2.1. alkuhämärä

60
2. Luonnonfilosofia, lukukäsitys ja matematiikka historian alkuhämärässä ja suurten jokilaaksojen varhaiskulttuureissa

Upload: noel-galloway

Post on 01-Jan-2016

26 views

Category:

Documents


0 download

DESCRIPTION

Luonnonfilosofia, lukukäsitys ja matematiikka historian alkuhämärässä ja suurten jokilaaksojen varhaiskulttuureissa. 2.1. Alkuhämärä. luonnonilmiöiden havainnointi fysikaalisten tieteiden lähtökohtana 30 000 vuotta vanha luukaiverrus Cro Magnon –ihmisen kuvaelma Kuun vaiheista  kuva - PowerPoint PPT Presentation

TRANSCRIPT

Page 1: 2.1. Alkuhämärä

2. Luonnonfilosofia, lukukäsitys ja matematiikka historian alkuhämärässä ja suurten jokilaaksojen varhaiskulttuureissa

Page 2: 2.1. Alkuhämärä

2

2.1. Alkuhämärä

luonnonilmiöiden havainnointi fysikaalisten tieteiden

lähtökohtana 30 000 vuotta vanha luukaiverrus Cro Magnon –ihmisen

kuvaelma Kuun vaiheista kuva

kalliomaalaukset tähtitaivaan tähtikuvioista 15 000 vuotta sitten

luonnonkäsityksen perustana magiikka, uskonto ja luonnon

havainnointi Magiikka – mitä se on?

uskonto

astrologia

mytologia

kielen muodostuminen tieteen peruselementtinä Saaliinjako vs. Lukukäsite kuva

Page 3: 2.1. Alkuhämärä

Mahdollisesti ensimmäisiä viitteitä tähtitieteellisistä havainnoista.

Alexander Marschack tulkitsee tässä lähes 30 000 vuotta vanhassa luussa olevat

kaiverrukset Cro Magnon –ihmisen Kuun vaiheita esittäväksi kuvaelmaksi

3

Page 4: 2.1. Alkuhämärä

Lukukäsite on muodostunut varhain4

Page 5: 2.1. Alkuhämärä

Kuvantaminen - mallinnus5

Page 6: 2.1. Alkuhämärä

Vaaka ja harppu ovat olleet käytössä kauanEi ole puhdas sattuma, että juuri näihin laitteisiin liittyvät

ensimmäiset keksityt kvantitatiiviset luonnonlait

6

Page 7: 2.1. Alkuhämärä

7

2.2. Kulttuurien synty suurissa jokilaaksoissa

viidennellä vuosituhannella eaa. merkittäviä sivilisaatioita

suuriin jokilaaksoihin kuva teknologia:

kivikauden Neoliittinen ihminen 4000 eKr. kuparin

valmistus

pronssikausi 3000 eKr. kuparin ja tinan sekoittaminen

rautakausi 2000 eKr. rauta syrjäytti pronssin

vanhimmat kirjalliset dokumentit egyptiläisen,

babylonialaisen ja kiinalaisen kulttuurin alueella ajanlasku, tähtitaivaan ilmiöiden tarkkailu

luonnontiede ei tiedettä nykyisessä merkityksessä (yritys

ja erehdys, kuvailevaa, ei kausaalisuuden aspektia)

Page 8: 2.1. Alkuhämärä

Muinaiset suuret jokilaaksokulttuurit8

Page 9: 2.1. Alkuhämärä

Hedelmällisen puolikuun alue9

Page 10: 2.1. Alkuhämärä

10

2.3. Egypti

Tietolähteet: erityisesti vanhoja papyruskääröjä (huonosti säilynyt) muinaisen Egyptin tiede, matematiikka ja geometria kahdessa

hyvin säilyneessä papyrusdokumentissa: kuvaMoskova-papyrus

-1700 tai –1600 Rhind-papyrus (eniten tietoa matematiikasta)

Egyptin kulttuuri säilyi saavutetulla tasolla 4000 vuoden ajan,

koska ei ollut vihollisia eikä kulttuurivaihtoa pyörä, purje, vaaka ja kangaspuut varhaisia keksintöjä

geometria egyptiläisten matemaatikkojen keksintönä (Herodotos

ja Aristoles) Aristoteles: ”joutilaan” pappisluokan syntyminen mahdollisti

matemaattisen harrastuksen aloittamisen

matematiikka maailman huippua, samalla tasolla Babylonian

kaldealaisten kanssa

Page 11: 2.1. Alkuhämärä

Muinaisegyptiläistä hieroglyyfikirjoitusta11

Page 12: 2.1. Alkuhämärä

Lukuja Thutmosis III vuosikirjassa12

Page 13: 2.1. Alkuhämärä

13

Egyptin matematiikka

Niilin tulvat maanmittaus, geometria kymmenjärjestelmä, numeroilla viiva– ja kuvasymbolit kertolasku, eräänlaista yhteenlaskua

Page 14: 2.1. Alkuhämärä

Muinaisegyptiläisiä numeromerkkejä14

Page 15: 2.1. Alkuhämärä

Kertolasku15

Page 16: 2.1. Alkuhämärä

16

Page 17: 2.1. Alkuhämärä

17

Page 18: 2.1. Alkuhämärä

18

• jakolasku, esimerkiksi 45:5 = ?1*5 = 5; 2*5 = 10; 4*5 = 20; 8*5 = 40

45 = 8*5 + 1*5 45:5 = 9 (oikein)

• käänteisluvuilla suuri merkitysvain murtoluvulla 2/3 oma merkki

2/5 = 1/3 + 1/152/43 = 1/42 + 1/86 + 1/129 + 1/301

(oikein)

• π:lle likiarvo 4*(8/9)^2

Page 19: 2.1. Alkuhämärä

Köydenpingoittajat

•Muinaisegyptiläiset maanmittaajat osasivat suorakaiteiden

määrityksen maastossa

•Pyramidit tarkasti pohjois-etelä –suunnassa, poikkeama vain 2´28´´!!

19

Page 20: 2.1. Alkuhämärä

20

Muinaisegyptiläisen matematiikan suurin saavutus:

katkaistun neliöpyramidin tilavuuden määritys,

esitetty Moskova-papyruksessa

Babylonialaisilla virheellinen kaava

Ratkaisu ei onnistu empiirisesti!

Page 21: 2.1. Alkuhämärä

Katkaistun pyramidin tilavuuden laskeminen

Siitä miten muinaiset egyptiläiset päätyivät oikean tulokseen ei ole tiedossa

minkäänlaisia vihjeitä

21

Page 22: 2.1. Alkuhämärä

22

• Muutenkin ongelmanratkaisutaito melko pitkälle kehittynyt muinaisessa Egyptissä

Esim. Mikä murtoluku lisättynä itsensä seitsemäsosalla antaa tulokseksi luvun 19?

Ratkaisu Ahmeksen antamassa muodossa:lähtökohtana järkevä arvaus, esim. 7:

7 + 7/7 = 7 + 1 ≠ 19 uusi arvaus (19/8)*7

(19/8)*7 + (19/8)*(7/7) = 133/8 + 19/8 = 152/8 = 19 OK :)

Page 23: 2.1. Alkuhämärä

23

Egyptin teknologia, fysiikka ja kemia

kuparikausi (-4000…) pronssikausi (-3000…) rautakausi (-2000…)

fysiikan tuntemus rakentamiseen liittyvää mekaniikkaa

- aura, pyörä, kärryt

kemian teknologia pitkälle kehittynyttä 4000 eKr. tislaus ja uuttaminen

myöhemmin elohopean ja ammoniakkisuolan valmistus

parfyymireseptit

2000 eKr. lasi, väriaineet, sooda, potaska ja aluna

Page 24: 2.1. Alkuhämärä

24

Page 25: 2.1. Alkuhämärä

25

Egyptin tähtitiede

tähtitiede uskonnollisten juhlapäivien ja maanviljelykseen

tarvittavien kalenterien laatimista varten ei auringonpimennyksen ennustusta ennen hellenististä

aikaa ajanlasku alkoi 4240 eKr.

tieteellisluontoiset havainnot ja pitkät havaintosarjat

Herodotoksen mukaan tähtitieteen alkujuuret

Babyloniassa kalenterivuosi alkoi Niilin tulvasta

vuodessa 360 päivää, 36 kymmenpäiväistä viikkoa

myöhemmin vuosi jaettiin 12 kuukauteen, joissa 30

vuorokautta (+ 5 vrk)

Page 26: 2.1. Alkuhämärä

26

Vuotta kohden tuli 1/4 vrk virhe, vuodenajat kiersivät läpi kalenterivuoden

4*365 = 1460 vuoden välein (Sothis-sykli) vuodenajat kohdallaan

Julius Caesarin aikana kalenteriin lisättiin karkauspäivä

Juliaanista kalenteria käytettiin Euroopassa 16. vuosisadalle asti, Venäjällä vuoteen 1923

Page 27: 2.1. Alkuhämärä

27

Page 28: 2.1. Alkuhämärä

28

Page 29: 2.1. Alkuhämärä

29

Page 30: 2.1. Alkuhämärä

Muinaisegyptiläiset pituusmitat30

Page 31: 2.1. Alkuhämärä

Muinaisegyptiläisiä mittastandardeja- Vuodelta -1500 peräisin oleva kuninkaallinen mittakeppi

- XXI dynastian aikainen vaaka

- vesikello: reiällisen astian sisäseinämän merkeistä luettiin ajan kulku

31

Page 32: 2.1. Alkuhämärä

32

Egyptiläistä maailmankuvaa hallitsivat jumaliin perustuvat selitykset

Memfis-kosmologia: alussa Nun-valtameri, josta nousi auringonjumala Atum

Page 33: 2.1. Alkuhämärä

33

Page 34: 2.1. Alkuhämärä

34

Page 35: 2.1. Alkuhämärä

35

Page 36: 2.1. Alkuhämärä

36

Egyptin 4000-vuotinen kulttuuri päättyi sotiin:

• 6. vuosisadalla eKr. kaldealaiset valtasivat maan

• myöhemmin persialaiset valtasivat alueen

• -332 Aleksanteri Suuren kenraali Ptolemaius ”peri” Egyptin

• -30 Egyptistä tuli Rooman provinssi

• +600 Egypti joutui arabien hallintaan

Page 37: 2.1. Alkuhämärä

37

Page 38: 2.1. Alkuhämärä

38

Mesopotamian/Babylonian matematiikka

Matematiikka Egyptiin verrattuna korkealla tasolla sovellettiin tähtitieteessä, ajanlaskussa, lainakorkojen

määrityksessä jne.

Osattiin ratkaista yhden (ja kahden) tuntemattoman toisen asteen

yhtälöitä (-ryhmiä)

Mesopotamiassa nuolenpääkirjoituksella kirjoitettuja

savitauluja, joissa esim. kertolaskuja kuusikymmen-

järjestelmällä

- kuusikymmenjärjestelmä tieteen historian merkittävin ja pitkäikäisin

paikkajärjestelmä

babylonialaisessa merkintätavassa kaksi numeromerkkiä: I (yksi)

< (viisi)

nolla puuttui

Page 39: 2.1. Alkuhämärä

Babylonialaisia numeromerkkejä39

Page 40: 2.1. Alkuhämärä

Babylonialaiset tunsivat Pythagoraan lauseen erikoissovelluksen

Ns. Plimton-tekstissä40

Page 41: 2.1. Alkuhämärä

Babyloniassa hallittuja algebran laskusääntöjä

41

Page 42: 2.1. Alkuhämärä

42

Piille (π) karkea likiarvo 3 vuonna 1950 löydetyn dokumentin mukaan myös

likiarvo 3 + 1/8 = 3,125 oli käytössä

Vanha testamentti: myös juutalaiset käyttivät likiarvoa 3!

Ympyrän pinta-ala A = sr/2 (oikein :) s = ympyrän piiri, mutta piirille virheellinen kaava s = 6r

Page 43: 2.1. Alkuhämärä

Ympyrän pinta-alan päättely

43

Page 44: 2.1. Alkuhämärä

44

• Virheelliset kaavat katkaistun pyramidin tilavuudelle ja katkaistulle ympyräkartiolle

• Matematiikan huippusaavutus: luvun kaksi neliöjuuri neljän desimaalin tarkkuudella

Page 45: 2.1. Alkuhämärä

Huippusaavutus savitauluun kirjattuna45

Page 46: 2.1. Alkuhämärä

Luvun 2 neliöjuuri määritettiin mahdollisesti iteraatiomenettelyllä

46

Page 47: 2.1. Alkuhämärä

47

Babylonian tähtitiede

Merkittävästi kehittyneempää kuin Egyptissä

Tähtitieteen tutkimuksilla merkitystä astrologialle

Havaintoja Auringon ja planeettojen liikkeistä sijainnit tarkasti

havaintotauluja ennen vuotta –3000

Page 48: 2.1. Alkuhämärä

Havaintoja Aurinkokunnasta kivitaulussa48

Page 49: 2.1. Alkuhämärä

Kirjauksia tähtitieteellisistä havainnoista

49

Page 50: 2.1. Alkuhämärä

50

• Ekliptika jaettiin12 Eläinradan merkkiin, joilla omat symbolit

• Kaldealaiset: •235 kk = 19 vuotta •vuoden pituus 4,5 minuutin tarkkuudella

•Kidinnu 383 eKr.: kuukausi 29,530594 vrk!

• Babylonialaiset ennustivat auringonpimennyksen 500 eKr.

Page 51: 2.1. Alkuhämärä

51

Babylonian fysiikka ja kemia

Fysiikan tuntemuksesta vain vähän epäsuoraa tietoa:

50 tonnin kivenjärkäleitä kyettiin nostamaan usean kymmenen metrin korkeudelle, 1000 t kalliojärkäleitä kyettiin liikuttamaan (vasta 20. vuosisadan koneilla saavutettiin sama ”teho”)

Jonkinlainen käsitys:- kitka- tasapaino- voimien vektoriluonne- vääntömomentti

Page 52: 2.1. Alkuhämärä

Mesopotamialainen ”jättiläiskone”52

Page 53: 2.1. Alkuhämärä

53

• Kemian tuntemus:

•Saviesineet (-4000 -3000) Mesopotamiasta kertovat

-tislaus--sublimointi--uuttamistaidosta

•Samoihin aikoihin oivallettiin metallien ja malmien yhteys

•Elohopeaa osattiin valmistaa sinooperista ja ammoniakkisuolaa lannasta, myös

parfyymireseptejä tunnettiin

•Nuolenpääkirjoitus tuli vähän myöhemmin:

Page 54: 2.1. Alkuhämärä

Pohjois-Mesopotamialainen tislausastia noin vuodelta 3500 eKr

54

Page 55: 2.1. Alkuhämärä

55

2.4. Babylonian maailmankuva ja yhteiskunta

Tyypillisiä esityksiä maailmankuvasta

Hammurapin lakikokoelma huippusaavutus sekin!

Kirjoitustaito ja kirjainmerkit siirtyivät perintönä

Page 56: 2.1. Alkuhämärä

Kaldelaisten maailmankuva56

Page 57: 2.1. Alkuhämärä

Babylonialaisten ”Kosmos”57

Page 58: 2.1. Alkuhämärä

Babylonialainen maailmankuva58

Page 59: 2.1. Alkuhämärä

Hammurapin lakikokoelma kivipaadessa59

Page 60: 2.1. Alkuhämärä

Kirjainmerkkien lähtökohtana kuvakirjoitus

60