yyrittÄjÄn lappirittÄjÄn lappi - yrittajat.fi | raha-asioista. työpäivät venyvät, eivätkä...

YRITTÄJÄN LAPPIYRITTÄJÄN LAPPILapin Yrittäjien jäsenlehti

• Enontekiön Yrittäjät • Inarin Yrittäjät • Kemijärven Yrittäjät • Kemin Yrittäjät • Keminmaan Yrittäjät • Kittilän Yrittäjät• Kolarin Yrittäjät • Muonion Yrittäjät • Pelkosenniemen Yrittäjät • Pellon Yrittäjät • Posion Yrittäjät • Ranuan Yrittäjät

• Rovaniemen Yrittäjät • Sallan Yrittäjät • Savukosken Yrittäjät • Simon Yrittäjät • Sodankylän Yrittäjät • Tenonlaakson Yrittäjät • Tervolan Yrittäjät • Tornion Yrittäjät • Ylitornion Yrittäjät

4/2016

Yrittäjä Pasi Nurmela ”Opin katsomaan omien korvien väliin”

Viisi vinkkiämarkkinointiin

Martti KankaanrannanLÄKSIÄISTILAISUUS 7.9.

Apua teknisiin ongelmiin

0600 900 200 (2,19 €/min + pvm/mpm)

ONGELMA?ELISA YRITYSGURU RATKAISEE

SEN SAMAN TIEN.

LUE LISÄÄ OSOITTEESTA ELISA.FI/YRITYSGURUElisa Yritysgurulta saat nopean avun, kun arki tökkii: teknistä tukea, neuvontaa ja asennusapua puhelimessa ja paikan päällä.

Elisan myymälä Rovaniemi, yrityspiste, Koskikatu 27 Kirsi-Maria Moilanen 050 500 1117email: [email protected]

Elisan Yrityspiste, Kemi. Karjalahdenkatu 7 Pentti Penttilä 050 4354787email: [email protected]

61354_EL_YJA_Yritysguru_ratkaisee_LAY_A4.indd 1 7.4.2016 13.39

PÄÄKIRJOITUS

Yrittäjän Lappi 4/2016 3

Vanhemman kollegan Mart-ti Kankaanrannan siirtymi-nen ansaituille eläkepäiville elo-syyskuun vaihteessa tai kuten hän itse kuvaa: ”van-hojen kesäharrastusten pa-riin”, aiheuttaa otsikossa ku-vatunlaisen aukon lappilai-seen yrittäjäjärjestötyöhön. Yli neljännesvuosisata työtä yrittäjien iloissa ja suruissa jättää myös pysyvän jäljen.

Martin uralta Länsipohjan Yrittäjien toimitusjohtajana ja Lapin Yrittäjien varatoimi-tusjohtajana voisi poimia ko-ko joukon esimerkkejä asi-oista, joihin hän on vaikut-tanut ja lähtenyt ennakko-luulottomasti mukaan. Poi-min tähän mukaan kuiten-kin muutaman, joilla on laa-jempi merkitys Lapin elinkei-noelämän kehittämisessä.

Näin jälkeenpäin ajateltu-na Martin tekemä työ kalot-tialueen yrittäjäjärjestöjen yhteistyön kehittämisessä on ollut yksi vaikuttavimmis-ta toimenpiteistä jopa valta-kunnallisesta perspektiivistä. Vasta vii-me vuosina Lappi on yleisesti tunnistet-tu yhdeksi maan kansainvälisimmistä maakunnista ja rajat ylittävä liiketoimin-ta Ruotsiin ja Norjaan aidoksi mahdolli-suudeksi. Länsipohjan Yrittäjät Martin johdolla tunnisti nuo mahdollisuudet jo 90-luvulla. Viimeisin ponnistus tällä sa-ralla, jossa myös Martti on ollut aktiivi-sesti mukana, on ruotsinkielinen yrit-

Miehen mentävä aukko

täjän ammattitutkinto. Tutkinto ei pel-kästään sparraa yrittäjyys- ja liiketoi-mintaosaamiseen, vaan luo yrittäjille aitoja kontakteja rajan yli.

Edellisestä päästäänkin luontevasti Martin toiseen mielenkiinnon kohtee-seen, jossa vaikuttamistyö kantaa pit-kään hedelmää. Yhteistyö alueen op-pilaitosten kanssa ja painotus yrittä-jyyskasvatuksen puolesta on ollut esi-

merkillistä. Kädenjälki näkyy mutkattomassa ja aktiivises-sa tekemisessä korkea- sekä toisen asteen oppilaitosten kanssa aluevaikuttamises-ta opinnäytetöiden ohjauk-seen ja kaikessa siltä väliltä.

Kolmanneksi haluan nos-taa esille aluejärjestöjen yh-distymisen, jota Martti Kan-kaanranta oli suunnittele-massa jo 90-luvulla silloi-sen Lapin Yrittäjien toimi-tusjohtaja Tapio Tuomilaak-son kanssa. Siitä huolimatta, että silloinen hanke yhdisty-miseksi kaatui, oli Martti val-mis työstämään uutta han-ketta, kun siitä ajatuksen ta-solla keskusteluja aloitettiin. Kunnia kahden aluejärjes-tön historiallisesta yhdistä-misestä kuuluu luonnollises-ti siitä päättäneille jäsenyh-distyksille ja kiistatta myös sille peräänantamattomal-le valmistelulle, jota erityi-sesti Martti osoitti kaksiin yhdistymisneuvotteluihin osallistuneena.

Haluan kiittää vanhempaa kollegaa Marttia yhteisistä kahdestatoista vuo-desta ja tuesta yrittäjäjärjestön saloihin tutustuessani. Leppoisia päiviä ”harras-tustesi” parissa.

Pirkka Salotoimitusjohtaja

Lapin Yrittäjät

J

Yrittäjän Lappi 4/20164

Tykkää meistä Facebookissa:

www.facebook.com/lapinyrittajat

Kannessa: Eläkkeelle jäävä Lapin Yrittäjien varatoimitusjohtaja Martti Kankaanranta.

YRITTÄJÄN LAPPI 4/2016

Sisällys3 Pääkirjoitus

5 Lapin Yrittäjien aluesivut

16 Infotiski

Googlen Export Trampoline vientiyritysten tueksi

Myös yritys tai yhteisö voi tilata todistuksen ulosottorekisteristä

Opas sähkömagneettisten kenttien piirissä työskentelyyn

KIILA-kuntoutusta voi hakea työpaikalle ympäri vuoden

18 Työterveyshuollon korvausten ehtona työpaikkaselvitys

19 Kiinteistöjen panttikirjat sähköisiksi

20 Työntekijöiden lähettämistä koskeva laki voimaan

22 Tietosuoja-asetus tuo yrityksille uusia velvoitteita

23 Lakineuvoja vastaa: opintovapaa

24 Fi-verkkotunnusten rekisteröinti muuttuu

26 Varaudu erimielisyyksiin sopimuskumppanin kanssa – säästät aikaa ja rahaa

28 Kunnan rooli keksittävä uudelleen Ryhdy kuntavaaliehdokkaaksi

30 Tienvarsimainonta helpottuu

YhteystiedotJulkaisijaLapin Yrittäjät ryHallituskatu 26, 96100 Rovaniemip. 0400 898 200

Valtakatu 5, 94100 Kemip. 050 300 8979

KANNEN KUVA: Taina Torvela

PäätoimittajaMervi Saukko, p. 050 300 8979

Ulkoasu, taittoTornion KirjapainoTeollisuuskatu 8, 95420 Tornio

Sähköiset [email protected]

IlmoitusmyyntiLapin Yrittäjät ryKerttu Peltoniemi, p. 0400 898 200

Sähköinen levikkiLapin Yrittäjät ry:n jäsenyritykset ja sidosryhmät, noin 3500 kpl.

Tekniset tiedotSivukoko: 210 mm x 297 mm (A4)Painopinta-ala: 170 mm x 254 mm (takasivu 175 x 240)Värisyvyys: 4

Ilmoitushinnat 2016Ilmoitus yhdessä numerossa1/1-sivu (254 x 170mm) 600 €½-sivu (125 x 170mm) 400 €¼-sivu (60 x 170mm) 250 €

Alv. 0%.

Ilmestymisaikataulu 2016Lehti ilmestyy AineistopäiväNro 1 5.2. (29.1.)Nro 2 8.4. (1.4.)Nro 3 3.6. (27.5.)Nro 4 2.9. (26.8.)Nro 5 21.10. (14.10.)Nro 6 16.12. (9.12.)


Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Torniossa 7.9.

Kaipaatko enemmän laadukasta vapaa-aikaa, vähemmän turhia työmatkoja, ja häs-säkkää työpaikalla! Kehittämällä työ- ja palveluprosesseja ja olemalla utelias digita-lisaation tuomiin mahdollisuuksiin kaipauksesi alkavat toteutua. Uuden työelämän trendit koskevat myös mitä suuremmassa määrin yksinyrittäjiä. Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan uuden työelämän trendeistä!

Kohderyhmä: yrittäjät, työelämän ja koulujen edustajat, opiskelijat.

14:00 Seminaarin avaus, puheenjohtaja Markku Mäkitalo, Lapin Yrittäjät Projektipäällikkö Henna Nurminen, Yritykset kehittämispolulle -hanke14:10 Mittarit kertovat ja eurot puhuvat, toimitusjohtaja Tauno Hepola, Mcompetence Yrityksen kommentti, johtaja Tarja Zitting-Huttula, Kemijoki Oy14:45 Työelämän muutos ja digitalisaation vaikutus, myyntijohtaja Jarmo Mikkola, Elisa Oy Yrityksen kommentti, CIO Jani Postila, Havator Oy15:15 Rajateatteri työelämästä15:25 Pk-yritys työnantajana ja työelämän murros, lainopillinen asiamies Ville Kukkonen, Suomen Yrittäjät15:45 Kahvitauko16:05 Muuttuva työelämä Ruotsissa ja Suomessa, lääkäri Jari Havela, Pohjois-Ruotsin maakäräjät16:25 Lean -menetelmä tuotanto- ja palveluorganisaatiossa, professori Harri Haapasalo, Oulun yliopisto, tuotantotalouden laitos Yrityksen kommentti, toimitusjohtaja Markus Saukko, Polarmetalli Oy16:55 Lean –kokemuksia Nordeassa, konttorinjohtaja Pentti Pakisjärvi, Lapin Yrityskonttori, Nordea Pankki Suomi Oyj17:15 Rajateatteri uudesta työelämästä17:25 Työ muuttuu – muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet, johtaja Timo Lindholm, Sitra17:55 Seminaarinkin yhteenveto, varatoimitusjohtaja Martti Kankaanranta, Lapin Yrittäjät Seminaarin jälkeen klo 18.15 alkaa Martin läksiäiskokkarit yrittäjille ja Lapin Yrittäjien sidosryhmille

Ilmoittaudu tästä 2.9. mennessä!

Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Torniossa 7.9.


Loppukeväästä monet meistä aloitta-vat epätoivoisen pikakuurin kesän ran-takunnon tavoittamiseksi. Valitettavasti onnistumisen todennäköisyys tuppaa jäämään jonnekin sinne sateettoman kesän ja Suomen jalkapallomaailman-mestaruuden tasolle.

Moni yrittäjäkin hakee erilaisia pika-fi xejä, korjaussarjoja ja taikatemppuja kassakriisinsä paikkaamiseksi tai tyh-jentyneen kalenterin sivujen täyttämi-seksi. Kylmä totuus kuitenkin on, et-tä yrityksen menestykseen ja tasaisen kassavirran äärelle ei ole oikopolkuja. On vain paljon raakaa työtä perusasi-oiden äärellä.

Tässä viisi tärkeintä tukijalkaa, jotka kuntoon laittamalla jokainen suoma-lainen yritys tekee parempaa tulosta niin kassan kuin kalenterinkin puolella.

1. Perusasiat kuntoonVerkkosivut ovat jokaisen yrittäjän tär-kein myyntiväline. Silti vielä vuonna 2016 löytyy jääriä, jotka vannovat kä-det puuskassa puskaradion ja puhe-linluettelon voimaan. Responsiivisuus, yhteystiedot, hyvä sisältö, hinnat, tuo-te- ja palvelutiedot ovat ensimmäisenä tarkistettavien asioiden listalla.

Rakenna verkkosivustosi vähän kuin Ikean myymälät. Sisällön avulla asiak-kaasi viettävät sivuillasi enemmän ai-kaa, kaikki hinnat ja tuotetiedot ovat

hyvin esillä ja ostaminen käy helposti.Varmistu, että käytössäsi ovat oi-

keat sosiaalisen median kanavat, joi-ta käytät hyödyksesi jakaessasi ilosa-nomaa. Tiedä ja tunne keitä asiakkaa-si ovat, missä he viettävät aikaansa ja miten he haluavat ostaa sinulta.

2. Anna verkon tehdä työtäKun sisältö houkuttaa kävijöitä sivuil-lesi, varmistu, että saat kävijöiden yh-teystietoja talteen. Tehokkaita keinoja liidien, eli sinusta kiinnostuneiden asi-akkaiden yhteystietojen keräämiseen ovat esimerkiksi ilmaiset oppaat, uu-tiskirjeet tai vaikka sitten sen hinnas-ton antaminen yhteystietoja vastaan.

Investoi myös liidejä keräävään ja jatkomarkkinointia tekevään automaa-tioon. Eräs pohjois- suomalainen nais-ten alusasuja myyvä verkkokauppa in-vestoi 3000 € markkinoinnin automaa-tioon. Yrittäjä kertoi summan hirvittä-neen häntä. Ensimmäinen postitus au-tomaation avulla toi kuitenkin investoin-nin takaisin. Ilman investointia he tar-poisivat kuulemma edelleen kannatta-vuuden rajoilla.

Anna verkon tehdä työtä 24/7. Sinul-le jää ennemmän aikaa itse tekemiseen ja kehittämiseen. 3. Erotu massasta

Mitä pienempi yrittäjä olet, sitä isom-mat mahdollisuudet sinulla on erottua siitä harmaasta massasta. Pistä roh-

keasti oma persoonasi peliin ja tee asi-oita aivan toisin kuin muut. Tämä ei tar-koita välttämättä isoja rahallisia satsa-uksia. Ylivoimaisen hyvä asiakaspalve-lu sekä naurun pyrskähdyksiä aiheutta-vat mainokset tai tempaukset vievät si-nua jo vauhdilla kohti tuloksia.

4. Markkinoi, älä mariseJokaisen yrittäjän täytyy markkinoi-da. Yksikään tuote tai palvelu ei myy itse itseään. Suomalainen vitsaus on heikkoina aikoina poteroihin kaivautu-minen ja markkinointiin laitettavien ra-hojen piilottelu. Rakkaassa länsinaapu-rissa heikkoina aikoina rahaa laitetaan peliin enemmän, jotta alamäen muut-tuessa nousuksi ollaan aallon harjalla.

Muista, että markkinointia on kaik-ki mitä teet. Ei siis riitä, että isket ra-haa mainontaan ja kaikki muu onkin rempallaan.

Herätä tunteita, tee enemmän, mie-ti vähemmänja kokeile erilaisia tapoja tavoittaa asiakkaasi.

5. Mittaa, mittaa, mittaaMittaa kaikkea mitä teet ja mihin inves-toit. Paljonko nettisivuillasi käy väkeä, kauanko he viettävät siellä aikaansa, moniko jättää sinulle yhteystietonsa ja kuinka usein saat heidät ostamaan uu-delleen. Avataanko sähköpostisi, klika-

Utsjoki 6.9. klo 16.00, Kalastajan Majatalo, Karigasniemi. Ilmoittaudu tästä!

Kemijärvi 7.9. klo 16.00, Kemijärven Kulttuurisali. Ilmoittaudu tästä!

Ranua 8.9. klo 16.00, Ranuan kirkonkylän ala-asteen juhlasali. Aapiskuja 6. Ilmoittaudu tästä!

Viisi vinkkiä markkinointiin

Markkinointi-iltamat Lapissa:


taanko linkkejä tai saavatko sisältösi ja-koja eri kanavissa.

Jos sinulle luvataan pikaista laihtu-mista kahdessa viikossa tai pikavoitto-ja vaikka laittamalla rahaa hakemisto-paveluiden sivuille, älä osta. Läski läh-tee oikealla ravinnolla ja liikunnalla, lii-kevaihtoa syntyy, kun tekee perusasi-at kunnolla ja valjastaa riittävästi väli-neitä tukemaan tekemistä.

Pasi Rautio Myyntikuiskaaja, markkinoinnin apumies

Oy TuloksenTuplausToimisto Ab

Tee paljon ja tee kaikki virheet itse. Näis-tä Pasi ammentaa tarinoita herättääk-seen toisissa halun muuttua. Liian yk-sinkertaisia asioita – niitä, jotka useim-mat meistä tietävät, mutta jättävät te-kemättä – tarjoiltuna vasten kasvoja. Pasi toteuttaa nyt jo toista Markkinointi-iltamat kiertuetta. Ensimmäinen kerä-si yli 2200 osallistujaa 15 tapahtumaan ympäri Suomen. Lisätietoja kiertuees-ta: www.markkinointi-iltamat.fi


”Papereita on helppo lukea ja tulkita, mutta omien korvien väliin katsominen onkin paljon vaikeampaa”, sanoo toimi-tusjohtaja Pasi Nurmela, 48. Hän osal-listui Yrittäjien hyvinvointikillan koulu-tukseen Rovaniemellä.

Yrittäjä tuijottaa liikevaihtoa ja huo-lehtii raha-asioista. Työpäivät venyvät, eivätkä töiltä ole rauhassa koti eikä per-he. Pasi Nurmela toteaa, että Yrittäjien hyvinvointikoulutus oli kaukana omasta ydinosaamisesta ja yritystoiminnasta.

”Kropasta voi tulla ilmoituksia, et-tä vauhtia pitäisi hiljentää, mutta nii-tä viestejä ei osaakaan enää kuunnel-la. Kun lähtee hakemaan uusia voima-varoja, on jännittävää, mitä kaikkea it-sestään voi löytää.”

Kurssi opetti Pasi Nurmelalle it-seensä tutustumista ja tapoja ladata energiaa.

”Se auttoi tunnistamaan ja torju-maan stressioireita ja toimimaan niin, ettei stressiä pääsisi syntymäänkään. Sen hyöty on itsestä kiinni. Ellei asi-oita kyseenalaista, ne eivät muutu miksikään.”

Pienikin tauko rauhoittaaPasi Nurmela päätyi kurssilla mietti-mään työelämän perusasioita: Miksi

päivät venyvät? Miksi oma ärsyynty-miskynnys joskus ylittyy?

”Viime kädessä vain yrittäjä itse voi vaikuttaa asioihin. Kun mittarit mene-vät punaiselle, pitää vetää käsijarrua: se onnistuu yksinkertaisilla asioilla. On lähdettävä vaikka hetkeksi pihalle käve-lemään tai torikahveille. Pienikin tauko helpottaa.”

Pasi Nurmela oivalsi kurssilla, et-tä vaikka itse usein tietää, mistä hom-ma kiikastaa, sitä ei suostu tunnusta-maan itselleen.

”Korvista nousevaa höyryä ei tun-nista. Tapanani ei ole hermostunee-na alkaa möykätä, mutta sen sijaan en saa mitään aikaiseksi. Silloin lyhyt-kin piipahdus ulkoilmassa voi katkais-ta painepiikin.”

Tietokonetta ei enää kotiinYrittäjäksi Pasi Nurmela päätyi vuon-na 2001. Nyt turvallisuus- ja hälytys-järjestelmiä valmistavassa ja asenta-vassa Seniortek Oy:ssä työskentelee 11 henkeä ja yrityksen liikevaihto on kak-si miljoonaa euroa. Yritys on edelleen kasvuvaiheessa.

”Kävin yrittäjäkoulutuksen, mutta kaikki koulutukseni on tätä ennen ollut ammattiin, esimiestehtäviin ja myyn-

tiin liittyvää.”Pasi Nurmelan päivä alkaa puoli kah-

deksan tienoilla. Työpäivät venyvät kel-lon ympäri ja matkoilla usein pidem-päänkin. Matkapäiviä kertyy vuodes-sa noin 150. Sote-hoitosektorilla se-sonki on jatkuvaa.

”Mutta kotiin en ole tietokonetta kul-jettanut enää pitkään aikaan. Jossain on vedettävä raja. En myöskään soittele työntekijöille illalla koteihin, enkä yleen-sä vastaa illalla työpuheluihin. Muuten töille ei tule millään loppua. ”

Pasi Nurmela sanoo, ettei oikein ym-märrä monen yrittäjän tarvetta koros-taa, ettei ole ”ikinä pitänyt lomaa” tai ”en ole maksanut itselleni palkkaa”.

”Eihän kukaan jaksa työntekoa pi-temmän päälle ilman lomaa. Ja miksi tehdä töitä, ellei siitä saa palkkaa ta-valla tai toisella?”

Tulokset näkyvät ajan kuluessaPasi Nurmela sanoo, että koulutuk-sessa saatu verkosto on voimanläh-de, mutta sen hyöty riippuu omasta avoimuudesta.

”Suomalaisittain on huono juttu, että kollegat nähdään vain kilpailijoina, eikä asioista uskalleta puhua avoimesti kes-

Yrittäjä Pasi Nurmela ”Opin katsomaan omien korvien väliin”


kenään, vaikkei kaikkea tietoa tieten-kään voi kertoa eikä julkistaa. Koulutuk-sessa löytyi luottamuksellisia suhteita. Ne ovat yrittäjälle tärkeä voimavara.”

Pasi Nurmela kertoo, että samassa koulutuksessa oli vain kaksi miestä. Lo-put olivat naisia.

”Se on kuvaavaa. Koulutukseen ha-keutumisessa pitää olla oma halu, muu-ten se on yhtä tyhjän kanssa. Kysymys kuuluu, miten tavoitetaan oikeassa vai-heessa olevat henkilöt? Saattaa olla, et-tä he, ketkä eniten sitä tarvitsisivat, ei-vät sinne mene.”

Koulutuksen hyödyt eivät näy viikon eivätkä kahden kuluttua.”Ei voida odottaa, että koulutus loppui perjantaina ja maanantaina sen tulok-set jo näkyvät. Varmasti koulutus nä-kyy jatkossa niin yrityksen tuloksessa, henkilöstössä kuin omassa toiminnas-sa, mutta pidemmällä jänteellä.”

Moni saattaa hätkähtää, että millais-ta tuollainen koulutus on?

”Ei pidä leimata etukäteen. Yrittäjä-killan koulutus merkitsee henkilökoh-taista kasvamista, ei sitä, että välttä-mättä kärsisi jostain ongelmasta tai kriisistä. Yrittäjä pitäisi saada ajoissa irti omista kuvioistaan. Moni ajattelee ole-vansa paras seppä omassa sorvissaan, mutta koulutus on mahdollisuus saa-da vielä enemmän irti ammatillisesta

Yrittäjien hyvinvointikoulutusta Kemissä ja Rovaniemellä

Molempiin ryhmiin otetaan 15 ensimmäistä. Koulutus on maksuton neljän illan kokonaisuus, joka sisältää tarjoilut.

KEMIIlmoittautuminen 8.9.2016 mennessäAika: keskiviikkoisin 14.9., 21.9., 28.9. ja 5.10. klo 17:00–20:00.Paikka: Hotelli Merihovi, Kemi.Lisätietoa ja ilmoittaudu tästä!

ROVANIEMIIlmoittautuminen 30.9.2016 mennessä. Aika: maanantaisin 10.10., 17.10., 24.10. ja 31.10. klo 17:00-20:00.Paikka: RovaniemiLisätietoa ja ilmoittaudu tästä!

Yrittäjien hyvinvointikoulutuksessa:• saat työkaluja yrittäjän työhyvinvointiin• opit vahvistamaan voimavarojasi• saat eväitä jaksamisesi tukemiseen• tunnistat stressin ja opit hallitsemaan sitä• tutustut selviytymiskeinoihin elämän kriiseissä

osaamisestaan. Iäkkäämmillä yrittäjillä asenteet ovat varmasti lujemmassa. ”

Pasi Nurmela pohtii, että tällaista koulutusta voisi olla jopa ihan yrittäjä-uran alkuvaiheessa, osana yrittäjäval-

mennusta, niin että siitä tulisi jopa tapa.”Se olisi helpompi tie ja madaltaisi

kynnystä osallistua.”

Teksti: Ulla-Maija PaavilainenKuvat: Iiro Rautiainen


Lapin Yrittäjät tarjoaa jäsenyrityksilleen maksuttoman puhelinneuvontapalvelun yrityksen lakiasiois-sa, työsuhdeasioissa, tili- ja veroasioissa sekä omistusjärjestelyihin liittyvissä kysymyksissä. Neuvon-taa antavat jäsenistöstämme kootun neuvontarenkaan asiantuntijayritykset. Neuvonta on sisällöltään ensineuvontaa, joka tarkoittaa puhelimessa tai tarvittaessa sähköpostit-se annettuja vastauksia tai neuvoja selkeisiin kysymyksiin. Puhelinneuvonta ei tarkoita asian laajem-paa selvitystä eikä asian hoitamista tarkoittavan, mahdollisesti sovittavan varsinaisen toimeksianto-sopimuksen mukaisia toimenpiteitä tai asiakirjojen laatimista. Neuvontaa pyytävän yrityksen tulee ilmoittaa palvelun tarjoajalle jäsennumeronsa tai muu luotet-tava selvitys jäsenyydestään sekä kysymyksessä olevaan asiaan liittyvän tiedustelun vastapuoli. Mikäli neuvontaa tarjoava yritys katsoo olevansa esteellinen, on sillä oikeus kieltäytyä neuvon antamisesta. Neuvontapalvelu on rahanarvoinen jäsenetu ja sitä kannattaa käyttää. Älä jää yksin yritystoimin-taan liittyvän ongelman kanssa – ota rohkeasti yhteyttä!

ASIANAJOTOIMISTO YLISUVANTO & AHONEN OYRovaniemi• yrityksen lakiasiat• työsuhdeasiat• omistusjärjestelytJouko Ylisuvanto, p. 016 226 2600

ASIANAJOTOIMISTO TUULA MÄKINEN OYKemi• yrityksen lakiasiatTuula Mäkinen, p. 0405 877 369

ASIANAJOTOIMISTO MARKUS KAIRALARovaniemi• yrityksen lakiasiat• työsuhdeasiat• omistusjärjestelytMarkus Kairala, p. 0407 357 263

ASIANAJOTOIMISTOLUKKARILA & AHOLA OYRovaniemi- yrityksen lakiasiat- työsuhdeasiat- sopimus- ja riita-asiatHannu Lukkarila, p. 0400 395 966Johannes Ahola, p. 0400 409 608

LAKIASIAINTOIMISTOTLAKIASIAINTOIMISTO LEX LAPPIARovaniemi• yrityksen lakiasiatMatti Torvinen, p. 0400 822 872

LAKIASIAINTOIMISTO V. OLLILA & CO Rovaniemi• yrityksen lakiasiat• työsuhdeasiat• omistusjärjestelytVeijo Ollila, p. 0405 511 165

Lapin Yrittäjien neuvontapalvelut

ASIANAJOTOIMISTOTAsianajaja on asiakkaidensa asioiden hoitamiseen erikoistunut Suomen asianajajaliittoon kuuluva kokenut lakimies.

ASIANAJOTOIMISTO AUTONEN KYSodankylä• yrityksen lakiasiat• työsuhdeasiat• omistusjärjestelytHannu AutonenP. 0400 391 025, 0404 838 660

ASIANAJOTOIMISTO HAAVIKKO & SALO OYRovaniemi• yrityksen lakiasiat• työsuhdeasiat•omistusjärjestelytJorma Haavikko, Kari Salo P. 016 725 5000

ASIANAJOTOIMISTO PEKKA HEINO KYKemi• yrityksen lakiasiat• työsuhdeasiat• omistusjärjestelytPekka Heino, p. 016 256 644

ASIANAJOTOIMISTO HENRIKSSON & HEIKKILÄ OYKemi-Tornio• yrityksen lakiasiat• työsuhdeasiat• omistusjärjestelytMikael Henriksson, Tuomo HeikkiläP. 0103 208 610

ASIANAJOTOIMISTO JUNTURA OYRovaniemi• yrityksen lakiasiat• työsuhdeasiat• omistusjärjestelytJarmo Juntura, p. 0400 975 775

TILITOIMISTOT

KIRJANPITOTYÖ S. KUPILARovaniemi• työsuhdeasiat• tili- ja veroasiatSeija Kupila, p. 0405 148 767

MERI-LAPIN TILITOIMISTO OYKeminmaa• työsuhdeasiat• tili- ja veroasiatKimmo Keskitalo, p. 0400 981 272

TILIKONTROLLI KY Kemi• työsuhdeasiat• tili- ja veroasiatAulikki Roivainen, p. 0400 893 524

TILITOIMISTO POLOJÄRVI OYMuonio• omistusjärjestelytVeikko Polojärvi, p. 0400 557 323

ROVANIEMEN TILI- JA VEROTIETO Rovaniemi• tili- ja veroasiat• työsuhdeasiat• omistusjärjestelytVeijo Ollila, p. 0405 511 165

TORNION KONSULTTI & TILIPALVELUTornio• työsuhdeasiat• tili- ja veroasiatBirgitta Innanen, p. 010 3966 821


JULKISET HANKINNAT JA UUSI HANKINTALAKI - HYVÄT HANKINTAKÄYTÄNNÖTKoulutus- ja keskustelutilaisuus27.9. klo 09.00 – 12.00 Rovaniemi, Hotelli Pohjanhovi, Pohjanpuistikko 2

27.9. klo 15.00 – 18.00 Pyhätunturi,Luontokeskus Naava, Luontotie 1

28.9. klo 09.00 – 12.00 Tornio,Bothnian Business House, Pakkahuoneenkatu 1

28.9. klo 15.00 – 18.00 Kemi, Digipolis, Tietokatu 3

Ohjelma:• Tilaisuuden avaus, Yrittäjien paikallisyhdistyksen puheenjohtaja• Hyvän hankinnan reseptit uuden hankintalain mukaan Satu Grekin, kilpailuasioiden päällikkö, Suomen Yrittäjät• Hankintatoimen nykytila ja kehitysnäkymät. Kunnan hankinnoista vastaavan yksikön edustajat (2-4 puheenvuoroa per tilaisuus)• Keskustelua aiheesta• Kohderyhmät: Yrittäjät, kuntien hankintayksiköiden edustajat ja valtuutetut.

Ilmoittautumiset 22.9. mennessä tästä!

Tilaisuus on maksuton. Tervetuloa!


Kuntavaalit järjestetään ensi huhtikuus-sa. Puolueet keräävät jo ehdokkaita ehdokaslistoille.

- Kannattaa lähteä ehdolle ja olla val-miina vaikuttamaan, varatoimitusjohta-ja Anssi Kujala Suomen Yrittäjistä roh-kaisee yrittäjiä.

Mitä enemmän yrittäjiä on ehdol-la kaikissa puolueissa, sitä enemmän yrittäjiä voidaan valita kuntien valtuus-toihin. Myös lautakuntapaikat ovat tär-keitä. Lautakuntaan voi päästä, vaikkei valtuustoon asti yltäisikään.

Edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2012 yrittäjät menestyivät erinomai-sesti: heitä on yli 2000, viidennes kun-tien valtuutetuista.

Lapissa yrittäjien määrä valtuustois-sa vaihtelee.

- Paras tilanne on Utsjoella, jossa 15 valtuutetusta 7 on yrittäjiä ja yhdeksäs-sä muussakin kunnassa päästään val-takunnan keskiarvoon yrittäjien mää-

rässä valtuustoissa, Lapin Yrittäjien pu-heenjohtaja Markku Mäkitalo valottaa.

Uusi tilanne – lisää tilaa elinkeinopolitiikalleKujala huomauttaa, että kevään vaa-lit käydään aivan uudessa tilanteessa. Meneillään on massiivinen sosiaali- ja terveyspalvelu – ja maakuntauudistus, joka vaikuttaa kunnan rooliin: kun sote-palvelut siirtyvät kunnalta maakunnan vastuulle, kunnissa energiaa ja voima-varoja voi ja pitää suunnata yritysten toimintaedellytysten parantamiseen.

- Olen varma, että uudessa tilantees-sa valtuutettu voi vaikuttaa yritysten ti-lanteeseen paremmin kuin ennen. On tärkeää, että yrittäjyyden edistäminen nousee kunnan ykköstavoitteeksi, Ku-jala sanoo.

Kujala huomauttaa, että uusilta kun-tapäättäjiltä odotetaan monipuolista liiketoiminta- ja talousosaamista, jota juuri yrittäjillä on tarjota.

Kunnat ovat myös merkittäviä ta-varoiden ja palveluiden ostajia. Yrittä-jiä tarvitaan luottamushenkilöinä muis-tuttamaan kuntia siitä, kuinka tärkeitä pienhankinnat ovat paikallisille yrittä-jille ja koko alueen elinvoimaisuudelle.

Yrittäjiä tarvitaan valtuustoihinKunnan päätökset vaikuttavat usein suoraan yrityksen toimintaan. Siksi kunnan päätöksiä tekemään tarvitaan ihmisiä, jotka ymmärtävät yrittäjien ja yritysten tarpeet – yrittäjiä!

Kiinnostuitko? Näin pääset eteenpäin

Valitse puolueesi.Ota yhteyttä oman asuinkuntasi ko. puolueen kunnal-

lisjärjestöön. Yhteystiedot löydät helpoiten puolueiden nettisivuilta.

Muista, että kaikki puolueet haluavat hyviä ehdokkai-ta. Yhteydenottosi on tervetullut.

Jos mikään puolue ei tunnu omalta, perusta oma valitsijayhdistys.

Katso lisää yrittäjien kuntateemoista: www.yrittajat.fi /kunta

- Nyt on tilaisuus vaikuttaa siihen, että sote-uudistuksessa kunnilta vapautuvat voimavarat suunnataan elinvoiman edistämiseen ja elinkei-nopolitiikkaan, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.

- Elinvoimaisuuden edistäminen on monen Lapin kunnan elinehto, Lapin Yrittäjien puheenjohtaja Markku Mäkitalo toteaa.


Yrittäjä Taina Torvela, kaupunginval-tuutettu, teknisen lautakunnan jä-sen, vammaisneuvoston jäsen se-kä valtuustoryhmän varapj, Kokoo-muksen kunnallisjärjestön varapj. Rovaniemi

“Kunnan rooli ja tehtävät tulevat merkittävästi muuttumaan: elinvoi-mapalvelut nousevat keskiöön kai-kessa kehittämisessä ja päätöksen-teossa. Valtuustoihin tarvitaan entis-tä kiihkeämmin elinkeinoelämän edus-tajia. Kaupunki luo merkittävät puit-teet yrittämiselle. Päätöksentekoon pääsee vaikuttamaan kaikista parhai-ten menemällä itse mukaan keskeisiin päätöksentekoelimiin.”

Miksi kannattaa ryhtyä ehdokkaaksi?

Yrittäjä Jari Kelahaara, kunnanval-tuutettu ja teknisen lautakunnan jä-sen, Ranua

”Vaikka kunnissa aletaan koko-ajan paremmin ymmärtämään yritys-ten merkitys kunnan elinvoiman kan-nalta, tarvitaan valtuustoihin yrittäjiä tuomaan yrittäjänäkökulma ja huo-lehtimaan esimerkiksi yritysvaikutus-ten arvioinnin käytöstä. Kuntaken-tässä on tulossa merkittäviä muutok-sia ja siinä päätöksenteossa tarvitaan yrittäjänäkemystä”

Yrittäjä Ilpo Varonen, kunnanvaraval-tuutettu ja teknisen lautakunnan pj, Keminmaa

Muuten ei voi juuri vaikuttaa, koska kunta on se lähin viranomainen, jonka kanssa yrittäjä joutuu asioimaan. Kun-nan toimet vaikuttavat aina myös yrit-täjän arkeen ja kehitykseen. Kun roh-keasti uskaltautuu mukaan kunnan toi-mintaan, voi vaikuttaa myös yrittäjä-kentän arkeen.”

Aluetoimistot Kemissä ja RovaniemelläPuhelin 0400 898 [email protected] www.yrittajat.fi /lappi

Kemi Lapin Konesuunnittelu Oy, Lappituote E. Himanen, Karolan Korpomodifo, Ke-min Seudun Toimistopalvelu.

KittiläSalon Hius Levi.

RanuaVeken Kaluste Oy, Vision Studio.

Tervetuloa seuraavat uudet jäsenet:

Rovaniemi4D Optimi Isännöinti Oy, Rovaniemen Tähelliset LKV Oy, RoKi Hockey Oy, MentoRoi, Borelia Rakennus Oy, Ro-vaniemen KiinteistöFix Oy.

Tornio Kauneuspiste Primaveera Tmi Heidi Sadinmaa.

UUDET YRITYKSET


Kokemukset 90 –luvun alun laman vai-kutuksista yrityksiin, EU-integraatio, hankehässäkkä, kasvun vuodet, maa-palloistumisen eteneminen, 2010 lu-vun lopun fi nanssikriisi, tietotekniikan nopea kehitys ja sosiaalinen media ovat leimanneet työvuosista mielenkiintoi-sen jatkumon, jonka kokemussisältö on suurenmoinen. Kohdallani yli neljän-nesvuosisadan ajanjakso yrittäjäjärjes-tön palveluksessa päättyy kuluvan ke-sän jälkeen. Tekeminen jatkuu toisaal-la, vielä omaehtoisempana.

On ollut etuoikeutettua seurata ai-tiopaikalta suomalaisen, lappilaisen elinkeinoelämän ja yrittämisen ke-hittymistä, yrittäjien mielipiteitä siitä, miten yhteiskunta heidän toimintan-sa asemoi, ja yrittäjien uskoa tulevai-suuteen. Ajatus yrittäjyyden kantavas-ta voimasta hyvinvoinnin mahdollista-misessa on näinä vuosina todellakin kirkastunut timantiksi ja vahvistunut vahvistumistaan.

Jotta lappilainen yrittäjyys eläisi yhä elinvoimaisempana, on tärkeää, että koulujen yrittäjyyskasvatukseen, se-kä opettajien perustehtävän, eli lasten ja nuorten oma-aloitteisuuden vahvis-

ELÄMÄN TRENDIT - KUTSU LÄKSIÄISTILAISUUTEENI

tamisen, toteuttaminen olisi hyvin re-sursoitu ja ykkösasia. Valmiuksia uuden työelämän vastaanottamiseen kannat-taa hioa. Yrittäjyys uravaihtoehtona on hyvä, mutta yrittäjämäistä asennetta tarvitaan myös toisen palveluksessa.

Se valtava murros, mikä työelämäs-sä on viimeisen neljännesvuosisadan aikana tapahtunut ja jatkuu edelleen, on huomioitava myös kasvatuksessa ja koulutuksessa. Pienten yritysten ja yksinyrittäjien rooli työpaikkojen luo-jana ja työllistäjänä on ollut viime vuo-sina ja tulee olemaan vastakin kasvava. Se vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Työ muuttuu, myös pelisäännöt ja asen-teet muuttuvat.

Koulu tekee jo hyvää työtä myös yrit-täjyyden osalta, mutta aina on paranta-misen varaa. Asian tärkeyden johdosta haluan siivittää tätä sanomaa seuraa-valla tavalla: Toivon, että mahdollisena läksiäismuistona lahjoitatte sopivaksi katsomanne rahasumman Lapin Yrit-täjien tilille (löytyy tästä linkistä) http://bit.ly/2axzhaC, ja läksiäistilaisuuteen tulevat, tulkaa ”tyhjin käsin” ja avoimin mielin. Lahjoitettu rahasumma menee lappilaisen yrittäjyyskasvatuksen edis-

tämiseen ja yrittäjyyttä edistävien op-pilas-/opiskelijastipendien jakamiseen.

Rakennetaan näinkin lappilaista yrit-täjyysilmapiiriä ja yrittäjyysyhteiskuntaa!

Kiitän menneiden ja vaihderikkaiden vuosien työtovereita, Eijaa, Päiviä, An-nelia, Johannaa, Mirjaa, Minnaa, Kert-tua ja Pirkkaa ja muita lähellä työsken-

Lapin Yrittäjien eläkkeelle jäävän varatoimitusjohtajan Martti Kankaanrannan kanssa kuvassa vasemmalla Marita Räihä ja oikealla Heli Harju.


nelleitä lukuisia yrittäjäjärjestön luotta-mushenkilöitä ja sidosryhmien edusta-jia laajan Lapin alueelta.

Läksiäistilaisuus pidetään 7.9.2016, klo 18.15 Peräpohjolan opisto,

Joentalo, Kivirannantie 13

Ilmoittautuminen läksiäis-tilaisuuteen 2.9. mennessä tästä!

Martti Kankaanrantayli 25 vuotta Lapin yrittäjäjärjestöissä

Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan koordinaattori Päivi Koivupalo ja Lapin Yrittäjienvaratoimitusjohtaja Martti Kankaanran-ta keskustelevat ministeri Jari Lindströmin kanssa rajayhteistyön nykytilasta.

Tanssin taitajat parturi-kampaamoyrittäjä Eija Hytinkoski ja Martti Kankaan-ranta. Tanssii Tätien Kanssa –yhdistys tekee työtä lasten ja nuorten tanssilii-kunnan hyväksi.

16

I N F O T I S K I

Koonnut: Suomen Yrittäjät, Anna Lantee, viestintäsuunnittelija, p. 09 2292 2855, [email protected]

Yrittäjäinfo 4/2016

Googlen Export Trampoline vientiyritysten tueksi

Google, Suomen Yrittäjät, Team Finland ja Verkkoteolli-suus ovat julkaisseet Export Trampoline -palvelun. Pal-velun tavoitteena on saada Suomeen lisää vientiyrityk-siä, jotka ymmärtävät digiajan pelisäännöt.

Palvelun avulla yritykset voivat lähteä suunnittelemaan ja tekemään kauppaa kansainvälisillä digitaalisilla mark-kinoilla. Palveluun on koottu yritysten käyttöön tutkit-tua markkinatietoa, käytännön työkaluja ja esimerkkejä.

Export Trampoline on maksuton palvelu. Se kerää yh-teen Googlen työkaluja. Palvelusta löytyy sisältöä ja mark-kinatietoa yli 60 markkinasta sekä esimerkkejä menes-tyksekkäistä vientikampanjoista.

Lisätietoja: www.thinkwithgoogle.com/nordics/collection/export

Opas sähkömagneettisten kenttien piirissä työskentelyynValtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisek-si sähkömagneettisista kentistä aiheutuvilta vaaroil-ta tuli voimaan 1.7.2016. Sosiaali- ja terveysministe-riö on laatinut työnantajille oppaan asetuksen sovel-tamisesta ja sähkömagneettisten kenttien aiheutta-mien vaarojen hallinnasta työpaikoilla.

Sähkömagneettisia kenttiä syntyy aina, kun käy-tetään sähköä, mutta suurimmalla osalla työpaikois-ta kentät ovat hyvin pieniä. Joillakin työpaikoilla ne saattavat kuitenkin aiheuttaa vaaran. Opas käy tar-vittavia vaatimuksia läpi yleisellä tasolla, mikä riittää suurimmalle osalle työpaikoista.

Työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työs-tä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuh-teista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Jos haitta- ja vaaratekijöitä ei voi poistaa, on arvioitava niiden mer-kitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle eli tehtävä vaarojen arviointi.

Oppaan avulla haitta- ja vaaratekijöitä voidaan tun-nistaa ja niiden haittoja vähentää.

http://urn.fi /URN:ISBN:978-952-00-3814-4

KIILA-kuntoutusta voi hakea työpaikalle ympäri vuoden

Kela on avannut uuden sähköisen asiointipalvelun työnantajille. Sen kautta työpaikalle voidaan hakea ammatillisia KIILA-kuntoutuskursseja ympäri vuo-den. Palvelu antaa päätöksen heti.

Koska KIILA-kuntoutuskurssien hakuaika on jat-kuva, kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen päästään pian sen jälkeen, kun työpaikalla on todet-tu kuntoutuskurssin tarve. KIILA-kuntoutusta voi ha-kea myös yksittäiselle työntekijälle, jolloin yksittäi-sistä kuntoutujista muodostetaan kurssi.

Kuntoutukseen tuo joustoa sekin, että KIILA-kun-toutuksen voi osittain toteuttaa avomuotoisena, osa-päiväisesti osana työpäivää ja tietyiltä osin myös etä-kuntoutuksena videoyhteyden kautta.

KIILA-kuntoutuksen tavoitteena on parantaa yk-silön työ- ja toimintakykyä. Lisäksi tavoitteena on kehittää työpaikan työ- ja toimintaympäristöä tu-kemaan työntekijöiden jaksamista ja pysymistä työelämässä.

KIILA-kuntoutuskurssit voivat alkaa toukokuusta 2016 lähtien, jolloin ne korvaavat Tyk-kuntoutuksen.

Lisätietoja: www.kela.fi /kiila-kuntoutuskurssit

Myös yritys tai yhteisö voi tilata todistuksen ulosottorekisteristä

Ulosottolaki on uudistunut. Jatkos-sa okeushenkilö, eli yritys tai yhteisö, voi tilata ulosottorekisteristä todis-tuksen henkilön ulosottoasioista. Ai-emmin tämä on ollut mahdollista vain yksityishenkilölle.

Uudistus parantaa yritysten ja yhtei-söjen mahdollisuutta selvittää henkilöi-den luottokelpoisuutta ja luotettavuut-ta ulosottohistoriatietojen perusteella. Esimerkiksi vuokranantaja saa tiedon, onko vuokralainen aiemmin häädetty hallitsemistaan tiloista.

Ulosottotodistuksen voi tilata säh-köisesti oikeushallinnon sähköises-sä asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi .

PIXHILL

Nuoret yrittäjät luovat uutta ja pitävät Suomen pyörät pyörimässä.

Yrittäjä on tottunut pärjäämään omillaan. Mutta kyllä jokainen joskus

tukea ja verkostoja tarvitsee. Nuori yrittäjä tai yrittäjäksi aikova opiskelija

liity osoitteessa yrittajat.fi/liity

MITÄ SIITÄKIN TULISI, JOSEI OLISI YHTÄÄN YRITYSTÄ?


Työterveyshuollon korvausten ehtona työpaikkaselvitys

Kela korvaa työnantajalle työterveyshuollon kustannuksia tilikaudelta 2016 vain jos työpaikalla on tehty työterveys-huollon perusselvitys eli työpaikkaselvitys.

Työpaikkaselvityksiä tekevät työter-veyshuollon ammattihenkilöt ja asian-tuntijat. Työnantajan tehtävänä on huo-lehtia siitä, että työterveyshuollon pe-russelvitys on tehty viimeistään vuoden 2016 aikana. Yrittäjille työterveyshuol-losta aiheutuneet kustannukset korva-taan vuoden 2017 alusta lukien vain, jos työpaikkaselvitys on tehty.

Kela hylkää työterveyshuollon kor-vaushakemukset, kunnes työpaikka-selvitys on tehty. Suunnattu työpaik-kaselvitys ei yksinään riitä.

Työpaikkaselvitys-raportti talteenTyönantajien ja yrittäjien on huoleh-dittava siitä, että työpaikkaselvitykset toteutetaan työterveyshuoltolainsää-dännön edellyttämällä tavalla ja että jokaisesta työpaikkaselvityksestä laa-ditaan kirjallinen asiakirja, joka pide-tään tallessa.

Työnantajien ja yrittäjien työterveys-huollon korvaushakemusten käsitte-lyn yhteydessä Kela voi pyytää nähtä-väksi työpaikkaselvitysraportin. Mo-nitoimipaikkaiselta työnantajalta voi-daan pyytää aikataulutettu suunnitel-ma perusselvitysten toteuttamisesta eri toimipaikoissa.

Kela voi myös pyytää työpaikkaselvi-tysraportin nähtäväksi, kun korvauskä-sittelyssä selvitetään, perustuuko toi-minta työterveyshuollon ammattihen-kilön tekemään tarvearviointiin.

Työterveyshuollon on tunnettava työpaikkaTyöterveyshuollon toiminta perustuu työterveyshuollon perusselvitykseen, jonka on oltava ajantasainen. Sen pe-rusteella tehdään myös työterveys-huollon toimintasuunnitelma. Työn-antaja vastaa työntekijöidensä turval-lisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä

tehtävässä tarvitaan yhteistyötä työn-tekijöiden ja työterveyshuollon kanssa.

Työpaikkaselvityksessä arvioidaan työstä, työympäristöstä ja työyhteisös-tä aiheutuvia terveysvaaroja, haitto-ja, kuormitustekijöitä sekä voimavaro-ja. Arviointi keskittyy erityisesti siihen, mikä merkitys näillä tekijöillä on terve-ydelle ja työkyvylle.

Työterveyshuollon ammattihenkilöt käyvät työpaikalla tekemässä perussel-vityksen ja laativat selvityksestä kirjalli-sen raportin. He kirjaavat raporttiin ar-vion työn vaikutuksista työntekijän ter-veyteen ja työkykyyn. Lisäksi raporttiin merkitään toimenpide-ehdotukset työ-olosuhteiden kehittämiseksi.

Lisätietoja: www.kela.fi /tyonantajat

PIXHILL

18

Yrittäjäinfo 4/2016 19

Kiinteistöjen panttikirjatsähköisiksi Kesäkuussa hyväksytyn lakimuutok-sen myötä siirrytään paperilla tehtä-västä kiinteistöjen panttausmenette-lystä sähköisiin panttikirjoihin. Laki-muutos tulee voimaan 1.6.2017. Lain tultua voimaan paperisia panttikirjoja ei enää myönnetä, ja uudet panttikirjat annetaan sähköisinä.

Lainmuutoksen myötä kiinteistö-panttioikeus perustetaan jatkossa vah-vistamalla kiinteistöön tai muuhun kiin-nityksen kohteeseen kiinnitys ja luo-vuttamalla kiinnitystä koskeva säh-köinen panttikirja velkojalle saamisen vakuudeksi.

Sähköinen panttikirja tarkoittaa lain-huuto- ja kiinnitysrekisteriin tehtyä panttikirjan sähköistä muotoa osoit-tavaa merkintää sekä rekisteriin kirjat-tua tietoa sähköisen panttikirjan saa-jasta. Sähköinen panttikirja on ollut ny-kyisessä järjestelmässä vaihtoehtoinen muoto paperisen panttikirjan ohella. Vuoden 2019 lopussa päättyvän siir-tymäajan jälkeen sähköinen panttikir-ja on ainoa vaihtoehto.

Muutos ei edellytä välittömiä toimenpiteitäMuutos ei vaikuta jo perustettujen

panttioikeuksien tehokkuuteen. Pape-risia panttikirjoja myönnetään 1.6.2017 saakka. Lisäksi vuoden 2019 loppuun saakka panttioikeuden voi perustaa luovuttamalla vanhan lain nojalla an-netun paperisen panttikirjan. Vuoden 2019 lopussa päättyvän siirtymäkau-den jälkeen vanhaa paperista pantti-kirjaa ei enää voida käyttää panttioike-uden perustamiseen ennen kuin pant-tikirja muunnetaan sähköiseksi. Pantti-kirjan muuttamista sähköiseksi voi ha-kea Maanmittauslaitoksen palvelusta.

Kiinteistönomistajan, jolla on pape-risia panttikirjoja luoton vakuutena esi-merkiksi pankissa, ei tarvitse ryhtyä vä-littömiin toimenpiteisiin lainmuutoksen takia. Vanhoja paperisia panttikirjoja voi käyttää panttioikeuden perustamiseen vuoden 2019 loppuun saakka. Muutos ei vaikuta jo perustettujen panttioike-uksien tehokkuuteen.

Vuoden 2020 alusta lukien panttikir-ja tulee muuttaa sähköiseksi, mikäli sitä haluaa käyttää luoton vakuutena. Par-haillaan on kuitenkin aloitettu valmis-telu pankkien hallussa olevien paperis-ten panttikirjojen massamuuttamisek-si sähköiseen muotoon. Jos panttikir-ja on pankin hallussa, on suositeltavaa odottaa tämän hankkeen etenemistä.

Lisätietoja:

Laki maakaaren muuttamises-ta (418/2016) www.fi nlex.fi /fi /laki/alkup/2016/20160418

Oikeusministeriön tiedote lainmuu-toksesta: http://valtioneuvosto.fi /ar-tikkeli/-/asset_publisher/panttikirjat-vain-sahkoisina-kesakuusta-2017-al-kaen

Vuoden 2020 alusta lukien panttikirja tulee muuttaa sähköiseksi, jos sitä haluaa käyttää luoton vakuutena.

JÄSENYRITTÄJÄ

Maksuton neuvontapalvelu auttaa arkisin kello 9 –16 numerossa 09 229 221.

MUISTA HYÖDYNTÄÄ JÄSENETUJASI!


Työntekijöiden lähettämistä koskeva laki voimaanTyöntekijöiden lähettämistä koskeva uusi laki tuli voimaan 18.6.2016. Lailla pantiin täytäntöön lähetettyjen työn-tekijöiden ns. täytäntöönpanodirektii-vi ja korvattiin vanha laki lähetetyistä työntekijöistä.

Lakia sovelletaan silloin, kun ulko-mainen työnantaja lähettää työnteki-jöitään työskentelemään tilapäisesti Suomeen rajat ylittävän palvelusopi-muksen perusteella. Palvelussa voi olla kysymys alihankinnasta, yritysryhmän sisäisestä siirrosta tai vuokratyöstä. Ra-jat ylittävien palvelujen tarjoamisen va-paus on yksi EU:n perusvapauksista.

Sovellettavat työehdot ennallaanUudessa laissa ei muutettu lähetetyn työntekijän työehtoja koskevia säännök-siä. Lähetetylle työntekijälle on makset-tava vähintään suomalaisen yleissitovan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Lähetettyyn työntekijään sovellettavat Suomen työlainsäädännön säännökset on määritelty yksityiskohtaisesti laissa.

Lähetettyjä työntekijöitä koskevan sääntelyn tarkoituksena on turvata yri-

tyksille tasapuoliset kilpailun edelly-tykset ja lähetetyille työntekijöille oi-keudenmukaiset työehdot. Uuden lain taustalla olevan täytäntöönpanodirek-tiivin tarkoituksena on varmistaa, että nämä tavoitteet toteutuvat.

Lain merkittävimmät uudistukset koskevat viranomaisvalvonnan tehos-tumista sekä rajat ylittävää seuraamus-ten täytäntöönpanoa. Uudessa lais-sa säädetään myös entistä selkeäm-min tilaajan ja ulkomaisen alihankki-jan velvollisuuksista.

Työtekijöiden lähettämisestä ilmoitettava viranomaisilleTyöntekijöitä lähettävällä ulkomaa-laisella yrityksellä on oltava Suomes-sa edustaja. Lähettävän yrityksen on myös huolehdittava työaika-asiakirjois-ta sekä vuosilomakirjanpidosta. Lisäksi lähettävän yrityksen on pidettävä kirjal-lisesti Suomessa saatavilla tietoja lähe-tetyistä työntekijöistä. Nämä velvoitteet sisältyivät jo vanhaan lakiin. Velvoittei-siin sisältyy myös kynnysaikoja, minkä vuoksi ne eivät välttämättä sovellu kaik-kein lyhyimpiin lähettämistilanteisiin.

Uutena velvollisuutena lähettävän yrityksen on tehtävä ennakkoilmoitus työntekijöiden lähettämisestä Suomen työsuojeluviranomaiselle. Ennakkoil-moitus on mahdollista tehdä sähköi-sesti, ja sen tavoitteena on valvonnan kohdentaminen.

Ennakkoilmoitusta koskeva sään-nös tulee voimaan muuta lakia myö-hemmin, kun viranomaisten tarvitta-vat tietojärjestelmät ovat valmistuneet.

Tilaajalla huolehtimis-velvollisuusUlkomailta palveluita hankkivan tilaajan velvollisuutena on huolehtia, että lähet-tävä yritys tekee laissa tarkoitetun en-nakkoilmoituksen työntekijöiden lähet-tämisestä. Tämä velvollisuus voidaan helpoimmin täyttää ottamalla asias-ta lauseke tilaajan ja lähettävän yrityk-sen väliseen sopimukseen. Vastaavasti tilaajan on huolehdittava, että lähettä-vällä yrityksellä on Suomessa lain mu-kainen edustaja. Tämä velvoite sisältyi jo vanhaan lakiin.

Huolehtimisvelvollisuuteen liit-tyy velvollisuus auttaa työsuojeluvi-ranomaista tavoittamaan lähettävän yrityksen edustaja, jos viranomainen ei tavoita edustajaa. Tilaajan on työ-suojeluviranomaisen pyynnöstä pyy-dettävä lähettävältä yritykseltä tie-to siitä, missä ja miten edustaja voi-daan tavoittaa, ja annettava tämä tie-to työsuojeluviranomaiselle.

Tilaajan on huolehdittava, että lähettävä yritys tekee ennakkoilmoituksen Suomen työsuojeluviranomaiselle.

Suomen Yrittäjät, Albert Mäkela, lainopillinen asiamies p. 09 2292 2929, [email protected]

21 Yrittäjäinfo 4/2016 21 21

Rakennusalalle uusia säännöksiä

Rakennusalalla rakennuttajalle ja pää-urakoitsijalle asetetaan uudessa laissa erityinen menettelyvelvoite, joka perus-tuu keskeisiltä osin rakennusalan työ-ehtosopimuksen sisältämään malliin.

Jos lähetetty työntekijä ilmoittaa ra-kennuttajalle tai pääurakoitsijalle, ettei hänelle ole maksettu lain mukaista vä-himmäispalkkaa, rakennuttajan tai pää-urakoitsijan on välittömästi pyydettävä lähettävältä yritykseltä selvitys makse-tusta palkasta. Rakennuttajan tai pää-urakoitsijan ei kuitenkaan tarvitse tut-kia, onko työntekijälle maksettu hänelle kuuluva palkka. Pelkkä selvityksen pyy-täminen riittää.

Saatu selvitys ja selvityspyyntö on toimitettava työntekijälle ja tämän pyynnöstä myös työsuojeluviranomai-selle. Asiakirjoja on säilytettävä kaksi vuotta työnteon päättymisestä.

Seuraamuksena laiminlyöntimaksuSeuraamukset lain rikkomisesta uu-distettiin kokonaan. Aiemman lain mu-kainen rikosvastuu korvattiin hallinnol-lisella laiminlyöntimaksulla, joka voi-daan määrätä lain tiettyjen säännös-ten rikkomisesta.

Laiminlyöntimaksu voidaan määrätä Suomalaiselle tilaajalle, jos tilaaja ei ole auttanut työsuojeluviranomaista tavoit-tamaan lähettävän yrityksen edustajaa. Jos tilaaja ei tavoita lähettävää yritystä, välttääkseen laiminlyöntimaksun tilaa-jan on esitettävä työsuojeluviranomai-selle selvitystä siitä, miten se on pyrki-nyt tavoittamaan lähettävää yritystä.

Laiminlyöntimaksu voidaan määrätä tilaajalle myös, jos rakennusalalla pää-urakoitsija tai rakennuttaja ei ole pyy-tänyt lähettävältä yritykseltä selvitys-tä lähetetylle työntekijälle maksetus-ta palkasta.

Laiminlyöntimaksun suuruuteen vai-kuttaa laiminlyönnin laatu, laajuus ja toistuvuus. Maksun suuruus on 1000–10 000 euroa. Se voidaan jättää mää-räämättä tai määrätä vähimmäis-määrää pienempänä, jos se on koh-tuullista ja laiminlyöntiä voidaan pitää vähäisenä.

Laiminlyöntimaksun määrää työ-suojeluviranomainen ja siitä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Laiminlyöntimaksua koskeva menettely on samankaltainen tilaajavastuulain mukaisen laiminlyön-timaksun kanssa.

Lähettävälle yritykselle määrät-ty laiminlyöntimaksu voidaan uuden lain myötä periä entistä tehokkaammin myös lähettävän yrityksen sijoittautu-misvaltiossa. Rajat ylittävä täytäntöön-pano parantanee suomalaisten yritys-ten mahdollisuuksia kotimarkkinoilla kilpailtaessa.

Muista myös tilaajavastuulakiTilaajavastuulakia sovelletaan usein työntekijöiden lähettämisen yhtey-dessä. Tilaajavastuulakia sovelletaan, jos yritys käyttää vuokratyövoimaa tai ostaa toimintaansa liittyviä palveluita alihankintana.

Tilaajavastuulain ja työntekijöiden lä-hettämisestä annetun lain soveltamis-aloissa on kuitenkin eroja. Työntekijöi-den lähettämistä koskevan lain sään-nökset voivat tulla sovellettaviksi, vaik-ka tilaajavastuulaki ei soveltuisi.

Ulkomailta palveluja ostavan yrityk-sen on aina tarkistettava jo ennen so-pimuksen tekemistä, kuuluuko palve-lun ostoa koskeva sopimus tilaajavas-tuulain soveltamisalaan. Rakennusalal-la tilaajavastuulain soveltamisala ja ti-laajan selvitysvelvoitteiden sisältö on muita aloja laajempi.

Tilaajavastuulaista on kerrottu tarkemmin Yrittäjäinfossa 3/2015.

Fakta

Näin tilaat palveluita ulkomailta• Tee sopimus ulkomaisen pal-

veluntarjoajan kanssa aina kirjallisesti. Ota sopimukseen maininta, jonka mukaan lä-hettävän yrityksen on tehtävä ennakkoilmoitus ja asetettava edustaja Suomeen.

• Jos työsuojeluviranomainen pyytää tietoa lähettävän yri-tyksen edustajasta, ota välit-tömästi yhteyttä lähettävään yritykseen ja pyydä tieto sii-tä, miten edustaja voidaan ta-voittaa. Toimita tieto työsuo-jeluviranomaiselle. Jos et saa tietoa tai tavoita lähettävää yri-tystä, ilmoita työsuojeluviran-omaiselle, miten olet yrittänyt tavoittaa lähettävää yritystä.

• Rakennusalalla toimiva ra-kennuttaja tai pääurakoitsija: jos lähetetty työntekijä tekee ilmoituksen siitä, ettei hänel-le ole maksettu lain mukais-ta vähimmäispalkkaa, pyydä välittömästi lähettävältä yri-tykseltä selvitys työntekijälle maksetusta palkasta. Toimita saatu selvitys ja selvityspyyn-tö lähetetylle työntekijälle ja hänen niin pyytäessään myös työsuojeluviranomaiselle. Jos lähettävä yritys ei toimita tie-toa, ilmoita tämä tieto selvityk-senä lähetetylle työntekijälle.

• Lähetetty työntekijä voi teh-dä ilmoituksen rakennuttajal-le tai pääurakoitsijalle suulli-sesti. Selvityspyynnöt ja selvi-tykset on syytä toimittaa aina kirjallisesti.

• Muista myös tilaajavastuulain velvoitteet jo ennen sopimuk-sen tekemistä.

• Työntekijöiden lähettämisestä on kyse, kun työntekijä lähetetään työskentelemään toiseen EU-maahan palvelujen tarjontaa kos-kevan sopimuksen perusteella.

• Palveluntarjontaa koskevia sopi-muksia ovat alihankintasopimuk-set tietystä työsuorituksesta, ra-jat ylittävä työvoiman vuokraus

sekä yritysryhmän sisäiset siirrot, joissa työntekijä lähetetään työhön samaan yritysryhmään kuuluvaan toimipaikkaan tai yritykseen toiseen EU-maahan.

• Lähetettyyn työntekijään on sovellet-tava tiettyjä kohdemaan työehtoja sil-tä osin kuin ne ovat edullisempia kuin lähtömaan työehdot. Suomeen lähe-

tetylle työntekijälle on maksetta-va vähintään suomalaisen työeh-tosopimuksen mukaista palkkaa.

• Uudella lailla tehostetaan lähe-tettyjen työntekijöiden valvon-taa. Suomalaisille lähetettyjä työntekijöitä käyttäville yrityksil-le laki ei tuo merkittävästi uusia velvoitteita.


Tietosuoja-asetus tuo yrityksille uusia velvoitteita Euroopan unioni hyväksyi huhtikuus-sa lopullisesti EU:n yleisen tietosuo-ja-asetuksen. Asetus tulee voimaan 25.5.2018. Tietosuoja-asetus muut-taa merkittävällä tavalla nykyistä hen-kilötietojen käsittelyn sääntelyä.

Asetuksen myötä yrityksille tulee uu-sia velvoitteita, jotka tulee ottaa huomi-oon esimerkiksi asiakkaiden, yhteistyö-kumppaneiden tai työntekijöiden hen-kilötietojen keräämisessä, käsittelyssä ja säilyttämisessä. Asetus myös mah-dollistaa uudenlaisia tapoja hyödyntää henkilötietoja.

Yritysten tulee varautua riskeihinAsetuksen myötä koko unionin alueel-la sovelletaan pääsääntöisesti yhtenäi-siä sääntöjä. Uudessa sääntelyssä ko-rostuu erityisesti ns. riskiperusteinen lähestymistapa. Yritysten tulee itse ai-empaa laajemmin varautua henkilö-

tietojen käsittelyyn liittyviin riskeihin. Asetus myös parantaa rekisteröity-

jen oikeuksia esimerkiksi vaatia tieto-jensa poistamista. Lisäksi asetus tuo muutoksia mm. henkilötietojen käsit-telyn ulkoistuksiin, lasten henkilötieto-jen rekisteröimiseen ja velvollisuuteen ilmoittaa tieturvaloukkauksista.

Yritysten on hyvä tiedostaa, että uu-si sääntely asettaa todella huomatta-vat taloudelliset sanktiot säännösten rikkomiselle.

Voimaan parin vuoden kuluttuaAsetus on suoraan sovellettavaa oi-

keutta ja kumoaa Suomen nykyisen henkilötietolain. Lisäksi useita muita lakeja pitää muuttaa. Tietosuoja-ase-tuksen edellyttämä kansallisen lain-säädännön muuttamiseen liittyvä val-mistelutyö on vasta aluillaan. Asetus koskee lähes kaikkia henkilötietoja kä-sitteleviä tahoja, kuten julkishallintoa, yrityksiä ja yhdistyksiä.

Asetuksen soveltaminen alkaa vas-ta noin kahden vuoden kuluttua, mut-ta valmistautuminen kannattaa aloit-taa mahdollisimman pian. Suomen Yrit-täjät pitää jäsenyrittäjät ajan tasalla uudistuksesta.

Uusi sääntely asettaa huomattavat taloudelliset sanktiot säännösten rikkomiselle.

Suomen Yrittäjät, Ville Kukkonen, lainopillinen asiamies p. 09 2292 2929, [email protected]

PIXHILL

KYSYMYS

Työntekijäni on hakenut opintovapaata. Tuleeko minun myöntää opintovapaa? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia minulla on työnantajana?

VASTAUS

Lakineuvoja vastaa

Suomen Yrittäjät, Kaisa Salo, lakineuvoja, p. 09 229 221, [email protected]

Opintovapaalain mukaan opintovapaa-oikeus on työntekijällä, jonka päätoimi-nen työsuhde samaan työantajaan on yhdessä tai useammassa jaksossa kes-tänyt vähintään vuoden. Opintovapaata on tällöin oikeus saada tietyin rajoituk-sin viiden vuoden aikana enintään kak-si vuotta. Työntekijällä, jonka työsuhde on kestänyt vähintään kolme kuukaut-ta, on oikeus enintään viisi päivää kes-tävään opintovapaaseen.

Enemmän kuin viisi päivää kestävää opintovapaata tulee hakea kirjallisesti työnantajalta vähintään 45 päivää en-nen opintojen alkamista. Mikäli opinto-vapaata haetaan enintään viideksi päi-väksi, on hakemus tehtävä työantajal-le suullisesti tai kirjallisesti vähintään 15 päivää ennen suunniteltujen opin-tojen alkamista, ellei osapuolten kes-ken toisin sovita.

Yli viisi päivää kestävän opiskelun osalta työnantajan tulee ilmoittaa rat-kaisustaan työntekijälle kirjallisesti vä-hintään 15 päivää ennen opintojen al-kamista. Enintään viisi päivää kestävän opiskelun osalta määräaika on seitse-män päivää.

Opintovapaan antaminenOpintovapaa myönnetään pääsäännön mukaan yhdenjaksoisena vapaana an-tamalla joko yksi tai yhdenjaksoisesti useampia kokonaisia päiviä. Opintova-paa-asetuksessa säädetään, että opin-tovapaa voidaan myöntää myös siten, että se koostuu useammista opiske-lujaksoista tai -päivistä tai antamalla osia työpäivästä vapaaksi. Oikeuskäy-tännössä on katsottu, ettei työnanta-jalla ole varsinaista velvollisuutta antaa opintovapaata useammassa jaksossa,

vaan pääsäännön mukaan opintovapaa myönnetään yhdenjaksoisena.

Opintovapaan siirtäminenTyönantaja ei voi kieltää opintovapaa-ta jos työntekijä on siihen oikeutettu. Opintovapaata voidaan kuitenkin siir-tää, jos sen järjestäminen aiheuttaa tuntuvaa haittaa työnantajan toiminnal-le. Työnantaja voi siirtää opintovapaa-ta kerralla enintään kuusi kuukautta, tai jos kyseessä oleva koulutustilanne toistuu tätä harvemmin, opintovapaa-ta voidaan siirtää enintään seuraavaan koulutustilaisuuteen.

Jos työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään viisi työnteki-jää, työnantaja voi siirtää opintovapaa-ta enintään kaksi kertaa peräkkäin. Jos työnantajan palveluksessa on vähem-män kuin viisi työntekijää, ei siirto-oi-keutta ole rajoitettu samalla tavalla.

Siirto-oikeus edellyttää tuntuvaa haittaa työnantajan toiminnalle. Tun-tuvan haitan arviointi ei ole aivan yksi-selitteistä, vaan esimerkiksi työnanta-jayrityksen koolla, toiminnan luonteel-la ja työntekijän asemalla voi olla asias-sa merkitystä. Myös opintovapaan an-tamistavalla voi olla vaikutusta siirto-oi-keuteen, jos työntekijä esimerkiksi ha-kee opintovapaata useissa lyhyissä jak-soissa, ja töiden järjestelyt vaikeutuisi-vat huomattavasti.

Työnantajalla on kuitenkin velvolli-suus myötävaikuttaa siihen, että työn-tekijät voivat jäädä opintovapaalle, joten normaalit sijaisjärjestelyt eivät yleen-sä aiheuta tuntuvaa haittaa opintova-paan siirtämiseen oikeuttavalla tavalla.

Työntekijän oikeudet opintovapaalla

Opintovapaalla ei ole palkanmaksuvel-vollisuutta, joten luontoisetujakaan ei tarvitse antaa työntekijälle. Henkilökun-taetuuksien osalta oleellista on yrityk-sen käytäntö, sillä työnantaja voi raja-ta palkattomalla opintovapaalla olevat työntekijät esimerkiksi työterveyshuol-lon ulkopuolelle. Tällöin on syytä kiinnit-tää erityistä huomiota työntekijöiden yhdenmukaiseen kohteluun.

Opintovapaa-aika lasketaan mukaan työsuhteen kestoaikaan, joten työsuh-teen pituuden perusteella määräytyviin työsuhteen etuihin tai esimerkiksi irti-sanomisaikoihin opintovapaalla ei ole merkitystä. Työntekijä ansaitsee myös vuosilomaa 30 työpäivää lomanmää-räytymisvuodessa sillä edellytyksel-lä, että on palannut välittömästi opin-tovapaan päättymisen jälkeen työhön.

Työntekijällä on oikeus keskeyttää opintovapaa ja palata työhön, jos va-paa on myönnetty pidemmäksi kuin 50 työpäivän ajaksi. Työntekijän tulee il-moittaa asiasta työnantajalle vähintään neljä viikkoa ennen työhön paluutaan. Mikäli työnantaja on palkannut sijaisen opintovapaan ajaksi, eikä tämän työ-sopimusta voida työehtosopimuksen tai lain mukaan päättää, ei työantajalla ole velvollisuutta ottaa opintovapaan-sa keskeyttävää työntekijää työhön ai-emmin. Opintovapaan sijaisuus on pe-ruste määräaikaiselle työsopimukselle.


24 Yrittäjäinfo 4/2016

Fi-verkkotunnusten rekisteröinti muuttuu

Tietoyhteiskuntakaaren 5.9.2016 voi-maantulevan muutoksen myötä fi-verkkotunnusten rekisteröinti ja hal-linnointi muuttuu. Jatkossa fi-verk-kotunnuksen ja kaikki siihen liitty-vät palvelut voi hankkia ainoastaan verkkotunnusvälittäjältä.

Nykyisessä 2.9.2016 saakka käytös-sä olevassa mallissa fi -verkkotunnuk-sen rekisteröinnin ja muut verkkotun-nuksen hallinnointiin liittyvät toimen-piteet on voinut hoitaa joko verkkotun-nusvälittäjän kautta tai suoraan Viestin-täviraston kanssa.

Asiointi verkkotunnus-välittäjän kauttaUudistuksen myötä Viestintävirasto ei enää viranomaisena palvele verk-kotunnusten käyttäjiä suoraan, vaan asioinnista Viestintäviraston ja verk-kotunnuksen käyttäjän välillä huoleh-

tii verkkotunnusvälittäjä. Tämä tarkoit-taa sitä, että muutoksen jälkeen aino-astaan verkkotunnusvälittäjä voi hakea fi -verkkotunnuksia.

Lisäksi verkkotunnuksiin ei voi enää itse tehdä muutoksia Viestintäviras-ton fi -verkkotunnuspalvelussa. Välittä-jä hoitaa kaikki muutokset, kuten verk-kotunnuksen uusimisen, irtisanomisen ja tietojen päivittämisen.

Ei vaikuta verkkotunnusten voimassaoloaikaanViestintäviraston mukaan verkkotun-nukset pysyvät voimassa normaalisti myös 2.9. jälkeen, myönnetyn voimas-saoloajan loppuun.

Vasta kun verkkotunnus halutaan uusia tai siihen halutaan tehdä muita muutoksia, tarvitaan verkkotunnusvä-littäjää. Rekisteröinnin uusiminen ilman välittäjän apua on kuitenkin mahdollis-ta vielä 2.9.2016 saakka.

Varmista välityspalvelun sisältö ja kilpailuta tarvittaessaVerkkotunnusvälittäjänä toimii mones-sa tapauksessa sama palveluntarjoaja, joka hoitaa esimerkiksi yrittäjän kotisi-vuja tai sähköpostipalveluita. Palvelu on kaupallista, joten myös hinnoittelu voi vaihdella eri palveluntarjoajien välillä.

Verkkotunnusvälittäjä kannattaa kil-pailuttaa. Kilpailutuksen yhteydessä on hyvä varmistaa, mitkä kaikki pal-velut kuuluvat välittäjän tarjoamaan sopimuspakettiin (pelkkä rekisteröinti vai myös esimerkiksi muutospalvelut).

Kaikkien verkkotunnusvälittäjien on ilmoittauduttava Viestintäviraston re-

kisteriin. Voit tarkistaa, toimiiko nykyi-nen palveluntarjoajasi verkkotunnus-välittäjänä tai etsiä sopivaa palvelun-tarjoajaa Viestintäviraston rekisteris-tä osoitteesta https://domain.fi /s/FI/IspSearch.

Viestintävirasto perii jokaisesta verk-kotunnusrekisteröinnistä ja -uusimises-ta verkkotunnusmaksun, joka on kai-kille välittäjille sama. Viestintäviraston mukaan näiden maksujen hinta ei nou-se nykyisestä.

Rajoituksia poistetaanLainmuutos tuo myös joukon muita uudistuksia. Esimerkiksi nykyiset fi -verkkotunnusten saamiseen liittyvät kotipaikka- ja ikärajoitukset poistuvat. Myös etu- ja sukunimen yhdistelmäs-tä muodostuvia verkkotunnuksia kos-kevat rajoitukset poistuvat. Jos oman etu-sukunimiyhdistelmän haluaa ot-taa käyttöönsä, se kannattaa rekisteröi-dä jo ennen muutoksen voimaantuloa.

Lisäksi nykyisen lainsäädännön mu-kaan tietyt verkkotunnukset ovat olleet kiellettyjä. Tämä sääntely poistuu, ja tällä hetkellä kielletyt verkkotunnukset vapautuvat rekisteröitäviksi 7.9.2016 klo 10.00.

Lisätietoja:Viestintäviraston FI UUDISTUU 2016 -tietosivusto: https://domain.fi /info/index/fi _uudistuu.html

Tietoyhteiskuntakaari: 917/2014Kysymyksiä ja vastauksia fi -verkko-tunnusten uudistuksista: https://domain.fi /info/index/fi _uudistuu/ukk2016.html

Uudistuksen aikataulu• 2.9.2016 klo 16.15 Nykyi-

nen verkkotunnusjärjes-telmä ja kaikki käyttäjätilit suljetaan.

• 5.9.2016 klo 10.00 Uu-si verkkotunnuspalvelu avataan ilmoittautuneille välittäjille.

• 7.9.2016 klo 10.00 Verk-kotunnuslain perusteella kielletyt verkkotunnukset vapautetaan.


Vuosilomalaki 26.10. klo 14.30–16.00• vuosiloman määräytyminen ja antaminen,

lomapalkan laskenta jne.• Kouluttaja: lainopillinen asiamies

Atte Rytkönen, Suomen Yrittäjät• Maksuton jäsenyrityksille, www.yrittajat.fi/palkka3• Ilmoittautuminen viimeistään 24.10.

Veroperusteet ja ennakkoperintä 2017 18.1. klo 9.00–11.30• oma-aloitteisten verojen muutokset 2017,

ennakkoperintä 2017 jne.• Kouluttaja: ylitarkastaja Sari Wulff, Verohallinto• Jäsenhinta 84 € (+ alv), www.yrittajat.fi/palkka4• Ilmoittautuminen viimeistään 16.1.

Koulutus omalla koneellasiTallenteen avulla voit kerrata ja

harjoitella tai toteuttaa yrityskohtaisen ratkaisusi!

Webinaari tulee luoksesi!

www.yrittajat.fi/koulutus p. 09 2292 2973

Pk-yrityksen arvonmääritys14.10. klo 9.30–10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/arvo

Hakukoneoptimointi28.10. klo 9.30–10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/optimointi

Asiakasrekisteri Excelillä3.11. klo 9.30–10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/excel

Pk-yrityksen talouden analysointi11.11. klo 9.30–10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/analysointi

Pilvipalvelu – arjen apuri23.11. klo 14.00–15.30 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/pilvi

Kirjanpitolaki uudistui25.11. klo 10.00–11.15 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/kirjanpito

Ota yritysblogista tehot irti2.12. klo 9.30–10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/blogi

Myy Facebookissa19.8. klo 9.30–10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/fb

Hankintalaki uudistuu24.8. klo 14.00–16.00 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/hankintalaki

Kriisiviestintä — kun lanta on lentänyt propelliin26.8. klo 9.30–10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/kriisi

Tuloslaskelman ja taseen perusteet2.9. klo 9.30–10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/tulos

Google Analytics9.9. klo 9.30–10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/analytics

Katelaskennalla parempaa tulosta16.9. klo 9.30–10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/kate

Google AdWords6.10. klo 9.30–10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/adwords

Palkanlaskennan perusteet 31.8. klo 14.00–15.30• ota huomioon työsopimusta tehtäessä,

työsuhteen aikana, lomautustilanteessa, irtisanottaessa, henkilötietoja käsiteltäessä jne.

• Kouluttaja: KLT, tilitoimiston johtaja Riikka Lehtinen, Tilitoimisto Finansia

• Jäsenhinta 74 € (+alv), www.yrittajat.fi/palkka1• Ilmoittautuminen viimeistään 29.8.

Työaikakirjanpidon ja palkkakirjanpidon erot 30.9. klo 9.30–11.00• Konkreettisia neuvoja työaikakirjanpidon ja

palkkakirjanpidon tekemiseen oikein• Kouluttaja: työsuhdeasioiden asiantuntija Jukka Kurki• Jäsenhinta 74 € (+ alv), www.yrittajat.fi/palkka2• Ilmoittautuminen viimeistään 26.9.

Palkanlaskijan ja -maksajan ABC -webinaarit

26 26 Yrittäjäinfo 4/2016

Keskuskauppakamari, Heidi Merikalla-Teir, välimieslautakunnan pääsihteeri,[email protected]

Varaudu erimielisyyksiin sopimuskumppanin kanssa – säästät aikaa ja rahaaJokainen yrittäjä ja yritys törmäävät jossakin vaiheessa tilanteeseen, jos-sa kaikki ei mene sopimuskumppanin kanssa niin kuin piti – toimitus viiväs-tyy tai on virheellinen, laskujen mak-su viivästyy, sopimuskumppani pur-kaa sopimuksen tai osakkaiden välille syntyy erimielisyys. Erimielisyydet saa-daan usein ratkaistua hyvässä henges-sä, mutta toisinaan se ei onnistu ilman ulkopuolista apua. Tällöin on keskeistä se, mitä sopimuksessa on sovittu eri-mielisyyksien ratkaisemisesta.

Sovi aina erimielisyyksien ratkaisemisestaSopimuksessa tulisi aina sopia siitä, miten osapuolet toimivat erimielisyy-den synnyttyä. Yhä useammin erityi-sesti liike-elämän kaupalliset erimieli-syydet sovitaan ratkaistavaksi lopulli-sesti välimiesmenettelyssä.

Välimiesmenettely on vaihtoehtoi-nen riidanratkaisukeino oikeudenkäyn-nille valtion tuomioistuimissa. Välimies-menettelystä sovitaan kirjallisesti to-teamalla sopimuksessa esimerkiksi seuraavasti:

”Tästä sopimuksesta aiheutuvat rii-dat ratkaistaan lopullisesti välimiesme-nettelyssä Keskuskauppakamarin väli-miesmenettelysääntöjen mukaisesti”. PIXHILL

27 Yrittäjäinfo 4/2016

Viisi syytä ratkaista erimielisyydet välimiesmenettelyssä

1. Menettelyn nopeus ja joustavuus

Tuomioistuinten resurssien jatkuva vähentäminen on johtanut kohtuuttoman pitkiin käsittelyaikoihin. Ratkaisun saaminen kau-palliseen riita-asiaan voi jo käräjäoikeudessa kestää useita vuo-sia, muutoksenhausta puhumattakaan. Liike-elämässä aika on kuitenkin rahaa ja resurssit tulisi käyttää liiketoiminnan pyörit-tämiseen ja kehittämiseen, ei vanhoista asioista riitelyyn. Vä-limiesmenettelyssä riitaan saadaan lopullinen ratkaisu keski-määrin alle vuodessa.

Välimiesmenettely on myös joustavaa, ja siinä voidaan tuo-mioistuinmenettelyä paremmin ottaa huomioon jutun erityis-piirteet ja asianosaisten toivomukset.

2. Tuomion lopullisuus ja täytäntöönpanokelpoisuusVälimiesmenettelyn päätteeksi annettava välitystuomio on lo-pullinen ja täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu. Tuomioon ei voi-da hakea muutosta valtion tuomioistuimilta.

3. ErityisasiantuntemusKaupalliset riidat koskevat aikaisempaa monimutkaisempia so-pimuskokonaisuuksia, jotka vaativat riidanratkaisijalta paitsi juri-dista erityisosaamista myös tietyn toimialan tuntemusta ja kieli-taitoa. Tällaiset riidat soveltuvat huonosti yleisten tuomioistuin-ten käsiteltäviksi. Välimiesmenettelyssä asianosaiset voivat itse vaikuttaa siihen, että riitaa ratkaisemaan määrätään henkilö, jol-la on asian vaatima pätevyys, kokemus ja erityisasiantuntemus.

4. LuottamuksellisuusLuottamuksellisuus on yrittäjille ja yrityksille tärkeää. Kaupalli-set sopimukset sisältävät usein sellaista yritystietoa ja liikesa-laisuuksia, joiden käsittely julkisuudessa olisi yritystoiminnalle haitallista. Harvempi myöskään toivoo omia asioita riepotelta-van mediassa tai kenen tahansa voivan saada riidasta tiedon. Kun välimiesmenettelyyn sovelletaan Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysääntöjä, itse menettely ja siinä annettu vä-litystuomio ovat luottamuksellisia.

5. KustannustehokkuusKoska välitystuomiosta ei voi valittaa, välimiesmenettely on tuo-

mioistuinmenettelyä kustannustehokkaampaa. Keskuskauppa-kamarin välimiesmenettelyn kustannukset ovat lisäksi enna-koitavissa ja läpinäkyviä. Keskuskauppakamarin välimiesme-nettelyssä välimiesten palkkiot pysyvät kohtuullisina sen ansi-osta, että välimieslautakunta vahvistaa ne välimiehiä sitovasti.

Lisätietoa Keskuskauppakamarin välimieslautakunnasta ja välimiesmenettelystä löydät täältä: http://arbitration.fi /fi /valimiesmenettely/

Tiesitkö?

Välimiesmenettelyn lisäksi myös eri-mielisyyksien sovittelu on yleistynyt monilla aloilla.

Sovittelussa asianosaisista riippu-maton ja puolueeton kolmas osapuo-li (sovittelija) avustaa asianosaisia eri-mielisyyksien ratkaisussa ja ennaltaeh-käisyssä. Sovittelija ei tee riidan kohtee-na olevan asian osalta päätöksiä tai an-na tuomioita.

Sovittelija sen sijaan pyrkii edistä-mään ja helpottamaan asianosaisten välisiä keskusteluita ja kommunikaatio-ta, tiedonvaihtoa ja neuvotteluita. On-nistuneen sovittelun päätteeksi asian-osaiset solmivat sovintosopimuksen.

Lisätietoa Keskuskauppakama-rin tarjoamasta sovittelupalvelus-ta löydät täältä: http://arbitration.fi /fi /2016/06/16/sovittelusta-uusi-tyo-kalu-myos-liike-elaman-riitojen-rat-kaisuun-mita-miksi-ja-milloin/

28 28 Yrittäjäinfo 4/2016

Suomen Yrittäjät, Anssi Kujala, varatoimitusjohtaja, p. 09 2292 2942, [email protected]

Kunnan rooli keksittävä uudelleen

Käynnissä on historiallinen muutos. Hallituksen sosiaali- ja terveyspalvelu- ja maakuntauudistuslinjauksen mukaisesti julkista sektoria edustavat 1.1.2019 alkaen valtio, maakunnat ja kunnat.

Kunnan rooli muuttuu, ja se on osin keksittävä uudelleen. Mitkä ovat kun-nan elinkeinopoliittiset tehtävät, miten kunta houkuttelee ja palvelee työpaik-koja ja yrityksiä, mikä on maakunnan ja kunnan työnjako yrittäjäpalveluissa, miten päättäjien ja henkilöstön roolit muuttuvat ja kuinka yrittäjiä kuullaan uudessa kunnassa?

Nyt on mahdollista määrittää kun-nalle entistä vahvempi elinkeinopoliit-tinen rooli, jotta se voi luoda työtä ja ra-kentaa hyvinvointia. Elinkeinopolitiikka on kunnan elinvoiman kulmakivi ja yrit-täjyys sen tekijä.

Kunta on jatkossakin yksittäiselle yritykselle tärkeä ja lähin hallinnolli-nen kumppani. Kun sote-vastuu pois-tuu, kuntien toiminnan ytimeen nouse-vat elinkeinopolitiikka, sivistys- ja va-

paa-aikatoimi, kaavoitus ja maankäyt-tö sekä infran ylläpito.

On uskallettava kokeillaKunnissa pitää tehdä uudistuksia, ko-keilla, kysyä asukkailta ja yrityksiltä ja sen jälkeen toimia asioiden hyväksi. Kokeilukulttuurin voimistaminen vaatii rohkeutta. Tarvitaan joustavia verkos-toja, joissa julkiset ja yksityiset ovat ta-saveroisia kumppaneita.

Elinkeinopolitiikkaa pitää tehdä kumppanuus- ja verkostoperiaatteel-la, sillä yksikään kunta ei menesty yk-sin. Kunta on jatkossa vahvempi palve-luiden kehittäjä.

Riskejäkin on. Julkistalouden kannal-ta pahimmillaan syntyy kaksi julkisor-

ganisaatiota, joilla kummallakaan ei ole riittävää taloudellista vastuuta tai mo-tivaatiota huolehtia alueensa työpaik-kojen syntymisestä. Tämä pitää estää.

Yrittäjäehdokkaita tarvitaanSuomen Yrittäjien kuntavaikuttami-sen tarkoitus on vaikuttaa siihen, että kunnissa tehdään yrittäjyyden olosuh-teita parantavia päätöksiä. Se edellyt-tää toimijoita – käytännössä sitä, että yrittäjät asettuvat ehdolle ensi kevään kuntavaaleissa.

Me tuemme kaikkia jäsenyrittäjäeh-dokkaitamme. Suomen Yrittäjien ylivoi-mainen vahvuus on jokaiseen kuntaan ulottuva paikallisyhdistysverkosto ja kunnissa toimivat yrittäjävaltuutetut.

Elinkeinopolitiikka on kunnan elinvoiman kulmakivi ja yrittäjyys sen tekijä.


Onko kassassa rahaa ensi kuussakin?

Ota yrityksen tulot ja menot hallintaan. Meiltä toimivat vinkit ja työkalut. On aika tehdä kassavirrasta kaverisi.

nordea.fi/kassavirta

Nordea Pankki Suomi Oyj


Tienvarsimainonta helpottuu Maantielain muutoksella on luovuttu lähtökohtaisesta kiellosta mainostaa asemakaava-alueen ulkopuolella. Poik-keuslupamenettelystä siirrytään ilmoi-tusmenettelyyn. Lainmuutos tulee voi-maan 15.8.2015.

Jatkossa asemakaava-alueen ul-kopuolelle ja asemakaava-alueen lii-kennealueelle sijoitettava mainos on laadittava ja sijoitettava siten, että se ei vaaranna liikenneturvallisuutta ei-kä haittaa tienpitoa. Mainoksen tulee myös sopeutua mahdollisimman hy-vin ympäristöön.

Ilmoitusmenettelyssä ei enää arvi-oida mainoksen tarpeellisuutta liiken-teen ja matkailun kannalta, vaan aset-tamisen rajoitukset perustuvat liiken-neturvallisuus-, tienpito- ja ympäris-töön soveltumisnäkökohtiin.

30 päivän käsittelyaikaLainmuutoksen myötä siirrytään il-moitusmenettelyyn. Ennen tienvarsi-mainoksen asettamista asiasta on il-moitettava Pirkanmaan ELY-keskuk-selle. Ilmoitukseen on liitettävä selvi-tys mainoksesta tai ilmoituksesta, si-joittamispaikasta ja selvitys kiinteis-tönomistajan tai -haltijan suostumuk-sesta sen pystyttämiseen. Viranomai-nen voi myös pyytää kunnalta lausun-non mainoksesta.

Jos tienvarsimainos ei täytä laissa asetettuja kriteereitä, Pirkanmaan ELY-keskuksen on 30 päivän kuluessa ilmoi-tuksen saapumisesta tehtävä päätös, jossa se voi kieltää mainoksen tai ilmoi-tuksen asettamisen tai määrätä aset-tamiselle ehtoja. Mainosta tai ilmoitus-ta ei saa asettaa ennen tämän määrä-ajan umpeutumista, ellei viranomainen nimenomaisesti salli asettamisen edel-

lä mainittua ajankohtaa aikaisemmin. Hallituksen esityksen mukaan viran-

omaisella on jatkossa velvollisuus pe-rustella päätöksensä sekä neuvoa tien-varsimainosten asettamisessa.

Nykyluvat voimassa vuoteen 2019Nykyjärjestelmän mukaisesti myönne-tyt ulkomainonnan poikkeusluvat ovat voimassa 31.12.2019 saakka. Jos poik-keuslupapäätöksessä on määrätty ly-hyempi voimassaoloaika, niin voimas-saoloajan päättymiseen saakka. Mai-noksen asettajan on ennen voimassa-oloajan päättymistä tehtävä maantie-lain 52 §:ssä tarkoitettu ilmoitus taikka poistettava mainos tai ilmoitus.

Pirkanmaan ELY-keskuksen verkko-sivuille tulee lakimuutoksen myötä tar-kempi ohjeistus uudesta sääntelystä ja ilmoitusmenettelystä.

Lisätietoja:Laki maantielain muuttamisesta (566/2016). hwww.fi nlex.fi /fi /laki/alkup/2016/20160566#Pidp1349344

Erityisesti maantielain 52 § ja 52 a § sekä voimaantulosäännös lain lopusta.

Pirkanmaan ELY-keskus: www.ely-keskus.fi /web/ely/ely-pirkanmaa

Keskeistä uudistuksessa

Tienvarsimainoksesta tehdään ilmoitus Pirkanmaan ELY-kes-kukselle. Ilmoitukseen pitää liit-tää selvitys mainoksesta tai il-moituksesta, sen sijoituspai-kasta sekä kiinteistönomistajan suostumus. Viranomaisella on 30 päivää aikaa kieltää mainos, jos se ei täytä lain asettamia vaa-timuksia. Mainosta ei saa aset-taa paikalleen ennen 30 päivän määräajan umpeutumista.

Oikeus pitää mainosta ilmoi-tetussa paikassa on määräaikai-nen. Mainos saa olla ilmoitetus-sa paikassaan lähtökohtaises-ti 10 vuotta, jollei viranomainen määrää tätä lyhyempää aikaa.

Tienvarsimainosten lisäksi myös tilapäinen tapahtumail-moittelu helpottuu. Ilmoitusvel-vollisuus ei koske kokous-, tiedo-tus-, huvi-, hää- tai muuta niihin rinnastettavaa tilaisuutta taik-ka yhteiskunnallista, poliittista tai muuta aatteellista tilaisuutta koskevaa tilapäistä ilmoittelua. Näitä koskevat ilmoitukset saa asettaa paikalleen aikaisintaan kuukautta ennen asianomaista tilaisuutta. Ne on poistettava vii-kon kuluessa siitä, kun tilaisuus on pidetty.

Ilmoitusvelvollisuus ei kos-ke myöskään rakennuksessa tai sen läheisyydessä tapahtu-vaa ilmoittelua tai mainontaa, jo-ka koskee paikalla harjoitetta-vaa toimintaa tai siellä myytä-viä tuotteita.


30

Yrittäjät luovat uutta ja pitävät Suomen pyörät pyörimässä. Se vaatii kovaa työtä – yrittämistä.

Yrittäjät työllistävät ja maksavat suuren osan veroista. Jos sen jälkeen jää jotain itsellekin,

se on ihan oikein. Yrittäjät ovat tottuneet pärjäämään omillaan. Mutta kyllä jokainen joskus

apua, tukea ja verkostoja tarvitsee. Siksi kannattaa liittyä Suomen Yrittäjiin: yrittajat.fi/liity

MITÄ SIITÄKIN TULISI, JOSEI OLISI YHTÄÄN YRITYSTÄ?

31

010 19 15 00

KATSO MITEN IF TIETOTURVAVAKUUTUS SUOJAA YRITTÄJÄÄif.fi /tietoturva

Täydellistä suojausta ei ole keksitty ja esimerkiksi vastuu pilveen tallennetuista asiakastiedoista säilyy yleensä yrittäjällä itsellään.

Siksi kehitimme yrityksille If Tietoturvavakuutuksen. Muutamalla kympillä kuussa voit varautua sekä tietomurron selvittelystä että liike toiminnan keskeytymisestä aiheutuviin kuluihin. Jos jotain

sattuu, saat IBM:n asiantuntija-apua heti, 24/7.

*Katso hintaesimerkkejä: if.fi/tietoturva

TIETOTURVAA EI OLE

mutta vakuutus on .

PIENELLEYRITYKSELLE ESIM.

30 €/kk*

yyrittÄjÄn lappirittÄjÄn lappi - yrittajat.fi | raha-asioista. työpäivät venyvät, eivätkä...

Documents