6 Tilitoimistojen hyvät tavat3 Arvonlisävero kiristyy

summaMCI

32012

PA LV E L U N TA R J OA A

TA L OU S H A L L I N TO L I I TO N JÄ S E N

Työntekijästäyrittäjälle pelivaraa

368

pääkirjoitussi

säLt

Ö 3

/201

2

Julk

aisi

ja T

alou

shal

linto

liito

n J

ulk

aisu

t Oy

yhte

isty

össä

Su

omen

Tal

oush

allin

tolii

tto

ry:n

kan

ssa

Pää

toim

ittaj

a J

uh

a A

hve

nn

iem

i To

imitu

s M

CI P

ress

Oy,

Mik

onka

tu 8

A,

0010

0 H

elsi

nki

Pai

nosm

äärä

5 3

00 k

pl

Pain

o Li

bri

s O

y IS

SN 1

795-

4800

Juha AhvenniemiToimitusjohtajaTaloushallintoliitto

Pienissä yrityksissä tulevaisuus

Viime aikojen uutiset ovat kertoneet suo-malaisten pörssiyhtiöiden yt-menette-lyistä ja väen tuntuvista vähentämisistä. Globaali talous ja kilpailu yhdistet-tynä talouden taantumaan on myrkkyä monille suuyrityksille.

Pienten yritysten merkitys työllistäjänä on kasvanut jat-kuvasti. Suomessa on yhteensä 263 000 yritystä, joista pieniä mikroyrityksiä on 246 000 kappaletta. Pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät 62 prosenttia työvoimasta ja niiden lii-kevaihto on yhteensä yli 335 miljardia euroa.

Pienet yritykset ovat tärkeitä koko Suomen menestyksen ja hyvinvoinnin sekä työllisyyden kannalta. Siksi niiden pärjääminen parhaalla mahdollisella tavalla on tärkeää meille kaikille.

Tilitoimisto toimii useimmiten pienyritysten talouskumppanina tärkeässä roolissa auttamalla ja tukemalla yrittäjää talousosaamisellaan. Osaavien tilitoimistojen käytöllä varmistetaan osaltaan niin yrittäjän kuin koko suomalaisen yritystoiminnankin kilpailukykyä.

Yrittäjän kannattaa käydä osaavan tilitoimistonsa kanssa läpi, ovatko esimerkiksi lakisääteisen kirjanpito- ja muun palvelun lisäksi yrittäjälle tarpeelliset talouden suunnittelun ja ohjauksen palvelut käytössä ja miten tilitoimisto voisi palvella näissä asioissa. Yrittäjän parhaaksi.

Muista arvonlisäveron kiristyminen

Tilitoimistoilla on yhteiset hyvät tavat

Kaksin aina kaunihimpi

”Kokopäiväisen työntekijän palkkaaminen on yrittäjälle suuri investointi.

6 Tilitoimistojen hyvät tavat

3 Arvonlisävero kiristyy

summa

MCI

32012

PALVELUN TARJOAA

TALOUSHALL INTOL I ITON JÄSEN

Työntekijästä

YRITTÄJÄLLE PELIVARAA

LAKI & VERO

Muista arvonlisäveron kiristyminen

Arvonlisävero kiristyy prosenttiyksiköllä kaikkien prosenttien osalta ensi vuoden alussa. Muutos on jälleen muistettava hinnoittelussa, sopi-muksissa ja laskutuksessa. Pääsääntö on, että uutta veroprosenttia käyte-tään, kun tavara tai palvelu on luovutettu 1.1.2013 tai sen jälkeen. Lisäksi on muistettava, että esimerkiksi ennakkomaksujen ja keskeneräisten palvelujen osalta on olemassa omat verokiemuransa.

Ennen vuodenvaihdetta saaduista ennakkomaksuista vero suorite-taan nykyisen, alemman arvonlisäveroprosentin mukaan, jos tavaraa tai palvelua ei ole tuolloin vielä luovutettu. Keskeneräisistä palveluista vero maksetaan luovutushetken mukaisesti ja korkeamman veropro-sentin mukaan, jos palvelu valmistuu ja se tosiasiallisesti luovutetaan vasta ensi vuoden puolella. Tämä pätee myös vuokraustoimintaan, jossa oikea arvonlisäveroprosentti määräytyy vuokrajakson päättymishetken mukaan. Jos vuokramaksujakso on esimerkiksi 1.12.2012–31.1.2013 ja vuokra saadaan vuodenvaihteen jälkeen, vero maksetaan 24 prosen-tin mukaan. s

Markku ojala, Taloushallintoliiton asiantuntija

Vapaaehtoista eläketurvaa vasta 68-vuotiaana HAllituksen tAlousArvioesityksen

mukaan vapaaehtoisen lisäeläketurvan maksujen verovähennysoikeus kiristyy ensi vuoden alussa. Vähennysoikeuden edellytykseksi on tulossa, että uusissa sopimuksissa eläkeoikeus alkaa vasta 68-vuotiaana.

Muutos ei koske takautuvasti vanhoja sopimuksia. Vastaava ikärajan korotus on tulossa pitkäaikaissäästämiseen tarkoitet-tujen ps-tilien sopimuksiin. s

Työnantajille ohituskaista Kelaan kelA on AvAnnut työnAntAjille oman palvelunumeron, työnantajalinjan. Se palvelee suomen kielellä arkisin klo 9–16 numerossa 020 692 235.

Puhelinpalvelussa vastataan nopeisiin kysymyksiin, jotka koskevat palkkatieto-jen ilmoittamista eri etuuksiin ja työn-antajalle myönnettävän etuuden käsittely-vaihetta. Työterveyshuoltoon liittyvissä kysymyksissä soitto pitää suunnata Kelan aluetoimistoon. s

Veronumero tuli käyttöön syyskuussA tAi sen jälkeen aloitetuilla uusilla rakennustyömailla pitää työnte-kijän kuvallisessa kulkuluvassa olla uusi tunniste, veronumero. Vanhoilla työmail-la tunniste tulee olla käytössä viimeistään 1.3.2013.

Veronumero löytyy jokaisen vero-kortista ja ennakkoverolipusta, mutta vain rakennusalan työntekijöiden nimet ja veronumerot rekisteröidään julkiseen rekis - teriin (http://www.vero.fi/veronumero-rekisteri). Työnantaja voi tilata veronu-merot keskitetysti toimittamalla Vero-hallintoon työntekijöidensä henkilötun-nukset. s

Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua!Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2012. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2013. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

Samalla voit antaa aihe-ehdotuksia ja vaikuttaa lehden sisältöön. Vastaa heti lyhyeen kyselyyn osoitteessa www.mcipress.fi /summa

Anna palautetta lehdestä ja voita iPhone!

Arvottava palkinto on n. 850 euron arvoinen iPhone.

Vastaaminen on helppoa.1. Kirjaudu osoitteeseen

www.mcipress.fi /summa.2. Merkitse numerosarja 27153. Tämän jälkeen pääset lukija -

kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta.

Ja sitten vain onnea arvontaan!

SUMMA 3/2012 3

LAKI & VERO

?eDuskunnAn käsiteltävänä on esitys vero-vapaan kilometrikorvauksen alentamisesta ensi vuoden alusta lähtien. Esityksen mukaan korvaus on ollut liian runsas aiheutuneisiin kustannuksiin nähden.

Korvaus laskisi nykytasosta parilla sen-tillä, mutta yli 15 000 kilometriä työajoa vuo-dessa ajavilla verovapaa korvaus lähes puo-littuisi nykyisestä. Tältä osin lakimuutok-sen on tarkoitus tulla voimaan vasta vuoden 2014 alusta. Pitkiä työmatkoja ajavat saavat siis vielä vuoden aikaa totutella tulevaan. s

km-korvaukset jyrän alle

TIESITKÖ?…että veronpalautukset vuoden 2011 verotuksesta maksetaan

1. joulukuun 5. päivä, kun saajana on yksityishenkilö

2. joulukuun 7. päivä, kun saajana on osakeyhtiö, jonka tilikausi on päättynyt 31.12.2011

3. jos Verohallinnolla ei ole tiedossa pankki- tiliä, palautus maksetaan maksuosoituksena, josta saaja saa ilmoituksen palautuksen lunas- tamista varten. Palautus tulee noin viikko edellä- mainittuja päiviä myöhemmin. Tilinumeron voi ilmoittaa Verohallinnolle osoitteessa www.suomi.fi tai kirjallisesti verotoimistoon.

yle-vero tulee ensi vuonna yle-vero korvAA televisiolupamaksut ensi vuoden alusta lähtien. Yksityishenkilöillä Yle-vero on 0,68 prosenttia henkilön ansio- ja pääomatulojen yhteismäärästä, kui-tenkin enintään 140 euroa. Se tulee maksettavaksi 40 000 euron vuosituloilla. Alle 50 euron suuruista veroa ei panna maksuun.

Vero on henkilökohtainen ja esimerkiksi kahden vanhemman perheessä vero on enimmillään yhteensä 280 euroa. Veron maksamiseen ei vaikuta se, onko perheessä televisiota tai käyttääkö se muutoin Ylen palveluja.

Myös osakeyhtiöltä peritään Yle-vero, kun sen verotettava tulo on vähintään 50 000 euroa. Vero on tuolloin 140 euroa ja verotettavan tulon 50 000 euroa ylittä-vältä osin peritään lisäksi 0,35 prosenttia tulon määrästä. Vero on kuitenkin enintään 3 000 euroa. Yle-vero on osakeyhtiön tuloverotuksessa vähennyskelpoinen meno.

Avoimille yhtiöille ja kommandiittiyhtiöille ei määrätä Yle-veroa osakeyhtiöiden tavoin. Yhtiömiehet maksavat veron henkilökohtaisessa verotuksessaan myös yhtiön tulo-osuudesta. Yhtiömiehet eivätkä myöskään yksityisyrittäjät voi vähentää Yle-veroa tuloverotuksessa yritystoiminnan menona.

Yle-vero sisältyy vuoden 2013 alusta alkaen automaattisesti verokortin ennakon-pidätysprosenttiin tai ennakonkannossa maksuunpantuun määrään. Erillistä maksu-lippua ei verosta siis lähetetä. Viestintävirasto palauttaa syksyn ja ensi kevään aikana asiakkailleen tv-lupamaksut siltä osin kuin ne on maksettu jo vuodelta 2013.

Suoraveloitusasiakkaille palautukset maksetaan automaattisesti pankkitilille ja muilta asiakkailta Viestintävirasto pyytää pankkitilinumerot kirjeellä myöhemmin. Palautuk-set koskevat noin 200 000 kotitaloutta Suomessa. s

2013

4 SUMMA 3/2012

?

61,2oli äänestysprosentti

edellisissä kuntavaaleissa. Seuraavan kerran

kuntavaaleissa äänestetään 28.10.2012.

Asuntolainojen korkovähennysoikeus alenee

ensi vuoDeltA toimitettavassa verotuksessa asuntolainan koroista voi vähentää 80 prosenttia eli vähennyskelpoinen osuus kapenee viidellä prosenttiyksiköllä nykyi-sestä.

Ensi vuoden jälkeen vähennysoikeus kapenee edelleen viidellä prosenttiyksi-köllä siten, että vuodesta 2014 lähtien asuntolainan korkoja voi vähentää verotuk-sessa enää 75 prosenttia. s

Maksa turvallisesti – tutustu maksu-korttiohjeisiin

MAksukorttien turvallisesta käytöstä löytyy tietoa uusilta nettisivuilta osoit-teessa www.korttiturvallisuus.fi. Sivus-toa ovat olleet yhteistyössä rakentamassa muun muassa pankit ja poliisi. Sivustolle on koottu internetissä aiemmin hajallaan ollut tieto turvallisesta maksukorttien käytöstä. s

seuraamusmaksu laittomasti maassa oleskelevan palkkaamisesta elokuun AlustA lähtien työnantajalle on voitu määrätä seuraamusmaksu, jos tämä on ottanut työhön EU:n ulkopuolelta tulleen laittomasti maassa oles-kelevan henkilön. Seuraamusmaksu on vähintään 1 000 ja enimmillään 30 000 euroa. Seuraamusmaksun määrää Maahanmuuttovirasto. s

työttömyysvakuutusmaksu irtautuu tapaturmavakuutuksesta

eDuskuntA on hyväksynyt lakiehdotuksen, jonka mukaan työttömyysvakuutusmaksu maksettaisiin ensi vuoden alusta alkaen työnantajien ja palkansaajien hallinnoimalle Työttömyysvakuutusrahastolle. Tällä hetkellä työnantaja maksaa nämä palkan sivu-kulut tapaturmavakuutusmaksun kanssa tapaturmavakuutusyhtiölle. Vastaisuudessa rahastolle annettaisiin maksetuista palkoista myös oma vuosi-ilmoitus. s

SUMMA 3/2012 5

Tilitoimistoilla on yhteiset hyvät tavat

Tilitoimistot saivat kesäkuussa uuden hyvän tavan ohjeistuksen, toimialastandardin, jolla autetaan alan toimijoita tuottamaan laadukasta palvelua ja oikeaa tietoa asiakkaille ja viranomaisille. Uusi ohjeistus antaa auktorisoiduille tilitoimistoille paljon uusia työkaluja, joilla auttaa pk-yrityksiä menestymään paremmin.

Taloushallinto ja kirjanpito toimialana eivät ole lailla säädeltyjä, vaan toimiala on vapaa kilpailulle. Alan yritysten toimialajärjestö, Suomen Taloushallinto-liitto, on jo vuosikymmenten ajan laatinut suosi-tuksia ja ohjeita siitä, miten tilitoimistoalalla tulisi asiakkaiden toimeksiantoja hoitaa. Taloushallinto-

liiton yhteydessä toimiva Tili-instituuttisäätiö on auktorisoinut ja valvonut tilitoimistoja yli 30 vuoden ajan.

Taloushallintoliiton puheenjohtaja Leena Rekola-Niemi-nen muistuttaa, että kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluiden tuot-tamisessa pelisääntöjen noudattaminen ja laadun varmistaminen ovat tärkeitä.

– Tilitoimiston asiakkaille ja muille sidosryhmille on tärkeää tunnistaa ne palveluntarjoajat, jotka toimivat alan standardien mukaan, Rekola-Nieminen toteaa.

– Pelisääntöjen mukaan toimiminen helpottaa ja tehostaa raportointia ja mahdollistaa sen, että asiakaspalvelussa voidaan keskittyä asiakkaan kokeman hyödyn lisäämiseen. Näin tili-

Teksti: outi Mäkiniemi

6 SUMMA 3/2012

toimisto voi tarjota muun muassa räätälöidympää tietoa yrityk-sen kannattavuudesta tai rahan riittävyydestä ja antaa parempia eväitä tulevaisuuden suunnitteluun, Rekola-Nieminen kertoo.

Parempaa palveluaHyvän tavan noudattamista tukevat uudistetut TAL-laatutyö-kalut, jotka auttavat liiton jäsentoimistoja toimimaan helpommin ja entistä tehokkaammin pelisääntöjen mukaisesti. Yhden-mukaiset ja selkeät toimintatavat tilitoimistossa luovat tasai-sempaa laatua ja selkeyttävät palvelua.

– Yhteisillä julkisilla pelisäännöillä edistetään koko toimialan avoimuutta, toiminnan läpinäkyvyyttä ja uskottavuutta, Leena Rekola-Nieminen toteaa. Yhteiset pelisäännöt asettavat riman kaikille alan toimijoille. Toimialastandardi on julkinen doku-mentti, johon myös asiakkaat voivat tutustua.

Tärkeitä apuvälineitä ovat muun muassa tietoturvaan, tilin-päätösten laadintaan, dokumentointiin ja muuhun tietojen yllä-pitoon sekä toiminnan laadunvarmennukseen liittyvät ohjeet.

– Kun tilitoimisto noudattaa toimialastandardia, kaikki tili-toimistossa toimivat samalla tavalla. Näin palvelun laatu ei muutu, vaikka kirjanpitäjä vaihtuisi. Myös sisäiset työjärjestelyt helpottuvat, kun toimintatavat ovat samat.

– Asiakas näkee toimialastandardin käyttöönoton tilitoimis-tossaan esimerkiksi siinä, että kesä- ja sairauslomien aikana ei tule niin paljon kyselyjä tuuraajalta, Rekola-Nieminen sanoo.

– Toimialastandardi tulee varmasti selkeyttämään asioita ja nopeuttamaan poikkeustilanteiden hoitoa.

Mistä tunnistaa laadukkaan tilitoimiston?Taloushallintoliiton luomat julkiset pelisäännöt helpottavat yrit-täjää ja auttavat tunnistamaan laadukkaan tilitoimiston. Talous-hallintoliiton jäseniltä saa toimialastandardin mukaista palvelua ja Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen -merkki auttaa erotta-maan auktorisoidut, valvotut toimijat.

Taloushallintoliiton verkkosivuilta löytyvät myös yritys-ten omistajille ja päättäjille räätälöidyt sivut, joihin kannattaa tutustua, kun on ostamassa palveluja tilitoimistolta tai pohtii taloushallintonsa järjestämistä. Ostajan oppaan avulla voit tar-kistaa, onko ostamasi palvelu ajan tasalla ja miten voisit hyötyä lisäpalveluista. s

”Palvelun laatu ei muutu, vaikka kirjanpitäjä vaihtuisi.

Toimialastandardin historia

1968 Kirjanpitotoimistojen Liitto perustettiin 10.6.1968.

1973 Kirjanpitolaki uudistui: se salli tietotekniikan

käytön kirjanpidossa.

70-luvun loppu Yhtenäistilijärjestelmä (YTJ) toi

mukanaan laajat ohjeistukset kirjanpitoon sekä

tilikarttamallin.

1980 Tili-instituuttisäätiö perustettiin.

1981 Ensimmäiset 101 KLT-kirjanpitäjää valmistuivat.

1981 Ensimmäiset 72 tilitoimistoa auktorisoitiin.

80-luvun alku Yleiset sopimusehdot yleistyvät.

1988 Hyvä tilitoimistotapa -ohjeistus julkaistiin

ensimmäisen kerran (tase-erittely, liitetietomalli sekä

tilinpäätösmuistio olivat olemassa jo 80-luvun

ensimmäisellä puoliskolla).

1996 KL-96 yleiset sopimusehdot julkaistiin.

1998 Hyvä tilitoimistotapa -ohjeistus uudistettiin.

2004 KL2004 yleiset sopimusehdot uudistettiin.

2005 Kirjanpitotoimistojen Liiton uudeksi

nimeksi tuli Taloushallintoliitto.

2005 Hyvä tilitoimistotapa

-ohjeistus uudistettiin.

2012 Taloushallintoliiton

toimialastandardi TAL-STA

julkistettiin 5.6.2012.

Taloushallintoalan hyvien käytäntöjen kirjalliset ohjeet ja suositukset ovat kehittyneet noin 30 vuoden ajan.

Taloushallintoliiton puheenjohtaja Leena Rekola-Nieminen.

SUMMA 3/2012 7

Jokainen yksinyrittäjä tietää, että vapauden varjopuolena on ympärivuorokautinen yksinäinen vastuu yrityksen toiminnasta. Jos liiketoiminnan suunnitelmat muuttuvat tai kaiken tekeminen itse ei enää tunnu mielekkäältä, on aika harkita apuvoiman palkkaamista. Hyvä työntekijä on investointi, joka parhaimmillaan maksaa itsensä takaisin moninkertaisena.

PorukAstA PuHtiA yritykselle

8 SUMMA 3/2012

L I S Ä A RVOA

Kerralla riittävästi työvoimaa

Liiketoiminnan kasvaessa riihi-

mäkeläinen kampaamoyrittäjä

satu vaara ei tyytynyt kampaa-

jatuoliensa vuokraamisen, vaan

hän on vuosien varralla palkan-

nut neljä uutta työntekijää.

– Ei kannata palkata vain

yhtä työntekijää. Jos työntekijä

esimerkiksi sairastuu, joutuu

tällöin tekemään yksin kahden

ihmisen työt, Vaara kertoo.

– Neljä työntekijää riittää

jo pyörittämään arkea niin, että

yhden poissa ollessa muut kolme

voivat hoitaa hänen työnsä. Nyt

parturi-kampaamo Kauniissa ja

Rohkeissa työvoimaa riittää myös

loma- ja flunssakausien aikana,

eikä Vaaran tarvitse itse aina

joustaa kiiretilanteiden tullen.

Teksti: salla Peltonen

Ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaaminen tulee ajankohtaiseksi, kun alun perin yhden henki-lön pyöritettäväksi aiotun yrityksen liikeidea lähtee

lentoon. Yrittäjä saattaa kokea, ettei pär-jää yksin, jos kysyntä kasvaa ja markki-noille nousee uusia, liikeideaa kopioivia kilpailijoita. Toinen tyypillinen tilanne on yrittäjän työtaakan kasvaminen kohtuut-toman suureksi.

Kasvua tavoittelevan yrittäjän on hyvä miettiä aluksi omaa toimenkuvaansa yri-tyksessä. Mitä haluan tehdä itse? Missä olen parhaimmillani? Mitkä asiat antai-sin mielelläni jonkun toisen hoidettaviksi?

Ulkopuolisen avun palkkaaminen luo yrittäjälle mahdollisuuden järjestellä työ-tehtäviä uudelleen ja keskittyä itse omim-paan osaamisalueeseensa. Myös vapaa-päivien ja lomien suunnittelu helpottuu, kun joku toinen voi pyörittää yritystä omistajan vetäessä henkeä. Apuvoiman palkkaamisen myötä yrittäjän sairaus-poissaolokaan ei enää tarkoita liiketoi-minnan keskeytymistä.

Uusi työntekijä tuo aina uutta osaa-mista yritykseen. Parhaimmillaan se tar-koittaa yrittäjälle motivoitunutta kump-pania ja sparraajaa, jonka kanssa kehittää yrityksen toimintaa eteenpäin. Tuoreiden näkökulmien lisäksi uusi työntekijä tuo mukanaan myös omat kontaktinsa, joiden kautta yrittäjälle saattaa avautua jatkossa esimerkiksi uusia asiakkuuksia tai liike-toimintamahdollisuuksia.

Verkot veteen edullisesti Uuden työntekijän etsimisessä kannattaa käyttää aikaa ja nähdä vaivaa, jottei tulisi tehneeksi jatkossa hankaluuksia ja lisä-

kustannuksia aiheuttavia virhevalintoja. Rekrytointiin on monia, myös kustan-nuksiltaan erilaisia vaihtoehtoja. Yksin-kertaisimmillaan napakan työpaikka-ilmoituksen voi laittaa esimerkiksi liik-keen ikkunaan, kassalle tai nettisivuille.

Oikea henkilö saattaa löytyä myös omasta tuttavapiiristä tai osa- aikainen tuntityöntekijä alueen oppilaitoksista. Sosiaalisen median palvelut, kuten LinkedIn tai Facebook ovat niin ikään varteenotettavia keinoja laittaa sana kier-tämään ja löytää potentiaalisia työntekijä-ehdokkaita kustannuksitta.

Vuokraus on vaihtoehtoTyövoiman vuokraaminen on yksi vaihto-ehto reagoida tilapäisen työvoiman tar-peeseen ja myös mahdollisuus yrittä-jälle kokeilla työnantajana toimimista. Vuokraamalla apuvoimaa saa nopeasti ja kohtuullisen vähällä vaivalla. Vuokrasuh-teessa työntilaaja johtaa ja valvoo työn-tekijän työtä, mutta vuokraajayritys vastaa työntekijän palkka- ja sosiaaliturva-kuluista sekä lomajärjeste lyistä.

Työntekijä on arvokas investointiKokopäiväisen työntekijän palkkaami-nen on yrittäjälle suuri investointi, jonka pitäisi tuottaa vuodessa palkkaamisesta aiheutuneita kokonaiskuluja huomatta-vasti enemmän, jottei palkkaus tuottaisi tappiota. Uudesta työntekijästä aiheutu-vien kustannusten kattaminen tarkoit-taa käytännössä liikevaihdon ja myynti-katteen kasvattamista.

Toisaalta yrittäjä voi ajatella tinkivänsä voitosta ainakin alkuun, jos uuden työnte-kijän palkkaaminen tuo merkittävää hel-

”Uusi työntekijä tuo aina uutta osaamista yritykseen.

SUMMA 3/2012 9

potusta omiin työaikoihin ja mahdollisuuksiin pitää lomaa. Pal-kanmaksun lisäksi työnantajan on huolehdittava välillisistä työ-voimakuluista, kuten sosiaaliturva- ja vakuutusmaksuista. Välil-listen työvoimakulujen suuruus on keskimäärin reilut 20 pro-senttia palkasta. Myös työsopimuksen huolellinen laatiminen on tärkeä osa työntekijän palkkaamista.

Tuottavan työajan osuus vaihteleeTyöntekijää palkattaessa on syytä huomioida, ettei kokoaikai-nenkaan työntekijä ole työnantajan käytettävissä liikevaihdon kasvattamiseen sata prosenttia vuosityöajastaan. Vuosilomien ja sairauspoissaolojen lisäksi tulevat vanhempainvapaat, koulutus-päivät ja palkalliset vapaapäivät.

Vähintään kuukauden kestäneissä työsuhteissa työnantaja on velvollinen maksamaan sairauslomalla olevalle työntekijälle täyttä palkkaa sairastumispäivän lisäksi yhdeksän päivän ajalta. Monissa työehtosopimuksissa sairausajan palkanmaksukausi on sovittu lain edellyttämää huomattavasti pidemmäksi. Palkallisen vuosiloman pituus on yleisimmin 30 vuorokautta ja lomaraha 50 prosenttia loma-ajan palkasta.

Kustannuksia aiheutuu myös mahdollisista työvaatteista, -tilasta ja -laitteista, työntekijän kouluttamisesta sekä työ-terveyshuollosta. Sairaanhoidon sisältävä työterveyshuolto mak-saa työntekijää kohden keskimäärin vajaat 200 euroa vuodessa, josta Kansaneläkelaitos korvaa työnantajalle noin puolet. Palk-kauskustannusten ja työntekijän tuottaman työpanoksen laske-miseen saa asiantuntevaa apua esimerkiksi omalta kirjanpitäjältä.

”Palkan lisäksi työnantajan on huolehdittava välillisistä työvoimakuluista.

Tukea työntekijän palkkaamiseen

Työnantaja voi saada Työ- ja elinkeinotoimistosta palkkatukea työttömän henkilön palkkauskustannuksiin. Palkkatuki on tar-koitettu ensisijaisesti alle 25-vuotiaiden, vajaakuntoisten, pitkä-aikaistyöttömien tai maahanmuuttajien työllistämiseen. Vuonna 2012 palkkatuen perustuen määrä on 31,36 euroa päivässä, ja sitä maksetaan pääsääntöisesti enintään kymmenen kuukauden ajalta.

Yrityksille myönnetään palkkatukea lähtökohtaisesti vain toistaiseksi voimassaolevan työsopimuksen perusteella, mutta esimerkiksi oppisopimuskoulutukseen tukea voi saada määrä-aikaisellakin sopimuksella. Oppisopimuksella työllistävälle työn-antajalle maksetaan lisäksi koulutuskorvausta työssä oppimisen ohjauksesta aiheutuneisiin kustannuksiin enintään 350 euroa kuukaudessa.

Yrittäjä voi harkita myös työharjoittelijan tai työelämä-valmennettavan työllistämistä, mikä on harjoittelun järjestäjälle täysin maksutonta. Vaikka harjoittelijaa ei koskaan saa jättää yksin selviytymään työtehtävistään, harjoittelun järjestäminen on yrittäjälle hieno mahdollisuus saada ilmaista ja parhaimmillaan hyvin innostunutta apuvoimaa sekä toteuttaa sosiaalista vastuu-taan yhteiskunnassa. s

Mitä työntekijän palkkaaminen maksaa?

Esimerkki mukailtu Pauli vahteran kirjasta Yrittäminen on

kaunein tapa ottaa vastuu omasta elämästä (2011, s. 208)

Henkilöstösivukulut pienyrityksessä

• Työeläkevakuutus (työnantajan keskimääräinen

osuus, jos työntekijä alle 53-vuotias) 17,35 %

• Sosiaaliturvamaksu 2,12 %

• Työttömyysvakuutus 0,8 %

• Tapaturmavakuutus (minimi vähäriskisessä

työssä 0,3) 1 %

• Yhteensä 21,27 %

Vuosipalkka (12 x 2 500 €) 30 000 €

Lomaraha 1 250 €

Sosiaaliturva- ja vakuutusmaksut (n. 22 %) 6 600 €

Työterveyshuolto/vuosi 300 €

Työtila (10 m², 10 eur/ m²/kk) 1 200 €

Laitteet (tietokone, puhelin) 3 000 €

Työhön liittyvä tarpeisto (esim. vaatteet, työkalut) 2 000 €

Kulut/1. vuosi yhteensä 44 350 €

Tässä esimerkissä työnantajan maksettavaksi tulisi palkan

lisäksi 48 % muita kuluja vuodessa. Lisäksi on huomioitava

päivät, jolloin työntekijä on poissa loman, sairastumisen tai

muun syyn vuoksi.

Lisätietoa:Vahtera, Pauli. Yrittäminen on kaunein tapa ottaa vastuu omasta elämästä. 2011.www.finlex.fiwww.kela.fiwww.yrittajat.fiwww.yrityssuomi.fiwww.tilastokeskus.fi

10 SUMMA 3/2012

Pauli Vahtera on vuosikymmenten hioma taloushallinnon huippuammattilainen. Hänellä on taito katsoa yrittäjyyttä ja taloushallintoa yhtä aikaa läheltä ja kaukaa. Juuri siksi hänen tarkkanäköiset oivalluksensa puhuttelevat.

Yrittäjän paras kaveri

Yrittäjä elää yhteisöllisyyden keskiössä. Liiketoiminta ei ole mah-dollista ilman asiakkaita. Parhaat asiakkaat tulevat yhä uudes-taan. Asiakkuus on yhteisöllisyyttä parhaimmillaan. Joskus se vie ystävyyteen asti.

Sana kiertää. Siellä on ystävällisin palvelu. Siellä on paras osaa-minen. Siellä pidetään sovitusta kiinni. Yhteisöllisyys on parasta

markkinointia, mitä yrittäjä voi saada.Yhteisöllisyys ei ole Facebook-klikkauksia. Se on tosielämän arkea. Parhaiten

yhteisöllisyyden voiman näkee kesäisin kauppatoreilla. Mansikkakauppias, joka jurnuttaa hiljaisena mansikkarovioidensa takana ei päivässä montaa litraa myy. Mansikkakauppias, joka juttelee jokaisen asiakkaansa kanssa muutaman sanan tai enemmän, saa ostajat pyörimään kauppapaikan ympärillä kuin mehiläiset mansikkamaalla kukinta-aikaan. Asiakkaat ovat kauppiaan perhe.

Yritysperheen perustamiseen menee vuosia. Monelle ensimmäiset asiakkaat ovat omia mummoja ja vaareja. Koulu- ja opiskelukaverit ovat tärkeä toimeksi-antojen lähde. On helpompi ostaa tutulta kuin ventovieraalta. Joskus tätä voidaan sanoa hyvä veli -verkostoksi tai korruptioksi. Näin ihmismieli toimii.

Yrittäjä on myös toisten yrittäjien ja yritysten asiakas. Yrityksen työntekijäksi on helpompi palkata oman perheen jäsen, sukulainen tai ystävän lapsi. Kesätyöt menevät suhteilla, sanotaan. Opiskelukaveri esittää yrittäjäkaverilleen lastaan kesätöihin. Se on parempi suositus kuin netissä tullut tuntemattoman kirjoit-tama hakulomake.

Yhteisöllisyys avaa ovet, muttei pidä niitä auki. Jos torikauppias myy asiakkaal-leen pilaantuneita mansikoita, ei asiakas tule toista kertaa, vaikka kuinka oltaisiin iloisena keskusteltu. Hyvä sana leviää, pahat sanat leviävät nopeammin.

Yhteisöllisyys on takuu hyvästä työstä. Aikaisemmin, kun talojen rakentajat asuivat kyläyhteisöissä, he tekivät laadukasta työtä, koska asuivat asiakkaidensa lähellä vuosikymmenien ajan. Ei ollut hometaloja. Tänään rakentajat tulevat eri puolilta maailmaa, on kiire ja rakennusyhtiöiden omistajat kasvottomia sijoitta-jia. Yhteisöllisyyden puute johtaa kalliisiin rakennusvirheisiin.

Vaan kuka on yrittäjän paras kaveri. Hyvä kirjanpitäjä. Tunne siitä, että on olemassa kirjanpitäjä, jolle voi soittaa koska tahansa, tuo turvallisen olon. Kir-janpitäjä näkee numeroista, missä mennään. Hän antaa yrittäjälle opastusta, mitä pitäisi tehdä. Hädässä kaveruus tunnetaan. Juuri silloin kun yrittämisessä on kaikkein vaikeinta tarvitaan luotettava kaveri.

Hyväkin kirjanpitäjä tarvitsee joskus taustatukea. Siihen tehtävään sopii kirjan-pitäjän paras kaveri, tilintarkastaja. Näin kutoutuu nanoyritysten verkosto.

Pauli vahtera

”Yhteisöllisyys avaa ovet, muttei pidä niitä auki.

SUMMA 3/2012 11

KOLUMNI

LUOTETTAVAN

Auktorisoidut tilitoimistot noudattavat Taloushallintoliiton alalle luomaa toimialastandardia, jonka tarkoituksena on minimoida asiakkaan riskit ja taata laadukas palvelusuhde.www.taloushallintoliitto.fi

Millaisia vaihtoehtoja oN tarjolla, kuN pohdit talousohjaukseN kehittäMistä?

plussat Miinukset

+ Optimoit rahankäyttöäsi.+ Saat ehdotuksia liiketoimintasi kehittämiseen.+ Et kehitä firmaasi yksin.+ Tiedot koko ajan, mikä on yrityksesi taloudellinen tilanne.+ Kuulet heti, jos jokin liiketoimintasi osa-alue ei ole kannattava.+ Liiketoimintasi kannattaa paremmin, kun asetat sille selkeitä numeerisia tavoitteita.

- Joudut etsimään kirjanpitäjän, joka ymmärtää liiketoimintaasi.- Joudut toimittamaan säännöllisesti myyntisi tiedot kirjanpitäjällesi, jotta hän pystyy ennustamaan täsmällisesti.- Joudut varaamaan aikaa säännöllisille tapaamisille.

Tutustu oppaaseen osoitteessa www.taloushallintoliitto.fi/tilitoimistot