yrityksen aloitus

YT6

ALOITTAVAN

YRITYKSEN

RAHOITUS

HANKASALMI

www.hankasalmi.fi

Hankasalmen kunta

Gsm 0400-157 534

[email protected]

Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy

www.jykes.fi

Puh. (014) 652 104

Kehitysjohtaja Markku Laitinen Yritysasiamies Antero Simsiö

Puh. (014) 8400 211 Maaseutuyritysneuvoja Esa Lehmonen

YT6

ALOITTAVAN

YRITYKSEN

RAHOITUS

Keskustie 41

41520 HANKASALMI

Puh. (014) 840 011

Hankasalmen kunta

www.hankasalmi.fi


www.jykes.fi

Tietojen päivitysaikataulusta johtuen emme vastaa virheellisten tietojen aiheuttamista vahingoista. Copyright Jadelcons Oy.

Sivu 2 (12)

Hankasalmen kunta

www. hankasalmi.fi

ALOITTAVAN YRITYKSEN RAHOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN

SISÄLTÖ SIVU

1. YLEISTÄ 3

2. MIHIN RAHAA YRITYSTOIMINNAN KÄYNNISTÄMISESSÄ TARVITAAN JA MISTÄ SITÄ VOIDAAN SAADA

3

2.1 Starttiraha 3

3. RAHAN TARPEEN MINIMOIMINEN JA RAHOITUKSEN SUUNNITTELU 4

3.1 Toimitilat 4

3.2 Koneet ja laitteet 4

3.3 Valmistusoikeudet 4

3.4 Käyttöpääoma 4

4. RAHAN LÄHTEET 6

4.1 Yrittäjän oma rahoitus 6

4.2 Muu oman pääoman ehtoinen rahoitus 6

4.3 Finnveran yrittäjälaina 7

4.4 Keksintösäätiön vakuudeton laina 7

4.5 Kelan elinkeinotuki vajaakuntoisen yritystoimintaan 7

4.6 TE - keskuksen investointi- ja käynnistysavustukset 7

4.6.1 TE-keskuksen avustukset ja tuet yrityksille 8

4.6.2 Avustus pienen yrityksen palkkamenoihin ja toiminnan aloittamiseen tai laajentamiseen

8

4.6.3 Kyläkaupan investointituki 9

4.6.4 Maaseudun toimintaryhmien kautta kanavoitu tuki 9

4.6.5 Tekesin valmistelurahoitus 9

4.7 Vähämerkityksellinen eli de minimis- tuki 9

4.8 Lainarahoitus 10

4.8.1 Vakuuslajit ja vakuusarvot 10

4.8.2 Lainat 11

4.8.3 Osamaksu ja leasing 11

4.8.4 Finnvera Oyj:n aluekonttorin yhteystiedot 12

4.8.5 Käyttöpääoman rahoitus pankista 12

5. RAHOITUSKULUJEN MINIMOIMINEN 12

Hankasalmen kunta

www.hankasalmi.fi


www.jykes.fi


Sivu 3 (12)

Hankasalmen kunta

www. hankasalmi.fi

1. YLEISTÄ Pääsääntönä voidaan todeta, että nykypäivän Suomessa yrityksen käynnistäminen ei jää kiinni rahoituksen puuttumisesta, vaikka yritysidean keksijöiden varat olisivatkin vähäiset. Siitä on osoituksena monet perustetut korkean teknologian yritykset, joissa pääoman tarve on saattanut olla jopa kymmeniä miljoonia euroja. Suomesta löytyy monipuolista julkista rahoitusta, joita täydentää monet yksityiset pääomasijoittajat. Yleisempää on kuitenkin tilanne, jossa aloittavan yrityksen liiketoiminta perustuu enintään muutaman henkilön työpanokseen. Saadakseen rahoituksen kuntoon he joutuvat sijoittamaan yritystoimintaan säästämiään rahoja, kiinnittämään omaisuuttaan ja vieläpä ottamaan henkilökohtaista lainaa sijoittaakseen siten yrityksen alkupääomaksi. Rahoituksen järjestämisen onnistumiseen kuitenkin eniten vaikuttaa hyvin laadittu ja totuudenmukainen liiketoimintasuunnitelma, jota toteuttamassa on ammattitaitoinen henkilö tai henkilöt. Liiketoimintasuunnitelman laatiminen voidaan tehdä Yritystulkki YT2 tai YT3:n avulla.

2. MIHIN RAHAA YRITYKSEN KÄYNNISTÄMISESSÄ TARVITAAN JA MISTÄ SITÄ VOIDAAN SAADA? Tarkastellaan ensin yleisellä tasolla eri yhtiömuotojen mukaan rahan ”järjestäjää”. Yhtiömuodoista on jätetty pois osuuskunta, joka noudattelee osakeyhtiötä, paitsi osakepääoman sijalla on osuuspääoma, joka voidaan sopia hyvinkin pieneksi. Tässä taulukossa ei kerrota mitään siitä, millä ehdoilla ja vakuuksilla rahoitusta saadaan tai kuinka paljon rahaa tarvitaan. Siihen palataan myöhemmin.

YRITYSMUOTO T:mi (ammatin- tai liikkeenharjoittaja)

Henkilöyhtiö (Avoin ja kommandiittiyhtiö)

Osakeyhtiö

Yrityksen perustamis- kustannukset

Yrittäjä itse - rekisteröinti 65 €

Henkilöt itse - rekisteröintimaksu 155 € - muita kuluja mahdollinen avustaja yhtiö- sopimuksen laatimisesta

Osakkaat itse - rekisteröinti 330 € - muita kuluja mahdollinen avustaja yhtiösopimuksen laatimisesta - osakepääoma min. 2500 € - jos pääoma suurempi ja useita osakkaita, mahdollisuus saada Finnveran osakaslaina

Yrittäjän oman talouden tukeminen

TE-toimiston (ennen työvoimatoimisto) starttiraha 6 – 18 kk, määrä 527- 670 €/kk.

Investointien rahoitus (koneet, laitteet, rakennukset yms.)

- TE-keskus, avustus (saatavuus riippuu toimialasta) - pankkirahoitus - Finnveran rahoitus - leasingrahoitus - osamaksurahoitus

Alkuvaraston rahoitus vähittäiskaupassa tms. (ei liity matkailuun)

- Finnveran laina - pankkilaina - maksuaikaa tavarantoimittajalta

Henkilökunnan palkkaaminen

Avustus pienen yrityksen palkkamenoihin, toiminnan aloittamiseen tai laajentamiseen. Työllistämistuki eräissä tapauksissa

Käyttöpääoma

- Finnveran laina - pankkilaina

2.1 Starttiraha Starttirahan saantimahdollisuuksia laajennettiin ottamalla mukaan oman työpaikkansa jättävät ja yritystoiminnan aloittavat henkilöt. Aiemmin starttirahan hakijan täytyi olla työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa. Starttirahan saanti edellyttää kokopäivätoimista yrittäjyyttä, eikä muita avustuksia tai etuja voi saada samanaikaisesti. Starttirahaa haetaan Jyväskylän TE-toimistosta (ennen Työvoimatoimisto), ma-to klo 9 – 11, puh. 010 19 4149. Käyntiosoite: Yrittäjyyspalvelukeskus Luotsi, Sepänkatu 4, Jyväskylä. Lisätietoa starttirahasta Työvoimahallinnon nettisivuilta tästä linkistä: www.mol.fi/mol/fi/04_yrittaminen/05_starttiraha/index.jsp

Hankasalmen kunta

www.hankasalmi.fi


www.jykes.fi


Sivu 4 (12)

Hankasalmen kunta

www. hankasalmi.fi

3. RAHAN TARPEEN MINIMOIMINEN JA RAHOITUKSEN SUUNNITTELU Lähtökohtaisesti Suomessa yrityksen investoinnit saadaan hyvin rahoitettua. Sen sijaan käyttöpääoman riittävässä rahoittamisessa on vaikeuksia, sillä yrityksen ja yrittäjien antamat vakuudet ovat usein tulleet täysimääräisesti käytetyksi investointirahoitusta hankittaessa. Kun ”paremmat” vakuudet on käytetty, jää käyttöpääomarahoituksen vakuudeksi ns. yrityskiinnitys, joiden arvo yrityksen alkuvaiheessa on ymmärrettävästi huono. Liikearvoa ei ole, laskusaatavia ei ole, keskeneräisiä töitä ei ole. Yrittäjän olisikin viisaampaa säästää vakuuksia käyttöpääoman rahoittamiseen ja käyttää investointeihin esim. leasing- tai osamaksurahoitusta, joissa lainan vakuutena toimii itse hankittava kone tai laite. Omistaminen ei saa olla päätarkoitus, vaan busineksen tekeminen. On hyvä muistaa, että vakuusjärjestelyt tehdään jo yritystoiminnan alkuvaiheessa. Jos talous yrityksen käynnissä ollessa myöhemmin kiristyy, ovat vakuusjärjestelyt aina vaikeita. Rahan tarpeen minimoimiseksi yksi mahdollisuus on yrityksen omistuspohjan laajentaminen lisäosakkailla. Muut osakkaat voivat tuoda hankkeeseen lisää riskirahaa ja toimialan tai liike-elämän muuta asiantuntemusta. Myös uskottavuus rahoittajien suuntaan paranee, jos lisäosakkaat ovat jo aiemmin liike-elämässä menestyneitä henkilöitä. Lisäosakkaita ei kuitenkaan tule päästää määräysvaltaan eikä edes ”tasavaltaan” yrityksessä. 3.1 Toimitilat Ensimmäisiä toimitiloja hankittaessa on järkevintä valita vuokratilat, ellei omia tiloja ole olemassa. Rahaa ja vakuuksia ei kannata yrityksen alkuvaiheessa sitoa toimitiloihin. Vapaista toimitiloista voit tiedustella sekä Hankasalmen kunnasta että Jykesiltä. 3.2 Koneet ja laitteet Alkupääoman minimoimiseksi tarkistetaan ensin käytettyjen, mutta käyttökelpoisten koneiden ja kalusteiden saatavuus ennen uusien hankintaa. Jos kuitenkin joudutaan hankkimaan uusia, niin niiden rahoittamiseen kannattaa ensisijaisesti käyttää leasing- tai osamaksurahoitusta. Näin säästät vakuuksia käyttöpääomaan, mutta TE-keskuksen investointiavustukset ovat edelleen saatavissa. Muista, että avustukset maksetaan vasta hankkeen toteuduttua ja ensimmäinen maksatus voi tapahtua vasta, kun puolet investointihankkeen kustannuksista on toteutunut. Leasinghankinnat luetaan vuokramenoiksi, joille avustusta voidaan maksaa enintään kolmen vuoden vuokra-ajalta ja vain toteutuneiden ja maksettujen maksuerien mukaan. Osamaksurahoitus sen sijaan mahdollistaa normaalin investointiavustuksen maksuajan pituudesta riippumatta. Myös vähittäiskaupan alkuvaiheen kalustohankintoihin on saatavissa käytettyjä kalusteita, joita myyvät tähän erikoistuneet liikkeet. Myös ketjuliikkeet myyvät kohtuuhintaa pois heille vanhentuneita, mutta käyttökelpoisia kalusteita. Kalusteita ostettaessa on syytä huomioida yrityskuva, jonka haluat asiakkaillesi antaa. 3.3 Valmistusoikeudet Valmistusoikeuksien hankintaan ei ole saatavissa avustusrahoitusta, mutta lainarahoitusta kyllä mm. Finnveran kautta. 3.4 Käyttöpääoma Käyttöpääoma on rahaa, joka sitoutuu yrityksen menoihin ennen kuin asiakas on maksanut laskunsa, ja kun rahat ovat yrityksen tilillä. Yrityksen kassasta on ennen asiakasmaksuja täytynyt maksaa palkat, sotut ja verot, sähköt, raaka-aineet ja monet muut tuotteen tekemiseen liittyvät menot. Ainoastaan vähittäiskaupassa ja henkilökohtaisia palveluita myyvissä yrityksissä on mahdollista, että raha on kassassa (käteismaksu) ennen, kuin ostolaskuja maksetaan. Yritystoiminnan alussa suuri käyttöpääoman tarve Yritystoiminnan alkuvaiheessa käyttöpääomaan tarvitaan vielä enemmän kuin vakiintuneessa liiketoiminnassa, sillä usein alussa markkinoille pääseminen edellyttää runsasta markkinointia, pitempien maksuaikojen antamista, pienten koe-erien toimittamista tai muuten vain myymään normaalia hintatasoa halvemmalla.

Usein käyttöpääoman tarpeeseen ei suhtauduta riittävän vakavasti. Jos käyttöpääomaa on niukasti, joudutaan laskujen maksamista viivyttämään. Tästä aiheutuu viivästyskorkomenoja ja mikä pahinta, yritysten luottokelpoisuutta valvova Suomen Asiakastieto Oy saa viivästymisestä tiedon. Huonon maksajan maine vaikeuttaa toimintaa monella tavalla.

Hankasalmen kunta

www.hankasalmi.fi


www.jykes.fi


Sivu 5 (12)

Hankasalmen kunta

www. hankasalmi.fi

Taulukko: Keskimääräisiä yritysten taloudellisia tunnuslukuja prosentteina liikevaihdosta eräillä toimialoilla v. 2007. Lähde: Finnvera Oyj

Nro Toimiala: Rakentaminen Yrityksiä kpl

Henkilöt/ yritys

Liikev./ henkilö

Käyttö-pääoma

Käyttö-kate

Aine-käyttö

Henkilö-kulut

21 Rakennusalueen pohjarakentaminen 145 6,0 89 3,2 18,5 24,6 21,7 22 Yleiset talonrakennustyöt 206 4,8 58 4,3 10,9 34,1 23,5 23 Sähköasennusliikkeet 126 8,0 93 10 9,7 44,5 32,7 24 LVI-asennukset 160 6,3 93 10 9,7 44,5 32,7 25 Rakennuspuusepänasennukset 64 4,0 63 3,7 16,3 36,7 28,7 25 Rakennuspuusepänasennukset 64 4,0 63 3,7 16,3 36,7 28,7

Nro Toimiala: Kaupalliset palvelut,

korjaus Yrityksiä kpl

Henkilöt/yritys

Liikev./ henkilö

Käyttö-pääoma

Käyttö-kate

Aine-käyttö

Henkilö-kulut

26 Autotarvikkeiden vähittäiskauppa 57 3,8 184 17,9 3,8 68,7 15,1 27 Huoltamotoiminta 80 8,2 218 0,5 2,9 77,5 10,7 28 Päivittäistavarakauppa 154 3,6 130 1,3 1,4 74,2 10,3 29 Kioskit 82 2,4 113 -0,6 2,2 70,2 10,5 30 Vaatteiden vähittäiskauppa 181 2,9 94 20,2 -3,2 57,2 15,8 31 Rautakauppatavaroiden vähittäiskauppa 93 5,3 165 12,3 4,7 71,4 12,9 32 Lahjatavaroiden vähittäiskauppa 70 2,0 75,0 18,5 0,7 56,2 14,8

Nro Toimiala: Muut palvelut Yrityksiä kpl

Henkilöt/yritys

Liikev./ henkilö

Käyttö-pääoma

Käyttö-kate

Aine-käyttö

Henkilö-kulut

33 Hotelli-ravintolat 83 22 83 0,4 8,7 20,9 28,4 34 Leirintäalueet, muut majoitustoiminta 98 3,6 56 -1,6 14,3 23,5 26,6 35 Ravintolat 286 6,8 71 0,8 6,4 33 28,1 36 Kahvila-ravintolat 260 4,9 59 0,8 3,5 40,4 26,7 37 Kahvilat ja kahvibaarit 72 2,6 50 1,7 4,1 41,4 22,4 38 Henkilöstöruokalat, ateriapalvelut 80 3,3 53 2,0 5,7 40,5 26,0 39 Tieliikenteen tavarankuljetus 343 7,3 102 3,2 14,4 20,4 24,7 40 Isännöinti ja kiinteistönhoito 113 4,8 52 3,3 18,4 11,5 39 41 Ohjelmistosuunnittelu, -konsultointi 245 12,1 69 11,2 6,9 26,3 42,8 42 Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelut 188 3,8 45 7,3 15 3,5 49,5 43 Insinööri- ja suunnittelutoimistot 259 7,5 69 8,6 13,0 29,5 32,0 44 Hoivakodit 242 11,4 54 6,2 14,7 8,0 58,8 45 Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus 298 3,4 85 5,9 9,0 46,7 24,0 46 Henk.koht. ja kotitalousesineiden korjaus 55 3,0 63,0 11,0 9,5 37,4 32,8

Nro Toimiala: Maa- ja metsätalous Yrityksiä kpl

Henkilöt/ yritys

Liikev./ henkilö

Käyttö-pääoma

Käyttö-kate

Aine-käyttö

Henkilö-kulut

1 Puunkorjuu 82 4,7 90 0,3 21,6 29,6 22,0

Nro Toimiala: Teollisuus Yrityksiä kpl

Henkilöt/ yritys

Liikev./ henkilö

Käyttö-pääoma

Käyttö-kate

Aine-käyttö

Henkilö-kulut

2 Leipomot 79 12,7 58 3 8,6 28,4 35,7 3 Tekstiilien valmistus 110 2,0 56 16,7 6,1 46,0 24,0 4 Vaatteiden ja asusteiden valmistus 115 2,0 38 16,2 4,7 45,0 22,0 5 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys 131 19,7 224 5,5 10,1 65,8 8,4 6 Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus 152 23,7 116 11 6,8 54,8 19,6 7 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut 121 15,0 89 7,5 10 36,8 28,5 8 Kumituotteiden valmistus 121 15,0 89 7,5 10 36,8 28,5 9 Muovituotteiden valmistus 131 16,7 115 16,9 11 48,7 23,0 10 Metallirakenteiden valmistus 203 21,7 98 10,8 10,6 47,0 22,7

11 Metallin työstö, päällystys, konepajateollisuus

324 18,4 100 11,2 14,6 38,5 27,8

12 Koneiden ja laitteiden valmistus 337 11,0 131 17,2 9,1 49,0 22,0 13 Nosto- ja siirtokoneet, teoll. LV- laitteet 119 24,2 136 16,9 8,3 49,1 22,8 14 Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus 52 29,1 137 20,9 10,8 56,6 17,9 15 Muu erikoiskoneiden valmistus 103 24,0 122 16,3 9,5 41,0 24,3 16 Muu sähkökoneiden ja -laitteiden valmistus 75 14,0 111 19,6 6,9 54,0 24,0

17 Lääkintä-, hienomek..kojeiden valmistus (mm. proteesit)

129 5,0 97 20,1 9,4 39,0 31,0

18 Muu kulkuneuvojen valmistus 73 7,0 106 17 9,1 42,0 18,0 19 Vapaa-ajan veneiden valmistus ja korjaus 47 20,4 89 17,1 9,3 53,6 19,0 20 Huonekalujen valmistus 203 14,7 88 12,2 7 51,6 22,3

Hankasalmen kunta

www.hankasalmi.fi


www.jykes.fi


Sivu 6 (12)

Hankasalmen kunta

www. hankasalmi.fi

Yrityksen rahavirrat Seuraava piirros kuvaa yrityksen rahavirtoja. Yrityksen kassaa kuvaa säiliö, jota täytetään ”vedellä” eli rahalla. Kassasäiliössä on myös ulosmenoputkia, joista rahaa ”valuu” eri menoihin. Jotta yritys voi toimia, on ”veden” pinta pysyttävä kassasäiliössä riittävän korkealla. VARSINAINEN pääkassavirta pitäisi tietenkin tulla MYYNTIKATTEESTA, vaikka kaikkia tulovirtaputkia tarvitaan yritystoiminnan jossain vaiheessa. Piirros: Yrityksen kassavirrat

4. RAHAN LÄHTEET Alkavan yrityksen rahoitus järjestyy yleensä kolmesta lähteestä eli yrittäjän omasta rahoituksesta, avustuksista ja lainoista. Neljäs rahoituksen muoto eli tulorahoitus ei alussa voi olla merkittävä, mutta merkitys investointien rahoituksessa kasvaa yrityksen vanhetessa. Yksi kannattavan yrityksen tunnusmerkki on korvausinvestointien tekeminen tulorahoituksella. 4.1 Yrittäjän oma rahoitus Yrittäjän omalla sijoituksella on suuri merkitys koko rahoituksen järjestymiselle. Merkittävä oma rahallinen sijoitus antaa hankkeelle uskottavuutta, ja helpottaa siten ulkopuolisen rahoittajan mukaantuloa. Yrittäjän/yrittäjien oman sijoituksen määrän tulisi olla ainakin 20 % pääoman tarpeesta. Rahapanoksen lisäksi yritykseen voidaan sijoittaa käyttöomaisuutta ns. apporttina eli käyvästä arvosta. 4.2 Muu oman pääoman ehtoinen rahoitus Avustusten lisäksi muita oman pääoman ehtoisia rahoitusmuotoja ovat pääomalainat ja pääomasijoittaminen. Pääomalaina Pääomalainaa voidaan saada yrittäjiltä itseltään tai ulkopuolisilta. Pääomalainan etuna suoraan osakepääomasijoitukseen verrattuna on se, että yrittäjä voi tulevien vuosien voitollisilla tuloksien avulla maksaa lainan takaisin itselleen. Osakepääomaksi sijoitettuja varoja yrittäjä voi myös palauttaa itselleen myymällä yritykselle omia osakkeitaan. Pääomalaina on kuitenkin teknisesti helpompi hoitaa. Pääomasijoitukset Pääomasijoittajat ovat yrityksiä tai rahastoja, jotka sijoittavat pääomaa määräajaksi joko osakepääomana, vaihtovelkakirjalainana (voidaan vaihtaa yhtiön osakkeisiin tarvittaessa) tai vakuudettomina lainoina. Määräajan jälkeen yrityksen pääosakkaat lunastavat sijoittajien osuuden maksaen siitä hyvän hinnan. Pääomasijoittajien mukanaolo tuo yrityksen toimintaan ammattitaitoa ja uskottavuutta. Keski-Suomen maakunnassa toimii yksi pääomasijoitusyhtiö Midinvest Oy, jonka kotipaikka on Jyväskylä. Muita julkisin varjoin toimivia pääomasijoittajia ovat Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra sekä Suomen Teollisuussijoitus Oy, jotka molemmat toimivat koko valtakunnan alueella. Em. lisäksi toimii joukko yksityisiä pääomasijoitusyrityksiä, jotka ovat

KASSA

Omistajien sijoitukset

Lainojen lisäys

Omaisuuden myynti

Kassaanmaksut myynnistä

TUOTANTOKUSTANNUKSET

tappiollisen tuotannon rahoitus

Korot

Verot

Voitonjako

Investoinnit

Lainojen lyhennykset

myyntikate

Hankasalmen kunta

www.hankasalmi.fi


www.jykes.fi


Sivu 7 (12)

Hankasalmen kunta

www. hankasalmi.fi

erikoistuneet kukin omalle toimialalleen. Suomen Pääomasijoittajien yhdistyksen kotisivuilta löytyy n. 40 erilaista pääomasijoittajaa. Koska pääomasijoittajat hakevat tuntuvia voittoja lyhyessä ajassa, kohdistuvat sijoitukset lähes yksinomaan ns. uuden teknologian yrityksiin. Seuraavista linkeistä pääset suoraan ao. sijoittajien kotisivuille. Midinvest Oy www.midinvest.fi Sitra www.sitra.fi Teollisuussijoitus Oy www.teollisuussijoitus.fi Suomen Pääomasijoittajat ry www.fvca.fi 4.3 Finnvera Oyj:n yrittäjälaina Valtion vastuulla toimiva Finnvera Oyj (entinen Kehitysaluerahasto, Kera) on ainut rahalaitos, jolla on oikeus riskirahoitukseen. Siksi sen antama rahoitus on tärkeä erityisesti yrityksen alkuvaiheessa. Finnveran yrittäjälaina on tarkoitettu osakeyhtiön tai henkilöyhtiöiden (avoin tai kommandiittiyhtiö) vastuullisten perustajien sijoittaessa pääomaa yritykseen perustamisvaiheessa. Lainaa voi myös saada yritystä ostettaessa. Yrityslainaa saava yritys voi toimia muilla toimialoilla paitsi ei varsinaisessa maatilataloudessa, metsätaloudessa eikä rakennusliiketoiminnan perustajaurakoinnissa. Laina on henkilökohtainen ja se on sijoitettava perustettavaan yhtiöön. Lainaa voidaan saada myös osakeyhtiön osakepääoman korotukseen. Lainaa voidaan myöntää enintään 100 000 euroa hakijaa kohden, mutta myönnettäessä edellytetään 20 %:n omavastuuosuutta. Laina-aika on enintään 10 vuotta, josta enintään 3 vuotta voi olla lyhennysvapaata. Lainan vakuutena on pääoman suuruinen henkilötakaus, ja usein myös sijoitettavan yrityksen osakkeita. Yrittäjän henkilökohtaisessa verotuksessa em. lainan korko on vähennyserä. Tästä linkistä pääset Finnveran sivuille tutkimaan rahoitusmahdollisuuksiasi: www.finnvera.fi/fin/Liiketoiminnan-aloitus/Hae-rahoitusta 4.4 Keksintösäätiön vakuudeton laina Keksintösäätiö voi myöntää keksijäyrittäjälle keksintöhankkeen kaupallistamisen alkuvaiheessa lainaa käyttöpääomaksi, mikäli keksijä aloittaa yritystoiminnan, jonka keskeisenä tavoitteena on keksinnön teollinen ja kaupallinen hyödyntäminen. Keksintösäätiö myöntää lainaa yleensä vain, jos muista lähteistä ei saada riittävää rahoitusta. Lainaa myönnetään yleensä noin 10 000 – 50 000 euroa. Takaisinmaksuaika on yleensä 1–5 vuotta, eikä turvaavaa vakuutta tarvita. Hakemuskäsittely on jatkuva. Keksintösäätiö seuraa hanketta, ja sen etenemisestä tulee raportoida vuosittain.

4.5 Kelan elinkeinotuki vajaakuntoisen yritystoimintaan Kelan elinkeinotuen tarkoituksena on vajaakuntoisen työllistyminen sopivaan ja kohtuullisen toimeentulon tuottavaan työhön omassa yrityksessä tai ammatinharjoittajana. Avustusta myönnetään oman yrityksen perustamiseen sekä työvälineiden hankintaan. Jo toiminnassa olevaa yritystä voidaan tukea työvälineiden hankinnassa vain, jos työvälineet tulevat henkilökohtaiseen käyttöön ja ne ovat sairauden tai vamman takia tarpeen työstä suoriutumisessa. Avustuksen määrä on tarveharkintainen ja sitä myönnetään enintään 80 prosenttia hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Suurin mahdollinen elinkeinotuki on 17.000 euroa. 4.6 TE –keskuksen harkinnanvaraiset avustukset Valtion ja EU:n varoista maksettavat yritystoiminnan tukien myöntäminen on keskitetty maakunnallisille TE-keskuksille. Yritystoiminnan tukien lähtökohtana on, että avustuskohteella täytyy olla edellytykset jatkuvaan ja kannattavaan toimintaan. Tämä tarkoittaa, että harrastusmuotoista toimintaa ei tueta. Lisäksi avustusten saaminen tarkoittaa sitoutumista yritystoiminnan jatkamiseen 3 vuoden ajaksi pk-yrityksissä ja 5 vuoden ajaksi maaseutuyrityksissä viimeisestä tuen maksusta lukien uhalla, että tuki peritään osittain tai kokonaan takaisin. Myöskään avustuksella hankittua omaisuutta ei saa myydä tai luovuttaa ennen em. määräaikaa. Tämä on sääntö, mutta siitä poikkeuksen tekevät tarkoituksenmukaisuusnäkökulma tai työkyvyn menetys. Lisäksi edellytetään, että avustuksen saaja rahoittaa investoinnin hankintamenosta vähintään 25 prosenttia sellaisella rahoituksella, jossa ei ole julkisen rahoittajan myöntämää rahoitusta. Yrityskokojen määritelmät ovat seuraavat: Mikroyrityksellä tarkoitetaan yritystä, jolla on enintään 10 työntekijää ja taseen loppusumma enintään 2 miljoonaa euroa. Pienen yrityksen henkilöstömäärä on vähemmän kuin 50 henkilöä, ja sen vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on alle 10 miljoonaa euroa. Yrityksen täytyy myös täyttää riippumattomuutta kuvaavat ja muut EU:n suositukseen sisältyvät pienen yrityksen tunnusmerkit.

Hankasalmen kunta

www.hankasalmi.fi


www.jykes.fi


Sivu 8 (12)

Hankasalmen kunta

www. hankasalmi.fi

Pienen ja keskisuuren yrityksen henkilöstömäärä on alle 250 henkilöä, ja sen vuosiliikevaihto on alle 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa. Yrityksen täytyy myös täyttää riippumattomuutta kuvaavat ja muut EU:n suositukseen sisältyvät pienen yrityksen tunnusmerkit. Suuryritykset ovat edellä mainittuja suurempia. 4.6.1 TE - keskuksen avustukset ja tuet yrityksille

Myöntäjä Avustuksen nimi

YRITYSRAHOITUS Investointituki

MAASEUTUYRITYKSET Maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin investointituki

Minkälaisille yrityksille tukea myönnetään

Pk-yritykselle, joka aloittaa, laajentaa tai kehittää toimintaansa. Yrityksen pitkän aikavälin kilpailukykyä parantaviin hankkeisiin. Tukea ei voida myöntää maa-, metsä- tai kalataloutta harjoittaville yrityksille. Toimialan kilpailutilanne vaikuttaa tuen saantiin. Tarkemmat ohjeet löytyvät oman maakunnan TE-keskuksen nettisivuilta.

Tukea voidaan myöntää maatilalla maa-talouden ohella harjoitettavaan muuhun yritystoimintaan sekä muille maaseudulla sijaitseville, alle 10 henkeä työllistäville yrityksille, jolla on alle kahden miljoonan euron vuosiliikevaihto. Elintarvikkeiden ensiasteen jalostajista tuen piiriin kuuluvat myös alle 250 hengen pk-yritykset.

Tuen myöntäminen edellyttää, että yritys sijaitsee ja yrittäjä asuu maaseutumaisella alueella. Tuen saaja voi olla luonnollinen henkilö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osuuskunta tai osakeyhtiö. Yleensä edelly-tetään, että yhtiön pääasiallinen tarkoitus on kyseisen elinkeinon harjoittaminen ja että yhtiön omistajat itse työhön osallistuen harjoittavat tuettavaa elinkeinotoimintaa.

Mihin kustannuksiin

Käyttöomaisuuden (=koneet, laitteet, rakennukset) hankintaan. Myös vuokrakulut 3 vuoden ajalta tuen piirissä. Hankkeen oltava yrityksen toiminnan kannalta merkittävä.

Käyttöomaisuuden (=koneet, laitteet, rakennukset) hankintaan. Vaihto-omaisuu-den hankintaan ja käyttöpääomaan avustusta ei myönnetä.

Tuen hakeminen Tukea on haettava ennen hankkeeseen ryhtymistä, mutta hanke voidaan käynnistää omalla riskillä sen jälkeen, kun TE-keskus on vahvistanut kirjeellään hakemuksen vastaanotetuksi.

Minkä toimialan yritykset?

Muut paitsi maatilatalous ja kalatalous. Vaikka rakentaminen, vähittäiskauppa ja kuljetukset ovatkin mukana, ne eivät käytännössä ole saaneet rahoitusta. Poikkeuksena liittyminen matkailuun ja kyläkauppojen kunnostusinvestoinnit.

Vähittäiskauppa, rakentaminen ja kuljetukset eivät kuulu tuen piiriin.

Tuen enimmäismäärät

mikroyritykset 20 % pienet yritykset 20 % keskisuuret yritykset 10 % suuret yritykset 0 % mikrot/harvaan asuttu maaseutu 30 %

mikroyritykset 20 % pienet yritykset 20 % keskisuuret yritykset 10 % mikrot/harvaan asuttu maaseutu 30 %

Muuta Yritystutkijat käyvät aina hakijan luona tarkastuskäynnillä.

Yhteystiedot Keski-Suomen TE-keskus, Cygnaeuksenkatu 1, 40100 Jyväskylä. Puh. 010 19 1450.

www.te-keskus.fi/Public/?area=7644

Hakemuslomakkeet Yritysrahoituksen investointitukihakemus täyttöohjeineen: www.suomi.fi/suomifi/suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/te_rh1/index.html Maaseutuyrityksen investointituen lomake: lomake.mmm.fi/index.jsp?DOCID=15827&LUOKKA=1047&LANGUAGE=FI&VERSION=1213093041000

4.6.2 Avustus pienen yrityksen palkkamenoihin ja toiminnan aloittamiseen tai laajentamiseen Aloittavalle tai laajentavalle pienelle yritykselle voidaan myöntää yrityksen kehittämisavustusta uusien työntekijöiden palkkamenojen perusteella. Aloittavalle pienelle yritykselle voidaan myöntää avustusta myös yrittäjän kohtuullisten laskennallisten palkkamenojen perusteella. Yrittäjän laskennallisten palkkamenojen osalta myönnettävään avustukseen ei saa sisältyä Euroopan yhteisön rakennerahastojen varoja. Avustusta voidaan myöntää myös pienelle innovatiiviselle yritykselle toiminnan aloittamiseen tai laajentamiseen liittyvien asiantuntija- ja muiden palvelujen käytöstä aiheutuviin menoihin sekä toimitilojen ja laitteiden vuokramenoihin.

Piirros Pertti Nuortimo

Hankasalmen kunta

www.hankasalmi.fi


www.jykes.fi


Sivu 9 (12)

Hankasalmen kunta

www. hankasalmi.fi

Avustusta voidaan myöntää enintään 50 prosenttia ja sitä voidaan myöntää enintään 24 kuukauden ajalta. Käynnistämistuet haetaan muiden tukien tapaan aina ennen investoinnin aloittamista. Yrityksen käynnistämistukea haetaan samalla lomakkeella kuin investointitukia. www.suomi.fi/suomifi/suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/te_rh1/index.html Maaseutuyrityksen käynnistystukea voidaan myöntää ensimmäisen vieraan työntekijän kahden henkilötyövuoden verran. Maaseutuelinkeinojen lomake löytyy tästä linkistä: lomake.mmm.fi/index.jsp?DOCID=15827&LUOKKA=1047&LANGUAGE=FI&VERSION=1213093041000

4.6.3 Kyläkaupan investoinnit Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää kaupunki- tai kuntakeskuksen taikka muun siihen verrattavan taajaan asutun alueen ulkopuolella sijaitsevalle päivittäistavaroita myyvälle kyläkaupalle investointiin, jolla parannetaan tai monipuolistetaan palveluja. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että kaupan päivittäistavaroiden vuosimyynti on alle kaksi milj. euroa ja päivittäistavaroiden myyntipinta-ala on vähemmän kuin 400 neliömetriä. Avustuksen enimmäisprosenttiosuus investoinnin hankintamenosta on 40. Avustus myönnetään de minimis -tukena. 4.6.4 Maaseudun toimintaryhmien kautta kanavoitu tuki Toimintaryhmä on yritysten, yksityishenkilöiden ja julkisorganisaatioiden kanssa toimiva paikallinen kehittäjätaho, joka tuo esiin ruohonjuuritason tarpeita ja toivomuksia maaseudun kehittämiseksi. Toimintaryhmien päätehtävänä on aktivoida ja kannustaa oman alueensa ihmisiä ja yrityksiä mukaan laaja-alaiseen kehittämistoimintaan ja yhteistyöhön. Toimintaryhmät käynnistävät alueillaan laatimansa ohjelman mukaisia hankkeita ja muuta toimintaa yhteistyössä teemaohjelmien, muiden kehittämishankkeiden ja organisaatioiden kanssa. Toimintaryhmillä on itsenäinen päätösvalta. Niiden tekemää ohjelmaa toteutetaan yksittäisten kehittämishankkeiden kautta. Toimintaryhmä käsittelee tehdyt hanke-esitykset ja antaa niistä lausunnon TE-keskukselle. TE-keskus tekee hankkeiden lopulliset rahoituspäätökset. TE-keskus voi myöntää avustuksen vain sellaiselle hankkeelle, jota paikallinen toimintaryhmä on puoltanut.

Paikallisten toimintaryhmien yhteystiedot:

Maaseutukehitys ry. www.keskisuomenmaaseutu.info

Kunnat: Hankasalmi, Joutsa, Konnevesi, Luhanka, Sumiainen (Äänekoski) ja Toivakka 4.6.5 Tekesin valmistelurahoitus Tekesin rahoituspalveluihin sisältynyt pk-yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmisteluun tarkoitetut avustukset ovat siirtyneet TE-keskusten hoidettaviksi. Rahoitusta myönnetään asiantuntijapalveluihin sekä palkka- ja matkamenoihin enintään 70 % avustuksen enimmäismäärän ollessa 15 000 €. 4.7 De minimis- tuki De minimis-tuki voi olla suoraa avustusta, lainan korkoavusta, -takuuta tai pääomasijoitusta. De minimis – asetuksen puitteissa yritykselle on mahdollista maksaa tukea enintään 500 000 euroa vuosien 2009 ja 2010 aikana. Summassa tulee huomioida kaikkien eri viranomaisten yhteensä de minimis- tukena kyseisenä ajanjaksona myöntämä rahoitus. Tuki voi olla lähtökohtaisesti tarkoitettu mihin tahansa yrityksen kustannuksiin, kunhan yrityksen kaikki eri lähteistä kolmen verovuoden aikana saama de minimis – tuki ei ylitä 500 000 euron rajaa. Tukea voi hakea TE-keskukselta ja TEKESiltä. Tukea ei myönnetä maatalouden alkutuotantoon, kalastus- ja vesiviljelyyn sekä kivihiilialaan, eikä ajoneuvojen hankintaan. Maanteiden tavarankuljetuspalveluja tarjoaville yrityksille tuen määrä on rajattu 100 000 euroon kolmen vuoden aikana, eikä tukea saa myöntää ajoneuvojen hankintakustannuksiin. Pääsäännöt:

1. Suorat avustukset: Tuen määrä on suoraan avustuksen määrä

2. Lainat: Tuen määrä on markkinakoron ja yrityksen maksaman koron erotus diskontattuna tuen myöntämishetkeen.

3. Takaukset: Tuen määräksi lasketaan 2 / 15 (noin 13,3 %) takauksen kohteena olevasta lainapääomasta. Lisäedellytyksenä on, että lainan ei saa olla täysin riskitön luotonantajalle. Takaus saa kattaa enintään 80 % lainan kokonaismäärästä.

4. Pääomapanokset ja riskipääomasijoitukset: Nämä lasketaan de minimis–asetusta sovellettaessa kokonaisuudessaan tueksi, joten jos yritykseen sijoitetaan pääomapanoksena 500 000 euroa, voi yritys saada muuta de minimis–tukea aikaisintaan kolmantena myöntämispäivää seuraavana verovuonna. Pääomasijoituksia ei pidetä läpinäkyvänä, koska sijoitushetkellä on mahdotonta tietää, tuottaako sijoitus voittoa vai menetetäänkö se mahdollisesti kokonaan.

Hankasalmen kunta

www.hankasalmi.fi


www.jykes.fi


Sivu 10 (12)

Hankasalmen kunta

www. hankasalmi.fi

4.8 Lainarahoitus 4.8.1 Vakuuslajit ja vakuusarvot Lainan ottamiseen liittyy aina vakuus, jonka lainanantaja vaatii. Vaikka mainonnassa tarjotaankin vakuudetonta lainaa, niin todellisuudessa lainan vakuutena on lainanottajan henkilötakaus. Kun lainanottajan luottotiedot ovat kunnossa, riittää pelkkä nimivakuus myös muissa rahalaitoksissa 15 – 20.000 euroon saakka. ”Pikarahoittaja” perii nopeuden ja helppouden vastineeksi lainastaan 2 – 3 -kertaisen koron tavanomaisiin pankkeihin nähden. Seuraavassa käydään pääpiirteittäin läpi eri vakuusmuodot. Omavelkainen takaus Tarkoittaa sitä, että takaaja vastaa takaamastaan velasta kuin omasta velastaan. Tämä on tyypillinen takausmuoto yrityslainoissa, kun yrityksen omat vakuudet eivät riitä lainojen vakuudeksi. Toiminimissä ja henkilöyhtiöissä (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö) omavelkainen takaus on ennemmin sääntö kuin poikkeus. Osakeyhtiöissä omavelkaista takausta vaaditaan ainakin yrityksen alkuvaiheessa. Nykyisin henkilötakauksen vastuurajaksi asetetaan enintään 20.000 €. Panttaus, käteispantti Käteispantti on irtain esine, joka luovutetaan eli pantataan velkojalle lainan vakuudeksi. Käteispantti voidaan helposti muuttaa rahaksi ja se säilyttää hyvin arvonsa. Käteispantteina käytetään yleisimmin asunto-osakeyhtiön osakekirjoja (vakuusarvo 60 – 80 %), pörssiosakkeita (vakuusarvo 60 %) tai talletustodistuksia (vakuusarvo 80 – 90 %). Jälkipantti Jälkipantti on osuus käteispanttiin silloin, kun päävelallisen saatava on pienempi kuin pantin arvo. Esim. 100.000 €:n arvoinen asunto-osake on lainan panttivakuutena pankissa A, mutta pankin velkasaatava on 50.000 €. Näin ollen loppua pantin arvosta voidaan käyttää pankissa B uuden lainan vakuutena. Kiinteistöpanttioikeus (ent. kiinteistökiinnitys) Kiinteistöpanttioikeus voidaan vahvistaa itsenäiseen kiinteistöön, kiinteistön määräalaan tai murto-osaan kiinteistöstä. Kiinteistöpanttioikeuden saaminen ei liity mitenkään yhteen lainan ottamisen kanssa. Kiinteistön omistaja hakee kiinteistöpanttioikeutta määräsummalle (esim. 10.000 €) käräjäoikeudelta, joka vahvistaa panttioikeuden. Lainaa otettaessa panttioikeuskirja luovutetaan eli pantataan velkojalle tietyn lainan vakuudeksi. Ns. yleispanttia ei enää anneta. Samaan kiinteistöön voidaan hakea useita eri panttioikeuksia, jolloin niiden keskinäinen etuoikeusjärjestys määräytyy vireilletulopäivämäärän perusteella. Panttioikeus ei vanhene koskaan, ellei kiinteistön omistaja sitä kuoleta. Kiinteistöpantin arvo riippuu kiinteistön sijainnista ja kunnosta. Laitoskiinnitys Laitoskiinnityksellä tarkoitetaan panttioikeuden vahvistamista vuokraoikeuteen (vuokraoikeuden pysyvyyteen) ja vuokramaalla oleviin rakennuksiin. Muutoin laitoskiinnitys toimii samoin kuin kiinteistöpanttioikeus. Yrityskiinnitys Yrityskiinnitys on mahdollinen kaupparekisteriin merkitylle elinkeinonharjoittajalle, jolloin tämän omistama elinkeinotoimintaan kuuluva irtain omaisuus voidaan kiinnittää ja sen hallintaa luovuttamatta pantata saatavan vakuudeksi. Yrityskiinnitys vahvistetaan patentti- ja rekisterihallituksessa määräsummalle ja niiden etuoikeus määräytyy vireilletulopäivän mukaan. Yrityskiinnityksen alaista omaisuutta ovat käyttöomaisuuden (rakennukset, koneet, kalusto, maa-alueet) lisäksi yrityksen immateriaalioikeudet (pantit, tavaramerkit, valmistusoikeudet jne.), vaihto-omaisuus (aineet, puolivalmisteet, valmiit tuotteet) sekä rahoitusomaisuus (rahat, saatavat, arvopaperit yms.). Huomattavaa on, että rekisteröidyt ajoneuvot eivät kuulu yrityskiinnityksen alaiseen omaisuuteen, vaan niihin on haettava autokiinnitys. Yrityskiinnityksen arvo riippuu em. omaisuuksien arvosta. Arvoa laskee se, että konkurssitilanteessa yrityskiinnityksellä voidaan periä vain 50 % vakuuden euromääräisestä arvosta. Tämän vuoksi rahoittajat vaativat lainaan nähden kaksinkertaista yrityskiinnitystä. Autokiinnitys Ammattiliikenteen ja koneurakointiyritysten käyttämä vakuusmuoto. Rekisteriä ylläpitää Autorekisterikeskus, joka vahvistaa kiinnityksen auton omistajan hakemuksesta. Kiinnitys on ajoneuvokohtainen ja on voimassa kymmenen vuotta.

4.8.2 Lainat Nykyisin yritykset lainaavat rahaa pankeista ja Finnvera Oyj:ltä (entinen Kera tai Kehitysaluerahasto). Aiemmin suositun eläkevakuutusyhtiön lainan kysyntä on vähäistä pankkilainaa korkeammasta korosta johtuen. Valtion vastuulla toimiva Finnvera Oyj on ainut rahalaitos, jolla on oikeus riskirahoitukseen. Siksi sen antama rahoitus on tärkeä erityisesti yrityksen alkuvaiheessa. > KOKEMUS OPETTAA Alkavan yrityksen lainarahoitusjärjestelyt 1. Finnvera Oyj rahoitusmuodoista käytetään henkilötakauksella ja yrityskiinnityksillä saatavat lainat, joita käytetään kalustohankintoihin (pienlaina/naisyrittäjälaina)

Hankasalmen kunta

www.hankasalmi.fi


www.jykes.fi


Sivu 11 (12)

Hankasalmen kunta

www. hankasalmi.fi

2 Pankkirahoitusta käytetään käyttöpääoman rahoittamiseen pitkäaikaisella lainalla tai luotollisella tilillä, jonka vakuudeksi tulevat yrittäjän henkilökohtaiset vakuudet. 3. Osa kalustohankinnoista rahoitetaan osamaksulla tai leasingrahoituksella, sillä kaikkia vakuuksia ei sidota tässä vaiheessa.

Rahoittaja PANKKI FINNVERA

Rahoituskohde/ rahoitusmuoto

1. Käyttöpääoma/luotollinen tili 2. Kalustohankinnat/pitkäaikainen laina

Kone- ja kalustohankinnat, vaihto-omaisuus-hankinnat/ pienlaina tai naisyrittäjälaina

Käytetty vakuus Yrittäjän henkilökohtainen omaisuus ja rajoitettu henkilötakaus

Yrittäjän henkilötakaus ja yrityskiinnitys, kiinteistöpanttikirja

Laina-aika 6 – 8 vuotta 5 v (pienlaina, naisyrittäjälaina)

Lainan pääoma - 35 000 € (pien-, naisyrittäjälaina)

Lyhennysvapaita vuosia

1 – 2 vuotta 1 vuosi

Korko Euribor + asiakaskohtainen marginaali Euribor + asiakaskohtainen marginaali

Rajoitukset ei rajoituksia enintään 5 henkilöä, toimialoina ei-hyväksyt- tyjä maa- ja metsätalous, rakennusalan perustamisurakointi

Finnvera Oyj:n lainarahoitus

Lainan nimi PIENLAINA NAISYRITTÄJÄLAINA INVESTOINTI- JA

KÄYTTÖPÄÄOMALAINA

Lainan pääoma 3 000 - 35 000 € 3 000 - 35 000 € ei rajoituksia, mutta yleensä osa rahoituspaketista

Käytetty vakuus pääoman suuruinen henkilötakaus, muut tapauskohtaisesti neuvotellaan tapauskohtaisesti. Vaikuttaa koron suuruuteen.

Laina-aika 5 vuotta 5 vuotta 2 – 7 vuotta

Lyhennysvapaus 1 vuosi mahdollinen 1 vuosi mahdollinen

Korko Euribor 6 kk (korko sisältää valtion korko-tukea)

Euribor 6 kk (korko sisältää valtion korkotukea)

Kiinteä tai viitekorkoon sidottu (korko sisältää valtion korko-tukea 2 ensimmäistä vuotta)

Rajoitukset

Enintään 5 henkilöä, toimialoina ei hyväk-syttyjä maa- ja metsä- talous, rakentamisen perustamisurakointi.

Enintään 5 henkilöä. Toimi-aloina ei hyväksyttyjä maa- ja metsätalous, rakentamisen perustamisurakointi. Yrityksen päätösvalta naisilla ja nainen johtajana.

Enintään 250 henkilöä, liike-vaihto < 50 milj.€ ja tase < 43 milj.€. Toimialoina ei hyväksyt-tyjä maa- ja metsätalous, rakentamisen perustamis-urakointi.

Yritystutkimus tehdään aina tehdään aina tehdään aina

Muuta Kirjallinen liiketoimintasuunnitelma nopeuttaa asioiden käsittelyä

Lisätietoja www.finnvera.fi/fin/Kehittaeminen-ja-kasvu

4.8.3 Osamaksu, leasing Näitä rahoitusmuotoja on hyvä käyttää yrityksen alkuvaiheessa, sillä vakuuksia on syytä säästää mahdollisia lisätarpeita varten

Rahoitusmuoto OSAMAKSU LEASING

Rahoituskohde Kalustohankinnat Kalustohankinnat

Vakuus Ostettava tuote toimi vakuutena Ostettava tuote toimi vakuutena

Lainan pääoma ei rajaa ei rajaa

Lyhennysvapaita vuosia ei ole ei ole

Korko Euribor + asiakaskohtainen marginaali Euribor + asiakaskohtainen marginaali

Maksuaika 24 – 60 kuukautta 24 – 60 kuukautta

Omarahoitusosuus 20 – 30 % hankintahinnasta tai vaihtokone

ei omarahoitusosuutta

Maksuerien väli 1 tai 3 kuukautta 1 tai 3 kuukautta

TE-keskuksen avustus saadaan saadaan enintään 3 vuodelle, mutta

Hankasalmen kunta

www.hankasalmi.fi


www.jykes.fi


Sivu 12 (12)

Hankasalmen kunta

www. hankasalmi.fi

Rahoitusmuoto OSAMAKSU LEASING

maksuerien mukaan

Rajoitukset Ostettava liikkeestä, vaikka kysymyksessä olisi käytetty laite tai kalusto. Ostokohde vakuutettava.

Ostettava liikkeestä, vaikka kysymyksessä olisi käytetty laite tai kalusto. Ostokohde vakuutettava.

Joustavuus ei joustava erittäin joustava

4.8.4 Finnveran aluekonttorin yhteystiedot Finnvera Oyj:n Jyväskylän aluekonttori sijaitsee osoitteessa Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä. Puhelin 0204 6011. 4.8.5 Käyttöpääoman rahoitus pankista Yleisin käyttöpääoman rahoitustapa on pankin myöntämä luotollinen tili. Luotollinen tili tasaa yrityksen rahavirtoja, koska harvoin myyntilaskuista saatavat tulot saadaan ennen kuin ostolaskuja maksetaan. Luotollinen tili vaatii reaalivakuuden. Yrityksen käyttöpääoman tarvetta voidaan tyydyttää myös myyntisaatavien rahoittamisen eli factoringin avulla. Factoringrahoituksen perustana on rahoitusyhtiön ja asiakasyrityksen välillä solmittu sopimus, jonka mukaan asiakasyritys siirtää kaikki myyntisaatavansa rahoitusyhtiölle tämän myöntämän luoton vakuudeksi eli saat myyntilaskuista esim. 80 % tilillesi 2-3 päivässä, vaikka asiakkaalle olet antanut maksuaikaa esim. 30 päivää. Erillistä vakuutta ei näin tarvita. Yrityksen reaalivakuudet säästyvät muihin rahoitustarpeisiin. Factoringrahoitus sopii yritysten ja yhteisöjen välisen kaupankäynnin rahoitukseen. Erityisen hyvin factoringrahoitus sopii kasvaville yrityksille ja toimialoille, joissa sovelletaan pitkiä maksuehtoja sekä myös sesonkivaihteluiden rahoitustarpeisiin. Factoringrahoitukseen voidaan liittää myyntireskontran hoito ja myyntisaatavien perintäpalvelu. Factoringrahoitusta käytettäessä on asiakkaallasi oltava luottotiedot kunnossa.

5. RAHOITUSKULUJEN MINIMOIMINEN Yritystoiminnan vakiinnuttua ja osoittauduttua tulokselliseksi pankin rahoitusosuus yleensä kasvaa. Pankit ovat erityisen kiinnostuneita yrityksen maksuliikenteestä, johon heillä on tarjota monia käytännön työtä helpottavia ratkaisuja. Sähköinen laskutus on tätä päivää erityisesti niissä yrityksissä, joissa laskuja tehdään kuukaudessa satoja. Pankkilainan ehtona on tietysti turvaava vakuus, jonka järjestäminen käy yrityksen vaurastuessa entistä helpommaksi. Tällöin rahoituskulut jäävät tuntuvasti Finnveran normaalia investointi- ja käyttöpääomaluottoa edullisemmaksi. Minimoidaksesi rahoituskulut ja varmistaaksesi rahoituksen järjestymisen toimi seuraavasti > KOKEMUS OPETTAA

1. Tavoittele pankin kanssa kokonaisrahoitusta, johon sisältyvät yrittäjän henkilökohtaiset lainat, yrityksen maksuliikenne, lainarahoitus ja rahoitusyhtiöiden rahoitussopimukset. Kullakin pankkiryhmällä on omat rahoitusyhtiökytkentänsä.

2. Usean pankin käyttäminen nostaa rahoituskuluja ja vaikeuttaa vakuusjärjestelyjä. 3. Yrityksen ja yrittäjien henkilökohtaisten vakuutusten ottaminen pankkiryhmän kanssa yhteistyössä

olevasta tai omistamasta vakuutusyhtiöstä edistää edullisen rahoitusratkaisun aikaansaantia. 4. Pyri pitkäaikaisiin pankkisuhteisiin, sillä huonon päivän tullen siitä on etua. 5. Älä yritä huijata pankkiasi tai mitään muutakaan rahoittajaa, sillä vain avoin yhteydenpito rahoittajiin

takaa oikeudenmukaisen asioiden hoidon myös vastapuolen taholta. 6. Vaikeuksien ilmaantuessa ota yhteys rahoittajaan viikko – kaksi ennen seuraavaa eräpäivää, niin

maksuohjelmaa voidaan vielä muuttaa. Tämä on tärkeää myös siksi, että SUOMEN ASIAKASTIETO OY ei rekisteröi kohdaltanne kielteistä maksutapakäyttäytymistä.

7. Kaikkia asioita hoitavat ihmiset. Hyvään asiakassuhteen hoitamiseen kuuluu muistaminen kohtuullisilla

liikelahjoilla.

yrityksen aloitus

Documents