2 • print power • suomi • 2012

2012

painotuote

TOIMII!

PAINOVOIMAA

PAINettu MedIA ON jOtAIN käsINkOsketeltAVAA, jOtAIN MIhIN VOI keskIttyä, jOtAIN MIstä VOI NAuttIA.

PAINOTUOTTEELLA ON VOIMAA

Se alkuperäinen langatonliittymä.

Paperi saa mielikuvituksen lentämään ja tarjoaaloputtomasti luovia ratkaisuja viestintään.Painotuote on täynnä tietoa, se on kevyt kantaa,eikä sen lukemiseen käytetystä ajasta tarvitse kantaaympäristöhuolta. Vanha konsti on usein parempikuin pussillinen uusia.

Tiesitkö, että yhden sanoma- tai aikakauslehdenkoko elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästötvastaavat noin yhden kilometrin ajomatkaauudella henkilöautolla?

Uusiutuva, kierrätettävä – ja kestää vertailun.

www.twosides.fi

Kestävinviesti

painetaanpaperille

www.twosides.fi

021309

www.pr intpower . fi_PAINOVOIMAA_3

sanomalehti • aikakauslehti • osoitteellinen suora • osoitteeton suora • asiakaslehti • tuotekuvasto

Kollegallani oli äskettäin tilaisuus opastaa erästä mainostoimistoa painotyön toteuttamishank-keessa. Pöydän ympärillä olivat mainostoimiston johtaja, asiakkuusjohtaja sekä luova tiimi. Kollegallani oli mukana postitusasiantuntija ja erikoisefektejä painavan painotalon edustaja. Kun kahvit oli tarjoiltu ja alkujutustelut hoidettu, asiakkuusjohtaja ehdotti, että he aloittaisivat

hankkeen esittelyllä ja painotekniset yksityiskohdat jätettäisiin kokouksen loppuun, jotta luova tiimi pääsisi poistumaan ajoissa.

En epäile ollenkaan, etteikö luovan työn tekijöillä olisi ollut töitä yllin kyllin, mutta silti asioiden käsittelyjärjestys oli mielestäni väärä. Kyseinen kokous oli tyypillinen esimerkki siitä, että painatusta mietitään yleensä vasta kaiken muun jälkeen. Jos haluamme painotuotteen suunnittelijoiden käyttävän hyväksi kaikkia niitä teknisiä mahdollisuuksia, joita painotalot pystyvät tarjoamaan, on meidän päästävä kertomaan ja näyttämään ainutlaatuinen kykymme tuottaa lisäarvoa asiakkaan painotöihin. Voimme rikastaa jokaista painotyötä niin paljon, että on tuhlausta sulkea luova tiimi pois tästä ratkaisevasta, painamisen teknisiä yksityiskohtia pohtivasta vaiheesta.

Koska yhä useammat luovan työn tekijät ovat digiajan kasvatteja, ei painoalan tarjoamia mahdolli-suuksia enää kovin hyvin tunneta. Ja monet uusimmista innovaatioista ovat vieraita pitkään paino-tuotteen parissa töitä tehneillekin. Siksi painotalojen on esiteltävä palvelujaan luovan työn tekijöille jo suunnittelun alkuvaiheessa. Teknisistä ratkaisuista on tehtävä osa luovaa ideaa sen sijaan, että painotalo otetaan mukaan prosessiin vasta, kun idea on jo keksitty ja päätetty.

Painotalot, paperinvalmistajat, digitaalisten laitteiden valmistajat sekä muut kumppanit voisivat yhdessä tarjota luovan työn tekijöille valtavasti ideoita uudenlaisten kampanjoiden tueksi ja suun-nittelijat puolestaan keksiä uusia tapoja käyttää painotekniikoita ja erilaisia papereita, tapoja, joilla kohderyhmän huomio tavoitetaan ja interaktiivinen yhteys lukijaan avataan.

Siis painajat ja suunnittelijat tekemään töitä yhdessä? Hullu ajatus, mutta voisi toimia.

Lasse Krogell JoHTaJa, GraafinEn TEolliSuuS rymaaVaSTaaVa, SuomEn PrinT PowEr -HanKE

Luovuus + tekniikka = lisäarvo


Minulla on voimaa. Kun tv- ja verkkomainontaan lisätään printti, brändin tun-

nettuus kasvaa ja kuluttajien ostopäätökset lisääntyvät jopa 50 prosentilla.


Lataa UpCode-koodinlukija

puhelimeesi osoitteesta

www.upcode.fi,

kuvaa koodi ja lue lisää

painetusta viestinnästä.

www.printpower.fi

MUKANA

VOITTAVAT

OLEN

KUN MINÄ

KAIKKI



hitaat nautis-kelijat

22 %

suvaitse-vaiset

surf-faajat

16 %

” Haen inspi-raatiot paine-

tusta mediasta, mutta tarkemmat

tiedot haen netistä.

” Käytän aika paljon vapaa-aikana myös iPadia esim. Face-

bookin käytössä

” Kotini pai-notuotteet ovat lähinnä kirjoja, lehtiä luen vain

toimiston kahvi-huoneessa. Kotona

sähköinen media riittää kattamaan

tarpeet. Mainokset pistävät paremmin silmään painetus-

sa muodossa.

” Kirjoja on vielä kirja-hyllyssä, mutta muuten

media on siirtynyt verkkoon.

” Koska työssäni käytän paljon tietoko-netta, arvostan vapaa-aikana ja erityisesti lomilla sitä, että en ole missään tekemisissä tietokoneiden kanssa. Tykkään aikakausleh-distä ja uutiset luen painetusta mediasta – jutut ovat pidempiä ja syvällisempiä.

” Käytän oikeastaan vain tarpeellisia sähköisiä pal-veluja töissä. Vapaa-ajalla luen usein kirjoja ja muuta painettua mediaa.

” Jostain syystä vapaa-aikani mediat ovat yleensä painettuja. Erityisesti sano-ma- ja aikakauslehdet sopivat lapsiperheen arkeen, kun luke-minen on helppo keskeyttää ja pääsee nopeasti taas samaan kohtaan lehdessä.

” Lukeminen on rentou-tumista, mutta luen myös verkkouutisia enkä pelkäs-tään painettua mediaa.

nuorekkaat digi-

diggarit15 %

kiireiset sekakäyttäjät

47 %

” Käytän sekä digitaalista että

painettua mediaa. Postiluukusta tullut suoramainos johtaa

usein lisätietojen hakuun netistä.

KAAVIO_215x280.indd 1 20.9.2012 9.37

10 sisältö

32–33Painettu suora toimiiPainettua suoraa vahvempaa mielikuvan rakentajaa on vaikea löytää. Suorakam-panja näkyy välittömästi kassavirrassa.

34–36Vihreämpää postiaSuomessa kaikki postin jakamat kirjeet, lehdet ja suoramainokset ovat olleet hii-lineutraaleja helmikuusta 2011 lähtien.

38Viimeinen sanaPainotuotteen on pelattava vahvuuksil-laan. Se on pysyvä, käsinkosketeltava ja tunteisiin vetoava media.

18–19Halu olla erilainenKaverin suosittelu on ykkönen verkkoon innostamisessa, aikakauslehdet kakko-nen. opi suomalaisesta tutkimuksesta!

20–27Lehtimainonta menee perilleSekä saksalainen että brittiläinen aika-kauslehtimainontatutkimus kertoo, miten, milloin ja missä mainonta tehoaa.

28–31Loistava suoritusmaailman suurimmat urheilutapahtu-mat luottavat tiukasti painettuun me-diaan. Kannattaisiko ottaa oppia?

06–09Pientä mielenkiintoistamitä uuttaa kuuluu printtimedialle? Vieläkö joku printtiä lukee? lisäksi Sture uddin painavaa puhetta 2D-koodeista.

10–11Mihin ryhmään sinä kuulut?VTT:n tutkimus luokittelee ihmiset nau-tiskelijoihin, sekakäyttäjiin, surffaajiin ja digidiggareihin. mikä sinä olet?

12–16Moni haluaa hidastaaSitä mukaa kuin digitaalinen maailma kiihdyttää vauhtiaan, ovat yhä useam-mat palaamassa painotuotteen pariin.

Mistä lisää tietoa?

Print Power on painoviestinnän arvoketjun

käynnistämä hanke, jonka tavoitteena on

kertoa tutkittua tietoa painotuotteen kaupal-

lisesta tehokkuudesta ja ympäristöarvoista.

www.printpower.fi • www.twosides.fi

PääTOIMITTaja Lasse Krogell • [email protected] • +358 400 453 736

TOIMITus ja TaITTO Annukka Ahopalo • [email protected] • +358 40 503 1161

PaInO Kannen hybridipainatus: Markprint Oy • Sisuksen painatus ja sidonta: Forssa Print Oy

PaPerI Kansi: lumiSilk 200 g/m2 • Sisus: Galerie Art Silk 130 g/m2 • Kannen kangaslaminointi: Merkopaino Oy

PrInT POWer suOMI Lönnrotinkatu 11 A, 00120 Helsinki • www.printpower.fi • www.twosides.fi

12

18

• 2012

6_PAINOVOIMAA_www.pr intpower . fi

Suoramarkkinointipostin avaamisaste

(mail media Centre, 2011)

91%

ilmoitus-liitteitä tutkittiinyhdysvaltain suoramarkkinointiliitto Dma:n ja markkinointiyritys all response median äskettäinen tutkimus osoitti, että 56 % kai-kista vastauksista ilmoitusliitekampanjoihin ja osoitteettomaan suoramainontaan anne-taan verkossa. Vuonna 2009 luku oli 52 %. Tapahtunut kasvu osoittaa, miten merkit-tävä printtimainonnan ja verkkoviestinnän välinen yhteys on ja miten tehokkaasti printti kannustaa käyttämään verkkoa.

Erityisen vaikuttava on ollut vakuutusyh-tiö Chartis Directin kampanja, johon kuului 650 000 ilmoitusliitettä ja 300 000 osoittee-tonta suoramainosta. 83 % niihin tulleista vastauksista annettiin verkossa.

– ilmoitusliitteet ja osoitteeton suora-mainonta ovat vastaamaan kannustavia ja tehokkaita markkinointivälineitä, sanoo all response median toimitusjohtaja CJ.

– Vaikka olemme aina tunteneet asiak-kaan ostoprosessin, on meidän nykyisenä digitaaliaikana tunnettava ja mitattava se entistä tarkemmin. on selvää, että verkon merkittävyyteen kiinnitetään alallamme paljon huomiota.

pikaisesti

• Suomen markkinoilla käytettiin media-mainontaan vuonna 2011 lähes 1,4 miljardia euroa. Vuoden 2012 tammi-kuun ja elokuun välisenä aikana me-diamainonta väheni 3,4 %. Elokuussa 2012 aikakauslehtimainonta ja ulko-mainonta kapusivat ilahduttavasti plus-san puolelle. Verkkomainonnan kasvu on seurausta lähinnä kuluvan vuoden seurannan laajentumisesta. Vertailukel-poisella mediavalikoimalla mitattuna verkkomainonta jäi elokuussa hienoi-sesti miinukselle.

• Suomalainen tutkimus paljastaa, että painetun sanomalehden lukemiseen käytetyn tunnin hiilijalanjälki on pie-nempi kuin vastaavan verkkolehden. Joissakin tapauksissa painetun lehden ilmastovaikutus on vain puolet verkko-versiosta.

• Kööpenhaminan tulevaisuudentutki-musinstituutin vuosittain julkaiseman raportin The Role of Mail 2020 pää-aiheena on ollut suoramainonnan kehitys. raportissa kerrotaan, että suoramarkkinointi säilyttää asemansa tärkeänä osana monikanavaisia kam-panjoita ja että suorakirjeistä tulee hyb-ridituotteita, jotka ohjaavat kuluttajia entistä tehokkaammin verkkosivuille ja myymälöihin.

• Suomessa otettiin vuonna 2011 talteen 88,5 % tuottajavastuun alaisista pape-reista, toisin sanoen kaikista postiluu-kun kautta jaetuista paperituotteista ja toimistojen tulosteista. luku on korkein koskaan maassamme saavutettu.

• Tuoreen Kansallisen mediatutkimuksen mukaan 95 % 12 vuotta täyttäneistä suomalaisista lukee yhä painettuja lehtiä. Toki entistä useampi lukee myös lehtien digitaalisia versioita. Digitaalisia lukulaitteita suosivat erityisesti miehet ja alle 44-vuotiaat sekä korkeasti kou-lutetut. aikakauslehtien yhteenlaskettu lukijamäärä väheni puolen vuoden takaiseen määrään verrattuna 2,1 % ja sanomalehtien sekä niiden liitteiden 2,3 %.

printtimaailman viimeisimmät uutisettutki

se kasvaa sittenkin!

• Vaikka mainosbarometrit ovat jo pit-kään povanneet printtimainonnan romahtamista, on todellisuus toisen-lainen. Vuosittain julkaistava toteu-tunut mediakakku kertoo, että myös printtimainonnan kehitys on ollut positiivista – ainoastaan painettujen hakemistojen viisari sojottaa selkeästi punaisella. Sähköisellä puolella miinuk-sella ovat vuonna 2011 olleet sähköiset hakemistot ja elokuvamainonta. Koko-naisuudessaan mediamainonta kasvoi vuonna 2011 Suomessa 3,7 % edellis-vuoteen verrattuna. lieneekö vain tren-dikästä uumoilla ennustuksissa printin kuolemaa? mutta kuten jo tiesimmekin, eivät mainostajat tyhmiä ole – rahat si-joitetaan tietenkin sinne, mistä ne saa-daan moninkertaisina takaisin.

paino-tuotteiden

hiili-jalanjälkiä lasketaan

Graafinen Teollisuus ry:n jäsenet ovat saaneet käyttöönsä Climate Calc -hiilijalanjälkilaskurin, jonka avulla voidaan laskea koko painota-lon sekä yksittäisten painotuottei-den hiilijalanjälkiä. laskurin käyttö edellyttää sertifiointia, ja sertifikaatti on voimassa vuoden kerrallaan. Toistaiseksi sertifikaatin ovat suo-rittaneet Hämeen Kirjapaino oy ja Hansaprint oy.

Jos haluat tietää, kuinka kestävä valinta painotuote loppujen lopuksi onkaan, tutustu www.twosides.fi

Tiesitkö, että vuoden 1950 jälkeen on metsien määrä Euroopassa kasvanut 30 %? Itse asiassa metsät lisääntyvät 1,5 miljoonan jalkapallokentän verran joka vuosi.*

Jos rakastat lukea painettua aikakauslehteä, meillä on sinulle hyviä uutisia: lehtesi painetaan uusiutuvalle ja kierrätettävälle luonnontuotteelle.

* World Forest Resources, 1953, ja UN FAO Global Forest Resources Assessment, 2010

100 % lisää tietoa

30 % lisää metsääKaikkime

painettua

Two Sides on painoviestintäalan käynnistämä hanke, joka jakaa oikeaa tietoa painotuotteesta sekä sen tehokkuudesta ja kestävyydestä.

021309

TwoSides_kuluttajakampanja_A4_PAINOVOIMAA.indd 1 20.9.2012 10.01


Tiesitkö, että yli 88 % Suomessa käytetystä paino- ja kirjoituspaperista otetaan talteen ja kierrätetään? Paperi on itse asiassa yksi maailman kierrätetyimmistä materiaaleista.*

Jos rakastat lukea painettua sanomalehteä, meillä on sinulle hyviä uutisia: lehtesi painetaan uusiutuvalle ja kierrätettävälle luonnontuotteelle.

* Paperinkeräys Oy, 2012

100 % tietoa 88 % kierrätettyä

Kaikkime

painettua


021309




vaikuttajaMielipide-

sture udd, upCoden toimitusjohtaja, kertoo, kuinka 2d-koodeilla voi tehdä rahaa.

2D-koodeista on kohistu viime aikoina aika lailla. ihmiset ovat bonganneet pieniä mustia ruutuja mainoksissa ja jopa liikenteessä seassa kulkevissa busseissa ja jääneet ihmettelemään, mitä ne ovat

ja miksi. markkinointi- ja mediaihmiset, jotka sijoittelevat näitä koodeja lehtien sivuille ja tuotepakkauksiin, pitävät niitä välineinä, joiden avulla asiakkaat saadaan ohjattua printtimedian kautta verkkoon, brändien kotisivuille, netti-kauppaan tai vaikkapa sosiaaliseen mediaan.

Vaikka koodit epäilemättä helpottavat paljon siirtymistä printistä verkkoon ja lyhentävät asiakkaan matkaa ostok-sille, eivät ne automaattisesti kasvata myyntiä eivätkä tuo yritykselle lisää liikevaihtoa. ”2D-koodit ovat hieno idea!” sanovat markkinoijat ja julkaisijat. ”mutta missä on tuotto?”

Juuri nyt 2D-koodeilla taotaan paljon rahaa – mutta ei markkinoinnissa tai julkaisualalla. logistiikka, omaisuuden-hoito, väärennösten torjunta, rahaliikenne, henkilökortit, verkko-opetus, matkailu – kaikilla näillä aloilla hyödynne-tään 2D-koodien tarkkuutta ja turvallisuutta. 2D-koodit so-pivatkin erinomaisesti tiedon välitykseen tai rahan siirtoon, ja näistä osataan periä asianmukainen maksu.

nyt kysymys kuuluu: miten tämän liiketoimintamallin voi siirtää julkaisutoiminnan ja vähittäismyynnin maailmaan?

Vastaus löytyy julkaisuliiketoiminnan uudelleenorganisoin-nista. Julkaisijalle on aina koitunut kuluja sisällön tuottami-sesta – lehtien sisällön tuottamisesta, paperista, painami-sesta, jakelusta. näistä kuluista osa katetaan mainoksilla ja osa lehtien myynnillä. Kun mainosten hinnat laskevat ja juoksevat kulut nousevat, on löydettävä uusia tulonlähteitä. Sellainen voisi olla lehdessä esiteltävien tuotteiden myynti.

ajatelkaapa lehteä, jossa on ennakkoartikkeli jalkapallo-ottelusta. artikkeli tehdään samaan tapaan kuin ennenkin, mutta kun mukaan liitetään 2D-koodi, lehden julkaisija voi myydä lippuja otteluun ja saada siitä tuloja. Sama koskee tuote-esittelyjä ja -vertailuja. lukija voi lukea lehdestä hyvän esittelyn kotitaloustuotteesta ja 2D-koodin avulla ostaa sen saman tien – kaupasta lehden julkaisija saa tietenkin siivun.

olisiko tämä yksi keino pelastaa painoala? Ei, minun mie-lestäni se on ainoa keino pelastaa se. Eikä vain painoala vaan koko mediasektori voi hyötyä tästä mahdollisuudesta ostaa tuote heti, nopeasti ja sujuvasti, ostajan olinpaikasta riippumatta. Ei jonoja, ei odottelua, ei käteisen käyttöä.

2D-koodien mukanaan tuoma säpinä on vasta alussa.

onko tämä Yksi keino pelastaa painoala? ei, se on ainoa keino pelastaa se.sture udd, UpCoden toimitusjohtaja“”


Tiesitkö, että yli 88 % Suomessa käytetystä paino- ja kirjoituspaperista otetaan talteen ja kierrätetään? Paperi on itse asiassa yksi maailman kierrätetyimmistä materiaaleista.*

Jos rakastat lukea painettua sanomalehteä, meillä on sinulle hyviä uutisia: lehtesi painetaan uusiutuvalle ja kierrätettävälle luonnontuotteelle.

* Paperinkeräys Oy, 2012

100 % tietoa 88 % kierrätettyä

Kaikkime

painettua


021309


hitaat nautis-kelijat

22 %

suvaitse-vaiset

surf-faajat

16 %

” Haen inspi-raatiot paine-

tusta mediasta, mutta tarkemmat

tiedot haen netistä.

” Käytän aika paljon vapaa-aikana myös iPadia esim. Face-

bookin käytössä

” Kotini pai-notuotteet ovat lähinnä kirjoja, lehtiä luen vain

toimiston kahvi-huoneessa. Kotona

sähköinen media riittää kattamaan

tarpeet. Mainokset pistävät paremmin silmään painetus-

sa muodossa.

” Kirjoja on vielä kirja-hyllyssä, mutta muuten

media on siirtynyt verkkoon.

” Koska työssäni käytän paljon tietoko-netta, arvostan vapaa-aikana ja erityisesti lomilla sitä, että en ole missään tekemisissä tietokoneiden kanssa. Tykkään aikakausleh-distä ja uutiset luen painetusta mediasta – jutut ovat pidempiä ja syvällisempiä.

” Käytän oikeastaan vain tarpeellisia sähköisiä pal-veluja töissä. Vapaa-ajalla luen usein kirjoja ja muuta painettua mediaa.

” Jostain syystä vapaa-aikani mediat ovat yleensä painettuja. Erityisesti sano-ma- ja aikakauslehdet sopivat lapsiperheen arkeen, kun luke-minen on helppo keskeyttää ja pääsee nopeasti taas samaan kohtaan lehdessä.

” Lukeminen on rentou-tumista, mutta luen myös verkkouutisia enkä pelkäs-tään painettua mediaa.

nuorekkaat digi-

diggarit15 %

kiireiset sekakäyttäjät

47 %

” Käytän sekä digitaalista että

painettua mediaa. Postiluukusta tullut suoramainos johtaa

usein lisätietojen hakuun netistä.

KAAVIO_215x280.indd 1 20.9.2012 9.37



Print Power teetti VTT:llä kvantitatiivisen kyselytutkimuksen, joka selvitti paino-tuotteiden roolia kuluttajien arjessa sekä heidän suhtautumistaan mainon-

taan eri kanavissa. Kysely toteutettiin kolmes-satoista maassa, ja ensimmäisiä tuloksia on nyt saatu Suomesta, ruotsista, norjasta ja Britanniasta.

uudessa tilanteessaKyselyn taustalla ovat median muuttuvat muo-dot ja mediakanavien lisääntyminen – tilanne, jossa esimerkiksi demografiaan perustuvat oletukset kuluttajien tavoista käyttää ja suh-tautua mediaan eivät enää toimi. Erityisesti mainonnan tehokkuutta arvioitaessa on tär-keää tietää, minkälaisilla mediatuotteilla on merkitystä kuluttajien arjessa.

Kyselyssä pyydettiin kuluttajia kommentoi-maan erilaisia median käyttöön liittyviä tilan-teita ja kuvailemaan, kuinka hyvin tarinat sopi-vat heidän omaan median käyttöönsä. lisäksi heitä pyydettiin arvioimaan, missä kanavissa oleva mainonta saa heidän huomionsa ja koe-taan luotettavana ja hyödyllisenä sekä mistä he saavat tietoa ostopäätöstensä tueksi.

neljä ryhmääTarinoihin saatujen kommenttien perusteella kuluttajat voitiin jakaa neljään ryhmään: hi-taisiin nautiskelijoihin, kiireisiin sekakäyttäjiin, suvaitsevaisiin surffaajiin sekä nuorekkaisiin digidiggareihin.

Hitaiden nautiskelijoiden elämässä pai-notuotteilla ja sähköisellä medialla on omat roolinsa: sähköinen liittyy enemmän työhön ja painotuotteet rentoutumiseen.

Kiireiset sekakäyttäjät sen sijaan siirtyvät luontevasti painetun ja sähköisen median vä-lillä. Tässä ryhmässä korostui lapsiperheiden osuus, ja kommenteissa mainittiin usein kiireen vaikuttavan mediavalintoihin.

Suvaitsevaiset surffaajat viihtyvät hyvin sähköisen median parissa, mutta suhtautuvat hyvin positiivisesti painotuotteisiin. useat tä-hän ryhmään kuuluvat kuluttajat ovat aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä.

nuorekkaat digidiggarit puolestaan eivät koe painotuotteilla olevan juurikaan merkitystä heidän arkisessa median käytössään.

suomi lukee sanomalehtiäVaikka kuluttajaryhmät olivat hyvin saman-kaltaisia kaikissa tutkituissa maissa, suhtau-tumisessa mainontaan voitiin havaita eroja.

Esimerkiksi sanomalehden vahva rooli Suomessa näkyi siten, että kaikissa ryhmissä – nuorekkaat digidiggarit mukaan lukien – sa-nomalehti nousi merkittävimmäksi mainos-kanavaksi, kun arvioitiin mainosten huomaa-mista, luotettavuutta ja hyödyllisyyttä. myös aikakauslehtien ja television rooli oli kaikissa ryhmissä merkittävä.

Sen sijaan mainontaa sosiaalisessa me-diassa ei juurikaan nostettu esiin. internetin rooli mainoskanavana kasvoi sitä tärkeäm-mäksi mitä suuremmassa roolissa sähköi nen media oli kuluttajien arjessa.

internetistä haetaan erityisesti tietoa osto-päätösten tueksi. Hitaat nautiskelijat mainit-sivat internetin tässä roolissa heti sanoma-lehden ja aikakauslehden jälkeen, kiireisillä sekakäyttäjillä internet ohitti aikakauslehden. Sekä suvaitsevaisille surffaajille että nuorek-

oletko kenties jonkin sortin puritaani, hurahditko someen vai sopiiko sinulle sekakäYttö? vtt selvitti, millaisia me olemme.teksti: anu seisto • kuva: annukka ahopalo

kuulutsinämihin

ryhmään

kaille digidiggareille internet oli tässä mielessä tärkein kanava.

Printti sopii kaikillePainetun median näkökulmasta, ja erityisesti tarkasteltaessa painotuotteita mainoskana-vana, hitaat nautiskelijat ovat hyvin perintei-sesti painotuotteisiin suhtautuva ryhmä. Tässä ryhmässä perinteinen printtimainonta toimii erittäin hyvin.

Vaikka nuorekkaat digidiggarit eivät ahkeria painotuotteiden käyttäjiä olekaan, myös heille kohtaamiset painetun median kanssa ovat merkityksellisiä. Jos lehti on sopivasti tarjolla, esimerkiksi bussi- tai metromatkalla tai kah-vilan pöydällä, se sopii myös tämän ryhmän tavoittamiseen.

Kiireiset sekakäyttäjät ja suvaitsevaiset surffaajat ovat mielenkiintoisia hyvin moni-puolisen median käyttönsä vuoksi. Koska suh-tautuminen painotuotteisiin on molemmissa ryhmissä lähtökohtaisesti positiivista, myös uudet ja erilaiset printtiä hyödyntävät mai-nosmuodot voivat soveltua heille perinteisten muotojen lisäksi.

15-‐24 25-‐34 35-‐44 45-‐54 55-‐64 65+

Ikä

Käy/örahaa:

0 3%

21%

68%

8%

42%



mediassa on tapahtumassa iso muu-tos. Totta kai tiedämme kaikki, että media muuttuu koko ajan – alalle on ollut ominaista rynnistää eteen-

päin, tuoda yhä enemmän sisältöä yhä use-ampien ihmisten ulottuville, yhä nopeammin ja yhä useampien kanavien kautta. mutta tässä artikkelissa mainitussa muutoksessa ei tarkoiteta sitä, että tarjottaisiin suurempaa määrää pienemmässä ajassa. nyt puhutaan hidastamisesta, siitä, että annetaan itselle enemmän aikaa, aikaa nautiskella, ymmärtää ja rentoutua.

Viimeisten kahdenkymmenen vuoden ai-kana teknologian muutosvauhti on jatkuvasti kiihtynyt. internet, matkapuhelimet, tietoko-neet, tabletit, sosiaalinen media – kaikki ne ovat kehittyneet ja synnyttäneet valtavaa ja uskomattoman kannattavaa liiketoimintaa. on kirjoitettu kilometrikaupalla siitä, miten jokai-nen mainituista uusista medioista koskettaa miljoonien ihmisten elämää ja muuttaa sekä >>

heidän työpäivänsä että vapaa-aikansa huip-putehokkaaksi verkkoviestinnän ja viihteen jatkumoksi.

Kaiken tämän digihässäkän keskeltä kuuluu kuitenkin nyt kapinallista nurinaa. Kun raja työn ja kotielämän välillä on hämärtynyt, ovat ihmiset alkaneet etsiä pakopaikkaa, turvallista ja rauhallista satamaa, jossa ei tarvitsisi koko ajan olla yhteydessä muihin ja tavoitettavissa. Sellainen pakopaikka on löytynyt printtime-diasta.

richard Cope on kansainvälisen tutkimus- ja konsultointiyritys mintelin tutkimusjohtaja. Hän tekee jatkuvasti tutkimustyötä ja matkus-taa ympäri maailmaa perehtymässä viestintä-alan uusimpaan kehitykseen.

yksi alue, jota richard parhaillaan tutkii, on printtimedian rooli kuluttajien elämässä, sen muuttuminen ensisijaisesta uutisten ja tiedon lähteestä rentoutumis- ja pakokeinoksi.

Kun näyttöruutu hallitsee elämää liikaa, tartutaan yhä useammin painotuotteeseen.

kun maailman vauhti vain kiihtYY ja tYön ja vapaa-ajan välinen raja hämärtYY, ovat ihmiset kiinnostuneet uudelleen painetusta mediasta. se houkuttelee rentoutumaan ja katkaisee jatkuvan diGihälinän. – on sYntYnYt tarve keskittYä, SANOO MINTELIN rICHarD COPe. TeksTI: saM uPTOn

monihidasta

elämää

haluaa


Silloin vaihdetaan vapaalle ja saadaan hyvin ansaittua ”omaa aikaa”.

– monet ovat löytämässä printtimedian uu-delleen, uskoo richard Cope.

– He ovat heränneet huomaamaan, että paperijulkaisu on jotain käsin kosketeltavaa, jotain mihin voi keskittyä, jotain mistä voi naut-tia. Ja se tuntuu yksinkertaisesti hyvältä.

Kun lukee painettua mediaa, voi unohtaa ympäröivän todellisuuden, keskittyä yhteen ainoaan esineeseen, joka antaa lukijalle va-pauden nauttia sisällöstä uhkaamatta keskeyt-tää tai häiritä häntä millään lailla. Voisi jopa väittää, että printtimedian suurin viehätys on nimenomaan sen suurin rajoitus: sen viesti on pysyvä eikä se muutu.

Juuri tämän vuoksi yli puolet naisista ja kol-masosa miehistä lukee mintelin tutkimuksen mukaan paperijulkaisuja mielellään – koska ”ne antavat aikaa minulle itselleni”. ihmisistä 42 % ostaa aikakauslehtiä mukaan lähties-sään pitkille matkoille.

– ihmiset lukevat mielellään aikakauslehtiä matkoilla, ollessaan kahden paikan välissä, richard selittää.

– Juna- tai bussimatka on yksi niistä har-voista tilanteista, joissa ollaan irti useimmista medioista, ja siksi se sopii täydellisesti keskit-tymiseen.

richard on tutkinut printtimedian muuttu-vaa roolia jo useita vuosia. Työ on vienyt hänet Japanin syrjäkaduille, Shanghain kahviloihin ja new yorkin metrovaunuihin. Kaikkialla hän on pannut merkille ihmisten halun päästä hetkeksi

pois modernista maailmasta lataamaan akku-jaan. Hän kutsuu sitä kaipuuksi ”terapeuttiseen hitauteen”.

– Terapeuttisen hitauden käsite on länti-sessä maailmassa suhteellisen uusi, mutta idästä se ei ole oikeastaan koskaan hävinnyt-kään, hän sanoo.

– Japanissa on mangakahviloita, paikkoja, joihin ihmiset voivat yksinkertaisesti astua si-sään ja istahtaa lukemaan. Jokaisessa noista kahviloista, joita on Tokiossa satoja, näkee liikemiehiä rentoutumassa kokousten välissä sarjakuvien äärellä. Jotkut viettävät noissa kah-viloissa yönsäkin.

Terapeuttisesta hitaudesta on tullut maail-manlaajuinen ilmiö. Yhdysvalloissa 44 % puu-tarhanhoitoa harrastavista ihmisistä sanoo harrastuksensa syyksi halun ”luoda paikka, joka on rauhallinen ja meditatiivinen”. 60 % amerikkalaisista ilmoittaa, että ”ruoanlaitto ja leivonta rentouttavat minua”. on siis selvää, että vaikka digitekniikka on tuonut valtavasti kehitystä miljardien ihmisten elämään, mah-dollisuutta rentoutumiseen se ei pysty tarjoa-maan. richard jatkaa:

– Haluan mainita myös ilmiön nimeltään slow food, hidas ruoka, joka on onnistunut lyömään läpi ajatuksen, että maistelulle ja nautiskelulle tulisi antaa aikaa. Terapeuttisen hitauden suosiota lisää kaupungistuminen, ihmisten muutto kaupunkeihin, joissa elämän-rytmi on kiihkeämpi. rentoutumiseen ei kiireen ja jatkuvan tavoitettavuuden keskellä yksinker-taisesti ole enää yhtä paljon mahdollisuuksia.

ihmiset ovat heränneet huomaamaan, että paperijulkaisu on jotain käsin kosketeltavaa, jotain mihin voi keskittYä, jotain mistä voi nauttia.

>>

>>


hiljaa hyvä tulee Neljä suurta hitaan liikkeen edelläkävijää

Carlo Petrini italialainen keittiömestari Carlo Petrini pe-

rusti hitaan ruoan liikkeen vuonna 1986 vastavedoksi pikaruoalle, jonka suosion kasvua ei mikään näyttänyt voivan pysäyt-tää. liikkeen tavoitteena on perinteisen keittotaidon säilyttäminen ja kestävällä ta-valla tuotetun ruoan lisääminen, ja sillä on nyt yli 100 000 kannattajaa 150 maassa. www.slowfood.com

The World Institute of slowness ”maailman hitausinstituutin” perustaja,

psykologi Geir Berthelsen esitti vuonna 1999 vision kokonaisesta hitaasta planee-tasta ja hitaan elämäntavan opettamisesta maailmalle. Professori Guttorm fløistad kiteyttää instituutin filosofian: ”Hallitak-semme muutoksia meidän täytyy löytää uudelleen hitaus, pohdiskelu ja yhteenkuu-luvuus. niistä löydämme uudistumisen.” www.theworldinstituteofslowness.com

Delayed Gratification Hitaan journalismin periaatteilla tuo-

tettu lehti on valinnut iskulauseekseen ”Kertoo uutiset viimeisenä” ja on ylpeä hitaasta vallastaan. lehti toimii kerta-käyttömedian vastamyrkkynä antamalla lukijalle perusteellisia, laajoja katsauksia Britannian politiikan, tieteen ja kulttuu-rin tärkeimmistä tapahtumista. lehden numeroista muodostuu sarja kiehtovia julkaisuja, joilla on myös keräilyarvoa. www.dgquarterly.com

The vinyl comeback C-kasetin, CD:n ja mP3:n syrjäyttämät vi-

nyylilevyt tulevat takaisin. niiden ihailijat halua vat lisätä kuuntelukokemukseensa le-vyn lautaselle asettamisen hitaan rituaalin. Vinyylilevyjä myytiin yhdysvalloissa vuonna 2010 noin 2,8 miljoonaa kappaletta eli 14 % edellisvuotta enemmän.

yksi keskeinen mintelin tutkimuksen tulok-sista on se, että 71 % ihmisistä kertoo luke-vansa aikakauslehtiä mieluummin painettuina kuin elektronisina versioina. Tilattavien verkko-lehtien vähäinen suosio heijastaa osittain tätä samaa mieltymystä, osittain sitä selittää ylei-nen odotus siitä, että jos jokin on digitaalista, sen pitäisi olla myös ilmaista.

yksi syy siihen, että monet pitävät paine-tusta mediasta enemmän kuin digitaalisesta, on se, että lukijan on helppo samaistua painet-tuun mediaan – kädessä oleva lehti tai kirja on kuin rintamerkki, joka kertoo heidän persoonallisuudes-taan, arvomaailmastaan ja harrastuksistaan. Kustantajat sijoittavatkin suuria summia rahaa lehtien ja kirjojen kan-siin tietäen hyvin, ettei niillä pelkästään myydä tuotteita, vaan että ne ovat myös jotain sellaista, jota lukijat voivat julkisesti esitellä ylpeänä, oman itsensä jatkeena.

– Kansilla voidaan vedota myös muihin ais-teihin kuin pelkkään näköön, richard sanoo.

– Penguin Books tilasi taiteilija Jillian Tama-kilta käsin ommellut kannet kolmeen Penguin Thread -sarjan klassikkokirjaan. He tietävät, että painotuotteen lukemisessa on aina kyse myös välineen koskettelusta. Tuntoaistia ruok-kimalla voidaan lisätä kirjojen myyntiä merkit-tävästi.

“ 71% ihmisistä lukee aikakaus-lehteä mieluummin painettuna kuin elektronisena versiona.

“

”rintamerkkivaikutus” saattaa olla yksi syy siihen, että nuoret suosivat edelleen printti-mediaa. Vastoin sitä oletusta, että 15–24-vuo-tiaat olisivat jumiutuneet älypuhelimiinsa, brittiläinen national readership Survey (nrS) -tutkimus osoitti, että he seuraavat keskimää-rin kahdeksaa paperista sanoma- ja aikakaus-lehteä, kun vastaava luku kaikilla aikuisilla oli seitsemän.

myös älypuhelimen käyttäjät olivat tutki-musryhmässä keskimääräistä ahkerampia paperijulkaisujen lukijoita ja lukivat useammin

sellaisia laatulehtiä kuten The Economist, GQ ja The Independent. Tämä ryhmä tunnisti tutkimuksessa noin 25 eri sanoma- ja aikakaus-lehteä, kun vastaava keskiar-volukema koko tutkimusryh-mässä oli 17.

Jotta printtimedia menes-tyisi seuraavien kahdenkym-

menen vuoden aikana, sen pitäisi vedota juuri tähän ryhmään. mutta – ja nyt seuraa ratkai-seva kysymys – pystyykö se siihen?

– Printtimedian täytyy tarjota keskittymistä ja yksityisyyttä, richard uskoo.

– Sen pitää myös käyttää aikaa valuuttana. Kun joku mainostaa luksuslomaa, kyse on ajan myymisestä, ja samaa pitäisi soveltaa printtime diaan. ihmiset lukevat aikakaus- ja sanomalehtiä mielellään yksinkertaisesti siksi, että he saavat niiden avulla aikaa itselleen.

....................................

>>

Minulla on voimaa. Kun kuluttajat haluavat keskittyä ja rauhoittua, he otta-

vat käteensä sanomalehden, aikakauslehden, asiakaslehden tai tuotekuvas-

ton. Silloin myös mainosviestisi menee perille.




www.upcode.fi,



www.printpower.fi

KUN

MINUTUNOHTUU

HUOMAAT

KAIKKI MUU


aikakauslehtimainonnan onnistumisessa kannattaa ottaa huomioon muutama nYrkkisääntö. aikakausmedia teetti mainonnan tehokeinoista

tutkimuksen, joka kertoo, että mainostajalla on monia eri mahdollisuuksia erottua painetussa aikakauslehdessä ja nostaa mainoksensa huomioarvoa.

teksti: heli häivälä • kuvat: aikakausmedia

uusimman Kansallisen mediatutkimuksen mukaan lähes 97 prosent-tia suomalaisista haluaa lukea aikakauslehtensä edelleen paperilta. Tilanne ei näytä muuttuneen juuri lainkaan, vaikka digitaalinen vallankumous vyöryy markkinoille.

Sähköiset lukualustat ovat toki myös aikakauslehtien lukijoiden haluamia vaihtoehtoja. nettiä, lukulaitteita ja mobiilia käytetään lisääntyvässä määrin täydentämään aikakauslehden lukukokemusta. Paperisen lehden suosio ei kuitenkaan vähene, koska on kyse sekä–että-, ei joko–tai-lukemisesta.

Kun viestinnän kanavatarjonta itse asiassa litistyy koko ajan sähköisten medioiden yhdentyessä, on erottautumisesta tullut entistäkin tärkeämpi asia mainostajalle. Vain mielikuvitus on rajana paperisen aikakauslehden mainonnan suunnittelijalle. Erikoisratkaisujen kautta myös sähköiset kanavat saadaan auki painetussa mediassa.

Erikoisratkaisujen teho on monin tutkimuksin todistettu. Viimeksi juuri val-mistuneessa Huomioarvomittarissa. Viereisellä sivulla sen keskeisiä tuloksia.

halu olla erilainen

Lisää aikakausmedian tripod oy:llä teettämästä selvityksestä: www.aikakausmedia.fi > Tietoa ja tutkimuksia > Huomioarvot



aikakauslehtimainonnan onnistumisessa kannattaa ottaa huomioon muutama

nyrkkisääntö:

1Oikealla vai vasemmalla puolella aukeamaa? Toi-sin kuin yleensä oletetaan, oikean ja vasemman sivun

mainoksen huomaamisessa ei ole eroa. Selvityksessä mukana ol-leesta yhdeksästä tuoteryhmästä vain pukeutumiseen liittyvä mai-nos toimii hitusen paremmin (+10 %) aukeaman vasemmalla puolella.

2erikoisratkaisut tuovat lisää tehoa. Kuten mo-nissa kansainvälisissä kin selvityksissä on huo-

mattu, aikakauslehteen sopivat monenlaiset erikoisratkaisut. Esi-merkiksi kiinteällä glossy-liitteellä kasvatetaan selvästi huomioar-voa elintarvikkeiden sekä tervey-den ja lääkkeiden mainonnassa. Kupongit sen sijaan tehoavat rakentamiseen liittyvässä mai-nonnassa.

3sijainti auttaa lisäämään huomioarvoa. Kannet ovat sisustusmai-nostajalle sekä automai-

nostajalle aikkarin paras paikka, matkailumainostajalle se on puo-lestaan lehden taka kansi. ota siis huomioon mainostettava asia! lehden alkuosan sivut ovat usein tehokkaampia, mutta myös taka-kansi toimii erinomaisesti.

4suurempi tehoaa paremmin. aukeama toimii yleensä paremmin kuin sivu tai puolikas.

5kaikki tuoteryhmät eivät toimi samalla tavalla. Kuten edellisistäkin käy ilmi, kaikkien tuote-

ryhmien kohdalla ei kannata toi-mia samalla tavalla. Kysy lisää aikakauslehtien mediamyyjiltä!

7

4

2

2

1

1

1

21

11

12

10

5

4

3

2

1

30

30

29

30

19

16

14

12

5

17

16

22

21

24

24

19

21

14

19

33

29

30

44

48

53

56

58

6

6

6

7

7

7

10

9

22

0 20 40 60 80 100

Neuvot ja suosittelut tuttavilta, perheeltä, työkavereilta

Aikakauslehdet

Sanomalehdet

Televisio

Ilmaisjakelulehdet

Radio

Suoramainonta

Ulkomainonta

Mobiilimedia

Erittäin paljon Paljon Jonkin verran Vähän Erittäin vähän Ei osaa sanoa

%

Kuinka paljon seuraavat mediat ovat ohjanneet ja innostaneet sinua käymään Internetissä hankkiessasi jonkin tuoteryhmän tuotetta/palvelua?

Kuinka paljon seuraavat mediat ovat ohjanneet ja innostaneet sinua käymään Internetissä hankkiessasi tiettyä tuotetta/palvelua?

Kaikki Internetin kautta mainituista tuoteryhmistä tehdyt ostotapahtumat, N=1600

WOM on ykkönen verkkoon innostamisessa, aikakauslehdet kakkonen .

7

4

2

2

1

1

1

21

11

12

10

5

4

3

2

1

30

30

29

30

19

16

14

12

5

17

16

22

21

24

24

19

21

14

19

33

29

30

44

48

53

56

58

6

6

6

7

7

7

10

9

22

0 20 40 60 80 100

Neuvot ja suosittelut tuttavilta, perheeltä, työkavereilta

Aikakauslehdet

Sanomalehdet

Televisio

Ilmaisjakelulehdet

Radio

Suoramainonta

Ulkomainonta

Mobiilimedia

Erittäin paljon Paljon Jonkin verran Vähän Erittäin vähän Ei osaa sanoa

%

Kuinka paljon seuraavat mediat ovat ohjanneet ja innostaneet sinua käymään Internetissä hankkiessasi jonkin tuoteryhmän tuotetta/palvelua?

Kuinka paljon seuraavat mediat ovat ohjanneet ja innostaneet sinua käymään Internetissä hankkiessasi tiettyä tuotetta/palvelua?

Kaikki Internetin kautta mainituista tuoteryhmistä tehdyt ostotapahtumat, N=1600

WOM on ykkönen verkkoon innostamisessa, aikakauslehdet kakkonen .

Neuvot ja suosittelut tuttavil-ta, perheeltä ja työkavereilta

Aikakauslehdet

Sanomalehdet

Televisio

Ilmaisjakelulehdet

Radio

Suoramainonta

Ulkomainonta

Mobiilimedia

Kuinka paljon seuraavat mediat ovat ohjanneet ja innostaneet sinua käymään internetissä hankkiessasi jotakin tuotetta/palvelua?

Mitä sanot vaikkapa tästä? uudessa Costyme-lehdessä julkaistiin mainos, joka esitteli koko Essie-kynsilakkojen värimalliston.


britannian aikakauslehtikustantajien liitto ppa:n teettämä maGniFY-tutkimus selvitti, minkälaista

lukijan ja lehden välinen vuorovaikutus on. TeksTI: MarIus CLOeTe ja jaMes PaPWOrTH

Jokainen markkinointia tekevä tuntee hy-vin ostoprosessimallin – askeleet, jotka kuluttaja ottaa matkallaan tuotteen huo-maamisesta kohti sen hankintaa.

Tuon matkan varrelle erilaiset mediakanavat välittävät kaupallisia viestejä, jotka esittelevät tuotteen ominaisuuksia ja vahvistavat brändiä. niiden tavoitteena on auttaa kuluttajaa teke-mään ostopäätös.

Kaikki mediakanavat eivät tietenkään ole samanlaisia. niiden vaikuttavuus ja vaikutus-mekanismit poikkeavat toisistaan. Britannian aikakauslehtikustantajien liitto PPa tutki ai-kakauslehdissä julkaistujen mainosten ja nii-den toimituksellisen sisällön välistä suhdetta.

magnify-tutkimus mittasi aikakauslehdissä jul-kaistun printtimainonnan vaikutusta lukijaan.

ostoprosessin viimeisessä vaiheessa, osto-tilanteessa, mittaaminen on helpointa – kun kassakone kilisee, ovat mediainvestoinnit on-nistuneet.

Television perjantai-illan katsojaluvut siirty-vät lauantaiaamuisin kauppojen kassoihin. Ver-kossa tietty määrä bannereita tuottaa tietyn määrän hakuja, joista puolestaan seuraa tietty määrä myyntiä.

Koska printtimainonta on offline-viestintää, siitä puuttuu ominaisuus, jota pidetään media-suunnittelun kannalta olennaisena: yksinker-taista keinoa laskea sijoitetun pääoman tuotto

lehdelläkauppaa

“ ” ihmisen tapa lukea on sellainen, että aikakauslehdessä kaupalliset viestit tavoittavat lukijan Yhtä hYvin kuin sen toimituksellinen sisältö.



käyttäytymisen ohjaaminenaikakauslehden sekä toimituksellinen että mainossisältö vaikutta-vat kuluttajan käyttäy-tymiseen ostoprosessin kaikissa vaiheissa.

mikä ihmeen maGniFy?

magnify on Britannian aikakauslehtikus-tantajien liitto PPa:n tilaama ja markki-nointitukimuslaitos GfK:n vuonna 2011 toteuttama tutkimus, joka koski aikakaus-lehtien mainos- ja toimituksellisen sisällön lukemista ja huomaamista.

Tutkimuksen näkökulma on uusi. Se erot-telee mainoksen huomaamisen jälkeiset tapahtumat niin, että lukijan käyttäyty-mistä jokaisessa ostoprosessin vaiheessa voidaan arvioida erikseen.

Käytännönläheinen tutkimus kattoi yli 3100 mainosta ja 400 toimituksellista ar-tikkelia. Kolmen kuukauden aikana haasta-teltiin yhteensä yli 18 000 aikakauslehtien lukijaa.

• tarkemmat tiedot tuloksista ja tutkimusraportti löytyvät osoitteesta: www.ppa.co.uk/magnify

Ostoaikeet

12% Harkitsee ostamista

4% Ostaa tuotteen

Aikakauslehdet vaikuttavat lukijoiden käyttäytymiseen kahdella tavalla

Kiinnostuminen Tiedon hakeminen

50% Lukee jotain

33%

Lukee suurimman

osan

25% Lukee suurimman osan

45% Lukee jotain MA

INO

SS

ISÄ

LTÖ

T

OIM

ITU

KS

ELL

INE

N

SIS

ÄLT

Ö

18% Hankkii lisätietoja

16% Käy brändin verkkosivulla

7% Leikkaa mainoksen talteen

18% Saa ideoita

13% Hankkii lisätietoja

7% Leikkaa

artikkelin talteen

11% Käy brändin verkkosivulla

TUTUSTUMINEN TUTKIMINEN

22% Harkitsee ostamista

HARKINTA JA OSTO

Mielipiteen muodostaminen

19% Keskustelee ja viittaa

13%

Välittää eteenpäin tai suosittelee

BRÄNDIIN SITOUTUMINEN

Saa myönteisemmän

käsityksen

Suosittelee tuotetta 14%

19%

9% Ostaa tuotteen

(roi) ei ole. Vaikka printtimainonnan tehoa ei aina olekaan helppo selvittää, ei se kuitenkaan tarkoita, että printtimainonta olisi tehotonta. Voidaan hyvällä syyllä kysyä myös, kuinka iso osa kuluttajien tekemistä Google-hauista on seurausta pelkästä bannerimainonnasta.

aikakauslehtimainonnalla on toki oma roi:nsa. Jokaisen mainoseuron pitkän aikavälin tuotto on 2,77 euroa. mutta miten eri kuluttaja-ryhmät tulkitsevat mainontaa – emmehän suin-kaan ole mikään homogeeninen joukko? miten aikakauslehti kestää vertailun brändimarkki-noinnin välineenä? Kannustaako lehtimainos etsimään tietoa, toimiiko se tehokkaana viidak-korumpuna, vahvistaako se brändiä?

nämä ovat juuri niitä kysymyksiä, joihin magnify-tutkimuksella etsittiin vastauksia. Ja investoinnin tuotosta kiinnostuneita varten tut-kittiin myös sitä, miten suoraan lehtimainonta vaikuttaa ostokäyttäytymiseen.

Jokainen tutkimus tarvitsee kohderyhmänsä. magnifyn kohderyhmiä olivat asiakkaat ja mediasuunnittelijat. Tulokset eriteltiin tuo-teryhmän, mainoksen koon ja sen sijoittelun mukaan.

Paljastavia lukujaaikakauslehtimainonnan vaikuttavuus osoit-tautui yhtä suureksi kuin toimituksellisenkin aineiston. lukijat muistivat tutkitussa lehden numerossa näkemänsä mainokset yhtä to-dennäköisesti kuin he muistivat lehtiartikkelit. Kaikista mainoksista lukijat muistivat keski-määrin 54 prosenttia ja artikkeleista samoin 54 prosenttia.

Tärkein tulos oli se, että mainokset ohjasivat lukijan käyttäytymistä lähes yhtä tehokkaasti kuin toimituksellinen aineisto: mainonta vai-kutti 63 prosenttiin lukijoista, toimituksellinen aineisto puolestaan 66 prosenttiin.

Tämä tutkimus oli ensimmäinen Britan-nias sa toteutettu ja julkaistu tutkimus, joka tutki perusteellisesti sekä toimituksellisen ai-neiston että mainosten vaikutusta kuluttajiin.

Tutkimus osoitti, että mainokset ja artikkelit ohjaavat kuluttajien toimintaa yhtä paljon os-toprosessin kaikissa vaiheissa. ne kannustavat hakemaan lisätietoa verkosta, luovat suusta suuhun markkinointia, vahvistavat brändiä ja loppujen lopuksi saavat ihmiset harkitsemaan ostamista sekä tekemään ostopäätöksen. >>


“”

aikakaus-lehtimainosten vaikutus lukijaan on Yhtä suuri kuin toimituksellisenkin aineiston. lukijat muis-tavat lehdessä näkemänsä mainokset Yhtä hYvin kuin sen toimituksellisen sisällön.

– aikakauslehden artikkelit ja mainokset punoutuvat saumattomasti toisiinsa, sanoo martin Delamare, suunnittelutoimisto addic-tion londonin brändistrategiajohtaja.

– ne molemmat ovat osa lukukokemusta.ostoprosessin viimeisessä vaiheessa mai-

nosten ja artikkeleiden vaikutukset kuitenkin eroavat toisistaan. moni kuvittelee toimituk-sellisen aineiston ohjaavan ostopäätöksiä voimakkaammin, mutta näin ei kuitenkaan ole. Se on ymmärrettävää, kun muistaa, että läheskään kaikki lehden jutut eivät suoraan liity mihinkään tuotteeseen, brändiin tai palveluun.

Kuten magnify-tutkimuksen tulokset todis-tavat, ihmisen tapa lukea lehteä on sellainen, että aikakauslehdessä kaupalliset viestit tavoit-tavat lukijan yhtä hyvin kuin se toimitukselli-nen sisältö, jonka perusteella he ovat lehtensä valinneet.

Kaikki mediat katsovat vaikuttavansa osto-prosessiin, mutta millään muulla viestintäväli-neellä ei ole esittää vastaavia tutkimustuloksia kuin aikakauslehdillä.

Tulosten soveltaminenmagnify ei ole pelkkä akateeminen tutkimus, jolla voidaan osoittaa aikakauslehtimainonnan ja toimituksellisen sisällön välinen samanar-

voisuus, vaan se on myös tehokas ja käytän-nöllinen työkalu, jonka avulla on mahdollista optimoida mainontaa.

Tutkimuksessa jokainen mainos luokiteltiin sen sijainnin, koon, värin ja mainostettavan tuoteryhmän mukaan sekä arvioitiin sitä, sisäl-sikö se jotakin erityiselementtejä. näin pystyt-tiin mittaamaan erilaisten mainosten teho ja vaikutus lukijaan.

mainostajille kaikesta saadusta tiedosta on paljon hyötyä. He voivat varmistaa kampan-joidensa optimaalisen tuloksen käyttämällä oikeantyyppisiä mainoksia, oikean kokoisina ja juuri oikeille paikoille sijoitettuina. Tutkimus paljastaa erilatyyppisten mainosten luontaisia vahvuuksia ja heikkouksia. Jos halutaan me-nestyä, ei kannata mitata sitä, mitä ei tapahdu. Sen sijaan kannattaa pyrkiä hyödyntämään ja mittaamaan sitä, mikä tapahtuu luonnostaan.

Elintarvikemainokset ohjaavat erityisen te-hokkaasti kuluttajien käyttäytymistä. niiden näkyvyys on hyvä: 58 % lukijoista huomaa ne ja 69 %:ssa näistä lukijoista ne synnyttä-vät toimintaa (vastaavat keskimääräiset luvut kaikkien mainosten osalta ovat 54 % ja 63 %).

Kun tarkasteltiin lähemmin, millaista toimin-taa mainokset lukijoissa aiheuttavat, ilmeni, että vaikka elintarvikemainokset ovatkin hy-

ajatuksia ruokkimaanElintarvikemainokset näyttä-vät saavan erinomaisen pajon ostopäätöksiä aikaiseksi. Ver-kossa käyntejä ja lisätietojen hakemista voidaan edistää käyttämällä ilmoituksissa erityiselementtejä.

Liiketoiminta ja teollisuus

Food

Viihde ja media

Ajoneuvot

Ruoka

Kosmetiikka

Vaatteet ja asusteet

Rahoitus

Eri tuoteryhmissä tulokset poikkeavat toisistaan

60%

58%

56%

51%

50%

45%

42%

8%

10%

24%

16%

22%

8%

19%

19%

4%

Kävi yrityksen verkkosivuilla

Haki lisätietoa tuotteesta/palvelusta

Osti tuotteen/palvelun

Lukijoista ilmoituksen huomasi

>>

>>



vin voimakkaita ostopäätösten ohjaajia (joka neljäs elintarvikemainoksen lukeneista ostaa kyseisen tuotteen – kaikkien mainosten vas-taava keskiarvo on 9 %), ne eivät kovinkaan tehokkaasti ohjaa lukijoita siirtymään verkkoon tai hankkimaan tuotteesta lisätietoja.

Siksi elintarvikemainostajalle on tärkeää miettiä tarkasti mainosten ilmestymisajankoh-dat, jotta kampanja todella näkyisi myynnin kasvuna.

Tutkimus paljasti myös, miten mainoksen synnyttämää toimintaa voidaan vahvistaa. otetaan esimerkiksi elintarvikkeet ja verkossa käynti: lisäämällä kampanjaansa jonkinlaisen kannuste-elementin elintarvikemainostajat pystyivät lisäämään verkkoliikennettä keski-määrin 65 % ja lisätiedon hakemista tuot-teesta 30 %.

Kaikkiaan Magnify-tutkimus kattoi yli 15 eri-laista tuoteryhmää ja antoi mainostajille ar-vokasta tietoa siitä, miten nimenomaan juuri heidän tuoteryhmänsä toimii ja mitä heidän kannattaa ilmoituksissaan muuttaa, jotta kam-panjoiden tavoitteet saavutettaisiin.

entä seuraavaksi?magnify on vasta ensimmäinen askel PPa:n käynnistämässä monivuotisessa tutkimusoh-jelmassa. Jo ensimmäinen vaihe on vahvis-tanut, että aikakauslehdet ovat erinomainen mainosmedia.

aikakauslehden mainoksiin keskitytään ja niihin reagoidaan yhtä todennäköisesti kuin lehden toimitukselliseen sisältöön – saavutus, johon mikään muu media ei ole yltänyt.

Vuonna 2012 tutkitaan lisää sitä, miten ai-kakauslehtimainosten tehokkuus kestää vertai-lun muihin medioihin, kun otetaan huomioon kuluttajien ohjaaminen kaikkien ostoprosessin vaiheiden läpi.

Jo alustavat tulokset ovat osoittaneet, että aikakauslehdet ovat radiota ja verkkoviestimiä tehokkaampia luomaan suhteen brändin ja lukijan välille. Se on olennaisen tärkeää, kun kuluttajia ohjataan brändin huomaamisesta kohti ostopäätöstä.

“ ” aikakauslehden artikkelit ja mainokset punoutuvat saumatto-MASTI TOISIINSA.


vaikuttava kohdentuva kestäväjuuri siksi printtimediaa käYtetään, paljastaa saksan aikakauslehtikustantajien YhdistYs vdZ:n tekemä tutkimus. – tutkimus kertoo suuren tarinan printtimediasta, sanoo aleX von reibnitZ. TeksTI: sTuarT MuIrHeaD



vaikuttava kohdentuva kestävä

>>


Tässä lehtemme numerossa on run-saasti tietoa lehtimainonnan eduista ja siitä, miten printtimainonnalla voidaan edistää jokaista markkinoin-

tikampanjaa. lehtien laaja alueellinen katta-vuus, paperin tuntu, mukana pitämisen help-pous, pääsy suoraan ihmisten koteihin, sisällön uskottavuus, lukijan mahdollisuus rentoutua ja irrottautua ympäristöstä – lista lehtien vah-vuuksista on pitkä.

mainostajaa kiinnostaa tietenkin myös se, miten tehokasta lehtimainonta todella on – halutaan tarkkaa ja luotettavaa tietoa siitä, mitä yksittäinen brändi voi lehtimainonnalla odottaa saavuttavansa. lyhyesti sanottuna: halutaan jo etukäteen tietää sijoitetun pää-oman tuotto eli roi.

Digimedia on jo luotu sellaiseksi, että se pystyy osoittamaan tuloksiaan mistä tahansa näkökulmasta milloin tahansa. mainostaja saa verkkokampanjoidensa arvioinnin tueksi lähes rajattomasti tietoa, jota hän voi käyt-tää strategiansa kehittämiseen ja seuraavien kampanjoidensa suunnitteluun. mutta miten on lehtimainonnan laita? Se ei ole tähän asti pystynyt tarjoamaan vastaavaa ylellisyyttä. mutta nyt se pystyy.

aivan uudenlaisia tutkimustuloksiaad impact monitor (aim) on uraauurtava tutkimus, jonka tekijä Verband Deutscher Zeitschriftenverleger (VDZ) on Saksan aika-kauslehtikustantajien kattojärjestö. Vuonna 2009 alkaneen tutkimuksen tavoitteena on tarjota jatkuvaa raportointia printtimediassa julkaistujen mainoskampanjoiden vaikutta-vuudesta.

– Halusimme osoittaa printtimainonnan te-hokkuuden muihin medioihin verrattuna, ker-too alex von reibnitz, VDZ:n printtimainonta- ja digimediajohtaja.

– Siksi käynnistimme tutkimuksen, joka seu-raa mainonnan vaikuttavuutta samanaikai-sesti eri medioissa: aikakauslehdissä, sanoma-lehdissä, televisiossa ja verkossa.

Sysäyksen tutkimukselle antoi vuoden 2009 finanssikriisi. Taloudellisen romahduksen jäl-keen aikakauslehtien mainostulot putosivat jyrkästi, ja yli 400 saksalaisen kustantajan edustajana VDZ tunsi, että tarvittiin nopeita positiivisia toimenpiteitä, jotta mediapäättäjät saataisiin vakuuttuneiksi siitä, että aikakausleh-det ovat edelleen yksi parhaista käytettävissä olevista markkinointikanavista.

niinpä keksittiin aim, monen kanavan seurantaan perustuva, monen toimialan yli ulottuva multimediatutkimus, joka antaa kustantajille, mainostajille, mediatoimistoille ja brändien omistajille täydellisen ja ainutlaa-


INTENSE | PRECISE | ENDURING

MAGAZINE USE DURING THE DAY

Readers read through their magazines at all times of the day. Some genres of magazine are more popular in the mornings or afternoons, but the majority are read during

Proportion of total contacts by time of day in percentages. 1.1.3 Print works intensely, because readers repeatedly read through their magazine.

8

afternoons, but the majority are read during the prime evening time. Magazines are a highly integral part of the daily lives of their readers.

Source: AIM RFID Contact Study 2009–2011; basis: 2,309 persons in purchasing households, 326,454 double-page contacts based on 27 titles analysed; proportions as percentages.

<< tuisen analyysin lehtimainonnasta. analyysi ei ainoastaan avaa lehtimainonnan toimintame-kanismia, vaan tarkastelee myös yksityiskohtai-sesti mainosten markkinapeittoa ja vaikutta-vuutta sekä lukijoiden lukutottumuksia.

– aiemmin ei tällaista menetelmää ole ollut, alex sanoo.

– nyt meillä on ensimmäistä kertaa tarjolla kaikki yhdellä kertaa: yksi kysely, joka kertoo mainonnan vaikuttavuuden lisäksi sen, miten lukijat printtimainokset huomaavat. Se antaa meille ainutlaatuisen mahdollisuuden mitata mainonnan vaikuttavuutta kokonaisvaltaisesti ja analysoida alueita, joita ei ennen ole ana-lysoitu.

Tulokset ovat vakuuttaviaaim-tutkimus on yksi suurimmista tutkimus-hankkeista, joihin lehtimainonnan alalla on koskaan ryhdytty. Sen puitteissa on tehty yli 90 000 haastattelua vuodessa ja kerätty mielipi-

lisäksi on huomioitava, että noin puolet kai-kista lukijoista lukee aikakauslehtiä jo niiden ilmestymispäivänä.

Koska aim-tutkimus seuraa myös sitä, kuinka kauan ja mihin aikaan päivästä aikakauslehtiä luetaan, antaa se tärkeää tietoa mainostenkin katselusta. Tutkimus on osoittanut, että vaikka aikakauslehtiä luetaankin pitkin päivää, eniten niitä luetaan kuitenkin seitsemän–kahdeksan aikaan illalla, jolloin lukijat ovat rennoimmil-laan ja vastaanottavaisia myös mainosvies-teille.

lehdet vaativat lukijansa täyden huomion. Kuunnellessaan ja katsellessaan sellaisia mai-nonnan kanavia kuten radio ja televisio kulut-taja usein tekee samalla jotakin muuta (radion osalta luku on 95 %, television 51 %), mutta aikakauslehden lukijoista vain 13 % ei anna lehdelle täyttä huomiotaan.

– nämä tulokset ovat todella vakuuttavia ja vahvoja, sanoo alex.

teitä ja tietoja 250:sta tavaramerkistä kuudelta eri liiketoiminnan alueelta.

rfiD-etätunnistusmenetelmän avulla on mitattu, mitä lehden sivuja lukija on lukenut, milloin ja tarkalleen kuinka monta sekuntia.

– rfiD-menetelmä on todella uutta, sitä ei ole koskaan ennen käytetty aikakauslehdissä, alex selittää.

– Käytimme tätä teknologiaa 30:ssä eri leh-dessä, joilla oli kotitalouksissa yhteensä 1 500 hengen lukijakunta. Halusimme selvittää, kuinka paljon aikaa kuhunkin sivuun käytettiin ja kuinka monta kertaa lehteä katsottiin.

lukija katsoi jokaista lehtimainosta keski-määrin kaksi kertaa, mikä on vaikuttava tulos, kun ottaa huomioon, että televisio- tai verkko-mainokset ilmestyvät vain kerran ja katoavat sen jälkeen.

Huipputulos on myös se, että jokaisen yksit-täisen lukijakontaktin keskimääräinen kesto on 40 sekuntia.

aikakauslehden lukeminen vuorokauden eri aikoinakontaktien määrä prosentteina päivän eri aikoina(maanantai–sunnuntai)


13Magazines

USAGE WHILE DOING SOMETHING ELSE

In modern society, the media is a constant presence in daily life – there is scarcely a moment of the day when we are not affected by media or the advertising it carries in some

Figures as percentages 1.1.4 Print works intensely, because readers repeatedly read through their magazine.

9

20

20

51

95

Newspapers

Internet

Television

Radio

by media or the advertising it carries in some way.

The question is whether we pay attention to the medium: Do we focus on it, or is it simply in the background?

There is practically no medium people engage with as intensely as they do with magazines. Only 13 per cent do not fully focus on it, so that means 87 per cent of readers concentrate exclusively on a magazine. By comparison, only 49 per cent concentrate on the television.

Source: Bauer Media, Zukunftswerkstatt Medien: Medien Funktionen (2006); basis: German-speaking population 14 to 69 years of age (n = 1,005), user interviews.

Median käyttö muun toiminnan ohessaProsentteina vastanneista

aikakauslehdet

sanomalehdet

Internet

Televisio

radio



– Tutkimus tarjoaa kustantajille ja heidän myyntihenkilöstölleen paljon arvokasta faktaa esitettäväksi mediatoimistoille ja mainostajille. Heillä ei ole koskaan aikaisemmin ollut tällaisia tietoja myyntinsä tueksi.

analysointias sektoreittainEi ole siis mikään yllätys, että alex ja hänen kollegansa ovat pitäneet aim-tutkimuksen tu-loksia ja sen tarjoamia mahdollisuuksia näyt-tävästi esillä. VDZ aikoo järjestää tänä vuonna mainosalalle yli sata presentaatiota ja on juuri saanut päätökseen Saksan-kiertueen, jonka aikana esiteltiin tutkimusta maan kustannus-teollisuudelle.

Vaikka tutkimuksen yhteenvedetyt tulokset ovat herättäneet valtavasti kiinnostusta sekä mainostajissa että kustantajissa, varsinainen kohu on noussut eri toimialoja koskevista tu-loksista.

– olemme erotelleet kahdeksan mainon-nalle tärkeimmän toimialan tulokset: muiden muassa pankkitoimen, autoalan, vakuutusalan ja kosmetiikka-alan tulokset on esitelty omina kokonaisuuksinaan, alex kertoo.

– nämä sektorikohtaiset tulokset todella osoittavat, miten printti juuri näillä toimialoilla muihin käytettyihin medioihin verrattuna toi-mii.

aim erottuu monista muista tutkimuksista myös siinä, että sen kaikki tulokset on jaettu avoimesti mediatoimistojen ja mainostajien käyttöön.

– me totesimme, että elämme nyt läpinä-kyvyyden aikaa ja meidän on kerrottava tie-tomme avoimesti. yleisesti ottaen tutkimus-

tulokset näyttävät printtimedian kannalta hyviltä, joten miksi niitä salaisimmekaan, pohtii alex.

Lisää luvassaVaikka tulokset näyttävätkin hyviltä printtime-dian kannalta, ei aim-tutkimus suinkaan ole vielä päättynyt. Se on pitkäaikainen projekti, joka tutkii vielä vuosia aikakauslehtimainontaa ja tuottaa tärkeää tietoa kustannusalasta.

Tutkimuksessa pyritään seuraavaksi selvit-tämään muun muassa yksittäisen kontaktin arvo – eli lukijan suhtautuminen mainoksiin – sekä se, miten tuo arvo vaihtelee eri medioissa. Kuluttajan oma vire ja ympäristötekijät ovat erilaisia riippuen siitä, mitä mediaa hän käyt-tää, ja siksi kontaktin arvon selvittämisestä eri medioissa olisi valtavasti hyötyä.

– Toinen asia, jota kannattaa miettiä, on se, millaisia rooleja eri medioille kannattaisi kam-panjoissa antaa, alex sanoo.

– mikä on jonkin tietyn tavoitteen saavut-tamisen kannalta ihanteellinen mediayhdis-telmä, ja mikä on kunkin median merkitys tä-män tavoitteen saavuttamisessa. Se kiinnostaa mainostajia suuresti erityisesti nyt, kun tarjolla on yhä useampia erilaisia teknologioita käyt-täviä vaihtoehtoja.

aim-tutkimusta seurataan tällä hetkellä tii-viisti kustannus-, mainos- ja markkinointisek-toreilla kaikkialla Euroopassa. Tämä kaikkien aikojen laajin aikakauslehtimainontaa käsit-televä tutkimus on herättänyt ihmiset odot-tamaan kiinnostuneina tuloksia, jotka voivat tuoda tervetullutta lisäpotkua viestintä- ja pai-noalan toimijoille.

– Tutkimus on printtimedialle oiva tilaisuus selvittää tarkasti, mihin mediasuunnittelu on menossa, ja tarjota tietoa, jota mainostajat tarvitsevat perustellakseen kulunsa, alex sanoo.

– olemme kirjoittamassa oikein hyvää tari-naa printtimediasta.


80

90

100

Cum

ulat

ive

prop

ortio

n of

firs

t

CUMULATIVE MAGAZINE CONTACT

Magazines do not simply appear in the house. The household pays for them and chooses them carefully. Curiosity about what is in each issue is correspondingly great. Half of readers

100 per cent = all first contacts in time studied 2.2.3 Print works precisely, because magazines activate a large response from few insertions.

27

0

10

20

30

40

50

60

70

DFP 4 8 12 16 20 24 28 32 36 40 44 48 52 56

Cum

ulat

ive

prop

ortio

n of

firs

t co

ntac

ts

Days following day of first purchase

issue is correspondingly great. Half of readers have read the magazine for the first time within the first two days of purchasing it. This applies more or less equally for all weekly, fortnightly and monthly magazines.

That means: magazines reach your target group quickly.

Source: AIM RFID Contact Study 2009–2011; basis: 2,309 persons in purchasing households, 13,314 magazine contacts based on 27 studied titles; proportions as percentages

ensikontakti aikakauslehden lukijoihinkumulatiivisesti esitettynä100 prosenttia = kaikkiin lehden lukijoihin saatu ensimmäinen kontakti

päiviä lehden julkaisemispäivän jälkeen

kum

ulat

iivin

en

ensi

kont

aktie

n m

äärä


loistava suoritus

maailman suurimpiin urheilutapahtumiin, kuten olYmpialaisiin tai ueFan mestarien liiGaan, on aina

osallistunut eräs Yleisön suursuosikki: käsiohjelma. miksi juuri tämä painotuote on niin tärkeä?

TeksTI: saM uPTOn



Julkaisuja painettiin ja jaettiin kisojen aikana kaikkiaan yli 2,5 mil-joonaa kappaletta. Julkaisualalla ei tämän suurempiin painoksiin oikeastaan edes voi uneksia pää-sevänsä.

Palkintopallillaasiakasjulkaisuihin erikoistuneen vies-tintätoimisto Haymarket networkin johtaja Cormac Bourne vastasi olympiaohjelmien ku-ten vastaa myös Englannin jalkapalloliitto fa:n, Euroopan jalkapalloliitto uEfa:n ja Englannin krikettiliitto ECB:n julkaisujen levityksestä. Hän jos kuka tietää, miten haluttua tavaraa urheilu-tapahtumien painetut käsiohjelmat ovat:

– ne ovat olennainen osa urheiluelämystä. Käsiohjelma kertoo, että olin siellä, olin osa ta-pahtumaa ja tämä on minun henkilökohtainen muistoni sieltä.

muiston tallentaminen on yksi tärkeimmistä syistä ostaa ohjelma. Kannattajat keräävät ja säilyttävät joukkueidensa ohjelmia ja jättävät niitä usein arvokkaana perintönä seuraaville sukupolville. on syntynyt jopa kokonainen ur-heilutapahtumien käsiohjelmiin erikoistunut kaupan ala, jonka huutokaupoissa hinnat voi-vat nousta tuhansiin euroihin. >>

Juuri tämä käsiohjelmien

p i t k ä i k ä i sy y s houkuttelee mai-

nostajia ja spon-soreita. Sen lisäksi,

että käsiohjelma liittää hetkessä yhteen mainos-

tajan ja menestyksekkään joukkueen tai mielenkiintoisen ta-

pahtuman, säilyy tuo yhteys ihmisten mielissä julkaisun koko elinkaaren ajan – usein jopa kymmeniä vuosia. Painotuotteet esittävät to-della isoa roolia jokaisessa miljoonien eurojen arvoisessa sponsorisopimuksessa, joilla muun muassa olympialaiset rahoitetaan.

– olympialaisissa brändi ja yleisö pääsevät koskutuksiin toistensa kanssa ainoastaan pai-notuotteiden kautta, Bourne sanoo.

– Toisin kuin jalkapallo-otteluissa, joissa mai-noksia on joka puolella, ovat kaikki olympialais-ten kisapaikat täysin puhtaita – ei promootio-viestejä, ei sponsoreita pelikentillä, ei mitään. olympialaisten käsiohjelman teho on valtava.

Ohjelmaa molemmille puoliajoilleolympialaisia käsiohjelmia on tietenkin ol-lut olemassa jo satoja vuosia – melkein yhtä

julkaisuja painettiin ja jaettiin olYmpialaisten aikana kaikkiaan Yli 2,5 miljoonaa kappaletta. julkaisualalla ei tämän suurempiin painoksiin oikeastaan edes voi uneksia pääsevänsä.“ ”

Heinäkuun 27. päivänä 2012 lontoon olympiastadionille kannettu soihtu sytytti olympiapadan ja käynnisti lontoon kaikkien aikojen suurimman

urheilutapahtuman. Stadionilla oli yli 80 000 ihmistä. lisäksi urheiludraamaa seurasi tapah-tumapaikoilla neljän kisaviikon aikana seitse-män miljoonaa ihmistä, jotka olivat onnistu-neet saamaan lipun maailman halutuimman tapahtuman katsomoon.

nuo kallisarvoiset pienet paperin palat eivät suinkaan olleet ainoat painotuotteet, joista pidettiin tiukasti kiinni. Katsojien käsissä oli yleensä myös jokin useista kisojen aikana jul-kaistuista käsiohjelmista. ne olivat – ja ovat edelleen – yhtä haluttuja kuin itse pääsyliput. Käsiohjelmien tehtävä oli ensin jakaa tietoa tapahtumasta ja luoda tunnelmaa paikan päälle, ja lopulta niistä tuli arvostettuja muisto-esineitä, muistoja tapahtumasta, jonka saattoi Britanniassa kokea vain kerran elämässä.

Käsiohjelmien lisäksi kisoissa myytiin viral-lisia, muistoksi tarkoitettuja olympia- ja para-lympiakirjoja sekä julkaistiin päivittäisiä lehtiä, joihin koottiin uutisia ja haastatteluja. monet kisojen ja esikisojen urheilulajit, kuten esimer-kiksi jalkapallo, purjehdus, rantalentopallo, sukellus ja voimistelu, saivat omat kirjasensa.



kauan kuin itse olympialaisia. Jalkapallossa fanittamiseen on jo pitkään kuulunut se, että otteluun men täes sä napataan mukaan käsioh-jelma, josta sitten haetaan tietoja joukkueiden kokoonpanoista ja managerien näkemyksistä.

Kymmenen viime vuoden aikana Englannin jalkapallo-ottelujen käsiohjelmat ovat tyylilli-sesti ja sisällöllisesti lähentyneet aikakausleh-tiä. Tuoreimmat uutiset pukuhuoneesta, pe-laajien yksinoikeudella antamat haastattelut, perusteellinen analyysi vastustajista ja laajat historialliset erikoisartikkelit tarjoavat kannat-tajille tärkeää taustatietoa peleistä ja viihdyt-tävää puoliaikaluettavaa.

näitä parhaiden toimittajien ja graafikkojen tekemiä julkaisuja ostetaan nykyään yhtä pal-jon sisällön kuin muistoarvon vuoksi.

– Jalkapallon käsiohjelmissa ei ole enää kyse pelkästään ottelupäivästä, kertoo Jamie Bradbury, Englannin jalkapalloliitto fa:n julkai-seman lehden päätoimittaja.

– niissä on kyse otteluun liittyvästä histori-

asta ja siitä kontekstistä, jossa ottelu pelataan. meidän tuottamamme käsiohjelmat kattavat sisällön koko kirjon pelaajaprofiileista ja -haas-tatteluista kauden yhteenvetoihin ja menneiden vuosien suuriin koh-taamisiin.

fa tuottaa vuosittain yli 40 erilaista painettua käsi-ohjelmaa mm. kansainvä-lisistä alle 17-vuotiaiden otteluista ja Sunday Cu-

pin finaalista aina Carling Cupiin ja fa Cupin finaaliin asti. Jokainen näistä käsiohjelmista sisältää täydellisen tarinan ottelusta ja siihen johtaneista tapahtumista.

Vaikka onkin epätodennäköistä, että katso-moissa istuvat kannattajat siirtyisivät lähitule-vaisuudessa lukemaan pelkästään ohjelmien nettiversioita, on fa silti kiinnostunut yhdis-tämään painetun, verkossa julkaistun ja TV-sisältönsä yhdeksi kokonaisuudeksi.

– yksi suurimmista askelista lehden sisällön kehittämisessä on ollut yhteistyö jalkapallo-liiton tv-kanavan ja kotisivujen kanssa, Jamie kertoo.

– Televisiota tai kotisivuja varten tehdyt videohaastattelut pääty-

vät usein juttuina lehteen. Toi-saalta kannustamme lehden

lukijoita sosiaaliseen medi-aan. Kanavat ruokkivat toi-siaan, ja tuotetun sisällön hyötysuhde on suuri.

“ käsiohjelma kuuluu olennaisesti urheilutapahtumaan. Yleisön joukossa on valtavasti ihmisiä, jotka ostavat niitä vielä pitkään.

“

>>


Tulosta syntyy!myös Euroopan jalkapalloliitto uEfa ymmär-tää huolella toteutetun käsiohjelman arvon. miljoonien kannattajien seuraama uEfa:n mestarien liiga on maailman arvostetuin seu-rajoukkuekilpailu.

uEfa tilaa painettuja käsiohjelmia mesta-rien liigan jokaiseen otteluun sekä julkaisee kahden kuukauden välein ilmestyvää Champi-ons-lehteä, josta fanit voivat lukea tuoreimpia uutisia, otteluanalyyseja ja -debatteja sekä huippupelaajien ja huippuvalmentajien haas-tatteluita.

lisäksi uEfa julkaisee muun muassa alle 17-vuo tiai den turnauksiin liittyviä käsiohjelmia sekä erilaisia oppaita toimitsijoille.

– Painotuotteemme eivät ole pelkästään fanituotteita, vaan niiden avulla voimme ker-toa myös järjestön kannalta tärkeitä viestejä, kertoo rob faulkner, uEfa:n viestintäpäällikkö.

– nämä viestit voivat koskea mitä tahansa aina yhteiskuntavastuusta ruohonjuuritason

toimintaan. lisäksi painotuotteet ovat liitolle merkittävä tulonlähde.

Viime vuoden mestarien liigan finaaliot-telussa manchester united – fC Barcelona myytiin loppuun virallisen käsiohjelman kaikki 50 000 kappaletta. Champions-lehteä myy-dään kaikkialla maailmassa, erityisesti jalka-palloon hurahtaneessa Kaakkois-aasiassa.

myös uEfa:n tapahtumissa ovat painetut käsiohjelmat tärkeä osa sponsorisopimuksia. ohjelmat houkuttelevat niitä yrityksiä ja brän-dejä, jotka haluavat tulla yhdistetyiksi uEfa:an ja sen järjestämiin kilpailuihin.

– myös joissakin pienemmissä turnauksissa käytämme painotuotteita luodaksemme yh-teistyöverkostoa mediayhtiöihin. Meillä on 15 turnausta joka vuosi, joten painotuotteita ja kumppaneita on paljon, rob sanoo.

Pysyviä muistojaon selvää, että huolella toteutettu käsiohjelma on erinomainen lisä mihin tahansa urheiluta-

pahtumaan. Jokainen vannoutunut fani rakas-taa käsiohjelmien tietosisältöä, viihdearvoa ja korkeatasoisia kuvia sekä niiden merkitystä muistoesineinä.

olipa penkkiurheilija kiinnostunut olympia-laisten 100 metrin pikajuoksufinaalista, Eng-lannin valioliigasta tai uEfa:n mestarien liigan otteluista, käsiohjelma on hänelle kuin asiois ta hyvin perillä oleva, luotettava ystävä, joka kul-kee aina mukana muistia virkistämässä.

monet urheiluseurat ja -järjestöt luovat ny-kyisin tapoja siirtää televisioon, verkkoon ja sosiaa liseen mediaan tuottamaansa sisältöä painotuotteisiin. Ja kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että painotuotteet säilyvät niiden vies-tinnän keskipisteenä vielä vuosikausia.

– Käsiohjelma tulee aina olemaan tärkeä osa jalkapallo-ottelua, uskoo rob faulkner.

– Se kuuluu olennaisesti ottelupäivään, kokonaiselämykseen. Ja yleisön joukossa on valtavasti ihmisiä, jotka ostavat käsiohjelmia vielä pitkään.

muutakin kuin pelkkää jalkapalloa!

Painotuotteet ovat tärkeä osa monia muitakin tapah-tumia kuin urheilua. Myös prinssi Williamin ja Kate Middletonin häissä huhti-kuussa 2011 painotuot-teilla oli merkittävä rooli.

useimpien vihkiäisten käsiohjelma tulostetaan yleensä edellisenä yönä panii-kissa a4-arkille. mutta jos on kruununperi-mysjärjestyksessä toinen, on hääohjelman-kin oltava vähän hienompi.

lukuisissa myyntipisteissä hääkulkueen rei-tin varrella kaupattiin upeaa julkaisua, jonka avulla yleisö saattoi osallistua tuohon tärke-ään päivään. Käsiohjelma sisälsi häiden oh-jelman, erikoistervehdyksen morsiusparilta sekä valokuvia.

Kaksi puntaa maksavia lehtisiä myytiin päi-vän aikana yli 150 000 kappaletta, ja niiden koko tuotto meni prinssi williamin ja prinssi Harryn sää tiölle. Hyväkuntoista keräilykap-paletta ei tänään alle 20 punnalla saa.

sisällön mestaritEnglannin jalkapalloliitto Fa julkaisee vuosittain yli 40 käsiohjelmaa erilaisiin otteluihin Englannin alle 21-vuo-tiaiden kansainvälisistä peleistä aina arvostettuun fa Cupiin asti. myös Euroopan jalkapalloliitto ueFa ymmär-tää, miten arvokas ammattitaitoisesti toteutettu ottelu-päivän käsiohjelma on. Sellainen on myynnissä kaikissa mestarien liigan otteluissa. myös Lontoon esiolympialaisissa myytiin ohjelmia, jotka esittelivät urheilulajeja ja maailmantähtiä sekä antoivat esimakua vuoden 2012 lontoon olympialaisista ja paralympialaisista.



Ja suoramainonta saa kuluttajan myös toimimaan.Paperille painettu viesti puhuttelee. Virtuaali-

seen viestiin verrattuna paperimedia herättää lu-kijassa suurempia tunteita ja luo positiivisemman

brändimielikuvan. Printti koetaan sähköistä viestiä hen-kilökohtaisemmaksi, ja siksi se synnyttää myös enemmän toimintaa.

Suoramainos on nä-kyvä massamedia. Se kasvattaa lukijan brän-ditietoisuutta ja herättää kiinnostusta. osoitteeton mainosposti tavoittaa suuren yleisön, ja lisäksi se huo-mataan ja muistetaan.

Suoramainos synnyttää toimintaa. Sen ensisijainen tehtävä onkin saada lukija vastaamaan viestiin – kokei-lemaan, ostamaan tai tiedustelemaan lisää.

Suostutteleviin suoramainoksiin reagoidaan parhai-ten – esimerkiksi ilmaisnäytekupongin saajista suurin osa hyödyntää edun. Tuotenäytteen postittaminen synnyttää ostopäätöksiä vieläkin todennäköisem-min. Kun mainonnan synnyttämää brändimielikuvaa vahvistetaan tuotenäytteellä , syntyy vipu-vaikutus kuluttajan ostoaikomuksen suuntaan. Esimerkiksi keksimainok-sen nähnyt ja keksinäytteen saanut kuluttaja ostaa tuotteen 7,7 prosent-tia todennäköisemmin kuin pelkästään mainoksen nähnyt kuluttaja.

Lähde: Kuulas–Millward–Brown 2009: Using Direct Marketing to Build Brand Values.

painettu

on vahva MieliKUvaN raKeNtaja

suora



painettu

Tiima Kattopalvelut on 25 henkilöä työllistävä, avaimet käteen kat-toremontointipalveluja tarjoava yritys, jonka toiminta-alueena on

Etelä-Suomi. Googlen hakusanamainonnan ja mes-

sujen lisäksi Tiiman markkinointiin kuuluu olennaisena osana toiminta-alueelle to-teutettu osoitteeton suoramainonta. Suo-

ramarkkinoinnin tavoitteena on kasvattaa tarjouspyyntöjen määrää.

Tiima Kattopalvelut käyttää jakelu-alueen suunnittelussa itella aTarget -verk-kopalvelua. aTargetin avulla markkina-alue hahmottuu helposti, koska palvelulla pystyy valitsemaan halutut jakelualueet ja esimerkiksi omakotitalojen määrän tietyllä alueella näkee heti. lisäksi palvelu

laskee jakelulle hinnan ja jakelun voi tilata kätevästi verkossa.

– Etsimme asiakkaita mainonnan kautta, emme hae niinkään brändi- tai muita arvoja. Kun suoramainos on jaeltu, näemme selvän piikin myynnissämme.

Jani Hirvonen, Tiima Kattopalvelut

Täyden palvelun liikunta- ja tans-sikeskus move wellness Center tarjoaa monipuolisia liikuntapal-veluita kaiken ikäisille: kuntosalia,

tanssia, ryhmäliikuntaa sekä henkilökoh-taista kunto-ohjausta. Toimipisteet sijait-sevat Espoossa ja Kauniaisissa.

move wellness Center markkinoi pal-veluitaan menestyksekkäästi sekä osoit-teellisella että osoitteettomalla suoralla. Suorapostitukset ovat määriltään 1 000 – 10 000 kappaletta, ja ne kohdistetaan pääsääntöisesti lähialueen asukkaille. Hy-viä tuloksia on saatu myös laajemmista kohdennetuista suorakampanjoista, joilla

on markkinoitu tanssikeskusta lapsiper-heille.

Vaikka muitakin markkinointikeinoja on kokeiltu, suoramarkkinoinnin on todettu tuovan tehokkaimmin uusia tutustujia liikuntakeskuksiin.

– Suoramarkkinointikampanjoita toteu-tetaan useita vuodessa, ja niillä on aina erittäin positiivinen vaikutus kävijämää-riin ja jäsenmäärän kehitykseen. Jokainen toteuttamamme kampanja on ollut talou-dellisesti kannattava.

Ville Miettinen, Move Wellness Center

Case:

Tiima kattopalvelut saa suoralla selvän piikin myyntiin

Case:

suoramarkkinointi liikuttaa ihmiset

Move Wellness Centeriin



itella on sitoutunut kantamaan vastuunsa omista päästöistään, joten oli luontevaa, että aiemmin maksullinen lisäpalvelu laajennettiin kattamaan koko kotimaan

jakelu, itellan ympäristö- ja yritysvastuujohtaja Hanna Kaustia kertoo.

sähköauto soiitellan tavoitteena on vähentää hiilidioksidi-päästöjä 30 prosentilla vuoteen 2020 men-nessä. Postin jakelussa päästöjä vähennetään esimerkiksi tarkalla reittisuunnittelulla ja kou-luttamalla kuljettajia ajamaan taloudellisesti. myös sähkö- ja maakaasuautojen käyttö vä-hentää polttoaineiden aiheut tamia päästöjä.

– Sähköautojen elinkaaren aikaiset kustan-nukset ovat vihdoin sillä tasolla, että niistä on tulossa oikea vaihtoehto polttoainetta käyttä-

ville autoille. Jakelussa sähköautojen käyttö on myös kohtuullisen vaivatonta, sillä reitin pituus on tarkkaan tiedossa ja auto voidaan tankata joka yö jakelutoimipaikan pihalla olevasta töp-selistä, Kaustia kuvailee.

Sähköautojen huonoksi puoleksi Kaustia mainitsee hiljaisuuden, sillä lähes äänettö-mästi liikkuva auto voi aiheuttaa vaaratilan-teita erityisryhmille. Tämän vuoksi itellan sähköautot soittavatkin nyt kulkiessaan asia-kaskilpailun kautta valittua soittoääntä.

– Hiukan afromusiikkia muistuttavan äänen hyvä puoli on, ettei se jää ikävästi päähän soi-maan mutta se kuitenkin varmistaa, että lähes-tyvän jakeluauton myös kuulee. Varkauden ja Tuusulan teiden lisäksi uusi rytmikäs soittoääni on löytänyt tiensä myös monen itellalaisen pu-helimeen, Kaustia naurahtaa.

itellan www-sivuilla tikittää päästölaskuri, joka kertoo Yhtiön kompensoivan hiilidioksidipäästöjään hYvällä vauhdilla, lähes kilon sekunnissa. osana itellan Ympäristöohjelmaa kaikki postin jakamat kirjeet, lehdet, paketit ja suoramainokset ovat olleet hiilineutraaleja vuoden 2011 helmikuusta alkaen. käYtännössä hiilineutraalius tarkoittaa sekä itellan omien päästöjen vähentämistä että loppujen päästöjen kompensoimista erilaisissa ilmastoprojekteissa. teksti: tuija sievänen • kuvat: itella

vihreämpääpostia

päästöjävähentämällä

>>


Suomen jakeluissa ja kuljetuksissa Itella käyttää noin 5 000:ttä ajoneuvoa, joilla ajetaan noin 170 miljoonaa kilometriä vuodessa. Puolet reiteistä, erityisesti taajamissa, hoidetaan jalkaisin ja polku-pyörällä. Bensa- ja dieselautojen lisäksi käytössä on tällä hetkellä 16 maakaasuautoa, kaksi sähköautoa ja kolmisenkymmentä säh-kömopoa.

– itellan autoilla ajetaan niin paljon, että uusimistahti on nopea, noin kuusi vuotta. Tämä tarkoittaa, että autokantamme on uusi ja vähäpäästöisiä autoja suosiva hankintapolitiikka vaikuttaa koh-tuullisen nopeasti. Esimerkiksi uudet mopot ovat aina sähkökäyt-töisiä ja sähköautojakin on tarkoitus hankkia entistä enemmän sitä mukaa kuin tarjonta paranee, Kaustia kertoo.

kompensaatio kannustaaHiilineutraaliin jakeluun itella pyrkii ensisijaisesti omien toimin-tojensa päästövähennyksillä. loput kuljettamisesta ja jakelusta aiheutuneet päästöt nollataan osallistumalla ilmastoprojekteihin. Kaustia on tietoinen päästökompensaatioon liittyvistä haasteista.

– 2000-luvun alkupuolella vapaaehtoiset päästöjen kompen-sointimarkkinat olivat vielä aika villejä. noihin aikoihin kaupattiin paljon myös projekteja, joiden vaikutuksista oli vaikea saada ta-keita, Kaustia sanoo.

itellan päästöjen kompensointi tehdään Gold Standard -luoki-tuksen saaneissa projekteissa, mikä takaa, ettei päästöttömyyttä tavoitella esimerkiksi sosiaalisesti kestämättömällä tavalla.

itellalle päästöjen maksullisuus toimii lisäkannustimena omasta toiminnasta aiheutuvien päästöjen ja energian kulutuksen vähen-tämiseen.

Esimerkiksi Thaimaassa itella on ollut mukana projektissa, jossa rakennetaan biokaasun talteenottoon perustuvia jäteveden käsit-telylaitoksia. laitoksissa käsitellään jätevettä, joka syntyy tapio-katärkkelyksen tuotannosta. Samalla kun hyötykäyttöön saatu biokaasu vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, myös vettä säästyy tehokkaassa puhdistusprosessissa.

– Thaimaan lisäksi olemme osallistuneet ilmastoprojekteihin muun muassa Perussa ja Brasiliassa. Päästöjä kompensoivia projekteja toteutetaan vain maissa, jotka eivät ole sitoutuneet kansainvälisiin ilmastosopimuksiin. näin kannustetaan kehittyviä maita vähäpäästöiseen energiantuotantoon, Kaustia kertoo.

Viestin lähettäjäkin voi vaikuttaaKaustia on mukana graafisen alan Print Power -projektissa, jossa haetaan keinoja lisätä kuluttajien tietoutta painotuotteiden ympä-ristövaikutuksista sekä mediapäättäjien halukkuutta käyttää print-tiä viestinnässään. itellassa myös tiedetään, että ympäristövai-kutusten minimoimiseen tarvitaan aina koko arvoketjun panosta. Siinä missä sanomalehtien kustantaja kannustaa lukijoita kierrät-tämään lehtensä, muistuttaa jakelija viestin lähettäjän vastuusta.

– Joskus voi olla kyse niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin oikeista osoitemerkinnöistä. Tällä estetään postilähetysten turha kulke-minen edestakaisin. Viestin kohdentaminen pitäisi myös miettiä tarkasti: ketä viestillä tavoitellaan. ihan konkreettisella tasolla tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että merkitään ensimmäiselle riville vastaanottajaksi yritys ja vasta toiseksi henkilö, jollei kyse oli henkilökohtaisesta kirjeestä. näin ei synny tarpeetonta edesta-kaisin kuljettamista esimerkiksi silloin, kun yrityksessä henkilö on vaihtunut, Kaustia muistuttaa.

“ ” Ympäristövaikutusten minimoimiseen tarvitaan aina koko arvoketjun panosta.

>>

Minulla on voimaa. Jokainen suoramainontaan käytetty euro tuo kassaan keskimäärin 14 euroa, jotkut kampanjat jopa 40 euroa. Suoramarkkinointi näkyy välittömästi tuloksessa.




www.upcode.fi,



www.printpower.fi

MINUN

ÄÄNENI

TULOSJA

KUULUU

NÄKYY


nICk OPPenHeIMer, maailmanlaajuisen mainostoimisto mCCann eriCksonin suunnittelujohtaja, on johtavia inteGroidun mainonnan suunnittelijoita. hänen kädestään on lähtöisin monet palkitut kampanjat muun muassa vauXhall motorsille, siemensille ja harleY-davidsonille.

MITä PrInTTIMeDIa MerkITsee TäMän PäIVän MeDIaMaaILMaLLe? Ei pidä unohtaa, miten arvokas vaikutelma painotuotteella, tyylikkäällä paperilla ja korkealaatuisella painojäljellä voidaan antaa. ajatellaan vaikkapa sellaisia brändejä kuin apple ja nes presso. mihinkään painotuotteeseen verrattavaankaan ei näyttöruudulla pääse. näyttö on pelkkä näyttö. PITäIsIkö PrInTILLä sIIs MarkkInOIDa PeLkäsTään LuksusTuOTTeITa? ei välttämättä. printti voi olla erityistä, mutta se voi olla myös arkista. 15-vuotias poikani ostaa viikonloppuisin kavereidensa kanssa noutopizzoja, ja siksi hän leikkaa lehdistä alennuskuponkeja talteen ajatellen: ”hyvä, näitä me saadaan tänä viikonloppuna.” kun kysyin häneltä, eivätkö tarjoukset löydy myös netistä, hän vastasi, että kyllä löytyvät, mutta painetut kupongit ovat yksin-kertaisesti helpompia käyttää. MITä ajaTTeLeT 2DkOODeIsTa? joitakin lukijoita ne häiritsevät, koska ne houkuttelevat vaihtamaan mediaa. mutta minun mielestäni ne tuovat tarinaan uuden ulottuvuuden, mahdollisuuden siirtyä jonnekin muualle. ne istuvat hyvin siihen tapaan, jolla ihmiset liikkuvat verkon linkkiket-juissa. koodit liittävät printtiin videoita ja informaatiota, jonka avulla voi sukeltaa syvemmälle tarinaan, reagoida viesteihin ja viettää entistä enemmän aikaa tuotteen parissa. MInkäLaIsIIn InTeGrOITuIHIn kaMPanjOIHIn OLeT VIIMe aIkOIna kIInnITTänYT HuOMIOTa? viimeisin harley-davidsonille tekemämme tuote-esite on hyvä esimerkki 2d-koodien ja lisätyn todellisuuden mahdollisuuksista. esitteen sivulta voi siirtyä matkapuhelimella suoraan tuote-videoon. siitä pääsee edelleen klikkaamalla varaamaan moottoripyörän koeajon. esite voi siis viedä lukijan matkalle ihan konkreettisesti. myymälöissä myyjät käyttävät printtiä siksi, että se johtaa vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa

ja on heille myyntitilanteessa helppo työkalu. ja juuri paperiesitteitä ihmiset edelleen keräävät sohvapöydilleen. MITen PrInTTI VOI TurVaTa TuLeVaIsuuTensa? sen pitää pelata vahvuuksillaan; onhan se kestävä, käsinkosketeltava ja tunteisiin vetoava media. ajattellaan vaikkapa painotuotteita, jotka konkreettisesti vaikuttavat ihmisten elämässä: syntymätodistus, kiitoskortti, ajokortti. ne voivat olla olemassa ainoastaan printtinä – ainakin toistaiseksi. sanomme lehdistä ironisesti, että ”tämän päivän uutiset ovat huomisen käärepaperia”, mutta digisisältö on aivan yhtä lyhytikäistä. lehti, jota kannat, on näkyvä merkki siitä, kuka olet. olisi kurjaa, jos kaikki kirjat olisivat digitaalisia. kirja esineenä on osa identiteettiä. jos kannat mukanasi vain ipadia, kenelläkään ei ole hajuakaan siitä, millainen ihminen oikeasti olet. OnkO PrInTILLä jOTaIn MuITa eTuja DIGIMeDIaan VerraTTuna? printti ei vaadi kalliita laitteita, joten se houkuttelee varkaita vähemmän. sitä paitsi se kestää vettä suhteellisen hyvin – kylvyssä on huolettomampaa lukea sanomalehteä kuin ipadia. ja kuten luova johtajamme huomautti, sillä voi läiskiä kärpäsiä. pitäisikin ehkä hutkia hänen tiimiään rullatulla sanomalehdellä…

”PrinTin PiTÄÄ PElaTa VaHVuuKSillaan. SE on PySyVÄ, KÄSin KoSKETElTaVa Ja TunTEiSiin VEToaVa mEDia. lEHTi, JoTa KannaT, on nÄKyVÄ mErKKi SiiTÄ, KuKa olET.”

KysymyKsiävastauKsia&

viimeinen sana


SE MITEN

VOIN

PALJONIHMISIIN

VAIKUTTAAON MILTEI

PELOTTAVAAI am the power of print. When news is presented in a magazine, readers attach more importance (33%) to it than when the same news is presented on television (20%) or on the Internet (10%). Learn more about print media at printpower.eu

To order the brochure online, take a picture of this codewith your mobile.

Add print, add power

Minulla on voimaa. Aikakauslehdestä luettu uutinen koetaan tärkeämmäksi

(33 %) kuin uutinen, joka kerrotaan televisiossa (20 %) tai internetissä (10 %).



www.upcode.fi,



www.printpower.fi

2 • print power • suomi • 2012

Documents