1Poljin 4/2018

20184

PYÖRÄILYTALVI TOIPYÖRÄLIIKENTEELLENÄKYVYYTTÄ

Pyöräilytutkimusta kaikilla aisteilla

Grazin julistuspyöräilymyönteinen

2 Poljin 4/2018

Pyöräilykuntien verkosto on ehdottanut ja perustellut, eli suomeksi (englanniksi) sa-nottuna lobannut valtion osallistumista kuntien pyöräliikenteen tärkeimpiin inves-tointeihin viimeiset kahdeksan vuotta. Perusteluna on ollut pyöräilyinvestointien erinomaisen hyöty-kustannus -suhteen (vähintään 5:1) ja monien pyöräilyn lisäämi-

sestä koituvien muiden etujen lisäksi se, että tällä rahoitusmallilla on päästy parhaisiin tulok-siin maailman johtavissa pyöräilykaupungeissa, ennen muuta Hollannissa ja Tanskassa.

Nyt se investointituki kuntien katuverkolle sitten vihdoin saatiin, kun eduskunta hyväksyi valtion lisätalousarvion 2018 lokakuun 25. päivä. Päätöksen taustalla oli keväällä valmistunut kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma sekä valtioneuvoston periaatepäätös. Edistämisohjel-man 32 toimenpiteestä tärkein uusi avaus on juuri tuo ”käynnistetään valtion ja kuntien yhtei-nen kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelma”, jonka vuositasoksi on ohjelmassa asetettu 30+30 miljoonaa euroa vuodessa periaatteella 50 % valtio, 50 % kunnat vuosille 2019-2023.

No, aivan tuohon edellä mainittuun tavoitetasoon ei vielä päästy, sillä valtion ns. starttira-ha investointiohjelman avaukselle oli tänä vuonna 3,5 miljoona euroa. Kuntien oma puolikas mukaan laskettuna kokonaisvaikutus on siten 7 miljoonaa euroa. Vaikka summa on toistaisek-si vaatimaton, kyseessä on kuitenkin merkittävä uusi avaus. Kaikkein tärkeintä on jatkon kan-nalta se, että valtion talousarvioon on nyt saatu uusi momentti, joka kirjattiin näin:

37. Valtionavustus kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ja kuntien joukkoliikennehankkei-siin (siirtomääräraha 3 v). Momentille myönnetään 3 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyt-tää:1) valtionavustuksen maksamiseen kunnille kävelyä ja pyöräilyä edistäviin infrahankkeisiin ja muihin kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parantaviin hankkeisiin2) valtionavustusten maksamiseen kävelyä ja pyöräilyä edistäviin muihin hankkeisiin3) valtionavustusten maksamiseen kunnille niiden toteuttamiin, joukkoliikenteen toiminta-edellytyksiä parantaviin infrahankkeisiin.

Hakuprosessi pistettiin pystyyn pikavauhtia ja hakemukset piti jättää Liikennevirastolle 7. joulukuuta mennessä. Tiettävästi kymmenet pyöräilykunnat lähtivätkin jo tähän avaukseen mukaan ja jättivät hakemuksensa sekä hanke- tai yleissuunnitelman määräaikaan mennessä. Liikenneviraston suunnalta kuullaan pian, mitkä hankkeet tulivat tällä ensimmäisellä kierrok-sella valituiksi.

Vuoden 2019 talousarviossa summa on toistaiseksi tuo sama 3,5 miljoonaa, mutta lopulli-nen taso määräytyy varmasti vaalien ja uuden hallitusohjelman myötä. Sen pyöräilymyöntei-syyden varmistamiseksi tehdään vaikuttamis- ja asiantuntijatyötä tiiviisti lähikuukaudet.

Investointituen eteen tehtiin viimeisen parin vuoden ajan vaikuttamistyötä tiiviissä yhtei-sessä rintamassa Pyöräilykuntien verkoston ja Pyöräliiton kanssa. Oman tärkeän panoksen-sa antoivat pyöräilykuntien sekä valtionhallinnon pyöräilymyönteiset virkamiehet, kun edistä-misohjelman sisältöjä ja painotuksia valmisteltiin.

Kiitos kaikille vaikuttavasta yhteistyöstä ja hyvää joulua!

Poljin 4/2018Pyöräilykuntien verkosto ry:n ja Suomi Pyöräilee -hankkeen uutislehti.

Kannen kuva: Oululaispyöräili-jöitä marraskuussa 2018,Martti Tulenheimo

22. vuosikerta.ISSN 1796-6388

Päätoimittaja Matti Hirvonenmatti.hirvonen@poljin.fi

Toimituskunta: Markku Lahtinen (Kangasalan kunta) Antero Naskila (Suomi Pyöräilee)Petri Sipilä (Helsingin Polkupyö-räilijät)

Painos: 1000 kpl Painopaikka: Trio-Offset, Helsinki

Toimituksen osoite ja osoitteenmuutokset: info@poljin.fiPyöräilykuntien verkosto ryIso Roobertinkatu 3-5 A 2200120 Helsinki

Yhteistyössä: Liikennevirasto Opetus- ja kulttuuriministeriö

Poljin 5/2018 ilmestyy joulukuussa viikolla 52. Lehteen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa 22.12. mennessä.

Matti Hirvonentoiminnanjohtaja

pääkirjoitus

Pyöräliikenteen investointituki kunnille

www.facebook.com/poljin.fi @pyorailykunnatSocial icon

CircleOnly use blue and/or white.

For more details check out ourBrand Guidelines.

3Poljin 4/2018

Sisällysluettelo:Pyöräilytutkimusta Amsterdamissa ...............................................................4Lyhyesti ................................................................................................10Pyöräilytalvi nosti pyöräliikenteen otsikoihin ..........................................12Grazin pyöräilymyönteinen julistus ........................................................14

Uusi Pyöräliikenneblogi on avattuVuonna 2016 valmistuneessa pyöräliikenne.fi -suunnitteluoh-jeessa on paljon uusia käytäntöjä, jotka ovat aiheuttaneet muu-toksia esimerkiksi liikennesuunnittelijoille, kaavoittajille ja rakentajille. Blogin tavoitteena onkin avata sitä, miksi suunnit-telukäytäntöjä on muutettu sekä jakaa pyöräliikenteen suunnit-teluosaamista avoimesti ja avata keskustelua aiheesta kaikkien kiinnostuneiden kesken.

Pyöräliikenne.fi -suunnitteluohjeen suurin muutos aikai-sempiin suomalaisiin käytäntöihin verrattuna on ollut pyörälii-kenteen asemointi ajoneuvoliikenteeksi. Ennen pyöräily nähtiin kävelyn kanssa samanlaisena kulkumuotona, vaikka jalankulku ja pyöräliikenne ovat erilaisia kulkumuotoja erilaisilla nopeuk-silla. Pyöräliikenneblogin ensimmäinen kirjoitus käsitteleekin sitä, miksi Helsingissä ei enää suunnitella kävelyä ja pyöräilyä yhdessä paketissa.

Helsingin, kuten valtion sekä usean muunkin kunnan tavoit-teena on pyöräliikenteen kasvu. Mitä paremmin pyöräliikenteen parhaat suunnittelukäytännöt on tunnettu Suomessa, sitä to-dennäköisemmin saamme yhdessä houkuteltua ihmiset hyppää-mään pyörän selkään, ajamaan turvallisesti ja viihtymään ka-duillamme kunnasta riippumatta.

Pyöräliikenneblogin kautta halutaankin tarjota parhaita suunnittelukäytäntöjä niin tutustuttavaksi kuin sovellettavaksi-kin. Tervetuloa mukaan lukemaan ja keskustelemaan!

Lisätietoja:Reetta Keisanen, pyöräilykoordinaattoriHelsingin kaupunki, kaupunkiympäristöreetta.keisanen@hel.fi

Teksti: Reetta KeisanenKuvat: Helsingin kaupunki

Pyöräliikenneblogin kirjoituksia:3 syytä, miksi kevyen liikenteen suunnittelu on lopetettu HelsingissäOnhan pyöräliikenteen ylävitonen hallussa?Yksisuuntainen pyöräväylä on neljä kertaa turvallisempi kuin kaksisuuntainenYksisuuntaiset pyöräväylät jatkuvat loogisemmin

www.pyoraliikenne.fi/blogi

Pyöräliiketeen suunnittelua ohjaa viisi kriteeriä. Lue lisää: http://pyoraliikenne.fi/blogi/onhan-pyoraliikenteen-ylavitonen-hallussa

@pyorailykunnat

4 Poljin 4/2018

Pyöräilytutkimusta Amsterdamissa KAIKILLA AISTEILLA

Teksti ja kuvat: Sanna Ojajärvi

Lajinsa ensimmäinen pyöräilytutkijoiden konferenssi etsi vastauksia pyöräilyn edistämisen avainkysymyksiin.

Amsterdamissa järjestettiin marraskuun puolivälissä (14-16.11.2018) akateemisia pyöräi-

lytutkijoita yhteen koonnut kolmipäi-väinen konferenssi, jota ennakoivasti kutsuttiin nimellä 1st Annual Meeting of the Cycling Research Board. Meitä oli koolla viitisenkymmentä osallistujaa eri puolilta Eurooppaa, olipa muutama matkannut Kanadasta, Yhdysvalloista ja Australiastakin.

Konferenssin järjestelyistä vastasi Dutch Cycling Academy ja keulahahmo-na vaikutti ”Pyöräilyprofessorina” tun-nettu kaupunkisuunnittelun apulaispro-fessori Marco te Brömmelstroet. Yhdessä tutkijatiiminsä kanssa hän oli räätälöinyt konferenssista monitieteisen, keskustele-van ja sitouttavan kokonaisuuden, joka työpajojensa ja iltaohjelmiensa vuoksi sai osallistujat myös pyöräilemään eri puolil-la kaupunkia.

Ratkaisukeskeinen työskentelytapa

Ensimmäisestä hetkestä saakka oli sel-vää, että tapaamisessa ei kukaan ollut ai-noastaan vastaanottavana osapuolena, vaan tarkoitus oli yhdessä tehdä konfe-renssi, jonka sisältöön jokaisella oli an-nettavana oma panoksensa.

Konferenssin avasi Masterclass-työs-kentely, jonka tehtävänä oli vetävän TED-konferenssiesityksen rakentami-nen pariharjoituksena vieressä istuvan satunnainen henkilön kanssa. Työsken-telymme tueksi katsoimme joitakin esi-merkkejä ja saimme muutaman käytän-nön vinkin. Tehtävänämme oli vaihe kerrallaan rakentaa hyvin argumentoi-tu, vakuuttava, yleisöön vetoava ja valo-voimainen TED-konferenssipuhe valitse-mastamme aiheesta. Ajan säästämiseksi aiheen sai valita kolmesta vaihtoehdosta:

jaettu katutila (shared space), ”lainapyö-rä” (Swapfiets) ja pyörävarkauksia vähen-tävä ”liikennemerkki” (pyöräpysäköintiä tarkkailevat silmät). Vieressäni istui nuo-ri delftiläinen tohtoriopiskelija, ja meitä molempia kiinnosti vakuuttaa yleisömme Swapfiets-lainapyöräjärjestelmän yliver-taisuudesta. Työstimme esitystä pala pa-lalta ja noin tunnissa saimmekin juonen keskeisine argumentteineen, väärine ja oikeine ratkaisuineen ja erilaisine kään-teineen kokolailla kohdilleen.

Pieni paine sai työskentelemään in-tensiivisesti ja ratkaisukeskeisesti. Pu-heemme vaikuttavuutta emme lopulta päässeet yleisön edessä testaamaan, sil-lä halukkaita esiintyjiä löytyi enemmän kuin tarpeeksi.

Kokemus oli hauska, opettavainen ja mikä parasta, loistava tapa tutustua po-rukkaan, jonka kanssa tulisi vietettyä seuraavat kolme intensiivistä päivää.

Mikä saa ihmiset pyöräilemään?

Yhdessä tekeminen jatkui läpi konferens-sin. Tämä tarkoitti muun muassa sitä, että yhdessäkään työryhmässä ei ainoas-taan kuunneltu toisten esityksiä vaan ly-hyiden esitysten jälkeen siirryttiin ryh-miin keskustelemaan, jatkettiin aihetta paneelikeskustelun tai ’fishbowlin’ muo-dossa. Metodi toimi: jokainen sai taatusti uutta ajateltavaa, ja yleensä työryhmäis-tunnot päättyivätkin iloisen hämmenty-neeseen puheensorinaan: ”tätäpä en ol-lutkaan tullut ajatelleeksi” ja keskustelut jatkuivat tarkoituksellisen pitkillä lou-nastauoilla.

Päivien aikana kiteytyi yksi meitä kaikkia askarruttava kysymys: mikä saa ihmiset pyöräilemään. Ja käänteinen: miksi ihmiset eivät pyöräile? Työryhmis-sä selityksiä haettiin yhtälailla laajoista

Westerparkiin johtavalla pyörätiellä on tilaa ryhmittyä.

5Poljin 4/2018

kaupunkisuunnittelun ideologioista, kuin yksityiskohtaisista katusuunnittelun tai pyörän käyttöön saamisen ratkaisuista. Johtotähtenä oli halu ymmärtää, miten pyöräilyn saisi houkuttelevaksi mahdolli-simman monelle heistä, jotka eivät vielä pyöräile. Yhtälailla halusimme ymmärtää ja tuottaa ratkaisuja siihen, miten kaik-ki, myös lapset, ikäihmiset ja vähemmän kokeneet pyöräilijät voisivat halutessaan pyöräillä mahdollisimman sujuvasti, mu-kavasti ja turvallisesti.

Konferenssi oli paljon muutakin kuin pyöräilyn pohtimista: kysymys oli laa-jemmastakin viihtyisän, houkuttelevan ja inklusiivisen kaupunkitilan rakentami-sesta. Sellaisen kaupunkitilan, jossa pää-see tarvittaessa liikkumaan sujuvasti pai-kasta toiseen, mutta houkuttelee myös viettämään aikaa seurustellen ja oleskel-len.

Pyöräily kuuluu kaikille

Oma esitykseni Spreading the cycling cul-ture: #bikeshare #citybikes oli sijoitettu Pyöräilykulttuuri-työryhmään. Työryh-mämme punaisena lankana kulki pyöräi-ly ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa: koululaisena, nuorena aikuisena ja ikäih-misenä. Helsingin kaupunkipyörien me-nestystarinaa ja nuorten aikuisten pyö-räilykokemuksia valottavan esitykseni lisäksi työryhmässä pureuduttiin hollan-tilaisen pyöräilykasvatuksen, pyöräily-kulttuuriin sosiaalistumisen ja ikäänty-neiden pyöräilykokemusten kysymyksiin.

Työryhmän avasi pyöräliikenteen ja pyöräilyopetuksen asiantuntija Angela van der Kloofin esitys The formal social infrastructure for passing on cycling kno-wledge in the Netherlands. Odotin mie-lenkiinnolla esitystä, sillä vierailu hol-lantilaiskoulussa Arnhem-Nijmegenin Velo-city 2017 -konferenssin yhteydessä oli vakuuttanut siitä, että pyöräilykasva-tusta voidaan kouluissa toteuttaa syste-maattisesti ja syvällisesti. Tutkijan roolis-sa Angela van der Kloofin lähestymistapa pyöräilykasvatuksen toteutukseen kou-luissa oli kriittinen.

Hollannissa liikennekasvatus on kir-jattu kahden ministeriön linjauksiin: liikenneministeriö (Ministry of Infra-structure) painottaa systemaattisen lii-kennekasvatuksen merkitystä ja ope-tusministeriö (Ministry of Education) korostaa sitä, että koulujen pitäisi ope-tusohjelmiensa puitteissa opettaa lap-set itsenäisiksi liikenteessä liikkujiksi. Ministeriöiden linjaukset eivät kuiten-kaan ole sitovia, ja van der Kloofin mu-kaan tästä syystä koulujen väliset erot liikenne- ja pyöräilykasvatuksen toteut-tamisessa ovat suuret. Noin 90 prosent-tia hollantilaiskouluista kyllä toteuttaa 11-vuotiaiden pyöräilyajokortin, mut-ta van der Kloofin mukaan kyse on mo-nesti lähinnä vakiintuneesta initiaatiorii-tistä: ennen pyöräilykortin suorittamista kaikissa kouluissa ei erityisesti opeteta pyöräilyä tai ajella pyörillä. Sen sijaan systeemi luottaa siihen, että vanhemmat opettavat lapsilleen tärkeät pyöräilyyn ja

liikenteessä liikkumiseen tarvittavat tai-dot. Tästä oletuksesta seuraa eriarvoi-suutta: kaikki perheet eivät edes Hollan-nissa ole sitoutuneet pyöräilykulttuurin välittämiseen eli pyöräilytaitojen ja lii-kenteessä pyöräilyn säännölliseen har-joitteluun.

Van der Kloofin tarkoitus onkin jat-kossa tutkia sitä, miten hollantilaiskou-luissa todellisuudessa pyöräillään tai ei pyöräillä. Kysymys siitä, kenen tehtävä -- perheen, koulun vai molempien taho-jen -- pyöräilytaidon ja liikennetaitojen opettaminen tuleville (pyöräily)suku-polville lopulta on, on kiinnostava myös Suomessa, joten jään mielenkiinnolla odottamaan uusia tutkimusartikkeleita aiheesta.

Koululaisten pyöräilystä siirryt-tiin sujuvasti keskusteluihin ikäihmisten pyöräilystä. Moni meistä oli jo kaupun-gilla pyöräillessään kiinnittänyt huo-miota lasten ja ikäihmisten huomatta-van suureen määrään pyöräliikenteessä. Konferenssiosallistujien Twitter-tilien seuraaminen kertoi näistä havainnois-ta: Twitter-virtaan alkoi jo ensimmäisenä päivänä soljua kuvia ikäihimisistä pyöräi-lemässä, kuvia lapsista pyöräilemässä ja kuvia koululaisia pyörillä saattavista van-hemmista. Lasten, naisten ja ikäihmisten pyöräilyä pidetään yleensä hyvien pyö-räilyolosuhteiden ja elävän pyöräilykult-tuurin mittarina. Sosiaalisessa mediassa jaettu kuvavirta viestii pyöräilykaupun-gista, josta moni meistä vasta haaveilee. Konferenssitunnelmia voi edelleen seu-rata Twitterissä #CRBAM2018.

Pyöräilyä kaikille aisteille

Amsterdamin kaupunki toimi loistava-na alustana keskusteluille, joissa mietit-tiin ratkaisuja pyöräilyn sujuvuuden ja houkuttelevuuden lisäämiseksi. Pyöräi-lymyönteinen kulttuuri, laadukas pyö-räliikenteen infrastruktuuri ja pyöräilyä tukeva lainsäädäntö löytyivät ilmi elävi-nä nenän edestä heti kirjaston oven ul-kopuolelta. Hollantilaiset toki muistutti-vat, että Hollannista löytyy Amsterdamia parempiakin pyöräilykaupunkeja, mutta muualta tulleet hokivat päässeensä tai-vaaseen.

Pyöräilytutkimuskonferenssi ei suin-kaan sisältänyt pelkkiä keskusteluja,

Saattoliikennettä hollantilaiskoulun edustalla

Lasten, naisten ja ikäihmisten pyöräilyä pidetään hyvien pyöräilyolosuhteiden ja elävän

pyöräilykulttuurin mittarina.

6 Poljin 4/2018

vaan toisena aamuna järjes-tetty etnografinen pyöräi-lytyöpaja polkaisi oikeasti kaupunkiliikenteeseen. Työ-ryhmässä jakaannuimme pie-niin ryhmiin, joiden tehtävä-nä oli havainnoida kaupunkia ensisijaisesti jonkin aistin vä-lityksellä. Meidän ryhmämme aistiksi valikoitui hajuaisti ja mieluisa tehtävämme oli noin tunnin verran kierrellä kau-

punkia, dokumentoida tun-temiamme hajuja ja tuoksu-ja, löytää kaupungin parhaat vohvelit ja valokuvata ne en-nen syömistä. Tarkoitus oli myös havainnoida sitä, miten Amsterdamin pyöräilyinfra taipuu kuljeskelunomaiseen pyöräilyyn, sillä emme var-sinaisesti olleet matkalla no-peasti ja sujuvasti paikasta a paikkaan b.

Tuoksupyöräilyn kiinnos-tavin havainto liittyy Ams-terdamin pyöräilyinfraan ja pyöräilykulttuuriin. Kuusi-henkisen ryhmämme oli yllät-tävän helppo poukkoilla kau-pungin keskustassa parhaan vohvelintuoksun perässä. Tämä oli mahdollista, koska kaupungin keskusta on käy-tännössä pyöräilijöiden valta-kunta: jalan ja autolla liikku-vat ovat oppineet väistämään pyöräilijöitä lähes aina.

Lisäksi hollantilainen lii-kenne perustuu ajatukseen sosiaalisuudesta ja vuorovai-kutuksesta. Tämä vastuuttaa jokaisen liikenteessä liikku-jan tarkkailemaan liikennet-tä ja reagoimaan sekä enna-koitaviin että arvaamattomiin tapahtumiin. Amsterdamissa liikenteessä liikkuminen tar-koittaa liikkumista kaikki ais-tit viritettyinä.

Jatkuvaa valppautta har-joittivat kaikki liikenteessä liikkuvat: jos auton etupen-killä istui kaksi ihmistä, sai-vat molemmat osallistua ris-teävän liikenteen tarkkailuun ja auton ajettavan aukon löy-tämiseen jatkuvan pyöräilijä-virran keskeltä.

Viiden päivän kulues-sa näin kolme kertaa tilan-teen, jossa kuski jätti viimei-

sen kerran pään kääntämättä kääntyessään risteyksessä. Joka kerta nopeasti lähesty-vä pyörä oli vähällä törmätä auton kylkeen. Ei kuitenkaan törmännyt, sillä myös pyöräi-lijät tuntuivat olevan äärim-mäisen hereillä kaupungilla pyöräillessään.

Vaikka liikkujia oli paljon ja läheltä piti -tilanteita eri kulkumuotojen välillä tapah-tui tuon tuostakin, olivat re-aktiot pikemminkin mietoja päänpudistuksia kuin nyrkin-heristyksiä.

Parveilusta virtuaalipyöräilyyn

Pyöräilyprofessori Marco te Brömmelstroet on verran-nut liikenteessä sujuvasti liik-kuvia pyöräilijöitä lintupar-veen: liike on vauhdikasta ja sujuvaa, vaikka yksittäisten pyöräilijöiden asema parves-sa muuttuu koko ajan. Kau-pungilla pyöräillessä pääsi välittömästi kokemaan, mitä parvessa pyöräily tarkoittaa. Kokemattomalle turistille se tarkoitti ensimmäisinä päivi-nä sitä, että kaiken aikaa joku suhahti ohi oikealta ja vasem-malta ja itsekin pudottau-tui suosiolla yhdestä parvesta päätyäkseen jälleen seuraa-van ohittamaksi. Kolmantena päivänä parveilu alkoi jo su-jua eikä pyöräily parven hän-nillä ollut enää itsestään sel-vää.

Keskustelimme muual-la kuin Hollannissa asuvien konferenssivieraiden kanssa paljon siitä, miten tällainen parvipyöräily vaatii pyöräi-lijöiltä monenlaisia ominai-suuksia: jatkuvaa valppaut-ta, rohkeutta ottaa ja säilyttää oma tila liikenteen joukossa ja joustavuutta. Yhteinen koke-muksemme oli, että vahvim-man kulkumuodon position ottaminen oli kaikkein haas-

Pieni kävelykaduksi merkattu kuja, jossa pyöräily on sallittu kävelyn ehdoilla.

Pyöräily, kävely ja joukkoliikenne ovat parhaita tapoja liikkua Amsterdamissa.

7Poljin 4/2018

teellisin tehtävä; tulimme kaikki pyöräilykulttuureista, joissa pyöräilijän asema on liikenteen marginaalissa ja siksi oli vaikeaa ottaa liiken-nettä dominoiva rooli.

Toinen haaste löytyi pyö-räliikenteen joustavuuden omaksumisesta. Liikenteen sujuvuuden nimissä nopeam-mat ohittivat hitaampia oi-kealta ja vasemmalta ja lii-kennevaloihin ei suinkaan ryhmitytty saapumisjär-jestyksessä jonoon: parven nokkimisjärjestyksessä ne, jotka halusivat ampaista en-simmäisenä liikkeelle, ujutti-vat pyörän eturenkaan vaikka parin sentin mittaiseen väliin kahden pyöräilijän keskellä. Ei ihme, että kanssapyöräili-jät tuntuivat olevan 100-pro-senttisen hereillä.

Meidän parveillessam-me Amsterdamin pyörärei-teillä toinen tutkimusryhmä

pohti virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksia pyöräilytu-kimuksessa. Kirjaston aulaan oli tuotu kirkkaanpunainen Swapfiets, jonka selkään pää-si virtuaalilasit päässä polke-maan. Lasien välityksellä pol-kija pääsi kokemaan erilaisia pyöräily-ympäristöjä: rau-hallista maaseutumaisemaa, asuinalueen pyöräkatuja ja moottoritien varrella kulke-vaa pikapyörätietä. Kuulok-keista kuului ympäristöön so-

piva äänimaisema. Polkijan tehtävä oli pisteyttää pyöräi-lykokemus sen miellyttävyy-den mukaan.

Tutkimuksessa halut-tiin ymmärtää pyöräilijän ja ympäristön välistä suh-detta. Virtuaalitodellisuut-ta hyödynnetään erityisesti ihmislähtöisessä kaupunki-suunnittelussa, sillä sen avul-la voidaan hahmottaa ympä-ristön kokemista eri tavoin liikkuvien näkökulmista. Kos-ka en itse osallistunut pajaan, en voi tietää, mistä kaikes-ta puolitoistatuntisen aikana keskusteltiin ja minkälaisia uusia mahdollisuuksia virtu-aalitodellisuuden ja pyöräily-tutkimuksen välille rakennet-tiin.

Pyörä ja virtuaalilasit jäivät työpajan jälkeen ko-keiltaviksi. Lounas- ja kah-vitaukojen aikana tartuim-mekin innolla tilaisuuteen. Virtuaalipyöräilyä kokeillei-den kommenteista yksi nou-si ylitse muiden: virtuaali-lasien ja pyörän polkemisen yhdistelmä ei anna todenmu-kaista käsitystä siitä, millais-ta polkeminen liikenteessä on. Perustelut olivat yhden-mukaiset: pyörä ja virtuaa-litodellisuuteen ohjelmoitu muu liikenne reagoivat to-dellisuudenvastaisesti. Käy-tännössä tämä tarkoitti sitä, että pyöräilytuntuma pyöräl-lä, jota ei voi kallistella kul-kusuunnan mukaan ja pään

kääntämiseen reagoiva ohja-us ovat kaukana todellisesta pyöräilykokemuksesta. Lisäk-si pyörän jarruissa oli koh-talokas viive: moni kokeilija säpsähti silminnähden luul-lessaan törmäävänsä autoon, kun jarrut eivät reagoineet-kaan välittömästi. Virtuaali-todellisuuteen törmäystä ei kuitenkaan ollut rakennettu, joten testaajat saivat huokais-ta helpotuksesta. Hetkelli-sen helpotuksen jälkeen juu-ri tämä kuilu todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden välillä aiheutti kuitenkin kritiikkiä: minkälaisen viestin polkijalle antaa se, että liian myöhäinen jarrutus ei johdakaan törmä-ykseen. Tuntuma sekä pyö-räilyyn että liikenteeseen jäi virtuaalitodellisuuden ulottu-mattomiin.

Yhteistuumin totesimme, että virtuaalitodellisuus toi-mii siinä, mitä työpajassa to-teutettu testitutkimus kertoi tekevänsä: tutkijat saivat ke-rättyä dataa kontrolloidussa asetelmassa. Me polkijat pys-tyimme asettamaan pyöräi-ly-ympäristöt miellyttävyys-järjestykseen ja annoimme toivottavasti suuntaa ihmis-lähtöisten liikenneympäristö-jen suunnittelulle.

Yhteinen kaupunkimme?

Amsterdamia on määrätietoi-sesti suunniteltu ihmislähtöi-sestä näkökulmasta erityisesti 2000-luvulla. Historiallisesta keskustasta entistä suurem-pi osa on varattu pyöräilyl-le ja kävelylle, mikä on varsin luontevasti johtanut autojen määrän vähenemiseen. Ka-tutyöt ovat edelleen kesken, mutta parissakymmenessä vuodessa tapahtunut muu-tos on huikea: useat entiset läpiajokadut on varattu en-sisijaisesti joukkoliikenteelle

Kaupungintalon edustan pyörätie.

Tulimme kaikki pyöräilykulttuureista, joissa pyöräilijän asema on liikenteen marginaalissa ja siksi oli vaikeaa ottaa liikennettä dominoiva rooli.

8 Poljin 4/2018

ja pyöräliikenteelle. Pyöräilyn ensisijai-suus näkyy käytännössä siinä, että suuri osa keskusta-alueen katutilasta on pyö-rätien, pyöräkadun tai pyöräkaistan mer-kiksi punaista. Harvat autolla liikkuvat ajavat korkeintaan pyöräilijän vauhtia, sillä auto on historiallisessa keskustas-sa muiden liikennemuotojen vieraana. Maksiminopeus on keskustassa 30 km/h, mutta käytännössä nopeudet ovat 10-20 km/h luokkaa.

Kävely on perinteisesti Amsterdamin historiallisessa keskustassa varsin ah-taalla: ajoradasta pylväin erotettu jalka-käytävä on ahdas ja muhkurainen ja kä-velijöitä on paljon. Lisäksi kävelijä on samassa roolissa kuin autolla ajava: mo-lempien on väistettävä kaupungin ensi-sijaista liikkujaa, pyöräilijää. Viiden päi-vän kuljeskelun tuloksena löysin yhden lyhyen kadunpätkän, jossa liikennemer-kin mukaan pyöräilijä oli vieraana eli ka-pealla kujalla liikuttiin kävelijän ehdoilla.

Pyöräilevälle vierailijalle Amsterdam on kiehtova kohde, sillä siellä pääsee kar-nevalistisesti kokemaan, millaista on olla liikenteen vahvin osapuoli, jota kaikki

muuta väistävät. Pyöräilijän tai muiden-kaan liikkujien näkökulmasta Amster-dam ei kuitenkaan ole kovin ihanteelli-nen. Ahtaasta kaupunkitilasta johtuen eri tavoin liikkuvat joutuvat risteämään kohtuuttoman usein, jolloin liikkuminen ei ole mukavaa tai sujuvaa kenellekään. Turvallisuudestakin on jouduttu ahtaas-sa kaupungissa tinkimään enemmän kuin muissa hollantilaiskaupungeissa.

Me ulkomaiset konferenssivieraat naureskelimme sille, että jos kävellen liikkuvalle kotioloissa riittää, että katsoo vasemmalle ja oikealle (ehkä vielä kerran vasemmalle) ja lähtee sitten ylittämään katua, täytyy Amsterdamissa pyöritellä päätään aivan koko ajan, jotta varmasti havaitsee kaiken ympärillään tapahtuvan ja pystyy siihen myös reagoimaan.

Amsterdamissa asuville ahtaan kau-punkitilan jakaminen on arkipäivää. Kaupungissa tehdään päivittäin 665 000 pyörämatkaa. Laskentojen mukaan kau-pungista löytyy 253 000 pyöräpysäköin-tipaikkaa ja laskentahetkellä pysäköinti-paikkojen ulkopuolelle oli pysäköity 151 000 pyörää. Kaupungin viesti viralli-

sen Plan Amsterdam -julkaisun pyöräi-ly-teemanumerossa (02/2018) onkin: If you are an avid cyclist just like all those pedalling parents, children, office wor-kers, commuters, hipsters, couriers, stu-dents and tourists in Amsterdam, we’d like to say to you, ’Enjoy the ride, but do heed the words of our Amsterdam Bicycle Mayor Katelijne Boerma: ”Be considera-te to each other, also when riding your bike”.’

Kaupunkiliikenteen tulevaisuus

Amsterdamissa liikkumisen arkeen liit-tyviä kysymyksistä pääsimme keskuste-lemaan konferenssin ensimmäisenä ilta-na, kun konferenssivieraat oli kutsuttu osallistumaan Amsterdamin kaupun-gin, tutkijoiden ja taiteilijoiden yhteiseen avoimeen keskustelutilaisuuteen, jonka teemana oli liikkuminen (mobility). Sali entisessä sataman varastorakennuksessa, nykyisessä tapahtuma- ja kulttuurikes-kus Pakhuis de Zwijgerissä oli viimeistä tuolia myöten täynnä ja tunnelma erit-täin tiivis ensi sekunnista lähtien. Kävi

Keskustassa liikutaan pyöräilijän ehdoilla.

9Poljin 4/2018

ilmi, että keskustelutilaisuus oli Amster-damin yliopiston kaupunkitutkimuksen keskuksen koordinoiman, syyskuussa 2017 käynnistyneen 7-osaisen Cities and Mobilities -seminaarisarjan yhteenveto-tilaisuus, jonka tavoitteena oli yhdessä rakentaa agenda tulevaisuuden liikkumi-selle Amsterdamissa. Illan alustajat olivat tutkijoita, taiteilijoita, kaupunkisunnitte-lijoita ja virkamiehiä ja yleisön joukosta löytyi sekä aiheesta kiinnostuneita kau-punkilaisia että meitä konferenssivie-raita. Osa keskustelijoista oli puheen-vuoroista päätellen osallistunut vuoden kuluessa kaikkiin seitsemään keskustelu-tilaisuuteen, joiden teemat vaihtelivat tu-rismista katusuunnitteluun ja moninai-suuden kysymyksistä tasa-arvoon.

Puheenvuoroista jäi erityisesti mie-leen eräs, jossa haluttiin ajatella kaupun-kitilaa toisin (tässä vapaasti tiivistettynä): Amsterdamia on kehitetty ainoastaan niille pyöräilijöille, jotka haluavat liik-kua mahdollisimman nopeasti ja suju-vasti paikasta toiseen. Halutaanko pyö-räilystä tehdä uusi autoilu? Entäpä me, jotka haluamme oleskella ja pysähdellä? Kysymys oli linjassa tutkijapuheenvuoro-jen kanssa: Anna Nikolaeva ja Marco te Brömmelstroet peräänkuuluttivat kau-punkisuunnitteluun vakiintuneiden kä-sitteiden ja ajattelumallien kyseenalais-tamista ja uudelleen ajattelua.

Pitkälti kolmatta tuntia kestäneiden vilkkaiden keskustelujen ja alustusten yhteistyönä päästiin lopulta illan tavoit-teisiin eli saatiin työstettyä yhteinen kau-pungin ja liikkumisen agenda Amsterda-mille:1. Käytä tarkoituksella leikkisää, luo-vaa ja odottamatonta kieltä puhuessa-si urbaanista liikkumisesta, jotta saat ra-visteltua olemassa olevia oletuksia.2. Korosta tai käännä/muunna liiken-neturvallisuuden vastuita.3. Löydä kullekin merkityksellinen kie-li, johon voi kokea yhteyttä.4. Ajattele julkista tilaa oleskelun pi-kemmin kuin liikkumisen paikkana.5. Käy julkista keskustelua tarpees-ta jakaa tilaa, saavutettavuutta ja liikettä uudestaan yhteiseksi hyväksi.6. Keskity arvoihin, joilla on oikeas-ti väliä.7. Älä ainoastaan häädä autoja.

Enemmän kuin kulkutapa

Illan keskustelut avasivat näkökulman niihin arvoihin, jotka ainakin jollain ta-solla ovat olleet muovaamassa Amster-damia entistä ihmislähtöisemmäksi (lue: pyöräilijälähtöisemmäksi?) 2000-luvun kuluessa. Kaupunki ja liikkuminen -se-minaarisarjassa arvot liittyivät yhteisöl-lisyyteen, sitoutumiseen, osallisuuteen ja muiden huomioimiseen ja tiivistyivät väitteiksi: “laajasti ymmärrettynä liik-kuminen (liikenteen eri muodot, turis-mi, siirtolaisuus) on tapamme olla yhdes-sä yhteisönä” ja “liikkuminen on yhteisen hyvän muoto”. Kysymykseksi jäi edel-leen: pystymmekö tavoittamaan liikku-misen kompleksisuuden ja sosiaaliset merkitykset tavoilla, joilla nykyisin pu-humme, tutkimme ja suunnittelemme liikkumista.

Keskusteluissa kyseenalaistui erityi-sesti liikkumisen nopeus kaupunkisuun-

nittelun itseisarvona. Rinnalle nousivat mahdollisuus oleskella, viihtyä ja naut-tia. Tämä ei sinänsä ollut uutta, sillä hol-lantilaisen pyöräilyn ja pyöräilykasva-tuksen yhteydessä korostuvat pyöräilyn ilo, sosiaalisuus, vuorovaikutus ja mui-den huomioiminen. Pyöräily on Hollan-nissa paljon enemmän kuin yhden yksit-täisen ihmisen kulkutapavalinta. Pyöräily on kaupunkielämää, yhdessäoloa ja tilan jakamista. Pyöräily on kasvamista siihen, miten Hollannissa eletään ja liikutaan. Sillä, miten puhumme asioista, on väliä.

Pyöräilytutkijoiden seuraava ta-paaminen järjestetään Delftissä 9.-11.10.2019. Seuraa verkkosivua https://cyclingresearchboard.com.

Kirjoittaja Sanna Ojajärvi työskentelee kehittämispäällikkönä

Pyöräilykuntien verkostossa.

Swapfietseja näkyy kaikkialla.

10 Poljin 4/2018

Yhteiskäyttöpyörät työntekijöille HyvinkäälläKonecranes tarjosi työntekijöilleen maksuttomat yhteiskäyttöpyörät Hyvinkään rautatieaseman ja työpaikan välisille matkoille syksyn ajaksi.

Konecranesin työntekijät pääsivät testaamaan yhteiskäyttöi-siä polkupyöriä työmatkoillaan Hyvinkään rautatieasemal-

ta Koneenkadulla sijaitsevalle Konecranes-tehdasalueelle 31.8.–30.11.2018. Pyörissä on älylukot, jotka toimivat puhelimeen ladattavalla Donkey Republic -sovelluksella. Kyseessä on suljet-tu järjestelmä, joten pyörät tai pyöräasemat eivät näy sovelluk-sessa muille kuin Konecranesin työntekijöille. Yhteiskäyttöpyö-räkokeilun tarjoavat Konecranes ja Hyvinkään kaupunki.

Kokeilun aikana oli käytössä kaksi pyöräasemaa, joista pyö-rät otetaan käyttöön ja palautetaan käytön loputtua. Toinen pyö-räasema sijaitsee Hyvinkään rautatieaseman lähellä ja toinen Konecranesin vanhalla pääportilla. Kokeilun tavoitteena on eri-tyisesti parantaa yhteyksiä junalta työpaikalle. Tällaisten suju-vien matkaketjujen edistäminen on yksi Hyvinkään kaupungin Kestävä liikkuminen -ohjelman tavoitteista. Jos kysyntää pyöril-le on, voidaan järjestelmää laajentaa myös muille työpaikoille ja muualle Hyvinkäälle.

Kokeilun kustannuksista vastasivat Konecranes ja Hyvin-kään kaupunki. Käytännön toteutuksen hoiti Valpastin Oy. Ko-keilun tulokset olivat niin myönteisiä, että yhteiskäyttöpyöristä on tulossa Konecranesille pysyvä käytäntö.

Lisätiedot: Marjukka Aronen, liikennesuunnittelija, 040 566 8725Kyösti Seppälä, Konecranes Finland Oy:n kiinteistöpäällikkö, 040 706 2422 Mari Päätalo, Valpastin Oy:n toimitusjohtaja, 040 720 2872valpastin.fi/bikesharewww.hyvinkaa.fi/kelowww.donkey.bike

Kuva: Valpastin Oy

Lyhyesti

ECF (Euroopan pyöräilyjärjestö) ja CONEBI (Euroopan pyöräteollisuus-

liitto) ajavat muutosta EU:n verolain-säädäntöön, jonka mukaan valtiot voivat itse määritellä sähköautojen ALV:n suu-ruuden, mutta sähköavusteisissa pyöris-sä ei saa käyttää alennettua ALV:n tasoa. Tällä hetkellä verotukselliset kannusteet eurooppalaisissa maissa pyöräilyyn ovat korkeintaan 15 prosenttia työsuhdeautoi-lun veroeduista.

Pyöräilyuutisia EuroopastaEuroopan parlamentin liikenne- ja

matkailuvaliokunta (TRAN) hyväksyi ehdotuksen, että kaikkiin uusiin ja kun-nostettaviin juniin tulee järjestää paikat vähintään 8 polkupyörälle. Ehdotus me-nee lähiviikkoina Euroopan parlamentin täysistuntoon ja sen jälkeen pitää yhdes-sä EU:n ministerineuvoston kanssa muo-toilla säädöksen lopullinen muoto.

Espanjassa Andalusian alueen liiken-neministeri on esitellyt Andalusian seu-

dullisen pyöräilyn edistämissuunnitel-man, joka maksaa 440 miljoonaa euroa. Sen kohokohta on seudullinen pyörätie-verkkosuunnitelma.

www.ecf.com

11Poljin 4/2018

1

4

7

2

5

8

10

3

6

9

11

12

14

16

A

C

E

13

15

17

B

D

F

G

K A R K K I L A

Högforsin ruukkialue M, R www.hogforsruukki.fi +358 10 403 2628

Karkkilan matkailu-neuvonta / Käsityökahvila K, R www.visitkarkkila.fi

+358 40 507 4400

Lempistön Tila BB, K, S www.lempiston-tila.webnode.fi+358 4653 16462

L O P P I

Lopen matkailuneuvonta www.loppi.fi/matkailu

+358 19 7586 006

Willa Eeva M www.huvila.net/680+358 44 5906 430

Pelto-Seppälän tila K, O www.peltoseppala.fi+358 400 3103 98

Kotamäen huvilat M www.kotamaenhuvilat.fi+358 400 212 692

Ravintola Bar Parooni R www.barparooni.fi+358 19 4431 30

Neste Loppi Läyliäinen K, H www.neste.fi +358 19 4432 49

Sale Läyliäinen P www.foodie.fi/store +358 19 6619 100

K-Market Aallon Kauppa P www.k-market.fi/kaupat/ aallon-kauppa +358 19 4431 35

Mikkolan SuoramyyntiK, O

(tilauksesta BB, R, S)

www.mikkolansuoramyynti.fi+358 400 851 742, +358 19 448 688

H Y V I N K Ä Ä

Ravintola Kytäjä R, K www.kytajagolf.fi/ravintola+358 19 4565715

Kytäjän Kodit M www.kytaja.fi

Kytäjän kioskikeidas K, R www.facebook.com/Kytajakioski+358 40 8241 962

24/7 liikennepalvelu-myymälä R, K, O, H

Sveitsinpuisto K (1.9.2017 alk. M, R) www.visitsveitsi.fi

Hyvinkään matkailuneuvonta

www.visithyvinkaa.fi+358 19 4592 038

K I I N N O S T A V I A K O H T E I T A

Karjaanjoen kosket www.visitkarkkila.fi

Saavajoen kosket www.visitkarkkila.fi

Yli-Myllyn metsä www.luonnonperintosaatio.fi/fi/ suojelualueet/hame/ylimylly

Rotupuisto www.metla.fi/va/ haapastensyrja/rotupuisto.htm

Kytäjä-Usmi retkeilyalue www.visithyvinkaa.fi

Sveitsinpuisto www.visithyvinkaa.fi

Suomen Rautatiemuseo www.rautatiemuseo.fi+358 40 8625 241

Hyvinkään-Karkkilan rautatieHyvinkään-Pyhäjärven (vuodesta 1932 Hyvinkään-Karkkilan) radan rakennutti Kytäjän kartanon omistaja kamariherra Hjalmar Linder ensin omiin tarpeisiinsa Kytäjälle ja neljä vuotta myöhemmin yhdessä Hög-forsin tehtaiden kanssa Pyhäjärven ruukille saakka. Radalla kuljetettiin mm. sahatavaraa ja valimotuotteita sekä raaka-aineita tehtaille. Alusta saakka rautatiellä oli myös henkilöliikennettä ja kuljetettiin postia.

Rautatien myötä radanvarren kylät ja taajamat kehittyi-vät. Juna toi pieniin maalaiskyliin suuren maailman ter-veisiä aikana, jolloin matkustaminen oli vielä harvinaista.

Liikenneolot paranivat oleellisesti, kun en-simmäinen juna saapui Hyvinkäältä Pyhä-järvelle vuonna 1911. Rautatien ansiosta Högforsin tehdas laajeni tarjoten työ-paikan yhä useammalle. Pyhäjärvi kasvoi asutuskeskukseksi, josta muodos-tettiin Karkkilan kauppala ja myöhemmin kaupunki. Voidaankin todeta, että rautatie kasvatti tehtaan ja tehdas kaupungin.

www.hyvinkaa.fi/pikkupassi

Kuva: Museovirasto

Jokamiehenoikeudet ja pyöräilyJokamiehenoikeus tarkoittaa mahdollisuutta liikkua ja toimia alueilla, joita ei ole otettu mihinkään erityiseen käyttöön, kuten esimerkiksi viljelyyn tai asumuksen piha-piiriksi. Jokamiehenoikeudet ovat tärkeä osa suomalaista maa- ja vesialueiden käyttöä.

Jokamiehenoikeudella saa mm: - liikkua jalan, hiihtäen ja pyöräillen luonnossa, kuten metsissä, luonnonniityillä ja vesistöissä sekä yksityisteillä - oleskella ja yöpyä tilapäisesti alueilla, joilla liikkuminenkin on sallittua - poimia luonnonmarjoja, sieniä ja rauhoitta- mattomia kasveja - uida, onkia ja pilkkiä

Jokamiehenoikeudella ei saa: - haitata maanomistajan maankäyttöä - kulkea pihamailla, istutuksilla tai viljelyksessä olevilla pelloilla - roskata ympäristöä - tehdä avotulta ilman lupaa - kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita - häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia tai eläimiä

Muistathan, että lain mukaan pyöräilijän on käytettävä suojakypärää. Matkalle on hyvä ottaa myös renkaan-vaihdossa tarvittavat työkalut, paikkarasia ja pumppu sekä säänmukaiset varusteet ja riittävästi juomaa.Koska pyöräilyreitti risteilee osin vilkasliikenteisillä teillä, on tärkeää noudattaa liikennesääntöjä ja riittävää varovaisuutta.

Vanhaa ratapenkkaa käytetään monin paikoin myös ratsastukseen. Älä säikytä hevosia liiallisella vauhdilla ja varaudu antamaan tilaa isommille kulkijoille – tarvittaessa vaikka pysähtyen.

Pikkupässi pyöräilyreitti Hyvinkään ja Kytäjän välille rakennettiin vuonna 1907 kapearaiteinen rautatie, jota jatkettiin Karkkilaan 1911. Rautatie oli käytössä 60 vuotta aina vuoteen 1967 saakka.

Radalla vaunuja vetäneitä ja välillä niitä työntäneitä höyryvetureita nimitettiin Pikkupässeiksi.

Pyöräilyreitillä on mittaa 51 km ja se seu-railee tuota ratalinjaa kulkien paikoittain vanhalla ratapenkalla. Reitti on osin sora-pintainen ja se on ajettavissa tavallisella pyörällä. Reitti on merkitty opastein.

Hyvinkäällä pyöräilyreitin aloituspiste on rautatieaseman puistossa, josta viitoitettu reitti kulkee pitkin kevyenliiken- teen väyliä ohi Suomen Rautatiemuseon Kytäjäntielle

saakka. Karkkilassa reitti päättyy tai vaihtoehtoisesti alkaa vanhalta tehdasalueelta, nykyisen kaupungintalon piha-alueelta. Kaupungintalon aulassa on museoituna aito Pikkupässi höyryveturi, HKR 3 ja kivenheiton päässä sijaitsee Högforsin ruukkialue.

Hyvinkään ja Karkkilan välillä reitti kulkee moni-ilmeisessä maalaismaisemassa vuoroin autoteillä ja vuoroin rata-penkalla. Monin paikoin ratalinja on valitettavasti koko-naan hävinnyt tai on muutoin kulkukelvoton. Lopella reitti, kuten myös ratalinja kulkevat läpi Läyliäisten taajaman.

Vanhan rautatien pääteasemille ja välipysäkeille: Kytäjä, Linnamäki, Läyliäinen, Vaskijärvi sekä Hunsala on pystytetty opastustaulut, joissa kerrotaan radasta ja radanvarren historiasta.

HYVINKÄÄ

Kytäjä

LinnamäkiLäyliäinen

LOPPI

Vaskijärvi

Hunsala

PYÖRÄILYREITTI

RATALINJA

KARKKILARAJAMÄKI

Kuva: Pauli Söderholm/Torsti Söderholmin kokoelmaKansikuva: Hyvinkään kaupunginmuseo

BB Bed&breakfasti Opastustaulu

H HuoltoasemaK Kahvila

M MajoitusO Ostokset

R RavintolaS Sauna

Hyvinkään ja Karkkilan välille valmis-tui vuonna 1911 kapearaiteinen rau-

tatie, joka on saanut nyt uuden elämän Pikkupässin pyöräilyreittinä. Pikkupässi nimi tulee radalla liikennöineistä höyry-vetureista, joita nimitettiin Pikkupässeik-si. Hanke pyöräilyreitin perustamises-ta alkoi 2011 ja reitin avajaisia vietettiin 15.6.2017 Hyvinkäällä, Karkkilassa ja Lo-pella.

Pyöräilyreitti on merkitty maastoon ja siitä on tehty esitekartta. Maastoon, vanhoille asemapaikoille on pystytetty opastustaulut, joissa kerrotaan kunkin kohteen historiasta tai tapahtumista.

Lisää tietoa reitistä ja radan historias-ta on luettavissa Pikkupässin kotisivuilta. Painettuja karttoja on saatavilla Hyvin-kään kaupungin matkailupisteestä Wil-lan kauppakeskuksesta, Hyvinkään pää-kirjastosta ja Hyvinkään taidemuseosta.

Lisätietoja:https://www.hyvinkaa.fi/pikkupassi

Pikkupässin pyöräilyreitti Hyvinkäällä

Idea rengasreitistä Helsinki-Järvenpää-Hyvinkää-Karkkila-Vihti-Nuuksio-Espoo-Helsinki

1. PÄIVÄJunalla Helsingistä Järvenpäähän (polkupyörän kuljettaminen maksutonta paikallisjunassa)• Tuusulanjärven ympäripyöräily, 25 km Tuusulanjärven ympäri on mukava pyö-räillä. Kauniit maisemat ja hyvä pyörätie houkuttelevat niin paikallisia kuin mat-kailijoitakin noin 25 kilometrin reitille. Kierros vie aikaa reilusta tunnista päi-vään – riippuen pysähdysten määräs-tä. Reitti kulkee kauniissa kulttuuri-maisemassa ja reitin varrella sijaitsee useita tunnettuja taiteilijakoteja kuten Jean Sibeliuksen Ainola ja Pekka Halo-sen Halosenniemi. Tuusulanjärven alue tunnetaan vuosisadan vaihteen taiteli-jayhteisöstään, johon on helppo tutus-tua pyörän selästä käsin. Reitin voi kul-kea kartan tai älypuhelimelle ladattavan sovelluksen ääniohjeiden avulla. Pyörän-vuokrausta on tarjolla kesäkuukausina.http://www.visittuusulanjarvi.fi/nae-ja-koe/tekemista/tuusulanjarven-ympari-pyoraily • Junalla Järvenpäästä Hyvinkäälle & yö-pyminen Sveitsissähttps://visithyvinkaa.fi/sveitsi/

2. PÄIVÄPikkupässin pyöräilyreitti Hyvin-kää-Loppi-Karkkila, 51 kmwww.hyvinkaa.fi/pikkupassi/ rautatiemuseo.fi/• Loppi tutuksiloppi.fi/matkailu/• Tutustu Karkkilaanvisitkarkkila.fi/• Majoitu mukavasti Tehtaanpuiston ym-päristössävisitkarkkila.fi/syo-juo-shoppaile/ruuk-kialue/

3. PÄIVÄPyöräillen Karkkila-Vihti-Ojakka-la-Nuuksio-Espoo-Helsinki• Vihti&Ojakkalavisitvihti.fi/visitvihti.fi/vihti-kartalla/• Nuuksiowww.luontoon.fi/nuuksio(Julkisella liikenteellä Nuuksion reiteille: nuuksioon.fi/)• Espoohttps://www.visitespoo.fi/fi• Junalla Helsinkiin• Helsinkiwww.myhelsinki.fi/fi

Teksti: Marjukka AronenKuvat: Hyvinkään kaupunki

1

4

7

2

5

8

10

3

6

9

11

12

14

16

A

C

E

13

15

17

B

D

F

G

K A R K K I L A

Högforsin ruukkialue M, R www.hogforsruukki.fi +358 10 403 2628

Karkkilan matkailu-neuvonta / Käsityökahvila K, R www.visitkarkkila.fi

+358 40 507 4400

Lempistön Tila BB, K, S www.lempiston-tila.webnode.fi+358 4653 16462

L O P P I

Lopen matkailuneuvonta www.loppi.fi/matkailu

+358 19 7586 006

Willa Eeva M www.huvila.net/680+358 44 5906 430

Pelto-Seppälän tila K, O www.peltoseppala.fi+358 400 3103 98

Kotamäen huvilat M www.kotamaenhuvilat.fi+358 400 212 692

Ravintola Bar Parooni R www.barparooni.fi+358 19 4431 30

Neste Loppi Läyliäinen K, H www.neste.fi +358 19 4432 49

Sale Läyliäinen P www.foodie.fi/store +358 19 6619 100

K-Market Aallon Kauppa P www.k-market.fi/kaupat/ aallon-kauppa +358 19 4431 35

Mikkolan SuoramyyntiK, O

(tilauksesta BB, R, S)

www.mikkolansuoramyynti.fi+358 400 851 742, +358 19 448 688

H Y V I N K Ä Ä

Ravintola Kytäjä R, K www.kytajagolf.fi/ravintola+358 19 4565715

Kytäjän Kodit M www.kytaja.fi

Kytäjän kioskikeidas K, R www.facebook.com/Kytajakioski+358 40 8241 962

24/7 liikennepalvelu-myymälä R, K, O, H

Sveitsinpuisto K (1.9.2017 alk. M, R) www.visitsveitsi.fi

Hyvinkään matkailuneuvonta

www.visithyvinkaa.fi+358 19 4592 038

K I I N N O S T A V I A K O H T E I T A

Karjaanjoen kosket www.visitkarkkila.fi

Saavajoen kosket www.visitkarkkila.fi

Yli-Myllyn metsä www.luonnonperintosaatio.fi/fi/ suojelualueet/hame/ylimylly

Rotupuisto www.metla.fi/va/ haapastensyrja/rotupuisto.htm

Kytäjä-Usmi retkeilyalue www.visithyvinkaa.fi

Sveitsinpuisto www.visithyvinkaa.fi

Suomen Rautatiemuseo www.rautatiemuseo.fi+358 40 8625 241

Hyvinkään-Karkkilan rautatieHyvinkään-Pyhäjärven (vuodesta 1932 Hyvinkään-Karkkilan) radan rakennutti Kytäjän kartanon omistaja kamariherra Hjalmar Linder ensin omiin tarpeisiinsa Kytäjälle ja neljä vuotta myöhemmin yhdessä Hög-forsin tehtaiden kanssa Pyhäjärven ruukille saakka. Radalla kuljetettiin mm. sahatavaraa ja valimotuotteita sekä raaka-aineita tehtaille. Alusta saakka rautatiellä oli myös henkilöliikennettä ja kuljetettiin postia.

Rautatien myötä radanvarren kylät ja taajamat kehittyi-vät. Juna toi pieniin maalaiskyliin suuren maailman ter-veisiä aikana, jolloin matkustaminen oli vielä harvinaista.

Liikenneolot paranivat oleellisesti, kun en-simmäinen juna saapui Hyvinkäältä Pyhä-järvelle vuonna 1911. Rautatien ansiosta Högforsin tehdas laajeni tarjoten työ-paikan yhä useammalle. Pyhäjärvi kasvoi asutuskeskukseksi, josta muodos-tettiin Karkkilan kauppala ja myöhemmin kaupunki. Voidaankin todeta, että rautatie kasvatti tehtaan ja tehdas kaupungin.

www.hyvinkaa.fi/pikkupassi

Kuva: Museovirasto

Jokamiehenoikeudet ja pyöräilyJokamiehenoikeus tarkoittaa mahdollisuutta liikkua ja toimia alueilla, joita ei ole otettu mihinkään erityiseen käyttöön, kuten esimerkiksi viljelyyn tai asumuksen piha-piiriksi. Jokamiehenoikeudet ovat tärkeä osa suomalaista maa- ja vesialueiden käyttöä.

Jokamiehenoikeudella saa mm: - liikkua jalan, hiihtäen ja pyöräillen luonnossa, kuten metsissä, luonnonniityillä ja vesistöissä sekä yksityisteillä - oleskella ja yöpyä tilapäisesti alueilla, joilla liikkuminenkin on sallittua - poimia luonnonmarjoja, sieniä ja rauhoitta- mattomia kasveja - uida, onkia ja pilkkiä

Jokamiehenoikeudella ei saa: - haitata maanomistajan maankäyttöä - kulkea pihamailla, istutuksilla tai viljelyksessä olevilla pelloilla - roskata ympäristöä - tehdä avotulta ilman lupaa - kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita - häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia tai eläimiä

Muistathan, että lain mukaan pyöräilijän on käytettävä suojakypärää. Matkalle on hyvä ottaa myös renkaan-vaihdossa tarvittavat työkalut, paikkarasia ja pumppu sekä säänmukaiset varusteet ja riittävästi juomaa.Koska pyöräilyreitti risteilee osin vilkasliikenteisillä teillä, on tärkeää noudattaa liikennesääntöjä ja riittävää varovaisuutta.

Vanhaa ratapenkkaa käytetään monin paikoin myös ratsastukseen. Älä säikytä hevosia liiallisella vauhdilla ja varaudu antamaan tilaa isommille kulkijoille – tarvittaessa vaikka pysähtyen.

Pikkupässi pyöräilyreitti Hyvinkään ja Kytäjän välille rakennettiin vuonna 1907 kapearaiteinen rautatie, jota jatkettiin Karkkilaan 1911. Rautatie oli käytössä 60 vuotta aina vuoteen 1967 saakka.

Radalla vaunuja vetäneitä ja välillä niitä työntäneitä höyryvetureita nimitettiin Pikkupässeiksi.

Pyöräilyreitillä on mittaa 51 km ja se seu-railee tuota ratalinjaa kulkien paikoittain vanhalla ratapenkalla. Reitti on osin sora-pintainen ja se on ajettavissa tavallisella pyörällä. Reitti on merkitty opastein.

Hyvinkäällä pyöräilyreitin aloituspiste on rautatieaseman puistossa, josta viitoitettu reitti kulkee pitkin kevyenliiken- teen väyliä ohi Suomen Rautatiemuseon Kytäjäntielle

saakka. Karkkilassa reitti päättyy tai vaihtoehtoisesti alkaa vanhalta tehdasalueelta, nykyisen kaupungintalon piha-alueelta. Kaupungintalon aulassa on museoituna aito Pikkupässi höyryveturi, HKR 3 ja kivenheiton päässä sijaitsee Högforsin ruukkialue.

Hyvinkään ja Karkkilan välillä reitti kulkee moni-ilmeisessä maalaismaisemassa vuoroin autoteillä ja vuoroin rata-penkalla. Monin paikoin ratalinja on valitettavasti koko-naan hävinnyt tai on muutoin kulkukelvoton. Lopella reitti, kuten myös ratalinja kulkevat läpi Läyliäisten taajaman.

Vanhan rautatien pääteasemille ja välipysäkeille: Kytäjä, Linnamäki, Läyliäinen, Vaskijärvi sekä Hunsala on pystytetty opastustaulut, joissa kerrotaan radasta ja radanvarren historiasta.

HYVINKÄÄ

Kytäjä

LinnamäkiLäyliäinen

LOPPI

Vaskijärvi

Hunsala

PYÖRÄILYREITTI

RATALINJA

KARKKILARAJAMÄKI

Kuva: Pauli Söderholm/Torsti Söderholmin kokoelmaKansikuva: Hyvinkään kaupunginmuseo

BB Bed&breakfasti Opastustaulu

H HuoltoasemaK Kahvila

M MajoitusO Ostokset

R RavintolaS Sauna

12 Poljin 4/2018

Pyöräliiton valtakunnallinen #Pyö-räilytalvi-tapahtumaviikko jär-jestettiin 12.–18.11.2018. Neljättä

kertaa toteutettu kampanja ulottui tänä vuonna ympäri maata 24 paikkakunnal-le, joilla järjestettiin yhteensä yli 40 ta-pahtumaa.

Viikon aikana pyöräilyjärjestöjen pai-kalliset vapaaehtoiset jakoivat yhteistyö-kumppaneineen ohikulkeville valotto-mille pyöräilijöille yli 5000 LED-valoa. Lamppujen lisäksi tapahtumissa jaettiin paikkakunnasta riippuen mm. kuumaa mehua, keksejä, pullaa, kahvia, teetä, hei-jastimia sekä kampanjan pääviestit koko-avaa “Pyöräillen talvella” -esitettä, joka ilmestyi tänä vuonna ensi kertaa myös ruotsiksi.

Paikallismediat nostivat tänäkin vuonna hyvin esiin tapahtumia ja valo-

PYÖRÄILYTALVI nosti pyöräliikenteen otsikoihin

Teksti ja kuvat: Martti Tulenheimo

Pyöräilytalvi-kampanja toi jälleen pyöräilyä valoisasti esille marraskuun harmaudesta huolimatta palkitsemalla ja kiittämällä aktiivisen liikkumistavan valinneita ihmisiä. Arkipyöräilyä edistävät järjestöt kampanjoivat yhteisvoimin kaupunkien ja yrityskumppanien kanssa ympärivuotisen, turvallisen ja sujuvan pyöräliikenteen puolesta.

jen käytön tärkeyttä. Lisäksi pyöräliiken-teeseen yleensä löytyi monta myönteistä näkökulmaa. Kampanja tavoitti printti-median ja radion kautta satoja tuhansia suomalaisia. Kampanjan jälkeisellä vii-kolla myös Ylen Aamu-tv tarttui aihee-seen.

Kampanjan yhteydessä Instagramis-sa järjestetyssä valokuvakilpailussa jul-kaistiin lähes 400 valokuvaa. Kisan par-haaksi valittiin pyöräilyn vauhtia ja riemua pursuava kuva, jonka ottaja pal-kittiin Pelagon polkupyörällä.

Suosittu kisa on kerännyt vuosien mittaan yhteensä jo yli 5000 kuvaa, jotka kertovat hienosti eteenpäin yksittäisten ihmisten omin kuvin ja sanoin siitä, että pyöräliikenne on monille Suomessa ym-pärivuotinen ja arkinen liikennemuoto.

Kampanjan pääyhteistyökumppani

on Liikennevirasto, jonka liikkumiseno-hjauksen valtionavustuksella kampanja tuotettiin.

Pyöräliiton paikallisjärjestöjen ja muiden paikallisten kumppanien lisäk-si kampanjan tapahtumien toteuttami-seen osallistuivat Folkhälsan, Pelago, Reaktor, Uber, Helsingin Seudun Ympä-ristöpalvelut –kuntayhtymä, Helsingin, Hämeenlinnan, Joensuun, Jyväskylän, Järvenpään, Kouvolan, Kuopion, Lah-den, Oulun, Porvoon, Tampereen, Tu-run, Vaasan ja Vantaan kaupungit sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakou-lu XAMK ja Satakunnan ammattikorkea-koulu SAMK.

Pyöräilyn stereotypiat alas

Pyöräilytalvi-kampanjaviikko on monel-la tapaa oman työvuoteni kohokohta. Yh-den viikon kampanjaan huipentuu kuu-kausia kestävä ennakkovalmistelu, joka alkaa hiljalleen jo varhain keväällä. Kun marraskuussa toteutettavan tapahtuma-viikon käytännön järjestelyt käynnistyvät todenteolla kesälomien jälkeen, paista-tellaan yleensä vielä elokuun auringossa.

Vuoden pimeimmän hetken koitta-essa onnistuneen kampanjan tekeminen palkitsee. Tuntuu huikealta, kun pääsee yhdessä satojen vapaaehtoisten kanssa haastamaan median usein ihmeellisen

Pyöräliitto valitsi tämän kuvan #pyöräilytalvi-kuvakisan voittajaksi. Perusteena oli se, että kuvassa on vauhtia ja pimeydestä huolimatta kuva välittää pyöräilyn ilon ja riemun. Kuva: Tony Järvenlaita (@tonzaj)

13Poljin 4/2018

kapeaksi maalaamaa kuvaa pyöräliiken-teestä ja pyörällä liikkuvista ihmisistä.

Usein varsinkin toimittajille tuntuu tulevan yllätyksenä, että ”pyöräilijät” ei-vät olekaan yhdestä puusta veistettyjä, vaan itse asiassa suomalaiset ovatkin fil-larikansaa. Yli kolmannes suomalaisista (37 %) pyöräilee lumettomaan aikaan vä-hintään kerran viikossa tai useammin ja kolme neljästä 15-79 -vuotiaasta liikkuu ainakin joskus pyörällä.

Tulee mahtava fiilis, kun esimerkik-si suorassa radiolähetyksessä saa ampua alas kliseisiä stereotypioita. Useimmat hyppäävät satulaan yksinkertaisesti siksi, että pyöräily on helppo, nopea ja kätevä tapa siirtyä paikasta toiseen. Pyörällä voi kulkea yhtä hyvin niin farkut ja maiharit jalassa kuin vaikka puku päällä, kunhan vain on itse tyytyväinen omaan tyyliinsä.

Tanssitaiteilijat Panu Varstala ja Antti Lahti jakavat ledvaloja pyörällä ilman valoa liikkeellä olleille ihmisille Aalto-yliopiston kampuksella Espoossa 14.11.2018 Light Heroes -tapahtumassa.

Moni toimittaja vaikuttaa aidosti häkel-tyneeltä kuullessaan tämän.

Pyrimme kampanjallamme aina nos-tamaan esiin, että pyörällä liikkumiseen ei ole olemassa mitään oikeaoppisia va-rusteita. Jokaisen omasta vaatekaapis-ta löytyy kaikki tarpeellinen. Pyöräily ei edellytä talvellakaan urheiluhenkisen pukukoodin noudattamista tai erityisen reipasta elämänasennetta, vaan on yk-sinkertaisesti liikennemuoto muiden jou-kossa.

Vuonna 2019 Pyöräilytalvi-kampan-ja järjestetään 16.–22.11.2019. Pyörä-liitto toivottaa kaikki halukkaat yhteis-työkumppanit mukaan toteuttamaan kampanjaa.

Mikäli haluatte mukaan kampanjaan marraskuussa 2019, olkaa yhteydessä: martti.tulenheimo@pyoraliitto.fi.

pyorailytalvi.fi

14 Poljin 4/2018

Grazin pyöräilymyönteinen julistus

EU:n liikenne- ja ympäristöminis-terit hyväksyivät kokoontumises-saan 30.10.2018 Grazin julistuk-

sen: Uuden aikakauden käynnistäminen puhtaan, turvallisen ja kohtuuhintaisen liikkumisen luomiseksi Euroopalle.

Julistuksessa on selkeä sitoutuminen kulkutapamuutokseen kohti kestäviä lii-kennemuotoja ja tukea pyöräilyyn. EU:n liikenneministerit hyväksyivät lokakuus-sa 2015 Luxemburgissa julistuksen pyö-räilystä ilmastoystävällisenä liikenne-muotona ja nyt vielä ympäristöministerit ovat liittyneet pyöräilyn edistämiseen EU:n tasolla. Grazin julistuksessa ote-taan esiin monia seikkoja, joita ECF on vaatinut laatimassaan EU:n pyöräilystra-tegiassa ja sen suosituksissa.

Euroopan parlamentti on halunnut "vihreää liikennettä” ja liikennepolitiikan käsittelyä laaja-alaisena. Ministerit tote-sivat, että Pariisin ilmastosopimuksen ja Euroopan ilmanlaatupolitiikan tavoit-teiden saavuttamiseksi tarvitaan entistä kunnianhimoisempaa politiikkaa ja että lisäksi on parannettava eurooppalaisten

EU-ministereiden tuki pyöräilylle ja ECF:n siihen liittyvä kannanotto

turvallisuutta, terveydenhuoltoa ja elä-mänlaatua. Tämä myös edistäisi vihreää talouskasvua ja loisi uusia mahdollisuuk-sia yrityksille ja työpaikoille.

Tuki aktiivisille liikennemuodoille

Julkilausumassa on selkeästi sitoudut-tu kulkutapajakauman muutokseen koh-ti kestäviä liikennemuotoja, myös pyö-räilyyn, jonka rooli on tähän asti ollut riittämätön EU-tasolla. Kävely ja pyöräi-ly tunnustetaan nyt julistuksessa tasa-vertaisina ja oleellisina osina matkaket-juja. Ministerit kehottavat komissiota, jäsenvaltioita, alueellisia ja paikallisia vi-ranomaisia sekä muita sidosryhmiä ke-hittämään edelleen seuraavia toimia:

Tehdään eurooppalainen strateginen ja kannustava kehyssuunnitelma aktiivi-sen liikkumisen edistämiseksi. Siinä tu-lee ottaa huomioon Luxemburgin julistus pyöräilystä ilmastoystävällisenä liikenne-muotona sekä käynnissä oleva UNECE/WHO:n työ yleiseurooppalaiseksi pyöräi-lyn edistämissuunnitelmaksi.

ECF tukee voimakkaasti tällaisen strategisen kehyssuunnitelman laatimis-ta ja katsoo, että sen EU:n pyöräilystra-tegiaa koskevat suositukset voivat toimia sen pohjana.

Aktiivisen liikkumisen lisäämiseen tarvittava rahoitus tulee sisällyttää EU:n nykyisiin ja tuleviin budjetteihin. Tällai-sia hankkeita ovat muun muassa Trans-European Cycling Network’in (TEC) ke-hittäminen ja jäsenvaltioiden aktiivisen liikkumisen ohjelmien tukeminen. Inf-rastruktuurin kehittämisen olisi katet-tava kaikentyyppiset polkupyörät ja var-mistettava laaja-alaiset yhteydet julkisen liikenteen ja uusien liikkumispalveluiden kanssa.

ECF on tyytyväinen siihen, että mi-nisterit tunnustavat TEN-T-verkos-ton merkityksen aktiiviselle liikkumisel-le. Euroopan laajuisen pyöräilyverkon kehittämisen osalta on tärkeää huoma-ta, että tämä kehitys on jo aloitettu Eu-roVelo-verkon muodossa, joka mainitaan myös TEN-T-suuntaviivoissa.

Edistetään johdonmukaista tiedonke-ruuta, tiedon jakamista ja hyvien toimin-tatapojen levittämistä:

infra- ja liikennehankkeissa ja -poli-tiikassa otetaan mukaan aktiivisen liik-kumisen terveysvaikutukset, erityises-ti sisällyttämällä aktiivinen liikkuminen TEN-T-ohjekirjan investointihankkei-den kustannus-hyötyanalyysiin käyttä-en WHO:n terveyshyötyjen taloudellista arviointityökalua (HEAT);

EU:n laajuiset ja kansallista tietoa ja intoa kohottavat ponnistelut koskien ak-tiivisen liikkumisen monia hyötyjä, kuten terveyden, kaupunkiympäristöjen hou-kuttelevuuden sekä alueiden taloudelli-sen houkuttelevuuden paraneminen;

tuetaan aloitteita, joilla pyritään edis-tämään käyttäytymismuutoksia ja luo-maan turvallisia ympäristöjä, kuten pyö-räily- ja kävelykatuja, jotta kansalaiset voivat liikkua aktiivisesti

Uutta pyöräliikenneinfrastruktuuria Oulusta. Kuva: Martti Tulenheimo.

15Poljin 4/2018

Tämä on myönteinen ehdotus ja ECF toivoo, että se muuttuu konkreettisik-si politiikaksi myös veropolitiikan alal-la. Toivottavan käyttäytymismuutoksen aikaansaamiseksi tarvitsemme sitä tuke-vaa veropolitiikkaa uusien rasitteiden si-jaan, kuten verokannustimet pyöräilyyn ja ympäristön kannalta haitallisten tuki-en vähentäminen.

Turvallinen liikkumisjärjestelmä kaikille käyttäjille

Julkilausumassa on useita liikennetur-vallisuusehdotuksia, jotka voivat paran-taa myös pyöräilyn turvallisuutta. Siinä todetaan, että pyöräilyä ja jalankulkua olisi erityisesti tarkasteltava nyt käyn-nissä olevien teiden turvallisuusohjeiden tarkistamisen yhteydessä.

Tätä ECF on paljon lobannut ja sen mielestä EU rahoitteisen TEN-T -ver-kon lisäksi ja, jos hankkeen soveltamis-alaa voidaan laajentaa, myös muilla pää-teillä on otettava huomioon pyöräilijät ja jalankulkijat. Edelleenkin oletetaan, että vain moottoriajoneuvot käyttävät näi-tä teitä, ja siksi ne on suunniteltu vain näille. Kuitenkin monin paikoin pyöräi-lijät ja jalankulkijat käyttävät pää teitä, ja on erittäin hyvä, että ministerit tunnus-tavat tällaisen käytön tärkeyden. Päätie-

verkolla on erittäin suuria eroja kävely- ja pyöräilyolosuhteissa. ECF katsookin, että Euroopan komission pitäisi määritel-lä vähimmäisvaatimukset pyöräilyinfral-le jäsenvaltioiden avuksi. Koska suuri osa hankkeista on saanut EU:n rahoitusta, tulee EU:n voida arvioida niiden suunnit-telua ja toteutusta.

Julkilausumassa pannaan merkille myös ajoneuvoteknologian suuret edis-tysaskeleet, jotka voivat olla hyödyllisiä pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Yleiset turvallisuusmääräykset ovat parhaillaan tarkastelun alla Brysselissä. Tällaisia ovat ministerien tässä julkilausumassa totea-mat älykäs nopeuden säätö, automaat-tinen hätäjarrutus ja parempi näkyvyys kuorma-autoista, mitkä vähentäisivät merkittävästi kuolemantapauksia ja va-kavia vammoja.

Koko liikennejärjestelmän kestävyys

Julistuksessa ministerit käsittelevät myös useita muita kohtia, kuten liikenteen säh-köistämistä ja useiden eri liikennemuo-tojen käyttöä matkaketjuissa, joilla voisi olla myönteinen vaikutus pyöräilyyn:

Julkilausumassa tavoitellaan sähkön käytön lisäämistä kaikissa liikennemuo-doissa. Vaikka sähköpyöräilyä ei erikseen

mainita, niin viittaus "kaikkiin liikenne-muotoihin" voisi koskea myös pyöräilyä eikä keskittymistä pelkästään autoihin.

Toinen ehdotettu toimi on tukea kes-tävän liikkumisen suunnittelua ja kau-punkirakenteen hajoamista estävää maankäyttöpolitiikkaa sekä löytää kan-nustimia ympäristö- ja ilmastoystävälli-siin kulkutapamuutoksiin kaupungeissa, mutta myös laajemmilla alueilla.

Julkilausumassa mainitaan myös rautatieliikenteen lisääntyvä kytkös pyö-räilyyn kuten pyöräpysäköintiin ja pyöri-en kuljettamiseen junissa.

ECF toivoo, että tämä ohjaa myös lii-kenneministerien suhtautumista EU:n neuvoston ja Euroopan parlamen-tin välillä käynnissä olevissa neuvotte-luissa EU: n rautateiden matkustajien oikeuksia koskevan asetuksen tarkista-misesta.

ECF:n mielestä ehdotetut julkilausu-man toimet ovat oikeansuuntaisia tun-nustaen pyöräilyn oleelliseksi osaksi koko liikennejärjestelmää ja osaratkai-suksi liikenteen ja ympäristöpolitiikan haasteisiin. ECF on iloinen siitä, että lii-kenneministereiden lisäksi myös EU:n ympäristöministerit tukevat pyöräilyä EU:n pyöräilystrategian suositusten hen-gessä, jota ECF on kehittänyt yhdessä laajan sidosryhmittymän kanssa.

Kuopion sähköavusteisen kaupunkipyöräjärjestelmän 2019 testipyöriä ja Decomark-pinnoitus. Kuva: Kuopion kaupunki

16 Poljin 4/2018

• Kuntien, valtion, järjestöjen, yritysten ja tutkimuslaitosten väli-nen yhteistyöverkosto.• Pyöräilyn lisääminen liikennemuotona ja arkiliikuntana, joka tuottaa hyvinvointia yksilölle, ympäristölle ja yhteiskunnalle.• Pyöräilykuntien verkosto haluaa: laadukkaat ja turvalliset pyö-räilyolosuhteet kaikille, kaksinkertaistaa pyöräilyn määrän Suo-messa ja vahvistaa pyöräilyn edistäjien yhteisöä.www.poljin.fi

Pyöräilykuntien verkoston toimintaan ovat tervetulleita kaikki pyöräilyn edistämisestä kiinnostuneet suomalaiset kunnat, kaupungit, yritykset, järjestöt ja muut yhteisöt.• Jäsenmaksut 2018· kunnassa asukkaita alle 7001 230 euroa· kunnassa asukkaita 7001-10 000 370 euroa · kunnassa asukkaita 10 001-20 000 580 euroa· kunnassa asukkaita 20 001-50 000 980euroa· kunnassa asukkaita 50 001-100 000 1420 euroa · kunnassa asukkaita yli 100 000 1990 euroa

Pyöräilykuntien verkosto ryLiity edelläpolkijoiden kasvavaan joukkoon!

AKAAJyri Sarkkinen 040 335 3207jyri.sarkkinen@akaa.fiALAJÄRVI Kirsti Kivelä 044 2970 215kirsi.kivela@alajarvi.fiALAVUS Leena Mäki-Fossi 044 550 2057leena.maki-fossi@alavus.fiASIKKALA Matti Kettunen 044 7780247matti.kettunen@asikkala.fiESPOOHeini Peltonen 043 824 7212heini.peltonen@espoo.fiEURAJOKI Jarmo Olli 044 312 4267jarmo.olli@eurajoki.fiFORSSATero Tiensuu (03) 4141 5602tero.tiensuu@forssa.fiHAAPAJÄRVI Jarmo Eronen 044 445 6202jarmo.eronen@haapajarvi.fiHAMINATapio Glumoff 040 511 9819tapio.glumoff@hamina.fiHANKOHannu Simelius 040 581 5065hannu.simelius@hanko.fiHATTULAJuha Prittinen 050 599 3447juha.prittinen@hattula.fiHAUSJÄRVIJari Kovanen 019 758 6780jari.kovanen@hausjarvi.fiHEINOLAMaria Kaikkonen 044 797 8570maria.kaikkonen@heinola.fiHELSINKIReetta Keisanen 09 310 20829reetta.keisanen@hel.fiHYVINKÄÄKimmo Kiuru 019 459 4645 kimmo.kiuru@hyvinkaa.fiHÄMEENLINNAMinna Aakkula 03 621 2317minna.aakkula@hameenlinna.fiIIKatja Arvola 040 702 1388katja.arvola@ii.fiIISALMI Pekka Partanen 040 5454567pekka.partanen@iisalmi.fi IMATRAPäivi Pekkanen 020 617 4418paivi.pekkanen@imatra.fiJANAKKALAHeikki Tamminen (03) 680 1292heikki.tamminen@janakkala.fiJOENSUUJarmo Tihmala 050 311 6261jarmo.tihmala@jns.fi JYVÄSKYLÄTimo Vuoriainen (014) 266 5144 timo.vuoriainen@jkl.fi JÄRVENPÄÄSari Piela (09) 27191 sari.piela@jarvenpaa.fi KAARINAJyrki Lappi (02) 588 4800jyrki.lappi@kaarina.fiKAJAANI Jari Kauppinen 044 710 0647jari.kauppinen@kajaani.fi

KANGASALAMarkku Lahtinen 050 596 9124markku.lahtinen@kangasala.fiKARVIASirpa Ala-Rämi (02) 5727 9402 sirpa.ala-rami@karvia.fiKAUHAVAAnne Koivisto 050 330 5317 vapaa-aikatoimi@kauhava.fiKAUNIAINENLennart Långström (09) 505 6387lennart.langstrom@kauniainen.fiKAUSTINENArto Alpia 040 056 9401 arto.alpia@kaustinen.fiKEMIÖNSAARI Benjamin Donner 040 662 3833benjamin.donner@kimitoon.fiKEMPELEEelis Rankka 050 463 6502 eelis.rankka@kempele.fiKEURUUHeli Peltola 040 827 2753heli.peltola@keuruu.fiKIRKKONUMMIAnna-Kaisa Kauppinen 050 4140754anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fiKOKKOLACarita Laitala 044 780 9300carita.laitala@kokkola.fiKONTIOLAHTIPekka Huovinen 0500 180 800pekka.huovinen@kontiolahti.fiKOUVOLATimo Martikainen 020 615 6755timo.martikainen@kouvola.fiKUOPIOPaula Liukkonen 044 718 5304paula.liukkonen@kuopio.fiLAHTI Kristiina Kartimo 050 559 4100kristiina.kartimo@lahti.fiLAITILAElina Rautanen 040 198 4525elina.rautanen@laitila.fiLAPPEENRANTAMauri Backman 040 506 5761 mauri.backman@lappeenranta.fiLAUKAA Jan Viilos 040 583 5320jan.viilos@laukaa.fiLEMPÄÄLÄTimo Nevala 050 67 180timo.nevala@lempaala.fiLIEKSAJarmo Honkanen 040 104 4113jarmo.honkanen@lieksa.fiLIETOMika Närvi (02) 4873 3254mika.narvi@lieto.fiLIMINKATeemu Haapala 044 577 9037 teemu.haapala@liminka.fiLOHJATimo Mäkinen (019) 369 4435timo.makinen@lohja.fiLOPPIMira Sydänmaa 040 330 6033mira.sydanmaa@loppi.fiLOVIISAMarkus Lindroos 050 382 7550markus.lindroos@loviisa.fiMASKU Marika Nurmikko 044 7388 230marika.nurmikko@masku.fi

MYNÄMÄKITimo Oja 050 5856 772timo.oja@mynamaki.fiMÄNTYHARJUOlli Marjalaakso 040 7741 902olli.marjalaakso@mantyharju.fiMÄNTTÄ-VILPPULAHannu Kemppainen 044 728 8789hannu.kemppainen@manttavilppula.fiNIVALA Janne Kaarlela 044 4457 423janne.kaarlela@nivala.fiNOKIAJouni Saranpää (03) 5652 0690jouni.saranpaa@nokiankaupunki.fiNURMIJÄRVIPia Korteniemi 040 317 2311pia.korteniemi@nurmijarvi.fiORIVESIPäivi Valkama 050 329 5303paivi.valkama@orivesi.fiOULUJorma Heikkinen 044 703 2112jorma.heikkinen@ouka.fiPADASJOKIPauliina Koskela 0400 419 364pauliina.koskela@padasjoki.fiPAIMIOMarkku Kylén 02 474 5400markku.kylen@paimio.fiPARAINENMartti Nilsson 040 537 9000martti.nilsson@parainen.fiPERHO Raija Sahlgren 040 528 9971raija.sahlgren@perho.fiPIETARSAARIBen Griep 786 3328 044 785 1328 ben.griep@pietarsaari.fiPIRKKALATero Vesanto 050 540 5279tero.vesanto@pirkkala.fiPORISanna Välimäki 044 701 4180sanna.valimaki@pori.fiPORNAINENHannu Haukkasalo 040 1745014hannu.haukkasalo@pornainen.fiPORVOOHanna Linna-Varis (019) 5202 814hanna.linna-varis@porvoo.fiPUUMALAKimmo Hagman 0500 654 590kimmo.hagman@puumala.fiPÄLKÄNEPetri Ketola 040 580 8270petri.ketola@palkane.fiRAASEPORIJan Gröndahl 040 5320392jan.grondahl@raasepori.fiRAISIOMarja Uusitalo (02) 434 3401marja.uusitalo@raisio.fiRAUMALeena Ruusu-Viitanen (02) 8343 610 leena.ruusu-viitanen @rauma.fiRIIHIMÄKIAili Tuppurainen (019) 758 4926aili.tuppurainen@riihimaki.fiSALO Mikko Söderholm 02 778 5200mikko.soderholm@salo.fiSAVONLINNA Harri Halko 044 4174620harri.halko@savonlinna.fi

SEINÄJOKIKeijo Kaistila (06) 416 2230keijo.kaistila@seinajoki.fiSIPOO Kaisa Jama 09 2353 6702kaisa.jama@sipoo.fiSIUNTIOMaarit Tuomisto 050 386 0825maarit.tuomisto@siuntio.fiSOTKAMOOssi Pulkkinen 044 750 2121ossi.pulkkinen@sotkamo.fiTAMPERETimo Seimelä 040 758 2104timo.seimela@tampere.fi TORNIOTuomas Saarelma 040 665 2284tuomas.saarelma@tornio.fiTURKUSusan Nymander 040 716 3220susan.nymander@turku.fiTUUSULARisto Kanerva (09) 8718 2220risto.kanerva@tuusula.fiUTAJÄRVIHannele Karhu 0500 584 506hannele.karhu@utajarvi.fiUUSIKAUPUNKILeena Arvela-Hellén 0500 743 087leena.arvela-hellen@uusikaupunki.fiVAASAJukka-Pekka Raja-aho 0400 510 239jukka-pekka.raja-aho@vaasa.fiVALKEAKOSKITimo Lamminpää 040 335 7714timo.lamminpaa@valkeakoski.fiVANTAATimo Väistö (09) 8392 2642 timo.vaisto@vantaa.fi VESILAHTISari Juuti 050 3895 224sari.juuti@vesilahti.fiVIHTI Kalle Simonen 044 4675444kalle.simonen@vihti.fiVIROLAHTISari Rasi 050 3892 125sari.rasi@virolahti.fiVÖYRIMikael Österberg (06) 382 1670 mikael.osterberg@vora.fiYLÖJÄRVIArto Huovila 040-133 1412arto.huovila@ylojarvi.fiÄHTÄRI Osmo Sivén 0400 869 481osmo.siven@ahtari.fiÄÄNEKOSKI Markku Auvinen 020 632 3190markku.auvinen@aanekoski.fiETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUSKjell Lind 0295 027 734kjell.lind@ely-keskus.fiKAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUSPetteri Kukkola 0400 620 236petteri.kukkola@ely-keskus.fiKESKI-SUOMEN ELY-KESKUSHannu Onkila 050 390 2774hannu.onkila@ely-keskus.fiLAPIN ELY-KESKUSRisto Uusipulkamo 0295 03 7263risto.uusipulkamo@ely-keskus.fiPIRKANMAAN ELY-KESKUSSuvi Vainio 0400 416 473suvi.vainio@ely-keskus.fi

POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUSPäivi Hautaniemi 040 571 6067paivi.hautaniemi@ely-keskus.fiPOHJOIS-SAVON ELY-KESKUSKyllikki Komulainen 0295 026 729kyllikki.komulainen@ely-keskus.fiUUDENMAAN ELY-KESKUSMari Ahonen 0295 021 265mari.ahonen@ely-keskus.fiVARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUSPiritta Keto 0295 022 763piritta.keto@ely-keskus.fi HSL - HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE Tarja Jääskeläinen 050 385 5043tarja.jaaskelainen@hsl.fiTAMPEREEN KAUPUNKISEUTUTapani Touru 040 503 4237tapani.touru@tampereenseutu.fiTTY / Liikenteen tutkimuskeskus VerneHeikki Liimatainen 040 849 0320 heikki.liimatainen@tut.fiHELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RYPetri Sipilä 050 511 5940petri.sipila@hepo.fiJYVÄSKYLÄN PYÖRÄILYSEURA RYTeemu Tenhunen, 041 544 2195pj@jyps.fiPYÖRÄLIITTO RYMatti Koistinen 044 279 5588matti.koistinen@pyoraliitto.fiSUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RYHanna Aho 040 660 5788hanna.aho@sll.fiSUOMEN PYÖRÄILYUNIONI RYVille Hyvärinen 045 2322 644ville.hyvarinen@pyoraily.fiTAMPEREEN POLKUPYÖRÄILIJÄT RYPompo Stenberg 050 3521809pj@tarakka.fiTURUN POLKUPYÖRÄILIJÄT RYTeemu Vallius, 0400 676 256teemu.vallius@turpo.fiINLINEMARKET OYSamuli Ropponen 040 595 1094samuli.ropponen@inlinemarket.fiLINEA KONSULTIT OYSakari Somerpalo 040 847 8282sakari.somerpalo@linea.fiMDI OY Janne Antikainen 040 764 1829janne.antikainen@mdi.fiNAVICO OYTimo Perälä 040 7060415timo.perala@navico.fiOVELLA OYMika Laukkonen 0505693923mika.laukkonen@ovella.fiRAMBOLL FINLAND OY Reijo Vaarala 040 716 0769reijo.vaarala@ramboll.fiSITOWISE OYVirpi Ansio 050 345 6727virpi.ansio@sito.fiSOLO INTERNATIONAL OYJari Komulainen 0400 591 027jari.komulainen@soloi.fiSTRAFICA OYJuha Heltimo 050 369 4604juha.heltimo@strafica.fiVALPASTIN OYMari Päätalo 040 720 2872mari.paatalo@valpastin.fi WSP FINLAND OYMinna Raatikka 040 518 0511minna.raatikka@wspgroup.fi