yyrittÄjÄn lappirittÄjÄn lappi - yrittajat.fi · sinustako meille bloggaaja? elisan myymälä...

YRITTÄJÄN LAPPIYRITTÄJÄN LAPPILapin Yrittäjien jäsenlehti

• Enontekiön Yrittäjät • Inarin Yrittäjät • Kemijärven Yrittäjät • Kemin Yrittäjät • Keminmaan Yrittäjät • Kittilän Yrittäjät• Kolarin Yrittäjät • Muonion Yrittäjät • Pelkosenniemen Yrittäjät • Pellon Yrittäjät • Posion Yrittäjät • Ranuan Yrittäjät

• Rovaniemen Yrittäjät • Sallan Yrittäjät • Savukosken Yrittäjät • Simon Yrittäjät • Sodankylän Yrittäjät • Tenonlaakson Yrittäjät • Tervolan Yrittäjät • Tornion Yrittäjät • Ylitornion Yrittäjät

6/2016

Paikallisyhdistystenpuheenjohtajat 2017

Kemin Yrittäjilleuusi toimisto

Palkitut Vuoden Yrittäjätja Yritykset 2016

Rajaesteitäravistellaan

AsiantuntijanaBirgitta Innanen

Sinustako meillebloggaaja?

Elisan myymälä Rovaniemi, yrityspiste, Koskikatu 27 Kirsi-Maria Moilanen 050 500 1117 email: [email protected]

Elisan Yrityspiste, Kemi. Karjalahdenkatu 7 Pentti Penttilä 050 4354787email: [email protected]

ONGELMA?ELISA YRITYSGURU RATKAISEE

SEN SAMAN TIEN.

LUE LISÄÄ OSOITTEESTA ELISA.FI/YRITTÄJÄElisa Yritysgurulta saat nopean avun, kun arki tökkii: teknistä tukea, neuvontaa ja asennusapua puhelimessa ja paikan päällä.

HELLO YRITTAJA!Apua teknisiin ongelmiin 0600 900 200

(2,19 €/min + pvm/mpm)

.. ..

PÄÄKIRJOITUS

Yrittäjän Lappi 6/2016 3

Lapissa asuu erityinen ihmistyyppi ni-meltä #lapinyrittäjät. Siihen kuuluu noin 3000 viestintähirmua, joita ei pe-lota mikään. Heiltä löytyy some-rohke-utta sillä he ovat selättäneet viestintä-möröt ja pelko ei ole enää toiminnan esteenä. Täällä tiedetään, ettei onnis-tuminen tule sattumalta, vaan se vaa-tii eri viestintäkanavien systemaattis-ta hyödyntämistä. Viestintä on aika-taulutettu kuin yrityksen liiketoiminta konsanaan, on laadittu strategia mi-tä kerrotaan, koska, milloin, millä väli-neellä ja kenelle.

Näillä pohjoisilla leveyksillä ei ole vuosiin eletty siinä harhassa, että tieto lentäisi itsestään ihmiseltä toiselle. Lap-pilaiset yrittäjät ovat aikaa sitten ym-märtäneet, että yritysmaailmassa tieto ei lisää tuskaa, vaan katkaisee huhuil-ta siivet. Viestintää ei pidetäkään erilli-senä toimintona vaan kiinteänä osana työtä. Sillä kaikki on tavalla tai toisel-la viestintää ja viestintää on kaikkialla.

Sosiaalisessa mediassa #lapinyrittä-jät ansaitsevat huomion kiinnostavalla sanottavalla ja repäisevillä teoilla. Mai-netta ei ole tyydytty vain passiivises-ti hallitsemaan vaan sitä on määrätie-toisesti rakennettu. Lappilaiset yrittä-jät twiittaavat ihan ite, sillä he raataavat mieluummin digimaailmassakin tois-

Aika selättää viestintämörkö!

ten ihmisten kuin yritysten kanssa. Ja kaiken kruunaa se, että päivitykset ei-vät todellakaan ole munattomia, vaan pohjoisessa rakennetaan rohkeita so-me-brändejä. Ja mikä on viestiessä, kun myytävä tuote on kunnossa!

Tämä ei ollut pelkkä visio tai tari-na. Päinvastoin. On aika valjastaa lap-pilaisten yritysten viestinnällinen voi-ma tehokäyttöön. Aluejärjestö ei voi tietenkään yksin rakentaa uskottavaa tarinaa lappilaisista yrittäjistä vaan se tapahtuu yhdessä teidän kanssa. Eh-dotankin, että alamme julkaista so-siaalisessa mediassa tarinoitamme hashtagilla #lapinyrittäjät. Se ei vaadi kuin sen viestintämörön selättämistä – ja sitten päivitetään yhdessä eloon ih-mistyyppi nimeltä #lapinyrittäjät. Lop-pujen lopuksi kaikessa viestinnässä on kyse ihmisten välisestä vuorovaikutuk-sesta, ei yritysten.

Rentouttavaa joulua ja otetaan vies-tinnällisesti kaikki irti vuodesta 2017!

Mervi Saukkoyhteyspäällikkö

Lapin Yrittäjät

ps. Facebookissa on Lapin Yrittäjien IL-MOITUSTAULU -ryhmä. Olethan jo liit-tynyt siihen?

pps. Lähetä juttuvinkki: [email protected]

J

Yrittäjän Lappi 6/20164

Tykkää meistä Facebookissa:

www.facebook.com/lapinyrittajat

Kannessa: Vuoden yritykseksi Pellossa valittiin Tilausliikenne Petri Uusitalo. Kuvassa Taina ja Petri Uusitaloa onnittelevat Pellon Yrittäjien puheenjohtaja Päivi Heikkala ja Lapin Yrittäjien pj. Markku Mäkitalo.

YRITTÄJÄN LAPPI 6/2016

Sisällys3 Pääkirjoitus

5 Lapin Yrittäjien aluesivut

22 Infotiski

Talenttiverkosto.fi yhdistää yrittäjät, korkeakoulut ja nuoret osaajat

Yritysasiakkaiden palautukset ensisijaisesti pankkitilille

Kopiostosta yritysten tarvitsemat luvat kopiointiin

24 Yhdenvertaisuuslaki muuttuu vuoden 2017 alusta

26 Työajan pidentäminen teknologiateollisuudessa

28 Yrityksen nimiehdotukset voi tarkistaa nopeasti

30 Vuosi-ilmoitusten valtuutuksista luovutaan

32 Ammatillinen koulutus muuttuu – miten se vaikuttaa yrityksissä?

34 Yrittäjiä tarvitaan kuntien valtuustoissa

36 Verotuksen muutokset 2017 – mitä yrittäjän tulisi tietää

38 EU:n tietosuojauudistus etenee – yrityksille suunnattu kysely avoinna 9.12. saakka

39 Tapaa Team Finlandin tiimi

40 Superlatiivi mainoksessa – tosiasiaväite vai kauppiaallista kehumista?

YhteystiedotJulkaisijaLapin Yrittäjät ryHallituskatu 26, 96100 Rovaniemip. 0400 898 200

Valtakatu 5, 94100 Kemip. 050 300 8979

PäätoimittajaMervi Saukko, p. 050 300 8979

Ulkoasu, taittoTornion Painatuskeskus

Sähköiset [email protected]

IlmoitusmyyntiLapin Yrittäjät ryKerttu Peltoniemi, p. 0400 898 200

Sähköinen levikkiLapin Yrittäjät ry:n jäsenyritykset ja sidosryhmät, noin 3500 kpl.

Tekniset tiedotSivukoko 210 x 297 mm (A 4)Painopinta-ala 170 x 254 mm (takasivu 175x240)Värisyys 4

Ilmoitushinnat 2017 (alv. 0%)1/1 -sivun ilmoitussisäsivuilla L: 170 mm ja K: 254 mm, hinta 600€takasivulla A4, hinta 700€ ½ -sivun pysty sisäsivuilla on L: 82 mm ja K: 254 mm, hinta 400€takasivulla L: 85 mm ja K: 240 mm, hinta 500€

½ -sivun vaaka sisäsivuilla L: 170 mm ja K: 122 mm, hinta 400€takasivulla L: 175 mm ja K: 115 mm, hinta 500€

¼ -sivun ilmoitus sisäsivuillavaakamallina L: 170mm ja K: 60mm, hinta 250€pystymallina L: 82mm ja K: 125mm, hinta 250€

Ilmestymisaikataulu 2017Lehti ilmestyy AineistopäiväNro 1 3.2. 26.1.Nro 2 24.3. 17.3.Nro 3 19.5. 12.5.Nro 4 1.9. 25.8.Nro 5 13.10. 6.10.Nro 6 8.12. 1.12.


17.00 Saapuminen Korundiin

17.30 Tervetuloa Sali Puheenjohtaja Markku Mäkitalo, Lapin Yrittäjät

17.35 Tervehdys Eduskunnasta Sali Kansanedustaja Katri Kulmuni

17.45 Digin pyörteissä Sali Aluejohtaja Jarmo Mikkola, Elisa

17.50 Juhlapuhe Sali Varapuheenjohtaja Carita Orlando, Suomen Yrittäjät

18.10 Vuoden yrittäjä 2016 palkitseminen Sali

18.25 Tauko – kuohuviinitarjoilu Lämpiö

18.50 Luolamies – Martti Suosalo Sali

21.00 n. Juhlaillallinen – buff et Lämpiö

21.15 Musiikista vastaa – Rovaniemi Jazz Ensemble

21.40 n. Maljapuhe Lämpiö Pankinjohtaja Pentti Pakisjärvi, Nordea

23.30 Juhla päättyy

Tumma puku, yrittäjäristitYrittäjäjuhlan osallistumismaksu 85 € / osallistuja (alv 0%).Osallistumismaksu sisältää:• teatteriesitys yksityisnäytöksenä• kuohuviini tauolla• juhlaillallinen ruokajuomineen• kahvi avec• elävää musiikkia • naulakkopalvelun

LAPINYRITTÄJÄJUHLAROVANIEMI 21.1.2017 KorundiROVANIEMI 21.1.2017 Korundi

LAUANTAI 21.1.2017LAUANTAI 21.1.2017


Rajaneuvonnan elinkeino-hankkeessa tehdään yri-tysten kansainvälistymi-sestä helpompaa

TornioPohjoiskalotin Rajaneuvonta saa tule-vina vuosina vahvistusta yritysosaa-misen saralle. Elokuussa käyntiin pol-kaistu elinkeinohanke toi Rajaneuvon-nan henkilövahvuuden lisäksi kaksi hanketyöntekijää.

Projektipäällikkö Tuula Ajanki ker-too, että uuden Interreg-rahoitteisen hankkeen myötä yrittäjiä voidaan oh-jata entistä toimivampaan neuvojien ja opastajien verkostoon. Lisäksi suun-nitteilla on erityisesti yrityksille suunna-tun ajanvarausjärjestelmän kehittämi-nen nettisivujen uudistuksen myötä.

- Yrittäjillä on monenlaisia kysymyk-siä ja he tarvitsevat nopeita vastauksia, Tuula Ajanki kertoo.

- Tavoitteenamme on edistää yritys-ten kansainvälistymistä sekä neuvon-

tapalveluiden avulla tarjota mahdol-lisuuksia päästä uusille markkinoille.

Kun työskennellään rajanylittävien asi-oiden parissa, nousee esiin myös asioi-ta, jotka voivat hankaloittaa tai jopa es-tää liiketoiminnan harjoittamista toises-sa maassa. Erilaiset käytännöt, luvat ja määräykset voivat tuntua yrittäjästä lii-an suurelta riskiltä.

- Kaikki esteiksi koetut asiat eivät välttämättä ole esteitä - kysymys voi ol-la myös puutteellisista toimintaohjeis-ta tai käytännöistä, huomauttaa Ajanki.

- Me tartumme näihin mahdollisiin rajoitteisiin ja esteisiin, sekä tiedotam-me asioista eteenpäin Pohjoismaisel-la tasolla.

- Kun pk-yritykset saavat tarvitse-mansa tiedot oikeaan aikaan, he toivot-tavasti myös uskaltautuvat ottamaan ensimmäisen askeleensa yli valtionra-jan, Tuula Ajanki muotoilee.

Komivuotisen projektin aikana on tar-koitus tarvittaessa myös muokata Ra-janeuvonnan toimintamallia. Hanke-koordinaattori Eleonoora Väänänen

on mukana tutkimassa ja testaamas-sa erilaisia tiedotuskanavia.

- Kokeilemme tilaisuuksien tallenta-mista sekä osallistumista virtuaalises-ti eri paikkakunnilta. Parin tunnin kiin-nostavaan koulutukseen osallistumi-nen virtuaalisesti olisi helppoa omas-ta toimistosta, eikä osallistumiseen tar-vitsisi käyttää matkustusaikaa, Väänä-nen esittelee.

- Mikäli päivä on kiireinen tai sattuu olemaan työmatkalla, on mahdollis-ta avata linkki tallennettuun koulutuk-seen vaikka seuraavana päivänä, Tuu-la Ajanki lisää.

- Tietysti tilaisuuksiin on aina mah-dollista osallistua myös paikanpäällä. Ja mehän otamme mielellämme vas-taan uusia ideoita viestinnän ja tiedot-tamisen parantamiseksi.

Hankkeessa käynnistetään koulu-tus- ja tiedotustilaisuudet ensi kevää-nä. Uusien nettisivujen osoite julkais-taan ensi vuoden puolella.

Teksti: Anne Jaakola, sisällöntuottaja

Lapin Liitto

Rajaesteitä ravistellaan Pohjoiskalotilla


Faktaa:

Mikä?Rajaneuvonnan elinkeinohankeKehittää, dokumentoi ja raportoi rat-kaisuista elinkeinoelämän rajaesteisiinToiminta-alue Pohjoiskalotti Suomes-sa, Norjassa ja Ruotsissa.Johtava tuensaaja:Lapin liitto / Pohjoiskalotin neuvostoYhteensä 5 työntekijää Suomessa, Ruotsissa ja NorjassaHankeaika: kesäkuu 2016 – toukokuu 2019Kokonaisbudjetti: 1 083 353 €


PAIKALLISYHDISTYSTEN YRITTÄJÄJUHLISSA PALKITUT YRITTÄJÄT JA YRITYKSET 2016

Kittilässä Vuoden Yrityksenä palkittiin Tmi Esko Takkunen. Kuvassa Eskon puoliso Saija ja heidän lapset Aapeli ja Elmeri.

Kemijärvellä Vuoden Yrittäjänä palkittiin Kari Lukkarinen. Edessä palkitun yrit-täjän elämänkumppani Eija Koponen ja palkittu Kari Lukkarinen. Takana sihteeri Ilkka Haapalinna, aluejärjestön vpj. Taina Torvela ja paikallisyhdistyksen pj. Juhani Tapio.

Kuljetus P Koivisto palkittiin Ylitornion Vuoden Yrityksenä. Palkintoa vastaanot-tamassa yrittäjäpariskunta Maarit ja Petri Koivisto. Vasemmalla Lapin Yrittäjien vpj. Taina Torvela.

Vuoden Yrityksenä Savukoskella palkittiin Kuljetus- ja ko-netyö Kangas Oy. Palkitut vasemmalla eturivissä Timo ja Tyyne Kangas, Kimmo Kangas ja avopuoliso Kirsi Säkkinen. Takarivissä vasemmalla Tuulikki Jokiperä, Savukosken kun-nanvaltuuston pj. Jouko Savukoski, Savukosken kunnan-hallituksen pj. Jouni Halonen, Savukosken yrittäjien pj. Esa Heinäjärvi ja Lapin Yrittäjien vpj. Taina Torvela.


Kuljetus T. Pajari. valittiin Vuoden Yritykseksi Simossa. Kuvassa yrittä-jäpariskunta Timo ja Taina Pajari.

Tenonlaakson Vuoden Yrityksenä pal-kittiin KarigasKeittiöt Oy. Kuvassa toiset osakkaat Ismo ja Terttu Manni-nen sekä Tenonlaakson Yrittäjien pj. Vuokko Mikkola.

Kuusen juurella Posion Vuoden Yrit-täjä Marja-Leena Ahola vierellään Lapin Yrittäjien vpj. Taina Torvela.

Inarissa Vuoden Yrityksenä palkittiin yli 50-vuotta alalla toiminut Ilmari Slant Ky. Onnittelemassa Inarin kunnasta valtuuston puheenjohtaja Anu Avaskari ja elinkeinojohtaja Samuli Mikkola. Kuvassa myös Sinik-ka Slant sekä Inarin yrittäjät ry:n pj. Mauri Leppänoro ja sihteeri Anitta Hyttinen. Kuva: Sirpa Leppänoro.

Vuoden Yritykseksi Pellossa valittiin Tilausliikenne Petri Uusitalo. Kuvassa Taina ja Petri Uusitaloa onnittelevat Pellon Yrittäjien puheenjohtaja Päivi Heikkala ja Lapin Yrittäjien pj. Markku Mäkitalo.


Vuoden Yrittäjänä Pelkosenniemellä palkittiin Kati Ne-nonen (kuvassa toinen vas.). Kuvassa onnittelemassa Pelkosenniemen kunnanjohtaja Pertti Severinkangas, Pel-kosenniemen Yrittäjien pj. Anna-Kaisa Luoma-Aho ja Lapin Yrittäjien vpj. Taina Torvela.

Sodankylä Varaosa Oy palkittiin Vuoden Yrityksenä. Yrittäjä Raimo Hokkasen perhe on uurastanut 28 vuotta ja lapsetkin ovat kasvaneet yrittäjyyteen. Kunnanjohtaja Viljo Pesosen ja puheenjotaja Marja-Leena Maggan kanssa palkitsemisseremoniassa Lapin Yrittäjien vpj. Taina Torvela.

Kemissä Vuoden Yrityksenä palkittiin Svea Aalto Ky. Kuvassa yrittäjät Matti Oikarinen ja Riia Kuivas. Vasemmalla aikaisempi yrittäjä Ritva Kuivas. Taustalla palkittuja onnittelee Kemin Yrittäjien pj. Tuomo Jäärni.

Keminmaan Lasi Oy palkittiin Vuoden Yrityksenä. Ku-vassa yrittäjä Jukka Pekkala vaimonsa Anun kanssa.

Yhteinen Meri-Lapin Yrittäjäjuhla pidettiin Tervolassa 19.11.2016. Ku-vassa vasemmalta Keminmaan Juk-ka ja Anu Pekkala, Simon Yrittäjien Kuljetus Pajarin Taina ja Timo Pajari, Kemin Svea Aalto Ritva Kuivas, Riia kuivas ja Matti Oikarinen. Tervolassa Vuoden Yrittäjänä palkittiin Lea ja Juha Kokkonen.


Sallassa Vuoden Yritykseksi valittiin Kuljetus A & N Parkkinen Ky

Rovaniemellä vuoden Yrittäjäksi valittiin Juha-Pekka Mikkola

Kolarissa Vuoden Yrityksenä palkittiin Tmi Samin Porotila

Torniossa Vuoden Yrittäjäksi valittiin Arto Lehto.

Kuvat: Lapin Yrittäjien paikallisyhdistysten puheenjohtajilta

Enontekiön Vuoden Yrittäjäksi valittiin Kari Kotavuopio.Vasemmalla yrittäjän puoliso Satu Kotavuopio, Janina Kotavuopio (tytär), Kari Kotavuopio, Joni Kotavuopio (poika, yrityksessä tällä hetkellä työntekijänä), Elli Saari (Jonin avopuoliso), Pekka Ahopelto, Enontekiön Yrittäjät ry:n varapu-heenjohtaja, Sari Keskitalo, Enontekiön kunnanhallituksen puheenjohtaja.

Muoniossa Vuoden Yrittäjäksi valittiin Parturi-Kampaaja Maarit Särkijärvi.

Ranuan paikallisyhdistyksen yrittäjä-juhlassa palkittiin Vuoden Yrittäjänä Lauri Väärälä (kuvassa keskellä). Kukkia pitelee puoliso Irma Väärälä. Kirsi Kelahaara (vas.) sai kultaisen yrittäjäristin 20-vuoden yrittäjätoi-minnasta. Hänen takanaan puoliso ja paikallisyhdistyksen pj. Jari Kela-haara. Aimo Kortessalmi palkittiin 30-vuoden yrittäjätoiminnasta ti-manttiristillä. Oikealla Aimon puoliso Helka Kortessalmi.


��

Likiliikkeet lahjoittavat jouluiloa 40:lle perheelle ja yksinasuvalle Paikallisia palveluita suosiva Likiliike tekee hyvää. Kaikki 149 Likiliikettä haluavat yhdessä jakaa jouluiloa rovaniemeläisille perheille. Liikkeet ovat luovuttaneet Rovaniemen seurakunnan diakoniatyölle lahjakortteja yhteensä 2000 euron edestä. Likiliikkeiden lahja tuo joulumielen 40:lle rovaniemeläiselle perheelle. Tänä vuonna halutaan muistaa myös yksinasuvia kaupunkilaisia. Lähiviikkoina seurakunnan diakoniatyö tulee jakamaan 40 kappaletta 50 euron arvoisia lahjakortteja, jotka käyvät maksuvälineenä kaikissa Rovaniemen Likiliikkeissä. Lahjakortteja jaetaan yhteensä 2000 euron edestä.

”Arvostamme todella paljon Likiliikkeen lahjoitusta ja toivotamme siunausta työllenne. Koskaan ei voi etukäteen tietää, minkälaisia haasteita elämä eteen heittää. Ajan ilmiö on yksinäisyys ja syrjäytyminen. On hienoa huomata, että ihmiset välittävät lähimmäisistään ja haluavat auttaa”, kiittää seurakunnan johtava diakoni Markku Kukkonen.

Likiliikkeiden palveluiden kirjo on niin monipuolinen, että perheillä on vapaus käyttää lahjakorttinsa haluamallaan tavalla: ruokaostoksiin, lasten joululahjoihin tai vaikkapa kampaamo- tai terveyspalveluihin.

”Viime vuonna Likiliikkeen vastaava lahjoitus otettiin Rovaniemellä ilolla vastaan. Huomasimme, että lahjakortteja käytettiin eniten ruokaostoksiin. Likiliike haluaa tälläkin tavalla olla mukana rovaniemeläisten arjessa”, Likiliike-tiimin projektipäällikkö Pasi Hiukka iloitsee.

Rovaniemeläisyyden kriteerit täyttäviä Likiliikkeitä on jo 149 kappaletta. Likiliike on rekisteröity ja sertifioitu merkki, joka takaa, että liikkeillä on rovaniemeläinen omistuspohja. www.likiliike.fi

Likiliikkeen projektipäällikkö Pasi Hiukka (vas.) lahjoitti Likiliikkeiden puolesta lahjakortit Rovaniemen seurakunnalle. Johtava diakoni Markku Kukkonen ja diakoniatyöntekijä Sari Koski kiittivät joulu-lahjoista.


Wanted – haussa näkökulmia lappilaiseen elinkeinoelämään

Pohjoiskalotti – Pohjolan kultakaivos! Kohti kaikkien aikojen matkailutalvea

Elämyksiä tehtailemassa

Hakemamme bloggaajat ovat etupääs-sä yrittäjiä, mutta myös paikallisia ja alueellisia eri alojen asiantuntijoita ja vaikuttajia. Leimallinen piirre on kuiten-kin se, että organisaatiot, joista blogis-

tit tulevat, ovat kehittämiseen orjentoi-tuneita. Blogien teemat ovat vapaita, mutta luonnollisesti yrittämiseen, kehit-tämiseen, Lapin mahdollisuuksiin, me-nestystarinoihin, kansainvälistymiseen

ja rajayhteistyöhön suuntautuneita, jos-kin myös mahdollisia ongelmakohtiakin on sopivaa tuoda esille. Kiinnostuitko? Ota yhteyttä: [email protected] .

Kaj KostianderMicael Blomster

Pasi Ikonen


Asiantuntija vastaa

Katso haastattelu.

Mietityttääkö sinua joku yrittäjyyteen liittyvä kysymys? Lähetä se meille ([email protected] ), hankimme siihen asiantuntijavastauksen.

Vastaamassa Birgitta Innanen (KLT, HT) Tornion Konsultti & Tilipalvelusta

Aluetoimistot Kemissä ja RovaniemelläPuhelin 0400 898 [email protected] www.yrittajat.fi /lappi

InariKivisaari-Yhtiöt Oy.

KemijärviTmi Esa Parkkinen.

Kemi Taksi Jani Mäkipörhölä, Meri-Lapin Rä-tinki Oy.

KeminmaaMerilapin Ajoneuvohuolto Oy, Autoilija Juhani Pukema, Pro-Kaks Oy, Pörhö Kiinteistöt Oy, Tervolahovi Oy, DataNix Ky, Physio Phoenix Oy, Aavatalous Ky.

KittiläTmi Aslak Juuso.

KolariTapio Olavi Ovaskainen Oy, Ylläs Lod-ge Oy.

Tervetuloa seuraavat uudet jäsenet:MuonioTmi Matias Ollila, Blue Health, 8seasons, Trilobyte Oy, Tmi Riitta Törmänen.

PelkosenniemiAurora Design.

RanuaHarmaa Kurki Oy.

RovaniemiAmelodent Oy, Putkiasennus Ojala, Tmi Northern Lights House, Tmi Tapani Pu-sa, Tmi J. Kantola, Solina Balance, Arctic Joy, Tmi Pop Up Lappi, Kone-Kaihua Oy.

SallaKonetyö M. Peltonen.

TervolaAarre Kalevi Katisko Oy.

UUDET YRITYKSET

TornioHuovinen Jutta Onerva, Tmi Ari-Mat-ti Knuutila, Nuotio Digital Oy, VJ-Yhtiöt Oy, Kiki´s Lastenvaateliike Oy.

YlitornioMetalli ja Kone Juvani, Länsirajan Jä-te ja Kuljetus Oy, Geonex Oy, Raken-nusurakointi Maxbro Oy, Kreivin Lah-ja & Löytökirppis, Angegroup Oy, LVI-asennus Juhani Rautio Ky, Kiinteistö-huolto- ja rakennuspalvelu A. Mäkiky-rö, Festi Palvelu.


Kemin Seudun Osuuspankki on anta-nut Kemin Yrittäjien käyttöön toimiti-lat Kemin ydinkeskustasta. Paikallisyh-distyksen puheenjohtaja Tuomo Jäär-ni valottaa toimiston käyttötarkoitusta.

- Toimiston ensisijainen tarkoitus on parantaa kemiläisten yrityksien valmiuksia tarjota tuotteita ja palvelui-ta mahdollisen biojalostamohankkeen toteutuksessa.

Toimisto ei ole arkena tyhjillään, sil-lä siellä työskentelee juuri työnsä pai-kallisyhdistyksessä aloittanut Katja Portimo.

- Valtakatu 14:ssa sijaitsevaan toi-mistoon voi siis poiketa maanantais-

Kemin Yrittäjien uuden toimiston avajaisia juhlitaan maanantaina 19.12.

ta torstaihin klo 8.00-14.30, Jäärni vinkkaa.

Ensimmäinen tärkeä palaveri on jo ehditty toimistossa pitää, kun Kaidi Fin-landin toimitusjohtaja Carl Haglund kä-vi joulukuun alussa vierailulla. Toimiston viralliset avajaiset pidetään maanantai-na 19.12. klo 10-16.

- Lämpimästi tervetuloa tutustu-maan uuteen toimistoomme glögin ja piparin merkeissä, Jäärni toivottaa.

Teksti: Mervi SaukkoKuva: Katja Portimo

Toimiston ensimmäiset viralliset vieraat. Vasemmalla Kimmo Heik-ka, Teemu Saralampi, Kari Poikela, Matti Kymenvaara, Anu Grönlund, Tero Nissinen, Carl Haglund, Henrik Brehmer ja Tuomo Jäärni.

LAHJATAVAROITA LAPISSA -MESSUT

28.-29.1.2017 ENONTEKIÖLLÄ

�

Lahjatavaroita Lapissa –messut ovat ammattiostajille suunnattu

lahjatavara-alan erikoistapahtuma

�� #$�� +,%��%��

��'��!�� !��!�� %��

��&#��&�� %��

�� #�� !�� %��!��&��%��

�� !&#��&�� #��!��&�� %�

��

�� !�� #��+0%�'�+1%*%+)*/��$�

��$��+0%*%��*)'*0��+1%*%��*)'*,�

� �� $��+1%*%��*,'*.�

��

Tervetuloa Lahjatavaroita Lapissa –messuille TosiLappiin Enontekiölle !

��!�

�� *.-#�11,))��!��%�),))&/*.�1)0#��&��$��%��(��%��

��% ��%��

017 ENONTEK

aroita Lapissa –m


Onko kassassa rahaa ensi kuussakin?

Ota yrityksen tulot ja menot hallintaan. Meiltä toimivat vinkit ja työkalut. On aika tehdä kassavirrasta kaverisi.

nordea.fi/kassavirta

Nordea Pankki Suomi Oyj


Lapin Yrittäjät tarjoaa jäsenyrityksilleen maksuttoman puhelinneuvontapalvelun yrityksen lakiasiois-sa, työsuhdeasioissa, tili- ja veroasioissa sekä omistusjärjestelyihin liittyvissä kysymyksissä. Neuvon-taa antavat jäsenistöstämme kootun neuvontarenkaan asiantuntijayritykset. Neuvonta on sisällöltään ensineuvontaa, joka tarkoittaa puhelimessa tai tarvittaessa sähköpostit-se annettuja vastauksia tai neuvoja selkeisiin kysymyksiin. Puhelinneuvonta ei tarkoita asian laajem-paa selvitystä eikä asian hoitamista tarkoittavan, mahdollisesti sovittavan varsinaisen toimeksianto-sopimuksen mukaisia toimenpiteitä tai asiakirjojen laatimista. Neuvontaa pyytävän yrityksen tulee ilmoittaa palvelun tarjoajalle jäsennumeronsa tai muu luotet-tava selvitys jäsenyydestään sekä kysymyksessä olevaan asiaan liittyvän tiedustelun vastapuoli. Mikäli neuvontaa tarjoava yritys katsoo olevansa esteellinen, on sillä oikeus kieltäytyä neuvon antamisesta. Neuvontapalvelu on rahanarvoinen jäsenetu ja sitä kannattaa käyttää. Älä jää yksin yritystoimin-taan liittyvän ongelman kanssa – ota rohkeasti yhteyttä!

ASIANAJOTOIMISTO YLISUVANTO & AHONEN OYRovaniemi• yrityksen lakiasiat• työsuhdeasiat• omistusjärjestelytJouko Ylisuvanto, p. 016 226 2600

ASIANAJOTOIMISTO TUULA MÄKINEN OYKemi• yrityksen lakiasiatTuula Mäkinen, p. 0405 877 369

ASIANAJOTOIMISTO MARKUS KAIRALARovaniemi• yrityksen lakiasiat• työsuhdeasiat• omistusjärjestelytMarkus Kairala, p. 0407 357 263

ASIANAJOTOIMISTOLUKKARILA & AHOLA OYRovaniemi- yrityksen lakiasiat- työsuhdeasiat- sopimus- ja riita-asiatHannu Lukkarila, p. 0400 395 966Johannes Ahola, p. 0400 409 608

LAKIASIAINTOIMISTOTLAKIASIAINTOIMISTO LEX LAPPIARovaniemi• yrityksen lakiasiatMatti Torvinen, p. 0400 822 872

LAKIASIAINTOIMISTO V. OLLILA & CO Rovaniemi• yrityksen lakiasiat• työsuhdeasiat• omistusjärjestelytVeijo Ollila, p. 0405 511 165

Lapin Yrittäjien neuvontapalvelut

ASIANAJOTOIMISTOTAsianajaja on asiakkaidensa asioiden hoitamiseen erikoistunut Suomen asianajajaliittoon kuuluva kokenut lakimies.

ASIANAJOTOIMISTO AUTONEN KYSodankylä• yrityksen lakiasiat• työsuhdeasiat• omistusjärjestelytHannu AutonenP. 0400 391 025, 0404 838 660

ASIANAJOTOIMISTO HAAVIKKO & SALO OYRovaniemi• yrityksen lakiasiat• työsuhdeasiat•omistusjärjestelytJorma Haavikko, Kari Salo P. 016 725 5000

ASIANAJOTOIMISTO PEKKA HEINO KYKemi• yrityksen lakiasiat• työsuhdeasiat• omistusjärjestelytPekka Heino, p. 016 256 644

ASIANAJOTOIMISTO HENRIKSSON & HEIKKILÄ OYKemi-Tornio• yrityksen lakiasiat• työsuhdeasiat• omistusjärjestelytMikael Henriksson, Tuomo HeikkiläP. 0103 208 610

ASIANAJOTOIMISTO JUNTURA OYRovaniemi• yrityksen lakiasiat• työsuhdeasiat• omistusjärjestelytJarmo Juntura, p. 0400 975 775

TILITOIMISTOT

KIRJANPITOTYÖ S. KUPILARovaniemi• työsuhdeasiat• tili- ja veroasiatSeija Kupila, p. 0405 148 767

MERI-LAPIN TILITOIMISTO OYKeminmaa• työsuhdeasiat• tili- ja veroasiatKimmo Keskitalo, p. 0400 981 272

TILIKONTROLLI KY Kemi• työsuhdeasiat• tili- ja veroasiatAulikki Roivainen, p. 0400 893 524

TILITOIMISTO POLOJÄRVI OYMuonio• omistusjärjestelytVeikko Polojärvi, p. 0400 557 323

ROVANIEMEN TILI- JA VEROTIETO Rovaniemi• tili- ja veroasiat• työsuhdeasiat• omistusjärjestelytVeijo Ollila, p. 0405 511 165

TORNION KONSULTTI & TILIPALVELUTornio• työsuhdeasiat• tili- ja veroasiatBirgitta Innanen, p. 010 3966 821


PAIKALLISYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT 2017 puh.Enontekiön Yrittäjät ry Pasi Ikonen CAPE Lapland Oy 050 577 2762Inarin Yrittäjät ry Tuula Katajamaa Lapin Luontolomat Oy 040 589 4690Kemijärven Yrittäjät ry ei vielä valittuKemin Yrittäjät ry Tuomo Jäärni Jäärni Metalli Oy 0400 893 664Keminmaan Yrittäjät ry Ilpo Varonen Konevaronen Oy 0400 692 972Kittilän Yrittäjät ry Pertti Hettula Hettula Oy 0400 643 160Kolarin Yrittäjät ry Jarmo Pudas Jarmo Pudas Ky 0400 696 543Muonion Yrittäjät ry Minna Back-Tolonen Back-Tolonen Ay/K-Market Muoniontori 040 835 4064Pelkosenniemen Yrittäjät ry Anna-Kaisa Luoma-aho KT Company 040 849 5116Pellon Yrittäjät ry Päivi Heikkala Päivi Heikkala Oy 040 706 5450Posion Yrittäjät ry Timo Posio Timo Posio Tmi 050 540 0906Ranuan Yrittäjät ry Raimo Kortesalmi Harmaa Kurki Oy 040 550 7998Rovaniemen Yrittäjät ry Konsta Repo Lapin Apuvälinepalvelu Oy 040 679 8353Sallan Yrittäjät ry Tauno Luukinen Sallan Rautatori Oy 0400 695 367Savukosken Yrittäjät ry Esa Heinäjärvi Valinta Heinäjärvi Ky 0400 392 423Simon Yrittäjät ry Pertti Ylitalo Kuljetusliike Pertti Ylitalo Oy 0400 397 658Sodankylän Yrittäjät ry Marja-Leena Magga Magga Oy 040 730 8636Tenonlaakson Yrittäjät ry Vuokko Mikkola JPF Palvelut Oy 040 700 8154Tervolan Yrittäjät ry ei vielä valittu Tornion Yrittäjät ry Maria Keskimaunu Kahvila ja Pitopalvelu Roosamaria Oy 040 738 8470Ylitornion Yrittäjät ry Mirja Heinonen Systaylor Oy 0500 645 370


MEDIAKORTTI 2017YRITTÄJÄN LAPPIYrittäjän Lappi -julkaisu tavoittaa n. 3500 jäsenyrityksen ja sidosryhmän lukijaa

YRITTÄJÄN LAPPI -LEHDEN ILMESTYMISAIKATAULU 2017 Nro Ilmestyy Aineisto1 3.2. 26.1.2 24.3. 17.3.3 19.5. 12.5.4 1.9. 25.8.5 13.10. 6.10.6 8.12. 1.12.

ILMOITUSTEN KOOT JA HINNAT (alv 0%)1/1 -sivun ilmoitussisäsivuilla L: 170 mm ja K: 254 mm, hinta 600€takasivulla A4, hinta 700€ ½ -sivun pysty sisäsivuilla on L: 82 mm ja K: 254 mm, hinta 400€takasivulla L: 85 mm ja K: 240 mm, hinta 500€

½ -sivun vaaka sisäsivuilla L: 170 mm ja K: 122 mm, hinta 400€takasivulla L: 175 mm ja K: 115 mm, hinta 500€

¼ -sivun ilmoitus sisäsivuillavaakamallina L: 170mm ja K: 60mm, hinta 250€pystymallina L: 82mm ja K: 125mm, hinta 250€

ILMOITUSMYYNTILapin Yrittäjät ryKerttu Peltoniemi, 0400 898 200, [email protected]

SÄHKÖISET [email protected]@yrittajat.fi

TEKNISET TIEDOTSivukoko 210 x 297 mm (A 4)Painopinta-ala 170 x 254 mm (takasivu 175x240)Värisyys 4

YHTEYSTIEDOTJulkaisija Lapin Yrittäjät ry Hallituskatu 26 Valtakatu 5 96100 Rovaniemi 94100 Kemi p. 0400 898 200 p. 050 300 8979

Päätoimittaja Mervi Saukko, 050 300 8979, [email protected]

Ulkoasu ja taitto Tornion Painatuskeskus


MEDIAKORTTI 2017/ UUTISKIRJEET LapinYrittäjien Uutiskirje tavoittaa n. 3500 jäsenyrityksen ja sidosryhmän lukijaa.

UUTISKIRJEIDEN ILMESTYMISAIKATAULU 2017 Ilmestyy Aineisto12.1. 9.1.9.2. 6.2.2.3. 27.2.11.4. 7.4.11.5. 8.5.8.6. 5.6.10.8. 7.8.14.9. 11.9.5.10. 2.10.9.11. 6.11.14.12. 11.12.

ILMOITUSHINNATKoko (560 x 280 px)1 x uutiskirje 250€ (alv 0%)3 x uutiskirje, yhteensä 650 € (alv 0%) 5 x uutiskirje, yhteensä 950€ (alv 0%)

TEKNISET TIEDOTIlmoituskoko: 560 x 280 px • kuvaformaatit: png, jpg Voit kysyä hintoja myös erikokoisille ilmoituksille ja videoille.

YHTEYSTIEDOTJulkaisija Lapin Yrittäjät ry Hallituskatu 26 Valtakatu 5 96100 Rovaniemi 94100 Kemi p. 0400 898 200 p. 050 300 8979

Päätoimittaja Yhteyspäällikkö Mervi Saukko, puh. 050 300 8979Sähköiset aineistot [email protected] Ilmoitusmyynti Kerttu Peltoniemi, puh. 0400 898 200


I N F O T I S K I

LUE LISÄÄ BLOGEJA OSOITTEESSA YRITTÄJÄT.FI

Kopiostosta yritysten tarvitsemat luvat kopiointiinKun yrityksessä kopioidaan tai tulostetaan tekijän-oikeuden suojaamaa aineistoa, kopiointiin tarvitaan lupa. Kopiostosta yritys saa helposti ja keskitetys-ti toiminnassaan tarvitsemansa kopiointiluvat. Ko-piointiluvat on järjestetty yrityksen toimialaan mu-kaan joko koko yrityksen kattavilla vuosiluvilla tai kopiokonekohtaisilla kopiointiluvilla.

Tutkimusten mukaan yrityksissä kopioidaan te-kijänoikeuden alaista aineistoa. Kaikista kopioista muutama prosentti otetaan tekijänoikeuden suo-jaamasta aineistosta, kuten lehdistä, käyttöoppais-ta, valokuvista tai tutkimusraporteista. Tyypillistä on oman alan lehdistön, ammatillisten tai tieteellis-ten aikakauslehtien kopiointi joko omaan työkäyt-töön tai yrityksen sisäistä tiedottamista varten.

Lisätietoja: [email protected]

Yritysasiakkaiden palautukset ensisijaisesti pankkitilille

Verohallinto maksaa yritys- ja yhteisöasiakkai-den veronpalautukset 1.1.2017 alkaen ensisijai-sesti pankkitilille. Tilinumeron voi ilmoittaa Tilinu-meron ilmoituspalvelussa (vero.fi/tilinumero) tai Verotili-palvelussa (vero.fi/verotili).

Palveluihin kirjaudutaan Katso-tunnisteella, jossa on pääkäyttäjäoikeus. Tilinumeron ilmoi-tuspalvelun ja Verotili-palvelun korvaa 3.1.2017 alkaen OmaVero.

Tilinumeron voi ilmoittaa myös paperilomak-keella. Täytetty ja allekirjoitettu lomake toimite-taan sen yläreunassa olevaan osoitteeseen. Yri-tyksen tilinumeron voi ilmoittaa vain henkilö, jolla on yrityksen nimenkirjoitusoikeus.

Jos asiakas ei ilmoita tilinumeroa Verohallin-nolle, maksetaan palautus maksuosoituksena. Pankkitilille maksettu palautus on kuitenkin asi-akkaan käytössä huomattavasti aikaisemmin.

Kun uskoo unelmiinsa, osaamiseensa, voi niiden

ympärille perustaa myös yrityksen.

Ei se vaadi supervoimia tai superälykkyyttä. Aivan

tavallisia ihmisiä – yrittäjätkin.

Elina Lappalainenaloitteleva yksinyrittäjä

Talenttiverkosto.fi yhdistää yrittäjät, korkeakoulut ja nuoret osaajat

Suomen Yrittäjien uusi Talenttiverkosto.fi-palvelu on yrittäjille, korkeakouluille sekä korkeasti koulutetuille ja opiskelijoille eli talenteille tarkoitettu rekrytointialusta, jossa työ kohtaa tekijänsä ja innovaatiot saavat alkun-sa. Verkostossa on jo 40 korkeakoulua ja 5000 talenttia – seuraavaksi palvelua aletaan markkinoida myös yri-tyksille.

Yrittäjä löytää Talenttiverkostosta yrityksensä isom-piin tai pienempiin tehtäviin sopivan työntekijän, har-joittelijan tai projektityöntekijän suoraan korkeakoulun penkiltä. Yliopisto tai ammattikorkeakoulu puolestaan tavoittaa verkostosta yrittäjät ja yritykset, jotka halua-vat opiskelijoiden työskentelevän projektiensa parissa ja joilla on tarjolla työmahdollisuuksia nuorille korkea-kouluosaajille.

Opiskelijoille suora kanava työelämään ja yrittäjyyteenNuori korkeakouluosaaja voi hakea Talenttiverkostosta yritysten tarjoamia työ-, projekti- ja lopputyömahdolli-suuksia, jotka sopivat juuri hänen osaamis- ja koulutus-taustaan ja joissa voi hyödyntää aiempaa työstä tai har-rastuksista kertynyttä kokemusta.

Talenttiverkoston mahdollistaa digitaalinen innovaa-tio- ja kehityspalvelu Me2we, joka on kehittänyt palve-lun teknisen alustan. Palvelu on korkeakouluille ja talen-teille maksuton. Yrityksille Talenttiverkosto on maksu-ton toukokuun 2017 loppuun asti.

Lisätiedot: www.talenttiverkosto.fi

Koonnut: Suomen Yrittäjät, Anna Lantee, viestintäsuunnittelija, p. 09 2292 2855, [email protected]

Yrittäjäinfo 5/2016Yrittäjäinfo 5/2016

Ainutlaatuinen ja alansa merkittävin seminaari on kuntavaikuttajien, yrittäjien ja elinkeinopolitiikan toimijoiden kohtaamispaikka.

Merkitse päivä kalenteriin ja ilmoittaudu mukaanwww.kunnallisjohto.fi

Suomen Yrittäjien

KUNNALLISJOHDON SEMINAARIOulu 7.–8.6.2017

Suomen Yrittäjät on maan kattavin elinkeinoelämän järjestö. Suomen Yrittäjät toimii 400 paikallisyhdistyksen ja 4 500 luottamushenkilön voimin jokaisessa Suomen kunnassa. Suomen kuntien ja kaupunkien valtuustoissa vaikuttaa 2 020 yrittäjävaltuutettua. Suomen Yrittäjiin kuuluu 115 000 yritystä.


Suomen Yrittäjät, Julia Ahlfors, lakineuvoja, p. 09 229 221, [email protected] Suomen Yrittäjät, Julia Ahlfors, lakineuvoja, p. 09 229 221, [email protected]

Yhdenvertaisuuslain mukaan työn-antajan on arvioitava yhdenvertai-suuden toteutumista työpaikalla. Työ-oloja on kehitettävä siten, että työpai-kan yrityskohtaiset tarpeet huomioi-daan. Tavoitteena on, että työpaikan menettelytavat ovat aidosti syrjimät-tömiä. Työnantajan on kehitettävä tällaisia yhdenvertaisuutta paranta-via toimintatapoja, joita noudatetaan esimerkiksi kun henkilöitä valitaan tai kun tehdään henkilöstöä koskevia ratkaisuja.

Vuonna 2015 voimaan tullut yh-denvertaisuuslaki velvoittaa vähin-tään 30 työntekijän työpaikkoja laati-maan yhdenvertaisuussuunnitelman 1. tammikuuta 2017 mennessä.

Yhdenvertaisuutta parantavia toi-menpiteitä ja niiden vaikuttavuutta on käsiteltävä henkilöstön tai heidän edustajiensa kanssa. Toimenpiteiden on oltava tehokkaita, tarkoituksen-mukaisia ja oikeasuhtaisia suhtees-sa yrityksen voimavaroihin ja toimin-taympäristöön, kuten yrityksen ko-koon.

YhdenvertaisuusarviointiYhdenvertaisuussuunnitelma perus-tuu työpaikan yhdenvertaisuustilan-teen arviointiin. Tämän arvioinnin pe-rusteella tehdään suunnitelma toi-menpiteistä. Suunnitelma voidaan tehdä itsenäisenä tai osana muu-ta yhteistoimintalaeissa säädettyä suunnitelmaa, kuten tasa-arvosuun-nitelmaa.

Yhdenvertaisuuslaki muuttuu vuoden 2017 alusta

Yhdenvertaisuusarvioinnin tarkoi-tuksena on tunnistaa mahdollisia syr-jintätilanteita sekä sellaisia ongelma-kohtia työpaikalla, jotka saattavat es-tää yhdenvertaisuuden toteutumista. Arvioinnin avulla tulisi etsiä keinoja, joiden avulla työpaikan yhdenvertai-suutta voitaisiin parantaa. Voidaanko esimerkiksi kehittää työtapoja siten, että syrjinnän vaarassa olevien työn-tekijöiden tarpeita huomioitaisiin pa-remmin? Työpaikalle voidaan myös laatia menettely syrjintäepäilyjen kä-sittelemiseksi, ja työntekijöille voi-daan järjestää yhdenvertaisuuskou-lutusta.

Yhdenvertaisuusarviointi voidaan tehdä esimerkiksi henkilöstökyselyil-lä tai käymällä läpi työskentelyolo-suhteita ja yrityksen menettelytapo-ja yhdenvertaisuuden näkökulmas-ta. Henkilöstölle suunnatun kyselyn avulla voidaan kartoittaa esimerkiksi sitä, ovatko työntekijät kokeneet syr-jintää tai havainneet muihin kohdistu-vaa syrjintää.

Yhdenvertaisuus-suunnitelmaYhdenvertaisuusarvioinnin perusteel-la tehdään suunnitelma toimenpiteis-tä. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi ne konkreettiset toimet, jotka työpaikal-la tulee toteuttaa yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi. Yhdenvertaisuusla-ki ei määrittele tarkemmin, mitä työn-antajan on tehtävä, vaan tarpeet voi-daan määrittää yrityskohtaisesti.

Työnantaja voi esimerkiksi varmis-taa esteettömän kulun yrityksen ti-loissa, huomioida erilaiset ryhmät palkkauksessa ja uralla etenemises-sä sekä varmistaa koulutuksiin pää-syn tasapuolisuuden. Tärkeintä on, että työnantaja pyrkii aidosti vaikutta-maan työpaikan yhdenvertaisuuteen ja etsimään konkreettisia keinoja pa-rantaa yhdenvertaisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnitelman tu-lee kattaa kyseisellä työpaikalla mer-kityksellisiksi todetut syrjintäperus-teet. Perusteet on käsiteltävä yhdes-sä henkilöstön tai heidän edustajien-sa kanssa. Yhdenvertaisuusarvioinnin tulee lähtökohtaisesti kattaa kaikki yhdenvertaisuuslaissa kielletyt syr-jintäperusteet. Näitä ovat ikä, alku-perä, kansalaisuus, kieli, uskonto, va-kaumus, mielipide, poliittinen toimin-ta, ammattiyhdistystoiminta, perhe-suhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen sekä muu näiden kaltainen henkilöön liit-tyvä syy.

Yhdenvertaisuus-arvioinnin tarkoituksena on tunnistaa mahdollisia syrjintätilanteita

Minusta tulee toimitusjohtaja. Yrityspörssi yhdistää yrityksen myyjän ja ostajan.

Miksi et ostaisi jo olemassa olevaa yritystä tai myisi omaasi? Ostajana saat valmiin asiakaskannan, tunnettuuden ja toimintakonseptin.

Yrityksen myyjänä löydät ostajat ja ostoja välittävät tahot yhteisestä palvelusta. Kauppapaikka verkossa yhdistää yrityksen myyjän ja ostajan.

www.yritysporssi.fi


Työajan pidentäminen teknologiateollisuudessa

Kilpailukykysopimuksessa on sovit-tu työajan pidentämisestä 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamat-ta. Kilpailukykysopimuksen mukaan työajan pidennyksestä sovitaan ala-kohtaisissa työehtosopimuksissa. Pi-dentäminen on toteutettu työehtoso-pimuksissa eri tavoin, mutta yksityis-kohtaisia tietoja työehtosopimusten sisällöistä ei ole ollut laajasti saata-villa.

Valtaosassa työehtosopimuksis-ta työajan pidentäminen toteutetaan ensisijaisesti paikallisesti sopien. Jos sopimusta ei synny, noudatetaan työ-ajan pidentämisessä työehtosopi-muksen ns. perälautamääräystä työ-ajan pidentämisestä.

Perälautamääräysten sisällöis-sä on eroja, mutta tyypillisesti niiden mukaan työantajalla on mahdollisuus osoittaa 24 lisätyötuntia vuodessa työehtosopimuksen tarkemmin mää-rittelemällä tavalla.

Teknologiateollisuudessa paikallinen sopiminen etusijallaTeknologiateollisuuden kaikissa työ-ehtosopimuksissa (työntekijät, toi-mihenkilöt, ylemmät toimihenkilöt ja teknologiateollisuuden sähköalan työntekijät) työajan pidentäminen toteutetaan ensisijaisesti paikallises-ti sopien. Kirjoitus perustuu teknolo-giateollisuuden työntekijöiden työeh-tosopimuksen määräyksiin. Vaikka muissa teknologiateollisuuden sopi-muksissa työajan pidentämisen ra-kenne on pääsääntöisesti sama, pe-

rälautamääräyksissä voi olla eroja.Teknologiateollisuuden työehto-

sopimuksessa on todettu, että pai-kallinen sopimus työajan pidentämi-sestä tehdään vuosittain kirjallisesti marraskuun loppuun mennessä. So-pimus on voimassa kalenterivuoden kerrallaan ja jatkuu tämän jälkeen toistaiseksi, ellei sitä irtisanota kirjal-lisesti viimeistään syyskuun loppuun mennessä päättymään kyseisen vuo-den lopussa.

Vuodelle 2017 ehtii vielä tehdä so-pimuksen työajan pidentämisestä. Työehtosopimuksen asettama aika-raja on tältä osin suositus, eikä se es-tä paikallisen sopimuksen tekemistä myöhemmin. Olisi kuitenkin suosi-teltavaa sopia työajan pidennyksestä vuonna 2017 mahdollisimman pian – tai ainakin sopia siitä, mihin mennes-sä paikallinen sopimus pyritään teke-mään.

Kaikissa yrityksissä voi sopia paikallisestiKaikissa yrityksissä voidaan sopia paikallisesti työajan pidentämisestä riippumatta siitä, kuuluuko työnan-taja työnantajaliittoon. Järjestäyty-mättömässä yrityksessä paikallinen sopimus voidaan tehdä luottamus-valtuutetun, muun henkilöstön edus-tajan tai koko henkilöstön tai henki-löstöryhmän kanssa. Järjestäytymä-tön työnantaja voi sopia paikallises-ti säännöllisen työajan järjestelyistä työntekijöiden kanssa myös silloin, kun työehtosopimus edellyttää sopi-

japuoleksi luottamusmiestä. Paikallinen sopimus tehdään työ-

ehtosopimuksessa määrätyllä taval-la ja siinä määrätyissä rajoissa. Jär-jestäytymättömien yritysten ei kui-tenkaan tarvitse noudattaa työehto-sopimuksen sopijapuolten eli liitto-jen määräyksiä paikallisen sopimuk-sen hyväksyttämisestä. Työntekijöille on varattava tilaisuus valita itselleen edustaja ennen neuvottelujen alka-mista.

Jos työnantaja kuuluu työnantaja-liittoon, paikallisen sopimuksen teke-misessä on noudatettava työehtoso-pimuksen neuvottelumääräyksiä.

Mistä on mahdollista sopia?Paikallisen sopimuksen sisältö on so-pijapuolten päätettävissä. Teknolo-giateollisuuden työehtosopimukses-sa on vain vähän määräyksiä paikalli-sen sopimuksen sisällöstä.

Neuvoteltaessa paikallisesta sopi-muksesta on hyvä arvioida työpaikal-la käytössä olevien työaikajärjestelyi-den toimivuutta ja pohtia niitä keino-ja, joilla pidempi työaika lisäisi tuotta-vuutta eniten. Työajan pidentämises-tä sovittaessa onkin syytä huomioida työpaikan käytännöt, tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehittäminen sekä työn-tekijöiden yksilölliset työaikatarpeet.

Pidentäminen voidaan toteuttaa esimerkiksi vähentämällä työajan ly-hennysvapaita (pekkaspäiviä), muut-tamalla vapaapäiviä tai arkipyhäpäi-viä työpäiviksi tai pidentämällä vuo-rokautista työaikaa. Myös työaika-

Suomen Yrittäjät, Albert Mäkela, lainopillinen asiamies p. 09 2292 2929, [email protected]

Kilpailukykysopimuksen mukaan työajan pidennyksestä sovitaan alakohtaisissa työehtosopimuksissa. Paikallinen sopiminen on monen työehtosopimuksen mukaan ensi-sijainen tapa. Tässä esimerkkinä teknologia teollisuuden työehtosopimukset.


pankkia tai liukuvaa työaikaa voi hyö-dyntää. Paikallinen sopimus voi myös sisältää näiden vaihtoehtojen yhdis-telmiä.

Työnantajilla on nyt hyvä tilaisuus etsiä yhdessä työntekijöiden kanssa työajan pidentämiseen malleja, jotka vastaavat parhaiten työpaikan ja yri-tyksen tarpeisiin.

Osa-aikainen työntekijäOsa-aikaisen työntekijän vuosittai-nen työajan pidentäminen toteute-taan työnantajan ja työntekijän väli-sellä sopimuksella, jos osa-aikatyöstä on sovittu työntekijän kanssa yksilölli-sesti. Jos työpaikalla on jokin yleinen järjestely osa-aikatyöhön, työaikaa pi-dennetään sopimalla asiasta paikalli-sesti koko henkilökunnan kanssa.

Osa-aikaisen työntekijän työaikaa pidennetään suhteessa täyteen työ-aikaan keskimääräisten viikkotyötun-tien mukaan laskettuna. Jos esimer-kiksi työntekijä tekee keskimäärin 50-prosenttista työaikaa, hänen työ-aikaansa voidaan pidentää 12 tunnil-la vuodessa.

Perälautamääräys teknologia teollisuudessaJos paikallista sopimusta ei synny, työnantaja voi kohdentaa työajan pi-dennyksen työehtosopimuksessa mää rätyllä tavalla. Päivä- ja kaksivuo-rotyössä työnantaja voi osoittaa työn-tekijälle käytössä olevan työtuntijär-jestelmän lisäksi säännöllistä työai-

kaa enintään 8 tuntia päivässä yhdel-le lauantaivapaapäivälle. Tämä lau-antai ei kuitenkaan voi olla arkipyhä, arkipyhäviikon lauantai tai työajan ta-saamisvapaapäivä. Lisäksi työanta-ja voi osoittaa enintään 2 tuntia lisää säännöllistä työaikaa työpäivälle.

24 tunnin pidennys työaikaan ja-kautuu seuraavasti: yksi ylimääräinen 8 tunnin työpäivä sekä kahdeksana päivänä 2 tunnin pidennys normaa-liin työaikaan. Työajan pidennyksen sijoittamisessa on noudatettava työ-ehtosopimuksen normaalia työtunti-järjestelmän muuttamista koskevaa ilmoitusaikaa, joka on tilapäisen muu-toksen tapauksessa mahdollisuuksi-en mukaan viikko mutta kuitenkin vä-hintään 3 päivää.

Kolmivuorotyössä työnantaja voi osoittaa työntekijälle niin ikään yhden enintään 8 tunnin työvuoron ja sen li-säksi neljä kertaa 4 tuntia kerrallaan lisää säännöllistä työaikaa joko työ-vuoron alkuun tai loppuun. Näissä neljän tunnin pidennyksissä voidaan noudattaa yhden päivän ilmoitusai-kaa.

Työnantajan on kuitenkin huomi-oitava työntekijän perusteltu henki-lökohtainen este työvuoron pidentä-miselle, jolloin pidentäminen toteute-taan työnantajan osoittamana muu-na ajankohtana. Työnantajan on koh-deltava työntekijöitä tasapuolisesti.

Työajan pidennys ja palkanmaksuPidennetyltä työajalta maksetaan työehtosopimuksen mukainen palk-

ka. Kuukausipalkkaisille työntekijöille maksetaan normaali kuukausipalkka siitä huolimatta, että palkanmääräy-tymisjaksolle osuu työaikaa pidentä-viä työtunteja.

Tuntipalkkaisilla työntekijöillä pe-riaate työajan pidentämisestä ansio-tasoa muuttamatta toteutetaan si-ten, että arkipyhäkorvauksen määrää leikataan ja kolmivuorotyössä mak-settavaa työajan tasaamislisää vä-hennetään.

Arkipyhäkorvausta maksetaan tun ti palkkalaisille työntekijöille 8 tun-nin palkka, jonka suuruus on 64,6 pro-senttia keskituntiansiosta. Työajan ta-saamisesta keskimääräiseen viikko-työaikaan aiheutuva ansion vähenty-minen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta säännöllisen työ-ajan tunnilta senttimääräisen lisän. Tämä lisä lasketaan vuosineljännek-sittäin määräytyvän keskituntiansion perustella, ja se on päivä- ja kaksivuo-rotyössä 6,3 prosenttia, keskeytyväs-sä kolmivuorotyössä 10,9 prosenttia ja keskeytymättömässä kolmivuoro-työssä 14 prosenttia.

Teknologiateollisuuden työeh-tosopimuksen työajan piden-tämistä koskeva erillispöytä-kirja on voimassa toistaiseksi. Se on irtisanottavissa ensim-mäisen kerran päättymään 31.12.2019. Jos liitot eivät ole irtisanoneet erillispöytäkirjaa syyskuun 2019 loppuun men-nessä, pöytäkirjan voimassa-olo jatkuu vuoden kerrallaan.

LISÄTIETOA:

Suomen Yrittäjät kokoaa verkkosivuilleen tietoja kilpailukykysopimuksen mukaisista alakohtaisista neuvottelu-tuloksista sitä mukaa kuin niitä julkaistaan. Kaikkien työehtosopimusten tietoja ei vielä ole saatavilla.

Työajan pidentämisen lisäksi alakohtaisissa työehtosopimuksissa on sovittu kilpailukykysopimuksen mukaan esimerkiksi selviytymislausekkeesta. Selviytymislauseke mahdollistaa työpaikkojen turvaamisen työehtojen so-peuttamisen avulla, jos työnantaja joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentä-miseen.

Kilpailukykysopimuksen mukaiset neuvottelutulokset:www.yrittajat.fi/yrittajat/a/yrittajan-abc/tyonantajan-abc/tyoehtosopimukset/kilpailukykysopimuksen-mukaiset-neuvottelutulokset


Patentti- ja rekisterihallitus ottaa käyttöön vielä tämän vuoden aikana uuden sähköisen nimentarkistuspal-velun. Ensi vuonna myös yksityisen elinkeinoharjoittajan perustamisesta voi ilmoittaa sille sähköisesti.

Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) aikoo ottaa vielä tämän vuoden puo-lella käyttöön uuden nimipalvelun, jonka on tarkoitus helpottaa yrityk-sen nimeämistä.

Nimipalvelun toiminta-ajatus on auttaa yrittäjää tekemään nopeita toi-minimitutkimuksia.

– Nimeä hakemalla saa selville tu-

Yrityksen nimiehdotukset voi tarkistaa nopeasti

loksen siitä, löytyykö jo identtisiä tai lähelle meneviä toiminimiä, kotimai-sia tavaramerkkejä tai onko kyseessä mahdollisesti jonkun sukunimi tai pai-kannimi Suomessa, kertoo PRH:n yri-tys- ja yhteisölinjan rekisteripäällikkö Lalli Knuutila.

Palvelusta voi myös tarkastaa ole-massa olevia domainnimiä sekä tu-tustua eurooppalaisten tavaramerk-kien linkkeihin.

Ensi vuoden puolella myös yksityi-sen elinkeinoharjoittamisen perusta-minen nopeutuu. Helmikuussa 2017 PRH ottaa nimittäin käyttöön yksityi-

sille elinkeinoharjoittajille oman säh-köisen perustamispalvelun.

– Se on ollut kovasti odotettu pal-velu. Moni aloitteleva yrittäjä käynnis-tää toiminnan siinä muodossa, yksi-tyisenä elinkeinoharjoittajana. Siihen on tulossa helppo menettely, Knuuti-la kertoo.

Säästä rahaa – sähköinen ilmoittaminen on halvempaaPRH:n sähköisten palveluiden käyttö-aste vaihtelee toistaiseksi 30 prosen-tista ylöspäin. Esimerkiksi osakeyhti-ön perustamisesta sähköisesti ilmoit-taa noin puolet.

Knuutila kannustaakin yrittäjiä käyttämään ahkerammin PRH:n säh-köisiä palveluja.

– Sähköisestä palvelusta on asi-akkaille useita hyötyjä. Olemme pri-orisoineet, että sähköiset ilmoitukset etenevät nopeammin kuin paperi-il-moitukset. Se on myös hyvin ohjaava palvelu, ja ilmoittamisessa tapahtuu paljon vähemmän virheitä. Maksami-nen hoituu siinä samalla.

Myös hintaero on Knuutilan mu-kaan merkittävä.

– Jos ilmoitetaan uusi hallitus kaupparekisteriin, niin sähköisessä il-moittamisessa se maksaa 40 euroa, ja paperi-ilmoittamisessa se on 85 euroa.

Paperi-ilmoittamisen hintaan kuu-luu 45 euron paperimaksu. Korkeam-pi hinta johtuu siitä, että PRH:ssa teh-dään manuaalisesti esimerkiksi tie-tojen syötöt järjestelmään, maksujen kohdentamiset ja skannaukset.

– Siinä on useita työvaiheita, jotka sähköisessä ilmoittamisessa jäävät pois, Knuutila kertoo.

Yritys oy

Toimittaja: Silja Eisto

Pixhill

Talenttiverkostosta löydät yrityksesi isompiin tai pienempiin tehtäviin sopivan työntekijän tai

harjoittelijan suoraan korkeakoulun penkiltä.

Rekisteröidy palveluun ja löydä oma talenttisi.

www.talenttiverkosto.fi

i.


Vuosi-ilmoitusten valtuutuksista päätettiin luopua, koska vuosi-ilmoituksilla ei ole ilmoitusvelvollisen allekirjoitusvaatimusta ja valtuutuksista luopumi-nen helpottaa sähköistä ilmoittamista.

Verkkopankkitunnisteella ilmoitusten lähettäminen onnistuu sekä Suomi.fi - että Ilmoitin.fi -palvelussa. Verkkolomakepalveluiden kautta ilmoittaminen Katso-tunnisteella edellyttää kuitenkin edelleen Katso-valtuutusta ilmoitet-tavalta yritykseltä palveluiden teknisten ominaisuuksien vuoksi.

Vuosi-ilmoitusten valtuutuksista luovutaan

Suomi.fi

Verovuodelta 2016 annettaville sähköisille vuosi-ilmoi-tusten verkkolomakkeille voi jatkossa kirjautua Katso-tunnisteen lisäksi myös verkkopankkitunnuksella tai HST-kortilla. Toiminnallisuus otetaan kussakin verkko-lomakkeessa käyttöön samalla kun lomake julkaistaan suomi.fi:ssä.

Tässä on kuvattu lomakkeiden toiminnallisuus Tu-pas-tunnistautumisella ja Katso-tunnistautumisella. Osassa lomakkeissa on mahdollista ilmoittaa tiedot ti-linhoitajana.

Tupas-tunnistautuminen (verkkopankkitunnus tai HST-kortti)• Tunnistautumisen palauttamaa henkilötunnusta ei vie-

dä lomakkeen maksaja (henkilö- tai Y-tunnus-kenttä) ja maksajan nimi -kenttään. Käyttäjä ilmoittaa kysei-set tiedot itse. Nimi-tieto ei ole pakollinen tieto.

• Katso-valtuutustarkistus tehdään maksajan Y-tun-nus- tai tilinhoitajan Y-tunnus-kentistä. Lomakkeen oikeassa yläkulmassa näkyvä tunnistautumisen pa-lauttaman Y-tunnuksen on oltava sama kuin joko mak-sajan Y-tunnus tai tilinhoitajan Y-tunnus.

• Jos käyttäjä ilmoittaa tiedot tilinhoitajana, on hänen ilmoitettava sekä tilinhoitajan Y-tunnus että maksa-jan Y-tunnus.

• Lomakkeella on tarkistus, että tilinhoitajan Y-tunnuk-sen on oltava jokin liitteellä olevista tilinhoitajayhtei-sön Y-tunnuksista.

Katso-tunnistaminen

• Tunnistautumisen palauttama Y-tunnus viedään lo-makkeen maksajan Y-tunnus -kenttään ja maksajan nimi -kenttään eikä niitä voi muuttaa, jos tietoja ei il-moiteta tilinhoitajana.

• Katso-valtuutustarkistus tehdään maksajan Y-tun-nus- tai tilinhoitajan Y-tunnus -kentistä. Lomakkeen oikeassa yläkulmassa näkyvä tunnistautumisen pa-lauttaman Y-tunnuksen on oltava sama kuin joko mak-sajan Y-tunnus tai tilinhoitajan Y-tunnus.

• Jos käyttäjä ilmoittaa tiedot tilinhoitajana, on hänen ilmoitettava sekä tilinhoitajan Y-tunnus että maksa-jan Y-tunnus.

• Lomakkeella on tarkistus, että tilinhoitajan Y-tunnuk-sen on oltava jokin liitteellä olevista tilinhoitajayhtei-sön Y-tunnuksista.

Palvelussa uutena ominaisuutena on, että tietojen korjaus ja poistoilmoittaminen voidaan tehdä Suomi.fi:n Tallennetut lomakkeet -palvelun Käytä pohjana -toi-minnallisuudella.


Verkkopankkitunnisteella ilmoitusten lähettäminen onnistuu sekä Suomi.fi - että Ilmoitin.fi -palvelussa.

Tyvi-kanavatKoivuniemi-verkkopalvelun toiminta tulee olemaan sa-mankaltainen kuin suomi.fi-palvelu verkkolomakkeiden lähettämisessä.

OpusCapita ei ota käyttöön verkkopankkitunnistus-ta. Maksuttomaan Lite-palveluun ei ole tulossa muu-tosta. Pro-palveluun kirjautuneen käyttäjän palvelu tu-lee olemaan vastaava kuin Ilmoitin.fipalvelussa, eli Kat-so-tunnisteella kirjautunut käyttäjä voi lähettää ilmoi-tuksia minkä tahansa yrityksen puolesta.

Käyttöönoton aikatauluista ei ole tarkempaa tietoa. Muiden Tyvi-palveluntarjoajien kanssa valtuutuksista luopumisesta keskustellaan kevään aikana, ja ratkai-suista tiedotetaan erikseen.

Ilmoitin.fi

Ilmoitin.fi-palvelun kautta palveluun sisään kirjautu-neelta käyttäjältä ei enää vaadita valtuutuksia ilmoitus-aineistossa olevan ilmoitusvelvollisen y-tunnukseen tai henkilötunnukseen. Uusi ominaisuus toteutetaan kah-dessa vaiheessa:

1. Ilmoitin.fi -selainpalvelussa voi 1.4. jälkeen verkko-pankkitunnuksilla sisäänkirjautunut henkilö lähet-tää minkä tahansa y-tunnuksen tai henkilötunnuk-sen puolesta vuosi-ilmoituksia.

2. Ilmoitin.fi -palvelussa voi 8.6. alkaen Katso-tunnis-teella kirjautunut käyttäjä lähettää vuosi-ilmoituk-sen minkä tahansa yrityksen tai henkilön puolesta. Sekä selainpalvelussa että ApiTamo-rajapinnassa kohdassa ” taloushallinto-ohjelmasta lähettäminen”.

Riittää, että Katso-tunnisteella on pääkäyttäjän, rin-nakkaispääkäyttäjän, vuosi-ilmoittamisen tai tilinhoi-tajayhteisön rooli johonkin y-tunnukseen.

8.6. alkaen ilmoitin.fi-palvelun kautta voi lähettää ilman valtuutusta sekä vuoden 2015 että vuoden 2016 vuosi-ilmoituksia.

Pixhill


Ammatilliseen koulutukseen tehdään suurinta uudistusta vuosikymmeniin. Tutkintojen rakentuminen sekä kou-lutuksen järjestäminen ja rahoitus uudistetaan vastaamaan siihen, että vaatimukset työntekijöiden osaami-selle muuttuvat nopeasti ja koulutuk-sesta leikataan.

Tutkintoja vähennetään nykyises-tä noin 350:sta noin 160:een. Tämä toteutetaan niin, että tutkintoja koo-taan laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Opiskelija suorittaa alan työelämätai-toja vahvistavia opintoja ja alan yleisiä opintoja sekä valitsee erikoistumis-alueensa.

Näin varmistetaan, että oppiminen kulkee joustavammin kuin nykyään ja että opinnot vastaavat paremmin si-tä, mitä opiskelija ja työnantajat tar-vitsevat.

Koko tutkinnon muuttamisen si-jaan voidaan nopeasti muuttaa jota-kin tutkinnon osaa tai tuoda tutkin-toon uusia osia. Lisäksi voidaan kehit-tää useille tutkinnoille yhteisiä osia, kuten yrittäjyysosa.

Joustavia suoritustapojaKoulutuksen järjestämisessä siirry-tään kolmeen rinnakkaiseen ja tasa-

Ammatillinen koulutus muuttuu – miten se vaikuttaa yrityksissä?

vertaiseen tapaan suorittaa tutkinto tai sen osia: oppilaitoksessa opiskel-len, koulutussopimuksella tai oppiso-pimuskoulutuksella. Suoritustapoja voi yhdistellä opiskelijan ja työnanta-jan tarpeen mukaisesti.

Koulutussopimus on ei-työsopi-mussuhteista työpaikalla opiskelua, oppisopimus taas perustuu työso-pimukseen. Koulutussopimuksessa ei makseta koulutuskorvausta työ-paikalle. Oppisopimuksessa yrittäjäl-le maksetaan edelleen koulutuskor-vausta.

Yrittäjän oppisopimuskoulutus muuttuu yrittäjän koulutussopimuk-seksi. Yrittäjää tukevalle mentorille voidaan maksaa koulutuskorvaus.

Koulutussopimus sopii erityisen hyvin nuorille, joilla ei ole vielä oppi-sopimukseen riittävää ammattitaitoa.

Usein opiskelija saa ammatin pe-rusteet oppilaitoksessa. Kun hän sel-viytyy perustyötehtävistä, on luonte-vaa harjoitella ammattia työtä teke-mällä. Kun osaaminen on sillä tasol-la, että voidaan jo maksaa palkkaa, on hyvä solmia oppisopimus.

Työpaikalla oppimista lisääKoulutuksen ja työelämän yhteis työtä

lisätään. Pyrkimyksenä on myös lisä-tä työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Työpaikalle oppijan ottaminen yrityk-seen on yrittäjälle vapaaehtoista, ja opiskelijan voi itse valita.

Koulutuksenjärjestäjä vastaa opin-tojen etenemisestä sekä opintojen ohjaamisesta. Työpaikalle nimetään työpaikkaohjaaja tukemaan opiskeli-jaa työtehtävissä ja oppimisessa. Tut-kinto ja tutkinnon osat suoritetaan ai-na näyttöinä. Näytöt pyritään teke-mään oikeissa työtilanteissa.

Rahoitus painottaa tulostaKoulutuksen rahoituksessa siirrytään tuloksellisuutta painottavaan rahoi-tusmalliin.

Koulutuksen järjestäjä saa noin puolet rahoituksesta perusrahoituk-sena. Toinen puoli tulee muun muas-sa suoritetuista tutkinnoista ja tutkin-non osista sekä opiskelijan työllisty-misestä. Eri alojen koulutuksen hinta määrittyy alan koulutuskustannusten perusteella.

Uusi lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2018 alussa. Uuteen tutkinto-rakenteeseen siirrytään vuoteen 2019 mennessä.

Koulutussopimus sopii erityisen hyvin nuorille, joilla ei ole vielä oppisopimukseen

riittävää ammattitaitoa.

Suomen Yrittäjät, Veli-Matti Lamppu, johtaja, p. 09 2292 2868, [email protected]

YRITTÄJÄ ON HYVÄ EHDOKASPuolueet odottavat yhteydenottoasi.

1. Kunnan rooli luodaan nyt uudelleen. Sote-uudistuksen myötä palvelujen rahoitus- ja järjestämisvastuu poistuvat kunnilta. Vapautuv,at voimavarat on mahdollista suunnata elinkeinopolitiikan tekemiseen. Yritykset luovat työtä ja palveluita kuntalaisille sekä verotuloja kunnalle.

2. Kuntien luottamuselimissä tarvitaan näkemyksiä. Yrittäjillä on tarjota valmisteluun ja päätöksentekoon monipuolista liiketoiminta- ja talousosaamista.

3. Kuntien on huomioitava pk-yritykset hankinnoissa.Kuntien osuus julkisen sektorin 35 mrd hankinnoista on merkittävä. Kuntien viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden ja yrittäjäyhdistyksen välinen aktiivinen vuoropuhelu auttaa kuntia tekemään parempia hankintoja.

4. Yrittäjän kannalta kunnassa tehdään merkittäviä päätöksiä monella tasolla. Luottamushenkilön on mahdollista vaikuttaa asioihin jo valmisteluvaiheessa esimerkiksi lautakunnissa.

5. Kunnan asioihin on helpompaa vaikuttaa sisältäpäin kuin ulkoa. Luottamushenkilönä asioihin voi vaikuttaa helpommin kuin Esson baarissa.

YRITTÄJÄ — VIISI HYVÄÄ SYYTÄ LÄHTEÄ EHDOLLE KUNTAVAALEISSA

KIINNOSTUITKO?www.yrittäjät.fi/kuntavaalit

KATSO ASKELEET EHDOKKAAKSI.


Joka viiden kunnan- tai kaupunginval-tuutettu on yrittäjä.

– Enemmänkin voisi olla, toteaa elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama Suomen Yrittäjistä.

Yrittäjien määrä kuntapäättäjis-sä vaihtelee paljon, parhaimmillaan osuus on jopa 60 prosenttia.

Kallama muistuttaa, etät nyt on oi-kea hetki harkita ehdokkuutta. Mu-kaan tarvitaan sekä yrittäjiä että yrit-täjämäisen asenteen omaksuneita ih-misiä.

Sote-uudistuksessa kunnan rooli muuttuu, kun palvelujen rahoitus- ja järjestämisvastuu poistuu kunnilta.

Soten osuus on ollut kunnissa noin puolet budjetista, ja moni päät-täjä saattaa luulla kuntien merkityk-sen jatkossa vähenevän. Ehdokkuus ei ehkä enää motivoi entiseen tapaan.

– Päinvastoin, nyt on entistä tär-keämpää olla mukana vaikuttamassa. Soten poistuminen kunnilta vapaut-taa paljon energiaa ja henkistä pää-omaa. Sote-asioihin on liittynyt paljon sellaisia lakisääteisiä tehtäviä, joihin kuntatasolla ei ole voitu vaikuttaa ja valta päätöksenteossa on ollut pieni.

– Nyt vapautuu aikaa sellaisiin teh-täviin, joilla on oikeasti merkitystä kuntalaisille, Kallama korostaa.

Elinvoimaa edistämäänUusien valtuustojen tärkeimpänä teh-tävänä Susanna Kallama näkee asuk-kaiden hyvinvoinnin ja alueen elinvoi-man edistämisen. Nämä asiat linkitty-vät hyvin läheisesti yhteen.

Elinvoimaan vaikuttavat muun mu-assa alueen infra, kaavoitus, asunto-politiikka ja jopa päivähoitotilanne.

Kuntien tärkein tulolähde on kun-nallisvero, jota varten tarvitaan työ-

Yrittäjiä tarvitaan kuntien valtuustoissa

paikkoja ja veronmaksajia. Mitä pa-remmin asiat kunnassa hoidetaan, si-tä suuremmalla todennäköisyydellä kunta kiinnostaa myös potentiaalisia uusia yrityksiä ja asukkaita.

– Kaikki mitä näistä asioista pää-tetään, vaikuttaa yrittäjyyden toimin-taedellytyksiin. On kaikkien etu, että asiat hoidetaan tehokkaasti ja alueen

elinvoimaa lisäävästi.Kallama muistuttaa, että kunti-

en kuntien tekemillä hankinnoilla on myös elinkeinopoliittista merkitystä. Kunnat ostavat paljon erilaisia tava-roita ja palveluita, ja yrittäjiä tarvitaan muistuttamaan kuntia pienhankinto-jen tärkeydestä.

Toimittaja: Tiina Toivakka

Ensi vuoden huhtikuussa käytävien kuntavaalien ehdokashaku on käynnissä. Sote-uudistuksessa kuntien rooli on muuttumassa. Se tuo uusia mahdollisuuksia yrityksille ja korostaa yrittäjyyden merkitystä.

5 Viisi hyvää syytä lähteä ehdolle kuntavaaleissa

1. Kunnan rooli luodaan nyt uudelleen.Sote-uudistuksessa palvelujen rahoitus- ja järjestämisvastuu poistuvat kunnilta. Vapautuvat voimavarat on mahdollista suunnata elinkeinopolitiikan tekemiseen. Yritykset luovat työtä ja palveluita kuntalaisille sekä verotuloja kunnalle.

2. Kuntien luottamuselimissä tarvitaan näkemyksiä.

Yrittäjillä on tarjota valmisteluun ja päätöksentekoon monipuolista liiketoiminta- ja talousosaamista.

3. Kuntien on huomioitava pk-yritykset hankinnoissa.Kuntien osuus julkisen sektorin 35 mrd hankinnoista on merkittävä. Kuntien viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden ja yrittäjäyhdistyksen välinen aktiivinen vuoropuhelu auttaa kuntia tekemään parempia hankintoja.

4. Yrittäjän kannalta kunnassa tehdään merkittäviä päätöksiä monella tasolla.Luottamushenkilön on mahdollista vaikuttaa asioihin jo valmisteluvaiheessa esimerkiksi lautakunnissa.

5. Kunnan asioihin on helpompaa vaikuttaa sisältäpäin kuin ulkoa.Luottamushenkilönä asioihin voi vaikuttaa helpommin kuin Esson baarissa.


Kiinnostuitko ehdokkuudesta? Näin pääset eteenpäin:• Valitse puolueesi

• Ota yhteyttä oman asuinkuntasi ko. puolueen kunnallisjärjestöön. Yhteystiedot löydät helpoiten puolueiden nettisivuilta.

• Muista, että kaikki puolueet haluavat hyviä ehdokkaita. Yhteydenottosi on tervetullut.

• Jos mikään puolue ei tunnu omalta, perusta oma valitsijayhdistys.

Yrittäjä on hyvä päättäjä

Yrittäjätausta antaa Susanna Kalla-man mielestä hyvän pohjan yhteis-ten asioiden hoitoon. Yrittäjänä ja kunnanvaltuutettuna itsekin toiminut Kallama toteaa, että yrittäjillä on juuri sellaista liiketoiminnallista osaamista, jota kuntapäättäjän työssä tarvitaan.

– On osattava katsoa kokonaisuuk-sia ja ymmärrettävä talouden reali-teetit.

Toisaalta työskentely valtuustoissa ja lautakunnissa antaa myös paljon ja avaa uusia näkökulmia sekä yhteis-kuntaan että yhteiseen päätöksente-koon.

– On hyödyllistä keskustella erilais-ten ja eritaustaisten ihmisten kanssa,

kuunnella eri näkökantoja ja muodos-taa niistä johtopäätöksiä, Kallama mainitsee.

Monia yrittäjiä mietityttää ajan-käyttö: mistä löytää aikaa oman yri-tyksen pyörittämisen lisäksi vielä luottamustoimillekin? Asia riippuu pitkälti siitä, minkälaisiin tehtäviin ryhtyy ja mihin haluaa keskittyä.

– Kannattaa myös miettiä panos-tuotossuhdetta. Luottamustehtävät antavat sellaista, josta voi olla hyötyä omassa työssä.

Kallama muistuttaa, että yhteisiin asioihin voi vaikuttaa muuallakin kuin valtuustossa. Ehdokkaana oleminen mahdollistaa jo pääsyn lautakuntiin, joissa valtuustoihin tulevat asiat val-mistellaan.

Hän rohkaisee kaikkia vähänkin ehdokkuutta harkitsevia lähtemään mukaan. Tulevat muutokset tuovat paljon uutta ja mielenkiintoista kun-takenttään.

– Yrittäjyyden merkitys nähdään aiempaa selvemmin. Vaikka kuilu yrit-täjän arkeen on vielä olemassa, niin paljon on menty jo eteenpäin. Entistä enemmän nyt kaivataan yrittäjiä mu-kaan päätöksentekoon, Susanna Kal-lama kannustaa.

Uusien valtuustojen tärkeimpiä tehtäviä on kaupunkien pitäminen elinvoimaisina. Yrittäjyyden edistämi-sellä on tässä iso merkitys.

Lisätietoja: www.yrittajat.fi/kuntavaalit

Yrittäjiä kaivataan nyt entistä enemmän mukaan kuntien

päätöksentekoon, kannustaa Susanna Kallama.

Jarkko Översti, Tosikuva Oy

Muista ainakin nämä• Ilmoitukset tulee antaa

sähköisesti.

• Ilmoituksia korjataan antamalla korvaava ilmoitus.

• OmaVero korvaa Verotili-palvelun.

• Maksujen viitenumero muut-tuu. Uusi löytyy OmaVerosta.

• Katso-tunniste on avain OmaVeroon.

• Jos yrityksellä ei ole Katso-tunnistetta, hae tunniste ajoissa.

• Tutustu: vero.fi /muutoksia2017vero.fi /palvelukatko

Verohallinto, Anu Mujunen, ylitarkastaja, viestintäasiantuntija p. 040 6736 036, [email protected]

Vuoden 2017 alusta verotuksessa tu-lee voimaan useita lakiuudistuksia, joista kerrottiinkin jo Yrittäjäinfon vii-me numerossa. Tässä jutussa ker-romme tarkemmin siitä, miten muu-tokset näkyvät käytännössä, yrittäjän arjessa.

Keskeisimpiä ovat uudistukset oma-aloitteisiin veroihin, kuten ar-vonlisäveroon ja työnantajasuorituk-siin. Muutoksia ei ole tulossa itse ve-roihin vaan menettelyihin – erityisesti ilmoittamiseen ja maksamiseen sekä ilmoitusten korjaamiseen. Lakiuudis-tusten rinnalla uudistetaan Verohal-linnon tietojärjestelmiä. Asiakkaille tämä näkyy varsinkin uutena OmaVe-ro-palveluna.

Verot tulee ilmoittaa sähköisestiEnsi vuoden alusta ilmoitukset oma-aloitteisista veroista, kuten arvonlisä-verosta, tulee antaa sähköisissä ka-navissa. Suurin osa yrityksistä tekee-kin jo niin. Vuodenvaihteessa myös termi kausiveroilmoitus jää histori-aan. Jatkossa oma-aloitteisista ve-roistakin annetaan veroilmoitus, esi-merkiksi arvonlisäveroilmoitus.

Paperi-ilmoitukset hyväksytään ensi vuoden suorituksista lähtien vain erityisestä syystä. Sellaiseksi katso-taan esimerkiksi se, että paikkakun-

nalla ei ole käytössä tietoliikenneyh-teyksiä – mikä tänä päivänä on aika harvinaista – tai se, että ulkomaisella yhteisöllä ei ole käytössä Katso-tun-nistetta sähköiseen ilmoittamiseen. Erityistä syytä ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa Verohallintoon, eikä siihen ole tulossa mitään hakemusta. Verot-taja tiedustelee syytä tarvittaessa.

Lakiuudistuksella halutaan kan-nustaa yrityksiä sähköiseen ilmoit-tamiseen. Sähköinen ilmoittaminen paitsi vähentää virheitä, on myös yri-tykselle tietoturvallisempaa. Lisäksi se tehostaa verohallintoa ja vähentää siten yhteiskunnalle aiheutuvia kus-tannuksia.

Ilmoitukset voi antaa sähköises-ti Verohallinnon omassa palvelus-sa OmaVerossa. Ilmoituksia voi an-taa myös esimerkiksi taloushallinto-ohjelmien avulla, kätevästi ilmoitus-tiedostoina. Ilmoitusten ja maksujen yleinen määräpäivä on edelleen kuu-kauden 12. päivä. Maksamisessa käy-tettävä viitenumero kuitenkin muut-tuu, uusi löytyy OmaVerosta.

Muutoksia tulee myös ilmoitusten korjaamiseen. Jos jo annetussa ilmoi-tuksessa huomaa korjattavaa, tulee virheet oikaista antamalla kyseisel-le verokaudelle ns. korvaava ilmoitus. Nykyisin on ilmoitettu vain korjatta-vat kohdat. Jatkossa uusi ilmoitus siis korvaa aiemman, ja samalla kaikki tie-

dot kyseisestä verolajista, esimerkik-si arvonlisäverosta. Lisäksi on tulossa mahdollisuus korjata taloudelliselta merkitykseltään vähäiset virheet seu-raavilla ilmoituksilla.

Verotuksen muutokset 2017 – mitä yrittäjän tulisi tietää

Moni asia muuttuu verotuksessa ensi vuoden alusta. Yrittäjän on hyvä tietää ainakin oma-aloitteisten vero-jen, kuten arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten, ilmoittamiseen ja maksamisen muutokset. Vuoden-vaihteessa avautuu myös OmaVero, joka korvaa nykyisen Verotili-palvelun.


Tietoa muutoksista

Tietoa ensi vuoden muutoksista sivustolla vero.fi/muutoksia2017. Olethan jo tutustunut?

Vielä ehdit myös mukaan verkkoseminaareihin, seuraavat pidetään 9.12. ja 10.1.

Loppuvuodesta on tulossa palveluja ilmoituskatko, lue lisää: vero.fi/palvelukatko

OmaVero – uusi palvelu yrityksen verojen hoitamiseenVerohallinnon uusi palvelu OmaVe-ro korvaa nykyisen Verotili-palve-lun vuodenvaihteessa. OmaVerossa voi muun muassa ilmoittaa ja mak-saa oma-aloitteiset verot. Palveluun kirjautuminen edellyttää tunnistau-tumista. Yritykset tarvitsevat siihen yleensä Katso-tunnisteen, sillä vain henkilöasiakkaat ja yksityiset elinkei-nonharjoittajat voivat kirjautua verk-kopankkitunnisteilla.

Katso-tunniste on siis yrityksen avain OmaVeroon, mutta myös asian-hoitajan, kuten tilitoimiston, valtuut-tamiseen. Jos tunnisteita ja valtuu-tuksia on jo käytössä, toimivat ne myös OmaVerossa, uusia ei tarvitse hakea.

Katso-tunniste kannattaa ehdot-tomasti olla yrittäjällä itsellään, vaik-ka tilitoimisto hoitaisikin ilmoitukset. OmaVerossa kun on nähtävillä esi-merkiksi oma-aloitteisten verojen sal-do ja yhteenveto kuukausittain.

Palvelun kautta voi myös maksaa verot, ja sieltä löytyy myös maksami-sessa tarvittava viitenumero. Lisäksi palvelu muistuttaa tulevista määrä-

ajoista ja kertoo, jos jokin asia on jää-nyt hoitamatta. Palvelu tulee lähivuo-sina laajenemaan siten, että se koko-aa yhteen nykyisistä Verohallinnon sähköisistä palveluista ainakin kes-keisimmät, joita yrittäjä tarvitsee.

Uutta jo ensi vuoden alusta on se, että OmaVerosta löytyvät Verohallin-non yritykselle lähettämät kirjeet ja selvityspyynnöt – ei tosin vielä kaik-ki, aluksi muun muassa oma-aloittei-siin veroihin liittyvät. Samat kirjeet tulevat ainakin toistaiseksi myös pa-peripostina. Täysin uutta on kuiten-kin se, että OmaVeroon tulleisiin sel-vityspyyntöihin voi myös vastata pal-velun kautta eli sähköisesti. Tätä ovat toivoneet varsinkin tilitoimistot, joille yrittäjät ovat tähän saakka joutuneet kiikuttamaan postitse saapuneita kir-jeitä. Selvityspyyntöihin voi yrityksen OmaVerossa vastata joko yrittäjä itse tai kirjanpitäjä, jos hänellä on siihen valtuudet.

Pidennettyihin verokausiin voi hakeutua vuoden alussaOma-aloitteiset verot maksetaan ja il-moitetaan verokauden mukaisesti, jo-ka on lähtökohtaisesti kalenterikuu-kausi. Vuoden 2017 alusta yhä use-

ampi voi valita verokaudekseen nel-jänneskalenterivuoden tai kalenteri-vuoden. Raja määritellään kirjanpi-tolaissa tarkoitetun kalenterivuoden liikevaihdon tai sitä vastaavan tuoton mukaan.

Neljänneskalenterivuosimenette-lyn yläraja nostetaan nykyisestä 50 000 eurosta 100 000 euroon. Vastaa-vasti arvonlisäverotuksessa sovellet-tavaan kalenterivuosimenettelyyn oi-keuttavaa ylärajaa korotetaan nykyi-sestä 25 000 eurosta 30 000 euroon. Näihin pidennettyihin verokausiin voi hakeutua ensi vuoden alussa. Loma-ke julkaistaan vero.fi:ssä. Hakemus kannattaa tehdä heti vuodenvaihteen jälkeen. Siihen saakka kunnes hake-mus on hyväksytty, tulee ilmoitukset ja maksut hoitaa voimassaolevan ve-rokauden mukaisesti.

Myös verokauden muuttaminen käy entistä joustavammin: lyhyem-pään verokauteen voi siirtyä nykyis-tä nopeammin, ja valittu verokausi sitoo nykyisen kolmen vuoden sijaan vain yhden vuoden ajan. Jatkossa ar-vonlisäveron ja työnantajasuoritusten verokaudet eivät enää ole sidoksissa toisiinsa, vaan ne voivat olla eripitui-set.

Pixhill


EU:n tietosuojaa koskeva lainsäädän-tö uudistuu toukokuussa 2018. Uu-distus koskee kaikkia yrityksiä, joiden toiminnassa käsitellään jollain tavalla henkilötietoja.

Yrityksen on huomioitava säänte-lyn tuomat velvoitteet koko henkilö-tietojen elinkaaren ajan: niitä kerätes-sä, säilytettäessä, käsiteltäessä, siir-rettäessä ja poistettaessa.

Uudistus koskee niin suuria yrityk-siä kuin yksinyrittäjiäkin. Suurin mer-kitys tietosuojasääntelyllä on yrityk-sille, joiden liiketoimintaan liittyy laa-jamittaista henkilötietojen käsittelyä.

Vaikka merkittävä osa sääntelystä koskee kaikkea henkilötietojen käsit-

telyä, on velvoitteita haluttu kohden-taa erityisesti korkeariskiseen toimin-taan ja laajamittaiseen henkilötieto-jen käsittelyyn.

Kerääkö yrityksesi henkilötietoja?Aikaa asetuksen voimaan tuloon on vielä yli puolitoista vuotta, mutta val-mistautuminen kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisin.

Aluksi on hyvä selvittää, minkälai-sia tietoja yrityksen toiminnassa ke-rätään ja käsitellään. Sisältyykö niihin henkilötietoja, ja täyttääkö toiminta nykysääntelyn vaatimukset?

EU:n tietosuojauudistus etenee - yrityksille suunnattu kysely avoinna 9.12 saakka

Tämän jälkeen on helpompi peila-ta sääntelyuudistuksen vaikutuksia omaan liiketoimintaan ja lähteä sen pohjalta suunnittelemaan tarvittavia muutoksia.

Tietopaketti Yrittäjät.fi-ssäSuomen Yrittäjät on koonnut tieto-suojauudistuksen keskeiseen sisällön sekä toimintaohjeet yrittäjille.

Tietopaketti löytyy SY:n sivuilta: www.yrittajat.fi > Yrittäjän ABC > Yritystoiminnan ABC > Henkilötietojen käsittely ja EU:n tietosuojauudistus

Yrittäjä, vastaa kyselyyn tietosuojauudistuksesta 9.12. mennessä!Oikeusministeriö kerää yrityskentän näkemyksiä uudesta tietosuoja-asetuksesta ja sen vaikutuksista. Yritysvaikutusten arviointi on osa lainsäädännön taloudellisten vai-kutusten arviointia, ja sillä pyritään yritysten ja kilpailukyvyn kannalta parempaan lain-säädäntöön.

Jotta kyselyyn saataisiin mahdollisimman kattavasti koko yrityskentän näkemyksiä, olisi erittäin tärkeää, että myös pk-yritykset vastaisivat aktiivisesti kyselyyn. Kyselyyn voi vastata 9.12. saakka.

Kyselyyn pääset tästä: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/75241/lomake.html

Lisätietoja: Ville Kukkonen

Suomen Yrittäjät, Ville Kukkonen, lainopillinen asiamies p. 09 2292 2929, [email protected]

!Yrittäjän Lappi 6/201638

Viisi #tiimitavattavissa-päivää ja -teemaa: • ke 26.10. Kansainvälistä kasvua terveydestä

• to 3.11. Kotimaisia ratkaisuja maailman ympäristöhaasteisiin

• to 17.11. Sytyttääkö suomalainen intohimo myös maailmalla?

• ti 29.11. Miten biteistä rakennetaan menestystarinoita

• to 8.12. Sadan vuoden strategia 15 minuutissa

Live-keskustelut käydään klo 10–11 ja klo 14–15. Keskustelut studiossa isännöi toimittaja Jukka Relander.

Lisätietoja: www.tiimitavattavissa.fi

Suomalaisyritysten menestymistä maailmalla edistävän Team Finlan-din keskeiset toimijat muuttivat elo-kuussa saman katon alle Helsingin Ruoholahteen. Yritysten on nyt entis-tä helpompaa saada neuvoja kansain-välistymiseen liittyvissä asioissa, kun Finnvera, Finpro ja Tekes löytyvät yh-destä osoitteesta.

Tapaaminen useamman toimijan kanssa on helppo järjestää, ja Team Finland -asioissa palvelee tuttu yhtei-nen puhelinnumero. Kysymyksiin vas-

Tapaa Team Finlandin tiimitataan syksyn aikana myös erityisissä live-lähetyksissä, kun koko Team Fin-land -tiimi on tavattavissa.

Team Finland tarjoaa monipuo-lisia asiantuntijapalveluita, ja yhtei-siä menestystarinoita syntyy koko ajan enemmän. Team Finland -talos-sa asiantuntijoiden työ suomalais-ten yritysten kansainvälistymiseksi on entistä saumattomampaa, kun or-ganisaatioiden rajat ovat poistuneet työtiloissa.

#tiimitavattavissa-lähetykset esit-

televät Team Finlandin yhteistyötä kansainvälistymisestä kiinnostuneille yrittäjille. Team Finland -talon studi-ossa talon omat ja ulkopuoliset asian-tuntijat vastaavat yrittäjiä askarrutta-viin kysymyksiin kansainvälistymises-tä.

Yleisö voi osallistua lähetyksiin esittämällä asiantuntijoille kysymyk-siä puhelimitse ja chatissa. Lähetyk-siä voi seurata suorana tai jälkikäteen tallenteina netissä.

Lauri Heikkinen, Pääministerin kanslia


PARAS

Superlatiiviväittämät ovat yleensä to-siasiaväitteitä, jotka mainostajan on pystyttävä näyttämään toteen riittä-vän luotettavan selvityksen avulla.

Toisaalta tuotteen tietynlainen lii-oitteleva ylistely eli kauppiaallinen ke-huminen on vapaampaa. Markkinoin-nissa voidaan sallia esimerkiksi lausu-mat ”hauskin huvipuisto”, ”mahtavin ale”, ”tyylikkäimmät takit”, ”kauneim-mat neuleet”, ”muodikkaimmat lau-kut” ja ”kodikkaimmat keittiöt”.

Tällaisia makuasioihin ja arvoihin perustuvia väitteitä ei voida osoit-taa objektiivisesti oikeiksi tai vääriksi, minkä vuoksi väitteet eivät voi olla to-tuudenvastaisia tai harhaanjohtavia.

Rajanveto tosiasiaväitteiden ja kauppiaallisen kehumisen välillä saat-taa olla vaikea. Esimerkiksi se, onko ”paras” tietyssä yhteydessä käytet-tynä ymmärrettävä tosiasiaväitteeksi vai kauppiaalliseksi kehumiseksi, rat-kaistaan tapauskohtaisesti.

Liiketapalautakunnan ratkaisussa LTL 868/2005 yritys oli mainostanut tuotettaan käyttäen korostetus-ti ilmaisua ”Ykkönen”. Ilmaisua oli käytetty superlatiiviväittämän ta-voin, joten sen katsottiin olevan tuotteen edullisemmuutta kuvaava tosiasiaväite.

Edullisemmuusväitteet yleensä tosiasiaväitteitä

Edullisemmuusväitteen osalta mai-nostavalla yrityksellä on ankara näyt-tövelvollisuus. Superlatiiviväittämät ”aina alimmat hinnat”, ”halvin” ja ”edullisin” ovat tosiasiaväitteitä, jot-ka on pystyttävä näyttämään toteen.

Hintojenkin yleinen kauppiaallinen kehuminen on sallittua, mutta rajan-veto tosiasiaväitteen ja kauppiaalli-sen kehumisen välillä on hiuksenhie-noa. Jos edullisemmuusväite on niin yleinen, ettei kuluttaja miellä sitä tosi-asiaväitteeksi, yrityksen ei ole tar-peen esittää siitä näyttöä.

Markkinatuomioistuimen ratkaisus-sa 2002:5 oli kysymys ilmaisusta ”Bauhaus… missä parempi laatu mak-saa vähemmän.” Tuomioistuimen mukaan ilmaisua voidaan sinänsä pitää yleisenä edullisemmuusväittä-mänä. Ilmaisun kuitenkin katsottiin olevan siinä määrin yleinen, ettei sitä useinkaan mielletä tosiasiaväit-teeksi, jonka totuudellisuudesta olisi tarpeen esittää näyttöä.

Tarkkana näiden ilmausten kanssa

Superlatiivi-ilmaisu saattaa olla luon-teeltaan yleinen eikä tietyssä yhtey-dessä käytettynä välttämättä kuvaa mitään toteen näytettävissä olevaa tosiseikkaa. Asia ratkaistaan tapaus-kohtaisesti.

Oikeuskäytännön perusteella aina-kin seuraavia ilmaisuja käytettäessä on syytä olla tarkkana: ”luotettavin”, ”täydellisin”, ”laajin”, ”paras” ja ”asian-tuntevin”. Markkinoijan on syytä miet-tiä, voisiko se määrittää tarkemmin esimerkiksi sen, missä suhteessa se on luotettavin tai laajin.

Jos yritys haluaa varmistaa, on-ko sen käyttämä superlatiivi tulkit-tavissa tosiasiaväitteeksi vai onko se kauppiaallista kehumista, Keskus-kauppakamarin liiketapalautakunnal-ta voi pyytää asiassa lausuntoa.

Lisätietoa ennakkolausunnosta:www.liiketapalautakunta.fi.

Superlatiivi mainoksessa – tosiasiaväite vai kauppiaallista kehumista?Yritykselle on houkuttelevaa käyttää mainonnassaan superlatiiveja, kuten ”paras”, ”laadukkain”, ”johtavin” tai ”tehokkain”.

Keskuskauppakamari, Paula Paloranta, pääsihteeri, [email protected]

TEHOKKAIN

EDULLISIN

LUOTETTAVIN


Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä.

Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa Suomen Yrittäjien ansioristeillä. Ne sopivat jaetta-viksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä.

Hakemuslomakkeet ja lisätietoja: www.yrittajat.fi/huomionosoitukset tai puhelin 09 229 221.

KIITÄ JA MUISTA

Fennia on jo viidettä vuotta peräkkäin yritysasiakkaiden eniten suosittelema vakuutusyhtiö (EPSI Rating 2016). Työeläkevakuutuksissa kumppanimme on Elo,Suomen suosituin työeläkevakuuttaja.

Suomen Yrittäjien jäsenenä saat meiltä kattavat jäsenedut yrityksesi ja perheesi vakuutuksiin.

Testaa sinäkin palvelumme ja ota yhteyttä. Soita, p. 010 503 8818 ma—pe klo 8—17. Tutustu myös www.fennia.fi/suomenyrittajat.

Kesk

inäi

nen

Vaku

utus

yhtiö

Fen

nia

Viidettä kertaa Suomen suositelluin!

yyrittÄjÄn lappirittÄjÄn lappi - yrittajat.fi · sinustako meille bloggaaja? elisan myymälä...

Documents