!!!!!

140 merkkiä valtaa ja viestintää Twitter poliittisena tilana

Teemu Launio

185402

Itä-Suomen yliopisto

Yhteiskunta- ja kauppatieteiden laitos

Huhtikuu 2017

Itä-Suomen yliopisto Tiedekunta Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden laitos!

Laitos Yhteiskuntatieteiden laitos !

Tekijä Teemu!Tapio!Launio!

Työn nimi 140 merkkiä valtaa ja viestintää Twitter poliittisena tilana !

Oppiaine Yhteiskuntapolitiikka.

Työn laji Pro gradu -tutkielma!

Tutkielman.ohjaaja/ohjaajat.Professori.Eeva.Jokinen.Aika Huhtikuu!2017!

Sivumäärä 52!

Tiivistelmä - Abstract Tässä tutkielmassa yritän selvittää millaisen poliittisen tilan Twitter mikroblogi palvelu muodostaa ja kuinka suomalaiset puolueet ja poliitikot käyttävät sitä. Tutkimukseni teoreettinen kehys on Hannah Ardentin Vita Activa teoksen julkinen tila ja yksityinen alue kappale. Tutkin ja määritän Twitteriä palveluna, sekä poliittisena tilana ja vertaan havaintojani muihin poliittisiin tiloihin. Tutkin ja seuraan eduskuntapuolueita ja kansanedustajia Twitterissä ja havainnon sekä tilastoin näiden aktiivisuutta, näkyvyyttä sekä twiittien sisältöä. Tutkimuksessa käy ilmi, että Twitter on poliittinen tila, jota vertaan antiikin kreikkalisiin kaupunkivaltioihin, poliksiin. Tästä poliksesta on erotettavissa agora, keskustelualue jossa poliitikot ja puolueet pyrkivät näkymään ja keskustelemaan aktiivisesti. Vaikka Twitter on vapaasti käytettävissä kaikille ihmisille, vain pieni osa väestöstä käyttää tätä pikaviestipalvelua ja vain murto-osa käyttäjistä osallistuu agoralle paikantuvaan poliittiseen keskusteluun. !

Asiasanat Twitter,!sosiaalinen!media,!polis,!politiikka!

Säilytyspaikka Itä-Suomen yliopiston kirjasto !

Muita tietoja

Itä-Suomen yliopisto Faculty Faculty of Social Sciences and Business Studies!

Laitos Department of Social Sciences !

Author Teemu!Tapio!Launio!

Title 140 Character of power and communications Twitter as a political area !

Academic subject Social.Policy.

Type of thesis Master´s!Thesis!

Tutkielman.ohjaaja/ohjaajat.Professori.Eeva.Jokinen.Date April!2017!

Pages 52!

Abstract In this research I attemp to resolve what kind of political area mikroblog Twitter form´s and how Finnish parties and politicians use it. As a theorical framework I use Hannah Arendt´s Vita Activa book and it´s chapter Public space and private area. I study and define Twitter as a service and political area and compare findings to other public spaces. I follow parlament parties and members of the parlament on Twitter to observeand analyze those activities, visibility and content of tweets. This research demonstrates, that twitter is a political area that I then compare to Ancient Greeks’ city states, polis. Inside of this polis, there is separable an agora, public area where politicians and parties are trying to be visible and discuss actively. Although Twitter is freely available to anyone to use, only a small part of the population use this instant messaging service and only a fraction of users takes part on political discussion which locates in agora. !

Keywords Twitter,!social!media,!polis,!politics!

Archive location University of Eastern-Finland Library !

Additional information !

Sisällys!1. JOHDANTO……………………………………………………………………………… 1

1.1 Tutkimuksen yhteiskunnallinen merkitys ja tilaus..……………………………………… 2

2. TWITTER VIESTIVÄLINEENÄ………………………………………………………... 4

2.1 Mikroblogi vai yhteisömedia……………………………………………………………... 4

2.2 Twitterin käyttö Suomessa………………………………………………………………... 7

3. POLIITTISIA TILOJA………………………………………………………………….... 8

3.1 Agora poliittisena tilana…………………………………………………………………... 8

3.2 Hallinnon poliittiset tilat…………………………………………………………………. 10

3.3 Neljäs valtiomahti poliittisena tilana…………………………………………………….. 11

3.4 Twitter poliittisena tilana………………………………………………………………... 12

4. SUOMALAISET PUOLUEET TWITTERISSÄ……………………………………….. 13

4.1 Puolueiden tilit Twitterissä…………………………………………………………….... 13

4.2 Puolueet Twitter käyttäjinä…………………………………………………………….... 15

4.3 Puolueiden Twitter tilien käyttö 1.2.-29.2. ja puoluekohtaisia eroja……………………. 17

4.4 Puolueiden reaktiot Twitterissä………………………………………………………….. 20

4.5 Puolueet keskustelun kohteina Twitterissä………………………………………………. 21

4.6 Puolueiden näkyminen twiiteissä...……………………………………………………… 22

4.7 Puolueet Twitter keskustelussa………………………………………………………….. 24

4.8 Puolueet Twitterin poliittisen tilan käyttäjinä…………………………………………… 25

5. POLIITIKKOJA TWITTERISSÄ……………………………………………………..... 27

5.1 Poliitikkojen tilit Twitterissä…………………………………………………………… 28

5.2 Poliitikkojen Twitter tilien käyttö 1.2.-29.2.2016……………………………………… 29

5.3 Poliittisen tilan käytön eroja……………………………………………………………. 32

6. TARKASTELUA POLIITTISESTA DEBATISTA TWITTERISSÄ………………….. 36

7. JOHTOPÄÄTÖKSET…………………………………………………………………... 39

7.1 Johtopäätös Twitteristä poliittisena tilana………………………………………………. 40

7.2 Johtopäätös puolueiden läsnäolosta Twitterissä………………………………………... 42

7.3 Johtopäätös poliitikkojen läsnäolosta Twitterissä……………………………………… 43

8. LOPPUSANAT…………………………………………………………………………. 44

9. LÄHDELUETTELO……………………………………………………………………. 51

!

!

KAAVIOT Kaavio 1: Suomalaiset puolueet Twitterissä………………………………………………. 14

Kaavio!2:!Puolueiden!twiittien!luokittelu!tarkastelujaksolta!1.2.D29.2.2016……………..!17!Kaavio!3:Puolueiden!reaktiot!Twitterissä!1.2.D29.2.2016………………………………………...!21!Kaavio!4:!Puolueiden!näkyminen!twiiteissä!1.2.D29.2.2016……………………………………..!23!Kaavio!5:!Puolueiden!maininnat!twiiteissä!tarkastelujaksolla………………………………….!24!Kaavio!6:!Tarkasteluun!valitut!poliitikot!ja!valiokuntapaikat…………………………………...!28!Kaavio!7:!Poliitikkojen!Twitter!tilit…………………………………………………………………………!29!Kaavio!8:!!Kansanedustajien!twiittien!luokittelu!tarkastelujaksolta!1.2.D29.2.2016..…!!31!Kaavio!9:!!Poliitikkojen!Twitter!aktiivisuus!tarkastelujaksolla…………………………………!32!!!!!

!

!

1!

1!

1. JOHDANTO

Tutkimukseni käsittelee viime vuosina nopeasti suosiota kasvattanutta mikroblogialusta

Twitteriä poliittisena tilana. Tutkimuksessani tarkastelen Twitterin käyttöä suomalaisten

poliitikkojen ja puolueiden osalta. Yhdysvalloissa kehitetty Twitter levisi Suomessa suuren

yleisön tietoon vuosina 2012- 2013. Pian myös poliitikot ja puolueet alkoivat käyttää sitä

aktiivisesti politiikan kommentointiin, tiedottamiseen sekä ideologioiden esille tuontiin.

Ensimmäiset poliitikot liittyivät Twitteriin vuonna 2009, käyttäjien ensimmäisessä aallossa,

mutta merkittäväksi poliittiseksi viestintäkanavaksi Twitter muodostui kevään 2015

eduskuntavaalien aikana, jolloin siellä käytiin paljon poliittista debattia, vaalikamppailua sekä

ajatuksenvaihtoa niin ehdokkaiden kuin äänestäjien keskuudessa. Erityisen kovana poliittinen

debatti Twittterissä kävi eduskuntavaalien 2015 aikana, jolloin se sementoi asemansa

suomalaisessa politiikassa (Elo, Hatakka 2015).

Liityin itse Twitter palveluun kesällä 2012 ja aloin opiskella sen käyttöä

ennakkoluulottomasti. Huomattuani kuinka paljon yhteiskunnallista keskustelua,

ajatustenvaihtoa ja tiedonvälitystä siellä käydään, aloin hahmottaa Twitteriä ennen kaikkea

poliittisena tilana. Vakuutuin Twitterin käyttömahdollisuuksista tammi-helmikuussa 2014

istuessani pro gradu-kurssilla. Seurasin tunnilla istuessani reaaliaikaisesti Kiovan Maidanin

aukion mielenosoitusten muuttumista väkivaltaisiksi ja vallankumouksen etenemistä. Twitter

oli muuttanut lopullisesti kansainvälistä politiikkaa muodostaen uuden, kiivastahtisen ja

julkisen poliittisen tilan.

Twitteriä on viime aikoina tutkittu jo melko paljon. Tutkimuksia on tehty niin Pohjoismaiden

vaaleista vuosina 2010-2011 (Larsson & Moe), kuin Suomessa toimitetuista

eduskuntavaaleista moninaisineen tutkimuksineen (Tuokko, Kekkonen 2015). Twitteriä on

tutkittu big dataa keräämällä, visualisoiden verkostotutkimuksen tuloksia sekä analysoimalla

twiittien määrää ja tyypittelemällä niiden vivahteita ( Vainikka & Huhtamäki, 2015). Tässä

pro gradu-työssä etsitään vastausta kysymykseen millaisen poliittisen tilan Twitter muodostaa

politiikan toimijoille?

Tässä tutkimuksessa Twitteriä tutkitaan kahdella eri metodilla. Puolueiden ja poliitikkojen

Twitterin käyttöä tutkittaessa tutkintametodologia on kvantitatiivinen. Tutkimus vertailee

esimerkiksi kuinka paljon puolueilla on seuraajia, kuinka montaa tiliä ne itse seuraavat ja

!

!

2!

2!

kuinka aktiivisesti ne itse käyttävät Twitteriä? Puolueiden ja poliitikkojen Twitterin käyttöä

tarkastellaan kolmella eri tasolla: mikrotason henkilökohtaisella tasolla, jolla tarkoitetaan

vastauksia twiitteihin ; meso tason twiiteillä, joilla tarkoitetaan yleisiä twiittejä, jotka leviävät

seurattava- seuraaja verkostoissa sekä hastag tunnisteiden keskustelutasolla, joilla tarkoitetaan

sitä kuinka puolueita mainitaan nimeltä hastageissa tai kuinka poliitikot osallistuvat

keskusteluun hastageilla ( Twitter, using hastags).

Tutkimuksen siirtyessä toiseen tutkimuskysymykseen, miten poliitikot käyttävät Twitteriä,

on tutkimusmetodina tarkastelu. Tutkimuksessa paneudutaan yksittäisiin twiitteihin, ja

seurataan niiden leviämistä Twitterissä. Tämän lisäksi arvion poliitikkojen ja puolueiden

käyttäytymiskoodistoa Twitterissä tukeutuen Hannah Arendtin julkisen tilan tutkimuksiin.

1.1 Tutkimuksen yhteiskunnallinen merkittävyys ja tilaus

Tutkimukseni yhteiskunnallinen merkitys rakentuu Twitterin suosioon viestintäkanavana

sekä poliittisten valtasuhteiden kohtauspaikkana. Yhteiskunnallisesti on tärkeää kyetä

hahmottamaan poliittisia tiloja, sekä kuka niitä käyttää ja miten. Hahmotan Twitterin

uudenlaisena poliksena (Arendt 2002, 32-34), ihmiselämän sosiaalisena muotona, joka on

fyysisesti määritellyn kaupunkivaltion sijasta tietoverkossa ja samalla rajaton.

Hahmottamalla Twitter merkittävänä sosiaalisena, eli näin myös poliittisena, tilana voidaan

paljastaa ja hahmottaa yhteiskunnallisia rakenteita. Twitter viestialustana on polis, jossa

ensisijainen toiminnan muoto on vakuuttava puhe, tosin kirjoitetussa muodossa (Arend 2002).

Millainen käyttäytymisen koodisto Twitterin kaupunkirakenteessa syntyy, ja millaista siellä

tapahtuva julkinen elämä on? Poliitikkojen käyttämien valtarakenteiden ja niiden mekaniikan

ymmärtäminen auttaa politiikan tutkimista, tarkkailua ja vallan paikantamista. Periaatteessa

Twitter on jokaisen tietoverkkoja käyttävän ihmisen ulottuvissa ja palvelun olemuksen

perusperiaate on, että jokainen voi nähdä ja seurata kaikkia Twitterin käyttäjiä. Twitterin

poliksella tapahtuva toiminta, twiittaus, on kaikkien nähtävissä ja jokainen pystyy

osallistumaan siihen (Arendt 2002, 56). Twitterin poliittista luonnetta tarkastellessa tulee

tärkeäksi hahmottaa myös sen piilevä poissulkevuus, vain joka kymmenes suomalainen

käyttää jollain tavalla Twitteriä (Taloustutkimus, 2014), ja erot ikäluokkien välillä ovat

suuret.

!

!

3!

3!

Arvioiden mukaan vain noin 45 000 suomalaista käyttää Twitteriä ahkerasti viikoittain

(Nummela, 2016), joten Twitterissä käytävä keskustelu, siihen osallistujat sekä siellä valtaa

käyttävät muodostavat varsin pienen joukon suomalaisista. Tämä aktiivisesti Twitteriä

käyttävien määrä jakautuu kiinnostuksen kohteiden mukaan vaihteleviin ryhmiin, jolloin

poliittinen keskustelu kerää verkottumaan lähinnä poliitikkoja, politiikan aktiivisia seuraajia

sekä toimittajia. Tuoreimmat tutkimukset ovatkin tyypitelleet Twitterin median ja politiikan

eliitin keskusteluareenaksi, joka on sisäänpäin lämpiävä ja maantieteellisesti Etelä-Suomen

kasvukeskuksiin painottunut (Vainikka &Huhtamäki, 2015). Twitterin poliksen yksi

keskeinen ominaisuus onkin, että siellä toimivien ihmisten lukumäärä on rajallinen, ja

toimijat ovat vertaistensa joukossa (Arendt s.49).

Tähänastinen Twitterin tutkiminen Suomessa politiikassa on keskittynyt poliitikkojen

verkostoihin Twitterissä (Pönkkä 2015), ja niiden kasvuun. Twitterin poliittista luonnetta on

tutkittu juuri verkostojen kokoja etsimällä, sekä havainnollistamalla Twitter-tilin aktiivisuutta.

Tämä tutkimus pyrkii havainnollistamaan kuinka aktiivisesti poliitikot ja puolueet Twitteriä

käyttävät, ja millaisiin viestinnällisiin tarkoituksiin. Tutkimuksessani tuon esiin että

Twitterissä läsnäolo ja aktiivisuus ilmentävät personal public- ilmiötä (Schmidt 2014, 4),

sekä tapaa esittää julkiseksi politiikalle omistettua poliitikon arkea (Arendt s.20) ja osoittaa

toimijan samanarvoisuus äänestäjien kanssa. Tutkiessani yksittäisten politiikkojen Twitter-

tiliä ja preesensiä tarkastelen samalla poliitikon henkilöbrändiä ja sen rakennetta.

Poliitikkojen jakamat linkit, uutiset ja kannanotot heijastelevat heidän arvomaailmaansa,

jonka he jakavat koko verkolle omalla tilillään. Twitter-tilien tutkiminen paljastaa tutkittavien

poliitikkojen persoonasta enemmän kuin viralliset tiedotteet tai julkilausumat, sillä poliitikot

käyttävät palvelua päivittäin ja arkisesti, mikä poikkeaa esimerkiksi viimeisteltyjen

kannanottojen lähettämisestä medialle.

!

!

4!

4!

2. TWITTER VIESTIVÄLINEENÄ

Yhdysvaltalainen Twitter on kansainvälinen yritys, joka julkaisi Twitter-palvelun verkkoon

kesällä 2006. Nykyisin palvelulla on 320 miljoonaa aktiivista kuukausittaista käyttäjää,

palvelu toimii 35 eri kielellä, ja sen palveluksessa on yhteensä 4300 työntekijää 35 eri

toimipisteessä. Yritys on listautunut New Yorkin pörssiin marraskuussa 2013, mutta sen

osakkeen arvo on laskenut voimakkaasti listautumishetkestä (Business Insider). Tappiollisen

pörssiyhtiön pysyvyys maksuttomana ja avoimena palveluna vaikuttaa myös sen poliittiseen

luonteeseen. Yritys mahdollisti twiittien mainostamisen Pohjoismaissa marraskuussa 2014,

jonka jälkeen kaikki tilinomistajat ovat voineet ostaa lisää näkyvyyttä, ostaa seuraajia sekä

mainostaa tuotettaan Twitterissä. Mainonnan myynti käyttäjille loi Twitteriin ensimmäisen

liiketoimintatuotteen, jota se voi myydä, ja vuoden 2015 ennustettu mainosmyyntivolyymi

maailmanlaajuisesti oli 2,3 miljardia Yhdysvaltain dollaria (Twitter, kotisivut).

Twitter on viestipalveluna listautunut pörssiyritys, joka pyrkii keräämään tulonsa mainostilan

myynnillä. Palvelun kaupallinen luonne näkyy käyttäjälle siinä, että mainostajien twiitit

vievät tilaa omassa twiitti-syötteessä. Käyttäjän on hyväksyttävä palvelun käyttöehdot, joiden

mukaan yhtiö voi käyttää käyttäjien tuottamaa sisältöä omassa markkinoinnissaan (Twitter,

käyttöehdot, 2017). Jätän tietoisesti palvelun kaupallisen ominaisuuden tarkemman

arvioinnin ja tarkastelun pois tutkimuksesta. Vaikka palvelun käyttäjät voivat ostaa

näkyvyyttä ja seuraajia, muodostuu palvelun sisältö, sosiaalinen kanssakäyminen ja

valtahierarkia käyttäjien keskuudessa. Yleisimmät ja suurimmat sosiaalisen median palvelut

ovat kaupallisia tiloja, mikä luo mahdollisuuden palvelun kehittämiselle ja tarjoamiselle

maksutta käyttäjille. Tiedostan tutkimuksen aikana, että vaikka käyttö on maksutonta,

jokainen käyttäjä maksaa siitä luovuttamalla tietojaan sekä tuottamaansa sisältöä yritysten

käsiin.

2.1 Twitter sosiaalisena mediana: mikroblogi vai yhteisömedia?

Ymmärtääkseen Twitteriä sosiaalisena tilana on ymmärrettävä Twitterin luonnetta

sosiaalisena mediana. Twitter on tyypillinen sosiaalinen media, jossa tietoverkkoja

hyödyntäen käsitellään vuorovaikutteisesti ja käyttäjälähtöisesti tuotettuja sisältöjä sekä

luodaan ja ylläpidetään ihmisten välisiä suhteita (Sanastokeskus 2010, 32). Palvelun

ominaisuuksiin kuuluvat kollektiivinen sisällöntuotanto, vapaa asiasanojen tai

!

!

5!

5!

aihetunnisteiden käyttö, vapaa palvelun lukeminen, kirjoittaminen sekä twiittien jakaminen.

Twitterin käyttäjä ei kuitenkaan ole vapaa yhteiskuntaa ohjaavista normeista. Palvelu on

massayhteiskunnan (Arendt 2002,47-48) tuote, joka kontrolloi kaikkia käyttäjiä

käyttäjäehdoilla, ja voi käyttää valtaa esimerkiksi sulkemalla käyttäjäehtoja rikkovan tilin.

Käyttäjäehdot liittyvät twiittien sisältöön, ja ovat reaalimaailman yhteiskunnan kaltaisia

normeja joilla kielletään ihmisarvoa alentava kirjoittelu tai kunnianloukkaus.

Twitter, kuten muutkin sosiaalisen median palvelut, perustuu vahvasti käyttäjälähtöisyyteen ja

vuorovaikutteisuuteen. Kiinteästi Twitterin olemukseen liittyvä seikka on sen käytettävyys

erilaisilla internetiin liitetyillä alustoilla. Palvelua voi käyttää älypuhelimilla,

taulutietokoneilla sekä tietokoneilla. Tämä luo käytössä kaikkinaisuuden mahdollisuuden, kun

käyttäjät kykenevät viestimään ajasta ja paikasta riippumatta. Tämä luo arkisen virtuaalisen

tilan, jossa käyttäjät viestivät niin arkisissa asioissa, kuin virallisissa yhteyksissä.

Twitter julkaisi vuoden 2015 aikana Periscope-suoralähetyspalvelun, joka mahdollistaa että

kuka tahansa pystyy lähettämään suoraa videokuvaa verkkoon ja kuka tahansa voi seurata

sitä. Periscope vahvistaa perinteisen median portinvartijaroolin haastamista. Siinä missä

Twitter ja muut sosiaaliset mediat haastoivat sanomalehdistön, haastavat suoralähetyspalvelut

kuten Periscope televisioyhtiöiden vallan ja yksinoikeuden liikkuvan kuvan ja äänen kentällä.

Tässä tutkimuksessa en tutki Periscopea osana Twitterin poliittista tilaa. Suoratoistopalvelun

rajaamiselle ulos tutkimuksesta on selkeä syy. Ensimmäiseksi palvelun kautta julkaistut

videot ovat katsottavissa vain vuorokauden ajan. On hyvin haastavaa ehtiä analysoida

videolähetystä, sillä sellaisen huomaaminen vaatisi jatkuvaa läsnäoloa palvelussa. Toisekseen

rajaus on helppo tehdä, sillä en ole havainnut poliitikkojen tai puolueiden käyttävän palvelua

aktiivisesti tutkimusajankohtana.

Sosiaalinen media on siltikin vain yläkäsite Twitterin olemusta määritellessä. Sosiaalisten

medioiden kenttä on terminologisesti hankalasti jaoteltavissa tarkasti rajattuihin kategorioihin,

niiden jatkuvien muutosten vuoksi.

Twitteriä on kutsuttu mikroblogiksi, jolla viitataan mahdollisuuteen kirjoittaa enintään 140

kirjoitusmerkin mittainen viesti ensisijaisesti omille seuraajille, ja toissijaisesti kaikille jotka

seuraavat tai etsivät twiittejä tietyn asiasanan alla.

!

!

6!

6!

Empiiristen havaintojeni mukaan harva käyttää Twitteriä blogialustana, julkaisten viestin tai

ajatuksen silloin tällöin. Terminä mikroblogi (Sanastokeskus 201,36) on paikkaansa pitävä,

mutta koska nykyisin Twitteriin pystyy linkittämään videoita, ääntä sekä uutisia, on

mielekkäämpää puhua yhteisöpalvelusta kuin staattisemmasta mikroblogista. Blogin

ominaispiirteisiin kuuluu se, että viestin lukija pystyy kommentoimaan tekstiä, mikroblogien

kommentointi luo kuitenkin aktiivisen vuorovaikutuksen, johon useammat osapuolet voivat

ottaa osaa keskusteluun.

Yhteisöpalvelut ovat web 2.0 ohjelmia, joiden avulla käyttäjät voivat viestiä keskenään sekä

jakaa linkkejä, uutisia, kuvia tai muita kiinnostuksensa kohteita ystävilleen.

Yhteisöpalveluissa käyttäjät luovat usein profiilin, johon liittävät nimensä, kuvansa sekä

muita henkilötietoja (Sanastokeskus 2010, 36). Usein yhteisömedioiden ominaisuutena on,

että käyttäjä voi kutsua muita käyttäjiä yhteisön käyttäjäksi tai hyväksyä heidät ryhmään.

Tämän määritelmän mukaisesti Twitteriä voisi kutsua yhteisöpalveluksi, koska käyttäjällä on

oma henkilöprofiili sekä mahdollisuus jakaa twiiteissään itseään kiinnostavia asiasisältöjä.

Twitterin erottaa yhteisömedian määritelmästä sen suhde käyttäjän yksityiselämään. Siinä

missä Facebookissa käyttäjä hyväksyy kavereikseen pääsääntöisesti ystäviään, kavereitaan tai

kollegoitaan Twitterissä käyttäjä seuraa haluamiaan tilejä. Twitter-käyttäjän tyypillinen

verkosto rakentuukin enemmän mielipidevaikuttajien, julkisuuden henkilöiden tai jonkin

aihetunnisteen alla käytävään keskusteluun osallistuvien seuraamisesta. Twitterissä ei

ensisijaisesti verkostoiduta reaalimaailmasta tuttujen ihmisten kanssa, vaan seurataan

näkyviä ja muista käyttäjistä erottautuvia henkilöitä.

Twitteriin sopii myös käytettäväksi yhteisöpalvelulle kehitetty rinnakkaistermi

verkostoitumispalvelu. Termillä tarkoitetaan sosiaalisen median palvelua jolla luodaan ja

ylläpidetään tyypillisesti muita kuin yksityiselämään liittyviä suhteita (Sanastokeskus 2010,

26). Verkostoitumispalveluissa käyttäjät verkostoituvat usein esimerkiksi työuransa kannalta

keskeisiin henkilöihin, ilman suoraa yksityiselämän suhdetta heihin. Tällainen verkottuminen

on tyypillistä myös Twitterissä, jossa käyttäjät seuraavat usein samasta aihepiiristä twiittaavia

henkilöitä, ilman todellista tuttavuussuhdetta. Verkostoitumispalvelun yleisimmin käytetty

esimerkki on työuraa tekevien ihmisten suosima Linkedin palvelu.

!

!

7!

7!

Tässä tutkimuksessa Twitteristä käytetään termiä yhteisöpalvelu, vaikka se ei terminologisesti

ole puhtain määritelmä Twitterille Sanastokeskuksen sosiaalisen median sanaston

(Sanastokeskus 2010, 26) kanssa. Tämä valinta selittyy Twitterin palvelun muutoksilla, jotka

ovat tulleet vuoden 2010 jälkeen, ja muuttaneet palvelua enemmän yhteisöpalveluksi.

Tällaisia ominaisuuksia ovat mm. videoiden ja kyselyiden lisäämismahdollisuus twiitteihin,

jotka ovat tuoneet palveluun enemmän yhteisömedian ominaisuuksia. Yhteisöpalvelu termin

käyttöä tukee ominaisuuksien lisäksi aiemmin todettu Twitterin kaikkinaisuuden käyttötavat.

Twitter mahdollistaa tiedon, uutisen tai huhun levittämisen ja leviämisen vain minuuteissa

globaalisti, sillä sen käyttäjiä on palvelussa koko ajan. Twitterin kaupunkivaltio, sen julkisten

tekojen polis on aina täynnä ihmisiä.

2.2 Twitterin käyttö Suomessa

Suomeen Twitterin käyttö rantautui kahdessa aallossa. Ensimmäinen aalto tuli vuonna 2009,

jonka jälkeen käyttäjämäärät pysyivät muutaman vuoden tasaisina. Uusi hyppäys tuli vuoden

2012 aikana, jolloin myös keskustelu ja aktiivisuus palvelussa vakiintui (Pönkkä, 2013).

Nykyisin suomenkieleksi twiittaavia tilejä on rekisteröity 380 000 kpl ( Nummela, 2015)

joista noin 48 000 twiittaa vähintään kerran viikossa (Pönkkä 2015, s.11).

Passiivisten tai vähän twiittaavien tilien määrä on kansainvälinen ilmiö, joka johtuu Twitterin

luonteesta nopeaa vuorovaikutteisuutta vaativana yhteisömediana. Tämän lisäksi monet

julkisuuden henkilöt, organisaatiot ja yritykset rekisteröivät tilejä omilla nimillään vain

varmistaakseen ettei niitä väärinkäytetä.

Tilastotietoa Twitterin käytöstä Suomessa saa luotettavasti pinnalla.pyppe.fi sivustolta, joka

seuraa suomalaista Twitter-keskustelua omalla ohjelmistollaan. Sivuston algoritmin on

kehittänyt suomalainen Pyry-Samuli Lahti, ja se on ainut suomenkielisten twiittien

analysointiin keskittynyt sivusto (Pinnalla.pyppe.fi-sivusto). Sivuston algoritmit keräävät

tietoa suomalaisista twiiteistä huomioimalla käyttäjän ilmoittaman sijainnin, käyttäjännimen,

käyttäjän aikavyöhykkeen, kielikoodin, mahdolliset twiittiin lisätyt paikkatiedot, mahdollisen

kotisivunosoitteen sekä mahdollisesti twiitissä mainittujen käyttäjien henkilötiedot tiedot.

Suomenkielisiä twiittejä havaitaan vuorokaudessa 60 000-100 000 kappaletta, ja niitä

lähetetään keskimäärin 18 000-24 000 eri tililtä. Twiittaajien lukumäärän vähäisyys suhteessa

!

!

8!

8!

palveluun rekisteröityneisiin vahvistaa tutkimusta, jonka mukaan Twitter on pienen,

eteläsuomalaisen aktiivin yhteisömedia (Vainikka, Huhtamäki 2015).

Pinnalla.pyppe.fi-sivuston tarjoamaa dataa käytetään tässä työssä sen ainutlaatuisuudesta

johtuen, sillä se on ainut Suomen alueelta lähetettyihin twiitteihin keskittyvä sivusto. Joudun

tutkimuksessani luottamaan tähän sivustoon, jonka algoritmia ja toimintoja en pysty

todentamaan, tai pysty hankkimaan muuta vertailuaineistoa suomalaisesta Twitter käytöstä.

3. POLIITTISIA TILOJA

Jotta tutkimuksen tavoite hahmottaa Twitter poliittisena tilana, poliksena, ja tutkia sen

luonnetta onnistuu, tulen vertaamaan Twitteriä erilaisiin tiloihin ja niiden poliittisuuteen.

Tutkimuksessa pitää ymmärtää kaikkien tilojen, niin yksityisten, julkisten kuin verkkojenkin

luonne poliittisina paikkoina, joissa on sisäänrakennettuna hallintavaltaa ja valtarakenteita.

Internet ohjelmana Twitter ei paikallistu mihinkään fyysiseen tilaan tai paikkaan, jota voisi

observoida. Tämä paikallistumisen dilemma ei muodostu ongelmaksi, sillä tilojen

poliittisuutta havainnoidaan niiden luonteen ja toiminnallisuuden käsittein, eikä ensisijaisesti

tilan fyysisen olomuodon kautta. Empiirinen havainnointi Twitterissä edellyttää palveluun

kirjautumista ja näin ollen astumista nähtäville palvelun muodostamassa poliksessa.

3.1 Agora

Poliittisen tilan historia alkaa järjestäytyneen ihmiskunnan historiasta. Ihmiskunnan hallinto

ja päätöksenteon poliittisuus vaativat vakiintunutta asumista, jolloin kaupungistuminen on

ensimmäinen poliittisen elämän edellytys (Arendt 2002, 33). Poliittisen tilan ominaisuus on

keskustelumahdollisuus ihmisten välillä, vaikuttaminen toisiin puheen voimalla, ei

pakottamalla väkivalla (Arendt 2002,34). Artistoteles esitti ajatuksen poliittisesta tilasta eli

agorasta, jossa ihmiset kuulevat toisiaan puhumalla ja ovat samassa tasossa (Hannah Arendt

1958, ref. Eräsaari 2002).

Agora oli kreikan kaupunkivaltioiden, polisten, keskustassa oleva julkinen tila, jossa

järjestettiin kaupunkielämään kuuluvia tapahtumia. Nämä agorat olivat vain aukioita, ilman

muita tunnusmerkkejä, muun kaupungin, taloudellisen vallan sekä hallinnon merkittävien

!

!

9!

9!

rakennusten rakentuessa sen ympärille. Agorat olivat kaupungin sydän, jossa poliittinen eli

sosiaalinen elämä, keskustelu ja julkiset teot konkretisoituivat fyysisessä paikassa. Agoran

käyttäytymismalleihin kuului, että asioista debatoitiin ja äänestettiin tasa-arvoisesti, jolloin

jokainen puheenvuoronkäyttäjä muokkasi poliittista prosessia ja käytti retorisia

vaikutuskeinoja. Agoralla käsiteltiin poliittisia päätöksiä vaativia asioita julkisesti

keskustellen, jolloin periaatteessa kuka tahansa saattoi vaikuttaa ratkaisevasti

enemmistöpäätöksen sisältöön ennen äänestystä.

Julkisena tilana agora toteutti Hannah Arendtin ajatusta julkisen tilan kahtiaalisuudesta.

Agoralla näyttäydyttiin ja oltiin sekä itseä varten että toisaalta yhteistoiminnan ja poliittisen

diskurssin takia. Agoralla oleminen viesti sekä toimijan vapaudesta että merkittävyydestä.

Agora tilana ja polis yhteisönä olivat antiikin Kreikassa erittäin individualistisia ja siellä

vallitsi keskinäinen kilvoittelu näkyvyydestä ja vaikuttavuudesta (Arendt 2002, 48). Ei

olekaan ihme, että puhetaidosta tuli koulutuksessa tärkeä oppiaine ja puhetaidon arvostus

siirtyi antiikin Kreikasta ensin Rooman imperiumin ja sitä seuranneiden yhteiskuntien

ihanteisiin.

On myönnettävät että agorat olivat tasa-arvoisista elementeistään huolimatta myös

ulossulkeva eliitin poliittinen tila. Agoran keskusteluoikeus kuului vain vapaille miehille,

jolloin suurin osa kaupunkiväestön asukkaista jäi julkisen keskustelun, poliittisen

päätöksenteon ja poliittisen tilan ulkopuolelle. Poliksen päätöksentekoon oli oikeutettu

osallistumaan, mikäli oli vapaa orjuudesta sekä työstä, ja kykeni valitsemaan Aristoteleen

määrittelemän bios politikoksen vapauden (Arendt 2002, 20). Agoran elämään osallistumisen

oikeuttava vapaus on siis ontto, sillä tämä vapaus vapautti osallistumaan julkiseen elämään

vain yhtä vapaiden, vertaisten seurassa (Arendt 2002, 39).

Agoran elämää on kuvannut Richard Sennet (Sennet 1994, ref. Eräsaari 2002, 35), joka arvioi

että vain kymmenesosa kaupunkivaltioiden vapaista miehistä olivat niin varakkaita että

kykenivät viettämään päiviään agoralla ja sen ympäristössä. Poliittisesta tilasta oltiin

poissuljettu naiset, orjat sekä ulkomaalaiset, mutta köyhempiä, muutoin vapauden

määritelmän täyttäviä miehiä houkuteltiin osallistumaan poliittisen tilan elämään maksamalla

heille avustuksia osallistumisesta poliksen elämään (Sennet, ref. Eräsaari 2002, 35).

!

!

10!

10!

Poliksen ja agoran elämään osallistumisesta voidaan tehdä vertaus Twitterissä toimimiseen.

Vaikka Twitteriin osallistuakseen ei ihmisen tule olla vapaa työstä, tulee hänen olla valmis

altistamaan itsensä julkisen elämän kilpailulle ja vertailulle. Sekä agoralle että Twitteriin

astuminen ja poliittiseen keskusteluun osallistuminen vaativat rohkeutta, jos ei aivan

kuolemaa halveksien, ainakin uteliaisuutena uutta kohtaan (Arendt 2002, 42).

3.2 Hallinnon poliittiset tilat

Kun polikset kasvoivat, tuli niiden kautta hallinnointi mahdottomaksi (Arendt 2002, 49).

Valta kehittyi harvainvallan, monarkismin ja despoottien kautta nykyiseen byrokraattiseen ei-

kenenkään valtaan (Arendt 2002, 47). Valta ja hallinnon tilat institutionalisoituvat ja

keskittyivät hallinnon rakennuksiin. Suomessa erilaiset virastot, kaupungintalot ja koulut

korvasivat agoran, ja byrokratisoivat poliittisen tilan. On toki huomattava, ettei Suomessa

ollut koskaan kehittynyt agoramaista poliittista tilaa, ja että maan kaupungistuminen tapahtui

eurooppalaisessa viitekehityksessä myöhään.

Virastot ovat julkisia rakennuksia, joiden luonne on selkeän poliittinen, mutta ne ovat osittain

suljettuja. Virastojen poliittisen tilan ajatuksena on, ettei tilan käytön oikeus kuuluu niille

kansalaisille, joilla on asiaa hallintoviranomaisille. Virastojen poissulkevuus vähentää

ihmisten kohtaamisia ja lisää debatoinnin puutteesta kumpuavia konflikteja (Eräsaari,66).

Vaikka hallintorakennukset ovat kaikkien saavutettavissa, on kyseessä silti hierarkkinen

poliittinen tila, joka silti tilana on julkinen.

Keskustelu, mielipiteiden vaihtaminen ja poliittisen väittelyn voittaminen on korvattu

demokratian vallankäytön ulkoistamisella virkamieskunnalle ja byrokratialle. Valtion- ja

muun julkisen sektorin poliittisen tilan hallinnankamppailua ei käydä agoralla retoriikkaa

hyväksi käyttäen, vaan virastokäytävien varrella olevien käytävien varrella lomakenippu

sylissä. Paradoksaalista hallintotavassa on, etteivät tällä modernin yhteiskunnan agoralla

valtaa käytä vapaat miehet vaan valtaoikeuksiltaan työssään sidotut virkamiehet. Ruohonjuuri

tason valta, joka Suomessa löytyy virastoista, on rajattua ja poissulkevaa. Tämän lisäksi

ruohonkorsi on todella korkealla, vaikka byrokraattinen hallinto on luonteeltaan kaikille

ihmisille tasa-arvoinen ja vahvasti sosiaalisen osallistumisen muokkaama. Byrokraattinen ei-

kenenkään hallinto, jossa hallitukset ja henkilöt vaihtuvat, on myös osoittautunut kestäväksi

hallinnoksi, joka kykenee jakamaan poliksemme vapautta kaikille.

!

!

11!

11!

3.3 Neljäs valtiomahti poliittisena tilana

Neljänneksi valtiomahdiksi kutsutun vapaan median poliittisuus on itsestään selvää.

Huolimatta journalismin pyrkimyksestä objektiivisuuteen, eivät ihmiset koskaan kykene

irtautumaan arvoistaan tai saavuttamaan täyttä objektiivisuutta. Tämä epätäydellisyys näkyy

mediatuotteiden sisällössä, jotka tekevät median poliittisuuden nähtäväksi.

Journalistinen uutislehti on luonteeltaan suljettu poliittinen tila, jonka päätoimittaja ja

journalistinen linja muokkaavat lehden poliittista tilaa. Päätökset siitä ketä päästetään

kirjoittamaan mielipidekirjoituspalstalle ovat osa poliittisen tilan karsintaa. Tämä medialle

tyypillinen portinvartijarooli määrittää ketkä pääsevät osaksi median poliittista tilaa. Tämä

julkisen tilan niukkuuden jakaminen tekee mediasta, ja sen toimittajista suuria vallankäyttäjiä

yhdessä poliittisessa tilassa.

Sanomalehtien poliittinen tila näyttäytyy kansalaiselle julkaistuina mielipidekirjoituksina,

pääkirjoituksina sekä vertailemalla medioita siitä mitä kukin media ei julkaise tai jättää

kertomatta. Lisäksi lehden journalistista linjaa voidaan arvioida poliittisella oikeisto-

vasemmisto akselilla. Lisäksi suuri osa lehden poliittisesta tilasta menee kaupallisille

mainoksille, joiden poliittisuus on erittäin tarpeellista nähdä.

Median murros, jonka määreestä ja alkamisajankohdasta ei olla saavutettu yksimielisyyttä,

siirsi lopullisesti median internetiin. Sanomalehtien panostaminen verkkosivuihin ja

sisällöntuottamisen vapaus mursi ja muokkasi suomalaisen median ansaintalogiikkaa

enemmän lukijaperustaisen mainosrahoitteisen journalismin, eli niin sanotun

klikkijournalismin suuntaan (Nalbantoglu 2016). Otsikkojournalismia suurempi poliittisen

tilan muutos oli kuitenkin julkaisujen kommentointimahdollisuus. Uutisten kommentointi

mursi median portinvartijaroolia, ja antoi lukijoille mahdollisuuden ottaa haltuun lehden

poliittista tilaa sosiaalisen median käyttäjätilien kautta.

Median murrosta sekä mobiiliteknologian kehitystä seurasi journalistinen muutos poliittisessa

tilassa. Yksityisihmisten kännykkäkameran valokuvat ja julkisuuden henkilöiden sosiaalisen

median päivitykset kelpasivat lähteeksi tai jopa julkaistavina sellaisinaan. Tämä hämärsi

yksityisen ja julkisen, poliittisen ja ei-poliittisen tilan rajaa entistä enemmän (Arendt 2002,

73-75).

!

!

12!

12!

3.4 Twitter poliittisena tilana

Millainen poliittinen tila Twitter on ja miten se eroaa antiikin Kreikan kaupunkivaltioiden

agoroista, suomalaisista virastotaloista tai suomalaisesta mediasta? Mitä muita piirteitä

Twitterissä on, kuin sen yhtäläisyydet ja erot vertailtuihin julkiseen tilaan (agora), valtion

virastoon tai mediaan tiloina?

Ensimmäinen huomio yhteisöpalvelu Twitteristä poliittisena tilana on sen käyttäjät. Twitter

on avoin poliittinen tila kaikille niille, joilla on mahdollisuus käyttää internetiä ja joilla on

tietoteknistä osaamista. Suomessa internetin äärelle pääseminen ei ole haaste, mutta tekniset

taidot rajaavat pois jo osan kansalaisista. Vapaus osallistumiseen ei liity varallisuuteen, vaan

uudenlaisen osaamisen vaatimukseen. Twitterin poliksen elämään osallistuminen ei vaadi

kaupungissa elämistä.

Toinen huomio Twitterin poliittisen tilan ominaisuuksista liittyy sen luokkajakoon. Twitterin

käyttäjistä valtaosa on joko korkeakouluopiskelijoita tai koulutettuja ihmisiä (Tilastokeskus,

2015,19). Tämän lisäksi miehet ovat hieman yliedustettuina Twitterissä (Taloustutkimus

2014, liitetaulukko 14). Twitterin poliittista tilaa voidaankin siis verrata antiikin Kreikan

agoraan, jossa tilaa käyttivät vapaat, riittävän varakkaat miehet.

Lopulta on huomioitava Twitterin poliittisen keskustelun koko ja siihen osallistuvien

suomalaistilien määrä. Pinnalla.pyppe.fi sivusto rekisteröi helmikuussa 2016 yhteensä noin

2,3 miljoonaa kappaletta suomalaisia twiittejä ja 143 337 kappaletta suomalaisiksi oletettuja

Twitter-tilejä. Reilusta kahden miljoonan twiitin joukosta vain 3409 twiittiä sisälsi

#politiikka hastagin ja aiheesta twiittasi vain 1512 tiliä. Tämän tarkastelun valossa paljastuu

Twitterin poliittisen poliksen tilan koko ja luonne karuudessaan.

Politiikka Twitterissä on marginaalinen aihe, eikä se hallitse sosiaalista tilaa aiheena. Toki

poliittista aiheista twiitataan monia muitakin hastageja käyttämällä, jotka paikantuvat usein

paikkaan tai hetkeen, joista twiitataan. Tällaisia hastageja ovat esimerkiksi #eduskunta tai

kuntien valtuustojen pysyvät hastagit kuten Helsingin kaupunginvaltuuston #helvaltuusto tai

Tampereen #trevaltuusto. Näiden hastagien osuus twiittivirrasta on kuitenkin pieni, ja

aktivoituu useimmiten vain valtuustonkokousten aikaan. Hastag #politiikka taas on

!

!

13!

13!

vakiintunut yleiseen käyttöön, ja kerää twiittejä tasaisesti jokaisena viikonpäivänä. Tämä

havainto ohjasi minut tarkastelemaan vain #politiikka aihetunnisteella twiitattuja viestejä.

4. SUOMALAISET PUOLUEET TWITTERISSÄ

Politiikan perussääntönä on, että puolueet pyrkivät kokeileman ja ottamaan uusia

mediakanavia ensimmäisinä käyttöön. Erityisesti tämä on ollut näkyvissä Suomessa, jossa

puolueet ovat kulkeneet uusimpien viestintäteknologioiden eturintamassa.

Samalla Suomessa politiikka on hyvin henkilökeskittynyttä ja ilmiö on vahvistunut

sosiaalisenmedian aikana. Sosiaalinen media on vahvistanut julkisen yksityisen ilmiötä, jossa

jokainen käyttäjä kerää seuraajia tai tykkääjiä sosiaalisessa mediassa itselleen. Sosiaalinen

media on mahdollistanut suoran vaikutus- ja yhteydenpito kanavan kokonaiselle

poliitikkosukupolvelle, joiden ei tarvitse pyrkiä näkymään perinteisessä mediassa.

Ensisijaisesti sosiaalisessa mediassa poliitikot näkyvät ja pitävät yhteyttä kannattajiinsa

Facebookissa, jonka tarkastelun rajaan pois tässä työssä.

Tässä kappaleessa tutkin sitä, kuinka suomalaiset eduskuntapuolueet ja poliitikot käyttävät

Twitteriä poliittisena tilana. Kuinka ne pyrkivät ottamaan haltuunsa poliittisen tilan

viestinnällään ja mitä taktiikoita ne siihen käyttävät?

4.1 Puolueiden tilit Twitterissä

Suomalaiset eduskuntapuolueet ovat liittyneet Twitteriin hyvin samanaikaisesti vuonna 2009

niin sanonut Twitterin ensimmäisen aallon aikana (Pönkkä, 2010). Liittymisajankohta ei

tarkoita suoranaisesti hetkeä, jolloin puolueet olisivat alkaneet käyttää Twitteriä strategisesti

osana puolueen viestintää, sillä usein puolueet pyrkivät varaamaan suosiota saavuttavissa

palveluissa omat käyttäjätunnukset vaikkeivät heti niitä käyttäisikään. Tämä saattaa selittää,

miksi Twitter aktiiviseksi puolueeksi profiloitunut Kokoomus ja vähän twiittaava Keskusta

puolue ovat rekisteröityneet uuteen somepalveluun lähes samanaikaisesti.

Havaitsin itse puolueiden aktivoituvan Twitterissä vasta vuosina 2014-2015, jolloin Twitterin

käyttö suomalaisessa mediakentässä uutislähteenä yleistyi. Oli siis loogista lisätä näkyvyyttä

ja toimeliaisuutta siellä, missä media oli aktiivinen.

!

!

14!

14!

Puolue liittynyt seuraajia seurattavia twiittejä Twitter nimi

Keskusta 2/2009 11 700 739 3458 @keskusta

Perussuomalaiset 10/2011 7531 90 2502 @persut

Kokoomus 3/2009 16 500 1723 2026 @kokoomus

Sosiaalidemokraatit 2/2009 12 700 725 5791 @demarit

Vihreät 2/2009 20 400 6868 6562 @vihreat

Vasemmistoliitto 3/2009 13 000 379 2 787 @vasemmisto

RKP 9/2010 2963 2505 3243 @sfprkp

Kristilliset 8/2009 4291 458 4308 @KDpuolue

Kaavio 1: Suomalaiset puolueet Twitterissä. Lähde: Puolueiden viralliset Twitter tilit. Luettu 1.3.2016.

Empiirinen havainnointi osoittaa, että puolueiden viralliset tilit twiittaavat harvoin, mikäli

aktiivisuutta vertaa puolueiden poliitikkojen twiitten määrään (kaavio 7). Puolueorganisaation

viestintä on tiedotusluontoista, yksisuuntaista ja hyvin pidättäytyvää organisaatioviestintää.

Tämä osaltaan johtunee siitä, että puolueilta odotetaan yhteiskunnan hiljaisten sosiaalisten

normien myötä luotettavaa ja maltillista viestintää, jolloin kynnys twiitata persoonallisesti

kasvaa. Puolueiden Twitter-tilin haltijan henkilöllä ei tutkimuksen kannalta ole merkitystä.

Tiedossa on, että sosiaalisen median kanavien päivittäminen ja ylläpito kuuluvat yleensä

puoluetoimistojen viestintäosastojen työntekijöiden vastuulle, jolloin tilit ovat osa

suunnitelmallista viestintää.

Puolueiden tilit kävivät keskusteluja tarkastelujaksona vain Twitterissä yksittäisten tilien

kanssa. Havainnointijakson aikana oli huomattavissa, että puolueet osallistuivat usein

keskusteluun lisäämällä yksityistilin twiitin suosikikseen. Muodollisen, pidättäytyvän

puolueen tiedottamisen lisäksi puolueiden tilit retwiittasivat kansanedustajiensa twiittejä.

Tällöin puolueiden tilit osallistuvat myös kansanedustajien poliittisen persoonan imagon

rakentamiseen.

!

!

15!

15!

Poikkeuksellisimman Twitter-tilin puolueista omaa Perussuomalaiset. Heidän tilinsä twiittasi

vain uutisia suoraan puolueen lehden sivuilta. Puolueen oman Twitteri-tilin rooli

tutkimusaikana oli olla puolueen verkkolehden uutisten välittäjä, ja se poikkesi muista

puolueista. Twitter on ollut leviämisestään asti perussuomalaisia jakanut viestiväline

(Tyysniemi, HS 25.7.2013). Puolue on liittynyt nykyisistä eduskuntapuolueista palveluun

viimeisenä, eikä sillä ole seuraajia samassa suhteessa kuin saman suuruisilla puolueilla

Twitterissä.

4.2 Puolueet Twitterin käyttäjinä

Hahmottaakseni puolueiden tapoja ottaa haltuun puolueiden Twitter-tilaa, seurasin

puolueiden Twitter-tilejä 1.2.-29.2.2016 välisenä aikana. Seuranta ajankohta valikoitui

yhteensopivaksi työn etenemisen kanssa, mutta sisälsi myös muita puoltavia argumentteja.

Helmikuussa 2016 poliittinen yleistilanne Suomessa oli vakaa. Eduskuntavaalit oli pidetty

keväällä 2015, ja seuraaviin vaaleihin oli runsaasti aikaa. Samoin puolueiden puheenjohtaja

kilpailut eivät vielä olleet käynnistyneet. Nämä kaksi osatekijää vaikuttivat siihen, ettei

twitterin käytössä ollut poikkeavan aktiivista tarkastelujaksoa. Tarkastelujakso oli riittävän

pitkä, jotta sekä puolueet että valikoidut puolueet ehtivät twiitata runsaasti. Tämä mahdollisti

tutkimusotannan riittävyyden.

Seurasin puolueiden Twitter-tilejä ja ryhmittelin tilien twiitti-virtaa viiteen eri luokkaan.

Jaottelu on hyvin vaikeaa, sillä usein saman twiitin olisi voinut tulkita kuuluvaksi kahteen tai

useampaan kategoriaan. Tällaisia twiittejä olivat mm. puolue tilien twiittaamat viestit, joissa

merkittiin kansanedustaja, joka oli kirjoittanut kannanoton puolueen verkkosivuille.

Puolueen twiitit luokka sisältää puolueen Twitter-tilin itsensä twiittaamat viestit. Näitä ovat

erilaiset kannanotot, poliitikkojen esim. puheenjohtajan puheiden siteeraaminen sekä

infografiikkakuvien tai mainoskuvien jakaminen. Puolueen twiitit sisältävät myös

kansanedustajien mainintoja twiiteissä sekä puolueen sivuilla olleita blogitekstejä.

Kansanedustajan twiitin retwiittaus luokka sisältää ne puolueen kansanedustajan tai

ministerin twiitit, jotka puolue oli jakanut omille seuraajilleen. Tämä retwiittaus (twiitin

jakaminen omille seuraajilleen) on puolueiden vahvin tapa osallistua kansanedustajan

sosiaalisenmedian imagon ja poliitikkopersoonan rakentamiseen.

!

!

16!

16!

Uutinen ja tiedote kategoriaan valitsin ne twiitit, jotka puolueen virallinen tili oli twiitannut

tai retwiitannut, Nämä twiitit sisälsivät linkin toimitettuun uutisen, puolueen, ministeriön tai

muun laitoksen tiedotteeseen tai puolueen omilla verkkosivuilla julkaistuun tiedotteeseen tai

uutiseen.

Tapahtuma kategoriaan kuuluivat ne twiitit joissa esiintyi jokin sellainen aihetunniste eli

hastag, joka liittyi puolueen tapahtumaan tai muuhun yleiseen tunnisteeseen. Twitterissä

tehokkain tapa ohjata ja koota keskustelua sekä luoda sosiaalista yhteyttä on luoda oma

aihetunniste eli hastag, jonka merkkinä käytetään risuaita merkkiä #. Tässä kategoriassa

huomioitiin vain sellaiset twiitit, jotka liittyivät puolueiden omiin tapahtumiin, ja näin ollen

puolueiden erillisnimen käyttö aihetunnisteena twiitissä ei johtanut tyypittelyyn.

Muu kategoriaan jaottelin sellaiset puolueen tilin twiittaamat viestit, jotka eivät kuuluneet

selkeästi mihinkään edellä mainittuihin kategorioihin. Tällaiset twiitit olivat useimmiten joko

puoluetyöntekijöiden tai riviaktiivien twiittejä tai puolueen tai sen yksittäisten poliitikkojen

toimia käsitteleviä positiivisia twiittejä, joita puolue on halunnut edelleen levittää

seuraajilleen.

Käydyt keskustelut kategoriassa on kirjattu esille sellaiset tapaukset, joissa puolueiden

viralliset Twitter-tilit ovat twiitanneet jollekin tilille yhden tai useamman viestin. Tämä ei

sisällä uudelleen twiittauksia, vaan vain tekstimuotoisia vastauksia.

!

!

17!

17!

4.3 Puolueiden Twitter tilien käyttö 1.2.-29.2. ja puoluekohtaisia eroja

Puolueiden aktiivisuus Twitterissä helmikuussa 2016 vaihtelee suureesti, mutta kuvaa

samaan aikaan puolueiden yleistä aktiivisuutta Twitter viestijöinä.

Kaavio 2: Puolueiden twiittien luokittelu tarkastelujaksolta 1.2.-29.2.2016.

Lähde: Twitter, kaavio tehty Microsoft Power Point. Luettu 1.3.2016.

Puolueiden Twitter käytöksessä on selkeitä eroja. Puolueen toiminta ja aktiivisuus Twitterissä

on sen poliittisen agoran haltuun ottamista ja siellä näkymistä. Tämän takia puolueiden

aktiivisuuden ja toiminnan sisältö on tärkeä tutkia.

Tutkimusajankohdalla Suomen Keskustan (@Keskusta) twiittien virta oli

eduskuntapuolueista monipuolisinta. Puolueen tili twiittasi ja toimi Twitterissä yhteensä 134

kertaa, ja ne jakautuivat varsin tasaisesti erilaisiin toimintakategorioihin. Poikkeuksena muista

puolueista, puolueen twiitti-virtaa sävyttivät puolueen aktiivipäivien aihetunniste

#kepupäivät, jolla merkattuja twiittejä puolue lähetti tai uudelleenlähetti 29 kappaletta.

!

!

18!

18!

Keskustan Twitter-tili twiittasi itse kirjoittamiaan viestejä vertailtuna muihin vähäisesti, mutta

retwiittasi monen kansanedustajansa twiittejä omille seuraajilleen.

Perussuomalaisten (@persut) Twitter-tili ja -aktiivisuus oli tarkastelujakson yksisuuntaisinta.

Puolueen puheenjohtajan Timo Soinin suhtautuminen Twitteriin on ollut kielteinen eikä hän

ole kannustanut myöskään puoluettaan Twitteriin. Ongelmallista suhtautumista Twitteriin

kuvaa myös se, että vuoden 2014 Taloustutkimuksen tutkimuksessa 10% puolueen tukijoista

käytti Twitteriä, neljänneksi eniten eduskuntapuolueiden kannattajista. Vuoden 2015

eduskuntavaaleissa puolueen ehdokkaista Twitterissä oli 10%, joka oli kuudenneksi eniten

eduskuntapuolueista (Pönkkä 2015).

Perussuomalaisten Twitter-tilin erikoisuus oli, että kaikki sen twiitit olivat sen omia. Ainut

sisällöllinen ero 71 twiitin joukosta oli, että 5 twiiteistä sisälsi linkin puheenjohtaja Timo

Soinin kotisivujen blogiin. Kaikki loput twiitit sisälsivät suoran linkin puolueen verkkolehden

Suomen Uutisten uutisiin. Erotuksena muiden puolueiden twiitteihin perussuomalaiset eivät

käyttäneet kertaakaan hastag-merkkiä, joka olisi liittänyt twiitit osaksi jotain yleistä

keskustelua.

Kansallinen Kokoomus (@kokoomus) mielletään usein taitavaksi ja aktiiviseksi sosiaalisen

median käyttäjä puolueeksi. Mielikuva on osittain väärä, sillä Twitteriä käyttäviä puolueen

kannattajien määrä 11% ei ole muita puolueita selkeästi suurempi (Taloustutkimus 2014).

Mielikuva Kokoomuksen ylivoimasta sosiaalisissa medioissa perustuukin pitkälle

tutkimusajankohdan aikaisen puheenjohtajan Alexander Stubbin aktiivisuuteen sekä

seuraajamääriin (Pönkkä, 2015). Puolueen tili toimi Twitterissä tutkimusaikana 101 kertaa, ja

näistä twiiteistä 49 oli määriteltävissä puolueen omiksi twiiteiksi. Kokoomus twiittasi muita

puolueita useammin niin sanottuja meemikuvia twiittiensä osana. Nämä meemikuvat tai

viestitaulut ovat useimmiten puoluetunnuksin varustettuja kuvia puolueen poliitikosta ja

niihin on lisätty poliittinen linjaus tai poliitikon sitaatti.

Puolueista Sosiaalidemokraattien (@demarit) Twitter-tili oli yllättävän epäaktiivinen

tutkimusajankohtana. Puolueen tili toimi ainoastaan 27 kertaa kuukauden aikana. Tämä on

yllättävän vähän, sillä puolueella on enemmän Twitter seuraajia kuin Keskustalla tai

Perussuomalaisilla. Puolueen kannattajien sekä aktiivien ikärakenne on muita puolueita

vanhempi, joka näkyy kannattajien Twitterin käyttöaktiivisuudessa. Vain 7% SDP:n

!

!

19!

19!

kannattajista oli Twitterissä vuonna 2014, mutta silti sen eduskuntavaaliehdokkaista 15% oli

läsnä Twitterissä (Taloustutkimus 2014).

Vihreät (@vihreat) oli Twitterissä keskimääräisen aktiivinen 93 erilaisella toiminnollaan.

Puolueen kannattajista 15% käytti Twitteriä vuonna 2014 ja 14% sen

eduskuntavaaliehdokkaista oli läsnä myös yhteisömediassa (Taloustutkimus 2014). Vihreät

on Suomen seuratuin puolue Twitterissä yli 20 000 seuraajallaan sekä yli 6500 twiitillä.

Puolue onkin panostanut kannatuksen kasvun löytämiseen sosiaalisessa mediassa ja puolueen

puheenjohtaja Ville Niinistö nousikin Suomen seuratuimmaksi poliitikoksi Facebookissa

helmikuussa 2016 ( Ville Niinistön poliittikko sivun päivitys Facebookissa 26.2.2016).

Vihreiden puolueen Twitter-tili teki myös selkeästi johdonmukaisinta persoonapolitiikkaa

retwiittaamalla kansanedustajiensa twiittejä selkeästi eniten. Poikkeuksellista muihin

puolueisiin verrattuna tässä oli se, että puolue nosti esille useita kansanedustajia. Tämän

lisäksi puolue retwiittasi kategoriassa ”muut” useiden puolueen riviaktiivien twiittejä

esimerkiksi puoluevaltuuston kokouksesta.

Vasemmistoliiton (@Vasemmisto) Twitter-tilin tulokset ovat hyvin samankaltaisia kuin

vihreidenkin osalta. Puolueen tili toimi tarkkailujakson aikana 87 kertaa ja twiitit jakautuivat

tasaisesti eri kategorioiden kesken. Puolueen kannattajista 10% oli Twitterissä vuonna 2014

(Taloustutkimus 2014), ja kevään 2015 eduskuntavaaliehdokkaista 10% (Pönkkä 2015).

Poikkeuksena muista tarkkailluista puolueista vasemmiston tili retwiittasi kahden

piirijärjestönsä twiitin. Näin puolue toi omille kannattajilleen esiin alueellisia vasemmiston

organisaatioita.

Ruotsalainen kansanpuolue RKP:n tili (@sfprkp) toimi tarkkailujaksolla yhteensä 100 kertaa.

Tilastollisesti RKP:n jäsenet ja kannattajat tekevät siitä Suomen aktiivisimman Twitter

puolueen. Peräti 25% sekä puolueen kannattajista (Taloustutkimus, 2014) että kansanedustaja

ehdokkaista (Pönkkä,2015) käyttivät Twitteriä. Tämä aktiivisuuden taso on molemmissa

edellä mainituissa vertailuryhmissä kymmenen prosenttia korkeampi kuin Suomen toiseksi

aktiivisimmalla Twitter puolueella Vihreillä. Puolueen ruotsinkielisyys sekä

kaksikielisyyspolitiikan tavoite näkyvät erittäin voimallisesti myös Twitterissä. Suurin osa

twiiteistä on ruotsinkielisiä, mutta puolueen viestintäpäällikön retwiitatut viestit ovat

suomenkielisiä. RKP nostaa Twitterissä esiin myös paljon kansanedustajiensa sekä

!

!

20!

20!

riviaktiiviensa viestejä. Kenties klassinen kielikysymys heijastuu myös puolueen Twitter

suosioon, sillä tilillä on vain viidennes seuraajia verrattuna niin sanottuihin suuriin

puolueisiin.

Kristillisdemokraattien (@KDpuolue) Twitter-tili oli tarkkailujakson epäaktiivisin vain

yhdeksällä toiminnolla. Tämä ei anna koko kuvaa puolueen länsäolosta Twitterissä, sillä

puolue on ollut palvelussa jo ensimmäisestä 2009 aallosta alkaen ja on kerännyt yli 4000

seuraajaa ja twiitannut lukumääräisesti noin neljätuhatta kertaa. Sen sijaan

kansanedustajaehdokkaiden ja kannattajien Twitterin käyttö on eduskuntapuolueiden

matalinta Taloustutkimuksen tutkimuksessa, vain 4% molemmissa kategorioissa

(Taloustutkimus 2014).

4.4 Puolueiden reaktiot Twitterissä

Twiittauksen ja retwiittauksen lisäksi Twitterissä pystyy tekemään useita muitakin

vuorovaikutuksellisia tekoja. Luontevin ja näkyvin tapa näistä on vastata yksittäiseen twiittiin

ja aloittaa keskustelu, toinen tapa on vastata oman twiittin saatuun palautteeseen.

Ulkopuolinen tarkkailija, joka ei pysty hallitsemaan toista Twitter-tiliä kykenee tarkkailemaan

molempia toimintoja tutkimuskohteen Twitter-tiliä tutkimalla.

Toinen tapa reagoida Twitterissä ja osoittaa samanmielisyyttä on tykätä jonkun sinulle

osoittamasta twiitistä. Tykkäys, virtuaalisesti sydämen muotoisen kuvakkeen painaminen on

samanlainen toiminto kuin yhteisömedioista suurimman, Facebook palvelun ”like”

peukalosymboli. Tällaiset lisäykset jäävät näkyviin tarkkailtavan tilin kotisivulle pysyvästi.

Keräsin tutkimuksessa käsin ylös tiedot ja havainnot puolueiden vastauksista ja tykkäyksistä

Twitterissä helmikuun 2016 osalta. Katsoin läpi kaikki edellisessä taulukossa luetellut

puolueiden tilien twiitit ja retwiitit. Oletin löytäväni vastauksia kansalaisille ja keskustelua

jostain puolueen linjasta. Yllätyksekseni huomasin, ettei keskustaa lukuun ottamatta yksikään

eduskuntapuolue ollut vastannut twiitti-keskustelussa kysymyksiin tai osallistunut debattiin.

Suomen keskustan tili vastasi puoluepäivätapahtumansa livelähetyksen katkeamisesta kaksi

kertaa asiasta kysyneille, joten sen laskeminen keskusteluksi on tulkinnanvaraista.

!

!

21!

21!

Kesk. PS. Kok. SDP Vihr. Vas. RKP KD

Vastaus 2 0 0 0 0 0 0 0

Tykkäys 151 0 7 7 3 8 23 3

Kaavio 3:Puolueiden reaktiot Twitterissä 1.2.-29.2. 2016. Lähde: Twitter, kaavio Microsoft Power Point. Luettu 1.3.2016.

Puolueiden tapa tykätä twiiteistä, joissa ne olivat mainittuna oli helppo tutkia puolueiden

tileiltä. Aktiivisimmin tykkäyksiä oli tehnyt Suomen keskustan tili, joka oli tykännyt

erilaisista twiiteistä 151 kertaa. Perussuomalaisia lukuun ottamatta muut puolueet olivat

tykänneet useista twiiteistä. Keskustan suurta määrää selittää suurelta osin tarkkailujaksolla

pidetty puolueen aktiivien tapahtumapäivät, jonka aikana sekä sen jälkeen puolueen

tykkäyksissä oli valtaisa keskittymä.

Huomattavaa oli se, että usein tykätyt ja retwiitatut viestit olivat eri henkilöiden kirjoittamia.

Puolueen omat kansanedustajat olivat hyvin edustettuina retwiitattujen viestien kohdalla, kun

taas monet tavalliset kansalaiset tai puolueaktiivit olivat keränneet tykkäyksiä. Twitter

lanseerasi sydänsymbolin ja tykkäystermin vasta marraskuussa 2015 (Twitter blog,

3.11.2015), jonka jälkeen puolueiden tileillä on havaittavissa tykkäysmäärien lisääntyminen

joulukuusta 2015 alkaen.

4.5 Puolueet keskustelunkohteina Twitterissä

Poliittisen tilan hallinnan kannalta oma kiinnostavuus on äärimmäisen tärkeää

puolueorganisaatioille ja poliitikoille. Puolueet tarvitsevat sekä julkista että yksityistä

keskustelua niiden toimista ja linjoista säilyttääkseen kiinnostavuutensa. Kiinnostavuus

korreloi usein myös kannatuksen kanssa, jolloin Twitter- kiinnostavuus voisi olla myös yksi

kannatuksen indikaattori.

Tutkin puolueiden kannatusta suomalaisen verkkosivusto pinnalla.pyppe.fi avulla. Sivusto

kerää omalla ohjelmallaan tietoa suomalaisesta Twitteristä ja järjestää tietoa vertailtavaan

muotoon. Tässä kappaleessa keskityin mittaamaan puolueiden kiinnostavuutta kahdella

muuttujalla. Ensimmäinen niistä oli maininnat twiiteissä. Tällä tarkoitetaan twiittejä, joissa

puolueen tilin nimi esiintyi eli joku yksityinen Twitter-tili mainitsi twiitissään puolueen tilin

nimen. Yksityishenkilökäytössä tämä on fiksuin tapa ohjata viesti suoraan haluamallesi

henkilölle. Tällaisella maininnalla pyritään usein myös haastamaan tili keskusteluun

!

!

22!

22!

kanssasi. Mutta kuten edellisessä kappaleessa todettiin, on puolueiden tilien

vastausaktiivisuus matalaa.

Siksi mittasin puolueiden kiinnostavuutta myös aihetunniste mainintojen määrällä. Tämä

mittaus kertoo sen, kuinka monta kertaa puolueen nimi, tai Twitter-tilin nimi mainittiin

tarkkailujakson aikana suomenkielisissä twiiteissä jonkun toisen tilin toimesta.

Puolueen nimen liittäminen aihetunnisteena twiittiin, esimerkiksi #keskusta, liittää yksittäisen

viestin osaksi saman tunnisteen alla käytävää keskustelua. Aihetunnisteella on mahdollisuus

osallistua samaa aihetta koskevaan keskusteluun. Puolueen tilin mainitseminen tai merkintä

twiittiin on keskustelunavaus puoletta kohtaan. @keskusta maininta twiitissä eroaa

aihetunnistemerkinnästä myös toisella tavalla. Merkattu twiitti on tällöin henkilökohtaisempi,

vaikka se näkyykin yleisessä Twitter-virrassa. Tällaista tilille kohdistettua twiittiä ei voi

palvelussa nähdä mikäli etsii jostain aiheesta käytyä keskustelua aihetunnisteen perusteella,

vaan ne jäävät piiloon.

4.6 Puolueiden näkyminen twiiteissä

Tilastollisesti tarkasteltuna puolueet eivät määritä suurta kuvaa Twitterin päivittäisistä

suomenkielisistä twiiteistä. Kuukauden tarkkailujakson aikana enitenkin Twitterissä

keskustelua ja viestejä keränneet puolueet keräsivät vain muutamia tuhansia aihetunniste tai

Twitteri-tilin merkintöjä.

Puolueiden Twitter metatiedon poikkeuksellinen yksityiskohta on tavoittavuus, jolla

tarkoitetaan viestin potentiaalista näkyvyyttä poliittisessa tilassa. Tämä sisältää viestin

twiittaajan, re-twiittaajan tai suosikiksi lisääjien omien seuraajien yhteenlasketun määrän.

Tämä luo illuusion siitä, että esimerkiksi kokoomus tavoittaisi 1,2 miljoona Twitterin

käyttäjää.

Twitter-tilastot puolueiden saamien mainintojen ja aihetunnistemerkkausten osalta paljastavat

myös paljon muuta puolueiden läsnäolosta Twitterin poliittisessa tilassa. Ryhmät, jotka

twiittaavat joko puolueen aihetunnisteella tai suoraan puolueen tilille eivät eroa kooltaan

toisistaan merkittävästi. Olettamuksena oli, että Twitterin käyttäjien sisäinen koodietiketti

painottaisi aihetunnisteella twiittausta puolueelle twiittauksen sijasta.

!

!

23!

23!

Suuri ero puolueiden Twitter-tilastoissa tulee kun verrataan twiittien määriä, joissa puolueet

mainitaan ja aiemmin todettua puolueiden tapaa olla käymättä keskustelua

yksityishenkilöiden Twitter-tilien kanssa. Tämä ero ei kuitenkaan kuvaa koko totuutta sillä

usein käyttäjä voi mainita puolueen twiitissä asiasanatyyppisesti.

maininta/

aihetunniste

twiittien

yhteismäärä

twiitanneet

tilit

twiittien laskennallinen

tavoittavuus

#keskusta 1034 574 901 216

@keskusta 710 383 568 928

#persut 1041 824 804 124

@persut 921 472 884 275

#kokoomus 2028 808 1 884 653

@kokoomus 1375 572 1 204 638

#sdp 515 329 869 441

@demarit 563 332 597 996

#vihreat 1006 345 482 352

@vihreat 664 353 616 658

#vasemmisto 388 210 284 731

@vasemmisto 657 335 700 854

#rkp 39 32 27 539

@sfprkp 63 36 53 084

#kd 57 29 22 531

@kdpuolue 62 34 18 416

Kaavio 4: Puolueiden näkyminen twiiteissä. 1.2.-29.2.2016 Lähde:pinnalla.pyppe.fi verkkosivu. Luettu 10.3.2016.

!

!

24!

24!

4.7 Puolueet Twitter keskustelussa

Tarkasteluajankohtana puolueiden kiinnostavuutta Twitterissä tarkasteltiin sen avulla kuinka

paljon ne herättävät keskustelua hastagien alla tai saavat suoria twiittejä itselleen. Nämä

tulokset on esitetty kuviossa, jossa näkyy puolueiden Twitter-kiinnostavuus aikajanalla.

Kuvaaja on mielenkiintoinen, sillä puolueiden näkyvyyttä ja vaikuttavuuttaa Twitterin

agoralla verrataan näkyvyydessä suhteessa toisiin puolueisiin.

Kaavio 5: Puolueiden maininnat twiiteissä tarkastelujaksolla. Lähde:pinnalla.pyppe.fi verkkosivun taulukko. Kuvakaappaus 10.3.2016.

Aikajana näyttää kuinka tasaisesti puolueiden tilit esiintyivät twiiteissä tarkkailujakson

aikana. Kuten edellisessä kappaleessa, jossa twiittien mainintoja ja hastag määriä vertailtiin,

monen puolueen keräämä huomio oli hyvin samansuuruista. Suurimmat erot löytyvät kolmen

nykyisen hallituspuolueen määrissä, joissa keskustan ja perussuomalaisten mainintojen määrä

poikkeaa suuresti hastag-merkinnöistä.

Mainintojen sekä hastag-merkintöjen ajallista eroavuutta selittää jokin yksittäinen suurempi

tapahtuma tai median kiinnostus aiheeseen. Tällaisia tapahtumia olivat tarkkailujaksona

esimerkiksi helmikuun alussa ollut keskustan tapahtumapäivä #kepupäivät, josta lähetetyt

twiitit sisälsivät usein myös puolueen nimen hastagina.

!

!

25!

25!

Kokoomus erottui tällä tarkkailujaksolla muista puolueista. Puolue keräsi sekä mainintoja

twiiteissä että hastageissa eniten kaikista puolueista, ja ne jaksottuvat tasaisesti

tarkkailujakson ajalle. Perussuomalaisten osalta aineistossa hastagit painottuvat yhteen

tilastopiikkiin viikolla 8, mikä on viitteellistä sosiaalisessa mediassa leviävälle poliittiselle

kohulle. Syy sille, että #persut-hastag keräsi pelkästään torstaina 25.2. yli 700 twiittiä johtui

puolueen nuorisojärjestön aloittamasta kampanjasta #tyttö_poika, joka sai osakseen kritiikkiä

mm. väitteestä ettei biologisia sukupuolia olisi kuin kaksi.

Tämänkaltaisten tilastopiikkien jäljittäminen tapahtuu pinnalla.pyppe.fi sivuston viraalipilven

kautta. Samankaltaisia verkkosivujen palveluita on useita, mutta pinnalla.pyppe.fi etu on, että

se kykenee erottelemaan suosituimpia hastageja erikseen suomenkielisistä twiiteistä.

Tarkastelujakson muiden puolueiden Twitter näkyvyys keskusteluissa oli huomattavasti

tasaisempaa, ja ne saivat osakseen huomiota Twitterissä tasaisemmin.

4.8 Puolueet Twitterin poliittisen tilan käyttäjinä

Tutkittuani puolueiden Twitter-tilien käyttämistä, niiden käymää keskustelua, sekä niitä

koskevaa tai niille suunnattua twiittausta voin päätellä kuinka puolueet käyttävät Twitterin

poliittista tilaa, agoraa?

Viestien poliittisuus oli puolueiden Twitter-toiminnassa luonnollisesti erittäin korkealla

tasolla. Suurin osa viesteistä sisälsi poliittisen kannanoton tai puolueen poliitikon lausunnon

poliittisesta asiasta. Silti vain harva twiitti oli puolueen oma poliittinen kanta, sillä useimmat

puolueiden twiiteistä olivat retwiittauksia tai muiden viestien tykkäyksiä. Puolueet eivät

ilmoittaneet omista kannoistaan palvelun kautta.

Näkyvyys ja imagon rakentaminen oli selkeä painopistepistealue Twitterin tilankäytössä.

Puolueiden tilit retwiittasivat omien kansanedustajien twiittejä ahkerasti, jolla puolueet

pyrkivät rakentamaan poliitikon imagoa sekä tuomaan poliitikkoja esiin Twitterissä. Puolueet

rakensivat aktiivisesti omaa imagoaan retwiittaamalla puolueen julkisuuskuvan ja toimien

kannalta suotuisia twiittejä ja pyrkivät näin luomaan kuvaa laajasta kannatuksestaan erilaisten

ihmisten keskuudessa.

!

!

26!

26!

Monia sosiaalisenmedian palveluita voi käyttää myös markkinointitarkoituksiin.

Tarkkailuajankohtana yksikään puolue ei käyttänyt Twitteriä mainostaakseen esimerkiksi

omaa tiliään saadakseen lisää seuraajia. Sen sijaan puolueet mainostivat tulevia tapahtumia,

kuten keskustelutilaisuuksia tai kansalaistapaamisia Twitterissä tavallisilla twiiteillä sekä

retwiittasivat tapahtumista twiittejä, jotka kuvaavat tapahtumaa suopeasti.

Tilan haltuunotto ja vuorovaikutuksellisuus ovat tutkimuksen kannalta mielenkiintoisimpia

tutkimuskohteita. Suomalainen twitter-keskustelu ei ole kovin politisoitunutta, mutta siitä

huolimatta puolueet saavat suoria twiittejä sekä ne mainitaan hastageissa jopa tuhansia kertoja

kuukausittain. Viestien määrään nähden puolueet eivät kuitenkaan käy aitoa

vuorovaikutuksellista viestinvaihtoa twiittaajien kanssa twiittien kommenteissa.

Puolueiden Twitter-tilien poliittisen tilan haltuunotto on latenttia ja hyvin tiedotuksellista.

Tileillä pyritään lähinnä yksisuuntaiseen tiedottamiseen ja jätetään viestin leviäminen muiden

Twitter-käyttäjien vastuulle. Tutkimuksessa ei eritelty tai jäljitetty sitä, ketkä puolueiden

twiittejä retwiittaavat omille seuraajilleen tai millaisin toimin puolueet pyrkivät vahvistamaan

twiittien leviämistä. Voidaan kuitenkin olettaa puolueiden kannustavan työntekijöitään ja

aktiivejaan retwiittaamaan ja vahventamaan puolueen twiittejä, kuten ne toivovat esimerkiksi

tapahtumista twiittauksen osalta.

Puolueiden Twitter-tilien passiivisuutta keskusteluun osallistumisen muodossa voi selittää

niiden halu välttää virheet sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median palveluiden, etenkin

Twitterin omaleimainen erityispiirre on niiden räjähdysherkkyys. Tahdittomasta tai väärästä

sanavalinnasta voi kehkeytyä nopeasti sosiaalisenmedian kuohuntaa, jota kutsutaan some-

myrskyksi. Tällaisessa tilanteessa yksittäinen twiitti saa valtaisesti huomiota ja sen alla

käydään keskustelua, johon osallistuu jopa kymmenittäin käyttäjiä. Varovaisuus viestinnässä

kuitenkin toimii Twitterin ideaa vastaan. Palvelu on globaali ja reaaliaikainen

keskusteluareena, josta on eriytettävissä selkeästi poliittinen tila. Palvelu mahdollistaa

kansalaisille väylän kysymysten esittämiseksi suoraan poliittisille päättäjille ja puolueille.

Puolueet toimivat suorastaan omaa tarkoitustaan vastaan, jos ne inhimillisten virheiden

pelossa jättävät tämän keskusteluväylän hyödyntämättä.

!

!

27!

27!

5. POLITIIKKOJA TWITTERISSÄ

Tässä kappaleessa tutkin kuinka poliitikot käyttävät Twitteriä. Tutkimukseen otin jokaisesta

eduskuntapuolueesta yhden henkilön. Kunkin henkilön jokainen toiminta Twitterissä tutkittiin

tutkimuksen tarkastelujakson ajalta helmikuulta 2016.

Löytääkseni vastauksen tutkimuskysymykseni osaan ”Miten poliitikot käyttävät Twitteriä”

päätin valita erilaisia kansanedustajia tutkimukseen. Tarkoituksenani on löytää selviä eroja

valtioneuvoston jäsenen, hallituspuolueen kansanedustajan ja opposition kansanedustajien

välillä. Hypoteesina tässä tutkimuskohdassa on, että pystyn löytämään hallitus-oppositio

asetelman myös Twitteristä.

Pyrin valitsemaan kansanedustajia erilaisilla parlamentaarisilla taustoilla, sekä useista

vaalipiireistä. Tutkimukseen valittujen kansanedustajien vaalipiirillä ei uskottu olevan suurta

merkitystä. Kansanedustajien ei ensisijaisesti oletettu twiittaavan oman vaalipiirinsä asioista

tai tukijoilleen, vaan osallistuvan yleiseen poliittiseen keskusteluun palvelussa. Tämän takia

tutkimuksessa rajattiin pois tulkinta twiittien kohdeyleisöstä.

Kansanedustajien Twitter tilien tutkintaan otettiin myös mukaan tarkempi erittely twiittien

analytiikasta pinnalla.pyppe.fi sivustolta. Kappaleessa ”Poliitikot keskustelun kohteina

Twitterissä” esitetään tilastollisesti kuinka monta eri retwiittaajaa poliitikkojen twiitit saivat

sekä kuinka monta keskustelijaa twiitit keräsivät ja kuinka poliitikot erottautuivat

parhaimmaksi vertaistensa joukosta. Tarkempi erittely puolueiden tilien tutkimiseen selittyy

näkyvyyden mittaamisen autentisuuteen. Tutkimukseen valitut poliitikot saivat tykkäyksiä ja

retwiittejä myös twiiteistä, jotka eivät liittyneet politiikkaan. Tämä vääristi näiden tilien

näkyvyyden laajuutta. Yksittäiset poliitikot antautuivat tutkimusajankohtana pitkiin Twitter-

keskusteluihin ja saivat retwiittejä, jotka herättivät keskustelua, kun taas puolueiden

retwiittaukset erottuivat enemmän puolueaktiivien tiedotuksellisena toistamisena.

Kummassakaan eri jaksossa ei eritellä sitä kuinka moni tilien seuraajista aktivoitui

tarkkailujakson twiitien toimesta, eli kuinka suuri prosentuaalinen osuus seuraajista kiehtoutui

tilin twiiteistä ,tai kuinka suuri niiden laskennallinen tavoittavuus seurantajaksolla oli, sillä ne

eivät tarjoa tutkimuksen kannalta mielekästä tutkimustietoa.

!

!

28!

28!

Nimi puolue vaalipiiri ja kaudet

edustajana

parlamenttiset paikat

Juha Sipilä kesk. Oulu, 2.kausi PMI, puolueen puheenjohtaja

Laura Huhtasaari ps. Satakunta, 1. kausi LaV, SiV, PN

Juhana

Vartiainen

kok. Helsinki, 1. kausi Tyv, PN

Sanna Marin sd. Pirkanmaa, 1. kausi VaV, Tuv, puolueen 2. Vpj.

Ville Niinistö vihr. Varsinais-Suomi,

3.kausi

PeV. puolueen puheenjohtaja

Li Andersson vas. Varsinais-Suomi, 1.

kausi

SiV, eduskuntaryhmän 1.vpj.

Anne-Maja

Henriksson

rkp. Vaasa, 3.kausi PeV, StV eduskuntaryhmän pj.

Sari Essayah kd. Savo-Karjala, 2.

kausi

SuV, puolueen puheenjohtaja

Kaavio 6: Tarkasteluun valitut poliitikot ja valiokuntapaikat. Lähde: Eduskunnan verkkosivut, luettu 24.2.2016. https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/Lyhenteet.aspx

5.1 Poliitikkojen tilit Twitterissä

Poliitikkojen twiittejä tutkittiin samoin menetelmin kuin puolueiden twiittejä samalla

tarkkailujaksolla 1.2.-29.2.2016.

Poliitikkojen tilien perustietoa tarkastellessa huomaa Twitterin sisäänrakennetun hierarkian

olemassaolon. Vain muutamia satoja kertoja twiitannutta pääministeri Juha Sipilää (keskusta)

seuraa poikkeuksellisen suuri määrä Twitterin käyttäjiä, jotka oletettavasti ovat alkaneet

seurata häntä poliittisen valta-aseman takia, eivät niinkään hänen Twitter-aktiivisuutensa

takia.

Kuten puolueetkin myös poliitikot ovat ottaneet Twitterin käyttöön hyvin varhaisessa

vaiheessa. Poikkeuksena tutkimukseen valikoituneista kansanedustajista ovat ensimmäisen

!

!

29!

29!

kauden kansanedustajat Sanna Marin (sosiaalidemokraatit) ja Laura Huhtasaari

(perussuomalaiset), jotka hekin liittyivät palveluun jo vuonna 2013 palvelun Suomessa

leviämisen toisessa aallossa ennen valtakunnallisesti tunnettua asemaa.

Nimi liittynyt seuraajia seurattuja twiittejä tykkäykset käyttäjänimi

Juha Sipilä 11/2010 54 600 235 316 2 @juhasipila

Laura

Huhtasaari

7/2013 2022 394 1959 531 @LauraHuhtasaari

Juhana

Vartiainen

12/2010 18 100 1090 8050 1631 @fisldeproust

Sanna Marin 1/2013 6364 481 4645 1740 @MarinSanna

Ville

Niinistö

7/2011 42 900 865 10 100 2624 @VilleNiinisto

Li Andersson 9/2009 25 900 740 3371 1482 @liandersson

Anne-Maja

Henriksson

2/2010 3898 695 3474 714 @anna_maja

Sari Essayah 08/2009 1235 779 3591 29 @SariEssayah

Kaavio 7: Poliitikkojen Twitter tilit. Lähde: Poliitikkojen Twitter tilit, luettu 25.2.2016.

5.2 Poliitikkojen Twitter tilien käyttö 1.2.-29.2.2016

Tutkimukseen valikoitujen poliitikkojen twiittien analysointi osoittautui haasteellisemmaksi

kuin puolueiden osalta. Oheisessa kaaviossa twiittien, retwiittien ja tykkäysten lisäksi viestejä

on lajiteltu niiden aihesisällön mukaisesti.

Uutinen kategoriassa tarkoitetaan twiittiä, joka sisälsi twiittiin lisätyn linkin uutiseen.

Blogeilla ja tiedotteilla tarkoitetaan viestejä, joissa oli linkki poliitikon henkilökohtaisesti

kirjoittamaan poliittiseen tekstiin. Tällaiseksi laskettiin linkit poliitikon kotisivuille tai

blogiin, puolueen verkkosivujen tai heidän puolueensa läheisen uutistoimituksen blogiin,

lehtien verkkosivujen kolumneihin tai mielipidekirjoituksiin sekä linkit, jotka ohjautuivat

poliitikon erillisille Facebook-yhteisöpalvelun sivuille, jossa oli julkisesti luettavissa

poliitikon pitkä kannanotto.

!

!

30!

30!

Tapahtuma luokkaan katsottiin kuuluvaksi sellaiset twiitit, jotka sisälsivät jonkin

aihetunnisteen, eli hastagin, jolla oli poliittinen sanoma. Tällaisia hastageja olivat

tutkimusajankohtana #kepupäivät, joka liittyi keskustan puolueaktiivien tapahtumapäiviin

Tampereella, #opintotuki, joka liittyi opiskelijajärjestöjen mielenilmaukseen opintotuen

puolesta sekä #tyttö_poika, joka liittyi perussuomalaisten nuorten aloittaman kampanjan

sukupuolirooleihin.

Viestin kaksi vaikeinta luokittelu ryhmää olivat talouspolitiikka ja maahanmuutto. Jaottelin

viestit sen mukaan, oliko niillä yhteyttä tutkimusajankohdan aikana polttavaan

talouspoliittiseen debattiin, jolloin ne sisälsivät kommentteja niin sanotusta

yhteiskuntasopimuksesta tai hallituksen muista talouspoliittisista toimista. Maahanmuutto

kategoriaan jaottelin viestit, joiden sisältö koski EU-alueen maahanmuuttotilannetta,

Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden oleskelua Suomessa tai viranomaispäätöksiä.

Muut kategoria sisältää twiittejä, jotka eivät mahtuneet edellä mainittuihin ryhmiin.

Tyypillisimmillään twiiteissä kerrottiin poliitikon arkisista askareista, kommentointiin

television viihdeohjelmaa ( kuten Euroviisujen Suomen karsintaa) tai onniteltiin urheilijaa tai

taiteilijaa menestyksestä.

Keskustelu kategoriaan lajittelin ne twiitit, joissa poliitikko oli vastannut yhdelle tai

useammalle keskustelijalle joko omaa twiittiään koskevaan kommentointiin tai osallistunut

ulkopuolisten ihmisten keskusteluun. Tämä luokittelu ei sisällä sellaisia viestejä, joissa

kansanedustaja on esimerkiksi maininnut toisen poliitikon viestissään ja siteerannut

esimerkiksi hänen puhettaan.

!

!

31!

31!

Kaavio 8: Kansanedustajien twiittien luokittelu tarkastelujaksolta 1.2.-29.2.2016.

Lähde:Twitter, kaavio Microsoft Power Point. Luettu 1.3.2016.

Tutkiakseen poliitikkojen tapaa käyttää Twitterin poliittista tilaa pitää viestin sisällön lisäksi

tutkia millaista vastinetta poliitikkojen twiitit herättävät Twitterin käyttäjissä.

Pinnalla.pyppe.fi sivustoa hyväksikäyttäen, sain esille kuinka monelta erilliseltä tililtä

poliitikon twiittejä retwiitattiin tai niihin kommentointiin.

Tämän taulukon retwiittajat, keskustelijat ja maininta luokissa pinnalla.pyppe.fi algoritmi on

eritellyt yksittäisten Twitter tilien määrän. Tämä tarkoittaa sitä, että kuukauden

tarkkailujakson aikana esimerkiksi Juha Sipilän twiittejä on joko retwiitattu 304.ltä tai

vastattu 655.ltä erilliseltä tililtä. Tämä ei kerro kuinka monta kertaa jotakin yksittäistä twiittiä

on retwiitattu tai siihen on kommentoitu, vaan kuvaa ainoastaan kuinka monelta eri tililtä

tällaisia toimintoja on tutkimusjakson aikana tehty. Maininta luokassa tarkoitetaan twiittejä,

joissa poliitikon Twitter-tili on mainittu. Tämä tarkoittaa esimerkiksi erillistä twiitiä, jossa

mainitaan poliitikko hänen Twitter-tilinsä nimellä.

!

!

32!

32!

Nimi omat twiitit retwiittaajat keskustelijat maininta

Juha Sipilä 10 304 655 1163

Laura

Huhtasaari

183 78 207 288

Juhana

Vartiainen

490 579 504 964

Sanna Marin 72 140 199 420

Ville Niinistö 337 1166 749 1810

Li Andersson 43 232 306 634

Anna-Maja

Henriksson

15 32 18 64

Kaavio 9: Poliitikkojen Twitter aktiivisuus tarkastelujaksolla.

Lähde: Twitter 1.2.2016-29.2.2016.

5.3 Poliittisen tilan käytön eroja

Pääministeri Juha Sipilän osallistuminen Twitterissä käytävään poliittiseen debattiin oli

tutkimusajankohtana heikointa. Pääministerin asemassa hän käyttää myös Twitteriä julkisena

ja formaalina yksisuuntaisena tiedotuskanavana. Sipilän Twitter-tili ei vastannut yhteenkään

twiittiin tai tykännyt yhdestäkään twiitistä, sen sijaan tili retwiittasi yhteensä kolme kertaa

toisten viestejä.

Sipilän varovaisuus sosiaaliseen mediaan on hänen asemansa huomioon ottaen ymmärrettävä.

Merkittävän vallankäyttäjän viestejä seurataan aktiivisesti, jolloin yksityisen ajattelun ja

elämästä kertomisen raja muodostuu tiukaksi suhteessa julkiseen elämään. Silti Sipilän

muutamat twiitit herättivät kiinnostusta. Esimerkkinä Twitterin käyttömahdollisuuksista

poliittisena tilana ja viestintäkanavana on Sipilän 29.2.2016 twiittaama tieto niin sanotun

yhteiskuntasopimuksen merkittävästä etenemisestä.

@JuhaSipila U-käännös Turuntieltä takaisin Helsinkiin. Turku-päivä

peruuntuu TM-tilanteen vuoksi. Hallitus tiedottaa omasta näkemyksestään

illalla.

!

!

33!

33!

Yhdellä twiitillä pääministeri kertoo, että hallitukselle tärkeässä kilpailukyvyn

parantamishankkeessa on tapahtunut merkittävä käänne, jonka takia hän peruu päivälle

suunnitellun puolueen kenttäkierroksen Turussa. Lisäksi Sipilä mainitsee, että maan hallitus

kertoo oman näkemyksensä työmarkkinajärjestöjen esityksestä medialle myöhemmin samana

päivänä. Twitter-etiketin vastaisesti hän ei käytä hastageja, vaan tekee yksipuolisen, itselleen

tyypillisen ulostulon aiheesta. Tämä poliittisesti kiinnostava tieto vei vain 122

kirjoitusmerkkiä, saaden 68 retwiittiä, 88 tykkäystä ja 24 kommenttia. Kommentoijien

joukossa olivat myös MTV3-kanavan sekä Yleisradion politiikan erikoistoimittajat Jussi

Kärki sekä Jari Korkki.

Perussuomalaisten ensimmäisen kauden kansanedustaja Laura Huhtasaari käytti Twitteriä

monipuolisesti. Esimerkiksi hän twiittasi uutisia yhteensä 67 kertaa ja tykkäsi muiden tilien

twiiteistä 102 kertaa. Tämän lisäksi hän osallistui 102 viestin verran keskusteluihin.

Huhtasaari on profiloitunut maahanmuuttovastaisena ja islamia kritisoivana konservatiivi

kansanedustajana. Tilastollisen ensivaikutelman mukaan Huhtasaari twiittasi harvoin

maahanmuuttopolitiikasta, vain neljä kertaa. Kun tarkasteli keskusteluja, joihin Huhtasaari

osallistui, pystyi havaitsemaan niiden sävyn olevan usein selkeän maahanmuuttovastainen.

Samanlainen tulkinta syntyy myös hänen retwiittaamissaan viesteissä ja tykkäyksissä, jotka

pääsääntöisesti käsittelivät maahanmuuttoa ja turvapaikanhakijoita erittäin kielteisesti.

Erityisen merkille pantavaa oli, että Huhtasaari kävi Twitter-keskustelua niin sanottujen trolli-

tilien (Jantunen 2015, 189-192) kanssa. Kyseiset trolli-tilit kävivät pseudonyymin suojassa

rasistista keskustelua turvapaikanhakijoihin liittyen. Huhtasaaren voi olettaa olevan tietoinen

salanimellä esiintyvien tilien toimintatavoista ja luonteesta hänen Twitter-aktiivisuutensa

huomioiden. Mainittakoon, että näiden disinformaatiota ja muukalaisvihamielisyyttä

levittävien tilien olemassaolosta on käyty laajaa julkista keskustelua viimeisten vuosien

aikana.

Huhtasaaren Twitterin käytöstä ei syntynyt kuvaa, että hän puolustaisi hallituspuolueen

edustajana hallituksen politiikkaa, sillä hän twiittasi hallituksen pääaiheesta, talouspolitiikasta

vain kolmesti. Persoonapolitiikan taitajana Huhtasaari tykkäsi monesti sellaisista viesteistä,

joissa kehuttiin hänen poliittista linjaansa tai kehuttiin hänen ulkoista olemustaan.

Tutkimusjaksolta kävi ilmi, että Huhtasaari käyttää Twitteriä muukalaisvastaisen agendan

ajamiseen erittäin taitavasti. Huhtasaari kommentoi ahkerasti maahanmuuttovastaisia twiittejä

ja luo näin näkyvyyttä rasistisille kommentoijille. Huhtasaari ei tuo suoraa esiin omia

!

!

34!

34!

näkemyksiään maahanmuuttopolitiikasta, vaan antaa hiljaista tukea rasistisen tai

maahanmuuttovastaisen keskustelun esiintymiselle Twitterin poliittisessa tilassa.

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen on erittäin aktiivinen Twitterissä. Hän

twiittasi tai vastasi twiitteihin kuukauden aikana 490 kertaa. Vartiainen osallistui

tutkimusajankohdan aikana 352 kertaa keskusteluun käyden jopa kymmeniä viestejä sisältäviä

keskusteluja Twitterissä. Ennen kansanedustajuuttaan Vartiainen toimi Valtion taloudellisen

tutkimuslaitoksen VATT:n pääjohtajana ja oli jo ennen poliittista uraansa erittäin tunnettu ja

seurattu Twitter-persoona.

Taloustieteen tohtorin twiitit sisälsivät odotetusti valtaosaltaan talouspoliittista sisältöä vaikka

hänen twiiteistään vain 37 luokiteltiin talouspoliittiseksi. Ero twiittien luokitteltuihin lukuihin

selittyy samoin kuin Laura Huhtasaaren osalta. Vartiainen keskusteli, retwiittasi ja tykkäsi

lähinnä twiiteistä, jotka koskivat lähinnä talouspolitiikkaa, hallituksen toimia

kilpailukykysopimuksen osalta tai sisälsivät hänen omia ajatuksiaan talouskeskustelusta.

Myös Vartiaisen jakamien uutisten (16kpl) sisältö oli talouspolitiikkapainotteinen.

Tutkimusjakson aikana Vartiainen keräsi twiitteihinsä valtaisasti kommentoijia (504kpl) sekä

mainintoja (964kpl).

Vartiaisen tapa rakentaa poliittista persoonaansa ei ollut järin näkyvää. Vartiaisen twiitit

olivat asiapainotteisia ja tiukasti talouskeskeisiä. Huomionarvoinen seikka on, että aktiivinen

yhteiskunnallinen keskustelija sekä kirjoittaja käyttää Twitterissä nimimerkkiä @filsdeprous,

eikä koko nimeään kuten muut tutkimukseen valikoituneet politiikan ammattilaiset.

Sanna Marin on tamperelainen kansanedustaja, joka on ottanut Twitterin käyttöönsä osana

poliittisen persoonansa rakentamista. Tähän johtopäätökseen voi päätyä tutkimalla Marinin

Twitter-tiliä. Marin twiittasi yhteensä 72 kertaa, joista keskusteluja oli 38 kappaletta. Vaikka

Marin on oppositiopuolueen varapuheenjohtaja, hän ei osallistunut kertaakaan omilla

twiiteillään maahanmuutto tai talouspoliittiseen keskusteluun. Sen sijaan hän jakoi useasti

puolueensa Twitter-tilin twiittejä sekä toi esille eripuolilla Suomea tekemäänsä puolueen

kenttätyötä.

!

!

35!

35!

Persoonattoman oloinen viestintä Twitterissä, joka leimaa Marinin Twitter-preesensiä näkyy

myös retwiittaajien (140) ja keskustelijoiden (199) määrässä, joka on tutkimusjoukon

keskitasoa.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö on erittäin taitava ja suosittu sosiaalisenmedian

käyttäjä. Niinistö on Suomen seuratuimpia ja suosituimpia poliitikkoja sosiaalisessa mediassa,

jonka voidaan nähdä olevan hänen aktiivisen työnsä tulosta. Twitterin poliittista tilaa Niinistö

käyttää taitavasti. Hän osaa tiivistää poliittisen viestinsä 140 merkin enimmäispituuteen

monipuolisesti ja -tasoisesti. Esimerkkinä tällaisesta oivaltavasti Twitterin käytöstä

politiikassa on hänen 3.2.2016 lähettämä twiitti.

@VilleNiinisto: Ajat ovat todella muuttuneet Geneven

pakolaissopimuksesta v 1951: silloin Euroopassa ollut 65-70 milj

pakolaista. Viime vuonna vain 1 milj.

Viesti otti kantaa samana päivänä pidettyihin valtiopäivien avajaisiin, missä tasavallan

presidentti Sauli Niinistö oli pitänyt kohua herättäneen puheen, joka osaltaan käsitteli

maahanmuuttoa. Oppositiojohtaja keräsi twiitilleen 77 retwiittiä, 166 tykkäystä ja yli

kaksikymmentä kommenttia.

Niinistön Twitter-aktiivisuus oli tutkimusjaksolla muutenkin erittäin korkea, sillä hän twiittasi

tai vastasi 337 kertaa, tykkäsi ihmisten twiiteistä 176 kertaa ja keräsi peräti 1166 retwiittaajaa

sekä 748 keskustelijaa eri tileiltä. Hän myös osallistui debattiin ahkerasti. Niinistö vastasi eri

ihmisille 189 kertaa, jonka lisäksi hän osoitti tukeaan 176 tykkäyksellä eri twiittaajille.

Kansanedustaja Li Andersson oli yllättävän vähän esillä Twitterissä. Facebookiin pitkiä

statuspäivityksiä poliittisista asioista tekevä edustaja twiittasi kuukauden aikana vain 43

kertaa. Andersson käytti Twitteriä hyvin samalla tavalla kuin Marin. Hän kävi keskusteluja

(26 kpl) palvelun käyttäjien kanssa, ja herätti huomiota palvelussa 232 retwiittajaallaan sekä

306 keskustelijalla ja peräti 633 maininnalla twiitteissä.

Andersson, kuten Marin, jakoi puolueensa twiittejä sekä puoluelehden uutisia. Julkisessa

keskustelussa Andersson on ollut hyvin aktiivinen opposition poliitikko, joka arvostelee

hallituksen toimia. Sama johdonmukainen poliittinen linja näkyy myös Anderssonin Twitterin

!

!

36!

36!

poliittisen tilan käyttönä. Hän twiittasi sekä hallitusta arvostelevia viestejä, että esitti omia

vaihtoehtoja.

Ruotsalaisen kansanpuolueen Anna-Maja Henriksson twiittasi pääosin äidinkielellään

ruotsiksi. Hän käytti Twitteriä vain vähän 15 twiitillään. Sen sijaan hän tykkäsi yhteensä 35

viestistä. Entinen oikeusministeri otti kantaa hallituksen suunnitelmiin karsia etenkin

ruotsinkielisiä käräjäoikeuksia sekä Merenkurkun laivaliikenteeseen liittyvissä asioissa, mutta

hänen Twitter-käyttönsä erottui selkeästi muiden oppositiopuolueiden edustajien tilan

käytöstä.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah valikoitui tutkimukseen, koska oli

puolueensa ainut helmikuussa yli 5 kertaa twiitannut kansanedustaja. Puheenjohtajan

vähäinen aktiivisuus on samanlaista kuin puolueen Twitter-tilin. Kun puolueen kannattajista

vain 4 prosenttia käytti Twitteriä lokakuussa 2014 (Taloustukimus), ei vähäinen kiinnostus

Essayahin twiitteihin retwiittaajina (33) ole yllättävää. Twiitit, hänen jakamansa uutiset sekä

retwiitit sisälsivät paljon oman vaalipiirin asioita ja urheiluun liittyvää sisältöä. Tämä voinee

vihjata, että Essayah käyttää Twitteriä viestiäkseen omille kannattajilleen, eikä koe Twitteriä

merkittävänä poliittisena tilana, jossa voisi hankkia näkyvyyttä itselleen poliitikkona tai

puolueelleen.

6. TARKASTELU POLIITTISESTA DEBATISTA TWITTERISSÄ

Tutkimuksessa ei käytetä verkostotutkimusta, jolloin saataisiin selvitettyä kuinka poliitikot tai

heidän seuraajansa verkottuvat. Tällaiset tutkimukset (Pönkkä 2015) kertovat lähinnä vain

Twitter -äyttäjien keskinäisestä verkottumisesta.

Tässä tutkimuksen osassa halutaan hahmottaa, kuinka aiemmin tutkitut poliitikot

keskustelevat kansalaisten kanssa Twitterissä. Tarkoituksena on kuvata yhden poliitikon

twiitin kulku ja sen kommentoitiin osallistuvien keskustelijoiden yleistä puhetapaa.

Yksitttäinen tarkastelu yhdestä twiittiketjusta hahmottaa sitä, kuinka kansalaiset voivat ottaa

yhteyttä poliitikkoon verkon välityksellä ja kuinka verkkokeskustelu etenee. Mielenkiinnon

kohteenani oli löytää sellainen pitkä, jopa kymmeniä twiittejä sisältävä keskustelu, jossa

ketjun aloittanut poliitikko vastaisi myös kansalaisille. Useimmiten havaintoni oli, että

!

!

37!

37!

poliitikot vaivautuivat vastaamaan ensisijaisesti vain muille poliitikoille, tai vallankäytön

ytimessä oleville henkilöille.

Tarkastelu kohteeksi valitsin Twitter keskustelun, jossa oli kaksi eri alkupistettä, samalta

tutkimushenkilöltä, jonka Twitterin käyttöä tarkastelin tutkimuksen aikaisemmassa vaiheessa.

Kyse on Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistön twiiteistä 26.10.2016

Niinistö twiittasi tuolloin kaksi eri twiittiä samasta aiheesta, jotka liittyivät hallituspuolue

Kokoomuksen tuolloisen puheenjohtaja Alexander Stubbin julkisuuteen vuodettuihin

puheisiin lähipiirilleen. Ensimmäisessä twiitissä Niinistö kommentoi

@VilleNiinisto ”en olisi uskonut, että maltillisen Jyrki Kataisen

jälkeinen Kokoomus haikailee brittien hyvinvointivaltion

alasajaneen Thatcherin linjoilla” (kuvaliite 1).

Toisessa twiitissä samanpäivän aikana, Niinistö linkitti Yleisradion uutisen aiheesta ja varusti

twiittiään saatetekstillä ja uutistekstilainauksella

@VilleNiinisto ”Thatcherilainen kokoomus. Ihan hyvä

suomalaisten tietää: ”Stubb lähipiirilleen: sydän huutaa

Thatcherin linjalle”

(kuvaliite 2).

Ennen keskustelun tarkempaa tutkimusta, on hyvä hahmottaa yleispoliittinen tilanne, jossa

tämä keskustelu on käyty. Kyseinen uutinen ja keskusteluaihe, johon Niinistö viittasi oli

Yleisradion juttu jossa käsiteltiin silloisen valtiovarainministeri Stubbin sanomisia puoleensa

lähipiirille työmarkkinapolitiikkaan ja paikalliseen sopimiseen liittyen. Stubbin asema

puolueessa oli tuolloin heikkenemässä ja puolueen eduskuntaryhmässä oli laajaa

tyytymättömyyttä puheenjohtajaa kohtaan.

Poliittinen tilanne Suomessa on yksi osatekijä kun arvioidaan yksittäisen Twitter keskustelun

sisältöä. Vihreät olivat jättäneet tuoreen pääministeri Alexander Stubbin johtaman riitaisen

hallituksen syyskuussa 2014. Kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen Suomeen oli

muodostunut keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen koalitiohallitus. Syksyllä 2015

hallituksen ajamat työmarkkinapolitiikan reformit olivat aiheuttaneet yhteiskunnallista

!

!

38!

38!

liikehdintää suurmielenosoitusten muodossa kadulla ja suuria kiistoja työmarkkinajärjestöjen

kesken. Opposition näkyvimmäksi puolueeksi nousseen puolueen, vihreiden, kannatus oli

noussut lokakuussa 2015 perussuomalaisten ohitse ja puolue oli pysytellyt pitkään

puoluekannatusten neljänneksi suosituimpana puolueena.

Tapausesimerkin keskustelu havainnollistaa hyvin Twitterissä käytävää poliittista

keskustelua. Ville Niinistö siteeraa lehden tekstiä ja huomauttaa, että kansalaisten olisi hyvä

tietää tämä. Ensimmäisen Niinistön twiitin kimpussa on kokoomukseen liittynyt Valtion

taloudellisen tutkimuskeskuksen entinen ylijohtaja, nykyinen kansanedustaja Juhana

Vartiainen, joka on kokoomuksen talouspolitiikassa vaikutusvaltainen toimija.

Vartiaisen ensimmäinen vastaus Niinistölle on hyvin lapsellinen, eikä hengi perustuslain 31§

henkeä. Niinistön toiseen twiittiin aiheesta Vartiainen reagoi taas ensimmäisenä, tällä kertaa

esittäen punnitumman mielipiteen.

@VilleNiinisto ”thatcheriläisyys” tässä tapauksessa <=>

työmarkkinasäätelyssä edes pieni askel Sve,Den,Nor suuntaan.

#äitituuikkunaan

(Kuvaliite 1)

Koska kyseessä on kaksi hyvin suosittua ja aktiivista Twitterin käyttäjää herättää keskustelu

paljon huomiota ja saa paljon kommentoijia keskusteluun, joka on selkeästi epätyypillistä

julkista sananvaihtoa kahden näkyvän poliitikon kesken.

Twitter nimimerkkien @er3 ja @pr2705 kommentit ovat tyypillisimpiä tapaustutkimuksen

kommenteissa (kuvaliite 5). He hahmottavat Twitterin osana julkista tilaa, jossa

kansanedustajien twiitit vertautuvat muihin julkisiin tiloihin, jossa he puhuvat. Twitterissä

viestittely ei vertaudu eduskunnassa pidettävään puheeseen, mutta vastaa hyvin

välipuheenvuoroa kyselytunnilla. Twitter on samalla tavalla aktiviiselle kansalle avoimesti

seurattavissa, kuten televisioitavat kyselytunnitkin, joissa kansanedustajia velvoittavat

eduskunnan omat käytöskoodit. Vartiaisen sanallinen hyökkäys Niinistö vastaan on räikeä ja

lapsellinen, tämän tajuavat myös molemmat poliitikot yrittäen palauttaa keskustelua taas

raiteille (Kuvaliitteet 2,3).

!

!

39!

39!

Havaintoni mukaan Twitterissä käytävän poliitikkojen twiittien alla käytävä keskustelu

synnyttää pääkeskustelusta irrallisia väittelyitä. Näin käy myös Niinistön ja Vartiaisen

keskustelussa, kun @TVahakangas ja @JukkaAnias aloittavat keskenään pitkän viestien

vaihdon (kuvaliite 4). Kuten nopeatahtiselle twitter-keskustelulle on tyypillistä, heidän

keskustelunsa ajautuu nopeasti Niinistön ja Vartiaisen debatin ulkopuolelle, jatkuen kiivaana

omaa rataansa.

Huomion arvoista on, ettei kumpikaan keskustelun alkuperäisistä osapuolista osallistu ei-

julkisuuden henkilöiden debattiin. Tapa keskustella ja vastata yhteiskunnallisten vaikuttajien

ja päättäjien twiitteihin, mutta jättää vastaamatta muiden twiittaajien viesteihin nousee

tarkastelussani esiin poliitikoille tyypillisenä. Tämä tapa on olennainen piirre

havainnoidessani Twitterin poliittista tilaa ja keskustelun polismaisuutta. Tämä keskustelu

tyyli nousi toistuvasti esiin myös muiden tarkastelun alla aiemmin olleiden poliitikkojen

osalta, poikkeuksena Li Andersson, joka vastasi muutamia kertoja niin sanotusti tavallisen

kansalaisen viesteihin esimerkiksi linkittämällä vastaukseen puolueensa kannanoton aiheesta

tai aihetta sivuavan uutisen.

7. JOHTOPÄÄTÖKSET

Tutkimuskysymykseni alkoi ajatuksesta, jonka mukaan Twitter on poliittinen tila ja sellaisena

täysin omanlaisensa polis. Se erottuu muista julkisista poliittisista tiloista sen

kaikkinaisuuden, jatkuvuuden sekä rajattomuuden muodoissa. Twitterissä keskustellaan

politiikasta ja väitellään poliittisista kiistakysymyksistä kaksikymmentäneljä tuntia

vuorokaudessa, ympärivuoden, kieli ja valtiorajoista tai yhteiskuntaluokista piittaamatta. Näin

ainakin teoriassa.

Aloin hahmottamaan vertausta jossa pohtisin onko Twitteristä erotettavissa nykyaikainen

agora, jossa vapaat kansalaiset väittelevät ja vaihtavat yhteiskunnallisia ajatuksia, ja

poliittinen tila, jossa paras argumentaatio voittaa, ohjaten samalla keskusteluun

osallistuneiden ihmisen valtavirran tulkintaa omaan suuntaansa? Tutkittuani Twitterin

olemusta palveluna ja siellä vallitsevia käytäntöjä sekä puolueiden ja poliitikkojen

käyttäytymistä Twitterissä päädyn lopputulokseen ettei Twitter lunasta lupaustaan tai vastaa

tutkimuskysymykseni teesiä.

!

!

40!

40!

7.1 Johtopäätös Twitteristä poliittisena tilana

Ei ole epäilystäkään, etteikö Twitter olisi poliittinen tila. Palvelun rantautuessa Suomeen

mikroblogi nimeä kantanut sosiaalisen median palvelu on muovautunut viimeisten vuosien

aikana selkeästi myös poliittisen keskustelun areenaksi. Korostan, että Twitter on myös

poliittinen tila, sillä palvelussa keskustellaan enemmän muista sosiaalisen elämän aiheista

kuten viihteestä, urheilusta sekä televisio-ohjelmista. Poliittisena tilana Twitter on kuitenkin

varsin aktiivinen ja tunnettu julkinen tila. Tästä todisteena se, että kaikki suomalaiset

eduskuntapuolueet sekä niiden kärkipoliitikot ovat läsnä palvelussa. Poliitikot,

mielipidevaikuttajat sekä politiikan seuraajat twiittavaat itse ja ryhtyvät päivittäin

keskusteluihin, jotka käsittelevät usein ajankohtaisia poliittisia aiheita. Näitä keskusteluja,

yksittäisiä twiittejä ja julkisesti nähtävää dialogia seuraavat myös lehdistön toimittajat. Twiitit

nousevat myös uutisiksi mediassa ja muokkaavat siten päivän politiikan diskurssia. Twitterin

poliksella näyttäytyminen on tullut politiikassa olemisen ehdoksi, osaksi todellisuutta.

Twitterin merkitystä vahvistaa julkisen arvostuksen palkitsemismekanismi (Adrendt

2002,62). Twiittaavat poliitikot saavat kannatusta ja näkyvyyttä käyttäjiltä, sekä pääsevät

mediassa läpi twiiteillään.

Poliittisena tilana Twitter on ajaton ja rajaton. Poliittinen keskustelu ja debatti ei sitoudu

aikaan tai paikkaan Twitterissä, ja yksi sen luonteenomaisin piirre on keskustelun

kaikkinaisuus.

Twitter voisi olla ideaali poliittinen tila, jossa jokainen kansalainen saa äänensä kuuluviin ja

pääsee osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun tasa-arvoisesti. Näin kuitenkaan ei

reaalimaailmassa ole. Poliittiseen tai yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuva joukko

Twitterissä on hyvin marginaalinen joukko suomalaisia. Käyttäjistä ne, jotka osallistuvat

oikealla henkilöllisyydellään yhteiskunnalliseen keskusteluun ovat muutenkin aktiivisia ja

hyväosaisia yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tässä mielessä Twitter muistuttaa perinteisiä

poliittisia tiloja, kuten päättävät elimet ja valtamedia. Myös Twitterissä maan hiljaiset ja

vähäosaiset jäävät usein vaille edustajaa ja huomiota hallintomallimme vapaudesta

huolimatta.

Twitterin poliksen julkinen toiminta jakautuu kuten reaalimaailmakin moniin aiheisiin,

ryhmiin ja tasoihin. Twitterissä keskustellaan paljon viihdeohjelmista, urheilutapahtumista ja

!

!

41!

41!

politiikasta. Tein tutkimusajankohtana vertailuja siitä, kuinka moni palvelun käyttäjä twiittasi

viihdeohjelmista kuten Tanssii Tähtien kanssa tai Uuden musiikin kilpailusta. Twiittaajien

määrä oli monikertainen verrattuna politiikasta käytävään keskusteluun. Karkeasti voi sanoa,

että politiikasta twiittaava luokka on pieni, koulutettu ja hyväosainen, kun taas keskiverto

palvelun käyttäjä twiittaa lähinnä viihteellisistä asioista. Kysymys siitä, voiko eri

koulutustason omaavilta ihmisiltä edellyttää aktiivista poliittista keskustelua Twitterissä on

mielestäni epärelevantti. Politiikasta keskustelu noudattaa puhevallan ja taidon sääntöjä myös

Twitterissä ja alusta on mahdollistanut keskustelutaidon kehittymisen paikan (Arendt s. 55),

ja vasta vuosien päästä näemme muodostuuko siitä tasa-arvoinen julkinen tila ja toimiva

agora.

He, jotka ovat tunnettuja perinteisen julkisen elämän puolella, saavat näkyvyyttä myös

Twitterin tilassa. Näkyvyys Twitterissä konkretisoituu tilin seuraajina sekä twiittien saamalla

näkyvyydellä, joka sisältää re-twiittaukset, vastaukset sekä tykkäykset. Tutkimukseen

valikoituneissa politiikoissa tämä näkyi varsin hyvin. Twitteriä vain vähän käyttävä

pääministeri Juha Sipilä saa näkyvyyttä ja hänen twiittinsä leviävät nopeasti ja laajalle hänen

poliittisen hallinta virkansa takia.

Rivikansalainen voi saada näkyvyyttä Twitterissä olemalla aktiviinen twiittaja, jolla on

mielenkiintoista sanottavaa ja joka on aktiivisessa vuorovaikutuksessa muiden twiittajien

kanssa. Tämä inhimillisen vuorovaikutuksen ja tunnettavuuden suhde on aivan samanlainen

digitaalisessa tilassa kuin muussakin yhteiskunnassa. Rivitwiittajan mahdollisuudet määrittää

poliittista keskustelua tai nostaa jokin aihe esille Twitterissä ovat hyvin rajalliset.

Tutkimukseni rajoittui vain poliittisten toimijoiden toimintaan ja läsnäoloon Twitterissä.

Rajasi tietoisesti pois muiden yhteiskunnallisesti merkittävien luokkien Twitterkäytöksen

arvioinnin. Samoin jätin tutkimatta tavallisen kansalaisen toimijuuden rajat ja mahdollisuudet

Twitterin muodostamassa tilassa.

!

!

42!

42!

7.2 Johtopäätös puolueiden läsnäolosta Twitterissä

Suomalaisten puolueiden Twitter-käyttäytymistä kuvaa parhaiten lause, paikalla vaan ei läsnä.

Jokainen puolue on perustanut oman tilin Twitteriin ja käyttää sitä vähintään viikottain,

useimmat puolueista jopa päivittäin. Ulkoisilta elementeiltään puolueiden Twitter-tilit,

seuraajien määrä ja twiittaus-ahkeruus antavat vääränlaisen aktiivisuuden kuvan. Puolueet

käyttävät Twitteriä yksipuoliseen tiedottamiseen, asioiden esille tyrkkäämiseen sekä omien

kärkipoliitikkojen esilletuontiin.

Sen sijaan puolueinstituutiot eivät antaudu Twitterissä keskusteluun omilta tileiltään. He

kutsuvat Twitterissä kansalaisia keskusteluun, mutta eivät pääsääntöisesti vastaa

kommentoijille tai osoita juuri mitään sosiaalisuutta äänestäjiään kohtaan. Havaintojeni

mukaan puoleen twiitteistä tykkäsivät sekä retwiittavista useimmiten sen omat avustajat ja

paikallisyhdistysten aktiivit.

Mikäli oletetaan Twitterin olevan uudenlainen poliittinen agora, voidaan todeta, että puolueet

toisintavat fyysisten torien toimintatapaansa digitaalisessa ympäristössä. Omaa, jopa ontoksi

kuvattavaa, sanomaa toistetaan huomion herättämiseksi, mutta vasta-argumentoijien kanssa ei

antauduta debattiin tai mielipiteenvaihtoon. Puolueiden läsnäolo Twitterissä on siis

yksisuuntaista viestintää jonka toivotaan näkyvän Twitterissä omien kannattajien

retwiittauksien myötä, ei poliittista keskustelua kuten agoralla voisi olettaa.

Tämä vaivaannuttava lamaantuneisuus ja keskustelun pelko on sääli yhteiskunnallisen

keskustelun kannalta. Poliittiset puolueet ovat voimakkaasti puhuneet sähköisistä palveluista,

digitalisoituvasta yhteiskunnasta sekä uusista, kokeilevista tavoista tavoittaa äänestäjät siellä

missä he liikkuvat - internetissä. Ainakaan tällä hetkellä emme voi todeta, että puolue

organisaatioiden linjapaperit ja Twitterissä läsnäolon todellisuus kohtaisivat. Puolueet, osana

byrokraattista hallintojärjestelmää, ovat läsnä poliksessa, mutta eivät yllä agoralla toimimisen

vapauden ja rohkeuden piiriin.

Mikäli internetin-käyttäjät ja yhteiskunnalliseen keskusteluun Twitterissä osallistuvat

kykenevät tulevina vuosina siirtämään kasvokkain puhumisen etiketin ja kunniallisuuden

Twitter-keskusteluun toivon, että myös puolueet heittäytyvät tämän

vuorovaikutusmahdollisuuden äärelle. Syy siihen, miksi puolueet eivät käy keskustelua

!

!

43!

43!

Twitterissä, voi olla palvelun suhteellinen nuoruus tai se etteivät he ole vielä keksineet tapaa

ja vastuunjakoa siitä kenelle työntekijälle Twitter työtehtävänä kuuluisi.

7.3 Johtopäätös poliitikkojen läsnäolosta Twitterissä

Tarkastelin poliitikkojen läsnäoloa Twitterissä helmikuussa 2016 aikana keräten ylös heidän

aktiivisuutensa tunnusmerkkejä avoimista lähteistä eli poliitikkojen omien Twitter-tilien

seinältä. Tämän keräystyön jälkeen tutkin kuinka aktiivisesti ja ennen kaikkea miten poliitikot

toimivat Twitterissä.

Tutkimukseni jälkeen tulkitsen, että kansanedustajat ymmärtävät ja mieltävät että Twitter on

poliittinen tila, jossa on mahdollisuus saada esille omia näkemyksiään, saada huomioita sekä

osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun useiden erilaisten käyttäjien kanssa. Useimmat

tutkimusotantaan valituista poliitikoista käyttivät Twitteriä useita kertoja viikossa ja kävivät

hyvin aktiivisesti useita eri keskusteluja käyttäjien kanssa.

Samalla he myös käyttivät Twitteriä myös selkeästi henkilökohtaisena sosiaalisen median

kanavana, tykkäämällä kauniiksi tai tärkeiksi kokemiaan twiittejä sekä retwiittamalla ei-

poliittisia asioita. Tämä osoittaa, että Twitteriä käyttävät poliiikot ovat ihmisiä, jotka haluavat

kertoa ja jakaa osia elämästään kuten kaikki muutkin. Twitter on samanaikaisesti sekä

henkilökohtainen, sosiaalinen että poliittinen tila useimmille poliitikoille jotka käyttävät

palvelua. Poikkeuksena tästä joukosta tekee vähäisesti twiittaava Sari Essayha, jonka twiitit

koskettivat vain puoluepolitiikkaa. Tämä on ymmärrettävää, mutta voidaan tulkita toisaalta

myös taitavaksi intiimin yksityisyyden suojelemiseksi.

Aktiivisesta ja jatkuvasta läsnäolosta huolimatta poliitikot tuntuvat osallistuvan useammin

keskusteluihin, mikäli siinä on mukana myös muita politiikan toimijoita tai vaikutusvaltaisia

henkilöitä. Vihreiden Ville Niinistö, kokoomuksen Juhana Vartiainen ja vasemmiston Li

Andersson keskustelivat rivikansalaisten kanssa aktiivisesti, mutta myös he osallistuivat

useimmiten keskusteluihin, joissa oli valmiina myös muita poliitikkoja. Tämä havainto

tutkimusotannasta voi olla sattumaa, mutta voidaan tulkita myös oireellisena esimerkkinä

yhteiskunnallisesta keskustelusta. Poliitikot tuntuvat sivuuttavan kansalaisten yhteydenotot

siellä, missä olisi mahdollisuus astua keskusteluun ilman hierarkiaa ja ilman aikarajoituksia.

!

!

44!

44!

Toistuuko Twitterin agoralla sama autioituminen kuin puolueiden toriteltoilla vai pyrkivätkö

bio-politikoksen vapaat toimijat jatkossa osallistamaan useampia keskusteluun?

8. LOPPUSANAT

Lähdin tutkimusmatkalleni selvittämään millainen poliittinen tila Twitter on ja voiko siitä

muodostua uusi politiikan agora. Työn kirjoittaminen kesti poikkeuksellisen kauan, ja siinä

välissä maailma ehti muuttua radikaalilla tavalla.

Aloin pohtia Twitterin olemusta tammikuussa 2014 istuessani pro gradu-kurssilla samalla kun

seurasin Twitteristä Kiovan Maidanin mielenosoitusten kääntymistä sekavaksi

vallankumoukseksi ja informaatiosodaksi Venäjän vallatessa Krimin ja aloittaessaan sodan

Itä-Ukrainaissa. Lopputyöni eläessä kolmatta kehitysversiotaan seurasin sielua kahlitsevissa

tunnelmissa kuinka Yhdysvaltojen presidentiksi nousi miljonääri Donald Trump, joka oli

valjastanut Twitterin tärkeimmäksi kampanjointtivälineekseen. Yksipuolinen huutaminen,

epärehellisten syytösten tai keksittyjen faktojen esittäminen, ihmisten leimaaminen ja muu

moukkamainen käytös tulvi Twitter-syötteeseeni ja siivitti Trumpin presidentiksi.

Näiden tapahtumien välissä olin seurannut kuinka rajoittamaton vihapuhe oli ryöpsähtänyt

esille sosiaalisessa mediassa ja kiristänyt yhteiskunnallista ilmapiiriä. Selasin Twitteriä

päivittäin ja olin jo tottunut anonyymeihin trolleihin, jotka pyrkivät vaikuttamaan

keskusteluihin linkittämällä valemedioiden muukalaisvihamielistä sisältöä Twitteriin.

Olin tyytyväinen, että olin valinnut tarkastella tiukasti vain suomalaisia poliitikkoja ja

puoleita Twitterissä ja etten laajentanut tutkimuskohdetta yhtään sen enempää. Samalla

minussa kuitenkin heräsi kaksi huomiota. Ensimmäisenä on huomio Twitter-palvelusta

itsestään. Se ei ole vielä kyennyt lunastamaan niitä lukemattomia odotuksia (ideaali, vapaa,

tasa-arvoinen tiedonvälityksen paikka), joita se on kantanut. Sen sijaan, aivan kuten sitä

paljon suuremman yhteisömedia Facebookin, palvelun ovat kaapanneet käyttöönsä

ilkeämielisyys, rasismi, muukalaisvihamielisyys, aggressiivisuus sekä huutaminen

keskustelun sijaan. Tämä on traagista, mutta toisaalta tuttua. Sen minkä ihminen on luonut,

voi ihminen myös pilata. Toinen havaintoni liittyy tutkimuskohteeseeni eli suomalaiseen

politiikkaan ja Twitterin yleistymiseen ei ainoastaan poliittisena tilana, vaan myös politiikan

elimellisenä välineenä. Miten tämä tulee näkymään suomalaisessa politiikassa? Yleistyykö

!

!

45!

45!

myös suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa vihalla ja valheella ratsastaminen?

Tuleeko siitä uusi poliittisen menesteyksen resepti?

Aikaa myöten, kunhan viimeisten vuosien aikana silmiemme edessä kasvanut Twitter-ilmiö

saa osakseen enemmän akateemista tutkimusta eri tieteenaloilta , tulee myös aiheeseen liittyvä

käsitteistö parantumaan ja tarkentumaan. Jo nyt on selvää, että Twitter globaalina palveluna

tai jokin sen kilpailija, tulee olemaan poliittisena käyttövoimana ja poliittisena tilana

merkittävä, myös tulevaisuudessa.

!

!

46!

46!

Tapaustutkimuksen kuvat Kuvaliite 1

!

!

!

47!

47!

!

Kuvaliite!2!

!

!

!

!

!

48!

48!

!

Kuvaliite!4!

!!

!

!

!

49!

49!

!

Kuvaliite!5!

!

!

!!!!!!!!!!!!

!

!

50!

50!

!!Kuvaliite!5!!

!!

!

!

51!

51!

9.!!LÄHDELUETTELO!!

Ridell,!Seija;!Kymäläinen,!Päivi;!Nyyssönen,!Timo,!2009;!

!

Julkisen!tilan!poetiikkaa!ja!politiikkaa.!Tieteidenvälisiä!otteita!vallasta!kaupunkiH,!media!

ja!virtuaalitiloissa!!

Tampere!University!Press!

!

Eräsaari,Leena,2002:!Julkinen!tila!ja!valtion!yhtiöittäminen!

Gaudeamus!

!

Arendt,!Hannah,!2002;!Vita!Activia!ihmisenä!olemisen!ehdot!

Vastapaino!

!

Nalbantoglu,!Minna:!Klikkien!ja!ihanteiden!välissä.!Helsingin!Sanomien!

esimiestoimittajien!ammattiHideologia!ja!analytiikan!käyttö!arjen!työssä!!

https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/98888/GRADUH

1461934156.pdf?sequence=1!!(haettu!11.3.2017)!

!

Jantunen!Saara,!2005;!Infosota!

Kustannusyhtiö!Otava!

!

!

Elo,!Kimmo;!Hatakka,!Niko:!Eduskuntavaalit!sähköistivät!Twitterin!

http://www.uutistamo.fi/eduskuntavaalitHsahkoistivatHtwitterin/!!(haettu!5.3.2017)!

!

Larsson!,Anders!Olof!;!!Moe!Halvard:!!Twitter!users!in!the!2010!Swedish!election!

campaign!!

http://journals.sagepub.com/doi/pdf/10.1177/1461444811422894!(haettu!5.3.2017)!!

!

Tuokko,Mari;!Kekkonen,Arto:!Digivaalit!2015!

https://www.hiit.fi/digivaalit020155(haettu55.3.2017)5555Vainikka,5Eliisa;5Huhtamäki,5Jukka:5Tviittien5politiikkaa05poliittisen5viestinnän5sisäpiirit5Twitterissä5http://mediaviestinta.fi/blogi/tviittien0politiikkaa/5(haettu55.3.2017)5555Twitter:55Terms5of5Service55https://twitter.com/tos5(haettu514.4.2017)55Twitter;!Using!hastags!on!Twitter!

https://support.twitter.com/articles/49309!!(haettu!14.4.2017)!

!!

Twitter:!Hearts!on!Twitter!

https://blog.twitter.com/2015/heartsHonHtwitter!(haettu!1.2.2016)!

Harto!Pönkkä:!Uuden!eduskunnan!sosiaalinen!verkosto!Twitterissä!#vaalit2015!

https://harto.wordpress.com/2015/05/05/uudenHeduskunnanHsosiaalinenHverkostoH

twitterissaHvaalit2015/!(haettu!10.3.2017)!

!

!

52!

52!

!

JanHHinrik!Schmidt:!Twitter!and!The!Rise!Personal!Publics!

Teoksessa!Weller,!Katrin,!Bruns,!Axel,!and!Burgess,!Jean,!eds.!Digital!Formations,!Volume!89!:!

Twitter!and!Society.!New!York,!NY,!USA:!Peter!Lang!AG!

http://snurb.info/files/2014/Twitter%20and%20Society%20H

%20Introduction%20(2014).pdf!!(haettu!10.3.2017)!

!

Twitter!Ltd,!Q3!Results!2015!

http://files.shareholder.com/downloads/AMDAH

2F526X/4062832437x0x913986/54A7EF6CHF9C3H44C7HBF3CH

D4A921452DFA/Q3_16_Earnings_Slides.pdf!(haettu!10.3.2017)!

!

Sanastokeskus:!Sosiaalisen!mediansanasto!(2010)!

http://www.tsk.fi/tiedostot/pdf/Sosiaalisen_median_sanasto!(haettu!10.3.2017)!

!

Haro!Pönkkä:!Sosiaalisen!median!katsaus!9/2013!

https://www.slideshare.net/hponka/sosiaalisenHmedianHkatsausH092013!(haettu!

11.3.2017)!

!

Toni!Nummela:!SuomiTwitter!(sivusto!tunnistaa!päivittäin!twiittavat!tilit!

reaaliaikaisesti)!

http://www.toninummela.com/suomi0twitter/5(haettu52.3.2016)55Pinnalla.pyppe.fi5sivusto:5tietoa5palvelusta5http://pinnalla.pyppe.fi/tietoa0palvelusta5(haettu511.3.2017)55!

Tilastokeskus!(2014):!Väestön!tietoH!ja!viestintätekniikan!käyttö!2014!

http://tilastokeskus.fi/til/sutivi/2014/sutivi_2014_2014H11H06_fi.pdf!(haettu!

11.3.2017)!

Liitetaulukko!14:!http://tilastokeskus.fi/til/sutivi/2014/sutivi_2014_2014H11H

06_tau_014_fi.html!!

!

Taloustutkimus:!Some!kysely!!(tehty!Yleisradion!toimeksiantona)!

http://www.yle.fi/tvuutiset/uutiset/upics/liitetiedostot/yle_somekysely.pdf!(haettu!

11.3.2017)!

!

Harto!Pönkkä:!Sosiaalisen!median!katsaus!5/2010!

https://www.slideshare.net/hponka/sosiaalisenHmedianHkatsausH052010!(haettu!

11.3.2017)!

!

Tyysniemi!Matti,!25.7.2013:!Twitter!tuli!eduskuntaanH!perussuomalaiset!poikkeus!

Helsingin!Sanomat!

http://www.hs.fi/kotimaa/artH2000002663467.html!(haettu!11.3.2017)!

!

!!

!

!