1/17ta

t.fi

”Kokeiluja nuoruuden

innolla”

”NÄKEMYSTÄ JA JOHTAJUUTTA”Bertel Paulig ja Johannes Koroma 10

JOUSTAVUUTTA TYÖELÄMÄN ALKUUNUPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen 16

PARHAAT VALITSEVATHyvistä tekijöistä pian pulaa 20

#PÄÄKIRJOITUS

YR IT YSEL ÄMÄN NUORET SUKUPOLVET

JULKAISIJA Taloudellinen tiedotustoimisto TAT Eteläinen Makasiinikatu 4PL 147, 00131 Helsinki

TILAUKSET

taloudellinen.tiedotustoimisto@tat.fi

PÄÄTOIMITTAJA Kari VäisänenVASTAAVA TOIMITTAJA Mari LehtonenKANSIKUVA Iiro Rautiainen ULKOASU Omnipress / Hanna-Mari JaakkolaPAINO Painotalo Plus Digital, LahtiISSN 2342-0006

Kuva

: Thi

nkst

ock

Satavuotias Suomemme on yksi maailman vakaimmista valti-oista. Olemme monella tapaa menestystarina. Historiasta muo-dostuu tulevaisuutemme ikkuna, joka on puhdas ja avoin.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi uuden-vuodenpuheessaan, että kuljemme nyt varjojen maassa. Kan-sakunnan näkymät eivät ole pelkästään kauniita, vaikka mai-sema huokuu myönteisyyttä ja tervettä itsetuntoa. Näemme myös pelkoa ja osattomuutta.

TATin tehtävänä on katsoa rohkeasti ulos tulevaisuuden ik-kunasta. On vaikuttamisen aika. Johannes Koroma ja Bertel Paulig toteavat toisaalla lehdessä, että TATtia tarvitaan tänään enemmän kuin koskaan. Miksi?

70-vuotiaan TATin toiminnan keskiössä ovat nuoret, nuoriso. Olemme ainoa elinkeinoelämän järjestö, joka tarjoaa nuorille ajan-tasaista, puolueetonta, nuorten kehittymistä tukevaa tietoa sekä kokemuksia taloudesta, yrittäjyydestä ja työelämästä. Ymmärrämme myös, että pelkkä tiedon tarjoaminen ei riitä.

TATin yksi tärkeimmistä tehtävistä on vahva kenttätyö. Vaikka olemme läsnä monen nuoren digitaalisessa arjessa, oli sitten kyse opiskeluun, työelämään tai talouteen liittyvistä asioista, niin palkit-sevat kohtaamiset tapahtuvat usein kasvokkain. Läsnäollen ja kuun-nellen.

Juuri siksi vietämme juhlavuottamme kaikkialla Suomessa. Käym-me sadoissa kouluissa. Tapaamme kymmeniä tuhansia nuoria, satoja opettajia, satoja yrittäjiä. He kaikki kuulevat toistensa tarinoita. Kokemuksia ja rohkaisevia sanoja huomista varten.

On oltava unelmia, joskin jokainen meistä tarvitsee myös tukea, kannustamista, apua terveen itsetunnon rakentamiseksi ja luvan epäonnistua. Oikea yhteisöllisyys tukee epäitsekkäästi jokaista kanssaihmistä.

Kari Väisänen

ToimitusjohtajaTaloudellinen tiedotustoimisto TAT

Tulevaisuuden ikkuna on auki

”OIKEA

2

2 Pääkirjoitus

4 Lyhyesti

7 Kolumni: Opettajan työn ytimessä

8 TAT 70 vuotta aikajanalla

10 Tarvitsemme johtajuutta ja näkemyksellisyyttä

14 Minne menet, työelämä?

16 Sääntely rajoittaa nuorten työllistymistä

20 Kilpailu hyvistä tekijöistä kiristyy

27 Leena Mörttinen: Ensimmäinen kokemus työelämästä muovaa nuorta

28 Herätys työelämään

31 Kolumni: Yhdessä talouskasvatuksen puolesta

32 Suomalaisten toivo kohdistuu yrityksiin

34 Osattiin sitä ennenkin

36 Yhteisenä nimittäjänä johtajuus

38 Opelta opelle: vinkit digipedagogiikkaan

40 Slush Youth – se erilainen koulupäivä

44 Työtä kutsumusammatissa vai palvelutehtaassa?

46 Uutta vauhtia Yrityskylään

49 Tee sitä, mikä tuntuu hyvältä

50 Luku: 95 % lukiolaisista suosittelevat yrityselämän kursseja muille opiskelijoille

51 Minä väitän: Kaikki opiskeluajan työkokemus plussaa

Yritykset Suomen toivoKansan arvot -tutkimuksen tuoreet tulokset. s.32

Merkkipaaluja 70 vuoden

ajaltas. 8

16

1/2017

40

Muutos on hyvästä.

Nuoruuden innolla300 opiskelijaa tapasi Slush Youthissa.

3

#LYHYESTI

AJATTELUN SYTYKKEITÄ NUORISOSTA MILLAISTA on olla 16-vuotias vuonna 2017? Millaiselta maailma näyttäytyy, mitkä ovat tämän päivän nuoren haaveet ja ahdistuksen aiheet? Näihin aiheisiin perehtyy TATin juhlavuoden kunniaksi julkaistu pamfletti ”Sekava nuoruus: kuka olen, minne menen?”

Pamfletti nostaa esille työelämän murroksessa piilevän ristiriidan: huikeaa vauhtia kehittyvät teknologiat ja maapalloistuminen tuovat entistä enemmän mahdollisuuksia nuoren ulottuville. Toisaalta, ne saattavat samalla aiheuttaa hämmennystä omaa paikkaa ja kutsumusta etsiessä.

Nuoren maailmaa avaavan pamfletin on kirjoittanut nuorisotutkija ja sosiologi Pauli

Komonen. Pamfletti sopii luettavaksi niin opettajille, vanhemmille kuin nuorten asioista päättäville tahoillekin.

Voit ladata pamfletin

luettavaksi pdf-tiedostona

osoitteessa tat.fi/materiaalit

Suomen yhteisöllisin koulu haussa JOKAISESSA koulussa on jotain erikoislaatuista ja upeaa. Usein kuulee sanottavan, että ”tietyn koulun henki on sellainen ja sellainen”. Arjessa kehumisen aiheista tahtoo tulla itsestäänselvyyksiä.

Henki jää kuitenkin elämään koulussa olleisiin. Se myös muistetaan omasta koulusta. Eikä ihme, onhan koulu nuorelle tärkeä paikka, jossa hänestä kasvaa ja kehittyy se, mikä hän tulee olemaan. Nuorta ympäröivällä yhteisöllä on kasvuprosessissa iso merkitys.

TAT haluaa nostaa esille, millaista yhteisöllisyyttä peruskouluissa elää. Meidän paras koulu! -kilpailu etsii Suomen suvaitsevaisinta, oppivaisinta ja yhteisöllisintä peruskoulua. Kilpailuun osallistutaan tekemällä video. Ja palkinto on huikea: voittajakoulu saa työnsä tueksi 15 000 euroa.

Kuva

: Thi

nkst

ock

Kunkoululoppuu.fi

UUDISTUI TULEVAISUUTTAAN pohtiville nuorille sekä opoille ohjauksen tueksi suunnattu Kun koulu loppuu -palvelu on saanut uuden ilmeen ja rakenteen. Eri ikäisten nuorten on nyt aiempaa helpompi suunnata itseä kiinnostavan sisällön pariin etusivulta, jossa tarjoillaan jokaiselle jotakin.

Tietoa koulutus- ja uravaihtoehdoista,

kesätöistä ja TET-jaksosta:

kunkoululoppuu.fi

Tukea ja tietoa vanhemmilleVanhemmat nuoren ammatinvalinnan tukena -ryhmä on Facebookissa toimiva keskusteluryhmä nuorten vanhemmille. Ryhmästä saat tukea, neuvoja sekä ajantasaisinta tietoa nuoren tulevaisuuden valintojen tueksi. Liity ryhmään ja tule mukaan keskusteluun!

Kuva

lähd

e: 1

23

rf.c

om

Lue lisää kilpailusta:

tat.fi/meidan-paras-koulu

4

#LYHYESTI

Vapaaehtoistyössä tunteet ja arjen

realismit olivat läsnä aivan toisella tavalla kuin toimistotyössä.”Auri Kohola / Tyttöjen talo, Helsinki

Kuuntele ja ota syliin, se riittää. Samalla saat

nauttia lasten ilosta ja kenties oppia paistamaan täydellisen vohvelin.”Essi Saarinen / Perhetupa, Tampere

Media välittää usein kauhukuvaa vanhustenhoidon tilasta ja

hoitajien aikapulasta. Näinä kahtena päivänä koin, että hoitajat tekivät parhaansa ja pitivät vanhuksista hyvää huolta.” Saara Hautala / Käpykankaan palvelukeskus, Varkaus

Sulavaliikkeinen 70-vuotias monessa mukana— TAT juhlistaa pitkää historiaansa työn merkeissä

TAMMIKUUN lopussa julkistettu Sekava nuoruus -pamfletti suuntaa katseet nuoriin, työelämään ja tulevaisuuteen. Samoihin teemoihin keskittyy myös Kun koulu loppuu -kiertue, joka valaa nuoriin uskoa omien vahvuuksien löytämiseen koko vuoden ajan.

TATin Meidän paras koulu! -kilpailu etsii kevään kuluessa Suomen yhteisöllisintä koulua. Tavoitteena on nostaa esille koulujen myönteistä henkeä sekä suvaitsevaisuutta. Voittaja julkistetaan elokuun 2017 lopussa.

Kesäkuun puolessa välissä TATtilaiset ympäri Suomea tekevät päivän vapaaehtoistyötä ja järjestävät ohjelmaa

nuorille. Kesäkuussa luvassa on myös ensimmäistä kertaa järjestettävä TATin kesälukio, jossa nuoret tutustuvat huomisen business-elämään sekä kansainväliseen liiketoimintaan ja kaupalliseen osaamiseen. Kesälukion järjestää Yrityselämän nuoret sukupolvet -hanke.

Syksyn aloittaa OK!Akatemia, joka kokoaa jo kymmenettä kertaa opettajankouluttajat yhteiseen seminaariin. Yrityskylä tekee puolestaan suomalaisen yhteiskunnan toimintaa tutuksi maahanmuuttajanuorille, kun sen tiimi auttaa nuoria ymmärtämään suomalaista yhteiskuntaa ja työelämää.

Työtunteja vapaaehtois-toimintaan VUOSI sitten jouluna TAT päätti joulu- korttien lähettämisen sijaan tarjota apua siellä, missä sitä kipeästi kaivataan. TATtilaiset tekivät vuoden 2016 aikana kaksi päivää vapaaehtoistyötä valitsemissaan paikoissa.

TAT jatkaa samalla konseptilla myös vuonna 2017. Tämän lisäksi koko henkilö-kunta jalkautuu vapaaehtoistyöhön lauantaina 17. kesäkuuta.

Lue lisää: tat.fi/tag/vapaaehtoistyo

Saara Hautala käytti vapaaehtoistyöpäivänsä vanhusten palvelukeskuksessa Varkaudessa.

Puhetta intohimoista, vahvuuksia ja unelmista. Duunista ja opinnoista.

Oman jutun löytämisestä. Vuorovaikutusta ja hupsuttelua.

Olethan jo tutustunut TATin tubettaja Joonas Pesosen tuotantoon?

youtube.com/pesojoonas

5

#LYHYESTI

AINEENOPETTAJALLA on iso rooli esimerkik-si siinä, millainen itsetuntemus opiskelijal-le syntyy ja löytääkö hän omat vahvuutensa, kiteyttää Rovaniemen Lyseonpuiston lukion opinto-ohjaaja Anu Turunen.

Aineenopettajan ei silti ole tarkoitus ryhtyä opinto-ohjaajaksi tai tuntea kaikkia tulevai-suuden ammatteja. Turusen mukaan on tär-keää, että opettaja välittää nuorelle oman op-piaineen kannalta merkittävät osaamisalueet.

– Aineenopettajalla on oman oppiaineen-sa suurin asiantuntijuus. Kuten opetussuun-

Asiantuntija- verkosto.fi =

Etävieraat oppitunnille

verkosta

TEKSTI AURI KOHOLA / KUVA VELI-JUKKA MUSTAJÄRVI

Koko koulu ohjaa nuorta työelämäänPeruskoulun ja lukion uudet opetussuunnitelmat tuovat työelämäyhteistyön entistä lähemmäksi koulun arkea. Opinto-ohjauksen lisäksi jatkokoulutus- ja uramahdollisuudet tulevat esille myös aineenopetuksessa.

Etävierailija Tuulikki Halla Metsähallituksesta kertoi Koposen maantieteen tunnilla metsänomistamisesta ja ilmaston-muutoksesta.

nitelmaankin on kirjattu, hän tuo esille oman oppiaineensa ydinosaamisen. Ja sen, mikä merkitys sillä on tulevan työelämän kannal-ta, Turunen sanoo.

Yhteyksiä työelämään Varsinainen ohjaustyö saattaa kuitenkin tun-tua aineenopettajasta vieraalta. Lyseonpuis-ton lukion biologian ja maantieteen lehtorin Raimo Koposen mielestä aineenopettajan olisi hyvä pohtia tasaisin väliajoin, millaises-sa muutoksessa työelämä ja ammatit ovat suh-teessa omaan oppiaineeseen.

Lukion vahva suuntautuminen ylioppilas-kirjoituksiin sekä opettajan kiintymys omaan oppiaineeseen saattavat Koposen mukaan syr-jäyttää työelämänäkökulman nostamisen esille.

– Usein kyse on ihan vain siitä, että on up-poutunut omaan oppiaineeseen. Silloin ei hok-

saa, että aiheita voisi käsitellä laajemmasta näkökulmastakin.

Koponen tunnustaa oman ammatillisen kokemuksensa työelämästä valitettavan ka-peaksi. Siksi TATin Asiantuntijaverkosto-palvelusta on ollut kätevää kutsua erilaisia etävieraita mukaan oppitunnille.

– Asiantuntija tukee ja täydentää kurssin teemoja, itse kun ei voi osata ihan kaikkea. Vieras tuo tunnille myös ajankohtaisuutta ja monipuolisuutta.

Koponen toivoisi, että työelämäyhteis-työ olisi tulevaisuudessa vielä jänteväm-pää ja systemaattisempi osa opetusta. Tu-rusen kanssa he unelmoivat aineenopetta-jan ja opinto-ohjaajan yhteisistä oppimis-kokonaisuuksista, joilla he voisivat entis-tä paremmin tukea opiskelijoiden kurssi-valintoja.

6

#KOLUMNI

E lettiin 1980-luvun loppua ja 1990-lukua. Olin aloitteleva opettaja lukiossa Vantaalla. Opetettavina aineina historia ja yhteiskunta- oppi, talous- ja lakitieto, uskonto. Myöhemmin vielä opinto- ohjaus. Opetuksen elävöittämiseksi ei ollut vielä käytössä Internetiä. Sen sijaan olivat kartat, filmit, videot, sanomalehdet ja

”valmiit kalvopaketit”. Vanhempi kollegani opasti jo ensimmäisenä työpäivänä seuraamaan tarkasti, koska lukuvuoden alussa opettajan-huoneeseen ilmestyy TT:n eli silloisen Taloudellisen tiedotustoimiston Opetusaineisto-katalogi. Pitäisi olla nopea ja tehdä varaukset, mitä videoita ja materiaaleja haluaa esittää missäkin kohtaa lukuvuotta. Varsinkin osa videoista oli niin suosittuja, ettei voinut luottaa viime hetken tilaukseen. Siispä kalenteri ja lukuvuoden kurssitarjonta esille, ja tekemään varauksia soittamalla!

TATin aineistolainaus toimi asiakasystävällisesti: posti toi sinulle maksutta materiaalin, ja tilaaja maksoi ainoastaan takaisinpostituksen kulut. Lähetyksen mukana oli palautelomake, johon piti kirjata katselijamäärät ja antaa palautetta sisällöstä. Lisäksi toivottiin tietoa, jos filmi tai nauha oli viallinen. Kopiointi oli luonnollisesti kiellettyä, mutta tätä sääntöä rikottiin luvattoman paljon.

Vieläkin muistan, kuinka upeaa oli esittää Suomen teollisuuden 3-osainen historia 16 mm filmeinä. Mahdollisuuksien maa, Noidankehä murtuu ja Tulevaisuuden kynnyksellä -filmit sisälsivät autenttista kuvamateriaalia. Tunnelma oli kuin 50-luvun elokuvateatterissa. Filmejä oli paikkailtu useaan kertaan, mutta filmin rosoisuus vain lisäsi sisällön viestiä: Suomi on rakennettu sisulla, sydämellä ja osaamisella.

TATin missio oli vielä 1990-luvulla liittää Suomi länteen Euroopan unionin jäseneksi. Vanhemmat kollegani kävivät kadehtimillani TATin järjestämillä opintomatkoilla tutustumassa paikan päällä EYn vallan elimiin. Komissio rahoitti matkat. Toiminta oli tärkeää, sillä oppikirjat eivät EYstä juuri mitään kertoneet. Opetukseen TAT tuotti EYstä kertovan Nuoret ja EY -videosarjan. Sen hetken akuhirviniemi, Pirkka-Pekka Petelius, seikkaili Brysselissä ja Strasbourgissa.

Muistoja riittäisi. Kansantalouden kalvopaketit, kuukauden välein postissa tulleet ajankohtaiset talouskatsaukset, OpeTET-jakso Olvin tehtailla Iisalmessa, verkostot, TATin sponsoroimmat illat… Nyt TATissa työskentelevänä haaste on yhä sama: olla opettajan työn ytimessä. Liisa Tenhunen-Ruotsalainen

Nyk. johtaja, TAT

Opettajan työn ytimessä

Kuva

: Nik

o Je

kkon

en

7

1985

#AIKAJANA

1947Uutis- ja kuvatoimisto Taloustieto perustetaan.

Tehtäviksi määritellään ”talouselämää koskevien uutisten, kuvien, piirrosten, aikakauslehtiartikkelien, pakina-aineiston ym:n toimittaminen julkisuuteen. Nimi Taloudellinen tiedotustoimisto syntyy vuonna 1963.

1983Korkeakoulufyysikkojen aloitteesta syntynyt Tiedekeskusprojekti käynnistyy. Taloudellisen tiedotustoimiston myötävaikutuksella se johtaa myöhemmin Tiedekeskus Heurekan perustamiseen.

1973Tiedotustoimisto käynnistää Suomen ensimmäisen kaapelitelevisioyhtiön toiminnan

(nyk. HTV). Toimiston teollisuuselokuva Silta voittaa Finlandia-talolla järjestettävän kansainvälisen festivaalin toisen pääpalkinnon.

Nuoret teollisuudessa -projekti käynnistyy. Kyseessä on myös TATin ensimmäinen

koulukiertue. Näyttävimpänä tavoitteena on tarjota 10 000 nuorelle töitä teollisuudessa. Tavoite ylitetään 50 prosentilla. Toimittajien jatkokoulutukseen tarkoitettu Toimittajat yrityksissä -ohjelma käynnistyy. Se tunnetaan nykyään nimellä Journalistien syventävä talouskoulutus.

KUVAT TATIN KUVA-ARKISTO, HEUREKA JA THINKSTOCK

TYÖTÄ TULEVAISUUDEN PUOLESTATATin historiaan mahtuu monenlaista. Kun Taloudellinen tiedotustoimisto perustettiin, sen tehtäväksi määriteltiin Suomen yhdistäminen länteen niin henkisesti, taloudellisesti kuin poliittisestikin. Toimisto on tuottanut kommunistien suunnitelmat paljastavia pakinoita, vaikuttanut kiivaasti EU-jäsenyyden puolesta ja kerännyt kansainvälistä menestystä videokilpailuissa.

8

2007

1990–1992

Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelma saa alkunsa. Se aktivoi kouluja ja yrityksiä yhteistyöhön lähes vuosikymmenen ajan ja päättyy 2015.

EU-jäsenyyteen tähtäävä integraatiotiedotus lisääntyy yhteistyössä kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa. Finnfacts, joka on osa toimistoa, laatii yli sadalle ulkomaalaiselle toimittajalle tutustumisohjelmia suomalaiseen elinkeinoelämään.

Yrityskylä-toimintaa pilotoidaan ensimmäisen kerran Helsingissä.

2010

Kansainvälisen liiketoiminnan digitaalisia kursseja toiselle asteelle tuottava Yrityselämän nuoret

sukupolvet -hanke alkaa. TATin uusi strategia keskittyy ennen kaikkea nuoriin, visio on

Rohkeiden ja osaavien nuorten Suomi.

2016

9

TEKSTI KARI VÄISÄNEN / KUVAT TIMO PORTHAN

A jat ja myös yhteiskunnallisen vaikut-tamisen muodot ja merkitys muuttu-vat. Johannes Koroma ja Bertel Pau-lig vaikuttivat merkittävästi TATin toi-mintaan vuosikymmenten ajan. TATil-

la on nyt ehkä sen historian tärkein tehtävä: palaut-taa nuorten luottamus yhteiskuntaa ja koulutusta kohtaan. Erityisen huolissaan herrat ovat eri demo-kratioiden alennustilasta sekä globaalista johtajuu-den puutteesta.

Nykyään yritysjohtajien aika on kortilla, tosin niin se on ollut aina. Nuorta sukupolvea on entistä vaike-ampaa saada mukaan yhteiskunnallisiin luottamus-tehtäviin. Koroma ja Paulig ovat tehneet valtavan työn suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseksi. Kumpikin heistä on huolissaan demokratioiden yleismaailmalli-sesta alennustilasta.

– Onneksi Suomessa on vältytty toistaiseksi pahoil-ta ylilyönneiltä. Mutta jos seuraa maailman tilannetta,

Tarvitsemme johtajuutta ja näkemyksellisyyttäTATin hallituksessa vuosia vaikuttaneet Johannes Koroma ja Bertel Pauliguskovat Suomen nuoriin tulevaisuudentekijöinä, kunhan vanhemmat sukupolvet muistavat tarjota heille mahdollisuuksia.

vaikka Yhdysvaltojen vaalien jälkeen, miksei Venäjän-kin ja Turkin tapahtumien suhteen, niin olemme oudos-sa tilanteessa, kansojen aggressiot lisääntyvät kaikkial-la. Poliitikot joutuvat ottamaan huomioon myös aggres-siiviset mielipiteet, Koroma sanoo.

Ruohonjuuritasolle kaivataan johtajuuttaKeskustelu kääntyy nopeasti johtajuuteen, tai oikeas-taan sen puutteeseen. Bertel Paulig tiivistää asian hyvin.

– Ruohonjuuritasolla ei nähdä tarvittavaa johtajuutta. Tämä aiheuttaa ihmisissä levottomuutta, ja jättää tilaa eri ääriliikkeiden yleistymiselle, Paulig sanoo.

Koroma kuittaa sanomalla, ettei vahvoja johtajia ole otettavissa kaupan hyllyltä. Toisaalta, nyt niin sanottu eliitti ei ymmärrä, kuinka kansalaiset voivat äänestää kaikkien odotusten vastaisesti, jotakin populistiseksi leimattua henkilöä.

Paavo Lipposen pääministerivuodet 1995–2003 oli-vat Suomelle poikkeuksellista aikaa. Talous oli vah-

10

Bertel Paulig ja Johannes Koroma:

”Meillä on liikaa yleissivistävää

koulutusta, josta puuttuu yhteys

työelämään.”

11

vassa nousussa ja myös näkemyksellinen, vahva joh-tajuus toimi.

– Lipponen oli ainutlaatuinen kokemus, myönteises-sä mielessä. Nyt demokratia käyttäytyy oudosti, vallalla on käsitys, ettei pääministeri voi tulla väärästä puolu-eesta. Tällä tarkoitan osittain Juha Sipilää. Alkuun hän-tä pidettiin vahvana johtajana, nyt häneltä on riisuttu johtajuus kerros kerrokselta.

Paulig muistuttaa, että Sipilän tapauksessa myös pää-ministeri itse, ja hänen oma puolueensa ovat rapautta-neet pääministerin arvovaltaa.

Yhteiskunnan kielteisyys heijastuu nuoriinSekä Paulig että Koroma kehuvat suomalaista nuorisoa, joka on monessa suhteessa edeltäviä sukupolvia ter-veempää, jopa arvoiltaan. He toteavat, että TATin nuo-risotyön merkitys erityisesti elinkeinoelämän suuntaan on nyt erityisen tärkeää. Yhteiskunnan on rohkaistava nuoria ja tarjottava heille mahdollisuuksia, joihin he uskovat ja voivat luottaa.

KUKA?Bertel Paulig

15 vuotta TATin hallituksessa – vuoteen 2014 saakka – josta kuusi vuotta puheenjohtajana

Pitkäaikainen Paulig-konsernin hallituksen puheenjohtaja

Yrityskylä-oppimisympäristön vahva taustavaikuttaja

Arvostettu kolmannen sektorin toimija, mm. Aseman Lapset

– Tarvitaan konkreettista, läheistä yhteistyötä nuor-ten kanssa. TAT on elinkeinoelämän puolelta siinä työs-sä lähes korvaamaton toimija, koska TATilla on luon-tevat ja toimivat yhteydet kouluihin ja nuoriin, Koro-ma sanoo.

Pauligin mielestä TATin tehtävä on tukea nuoria hei-dän valinnoissaan, sekä lisätä nuorten työelämäosaa-mista ja samalla syventää heidän talousosaamistaan. Hän sanoo, että huoli nuorten katkeroitumisesta yh-teiskuntaa kohtaan on aiheellista. Emme ole löytäneet lääkkeitä esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisemiseen.

– Osa nuorisoamme elää synkässä tilassa, näin ei voi jatkua. Laajemmin on kysymys myös siitä, kiinnostavat-

12

ko hyvät asiat ihmisiä. Yhteiskunnan kielteisyys heijas-tuu helposti nuoriin, Koroma sanoo.

Koulutus ei voi olla sylkykuppiSekä Koroma että Paulig kuittaavat nopeasti, että meillä on liikaa yleissivistävää koulutusta, josta puuttuu yh-teys työelämään.

– Näkisin mielelläni enemmän hyviä merkonomeja kuin yleispäteviä ekonomeja. Tarvitsemme lisää puh-dasta ammatillista koulutusta, ollenkaan väheksymättä korkeakoulutuksen merkitystä, Paulig sanoo.

Koroma on samoilla linjoilla, sanoen, että nyt valmis-tuu liian paljon kohtuullisen yleissivistyksen omaavia ”puoliammattilaisia”. Ilman toisen asteen koulutusta jäävät nuoret ovat yhteiskunnallinen aikapommi.

– Liian vähälle huomiolle on jäänyt sekin seikka, että ammatillisen koulutuksen laatu on kehittynyt. Yleen-säkin, myös koulutuspolitiikassa, pitäisi luottaa valit-tuun linjaan, eikä poukkoilla laidasta laitaan. Koulutus ei voi olla sylkykuppi, hän muistuttaa.

Huoli opettajien osaamisen tasosta on kaikille yhtei-nen. Opettajien osaaminen – esimerkiksi digitalisaation suhteen – ei kehity, jos opettajia itse ei kouluteta riittä-västi. Opettajatkin tarvitsevat tukea.

Terve Suomi tarvitsee yrityksiäTATin tulevaisuuden osalta Paulig ja Koroma toivovat, et-tä sen hallituksessa olisi jatkossa entistä enemmän yritys-johtajia, varsinkin pienistä ja keskisuurista yrityksistä.

– Nuorissa on paljon yrittäjyyshenkeä, se näkyy esi-merkiksi Slushissa ja TATin Yrityskylissä, jotka ovat kumpikin menestystarinoita. Olisi hyvä, että TATin hal-lituksessakin olisi jatkossakin toimivat yhteydet sekä yrittäjyyden että koulutusasioiden suhteen, Paulig sa-noo.

Paulig jatkaa toteamalla, että muutenkin yhteiskun-nassa näytetään vihdoin ymmärrettävän, että terve Suo-mi tarvitsee menestyviä yrityksiä. Koroma kuittaa kysy-mällä: ”Olisiko jopa niin, että näemme ilmapiirin, jossa ei enää vastusteta vaurastumista?”

KUKA?Johannes Koroma

26 vuotta TATin hallituksessa, vuoteen 2014 saakka

Teollisuuden ja Työnantajien keskusliiton ensimmäinen toimitusjohtaja

Kokenut journalisti, mm. Uuden Suomen päätoimittaja

Arvostettu yhteiskunnallinen vaikuttaja ja keskustelija

13

MINNE MENET,

TYÖELÄMÄ

?Kansanedustajat Katri Kulmuni ja Wille Rydman kehottavat nuoria hankkimaan monipuolisen taustan pärjätäkseen tulevaisuuden silppuuntuvassa työelämässä.

TEKSTI TIINA PARIKKA / KUVAT KESKUSTAN KUVAPANKKI / JAAKKO MARTIKAINEN, WILLE RYDMANIN MEDIAKUVAT JA THINKSTOCK

14

1. Työelämä muuttuu. Mitä muutoksia pidät keskeisimpinä ja miten yhteiskun-nan tulisi näihin muutoksiin varautua? KK: Keskeisimpiä muutoksia ovat nähdäkse-ni kiihtyvä digitalisaatio ja robotisaatio, ajan ja paikan merkityksen muuttuminen (esim. etä-työ) sekä erityyppisten työsuhteiden määrän kasvu. Ne ovat jo todellisuutta ja tulevat vah-vistumaan jatkossa. Lisäksi työn tuottavuuden kysymys vaikeutuu, kun yhden ihmisen teke-mä työ ei välttämättä tuota samanlaista lisäar-voa kuin ennen. Yhteiskunnan tulee varautua muutokseen kehittämällä digitaalisia toimin-toja ja palveluja sekä uudistamalla lainsäädän-töä ja työmarkkinoita vastaamaan työelämän tarpeita muun muassa parantamalla paikal-lisen sopimisen edellytyksiä ja suuntaamal-la koulutusresursseja tulevaisuuden tarpei-den mukaan.

WR: Digitalisaation ja automatisoitumisen myötä suuri määrä suorittavan tason työteh-täviä on kadonnut – ja tämä on vasta alkua. Tulevaisuuden työmarkkinat tarvitsevat yhä koulutetumpaa, kielitaitoisempaa ja luovem-paa työvoimaa. Se edellyttää myös nykyistä olennaisesti joustavampia työmarkkinoita.

2. Mitä asioita pidät keskeisimpinä pullonkauloina tässä muutoksessa? KK: Yhteiskunnallinen eriarvoistumiskehi-tys uhkaa jakaa meitä menestyjiin ja väliin-putoajiin, kun kilpailu työpaikoista on kova ja työnhaku todella vaativaa. Pitkäaikaistyöt-tömien suuri määrä on vakava huolenaihe. Tämä liittyy yleisempään keskusteluun yh-teiskunnallisesta ilmapiiristä. Olemmeko vaa-rassa luisua kovenevien arvojen ja itsekeskei-syyden aikaan, jossa ei ole väliä sillä, miten muilla menee?

Yhtenä pullonkaulana voi nähdä myös kou-lutusjärjestelmän haasteet vastata tulevaisuu-den työelämän haasteisiin: pitkällä aikavälil-lä monia nykyisiä ammatteja poistuu ja uusia tulee tilalle. Kapea-alaisen erikoisosaamisen sijaan tarvitaan yhä enemmän moniosaamis-ta ja kykyä päivittää osaamistaan.

WR: Työmarkkinajärjestelmämme on ra-kennettu sellaisia työmarkkinoita varten, joi-ta ei ole enää pitkään aikaan ollut. Keskusjär-jestövetoinen neuvottelukulttuuri lievitti yh-

teiskunnallisia jännitteitä vastikään teollis-tuneessa yhteiskunnassa, mutta nykyisessä silpputyön maailmassa siitä on tullut pelkkä rasite ja uudistumisen jarru.

3. Millä keinoilla nuorten työllistymistä tulisi edistää? KK: Tärkeintä on saada jokainen työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleva nuori mukaan yhteiskuntaan. Tätä voi edistää muun muassa työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön avul-la, joihin juuri osoitettiin 4,5 miljoonaa euroa lisärahoitusta, sekä 10 miljoonan euron lisä-rahoituksen saanut nuorten aikuisten osaa-misohjelma, jossa pyritään auttamaan pelkän peruskoulun varassa olevia 20–29-vuotiaita hankkimaan ammatillista koulutusta. Nuorille täytyy olla selkeä palvelukokonaisuus työllis-tymisen tukeen ja ohjaukseen.

WR: Siirtämällä työehdoista sopiminen sinne, minne se luontaisesti kuuluu: työnan-tajan ja työntekijän väliseksi asiaksi. Työeh-tosopimusten yleissitovuus synnyttää työttö-myyttä. Etenkin pienille ja keskisuurille yrit-täjille nuoren työntekijän palkkaaminen on edelleen liian suuri taloudellinen riski.

4. Mitä ohjeita antaisit nyt tulevaisuuttaan suunnittelevalle nuorelle työelämää ajatellen? KK: Koulutus ei koskaan mene hukkaan. Maksuton koulutus on tärkeä asia ja parantaa huomattavasti työllistymismahdollisuuksia.

Koulutus ei itsessään ole tae työn saannil-le. Työelämässä tarvitaan paljon muitakin tai-toja, jotka karttuvat paitsi opiskelutilanteissa myös opiskelun ohessa vapaa-ajan sosiaalisis-sa suhteissa, harrastustoiminnassa tai opiske-luaikaisissa töissä. Kannattaa suhtautua avoi-min mielin kaikkiin tilanteisiin, joissa voi op-pia uutta. Esimerkiksi erilaisissa järjestöissä, urheiluseuroissa tai vaikkapa kuorossa toi-miminen voi kehittää hyödyllisiä sosiaalisia, johtamis- tai organisointitaitoja.

WR: Hanki paras mahdollinen koulutus, jonka voit saada. Panosta erityisesti kielitai-toon ja valmistaudu siihen, että joudut päi-vittämään osaamistasi pitkin työuraasi. Työ, josta jäät eläkkeelle, on todennäköisesti jotain aivan muuta kuin se, missä työurasi aloitat.

KUKA?Katri Kulmuni (kesk.)

Syntynyt 1987 Torniossa Yhteiskuntatieteiden kandidaatti

Lapin yliopistosta Suuren valiokunnan jäsen Talousvaliokunnan jäsen Arktisen alueen parlamentaarikko-

konferenssin Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja

Ulkoasiainvaliokunnan varajäsen

KUKA?Wille Rydman (kok.)

Syntynyt 1986 Helsingissä Valtiotieteiden maisteri

Helsingin yliopistosta Perustuslakivaliokunnan jäsen Hallintovaliokunnan jäsen Lakivaliokunnan varajäsen

15

#TAPASIMME

Sääntely rajoittaa nuorten työllistymistäUPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen nivoisi opiskelun ja työelämän tiukemmin yhteen.

TEKSTI TIINA PARIKKA / KUVAT KIMMO BRANDT

16

Oppisopimuskoulutus on Suomessa melko vähäis-tä ja UPM:n toimitusjoh-taja Jussi Pesosen mu-kaan turhan työehtoläh-töistä.

— Kysehän on opiske-lusta. Nyt tiukka regu-

lointimme, jolla toki pyritään hyvään, vai-keuttaa oppisopimusten hyödyntämistä kou-lutusmuotona. Se on myös sidottu pelkästään toisen asteen ammatilliseen koulutukseen sen sijaan, että voisi kattaa kaikki opintoasteet, Pesonen sanoo.

Esimerkiksi Saksassa nuori voi solmia op-pisopimussuhteen yrityksen kanssa ja suorit-taa samassa putkessa vaikka kaikkien kou-lutusasteiden opinnot perustutkinnosta am-mattikorkeakouluun ja edelleen yliopistoon vaikka tohtorinväitökseen asti.

— Työ ja työn tekeminen kouluttaa. Suo-messa aika harva pääsee opiskeluaikana oman alansa töihin. Yliopisto-opiskelijat voi-vat opiskella useammankin vuoden ennen kuin heille avautuu mahdollisuus tutustua opiskelemansa alan työtehtäviin. Opiskelun ja työelämään siirtymisen väliin syntyy vai-kea saumakohta, Pesonen selittää.

UPM:llä on sekä oppisopimuskoulutetta-via tehtailla että korkeakouluopiskelijoita har-joittelijoina kesätöissä. Viime kesänä palkat-tiin noin 1 300 kesätyöntekijää 16 000 haki-jan joukosta.

— Ainakaan ei tarvitse olla huolissaan alan kiinnostavuudesta, Pesonen kuittaa.

Vastavalmistuneille UPM:llä on oma oh-jelma, jossa nuoria työntekijöitä kierräte-tään 1,5 vuoden ajan erilaisissa tehtävissä ja jopa eri maissa. Näin he saavat tilaisuu-den löytää omat kiinnostuksen kohteensa ja vahvuutensa, Pesonen esittelee ohjelmaa.

Elinikäistä oppimistaVaikka Jussi Pesonen on huolissaan koulu- ja työuran kohtaamisesta, hän muistuttaa, että suomalainen koulutustaso on korkeaa.

— Koulutus on laaja käsite. Ensinnäkin on tämä sivistyksen, humanististen tietojen ja taitojen taso, joka meillä Suomessa on val-tavan vahvaa ja arvokasta. Sitten on huip-puosaaminen: tiede, tutkimus ja teknologia, jota voisimme ehkä kohdentaa vielä nykyis-tä paremmin.

Pesosen mielestä koulutuksen ja työelä-män kohtaamoa tarkastellaan turhan lyhy-ellä aikavälillä.

— Mietitään, valmistuuko meiltä juuri nyt liikaa jonkin alan ihmisiä tämän hetken työ-elämän tarpeisiin. Kukaan tuskin enää val-mistuu yhteen ammattiin ja pärjää sillä yh-dellä koulutuksella ja työnkuvalla läpi työ-elämän. Oppiminen on elinikäistä, Pesonen muistuttaa.

Kansainvälisyys elinehtoUPM tarjoaa monille suomalaisnuorille mahdollisuuden harjoitteluun myös ulko-mailla. Vastaavasti maailmalta tulee jatku-vasti tekijöitä Suomeen yhtiön palveluk-seen.

Jussi Pesosen mielestä tiukka regulointi rajaa nuorten työllistymis-mahdollisuuksia.

17

— Pyrimme tällä tavoin kehittämään myös itseämme entistä kansainvälisemmäksi. Kan-sainvälisyys on Suomelle kaikki kaikessa. Katsomme helposti liikaa sisäänpäin, kun pitäisi katsoa ulos, Pesonen selittää.

Hän kertoo seuraavansa ylpeänä yhtiöön tulevia nuoria.

— He ovat ahkeria, lahjakkaita ja paljon pa-remmin verkottuneita ja tiimityöskentelyyn tottuneita kuin me olimme aikoinamme. On-gelma ei ole nuorissa, vaan jäykässä järjestel-mässä. Työelämään lähtöä pitäisi helpottaa, Pesonen toistaa.

Valmis digitalisaatioonSuomessa moni asia on hyvin. Jussi Pesonen korostaa Suomen maailmanlaajuisesti harvi-naisen upeaa demokratiaa.

Luonnonmateriaaliin toimintansa perusta-van yrityksen johtaja uskoo Suomen luonnon ainutlaatuisuuteen.

BIOFORCE GRADUATE -OHJELMABIOFORCE GRADUATE -ohjelma tarjoaa vastavalmistuneille tilaisuuden kehittyä ja kerätä työkokemusta UPM:ssä. 18 kuukautta kestävä ohjelma muodostuu työjaksosta omassa tukikohdassa ja kolmessa tai neljässä työjaksossa eri liiketoiminnoissa ja funktioissa yhtiön sisällä. Yksi, vähintään kolmen kuukauden työjakso sijoittuu aina toiseen maahan. Tukikohtamaita ovat Suomen lisäksi Kiina, Saksa, Venäjä ja Uruguay.

Työjaksojen lisäksi osallistujat suorittavat neljä opintojaksoa. Jokaiselle laaditaan henkilökohtainen kehityssuunnitelma ja osoitetaan oma UPM mentori.

Haku ensimmäiseen Bioforce Graduate -ohjelmaan on juuri päättynyt. Työt ohjelman parissa alkavat ensi elo–syyskuussa.

— Kierrätettävän ja uusiutuvan raaka-ai-neemme ansiosta voimme olla merkittävä osa maailman kehitystä, Pesonen uskoo.

Jussi Pesonen näkee Suomen monessa mielessä aidosti digitalisoitumisen edellä-kävijänä.

— Esimerkiksi pankkitoimialan digitalisoi-tuminen on Suomessa ihan eri tasolla kuin monessa länsimaisessakin valtiossa. Meidän nuoret eivät enää edes tiedä, mikä on shekki, kun se monessa maassa on vielä yleisesti käy-tössä oleva maksuväline.

Myös teknologiateollisuudessa Suomessa esimerkiksi robotiikkaa on hyödynnetty jo pitkään.

— Nyt digitalisaation myötä maailma laa-jenee ja luo aivan uudenlaiset verkottumi-sen mahdollisuudet. Palveluiden, tuotteiden ja tiedonkulun saumattomuus tuo aivan uu-denlaista tehokkuutta. Paikan ja ajan hallinta on muuttunut radikaalisti ja kiitos aiemman

18

Uudistumisen puolestapuhujaJUSSI PESONEN, 56, on työskennellyt UPM:n palveluksessa 30 vuotta. Muutoksen ja uudistumisen puolestapuhuja on itsekin käynyt läpi monta muutosta ja muuttoa.

— Isäni oli paperimies, joten ala oli minulle tuttu. Aloitin kesätöissä ja olen käynyt läpi kaikki muut tehtävät paitsi paperikoneenkäyttäjän homman, prosessitekniikan insinööriksi Oulun yliopistosta 1988 valmistunut Pesonen sanoo.

UPM:ssä hän on työskennellyt muun muassa Sanomapaperit-tuoteryhmän ja Paperitoimialojen johtajana sekä tehtaanjohtajana Shottonissa Isossa-Britanniassa ja Kaukaalla. Ennen vuonna 2004 alkanutta toimitusjohtajan pestiään Pesonen työskenteli UPM:n varatoimitus johtajana vuosina 2001—2004.

Uudistushenkisyyden ja työn arvostuksen Jussi Pesonen sanoo oppineensa vanhemmiltaan.— Aloitin työt noin 15-vuotiaana kesätöissä Ruotsissa maatilan renkinä. Herätys oli

aamuisin kello 4.30 ja työt loppuivat iltapäivällä neljän aikaan. Olihan se aika kova paikka lähteä nuorena miehenä yksin vieraaseen maahan eikä kielikään ollut kovin hyvin hallussa, mutta sinne minä vain menin, Pesonen muistelee ylpeänä ja kiitollisena.

Seuraavakin kesä kului Ruotsissa, sillä kertaa metsätöissä.— Silloin nuoret pääsivät töihin vaikka jakeluauton apulaisiksi. Enää ei sellaisia paikkoja ole

tarjolla, kun kaikki on niin säädeltyä: millaisiin töihin ja minkä ikäisiä nuoria saa ottaa. Tarkoitus on toki hyvä, mutta liian tiukka säätely sulkee pois monia mahdollisuuksia.

edistyksellisen toimintamme, me suomalaiset olemme valmiita tähän muutokseen.

Muutos ja uudistuminen iloisia asioitaTärkein edellytys Suomen menestykselle läh-tee meidän jokaisen omasta asenteesta.

— Meidän pitää uskaltaa käydä keskustelua muutoksesta. Nyt ensimmäinen reaktio uusil-le ajatuksille on ei käy, ei onnistu, ei voi. Sen sijaan pitäisi ajatella, miten tämä voisi onnis-tua ja miten uutta ajatusta voisi kehittää eteen-päin, Pesonen kannustaa.

Muutos kuitenkin vaatii omalta mukavuus-alueelta poistumista, jolloin muutoksen hal-linta on vaikeaa. Siihen tulisikin Pesosen mu-kaan kannustaa ihan kaikessa: työssä, politii-kassa, harrastuksissa, kotona.

— Suomalaisiin luotetaan maailmalla. Me olemme tottuneet elämään karuissa olosuh-teissa, joten pärjäämme kyllä kuuluisalla suo-malaisella sisulla!

19

Työsuojelun koordinaattorina viime kesästä asti työskennellyt Satu Heino siirtyi meriteollisuuden pariin ilmailualalta. Jarkko Mattson puolestaan tekee Arctechille insinööriopintojensa lopputyötä.

20

TEKSTI TIINA PARIKKA / KUVAT TIMO PORTHAN

Parhaat työntekijät valitsevat työpaikkansa viihtyvyyden, kehittymismahdollisuuksien ja työn merkityksellisyyden perusteella.

T yö- ja elinkeinoministeriön syyskuisen am-mattibarometrin mukaan työvoiman ylitar-jonnan kasvu näyttää taittuvan. Terveys- ja sosiaalialan lisäksi työvoimapula on yleisty-mässä rakennusalalla. Tämä näkyy myös te-

lakoilla, joilla on muutoinkin haasteita löytää tekijöitä erityisosaamista vaativiin tehtäviinsä.

— Juuri nyt on erityisesti pulaa putkityöntekijöistä. Heillä riittää kysyntää myös talonrakennuspuolella, johon alan koulutuskin suuntautuu, Arctech Helsinki Shipyardin kone- ja kansivarustelun työnjohtaja Mat-ti Örnmark sanoo.

Teollisuusalojen työt eivät ole olleet nuorten suosios-sa vuosikymmeniin. Jo vuonna 1977 TATin teettämästä nuorisotutkimuksesta kävi ilmi, ettei työ teollisuudessa sanottavasti kiinnosta nuoria verrattuna palvelualoihin tai julkishallintoon.

— Nuorten näkemys jostakin ammatista perustuu vahvasti mielikuviin. Teollisuuden ammatteihin, sa-moin kuin sosiaali- ja terveysalaan liittyy monilla mie-

likuva raskaasta ja pienipalkkaisesta työstä, yläkoulun opinto-ohjaajana toimiva Anu Japisson sanoo ja muis-tuttaa, että yläkouluikäiset ovat vielä lapsia, joille esi-merkiksi työllisyystilanne eri aloilla tuntuu kaukaiselta asialta. Kuva ammateista ja jo erilaisista koulutuspor-taista on monille jäsentymätön.

Japissonin mukaan nuoret tarvitsevat konkreetti-sia näyttöjä erilaisten töiden luonteesta. Mielikuva työstä syntyy pääosin siitä, millainen fiilis työympä-ristöstä jää.

— Jos työympäristö näyttää viihtyisältä ja sellaiselta, jossa on hyvä tunnelma, se koetaan kiinnostavaksi. Läh-tökohtaisesti halutaan helppoja ja siistejä sisätöitä, jois-ta saa hyvää palkkaa. Sanon tähän aina, että kertokaa minullekin, jos löydätte sellaisen, Japisson naurahtaa.

Työyhteisö ratkaiseeArctech tekee tiivistä yhteistyötä oppilaitosten kans-sa ja käy kouluissa kertomassa omasta toiminnastaan opiskelijoille.

Kilpailu hyvistä tekijöistä kiristyy

21

— Meillä on paljon harjoittelijoita, oppisopimusopis-kelijoita ja päättötyön tekijöitä, telakan henkilöstöjoh-taja Anne Avento-Krapf kertoo.

Monet päätyvätkin Arctechille harjoittelun kautta en-sin kesätöihin ja sitten vakituisiksi työntekijöiksi. Pit-kät työurat ovat tyypillisiä.

Pitkiä työuria ja niin sanottuja paluumuuttajia löy-tyy paljon myös tekniikan alan halutuimmaksi työ-paikaksi jälleen viime vuonna valitulta Koneelta. Yh-tiön rekrytoinneista vastaava hr-johtaja Kaija Brid-ger uskoo, että Koneella monet perusasiat ovat hyvin.

— Meillä on vahva yhdessä tekemisen kulttuuri. Hie-rarkiamme on matala ja kaikkia ylintä johtoa myöten on helppo lähestyä. Nuoretkin pääsevät vaikuttamaan tekemiseemme, Bridger sanoo.

Juuri työyhteisö nouseekin hyvin merkittäväksi te-kijäksi y-sukupolven työmotivaatiota ja työn odotuksia selvittävässä Leading Passion -hankkeessa.

— Kaikkein tärkeintä on hyvät työkaverit ja toimi-va tiimi. Myös työympäristöllä on merkitystä, mutta ei siinä määrin kuin ihmisillä, kehityspäällikkönä ja hankkeen tutkijana toimiva Kitte Marttinen sanoo.

Rutiini tappaaHaaga-Helian ammattikorkeakoulun koordinoimana ja Tekesin rahoittama Leading Passion -hanke yhdistää eri tieteiden tutkimusperinteitä ja työmotivaatioteorioita peilaten niitä nuorten odotuksiin työstä. Hanke tekee monitieteellistä työtä nuorten työkokemuksista ja or-ganisaatioiden hyvistä innostavan johtamisen käytän-teistä. Kitte Marttinen on haastatellut 30 y-sukupolveen kuuluvaan työntekijää neljästä eri yrityksestä.

— Ala ei ratkaise työssä viihtymistä, vaan tekemi-sen tapa. Myös työnhaun syy vaikuttaa siihen, miten työhön suhtaudutaan: jos tavoite on vain ylipäätään saada jotakin työtä rahan ansaitsemiseksi esimerkiksi opiskeluvaiheessa, odotukset ovat alhaisemmat kuin vakinaisempaa, ”omaa” työtä etsittäessä, Marttinen taustoittaa.

Rutiininomainen työ tappaa motivaation tehtävässä kuin tehtävässä. Y-sukupolven työntekijät kaipaavat monipuolisia tehtäviä, haasteita ja oppimisen mahdol-lisuuksia, jotka vahvistavat omaa osaamisen tunnetta.

— Työllä pitää olla merkitystä itselle, mutta mielel-lään myös jokin suurempi merkitys yleisemmällä ta-

22

solla. On myös tärkeää ymmärtää oman työn merkitys yhteiselle tavoitteelle, Marttinen sanoo.

Kaija Bridger kuvailee Konetta innovatiiviseksi yhti-öksi, jossa kaikkia kannustetaan tekemään ja ajattele-maan uudella tavalla.

Kone on green tech -yhtiö, mikä heijastaa monien työntekijöiden omia arvoja. Myös yhtiön kansainvä-lisyys kiinnostaa monia nuoria hakijoita. Kone toimii 60 eri maassa.

— Meillä on erilaisia tehtävänkiertomahdollisuuk-sia. Jos ei halua suoraan siirtyä uusiin tehtäviin tai uu-delle osastolle, toista tehtävää tai vaikka toisessa maas-sa työskentelyä voi kokeilla lyhytjaksoisesti, Bridger kertoo.

Arctech Helsinki Shipyard valmistaa teknisesti vaati-via erikoisaluksia. Ammattiylpeys omasta työstä ja yh-dessä tehdystä aluksesta on korkeaa.

— Tässä on selkeä, konkreettinen yhteinen tavoite, valmis laiva, jonka eteen kaikki tekevät työtä yhdessä. Oma rooli ja oman työn merkitys on helppo ymmärtää. Meillä olemme kaikki kirjaimellisesti samassa venees-sä, Anne Avento-Krapf naurahtaa ja jatkaa:

— Projektityö on motivoivaa, kun työn vaiheet ovat selkeästi hahmotettavissa ja valmiin lopputuloksen nä-kee omin silmin. Moni pitkäaikaisista työntekijöistäm-me on jopa lykännyt eläkkeelle lähtöä tietyn laivan val-mistumiseen asti.

Arvostusta ja mahdollisuuksiaArctechilla ymmärretään hyvien työntekijöiden löytä-misen tärkeys. Yritys rekrytoi viime vuonna toista sa-taa uutta työntekijää vakituiseen työsuhteeseen ja lisäk-si useita kymmeniä määräaikaisia työntekijöitä muun muassa kesätöihin. Noin 600 työntekijästä reilu puolet ovat tuotannon työntekijöitä, loput toimihenkilöitä. Toi-mihenkilöistä suurinta joukkoa edustavat suunnitteli-jat, joita on noin 100.

— Meillä tarvitaan paljon erityisosaamista eri työvai-heiden suunnitteluun, toteutukseen ja testaamiseen, kone- ja kansivarustelun osastopäällikkö John For-sell kertoo.

Laivanrakentajia kouluttaa Suomessa vain kaksi op-pilaitosta: Aalto-yliopisto ja Turun ammattikorkeakou-lu. Telakka tarjoaa kuitenkin töitä myös muun muassa

Laivanrakennus vaatii paljon erikoisosaamista.

23

Petteri Pehkonen tuli Arctechille töihin

puolisen vuotta sitten.

24

Koneen Kaija Bridger sanoo saman asian vähän toi-sin sanoin:

— Työntekijät eivät ole resursseja, vaan ihmisiä. Töi-hin pitää olla kiva tulla joka päivä. Tekemisen ilo syn-tyy merkityksellisyyden tunteesta. Siitä, että voi oman työnsä kautta hyödyttää, ilahduttaa tai auttaa toista. Viime kädessä hyödytetään tietysti asiakasta, mutta hy-vä sisäinen yhteistyö on onnistumisen edellytys, Kaija Bridger sanoo.

Koneella jokaisella työntekijällä on myös henkilö-kohtainen kehittämissuunnitelma. Omien heikkouksi-en tiedostamisen sijasta keskitytään enemmän siihen, missä kukin on hyvä ja miten hän voi omia vahvuuk-siaan hyödyntäen edistää omaa uraansa.

konemestareille ja konetekniikan insinööreille sekä eri alojen suunnittelijoille.

Yksi haaste on löytää hyviä tekijöitä työnjohtoteh-täviin.

— Hakijoita kyllä on, mutta osaavia tekijöitä, joil-la on alan tuntemusta, on vaikea löytää, John Forsell myöntää.

Työnjohtajia kasvaakin jonkin verran talon sisältä työntekijöistä.

— Seuraamme työntekijöitämme ja kun joku osoittaa työnjohdollisia kykyjä, tarjoamme mahdollisuutta ede-tä. Kaikki eivät tietenkään ole halukkaita, mutta joita-kin tekijöitä nousee aina myös sisältäpäin, Matti Örn-mark toteaa ylpeänä.

Johtamisella onkin suuri merkitys myös työnteki-jöiden viihtymisessä. Y-sukupolven tekijät eivät pidä mikrojohtamisesta, vaan haluavat voida itse vaikuttaa omaan tekemiseensä. Heille on myös tärkeää kokea tu-levansa työyhteisössä kuulluiksi.

— Arvostuksen tunne syntyy palautteen saamisesta ja huomioiduksi tulemisesta. Kukaan ei halua olla nä-kymätön koneiston palanen, Marttinen kiteyttää.

Anne Avento-Krapf ja Matti Örnmark

ovat ylpeitä Arctechin henkilöstöstä.

25

SYYSKUUSSA 2016 julkaistu Alueelliset kehitysnäkymät -katsaus osoitti, että ongelmat työvoiman saatavuudessa ovat nousseet taas pinnalle eri puolilla maata. Rakentamisen piristyminen näkyy positiivisesti varsinkin maakuntakeskuksissa. Esimerkiksi Helsingin, Tampereen, Turun ja Joensuun seuduilla rakentamisen merkitys talouden paranemisessa korostuu. Meriteollisuuden saamat uudet tilaukset kohentavat omalta osaltaan näkymiä.

Rakentamisen piristyminen näkyi myös syyskuun lopulla julkaistussa ammattibarometrissa. Sosiaali- ja terveysalan ammattien joukkoon Top 15 -listalle oli noussut etenkin rakentamisen työnjohtotehtävät. Työnjohtajien lisäksi rakennusalan pula-ammateiksi ovat nousseet kattoasentajat, korjaajat, betonirakentajat ja raudoittajat, joskin pula kohdentuu erityisesti Etelä-Suomeen.

Nuorten suosiossa ovat olleet jo pitkään media-alan ammatit. — Kuvataide, liikunta, peliteollisuus, tubettajat…, opinto-

ohjaaja Anu Japisson luettelee.Kodin ja ystävien lisäksi medialla on suuri rooli nuorten

suosikkiammatteihin.— Mielikuvia luodaan tv-sarjojen ja elokuvien pohjalta.

Esimerkiksi 15 vuotta sitten, kun kokkiohjelmien suosio televisiossa kasvoi, alan suosio hakijoiden parissa kasvoi huikeasti, Japisson antaa esimerkin.

Media ohjaa nuorten valintoja

TOP 15 pulaa…Ylilääkärit ja erikoislääkäritYleislääkäritKuulontutkijat ja puheterapeutitHammaslääkäritMyyntiedustajatErityisopettajatPuhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjätSosiaalityön erityisasiantuntijatSairaanhoitajat ym.Ylihoitajat ja osastonhoitajatLastentarhanopettajatSuuhygienistitRakennusalan työnjohtajatKattoasentajat ja -korjaajat Betonirakentajat ja raudoittajat

… ylitarjontaaYleissihteeritVaatturit, pukuompelijat, turkkurit, hatuntekijätHuonekalupuusepät ym.Graafiset ja multimediasuunnittelijatJohdon sihteerit ja osastosihteeritTieto- ja viestintäteknologian asentajat, korjaajat ym.KuvataiteilijatKäytön tukihenkilötMuusikot, laulajat ja säveltäjätTuote- ja vaatesuunnittelijatYhteiskunta- ja kulttuuritutkijatElektroniikka- ja automaatiolaitteiden asentajat, korjaaja ym.Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijatToimittajatPankki- ym. toimihenkilöt

Kuva

: Thi

nkst

ock

26

#KASVOT

ENSIMMÄISET kesätyökokemukset jättä-vät lähtemättömän jäljen. Siksi on kes-keisen tärkeää, että kokemukset ovat po-sitiivisia. Tällaisia kokemuksia syntyy esimerkiksi silloin kun ilmapiiri on kan-nustava, nuori perehdytetään yrityksen toimintaan sekä omiin tehtäviinsä hyvin ja hän saa työstään palautetta.

– Olemme siirtyneet aikaan, jossa ei enää voi kaunistella asioita. Sen sijaan yritykset voivat erottautua sillä, että osoittavat olevansa sitä, mitä puheis-saan mainostavat, Vastuullinen kesä-duuni 2017 -kampanjan suojelijana toi-miva Leena Mörttinen sanoo.

Hän kannustaa mukaan kampanjaan erityisesti perheyrityksiä, joissa usein suhtaudutaan työntekijöihin kuin per-heenjäseniin. Se voi olla nuorelle hyvä paikka ottaa ensiaskeleensa työelämään.

– Nuoret voisivat siinä samalla miet-tiä yrittäjäksi ryhtymistä ja yrittäjän vas-

tuuta. Sitä, millaista olisi itse tarjota jo-nain päivänä kesätyöpaikkaa toiselle, Mörttinen tuumaa.

Työn luonne muuttuuTulevaisuuden työelämän ja teknologian murrosta kohtaan Leena Mörttinen on luottavainen: nuoret kyllä hanskaavat sen paremmin kuin vanhemmat.

– Kysymys on siitä, että löytää itselleen sopivan tavan tehdä ja ettei pelkää, kos-ka pelko tuhoaa luovuuden ja tappaa ha-lun ajatella eteenpäin ja olla positiivinen.

Toisaalta sukupolvenvaihdos hieman huolestuttaa Mörttistä. Miten varmistaa nuorten pääsy työelämään sekä valta- ja vastuutehtäviin, kun väestö ikääntyy?

– Päätöksenteossa pitää näkyä nuor-ten ääni. Me emme osaa valita enää nuoremman sukupolven puolesta, kos-ka teknologinen murros on niin valtava.

Mörttisen oma ensimmäinen kesä-työkokemus oli perinteisesti mansikka-maalla. Duuni oli rankkaa, mutta haus-kaa. Asenne on tärkeintä.

– Vapaa-ajasta luopuminen on ikä-vää, mutta on palkitsevaa, kun kehittyy konteksti työssäkäymiselle. Myös tun-ne taloudellisesta riippumattomuudes-ta ensimmäistä kertaa on aika koukut-tava asia.

TEKSTI SIIRI HUTTUNEN / KUVA NIKO JEKKONEN

ENSISIMMMMM ÄIÄISET kkesätät öyökkokkemukks tet jjätättätäT -vät lähtememätättötömämänn jjäjäljljljenen.. SiSiSikksksiii onon kkkeses-keisen tärkeää, että kokemukset ovat po-sitiivisia. Tällaisia kokemuksia syntyy

i kik i ill i k il ii i k

ttu tuta. SSititää, millaisstata oolilisisi iittse tarjota jo-nanaiinin pp iäiäivävänänä kkesesätätyöpaikkaa toiselle,Mörttinen tuumaa.

Työn luonne muuttuu

Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Leena Mörttinen näkee kesätyöt tärkeänä osana työnantajakuvan muovautumista.Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Leena Mörttinen näkee

Leena Mörttinen:

Ensimmäinen kokemus työelämästä muovaa nuorta

27

T AT kiertää Suomen kouluja jäl-leen vuonna 2017. Kun koulu lop-puu -kiertue jatkaa jo tehokkaaksi todettua mallia: viestin perille saa-miseksi on kohdattava nuori niin

henkisesti kuin fyysisestikin.

Ulkopuoliset vierailijat edistävät oppimistaOulun Merikosken lukion opinto-ohjaa-ja Kirsi Raetsaari kokee, että ulkopuoli-set vierailijat ovat merkittävä osa laadukas-ta opetusta:

– Vierailijat tuovat vaihtelua ja koulun ul-kopuolisen maailman tuntemusta. Tätä ei-

unelmista, työelämään siirtymisestä ja kesä-töistä.

– Korostamme kirjavan työkokemuksen tärkeyttä ja kehotamme hakemaan rohkeasti kesätöitä. Kesätyö on nuorelle tärkeä oppimis-kokemus myös omasta itsestään: miten minä sovellun osaksi työyhteisöä?

Kaikkien kiertuenuorten kesken arvotaan kesätyöpaikka nuoren omalta paikkakunnal-ta. Kiertue toteutetaan yhteistyössä Vastuulli-sen kesäduunin, Elinkeinoelämän keskuslii-ton EK:n ja Suomen Yrittäjien kanssa.

Herätys työelämäänTATin missio on olla siltana nuorten ja yritysten välillä. Tästä syystä TATille on tärkeää kohdata nuoria kasvotusten ja antaa rohkaiseva

tönäisy takamukselle: ”Eteenpäin vaan, uskallat kyllä!”

TEKSTI IDA-MARIA BERGMAN / KUVAT AKU KALLUNKI JA NIKO SAARELA / KAINUUN SANOMAT

Lisätietoa kiertueesta: tat.fi

vät opettajat pysty antamaan. Nuorten suh-tautuminen ulkopuolisiin vierailijoihin on lä-hes poikkeuksetta positiivista, Raetsaari pai-nottaa.

Raetsaari uskoo monikanavaisuuteen: vies-ti menee perille, kun sen kuulee opettajalta, opinto-ohjaajalta, vanhemmilta ja vielä ulko-puoliselta vierailijalta. Näinpä voisi väittää, että koulun ulkopuoliset asiantuntijat edis-tävät oppimista.

Kiertue tavoittaa 15 000 nuortaKun koulu loppuu -kiertue tavoittaa maan-laajuisesti vuoden aikana noin 15 000 nuor-ta. Nuorten kanssa keskustellaan työelämän

Kuusamon lukiossa juontajana oli TATin

toimitusjohtaja Kari Väisänen.

#TAT KIERTÄÄ

28

1985 Nuoret teollisuudessa -projektilla tuotiin teollisuuden kiinnostavuutta nuorten pariin.

1999 jalkautui ensimmäinen laaja koulukiertue. Teollisuuden kesätyöpaikkojen lisäämiseen

keskittynyt Dream Factory -kokonaisuus pyöri kouluissa 1999—2003.

2004—2006 oli vuorossa Back Stage, jonka ideana oli kutsua

nuori tutustumaan yrityksen arkeen.

2007 käynnistyi Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelma, joka jatkui aina vuoteen 2015 asti. Nuoriso-

ohjelma muun muassa järjesti nuorille yritysvierailuja ja vei työelämän edustajia kouluihin.

2014 toteutettiin ensimmäinen Kun koulu loppuu -kiertue, jolla autettiin abiturientteja

koulutus- ja uravalinnoissa.

2015—2016 kouluja kierrettiin Rohkea Suomi -teemalla ja

rohkaistiin nuoria toteuttamaan omia unelmiaan yrittäjyyden kautta.

2017 TATin toisella Kun koulu loppuu -kiertueella viesti nuorille on edelleen sama: hyppää

rohkeasti työelämään!

TAT on kohdannut nuoria jo30 vuoden ajan

Kainuun ammattiopis-tossa ravintola-alaa opiskelevat Laura Pyy ja Tuomas Leinonen.

29

Palkintona kesätyöpaikka!

TATin nuorille suunnatussa kesätyö-kilpailussa harjoitellaan videotyöhakemuksen

tekoa ja annetaan vinkkejä hyvän hakemuksen tekoon.

Kilpailuun pääsee mukaan tekemällä videomuotoisen työhakemuksen mihin tahansa työpaikkaan.

Vaikka astronautiksi tai Yhdysvaltojen presidentiksi! Valmis video ladataan osoitteeseen ja

paras videotyöhakemus palkitaan kesätyöpaikalla. Voittaja saa itse vaikuttaa kesätyöpaikan valintaan ja

se tullaan toteuttamaan nuoren omalla paikkakunnalla. Videohakemukset voidaan toteuttaa vaikka osana opo-tuntia!

kunkoululoppuu.fi

#KOLUMNI

Olin myyty heti ensi metreistä. Positiivisen energian määrä oli käsin kosketeltavaa. Nauru, tekemisen kohina ja aikaansaannokset my-kistivät. Nämä kuudesluokkalaiset olivat opiskelemassa Yrityskylä- päivässä talouden flow’ta. Heille kaikki tekeminen oli juuri sii-nä hetkessä totta. He olivat esimerkiksi Alepan myyjiä, Nordean

pankkitoimihenkilöitä ja Samsungin tuotekehittäjiä – kaikki mielenkiintoisia tehtäviä. Erään nuoren pojan yrittäjähenkisyys jäi iholleni.

Ruotsalainen kollegani vieraili Yrityskylässä ja meni asiakkaana Nordean kont-toriin. ”Do you speak English?” hän kysyi asiakaspalvelijalta. Poika katsoi hän-tä ja vastasi: ”Do you speak Finland?” Yhteistä kieltä ei löytynyt. Silti poika palveli kollegaani erinomaisesti. Siinä oli sitä ”ihminen ihmiselle”- ja ”Yes we can” -asennetta. Tunsin syvää onnellisuutta ja merkityksellisyyttä siitä, että saisin päivätyössäni olla edistämässä juuri näitä asioita.

Myös Nordean vähittäispankin johto oli vaikuttunut näkemästään. Johdon te-kemän Yrityskylä-vierailun jälkeen oli selvää, että haluamme panostaa juuri Yrityskylän tukemiseen ja kehittämiseen. Havahduimme yhä vahvemmin sii-hen, että lasten ja nuorten talouslukutaidon kasvattamisella on suuri merki-tys myös koko yhteiskunnalle.

Olimme olleet Yrityskylän kumppaneita useita vuosia, mutta nyt esitimme toiveen saada sponsoroinnin lisäksi yhä aktiivisemman roolin. Lähestyimme TATia ja Yrityskylää ja saimme heti alkumetreiltä alkaen positiivisen vasta-kaiun. Hyvin nopeasti kävi selväksi, että olisi mahdollista tehdä syvällisem-pääkin yhteistyötä: meillä on huippuosaamista finanssialasta ja TATilla se-kä Yrityskylällä nykyaikaiset ja palkitut pedagogiset opetusmetodit. Yhdes-sä olemme enemmän!

Pankin sisällä syntyi ajatus, että haemme valtioneuvoston kansliasta leiman Suomi 100 -hankkeellemme, jossa Yrityskylä-kokonaisuus ja Yrityselämän nuo-ret sukupolvet -hanke ovat mukana. Kun tähän vielä lisättiin kasvuyrityksiin keskittyvän uuden yritysyksikön perustaminen, hankkeen kantavaksi ajatuk-seksi kirkastui yrittäjähenkisyys. Kohteeksemme muodostui lasten ja nuorten talouslukutaidon kasvattaminen ja yrittäjyyden tukeminen. Tämä on vahva kasvupohja maamme seuraavalle 100 vuodelle – yhdessä!

Pirjo K Kuusela

Nordea Personal Banking FI:in yhteiskuntavastuujohtaja

Yhdessä talouskasvatuksen puolesta

Kuva

: Sus

a Ju

nnol

a

31

T AT ja T-Media ovat tutkineet vuodesta 2013 asti suomalaisten asennemuutoksia laajassa Kansan arvot -tutkimuksessa. Yksi tärkeim-mistä havainnoista liittyy päättäjien toimin-taan. Pettymys päättäjien toimintaan on sy-

ventynyt mittausjakson aikana poikkeuksellisen vah-vasti. Pitkään pyöritelty kilpailukykysopimus vaikut-taa raskaasti, sillä luottamus hallitukseen, eduskuntaan ja työmarkkinajärjestöihin on laskenut kolmen vuoden aikana merkittävästi.

Kansan arvot -tutkimus:

Suomalaisten toivo kohdistuu yrityksiinYhteiskunnallisessa murroksessa suomalaisten usko päättäjiin on horjunut, mutta yrityksiin luotetaan irtisanomisista huolimatta.

Tutkimukseen vastasi 3147 suomalaista (15–74-vuoti-aita) lokakuun 2016 aikana.

Luottamus suomalaisiin yrityksiin kasvussaKansalaiset luottavat työelämän muutoksissa yhä vah-vemmin yritysten näkemyksiin. Suomalaiset myös pitä-vät yritysten yhteiskunnallista roolia aiempaa tärkeäm-pänä, sillä entistä useampi uskoo taloudellisen kasvun luovan hyvinvointia.

– Vastaajien mielestä päättäjien vastuu yhteisten asi-oiden hoitamisessa on puutteellista, osin jopa heikkoa. Sen sijaan kansalaiset kokevat, että vaikeana aikana suomalaiset yritykset ovat irtisanomisista huolimatta tehneet parhaansa ja edistäneet yhteiskunnan hyvin-vointia, toteaa TATin toimitusjohtaja Kari Väisänen.

Rakenteita kevyemmiksiYhä harvempi suomalainen on valmis maksamaan enemmän veroja julkisen velan taittamiseksi ja hyvin-vointivaltion ylläpitämiseksi.

Hyvinvointivaltiota ei olla valmiita ylläpitämään hinnalla millä hyvänsä, mutta julkisen vallan halu-taan kaikesta huolimatta järjestävän terveydenhuol-lon ja takaavan kansalaisille yhtäläiset mahdollisuu-det menestyä. Velkaantumista tai verojen nostamista punnitessa kansalaisten kanta näyttäisi kallistuvan julkisen sektorin rakenteiden ja julkisen hallinnon keventämiseen.

TEKSTI REETA SUTINEN / KUVITUS VILLE SALONEN

32

Joustavammin työelämäänTyö on merkittävä osa suomalaista identiteettiä, joskin puheet työurien pidentämisestä eivät näytä kansalais-ten mielestä toteutuvan. Nuorten työllistyminen huo-lestuttaa ja enemmistön mielestä nuorten on nykyisel-lään aivan liian vaikeaa päästä työelämään.

Työuran alussa toiveet urakehityksestä ovat luonnol-lisesti vahvimmillaan. Tämä kehitys on vahvistunut en-tisestään, sillä 55–64-vuotiaiden usko omiin kykyihin ja urakehitykseen on puolestaan lähes romahtanut.

Puheet työurien pidentämisestä eivät näytä kansa-laisten mielestä toteutuvan, sillä nuoret eivät saa töitä ja lähellä eläkeikää olevien asema työelämässä näyttää yhä hatarammalta.

– Tulevaisuudenusko ja kunnianhimo näyttää nojaa-van entistä vahvemmin nuorten menestyksen nälkään. Nuorten työllistymisen ja heidän valintojensa tukemi-nen on Suomen menestymisen kannalta nyt ensiarvoi-sen tärkeää, Kari Väisänen muistuttaa.

33

AV-päivät uutispimennossa Ahti Martikainen

Osattiin sitä ennenkin TAT on eri vuosikymmenten aikana ollut monessa mukana. Pyysimme kolmea vanhaa TATtilaista avaamaan hieman hauskojen muistojen arkistoja. Kerrottavaa olisi riittänyt romaaniksi saakka.

ERÄS TATin ja Inforviestinnän vuotuisista ponnistuksista oli nykyisin Media & Message -tapahtumana tunnetun elinkeinoelämän AV-päivien järjestäminen. Infor hoiti kilpailukutsut, raaditukset sekä varsinaisen tapahtuman pyörittämisen. Lehdistöosaston tehtävänä oli julkisuuden hankkiminen.

Vuonna 1986 päivät järjestettiin elokuvateatteri Maximissa. Alan viimeistä huutoa olivat jopa 16 projektorilla tykitetyt multivisioshow’t.

Voittajat valittiin ja karonkkakin oli oikein antoisa. Seuraavana aamuna TATin väki kokoontui normaalin aamun tapaan viidennen kerroksen pyöreän pöydän ääreen lehdistökatsaukseen. Ei sanaakaan kilpailusta Hesarissa, Usarissa tai Höblässä

– pienemmistä aviiseista puhumattakaan. Ilmeet olivat synkkiä.

Toimittaja Martikainen alkoi muistella mielessään, että jotain taisi jäädä tekemättä. Kilpailun tulostiedotteet olivat edelleen ruskeassa nahkasalkussa. Ei muuta kuin vähin äänin pöydästä pois, pikku ritolat Yrjönkadulle ja tiedotteet pika pikaa STT:n lokerikkoihin.

Seuraavana päivänä ihmeteltiin yhdessä, miten media kirjoitti juttunsa vasta nyt. Lienee jokin isompi uutinen syönyt edellisenä päivänä kaiken palstatilan. Hyviä ja isoja juttuja kuitenkin kirjoittivat, joten vahinkoa ei sattunut. Korjaavana toimenpiteenä tiedotteet päätettiin seuraavana vuonna julkaista hieman aikaisemmin, ettei toimituksille tule illalla niin kiire.

Tältä näytti lukiolainen rokkari Ahti Martikainen

1970-lvulla. Nykyään Ahti on Vapon

viestintäjohtaja.

Ahti Martikainen (vas.), Osmo Kammonen ja Lasse Wikman ovat 80-luvun TATtilaisia.

Kuva

: Jan

ita A

utio

.

34

Vähäpukeisuus johti kyselyyn tasa-arvovaltuutetulta Osmo Kammonen

1980-LUVUN jälkipuoliskolla oli eduskuntavaalit, kuntavaalit ja presidentinvaalit. Nuorten äänestysinto oli heikkoa, sitä lähdettiin nostamaan perustamalla yhdistys ”Käytä ääntäsi”.

TATin hallitus piti asiaa tärkeänä, joten yhdistykselle annettiin reilu budjetti. Suunniteltiin valtakunnallinen mainoskampanja.

Ensimmäinen mainos oli sivun kuva alastomasta nuoresta naisesta, joka piilotti strategiset paikkansa asennollaan ja kädellään. Mainos kehotti nuoria käyttämään päätään ja ääntään, eli äänestämään.

Teema toistui hieman muunneltuna kolmessa eri vaalissa ja muistutti, miten nuorten elämät kulkevat omia latujaan. Toisella kerralla nuori ja kaunis kampanjahenkilömme esiintyi edelleen ilman vaatteita, nyt raskaana.

Kuvan seurauksena sain poikkeuksellisen puhelun tasa-arvovaltuutettu Paavo Nikulalta. Otin asentoa kun Nikula esittäytyi. Hän halusi kuulla Käytä ääntäsi -yhdistyksen puheenjohtajalta, miksi kampanja esineellistää naisia.

1980-luvulla tasa-arvoajattelu oli kehittymättömämpää. Olimme kyllä hyvin hajulla, että kampanja oli aika rohkea, mutta tasa-arvoa loukkaavana en muista kampanjaa valmistelun aikana juurikaan pohtineemme.

Ämpyilin puhelimessa Nikulalle ylevän tarinan nuorista. Väitin, että valitsemalla naisen kampanjahenkilöksi olemme yrittäneet korostaa tasa-arvoa ja sitä, että äänestäminen on kummankin sukupuolen oikeus ja velvollisuus.

Nikula opetti minua tasa-arvokysymyksissä ja kehotti yhdistystä lopettamaan tällaisten kuvien käytön vastaisuudessa.

Seuraavana vuonna kuvassa oli naku vauva. Myöhemmin yhdistys kampanjoi nuoren alastoman miehen kuvalla ja nuoren Teemu Selänteen

jääkiekkoilijakuvalla. Voi sanoa, että tasa-arvovaltuutetun sanaa oli kuultu.

Nykyinen Nesteen viestintä- ja brändimarkkinointijohtaja Osmo Kammonen tanssin pyörteissä läksiäisissään.

Batmanin ja Robinin hengessä Lasse Wikman

TATISSA oli käytössä kuvauskalusto esimerkiksi esiintymis koulutuksia varten.

1980-luvun loppupuolella päätimme tehdä lyhyt-elokuvan pikkujouluihin. Samaan aikaan televisiossa pyörivät Batman-sarjan uusinnat jostain 60-luvulta. Ahti Martikainen ehdotti, että tekisimme Wikman & Robin -aiheisen elokuvan.

Kollegamme Anne Joukama teki meille asut, jotka jäljittelivät alkuperäisiä. Elokuva kertoi, kuinka Wikman ja Robin vangitsevat luihut rikolliset, jotka estävät ammatinvalintatiedon kulun nuorisolle. Riitta Mård ja Walle Jenytin esittivät roistoja.

Kuvasimme elokuvaamme viikonloppuna Etelärannan maisemissa. Ahti oli Robin ja minä tietysti Wikman. Herätimme ansaittua huomiota kirmatessamme trikoissa

pitkin Fabianinkatua ja ajaessamme Wik-autolla, joka oli minun vanha Datsun Cherryni.

Tarvitsimme juoneen toimeksiantajan. Soitimme TKL:n toimitusjohtaja Timo Relanderin sihteerille ja esitimme asiamme. Yllätykseksemme Relander suostui ottamaan meidät vastaan. Kaiken piti mennä kerralla purkkiin, koska Relander oli varannut meille kuvausaikaa 10 minuuttia.

Hän innostui aiheesta ja keksi pitkät pätkät omia juttujaan. Hän lopetti esityksensä: ”Viittaritarit, teollisuus tarvitsee teitä ja luottaa teihin”. Hän käänsi lopuksi katseensa suoraan meihin jatkaen hymyillen ”painukaa hevon kuuseen”. Editointilaitteet eivät tuohon aikaan olleet tarkkoja, joten jouduin taistelemaan muutaman tunnin saadakseni kommentin pois elokuvasta. Itse elokuva oli jättimenestys ja sitä muistellaan vieläkin.

Mitä lienee Lasse Wikman ajatellut kuvaushetkellä.

Lasse on yksi Suomen tunnetuimista iskelmien

sanoittajista.

35

Yhteisenä nimittäjänä johtajuus

TEKSTI AURI KOHOLA / KUVAT IIRO RAUTIAINEN

Aivan kuten kuka tahansa työntekijä, myös johtaja tarvitsee työssään tukea ja ohjausta. Joskus parhaat ideat ja neuvot tulevat oman työyhteisön, jopa oman toimialan ulkopuolelta. Vertaismentori antaa johtamistyölle uusia näkökulmia.

Minulla ei ole yhtä pähäkkää CV:tä kuin Teijolla, naurah-taa Ravintolakolmio-konser-nin kehitysjohtaja Elina Os-tela-Pyhälä.

Hän on tutustunut tulevan mentorointipa-rinsa, Helsingin Evankelisen Opiston (HEO) rehtorin Teijo Mathlinin ansioluetteloon en-nen ensimmäistä tapaamista. Arpaonni te-ki Ostela-Pyhälästä ja Mathlinista työparin Critical Friends -koulutusohjelmassa. Vuo-den ajan he sparraavat toisiaan kohti parem-paa johtajuutta.

Asiakas on aina keskiössäMathlin johtaa 450 opiskelijan ja hieman yli 100 opettajan HEO:a Helsingin Kalliossa. Os-tela-Pyhälä työskentelee Ravintolakolmiossa

250 työntekijän ja 20 pääkaupunkiseudun ra-vintolan kehitysjohtajana sekä senior partne-rina. Hyvin erilaisista johtamislähtökohdis-ta huolimatta kaksikko löytää töilleen heti ensitapaamisella joukon yhteisiä nimittäjiä.

Vahvin niistä on keskiössä oleva asiakas-suhde. Molempien työ on myös melko hal-linnollista ja arvoihin pohjautuvaa. Työpai-kan arvojen pitää kohdata johtajan omat ar-vot.

– Meillä ei ole asiaa, jota ei mitattaisi, Os-tela-Pyhälä kertoo.

Siitä löytyy työkulttuurien eroavaisuus. Yrityksissä mitataan ihan kaikkea. Mathlin sen sijaan toteaa mittaamisen olevan koulu-työssä hieman satunnaisempaa.

– Luulen, että koulupuolella se, ettei pääs-täisi asetettuihin tavoitteisiin, aiheuttaisi sy-

vän ahdistuksen, Mathlin pohtii mittaustulos-ten seurauksia.

Tukea työssä kehittymiseenMolemmat uskovat saavansa työhönsä konk-reettista apua Critical Friends -ohjelmasta.

– Menestyvistä yrityksistä minulla on kuva, että johtamistyö on siellä jäsennellympää ja ta-voitteet selkeämmin asetettu kuin oppilaitok-sessa. Siinä on opittavaa, Mathlin sanoo.

– Minua kiinnostaa kuulla laadullisesta ke-hittämisestä ja mittaamisesta. Se olisi hyödyl-listä esimerkiksi kehityskeskusteluissa, Oste-la-Pyhälä jatkaa omista odotuksistaan.

Seuraava tapaaminen sovitaan jo parin vii-kon päähän.

– Haluan kuulla mitä lapsesi harrastavat, Ostela-Pyhälä päättää hymyillen.

36

CRITICAL Friends on Jyväskylän yliopiston Koulutusjohtamisen instituutin, Suomen Rehtorit ry:n ja TATin yhteinen koulutushanke, jonka aikana rehtorien ja yritysjohtajien muodostamat työparit valmentavat toisiaan. Tavoitteena on löytää ja kehittää työkaluja sekä ratkoa johtamisen ydinkysymyksiä.

Kullakin mukana olevalla johtajalla on omat vahvuusalueensa, esimerkiksi kriisiviestintä tai innovointi. Koulutuksen kolmen läsnäolojakson aikana on tarkoitus jakaa tietoa ja taitoja vastavuoroisesti.

Niin sanottujen etäjaksojen aikana rehtorit ja yritysjohtajat tutustuvat puolestaan toistensa työhön varjostamalla työparia tämän työpaikalla. Vuoden pituista Critical Friends -hanketta rahoittaa Opetushallitus.

Mukana ovat:

Englantilainen kouluHalkosaaren kouluHelsingin evankelisen opiston säätiöHelsingin kristillinen kouluIittalan yhtenäiskouluItä-Suomen kouluKaarinan lukioKlassinen lukioLotilan peruskouluMynämäen lukioNaantalin lukioNummen yhtenäiskouluPitäjänmäen peruskouluPolvijärven yläaste ja lukioPääskyvuoren koulu

Rehtorit ja yritysjohtajat sparraavat toisiaan

Raision lukioSchildtin lukioSnelmannin ala-asteSuomalainen yhteiskouluTampereen yhteiskoulun lukioYlöjärven yhtenäiskoulu

AtriaEventio OyIisi Up OyJunttanKaakon viestintä

KemppiKirkon UlkomaanapuMilapro/FamilarMusti ja MirriNeste OyjNetprofileRavintolakolmioSaintex OySalomaa yhtiötSITRASOKSolteqTurun kauppakamariValioValmetYrittäjät

37

#HUONEENTAULU

TEKSTI MARI LEHTONEN / KUVITUS JANNE TORISEVA

Opelta opelle:

Kolmen kollegan vinkit digipedagogiikkaan

Digitaalisuus on saapunut uusien opetussuunnitelmien ja sähköistyvien ylioppilaskirjoitusten myötä suomalaiseen koulumaailmaan.

Kolme opettajaa eri kouluasteilta kertovat omia kokemuksiaan teknologian omaksumisesta osaksi opetusta.

KAISA KARTTUNEN opettaa kakkosluokkaa Kulosaaren ala-asteella. Digitaalisuus näkyy hänen luokassaan lähes kaikessa. Sähköiset työkalut tukevat ja rohkaisevat lapsia esimerkiksi lukemisen opettelussa. Karttunen antaa lapsille tabletlaitteet, joiden selfie-kameroilla he nauhoittavat Aapisen lukemistaan. Vuoden lopussa videoita vertaamalla voi helposti nähdä, miten lukutaito on kehittynyt. Opettaja voi myös luetuttaa lapsia samaan aikaan eikä lasten tarvitse jännittäen odottaa omaa vuoroaan.

Matematiikan tunneilla oppilaat esimerkiksi havainnollistivat sähköisen välineen avulla, miten he laskevat kymmeneen. Oppilas saattoi vaikkapa videoida, miten hyppi ensin oikealla ja sitten vasemmalla jalalla kymmenen kertaa.

Karttusen oppilaat käyttävät Google Drivea tiedon tallentamiseen ja käsittelyyn.

StripDesigner-sovellus sarjakuvien tekoon. Työkalua voi käyttää esimerkiksi matematiikassa sanallisten pulmien suunnitteluun ja visualisointiin

Book creator, jolla voi tehdä omia, monipuolisia e-kirjoja

PuppetPals, nukketeatterianimaatioiden tekemiseen

38

SOTUNGIN LUKION vararehtori, matematiikkaa ja fysiikkaa opettava Jukka Karvinen ei ole opettaja vuosiensa aikana juuri tehnyt piirtoheitinkalvoja. Hän käyttää opetuksen apuna esimerkiksi verkko-oppimisympäristöjä, joiden kautta onnistuu tehtävänanto, palautus sekä korjaaminen. Sotungin lukion opettajat tekevät opetuksen tueksi myös lyhyitä Youtube-videoita.

Verkkoympäristöjä käytetään Karvisen tunneilla silloin, kun se on luontevaa. Kaikkeen digiä ei tarvitse soveltaa.

Digitaalisia oppimisympäristöjä: Fronter ja Google Classroom

Fysiikan simulaatioita: Phet.colorado.edu-sivusto Geogebra matematiikkaan ja fysiikkaan Ruudunkaappausvideoiden tekemiseen:

Esimerkiksi Screencast-O-Matic tai Smart Notebook

SATU HERRALA opettaa joustavan perusopetuksen luokkaa tamperelaisessa Takahuhdin koulussa. Herrala testaa eri digivälineitä monipuolisesti oppilaidensa kanssa ja ottaa heiltä vastaan vinkkejä uusista some-työkaluista.

JOPO-luokan nuoret raportoivat TET-jaksonsa Instagramissa. Kuvien maailma on nuorille mieluisa ja sopii monenlaisille oppijoille. Luokan vuodesta on valmisteilla myös blogi.

Herralan tunneilla käytetään usein omia laitteita. Jos jonkun älypuhelin ei käy tiettyyn tarkoitukseen, töitä tehdään pareittain tai ryhmissä.

Padlet-seinä, jolle oppilaat kirjoittavat yhteisesti muistiin esimerkiksi koealueen olennaiset kertauskysymykset

Quizlet-sovellus eri kielten sanojen opiskeluun Tietokilpailusovellus Kahoot Luokkahuoneesta irtautuminen esimerkiksi

QR-työpisteradoille. Facebookin ryhmät, joista opettaja saa

vinkkejä ja vastauksia. Esimerkiksi Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa -ryhmä

39

#KUVAREPPARI

Slush Youth – se erilainen koulupäivä Lukiolaiset pääsivät tutustumaan Slushin yhteydessä yrityselämään workshop-työskentelyn keinoin.

TEKSTI JULIA KETOLA / KUVAT IIRO RAUTIAINEN

40

Suomen Liikemiesten Kauppaopiston aulas-sa on ruuhkaa. Ympäriltä kuuluu jännitty-nyttä supinaa suomeksi, ruotsiksi ja englan-niksi. 300 nuoren Slush Youth -tapahtuma on alkamassa.

Nuoret ovat saapuneet 25 eri lukiosta ympäri Suo-mea ja Ruotsia. Heitä on niin Tukholmasta, Helsingis-tä, Iisalmesta kuin Rovaniemeltäkin. Kaikki ohjelma on englanninkielistä.

Opiskelijat on jaettu ryhmänjohtajien vetämiin tii-meihin. Osalla on tiimi hukassa, ja jonkin ryhmän joh-taja on sairastunut. Päivän suurin hässäkkä on käsillä.

Jännitystä ja johtamista Tilaisuus alkaa yhteisellä osuudella täyteen pakatussa auditoriossa. Miksi täällä ollaan?

Slush Youthissa nuoret harjoittelevat eri yritysten järjestämissä workshopeissa tulevaisuuden taitoja. Tä-nä vuonna niitä on kierrettävänä neljä: koodaus (Me-hackit), markkinointi (Lidl), yritysten sosiaalisen me-dian käyttö (A-lehdet) sekä vastuullisuus liiketoimin-nassa (UPM).

Sirkus pyörähtää uudelleen käyntiin, kun joka tiimin tulee löytää oikeaan workshopiin.

Itsensä ylittämistä ja ketjureaktioita Puheensorina kiihtyy, kun jännitys hälvenee ja opis-kelijat tutustuvat toisiinsa. Workshopien lomassa

41

42

tiimeille on varattu myös vapaa-aikaa, jolloin he voivat tutkia maailmaa Aaltoes:n virtuaalilasien läpi, tai rat-koa Nordean mainehaasteita Yrityskylän fatboy-säkki-tuoleilla istuskellen.

Iltapäivästä paikalle saapuu Rähinä Recordsin artis-teja. Kun räppärit Uniikki ja Iso H kiertävät worksho-peissa, tapahtuu aina sama ketjureaktio. Riittää että yksi opiskelija haluaa napata yhteiskuvan ja muut us-kaltautuvat perästä.

Ukulelet ja sata selfietä Workshopeissa menee miltei neljään asti. Sitten nuoret pääsevät itse Slushiin.

Väsymys on tiessään, kun visuaalinen ilotulitus avau-tuu nuorten silmien edessä. Vielä aamulla toisiaan ujos-telleet opiskelijat juoksevat ympäri Messukeskusta tii-viissä ryhmissä. Vaikka 300 nuoren voisi kuvitella up-poavan tuhansien Slush-kävijöiden sekaan, heidät on helppo huomata. Osa on löytänyt ukuleleja, toiset tes-taavat lumilautoja ja mitä innovatiivisempia selfieitä otetaan. Kaikkea kokeillaan nuoruuden innolla. Kipi-nä on syttynyt.

MIKÄ? Slush Youth vastaa nuorten haluun

tutustua kansainväliseen liiketoimintaan ja startup -maailmaan, ja oppia sellaisia tulevaisuuden taitoja, joita perinteinen lukio-opetus ei tarjoa.

Workshopteemojen lisäksi korostuvat kansainvälisyys, verkostoituminen ja tiimityöskentely.

Slush Youth on osa TATin kansainvälisen liiketoiminnan kurssikokonaisuutta Yrityselämän nuoret sukupolvet. Jatkossa tapahtumaan pääsee suorittamalla kursseja.

43

Sairaanhoitajan, lähihoitajan ja muiden so-siaali- ja terveysalan ammattilaisten työtä on totuttu pitämään kutsumusammattina. Työnä, johon hakeudutaan, vaikka palkka ja työn raskaus eivät kohtaakaan, ja josta tekijänsä voi saada sellaista tyydytystä, jo-

ta pelkkä palkkatyö ei tarjoaisi.Mikä on tilanne tänä päivänä? Hoito- ja hoivatyö miel-

letään usein raskaaksi, kiireiseksi ja alipalkatuksi avut-tomien asiakkaiden palvelemiseksi. Työn keskeinen si-sältö on vuorovaikutus ihmisten kanssa ja kun sitä ei pääse toteuttamaan, voi työntekijälle jäädä huono oma-tunto ja riittämättömyyden tunne. Haluaisi jutella ja si-littää kättä, mutta kun ei ehdi. Seuraava asiakas odottaa.

TYÖYMPÄRISTÖT, asiakkaat ja työvälineet ovat aikain saatossa muuttuneet, mutta jotkut asiat ovat pysyneet. Eräs niistä on se, että hoitajalla tulee työssä onnistuak-seen olla aito ja kunnioittava ote toisiin ihmisiin ja asi-akkaisiin. Se on ydin, josta ei saa palkkaa, mutta jota ilman ei tule toimeen. Se on myös kantava voima, joka auttaa useita työntekijöitä jaksamaan arjen raadollis-

ten realiteettinen maailmas-sa — aidon auttamisen tuoma mielihyvä ja asiakkaan vilpi-tön kiitos saamastaan avusta.

Emme enää elä Florence Nightingalen maailmassa. Hoitajan on osattava käyttää monia digitaalisia ja elektro-

nisia laitteita, lääkehoito on kehittynyt, asiakkaiden tie-toisuus ja vaatimukset ovat lisääntyneet.

Kutsumustyötä vai palvelutehtaita?Robotit tulevat myös sosiaali- ja terveydenhuoltoon, mutta eivät korvaa ihmisiä. Hyvinvointialan liiton asiantuntija Aino Närkki pohtii, tuoko se alalle lisää houkuttelevuutta vai viekö hoitotyöstä viimeisenkin kantavan voiman.

KAIKISTA ei ole hoitajiksi. Tulevaisuudessa hoitajia tar-vitaan kuitenkin paljon ja jollakin keinolla alasta tulee saada houkutteleva myös nuorille. Tuovatko uudet ro-bottitehtaasta tulevat työkaverit lisää kiinnostusta alal-le ja voidaanko muuttuvien työnkuvien kautta herät-tää sellaistenkin nuorten kiinnostusta, jotka eivät tällä hetkellä ole alasta kiinnostuneita? Myös Paro, Zora ja Nao tarvit-sevat tuekseen ihmisen.

Joku robotiikkaa poh-tiva professori on toden-nut, että hoivaamme sitä mikä on meille tärkeää ja meille muodostuu tärkeäksi se, mitä hoivaamme. Tunneside voi syntyä jopa robot-tiin, koska niistä on pidettävä huolta. Robottien ja ihmi-sen vuorovaikutus ja robottiin muodostuvat tunnesiteen ovat kansainvälisesti nousseet tutkimuksen ja yhteis-kunnallisen keskustelun kohteeksi. Robotit ymmärtävät puhetta, esimerkiksi Paro-robotti ymmärtää noin viisi-sataa sanaa ja pystyy reagoimaan puheeseen. Se pystyy ilmaisemaan, jos sitä kohdellaan liian kovakouraisesti.

Tätä ihmisen ja robotin välistä vuorovaikutusta käyte-tään hyväksi hoivarobottien kehittämisessä. Esimerkiksi itsensä yksinäiseksi ja alakuloiseksi tunteva vanhus voi tuntea itsensä tarpeelliseksi ja merkitykselliseksi, jos on mahdollisuus ”hoitaa” robottia. Sosiaalinen robotti tuo seuraa ja sen avulla pystytään tuottamaan muistisairai-den hoitoon soveltuvia terapiavälineitä. Roboteilla pys-tytään rauhoittamaan muistisairaiden usein ailahtele-vaa käytöstä.

TYÖN KESKEINEN SISÄLTÖ ON VUOROVAIKUTUS IHMISTEN KANSSA.

TUOVATKO UUDET ROBOTTITEHTAASTA TULEVAT TYÖKAVERIT LISÄÄ KIINNOSTUSTA ALALLE?

44

MEIDÄN on otettava kaikki keinot käyttöön jotta selvi-ämme tulevaisuuden hoito- ja hoivahaasteista. Tilan-ne on sama muissakin kehittyneissä maissa — koko Eurooppa harmaantuu nopeassa tahdissa ja muut osat maailmaa tulevat perässä. Vaikka robotit ovat koneita ja syntyneet tunnesiteet ovat illuusiota, on kyse kuiten-kin siitä, että jollekin on pystytty tuottamaan iloa ja hy-vää oloa. Sosiaalisten tarpeiden tyydyttämistä ei katsota useinkaan välttämättömyyspalveluksi ja siksi se ei ole osa hoito- ja palvelusuunnitelmaa.

Ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden aistit ku-ten näkö ja kuulo ovat usein heikentyneet. Jos kone pys-tyy avustamaan lehtien ja kirjojen lukemisessa, uutis-ten kuuntelemisessa tai muissa askareissa, ovat robotit

tehneet hyvän työn.Pankkipalvelut ja valoku-

vaaminen digitalisoituivat Suo-messa muutamassa vuodes-sa. Hoivakulttuuri tulee myös muuttumaan, vaikka vuorovai-kutuksen digitalisoituminen ei

olisikaan aivan nurkan takana. Liikkeelle lähdetään todennäköisesti rutiininomaisten ja logististen päiväs-tä toiseen toistuvien tehtävien hoitamisesta. Jo nyt ar-kipäivää ovat lääkkeiden digitaalinen annostelu ja sai-raaloiden kuljetusrobotit.

MITEN käy hoitajan ammatin? Enää ei ole kysymys kut-sumusammatista, mutta teknisiä laitteita ja koneita kuten robotteja ei myöskään mutkitta hyväksytä työkavereiksi. Toisaalta koneita vieroksutaan työpaikkojen viejinä ja toi-saalta kiirettä pidetään ei-toivottuna arjen seuralaisena.

Ensimmäisenä meidän tulisi selkeyttää ajatuksiam-me ja asenteitamme. Robotit eivät tule viemään työ-paikkoja, vaan ne tulevat muuttamaan työympäristöjä ja ammatinkuvia. Palvelutarpeet lisääntyvät ja työ li-sääntyy, mutta rutiinityöt ja raskaat työt siirtyvät ihmi-siltä robottien hartioille. Suo-mi ja suomalaiset hoitajat elä-vät ja tekevät työtään maail-malta tulevien megatrendien maailmassa.

Tampereen yliopiston yh-teiskuntatieteet ja filosofia ovat mukana laajassa Suo-men Akatemian strategisen tutkimuksen konsortios-sa ”Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus”, jon-ka tavoitteena on arvioida ja kokeilla uuden sukupol-ven palvelurobotteja osana vanhuspalvelujen tuotantoa ja kehittämistä. Tästä saatuja kokemuksia on tarkoitus hyödyntää hoivateknologian ja palveluorganisaatioiden uudistamisessa sekä ennen kaikkea asiakkaiden tavoit-telemien uusien palvelujen kehittymisessä.

Mikäli robotiikkaan perehtyneiden insinöörien arviot pitävät paikkansa, ovat sosiaaliset robotit yleistymässä melko nopeasti. Olemme juuri oppineet sanan gerotek-nologia eli teknologioiden tutkiminen ja kehittäminen ikääntyneen väestön tarpeisiin. Voimme saman tien opetella uuden sanan ”gerobotiikka” — miten robottien avulla voidaan tuottaa inhimillistä hyvää ja oppimista sekä auttaa vanhuksia itsenäisesti selviämään arjessa.

Kehitysnäkymät ovat huimat. Uudet toimintamallit eivät kuitenkaan onnistu ilman ihmistä, ilman hoitajia. Eikä ilman hoitajien kiinnostusta ihmisten auttamiseen.

JO NYT ARKIPÄIVÄÄ OVAT LÄÄKKEIDEN DIGITAALINEN ANNOSTELU.

ROBOTIT TULEVAT MUUTTAMAAN TYÖYMPÄRISTÖJÄ JA AMMATINKUVIA.

Aino Närkki

Johtava asiantuntija, elinkeinoasiatHyvinvointialan liitto

45

Vauhtia Yrityskylään

TEKSTI MARI LEHTONEN / KUVAT IIRO RAUTIAINEN

Kun Tiina-Maija Toivola edellisen kerran hyppäsi mukaan Yrityskylään vuonna 2013 menossa oli vilkas laajentumisvaihe monine uusine avauksineen. Kansainvälistyvä kylä on vähintäänkin yhtä kovassa kiidossa nyt, kun Toivola ottaa ohjat käsiinsä.

Syntyperäinen kurvilainen. Se on ensimmäi-nen asia, jolla Tiina-Maija Toivola kuvaa it-seään. Ominta kotiseutua Toivolalle on pää-kaupunki, mutta myös vanhempien pohja-laiset juuret määrittävät vahvasti hänen elä-

mänarvojaan. Sellaisia ovat hänen mukaansa paitsi vaa-timattomuus ja nöyryys, myös tietynlainen rehtiys.

– Haluan olla aito sekä vapaa-ajalla että työelämässä. Työminän ei tarvitse olla erillinen rooli, Toivola toteaa.

Yrityskylän kasvattiTähänastisen työuransa merkittävimmäksi ajaksi Toi-vola nimeää kolme vuottaan Yrityskylässä.

– Olin ennen Yrityskylää vuoden töissä TATin Elin-keinoelämän nuoriso-ohjelmassa, jossa määräaikainen työsuhteeni päättyi. Onnekkaasti Yrityskylässä sattui vapautumaan paikka ja silloinen toiminnanjohtaja To-mi Alakoski kysyi, olisiko minulla kiinnostusta ha-kea sitä.

Oli vuosi 2013, kun Toivola tuli mukaan pieneen, seit-semän hengen Yrityskylä-tiimiin.

– Päätimme suunnittelupäivässä heti tammikuussa, että perustamme Pohjanmaalle, Tampereelle ja Tur-kuun Yrityskylät. Siitä alkoi tohina. Alkuvuoden kier-simme maakunnissa tapaamassa yrityksiä ja muita yh-teistyökumppaneita sekä kuntien edustajia. Seuraava-

na syksynä meillä olikin kolme uutta Yrityskylää. Siitä kaikki vasta alkoi, Toivola naurahtaa.

Toivola oli mukana kehittämässä kylätoimintaa ko-ko suurimman kasvun ajan.

– Joka vuosi tuli kansainvälisiä palkintoja ja 2016, kun lähdin Yrityskylästä, tiimimme oli yli kaksinker-taistunut.

Ei päivää, ettei jotakin uuttaToivola kertoo asettavansa itsensä vapaa-ajalla usein epämukavuusalueelle. Viimeisin aluevaltaus on surffa-aminen, jossa hän kertoo olevansa vasta aloittelija. Sir-kuslajeista ilma-akrobatia ja erityisesti trapetsitaiteilu on sen sijaan Toivolalle jo tuttua. Myös telinevoimiste-lu kuuluu lajivalikoimaan.

Vauhti ei lopu kesken työpaikallakaan:– Työssä nautin siitä, että päivät ovat vaihtelevia ja

vauhdikkaita.Sellaisia päiviä on Yrityskylässä paljon. Toivola pää-

si ensimmäisinä vuosinaan järjestämään muun muas-sa erästä valtiovierailua, josta hän kuuli vain pari päi-vää etukäteen.

– Saimme tietää, että Ranskan digiministeri Axelle Lemaire on tulossa käymään Yrityskylässä. Meillä oli ainoastaan kertakäyttökuppeja ja termoskannu, josta pumppasimme kollegan kanssa ministerille kahvia. Nau-

46

KUKA?Tiina-Maija Toivola

Syntynyt 1986 Valmistunut Helsingin yliopistosta

valtiotieteiden maisteriksi 2011 ja kasvatustieteiden maisteriksi 2015

47

roimme, että tässä sitä valtiovierailua järjestetään. Aina saattoi tapahtua jotain kummallista, Toivola muistelee.

Koulutus kaiken takanaToivola listaa yhdeksi ammatilliseksi intohimokseen koulutuspolitiikan. Hän innostui siitä opiskeluaika-naan, kun otti sosiologian opintojensa rinnalle kasva-tustieteen opinnot.

– Minulle on ollut todella tärkeä oivallus, että koulu-tus on kulmakivi ja koko yhteiskunnan perusta. Jos se on kunnossa, kaikki muukin hoituu ikään kuin itses-tään. Koulutus edistää kilpailukykyä ja pitää työ- ja yri-tyselämää vireänä, Toivola listaa.

Koulutus on tärkeä osa myös Yrityskylää ja päinvas-toin.

– Yrityskylä on poikkeuksellinen oppimisympäris-tö, koska konsepti on lähtenyt liikkeelle kolmannelta sektorilta. Yrityskylä myös puhuu suomalaisen perus-koulutuksen puolesta.

Nenäpäivä-säätiössäkin, josta Toivola palaa takaisin Yrityskylään, tuetaan koulutusta.

– Sen lisäksi, että kehitysyhteistyöllä edistetään vaik-kapa terveydenhuoltoa, pitää kehittää myös koulutus-ta. Jos erityisesti tytöt pääsevät kouluun, koko yhteis-kunta menee eteenpäin.

Täynnä intoa takaisinYrityskylän ympäri Suomea levittäytynyt tiimi saa ve-täjäkseen johtajan, joka on innoissaan tulevista haas-teista. Hänen mielestään Yrityskylä on maailman pa-ras juttu.

– On ollut vähän ikävä Yrityskylää. Poissa ollessani olen käynyt vakoilemassa Twitterissä hashtagia #Yri-tyskylä, Toivola tunnustaa.

Yrityskylän parhaimpia puolia on Toivolan mukaan se, että se läpileikkaa koko yhteiskunnan ja tutustut-taa sen perustoimintoihin. Jokainen kuudesluokka-lainen pääsee käymään siellä riippumatta muista läh-tökohdistaan.

– Heterogeenisen yhteiskuntamme pitää tarjota kai-kille yhtäläisiä mahdollisuuksia. Kaikkien pitää pääs-tä tutustumaan esimerkiksi työelämän perusasioihin, Toivola linjaa.

Yrityskylässä opittavat taidot tarkoittavat Toivolan mukaan konkreettisemmin esimerkiksi puhumista tuntemattomalle ikätoverille. Jollekin se voi olla aivan uusi taito.Kuunteleva johtaja

Kuten muussakin elämässä, Toivola uskoo esimies-työssä aitouteen.

– Luottamus syntyy siitä, että on oma itsensä ja sa-noo, mitä ajattelee. Kaikissa sanomisissaan on hyvä olla vilpitön.

Yrityskylän johtajana Toivola pitää tärkeimpänä teh-tävänään vision luomista. Avainasemassa on silloin ko-ko tiimin asiantuntemus. Toivola ei usko, että hänen tarvitsisi olla ensimmäisenä äänessä. Kaikilla voi olla yhtä painavaa asiaa, joten kaikkia pitää kuulla herkällä korvalla. Johtaja luo keskustelun pohjalta näkemyksen.

Toivolan vetovuorolla Yrityskylältä on lupa odottaa myös uusia valloituksia:

– Aiempaa Yrityskylä-uraani leimasi se, että aina hieman tavoiteltiin kuuta taivaalta. Toivon, että pys-tymme jatkamaan samaan tapaan. Kehittyminen pi-tää mielen virkeänä.

AJANKOHTAISTA YRITYSKYLÄSSÄ

Yhdeksäsluokkalaisille suunnattuja Yrityskylä Yläkouluja on avautunut maaliskuun 2017 loppuun mennessä jo viidellä alueella (Vantaa, Kuopio, Seinäjoki, Tampere, Turku). Loppuvuonna konsepti laajenee myös muihin alueellisiin kyliin.

Yrityskylä järjestää kesällä 2017 kuudennen luokan päättäville nuorille Kesäkylän, joka toteutetaan neljällä paikkakunnalla.

Yhteistyö Suomen Partiolaisten kanssa jatkuu tiiviinä: Yrityskylä mukana Säihke-piirileirillä ja Kesäkylässä partio - laisten oma teemapäivä.

48

Tee sitä, mikä tuntuu hyvältäVerkostoitumisen mestarina pidetty, Valkoisen talon entinen tapahtumajohtaja Laura Schwartz kehottaa nuoria tarttumaan tilaisuuteen ja elämään hetkessä.

KUVA EERO KOKKO

Teksti on muokattu Maaret Launiksen tekemästä Laura Schwartzin haastattelusta tapahtumien järjestäjille suunnattuun Evento-lehteen.

siitä, mitä teen nyt, ja toivon, että saan jatkaa sitä niin pitkään kun se tuntuu hyvältä.

Verkostoituminen on ihmisten yhdistämistäSchwartzin kirjoittaman verkostoitumista käsittelevän teoksen Eat, Drink and Succeed (2010) viesti on selvä: yksityiselämän ja työn välistä rajaa ei kannata virittää liian jyrkäksi.

Potentiaalisia yhteistyökumppaneita ja kontakteja on kaikkialla, jos osaa vain katsoa. Siksi sosiaaliset suhteet ovat myös ammatillisessa mielessä loputon voimavara. Schwartz ei kuitenkaan myönnä, että verkostoituminen olisi pinnallista tai siihen pyrkiminen edellyttäisi las-kelmoitua lipevyyttä.

– Verkostoitumisessa on minun mielestäni kyse sii-tä, mitä itse voi tehdä muiden ihmisten hyväksi. Koen, että minun tehtäväni on tuoda sellaisia ihmisiä yhteen, joilla voisi olla annettavaa toisilleen.

– Kauniiden asioiden sanomisen ei tarvitse tarkoittaa nuoleskelemista. Itse en näe yleisillä ”näytät hyvältä” -kommenteilla paljonkaan arvoa, vaan kiinnitän huo-miota pieniin juttuihin, sellaisiin asioihin jotka tekevät ihmisten tyylistä yksilöllisen.

L aura Schwartz työskenteli Valkoisessa ta-lossa Bill Clintonin presidenttikaudella. Ta-loon hän päätyi ensin palkattomana harjoit-telijana puhelinvastaajaksi, mutta eteni vii-dessä vuodessa director of televisionin vir-

kaan ja edelleen tapahtumajohtajaksi. Siinä jäivät yli-opisto-opinnot Chicagossa käymättä, mutta Schwartz ei kadu päätöstään, vaikka myöntää joskus miettineensä, oliko opinnoista luopuminen viisas valinta.

– Uskon, että tein itseni näköisen valinnan, hän sa-noo.

Työ elämäntapanaMenestyksen taustalla on puhdas intohimo työhön:

– En koskaan ajatellut, että nyt kello on neljä, lähden-pä kotiin. Työ oli niin mielenkiintoista ja inspiroivaa, että se imaisi minut kokonaan mukaansa. En ajatellut enkä ajattele työtäni suorituksena, vaan elämäntapana.

Schwartz ei myöskään ole tehnyt pitkän linjan tule-vaisuuden suunnitelmia, vaan keskittyy elämään täy-sillä tässä hetkessä.

– En ole niinkään kiinnostunut siitä, mitä kymme-nen vuoden päästä tapahtuu. Nautin suunnattomasti

49

95 %lukiolaisista, jotka ovat osallistuneet Yrityselämän nuoret sukupolvet -hankkeen ensimmäisen kurssin pilotointiin, suosittelevat sitä muillekin opiskelijoille. NUORET ympäri Suomea pääsivät syksyllä 2016 harjoitte-lemaan myyntiä, markkinointia ja kaupallistamista digitaalisen oppimisympäristön välityksellä.

Suomalaista huippuosaamista ei onnistuta myymään riittävän hyvin kansainvälisille markkinoille. Samalla nuoret kaipaavat etenkin lukioihin lisää liiketoimintaan ja työelämään keskittyviä opintoja. Näistä syistä TAT kehittää hankkeessaan kansainvälisen liiketoiminnan kurssikokonaisuutta toiselle asteelle.

#LUKU

Kuva

: Iiro

Rau

tiain

en

50

#MINÄVÄITÄN

V äitän, että työssäkäynti on aina arvokkaampaa kuin toimettomuus. Työnhakija, joka jo opiskeluaikanaan hankkii useiden eri alojen ammattiosaamista ja laajan työelämän verkoston, on todennäköisemmin tulevaisuuden työelämän menestyjä kuin häviäjä. Näkemystäni tukee myös työ- ja

elinkeinoministeriön julkaisema tutkimus Opiskeluaikainen työssäkäynti ja sen vaikutukset (2012). Sen johtopäätös oli, että opiskelujensa ohessa töissä käyneet ovat työmarkkinoilla selvästi paremmassa asemassa kuin kokonaan opiskeluun keskittyneet ja vähäisen työkokemuksen turvin työelämään siirtyneet korkeakoulutetut.

Mielestäni on selvää, että työkokemuksesta on hyötyä, sillä korkeakoulu-tutkinto valmistaa harvoin mihinkään tiettyyn ammattiin. Tutkintotodistus toki parantaa valmiuksia työssä oppimiseen, mutta ammattitaito ei kartu kuin tekemällä työtä. Alkuvaiheen törmäilyt työelämässä on mukavampi kokea jo opiskeluaikana. Edellä mainitun tutkimuksen mukaan yritykset palkkaavat mieluimmin työnhakijan, jolla jo on työkokemusta, vaikka työkokemus olisi toiselta alalta. Allekirjoitan tämän.

Käynnissä oleva työelämän murros tulee tulevaisuuden tutkijoiden mukaan vain kiihtymään. Työelämä, jossa elannon pystyi varmistamaan yhdellä ammatilla ja työnantajalla, on historiaa. Tulevaisuuden työelämä koostuu useista eri työnantajista, työsuhteista, ammateista ja myös yrittäjyydestä. Mitä nopeammin nuoret pääsevät mukaan työelämään opiskelujensa ohessa, sitä paremmat mahdollisuudet heillä on toimia muuttuvassa työelämässä tulevaisuudessa. Intohimoammatista ei todennäköisesti, ainakaan työuran alkuvaiheessa, saa kokoaikaista vakituista työsuhdetta. Kaikki opiskeluaikaiset osaamiset ja työelämän verkostot ovat siksi valmistumisen jälkeen tarpeen riittävän toimeentulon varmistamiseksi.

Minna Vanhala-Harmanen

Toimitusjohtaja, Opteam, OTKPuheenjohtaja, TAT

Opiskeluajan työkokemus plussaa

51

Taloudellinen tiedotustoimisto TAT Eteläinen Makasiinikatu 4PL 147, 00131 Helsinki tat.fi

Vuorineuvoksia vuonna 1986. Georg Ehrnrooth oli juuri valittu TATin johtokunnan puheenjohtajaksi, Kari Kairamo Teollisuuden keskusliitto TKL:n hallituksen puheenjohtajaksi ja Krister Ahlström Suomen Työnantajain keskusliitto STK:n puheenjohtajaksi.