Yritykset, työvoima ja kansainvälisyysTampereen kaupunkiseutu 2016

1

YRITYKSET

ULKOMAANKAUPPA

KANSAINVÄLISYYS

TYÖVOIMA JA OSAAMINEN

SEURANTAINDIKAATTORIT

SISÄLTÖ

2

SEURANTAINDIKAATTORITIndikaattori ”NYT” Muutos edelliseen %

Aloittaneet yritykset(Tilastokeskus) ks.

1 975 (2015)460 (Q2 – 2016)

-1,5 % (2014)-26,2 % (Q1-2016) -5,5 % (Q2-2015)

Kasvuyrityksiä(Tilastokeskus) sk.

Suppea*: 59 (2012-2015)Laaja*: 567 (2012-2015)

+11,3 % (2011-2015)+11,6 % (2011-2015)

Startup-yrityksiä(Vainu**) ks.

66 (maaliskuu 2017) -

Työttömyysaste(TEM) ks.

14,3 (2/2017)16,0 (ka. 2016)

-1,8 %yksikköä (2/2016)-0,7 %yksikköä (1/2017)

Tekesin TKI-rahoitus yrityksille mk.

37 993 869 € (2016) +26,4 % (2015)

Vientiyritykset (Tilastokeskus) mk.

627 (2015) +3,0 % (2014)

Tuontiyritykset(Tilastokeskus) mk.

1 289 (2015) -1,8 % (2014)

Ulkomaisten yöpymiset (Tilastokeskus) mk.

92 464 (2016e)5 066 (1/2017)

+ 6,7 % (2015)-4,6 % (1/2016)

Aktiiviset toiminnassa olevat yritykset 22 203 (17.4.2017) - 1,7% (17.4.2016)

Kansainvälisten tapahtumien määrä Tätä indikaattoria kehitetään yhteistyössä Visitin kanssa

*Suppea määritelmä: Yrityksen alkutyöllisyys vähintään 10 hlöä kasvukauden alussa ja keskimääräinen kasvuvauhti 20 %/ vuosi kasvukauden ajan.Laaja määritelmä: Yrityksen alkutyöllisyys vähintään 3 hlöä kasvukauden alussa ja keskimääräinen kasvuvauhti 10 % / vuosi kasvukauden ajan.** Startup-yritysten seuraamiseen ei ole toistaiseksi olemassa selkeää tilastolähdettä. Vainun palvelu perustuu algoritmiin joka pohjautuu aiemmin tunnistettuihin startupeihin.

ks.= Tampereen kaupunkiseutusk. = Tampereen seutukuntamk. = Pirkanmaan maakunta

3

YRITYKSET

Yrityskanta

Aktiivisten yritysten määrä

Kasvuyritykset

Startupit

Myönnetty Tekes-rahoitus yrityksille

Yritykset konsernilajeittain

Investoinnit konsernilajeittain

Riskirahoitus yrityksille

4

Yrityskanta

• Uusia aloittaneita yrityksiä Pirkanmaalla vuonna 2015 oli 2,6 % vähemmän vuoteen 2014 verrattuna, Tampereen kaupunkiseudulla vastaava luku oli 1,5 %.

• Eniten aloittavia yrityksiä suhteessa edellisvuoteen oli Kangasalla (15,6 %).

• Aloittavien yritysten määrä väheni eniten Vesilahdella (25,0 %).

• Nettolisäys oli suurinta Tampereella ja pienimmäksi se jäi Nokialla.

• Kaiken kaikkiaan Tampereen kaupunkiseudulla vuonna 2015 aloittaneita yrityksiä oli 1 975.

5

Yrityskanta

• Eniten uusia yrityksiä aloitti ammatillisen toiminnan (osuus aloittaneista yrityksistä 18,0 %), kaupan (16,4 %) sekä rakentamisen (11,3 %) toimialoilla.

• Samat alat edustivat myös toiminnan lopettavien yritysten kärkeä (16,8 %,19.0 % sekä 13,2 %).

• Nettolisäys oli suurinta ammatillisen toiminnan yrityksissä.

• Kuljetus- ja varastointialalla oli eniten lopettaneita yrityksiä suhteessa aloittaneisiin.

• Kokonaisuudessaan nettolisäys oli 158 yritystä, kun taas edellisenä vuonna aloittaneiden yritysten lukumäärä väheni 20 yrityksellä.

6

Aktiivisten yritysten määrä

• Yrityskanta oli yhteensä 41 350 yritystä (Tampere, Lempäälä, Vesilahti, Pirkkala, Nokia, Ylöjärvi, Kangasala, Orivesi)

• Yritysmuotoina tmi, osk, oy, ky ja ay• Aktiivisia yrityksiä yhteensä 22 203 kpl (tila

aktiivinen, kaupparekisterin pvm 17.8.2017 asti, yritysmuodot ja kunnat), vuosi sitten määrä oli 22 582.

7

Kasvuyritykset

• Kasvukaudella 2012-2015 sekä pirkanmaalaisten että Tampereen seutukunnan kasvuyritysten* määrä lisääntyi selvästi edelliseen kasvukauteen verrattuna.

• Pirkanmaalla kasvuyritysten määrä nousi 11,0 % ja Tampereen seutukunnalla 11,6 % kasvukauteen 2011-2014 verrattuna.

• OECD:n ja Eurostatin suosiman kasvuyritysmääritelmän mukaisia kasvuyrityksiä (alkutyöllisyys väh. 10 hlöä ja kasvuvauhti 20 %/vuosi) Tampereen seutukunnassa oli 59, kun kasvuyrityksiä laajemmalla määrittelyllä* oli 567.

*Kasvuyrityksillä tarkoitetaan tässä yrityksiä joiden alkutyöllisyys kasvukauden alussa vähintään kolme henkilöä ja henkilöstön kasvu oli keskimäärin 10 % vuodessa kasvukauden ajan.

8

Kasvuyritykset

• Eniten kasvuyrityksiä* oli kaupan (20,6 %), rakentamisen (15,5 %) ja ammatillisen toiminnan aloilla (13,6%).

• Virallisia kasvajia oli eniten hallinto- ja tukipalveluiden (20,3 %), rakentamisen (13,6 %) sekä informaation ja viestinnän (13,6 %) aloilla.

*Kasvuyrityksillä tarkoitetaan tässä yrityksiä joiden alkutyöllisyys kasvukauden alussa vähintään kolme henkilöä ja henkilöstön kasvu oli keskimäärin 10 % vuodessa kasvukauden ajan.9

• Tietoa startupeista on saatavilla heikosti eikä seurantaan ole olemassa selkeää tilastollista lähdettä tai virallista rekisteriä.

• Startupeille ei ole vakiintunutta määritelmää, jonka avulla ne olisivat löydettävissä esim. yritysrekistereistä.

• Vainu.io julkaisi startup-kenttää tutkivan Startup dashboard –sovelluksen 13.7.2016 Tekesin ja TEMin tilauksesta.

• Sovellus hyödyntää avointa dataa ja julkisia tietokantoja Suomessa syntyvien ja toimivien startup-yritysten analysointiin.

• Sovelluksen toiminta pohjautuu koneoppimiseen, jossa opetusaineistona on käytetty aiemmin tunnistettuja startupeja.

• Hakualgoritmi perustuu mm. yrityksen ikään, liikevaihdon kehitykseen sekä yrityksen keräämiin rahoituksiin.

• Sovellus on julkinen ja kaikille avoin, mutta Vainu hyödyntää samaa algoritmia myös maksullisessa palvelussaan startupiensuodatukseen. Julkisen ja maksullisen tietolähteen tiedot poikkeavat toisistaan merkittävästi.

• Vaikka Vainun startup-suodatus ei tarjoa kattavaa tietoa startupeista, niin sen avulla voidaan kuitenkin seurata haasteellisen kentän kehittymistä.

Kuvat pohjautuvat Vainun julkisesta Startup dashboard -sovelluksesta kerättyyn aineistoon

Startupit

10

Startupit

Kuvat pohjautuvat Vainun maksullisesta sovelluksesta kerättyyn aineistoon

11

Myönnetty Tekes-rahoitus yrityksille

• Kokonaisuudessaan Pirkanmaalle Tekesin myöntämän tki-rahoituksen määrä on laskenut.

• Vuonna 2016 Tekes myönsi Pirkanmaalle 25,7 % vähemmän tki-rahoitusta kuin vuonna 2015.

• Yrityksille myönnetyn tki-rahoituksen määrä sen sijaan kasvoi 26,4 %.

• Tekes myönsi pirkanmaalaisille yrityksille yhteensä noin 38 miljoonaa euroa tki-rahoitusta vuonna 2016.

• Yrityksille myönnetyn tki-rahoituksen osuus kaikesta tki-rahoituksesta kasvoi merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna.

• Vuonna 2015 yrityksille myönnetyn rahoituksen osuus oli 44,4 %, vuonna 2016 osuus nousi 75,6 %:iin.

12

Myönnetty Tekes-rahoitus yrityksille

• Eniten tukea myönnettiin informaation ja viestinnän (33,4 %), teollisuuden (24,0 %) sekä ammatillisen toiminnan (19,3 %) toimialoille.

• Myönnetystä rahoituksesta 70,8 % oli avustusta ja 29,2 % lainaa.

• Rahoitusta saaneista yrityksistä suurin osa oli mikroyrityksiä (54,4 %) sekä pienyrityksiä (27,4 %).

• Kokonaisuudessaan Tekesin tki-rahoitusta myönnettiin 296 yritykselle.

13

Myönnetty Tekes-rahoitus yrityksille

Tampere190

Ylöjärvi14

Kangasala8

Nokia14

Lempäälä

8

Pirkkala7

Akaa

3

Sastamala

5

Orivesi

3

Ikaalinen1

Pälkäne

2

Hämeen-kyrö

2

Vesi-lahti1

Mänttä-Vilppula

1

Virrat

1

Valkea-koski

3

Parkano

3Ruo-vesi

1

Muut,ei Pirkanmaa

29

Rahoitusta sai yhteensä 296 yritystä 14

Yritykset konsernilajeittain 2014-2015

• Kotimaisten konsernisuhteiden määrä kasvoi 4,5 %.

• Ulkomaisten konsernisuhteiden määrä kasvoi 3,5 %.

• Ilman konsernisuhdetta olevien määrä laski 0,5 %.

• Ulkomainen tai kotimainen konsernisuhde oli 4,4 %:lla yrityksistä vuonna 2015. Tämä on 4,4 % enemmän kuin vuonna 2014.

• Konsernisuhde vuonna 2015 oli 1 117 yritystä.

15

Investoinnit konsernilajeittain

• Yritysten tekemät nettoinvestoinnit putosivat 19,6 % vuodesta 2014 vuoteen 2015. Nettoinvestointeja vuonna 2015 tehtiin 742 miljoonalla eurolla.

• Ulkomaiseen konserniin kuuluvien yritysten tekemien investointien määrä kasvoi 36,3 %, kotimaiseen konserniin kuuluvien yritysten investoinnit sen sijaan laskivat 47,1 %.

• Ilman konsernisuhdetta olevien yritysten nettoinvestoinnit laskivat niin ikään 15,6 %. Ilman konsernisuhdetta olevien yritysten nettoinvestoinnit kattoivat kuitenkin 40,5 % kaikista investoinneista.

• Ulkomaiseen konserniin kuuluvien yritysten tekemät nettoinvestoinnit kattoivat 31,3 % ja kotimaiseen konserniin kuuluvien yritysten nettoinvestoinnit 28,2 %.

*Nettoinvestoinnit: Aineellisen käyttöomaisuuden lisäykset - Aineellisen käyttöomaisuuden vähennykset + Aineettoman käyttöomaisuuden lisäykset - Aineettoman käyttöomaisuuden vähennykset

16

Riskirahoitus yrityksille

17

ULKOMAANKAUPPA

Vienti- ja tuontiyritykset

Viennin kohdealueet

18

Vienti- ja tuontiyritykset

2013 2014 2015Muuto s 2014-2015

Vienti 1 578 1 610 1 663 3,3 %Tuonti 3 266 3 197 3 352 4,8 %

Yritysten* toimipaikkojen lukumäärät viennissä ja tuonnissa PirkanmaallaTulli: Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain 2015

*Yli 5 000 euron edestä ulkomaankauppaa vuoden aikana harjoittavat vienti- ja tuontiyritykset

2011 2012 2013* 2014 2015Muuto s 2014-2015

Yritysten perusjoukko 24 016 24 152 25 585 25 470 25 391 -0,3 %Harjoittaa tuontia 1407 1444 1430 960 938 -2,3 %Harjoittaa vientiä 158 158 153 256 276 7,8 %Harjoittaa tuontia ja vientiä 523 534 538 353 351 -0,6 %

Tilastokeskus: Toimialoittainen yritystietopalvelu

* Muutos Tullin tilastoaineistoin keruussa katkaisee aikasarjan vuosien 2013 ja 2014 välissä, joten tiedot eivät täysin vertailukelpoisia ennen ja jälkeen vuotta 2013

Yritysten ulkomaankauppa Pirkanmaalla, vientiä ja tuontia harjoittavien yritysten määrä

19

Vienti- ja tuontiyrityksetLähde: Pirkanmaan liiton selvitys, Vainu

• Vainun keräämien tietojen mukaan Tampereen seudulta löytyy 240 Tullin rekisteröimää vientiyritystä.

• Vientiyrityksistä lähes 64 % sijaitsee Tampereella, alle 9 % Nokialla ja hieman yli 8 % Ylöjärvellä.

• Vainun tunnistamista, Tullin rekisteröimistä vientiyrityksistä enemmistö toimii teollisuudessa (45,8 %), kaupan alalla (29,6 %) sekä ammatillisen toiminnan alalla (10,4 %).

• Rekisteröityminen on pakollista yrityksille, joilla on vähintään viisi vientilähetystä vuoden aikana.

20

Viennin kohdealueet

2013 2014 2015Aasia 424 432 453Afrikka 104 108 122Amerikka 317 311 357EU28 210 215 222Muu Eurooppa 467 495 496Muut 105 127 128

Vientiyritysten lukumäärä viennin kohdealueen mukaan PirkanmaallaLähde: Tilastokeskus, Toimialoittainen yritystietopavelu

• Viennin kohdealueista vuonna 2015 suosituin oli ”muu Eurooppa” kohdealueelle vievien yritysten määrän suhteen tarkasteltuna.

• Euroopan jälkeen suosituin alue oli Aasia. • Kohdealueelle vievien yritysten määrä

kasvoi eniten Amerikkaan vievien yritysten osalta ( +14,8 %) ja Afrikkaan vievien yritysten osalta (13,0 %).

21

KANSAINVÄLISYYS

Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset

Kansainväliset lentokenttämatkustajat

Kansainväliset opiskelijat ja tutkijat

Logistiikkayhteydet

22

Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset

23

Kansainväliset lentokenttämatkustajatSaapuneet

910 601818 137

92 464

61 39650 37915 440

7 6434 208

627548

10 9518 0436 1155 8904 8932 9072 6852 3112 2842 2732 0331 9271 8271 7411 6311 5981 232

922640

*Sisältää kaikki majoitusliikkeet (ml. hotellit), joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa sekä retkeilymajat

**ennakkotieto

EspanjaBelgia

ItävaltaKanada

Saapuneet vieraat majoitusliikkeissä* Pirkanmaalla 2016** tausta-alueit tain

Tilastokeskus: Majoitustilastot

NorjaTanskaSveitsi

KiinaJapaniPuola

ViroBritannia

YhdysvallatRanska

ItaliaAlankomaat

OseaniaAfrikka

RuotsiSaksaVenäjä

Amerikka

Kaikki yhteensäSuomi

Ulkomaat

EurooppaEU

SkandinaviaAasia

24

Kansainväliset opiskelijat ja tutkijat• Vuonna 2015 ulkomaisten tutkinto-

opiskelijoiden määrä putosi 4,8 % edelliseen vuoteen verrattuna.

• Ulkomaisten opiskelijoiden määrä putosi (lähes) kaikissa tutkintoluokissa.

• Alemman korkeakoulututkinnon opiskelijoiden määrä putosi 11,4 %, ylemmän korkeakoulututkinnon 8,1 %, ammattikorkeakoulututkinnon 2,3 % ja tohtoritutkinnon 0,3 %.

• FiDiPro ja ulkomaisten tutkijoiden määrä sen sijaan pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2014.

25

LogistiikkayhteydetKuva: Pirkanmaan liitto/ R. Rissanen

26

TYÖVOIMA JA OSAAMINEN

Työttömyysaste

Ulkomainen työvoima

Työnhakijat ammattiryhmittäin

Alueella työssäkäyvät toimialoittain

27

Työttömyysaste

KANGASALA LEMPÄÄLÄ NOKIA ORIVESI PIRKKALA TAMPERE VESILAHTI YLÖJÄRVI Tampereen kaupunkiseutu

Alueen keskiarvo

2016 Tammikuu 12,7 12,4 14,7 14,7 11,5 18,4 12,4 13,3 16,3 13,8

2016 Helmikuu 12,6 12,2 14,6 14,1 11,3 18,2 12,3 13,2 16,2 13,6

2016 Maaliskuu 12,2 12,1 14,5 13,7 10,9 17,8 12,4 12,8 15,9 13,3

2016 Huhtikuu 12,1 11,7 14,3 13,5 10,6 17,6 11,9 12,5 15,6 13,0

2016 Toukokuu 11,7 11,2 14,0 12,6 10,6 17,5 11,1 11,9 15,4 12,6

2016 Kesäkuu 12,6 12,6 15,3 14,0 11,7 19,3 11,9 13,2 16,9 13,8

2016 Heinäkuu 13,3 13,2 15,8 14,5 12,2 20,0 13,0 13,4 17,6 14,4

2016 Elokuu 12,2 12,0 14,3 13,1 11,1 18,3 11,3 12,1 16,1 13,1

2016 Syyskuu 11,9 11,6 14,1 12,4 10,6 17,8 10,8 11,6 15,6 12,6

2016 Lokakuu 12,1 11,4 14,1 13,0 10,5 17,5 10,5 11,3 15,4 12,6

2016 Marraskuu 11,9 11,4 13,9 13,2 10,4 17,4 11,1 10,9 15,3 12,5

2016 Joulukuu 13,1 12,6 14,6 14,1 11,0 18,3 12,3 11,5 16,2 13,4

vuosikeskiarvo 2016 12,4 12,0 14,5 13,6 11,0 18,2 11,8 12,3 16,0

2017 Tammikuu 12,4 11,4 13,9 13,7 10,0 16,8 11,3 10,8 15,0 12,5

2017 Helmikuu 12,0 10,9 13,5 13,3 9,4 15,9 11,1 10,6 14,3 12,1

* Työttömien työnhakijoiden osuutta työvoimasta kuntatasolle ja kuntiin perustuville muille alueille laskettaessa työvoimana käytetään Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston uusinta kyseisenä ajankohtana saatavilla olevaa työvoimaa, joka on yleensä kaksi vuotta vanha. Eli esim. vuoden 2012 joulukuun työttömien työnhakijoiden osuudessa työvoima oli vuoden 2010 lopullinen työssäkäyntitilaston kunnittainen työvoima. Vuonna 2017 työvoimana käytetään työssäkäyntitilaston vuoden 2015 lopullista tietoa.

Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta* kunnittain kuukauden lopussaLähde: Toimiala Online/ TEM Työnvälitystilasto

28

Ulkomainen työvoima

Ulkom aala inen työvoim a*

Ulkom aala isia työttöm iä työnhaki jo i ta

Ulkom aala isten työttöm ien työnhaki jo iden %-osuus u lkom aala isesta työvoim asta

2016 Tammikuu 6 834 2 369 34,72016 Helmikuu 6 834 2 356 34,52016 Maaliskuu 6 834 2 312 33,82016 Huhtikuu 6 834 2 283 33,42016 Toukokuu 6 834 2 361 34,52016 Kesäkuu 6 834 2 707 39,62016 Heinäkuu 6 834 2 891 42,32016 Elokuu 6 834 2 412 35,32016 Syyskuu 6 834 2 169 31,72016 Lokakuu 6 834 2 128 31,12016 Marraskuu 6 834 2 054 30,12016 Joulukuu 6 834 2 464 36,1

2016 6 834 2 376 34,8

Ulkom aala inen työvoim a*

Ulkom aala isia työttöm iä työnhaki jo i ta

Ulkom aala isten työttöm ien työnhaki jo iden %-osuus u lkom aala isesta työvoim asta

Ulkom aala inen työvoim a

Ulkom aala isia työttöm iä työnhaki jo i ta

2017 Tammikuu 7 044 2 205 31,3 3,1 % -6,9 %2017 Helmikuu 7 044 2 128 30,2 3,1 % -9,7 %

Ulkomaalaisen työvoiman määrä sekä ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden määrä Pirkanmaalla kuukauden lopussa

Toimiala Online: Työvälitystilastot

M uutos% edel l iseen vastaavaan

*Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden osuutta ulkomaalaisesta työvoimasta (%) kaikille aluetasoille laskettaessa työvoimana käytetään Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston uusinta kyseisenä ajankohtana saatavilla ollutta kansalaisuuteen perustuvaa ulkomaalaisten työvoimaa, joka on yleensä kaksi vuotta vanha. Vuonna 2017 työvoimana käytetään työssäkäyntitilaston vuoden 2015 lopullista tietoa. 29

Työnhakijat ammattiryhmittäin

• Vuonna 2016 eniten työnhakijoita oli palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijöissä, joita oli 19,5 % kaikista työnhakijoista. Toiseksi eniten työnhakijoita oli rakennus-, korjaus-ja valmistus-työntekijöissä (18,5 %).

• Työnhakijoiden määrä kasvoi kokonaisuudessaan 1,9 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Eniten kasvoi työnhakijoiden määrä palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijöissä (7,9 %) ja erityisasiantuntijoissa (6,8 %).

• Työnhakijoiden määrä putosi eniten prosessi- ja kuljetustyöntekijöissä (3,8 %) sekä sotilaissa (5,4 %).

30

Alueella työssäkäyvät* toimialoittain

• Alueella työssäkäyvien eli työpaikkojen määrä Pirkanmaalla laski 1,3 % vuodesta 2013 vuoteen 2014.

• Tampereen kaupunkiseudulla työpaikkojen määrä putosi 0,7 %.

• Kunnista suurin pudotus työpaikkojen määrässä tapahtui Nokialla (4,9 %)

• Suurin kasvu oli Pirkkalassa (3,6 %).

*Työpaikkojen määrä alueella/ kunnassa

31

Alueella työssäkäyvät* toimialoittain

• Toimialueen työpaikoista suurin osa on terveys- ja sosiaalipalveluiden työpaikkoja (17,9 %), teollisuuden työpaikkoja (14,6 %) sekä kaupan alan työpaikkoja (12,2 %).

• Vuodesta 2013 vuoteen 2014 työpaikat lisääntyivät eniten energian ja vesihuoltoon liittyvien tehtävien alalla (12,2 %)

• Työpaikat vähenivät eniten julkisen hallinnon alalla (12,2 %). (Ks. seuraava dia)

*Työpaikkojen määrä alueella/ kunnassa

32

33

Kiitos!

34