahvio Lasilinnassa.

Galleria on auki lauantaisin ja sunnuntaisin kello 11.00-15.00 sekä tiistaisin klo 10-18. Huhtikuussa taiteilija Paolo Battilanan Turku-aiheisia maalauksia

10.4. klo 17.30-19. Bemer-ilta

Torstaisin 5.4. alkaen klo 18-20 Jutustelua ja mutustelua -illat

22.4. klo 11-15 Kehon ja mielen hyvinvoinnin avoimet ovet

Hirvensalon Lauttaranta, Kutterintie 5.

Esitelmä kummimatkasta Ugandaan 17.4. Tiistaina 17.4. kello 18.00 on kuvailta Kakskertatalolla eli Pia Arasola ja Seppo Jaakkola kertovat sanoin ja kuvin Suomen World Visionin järjestämästä matkasta kummityttönsä luo Ugandaan. Illan aikana tarjolla olevan kakkubuffetin tuotto menee Suomen World Visionin Ugandan kehitysohjelman vesiprojektiin. Kenraalintiemarssi 28.4. 11:00 Varsinais-Suomen Kiltapiiri ry järjestää Kenraalintiemarssin 28.4.2018 Kakskerrassa. Lähtö Harjattulasta kello 11:00.

Lisätietoa: http://www.kiltapiiri.fi/tapahtumat/

Turku, Kaarina, Salo | Åbo, S:t Karins, SaloPalvelemme myös ruotsiksi! Vi betjänar även på svenska!

Kevättä kohti!

Wicanders Design Comfort vinyylikorkki Winter pine Oak arctic Oak greyhound

Lamella vinyylilankku Useita kuoseja, valikoima vaihtelee myymälöittäin.

3590m2

3990m2

Tule tutustumaan! Esim. Sightseeing-mallisto

Kevään uudet tapettimallistot nyt myymälöissämme!

2950rll

Meiltä myös venemaalit:

22900,75 l 2490

0,75 l

Veneziani Raffaello Eco

VenezianiRaffaello Norseman

Tule hakemaan uusi venemaalikuvasto

”Meren värien merkit” myymälöistämme!

Lamella High Comfort laminaattimallisto, integroitu aluskate

1690m2

kultatammi savupähkinä harmaa tammi hiilitammi tuhkatammi pellavatammi

Osa tuotteista toimitusmyyntinä

32 2 / 2018Alakyläntie 2–4, 20250 TURKU • www.viherlassila.fi

Avoinna ma–pe 9–19, la 9–17, su 10–16 Aukiolo vaihtelee kauden aikana. Tervetuloa!

KLASSIKKO

PENSAS-

MUSTIKKA

JORMA

Suurimarjainen ja makea – upea syysväri!

9,80(norm. 19,90)

Meiltä lääkkeet

pihanhimoon!

Viherlassilan

kanta-asiakas

hemmotellaan

pihoille

ilmainen puutarhurin puolituntinen

Kuljetuspalvelu Hirvensaloon

pihasteluviestit vinkkeineen

ilmainen peräkärryn ja jyrän laina

bonusta ostoksista

MikaSilja

Pihastelu on ihmisen

parasta aikaa!

kevätvisiitti

viherlassilaan

- siinä on itua!

Pihastelun aika alkaa

Viherlassilassa!