4 2010

Tässä numerossa mm.

Kotitalouksien velat eivät kaada Suomen taloutta ... 4

Uusien arvonlisäverokantojen kertoimet ................... 4

Ravintoedun arvo muuttui 1.7. ................................. 5

Tekes kannustaa pilotoimaan ................................... 7

Palkkaratkaisuja ........................................................9

Hankintalain oikeussuojakeinoihin muutoksia ........ 11

Standardi nettisivujen suunnitteluun ......................12

Uusi konedirektiivi ja standardit ..............................13

ValtakunnallisetYrittäjäpäivät

22.–24.10.2010Turku

Tule niimpalhianoon yrittäjätapahtumaan!

Turussa kipinöi

www.yrittajapaivat.fi

Nyt jos koskaan Suomi tarvitsee tekemisen vimmaa. Valtakunnalliset

Yrittäjäpäivät keräävät jälleen lokakuussa yhteen ison joukon into-

himoisia yrittäjiä. Tule mukaan verkostoitumaan, vaikuttamaan ja

hakemaan uusimmat ideat omaan liiketoimintaasi.

Kipinä roihahtaa Turussa liekkeihin, kun päästetään yhdessä

yrittäjyyden vimma valloilleen.

Ilmoittaudu jo tänäänosoitteessa

www.yrittajapaivat.fi

YrittäjäINFO

Sisällysluettelo

Yrittäjäinfon ilmestYminen vuonna 2010

Numero www.yrittajat.fi,kirjaudu jäsennumerolla

4/2010 27.8.

5/2010 15.10.

6/2010 3.12.

YrittäjäinfoKustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy, 6 numeroa vuodessa.

TOIMITUSTiedotuspäällikkö Raija-Liisa Konkola,p. (09) 2292 2952, raijaliisa.konkola@yrittajat.fi

Visuaalinen ilmeSuunnittelija Lea HultSuomen Yrittäjät

TaittoKirsi PääskyvuoriPainomerkki Oy

Kirjoittajina tässä numerossa ovat lainopillinen asiamies Harri Hellstén, pääekonomisti Timo Lindholm, kansainvälisten asioiden asiamies Thomas Palmgren, ympäristöekonomisti Sampo Seppänen, lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, lainopillinen asiamies Anja Tuomolaja työmarkkina-asioiden päällikkö Outi Tähtinen.

ISSN 1239-4637

4 • 2010

1. verot ja rahat .................................................................................................4Kotitalouksien velat eivät kaada suomen taloutta ................................................4Budjetin 2011 veromuutokset ................................................................................4uusien arvonlisäverokantojen kertoimet ...............................................................4jatkoa työvaltaisten alojen alv-kokeilulle esitetään ................................................ 5ravintoedun arvo muuttui 1.7.2010 ....................................................................... 5Päästöoikeuden myyntiin käännetty ........................................................................ arvonlisäveroverovelvollisuus .............................................................................. 5Pienistä liikevaihdoista arvonlisäveroa takaisin .....................................................6rakentamispalveluihin käännetty arvonlisäverovelvollisuus 1.4.2011 alkaen .........6matkatoimistopalvelun veron peruste muuttui......................................................7tekes kannustaa pilotoimaan ja demonstroimaan .................................................7

2. tYÖnantajan aBC ...........................................................................................8Yt-lakien valvonta uudelle yhteistoiminta-asiamiehelle .........................................8sairausvakuutuksen maksuperusteet muuttuvat ..................................................8Kesätyöntekijällekin työtodistus ............................................................................8teknologiateollisuus ja metalliliitto sopuun syksyn palkkaratkaisusta ...................9sähköistysalalla sovittiin palkankorotuksista .........................................................9

3. YritYstoiminnan aBC ................................................................................ 10velkajärjestelyn maksuohjelman normaali kesto lyhenee .................................... 10Yhdistyslaki uudistuu........................................................................................... 10asunto-osakeyhtiölain uudistus tuli voimaan 1.7.2010 ........................................11hankintalaki uudistui - oikeussuojakeinoihin muutoksia .....................................11standardi nettisivustojen suunnitteluun.............................................................. 12uusi konedirektiivi toi muutoksia standardeihin ................................................. 13energiatehokkuusvaatimuksia uusille tuoteryhmille ............................................ 13finvoice-verkkolaskussa iBan pakolliseksi 1.1.2011 alkaen .................................. 13tiliöintiviite kannattaa ottaa käyttöön finvoice-verkkolaskussa .......................... 14finnpartnership yritysten kansainvälistymisessä ................................................. 14Kiinnostaako Puola? ........................................................................................... 14Korkean tason vienninedistämismatka ................................................................... jekanterinburgiin 16.–19.11.2010 ..........................................................................15Kiinnostavatko italian markkinat? ........................................................................15timangi-kilpailussa palkitaan nuoria yrittäjiä .......................................................15sammon tekijät –palkinto luovuudesta ................................................................15

4. Yrittäjä ihmisenä ........................................................................................ 16Yel:n piiriin 30 prosentin omistusosuudella ....................................................... 16

4

4 • 2010

1. Verot ja rahat

Yksilötasolla hallitsematon velkaantumi-nen on henkisesti rankka kokemus, mutta kotitalouksien laajalla ylivelkaantumisella olisi myös laajempia vaikutuksia. Se oli-si raskas jarru kaupan ja palvelualojen liiketoiminnalle ja koko kansantalouden kehitykselle.

Kotitalouksien velkarasituksen mittari-na käytetään yleensä velkaantumisastetta, joka suhteuttaa olemassa olevien velkojen määrän yhden vuoden nettotuloihin. Vel-kaantumisaste on selkeä, mutta samalla äärimmäisen karkea talouden kuvaaja.

Ongelmana on se, että velkaantumisaste ei suoraan kerro

▪ velkojen eikä tulojen jakaumasta kotitalouksien kesken

▪ lainojen koroista eikä niiden vaihteluvälistä

▪ lainanhoitokulujen suhteesta muihin menoihin tai tuloihin

▪ asunto- ja muiden lainojen pituudesta

▪ velkojen ja varallisuuden suhteesta

▪ varallisuuden määrästä eikä jakau-masta.

Kotitalouksien velat eivät kaada Suomen taloutta uutisointi ja keskustelu kotitalouksien velkaantuneisuudesta on jälleen vilkastunut. Keskustelun sävy on pääosin synkkä: nykyistä velkamäärää pidetään suurena ja ylivelkaantuneisuuden väitetään uhkaavaan suurta osaa kotitalouksia.

Vuonna 1989 suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu velkaantumisaste oli lähes 90 %. Tänä vuonna se lähestyy 120 %:n rajaa. Nousu on huomattava, mutta lai-nanhoitokulujen laskun ja varallisuuden kasvun takia vuoden 1989 tilanteen suora vertaaminen nykypäivään ei ole perusteltua.

Yksittäisessä kotitaloudessa 120 %:n velkaantumisaste ei ole korkea. Kahden keskituloisen tulonsaajan taloudessa vel-kaantumisaste on helposti 250 % ja tilanne on hallinnassa, kunhan muu rahankäyttö pysyy raiteillaan. Mainittu 250 % muodos-tuu esimerkiksi 125 000 euron lainasta ja 50  000 euron vuotuisista nettotuloista. Molemmat ovat hyvin tyypillisiä lukuja suomalaisissa perheissä.

Kotitalouksien velat kertyvät suurimmal-ta osin asuntolainoista. Sen sijaan talou-den hallinnan menetys ja ylivelkaantumi-nen johtuu usein nipusta kulutusluottoja ja pikavippejä, joita on otettu monilta eri rahoittajilta.

Velkaantuneisuuden riskit liittyvät myös asuntojen hintoihin ja uhkaan niiden ro-mahduksesta. Suuressa osassa pääkau-punkiseutua ja muiden kasvukeskusten parhailla alueilla asunnot ovat kalliita. Muualla Suomessa tilanne on onneksi toinen. Tilastokeskuksen mukaan pääkau-

suomen Yrittäjät, pääekonomisti Timo Lindholm, p. (09) 2292 2856, timo.lindholm@yrittajat.fi

punkiseudun ulkopuolisessa Suomessa asuntojen neliöhinnat ovat viime vuosina vaihdelleet 1400 - 1600 euron haarukassa. Alueellinen vaihtelu näiden keskihintojen molemmin puolin on tuntuvaa, mutta silti hinnat ovat suurimmassa osassa maata kohtuullisia.

Asuntojen yleistä hintaromahdusta on veikkailtu lähes 10 vuoden ajan. Tois-sa vuonna alkanut talouskriisi aiheutti hintoihin kuitenkin vain vajaan 10 %:n notkahduksen – ei enempää. Hintoja kan-nattelivat ennätysmatalat lainakorot, kulut-tajien tulojen nousu ja asuntotuotannon tilapäinen pysähdys.

Velkojen kasvusta sekä rahoitus- ja asuntomarkkinoiden riskeistä huolimatta suomalaisten suuren enemmistön talous on vahva, vaikka edessä onkin loivasti nou-sevien korkojen jakso. Jos velat eivät olisi hallinnassa, ei vähittäiskauppa ja muu ko-titalouksien rahankäyttö olisi voinut edetä tänä vuonna nähtyä tahtia. Myös pankkien luottotappiot ja hoitamattomien henkilö-luottojen määrä olisivat tähän mennessä jo nousseet tuntuvasti. Kaupan ja palvelualan yritysten liiketoimintaa kotitalouksien velat eivät hyydytä. Ylivelkaantumista esiintyy kaikissa talouden oloissa, mutta kokonai-suus on hallinnassa.

Budjetin 2011 veromuutoksetHallitus sopi 19.8. ensi vuoden talous-arviosta, joka tuo mukanaan seuraavia muutoksia verotukseen:

▪ Makeisille ja jäätelölle otetaan käyttöön uusi valmistevero, ja virvoitusjuomaveroa korotetaan

▪ Jäteveroa korotetaan ja sen soveltamisalaa laajennetaan.

▪ Omaisuuden luovutuksesta synty- neiden tappioiden vähentämisaikaa pidennetään nykyisestä kolmesta viiteen vuoteen.

▪ Energiaveroja korotetaan

▪ Työvaltaisten alojen alennettua alv-kokeilua jatketaan

Mitä muuta:

▪ Tuloveroperusteissa huomioidaan ansiotason nousu siten, että verotus ei kiristy.

▪ Kunnallisverotuksen perusvähennys nousee 2 200 eurosta 2 250 euroon, mikä kohdistuu pienituloisimpiin henkilöihin.

▪ Erillistä t&k-kannustinta ei säädetä

▪ Matalapalkkatukikokeilulle ei esitetty jatkoa, eli se päättyy tämän vuoden loppuun.

Uusien arvonlisävero-kantojen kertoimetArvonlisäverokannat muuttuivat 1.7.2010. Uuden prosentit ovat 9, 13 ja 23. Arvonlisä-vero lasketaan aina verottomasta hinnasta.

Veron osuuden saa laskettua arvonlisäve-rollisista hinnoista kerrointen avulla:

23 % 0,18699 ➝ 18,7 % verollisesta hinnasta13 % 0,11504 ➝ 11,5 % verollisesta hinnasta9 % 0,08257 ➝ 8,3 % verollisesta hinnasta

5

4 • 2010

1. Verot ja rahat

Jatkoa työvaltaisten alojen alv-kokeilulle esitetään

Ravintoedun arvo muuttui 1.7.2010ravintolapalveluiden alv-kannan aleneminen vaikuttaa myös vuoden 2010 ravintoedun arvoon.

Päästöoikeuden myyntiin käännetty arvonlisäveroverovelvollisuus arvonlisäverolakia on muutettu 1.8.2010 alkaen siten, että päästöoikeuksien myyntiin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta 1.8.2010 alkaen.

Valtiovarainministeriö esittää ensi vuoden talousarvioesityksessään, että työvaltaisten palvelualojen alennettua arvonlisäveroko-keilua jatkettaisiin vuonna 2011.

Suomi on osallistunut työvaltaisten pal-velujen arvonlisäverotuksen alentamisko-

keiluun parturi- ja kampaamopalvelujen sekä pienten korjauspalveluiden osalta (polkupyöriin, kenkiin, nahkatavaroihin, vaatteisiin ja liinavaatteisiin kohdistuvat korjauspalvelut).

Arvonlisäverolakia on väliaikaisesti muutettu vuoden 2007 alusta vuoden 2010 loppuun siten, että näihin edellä mainit-tuihin palveluihin sovelletaan alennettua 8 %:n arvonlisäverokantaa, heinäkuun 2010 alusta 9 %:n verokantaa.

Jos olet järjestänyt vanhan enimmäismää-rän, eli 9,50 euron suuruisen ravintoedun työntekijöillesi, on se nyt kokonaisuudes-saan veronalaista palkkaa. Tämän välttä-miseksi kannattaa etsiä ruokailutapa, jossa kustannukset työnantajalle ovat enintään uuden enimmäismäärän verran eli 8,80 €.

Alkuvuodesta 1.1.–30.6.2010 saadun ravintoedun arvo on 5,70 € ateriaa koh-den, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 5,70 € ja enintään 9,50 €. Jos tämä määrä alittaa 5,70 € tai ylittää 9,50 €, edun arvona pidetään välittömien

kustannusten ja näiden kustannusten ar-vonlisäveron määrää.

Loppuvuodesta 1.7.–31.12.2010 saadun edun arvo on 5,30 € ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutu-neiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vä-hintään 5,30 € ja enintään 8,80 €. Jos tämä määrä alittaa 5,30 € tai ylittää 8,80 €, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää.

Ravintola- ja ateriapalvelujen arvonlisä-vero on 1.7.2010 alkaen laskenut 22 prosen-tista 13 prosenttiin. Arvonlisäverokannan

muutos vaikuttaa myös luontoisetuna ve-rotettavaan ravintoedun arvoon. Esimer-kiksi tavanomaisen ravintoedun arvo on laskenut 5,70 eurosta 5,30 euroon. Vuodelle 2010 annetussa luontoisetupäätöksessä (Verohallinnon päätös Dnro 1114/32/2009, 25.11.2009) on huomioitu arvonlisävero-kannan muutoksen vaikutus ravintoedun arvoon.

Syy muutokselle on sama kuin rakentamis-palveluidenkin kohdalla eli alv-petoksien ehkäiseminen. Myös Ruotsi suunnittelee käännetyn verovelvollisuuden käyttöönot-toa päästöoikeuksien myyntiin.

Alv-velvollinen ostaja on velvollinen suorittamaan ja ilmoittamaan veron pääs-töoikeuden myynnistä. Päästöoikeuden

ostaja ilmoittaa käännetyn verovelvolli-suuden nojalla suoritettavan veron kausi-veroilmoituksen kohdassa 301.

Jos päästöoikeuden ostajaa ei ole mer-kitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, myyjä on normaalisti verovelvollinen pääs-töoikeuden myynnistä.

Päästöoikeus on päästökauppadirektii-vissä tarkoitettu oikeus päästää kasvihuo-nekaasuja ilmaan yhtä hiilidioksiditonnia vastaava määrä tiettynä ajanjaksona. Pääs-tökaupan piiriin kuuluvat nimelliseltä läm-pöteholtaan yli 20 MW:n polttolaitokset ja osa niiden kanssa samaan kaukolämpö-verkkoon liitettyjä pienempiä teollisuuden laitoksia ja prosesseja.

Suomessa päästökaupan piirissä on noin 600 laitosta lähinnä energiantuotan-non ja energiaintensiivisen teollisuuden sektoreilta.

6

4 • 2010

1. Verot ja rahat

Pienistä liikevaihdoista arvonlisäveroa takaisinalle 22 500 euron liikevaihdosta maksetuista arvonlisäveroista voi saada osan takaisin, kun siitä ilmoittaa itse verohallinnolle.

Jos liikevaihtosi on vuodessa alle 22 500 euroa, olet oikeutettu saamaan osan mak-samistasi arvonlisäveroista takaisin alara-jahuojennuksena. Huojennuksen saa vain ilmoittamalla asiasta itse Verohallinnolle. Jos olet unohtanut hakea huojennusta, sitä voi jälkikäteen hakea kolmen vuoden ajan sen tilikauden päättymisestä, jolta olisit oikeutettu huojennukseen.

Liikevaihtoon lasketaan mukaan vain arvonlisäverollinen liikevaihto sekä muuta-mia muita eriä. Alarajahuojennusta ei saa mm. metsätaloudesta saatujen tuottojen arvonlisäverosta. Tarkemmat ohjeet alara-

jahuojennuksesta on löydettävissä vero.fi-sivustolta, julkaisun numerolla 194.10, 2.8.2010.

Vero huojennetaan kokonaan, jos lii-kevaihto alittaa 8 500 €/vuosi, ja osittain liikevaihdon ollessa 8 500 euron ja 22 500 euron välillä. Verovelvolliset antavat tilikau-den aikana normaalisti kausiveroilmoituk-set ja maksavat tilitettävän veron. Myös arvonlisäveron alarajahuojennustiedot ilmoitetaan kausiveroilmoituksella.

Alarajahuojennustietojen ilmoittamis-ajankohta määräytyy asiakkaan ilmoitusjak-son pituuden perusteella. Jos ilmoitusjakso

on kuukausi, alarajahuojennustiedot ilmoi-tetaan tilikauden viimeisessä kausiveroil-moituksessa. Jos se on neljännesvuosi, ilmoitetaan alarajahuojennustiedot kalen-terivuoden viimeisen vuosineljänneksen kausiveroilmoituksessa. Jos ilmoitusjakso on kalenterivuosi, ilmoitetaan alarajahuo-jennustiedot kalenterivuoden kausiveroil-moituksessa.

Huojennuksena palautettavalle verolle maksetaan korkoa verotililain säännösten mukaisesti. Saatu alarajahuojennus on tuloverotuksessa verotettavaa tuloa.

Yrittäjäyhdistykset ovat lähes poikkeuk-setta yleishyödyllisiä yhteisöjä. Yleishyödyl-liselle yhteisölle saatu alarajahuojennus ei kuitenkaan ole veronalaista tuloa.

Rakentamispalveluihin käännetty arvonlisäverovelvollisuus 1.4.2011 alkaenKäännettyä verovelvollisuutta aletaan soveltaa niihin rakentamispalveluihin, joiden suorittaminen alkaa 1.4.2011 tai myöhemmin. aloittamisella tarkoitetaan, että työnteon pitää tosiasiassa olla käynnistynyt. Pelkällä sopimuksella ei ole merkitystä.

Ennen huhtikuun 2011 alkua aloitettuihin urakoihin käännettyä ei sovelleta, vaikka palvelun suorittaminen olisi kesken maalis-huhtikuun vaihteessa.

Uuden menettelyn tarkoituksena on estää rakennusalan pitkissä aliurakointi-ketjuissa esiintyvää harmaata taloutta ja vähentää valtion verotuottojen menetyksiä.

Käännetty verovelvollisuus merkitsee sitä, että veron ilmoittaa myyjän sijas-ta ostaja. Myyjän on tiedettävä, milloin laskuttaa pääsäännöstä poiketen ilman arvonlisäveroa.

Rakentamispalveluiden käännettyä verovel-vollisuutta on sovellettava, ja laskutettava ilman arvonlisäveroa silloin kun:

▪ Kaupan kohteena on rakentamis- palvelu (myös työvoiman vuokraus rakentamispalvelua varten)

▪ Ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka muuten kuin satunnaisesti myy edelleen rakentamispalveluita

Mikä on rakentamispalvelua?

Rakentamispalveluna pidetään toimiala-luokitusten mukaisesti talonrakentamista, maa- ja vesirakentamista ja erikoistunutta rakentamista. Arvonlisäverolaki määrittelee rakentamispalveluksi kiinteistöön kohdis-tuvan rakennus- ja korjaustyön sekä työn yhteydessä asennetun tavaran myynnin.

Kiinteistö tarkoittaa maa-aluetta sekä sillä olevia rakennuksia ja pysyviä rakennelmia.

Rakentamispalvelua ei ole tuotanto-toiminnassa käytettävien koneiden ja lait-teiden asennus ja pystytys, viheralueiden istutus, arkkitehti- ja suunnittelupalvelut, rakennuskoneiden vuokraus ilman kuljetta-jaa, ulkotilojen puhtaanapito eikä kuljetus. Myöskään tavaran myynti asennettuna, kiinteistönhoito, ohjelmointi sekä puun korjuu eivät ole rakentamispalvelua. Näitä palveluita tarjoavien yritysten palveluihin sisältyy kuitenkin usein esimerkiksi maan-rakennuspalveluna pidettävää kaivamis-työtä. Tällöin on joko jaettava laskulla eri palveluiden osuus, tai kohdeltava myyntiä palvelukokonaisuutena, jolloin verokohtelu määräytyy pääsuoritteen mukaan. Esimer-kiksi pihan teettämispalvelussa pääsuorite lienee viheralueen tai kivetyksen teko, eikä kaivaminen, vaikka työ olisi vaatinut myös kaivamista.

Rajanveto-ongelmia on luvassa run-saasti, ja yritysten on hyvä varmistua myy-miensä palveluiden arvonlisäverokohtelus-ta hyvissä ajoin ennen huhtikuuta. Verohal-litus julkaisee syksyllä asiasta ohjeistuksen.

Yritys voi myös saada veroviranomaiselta ennakkokannanoton omien myyntiensä verokohteluun pyytämällä joko

▪ Viranomaista sitovan, maksullisen (175 €) ja valituskelpoisen ennakkorat-kaisun tai

▪ Kirjallisen ohjauksen, joka on maksuton ja valituskelvoton.

suomen Yrittäjät,veroneuvontaa jäsenille, p. (09) 229 221

7

4 • 2010

1. Verot ja rahat

Tekes kannustaa pilotoimaan ja demonstroimaantekes kannustaa yrityksiä pilotti- ja demonstraatiohankkeisiin, joilla nämä voisivat osoittaa tutkimus- ja kehitystyönsä tulosten toimivuuden. tällaisiin hankkeisiin voi saada tekesistä lainaa 25-70 prosenttia projektin kokonaiskustannuksista.

Uuden teknologian, laitteen ja toiminnan käyttöönottoon liittyy riskejä sen ensim-mäiselle asiakkaalle. Markkinoille pääsyssä kriittisin vaihe onkin ensimmäisten asiak-kaiden ja toimitusten saaminen. Pilotoin-ti- tai demonstraatiohankkeilla voidaan

osoittaa kehitystyön tulokset markkinoiden ja asiakkaiden kannalta riittävässä mitta-kaavassa.

Eri toimialoilla pilotti- ja demonstraa-tioprojektit ovat hyvinkin erilaisia riippuen teknologioista, kehitettävästä tuotteesta,

palvelusta tai liiketoimintamallista. Hank-keista esimerkkejä ovat muun muassa pro-sessiteollisuuden uusiin tuotteisiin täh-täävät prosessit, kaupallisen mittakaavan laite- ja koneratkaisut tai palvelutuotteiden kehittämistyön jälkeinen pilotointi asiak-kaan kanssa.

Lainat luonteeltaan riskilainoja

Tekesin rahoitus pilotti- ja demonstraatio-hankkeisiin on pääasiassa lainamuotoista, ja lainaa voidaan myöntää kaikenkokoi-sille yrityksille. Laina voi kattaa projektin kokonaiskustannuksista 25-70 prosenttia riippuen hakijayrityksen koosta ja kehitys-projektin sisällöstä.

Laina myönnetään yritykselle ilman vakuutta. Korko on 3 prosenttia alle val-tionvarainministeriön peruskoron, kui-tenkin vähintään 1 prosentti. Lainat ovat luonteeltaan riskilainoja. Mikäli projekti ei johda taloudellisesti kannattavaan liiketoi-mintaan, voidaan laina jättää osittain tai kokonaan perimättä takaisin.

Tekesin rahoitusvalikoima, www.tekes.fi

Matkatoimistopalvelun veron peruste muuttuimatkatoimistopalvelun veron peruste lasketaan yleisen alv-kannan muutoksen vuoksi nyt eri prosentilla kuin aiemmin. Heinäkuun 2010 loppuun asti matkanjär-jestäjä sai vähentää matkatoimistopalvelun myynnistä suoritettavan veron perusteesta 82 prosenttia muilta elinkeinonharjoittajilta välittömästi matkustajan hyväksi hankittu-

jen palvelujen ja tavaroiden arvonlisäveron sisältävistä ostohinnoista. Elokuun alusta voimaan tulleella muutoksella vähennettä-vä prosentti muuttui 82 prosentista 81,3 prosenttiin.

Esimerkki:Palvelun arvonlisäveron sisältävä ostohinta on 200 € ja matkanjärjestäjän myyntihinta 300 €. Voittomarginaali on 300 € - 200 € = 100 €.Veron peruste on 100 € - (100 € x 23/123 = 18,70) = 81,30. Tilitettävän veron määrä on 23 % x 81,30 = 18,70.

8

4 • 2010

2. Työnantajan ABC

Yt-lakien valvonta uudelle yhteistoiminta-asiamiehelle

Asiamies toimii itsenäisesti työ- ja elinkei-noministeriön yhteydessä. Yhteistoiminta-asiamies valvoo yt-lain ja muiden henki-löstön osallistumisjärjestelmiä koskevien lakien noudattamista. Hänen ensisijainen tehtävänsä on antaa ohjeita ja neuvoja lakien soveltamisessa. Asiamiehen tehtä-viin kuuluvat myös henkilöstörahastojen

suomen Yrittäjät, työmarkkina-asioiden päällikkö Outi Tähtinen, p. (09) 2292 2842, outi.tahtinen@yrittajat.fi

valvonta ja henkilöstörahastorekisterin ylläpito.

Uuden lain myötä valvonta tehostuu ja yritykset ja palkansaajat voivat saada tukea yhteistoimintalain soveltamisessa kustannuksitta.

Asiamiehellä on valtuudet antaa työn-antajalle kehotus lainvastaisen menettelyn

korjaamiseksi, saattaa asia esitutkintaan ja vaatia eräissä tapauksissa tuomioistuimel-ta uhkasakon asettamista.

Lain piirissä arvioidaan olevan noin 8 000 yritystä ja runsaat 800 000 työn-tekijää.

Sairausvakuutuksen maksuperusteet muuttuvat sairausvakuutusmaksujen määräytymisperusteita muutetaan siten, että maksuvelvollisuus koskee vain niitä henkilöitä, joilla on oikeus sairauspäivärahaan. sairauspäivärahaan ovat oikeutettuja suomessa asuvat 16-67-vuotiaat.

Kesätyöntekijällekin työtodistusKesätyöntekijän työsuhteeseen ja sen päättymiseen liittyvät velvoitteet ovat pitkälti samanlaiset kuin muissakin työsuhteissa. hänelle maksetaan palkka erilaisine lisineen, työsuhteen päättyessä lopputili ja sen yhteydessä lomakorvaus. samalla on hyvä antaa työtodistus, vaikka työntekijä ei sitä pyytäisikään.

Alle 16-vuotiaiden ja 68 vuotta täyttänei-den työntekijöiden ei tarvitse jatkossa mak-

saa sairausvakuutuksen päivärahamaksua, eikä työnantajalla ole velvollisuutta maksaa

sairausvakuutusmaksua heidän palkkansa perusteella.

Sairausvakuutuslakiin lisätään myös säännökset siitä, milloin ulkomailta saa-tavasta eläkkeestä ei tarvitse Suomessa maksaa sairausvakuutuksen sairaanhoi-tomaksua.

Laki tulee voimaan 1.1.2011.

Työsuhteen loppuessa nuori työntekijä ei aina itse osaa pyytää työtodistusta, vaikka lyhyelläkin työsuhteella voi olla henkilölle myöhemmin merkitystä. Työnantajan on myös hyvä tietää, että työntekijällä on kui-tenkin oikeus jopa vuosia jälkikäteen saada työtodistus.

Viiden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä työntekijällä on oikeus saa-da työtodistus, joka sisältää työtehtävän ja työssäoloajan lisäksi arvion työtaidoista. Jos työtodistusta pyydetään 10 vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä, silloin työtodistukseen merkitään työtehtävä ja työssäoloaika. Tämän jälkeen työtodistus on annettava vain jos siitä ei aiheudu koh-tuutonta hankaluutta.

Työtodistus kannattaakin antaa heti työsuhteen päättyessä, ettei työnantajan tarvitse palata asiaan myöhemmin. To-distuksesta voi ottaa kopion siltä varalta, että se hukkuu tai turmeltuu ja työntekijä pyytää sitä uudelleen.

Millainen työtodistus?

Esimerkiksi nuori työntekijä ei aina osaa sanoa haluaako hän työtodistuksen ”blan-kona”, jolloin työtaidoista ei ole mainintaa, vai haluaako hän työtodistuksen, joka sisäl-tää myös arvion työtaidoista ja työsuhteen päättymissyyn.

Työnantaja voikin kirjoittaa kaksi työto-distusta. Toisessa mainitaan työsuhteen pituus ja lyhyt kuvaus tehdystä työstä. Toisessa todistuksessa on näiden tieto-jen lisäksi arvostelu siitä, miten henkilö on suoriutunut työstään ja työntekijän pyynnöstä myös päättymissyy. Työtodis-tuslomake löytyy yrittäjät.fi –jäsensivuilta osiosta Työnantajan ABC.

Palkka oikein

Kesätyöntekijälle on maksettava työehto-sopimuksen mukainen palkka, jos työn-antajan tulee noudattaa jotakin työehto-sopimusta.

Koululaisiin ja opiskelijoihin sovelletaan eräissä työehtosopimuksissa alennettua palkkataulukkoa. Vaikka työsuhde on lyhyt, on tärkeätä, että kaikki mahdolliset lisät, kuten ilta- tai vuorolisät ja ylityökorvauk-set maksetaan omalla nimellään. Silloin voidaan jälkeenpäin todeta, onko palkka maksettu oikein. Mikäli lisiä ei pystytä erittelemään palkasta, voidaan ne joutua maksamaan uudelleen.

Lopputili erääntyy maksettavaksi työ-suhteen viimeisenä päivänä, ellei työso-pimuksessa tai työehtosopimuksessa ole sovittu, että se maksetaan tietyn ajan kulut-tua työsuhteen päättymisestä. Silloin kun maksupäivästä ei ole sovittu, voi maksun myöhästymisestä aiheutua korvausvelvol-lisuus työntekijälle ns. odotusajan palkka enintään kuudelta työpäivältä.

Mikäli lopputilin laskentaperusteissa on epäselvyyksiä, kannattaa ne tarkistaa ja oikaista mahdollisimman pian niiden tultua esiin, koska korvausvelvollisuus voi seurata myös virheellisesti maksetusta lopputilistä.

suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Anja Tuomola, p. (09) 2292 2954, anja.tuomola@yrittajat.fi

työpaikan yhteistoimintaa koskevia lakeja valvoo yhteistoiminta-asiamies. laki tuli voimaan 1.7.2010. Yhteistoiminta-asiamies aloittaa tehtävässä syyskuun alussa.

9

4 • 2010

2. Työnantajan ABC

Teknologiateollisuus ja Metalliliitto sopuun syksyn palkkaratkaisustateknologiateollisuus ry ja metallityöväen liitto ry ovat sopineet syksyn 2010 palkkojen tarkistuksesta. neuvotteluosapuolet pitävät tärkeänä, että työpaikkojen talous- ja työllisyysnäkymiä tarkastellaan yhdessä paikallisesti.

Arviot tehdään syyskuun loppuun mennes-sä. Niissä tarkastellaan työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaavan palkankorotuksen toteuttamistapaa, ajankohtaa ja suuruutta. Tällöin otetaan huomioon kustannuskil-pailukyky, tuottavuus, kannustavuus sekä työllisyys- ja ostovoimatekijät.

Tavoitteena on, että henkilöstön edus-tajien kanssa käytävissä neuvotteluissa löydetään työpaikan olosuhteita vastaava alan palkkarakennetta ja tuottavuuden ke-hittämistä vastaava ratkaisu.

Mikäli paikallisissa neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen palkankorotusten toteuttamisesta, maksetaan 1.10.2010 jäl-keen alkavan palkanmaksukauden alusta yhden prosentin (1) yleiskorotus ja puolen prosentin (0,5) suuruinen erä, joka kohdis-tetaan henkilökohtaisiin korotuksiin.

Talouden kasvunäkymät ovat neuvotte-luosapuolten näkemyksen mukaan epäyh-tenäiset. Talouskehityksen vaikutukset tek-nologiateollisuuden yritysten tilauskantaan ja työllisyyteen vaihtelevat merkittävästi eri työpaikoilla. Teknologiateollisuus ja Metal-liliitto haluavat osaltaan turvata nyt tehdyllä sopimuksella alan työpaikkojen toimin-taedellytyksiä, tuottavuuden myönteistä kehitystä sekä työllisyyttä ja ostovoimaa.

Vientisektorin kilpailukyky, johon vai-kuttaa koko suomalainen kustannustaso mukaan lukien sosiaalivakuutuskehitys, on Suomen talouskehityksen kannalta avainasemassa.

Teknologiateollisuudella ja Metalliliitolla on kolmivuotinen työehtosopimus. Siihen liittyvistä, 1.10. jälkeisistä palkankorotuk-

sista neuvotellaan vuosittain ottaen huo-mioon alan talous- ja työllisyysnäkymät.

Sähköistysalalla sovittiin palkankorotuksistasähkötekniset työnantajat stta ry ja sähköalojen ammattiliitto ry ovat päässet neuvottelutulokseen sähköistysalan palkkaratkaisusta.

Palkankorotus on 1,2 % 11.8.2010 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta. Lisäk-si on sovittu 120 euron suuruisesta kerta-korvauksesta, joka maksetaan 15.9.2010 mennessä.

Tammikuun loppuun 2013 saakka ulot-tuvan sopimuskauden muista palkankoro-tuksista sovitaan myöhemmin. Neuvotte-lutuloksen mukaisen ratkaisun tekstit ovat pääosin uusia tai uudistettuja.

▪ Eri sopimusalojen palkkataulukoita kootaan yrittajat.fi-sivujen Työnantajan ABC-osioon.

suomen Yrittäjät, työoikeus- ja tes-neuvontaa jäsenille, p. (09) 229 221

suomen Yrittäjät, työoikeus- ja tes-neuvontaa jäsenille, p. (09) 229 221

10

4 • 2010

3. Yritystoiminnan ABC

Velkajärjestelyn maksuohjelman normaali kesto lyheneeelokuun alusta yksityishenkilön velkajärjestelyn maksuohjelman normaali kesto lyheni kolmeen vuoteen. tätä aikaisemmin maksuohjelma kesti pääsääntöisesti viisi vuotta.

Uudistuksen tavoitteena on lieventää muun muassa yritystoiminnassa epäon-nistuneiden henkilöiden palaamista yh-teiskunnan aktiivisiksi toimijoiksi.

Myös yksityisen velkojan asema pa-ranee. Yksityisvelkoja voi vaatia, että ve-lallisen maksuohjelmaa jatketaan vielä

kahdella vuodella, vaikka ohjelma olisikin päättynyt jo muiden velkojien osalta. Yksi-tyisen velkoja-asema voi perustua esimer-kiksi takaajana toimimiseen tai velallisen rikokseen.

Niin sanottu nollaohjelma, joka vahvis-tetaan ilman maksukykyä olevalle velallisel-

suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, p. (09) 2292 2917, tiina.toivonen@yrittajat.fi

le, on nykyisinkin viisi vuotta. Nollaohjel-maakin voidaan lyhentää, jos velalliselta puuttuu kokonaan ja pysyvästi maksukyky esimerkiksi iän tai sairauden vuoksi.

Uudistus ei vaikuta jo ennen lain voi-maantuloa vahvistettuihin maksuohjel-miin.

Yhdistyslaki uudistuuYhdistyslaki muuttuu syyskuun alusta vastaamaan nykyistä paremmin erimuotoisten ja -kokoisten yhdistysten tarpeita.

Uudistunut laki lisää muun muassa yhdis-tysten valinnanmahdollisuuksia päätök-sentekoa koskevien menettelyjen osalta. Auktorisoitujen tilintarkastajien käyttövel-vollisuus laajenee, mutta pienemmissä yhdistyksissä voidaan edelleen suorittaa maallikkotilintarkastus toiminnantarkas-tuksen muodossa.

Yhdistyslakia on muutettu lisäämällä säännös hallituksen tehtävistä ja vastuista. Hallituksen on huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Säännös otettiin yhdistyslakiin selventä-mään jo olemassa olevaa oikeustilaa, eivätkä hal-lituksen vastuut tosiasi-allisesti ole muuttuneet.

Yhdistyslakiin on li-sätty myös nykyistä oikeustilaa vastaava säännös jäsenten yksimielisestä päätök-senteosta ilman muodollisen kokouksen järjestämistä. Yksinkertaistettu päätöksen-teko on mahdollista koko jäsenkunnan antaessa tähän suostumuksensa ja ollessa päätettävästä asiasta yksimielisiä. Jos yk-sikin jäsen kieltäytyy menettelystä, asia on käsiteltävä kokouksessa.

Etäosallistuminen kokouksiin mahdollista

Yhdistyksen ja valtuutettujen kokoukseen voi jatkossa osallistua tietoliikenneyhtey-den tai muun teknisen apuvälineen avulla. Etäosallistuminen on mahdollista reaali-aikaisesti kokouksen aikana tai ennen ko-kousta. Osallistuminen voi tapahtua myös postitse. Etäosallistumisen edellytyksenä on, että osallistumisoikeus ja ääntenlas-kennan oikeellisuus voidaan varmistaa pe-rinteiseen kokoukseen verrattavalla tavalla.

Etäosallistumismahdollisuudesta on oltava nimenomainen määräys yhdistyksen säännöissä. Säännöissä voidaan määrätä myös etäosallistumisen edelly-

tyksistä ja muodoista. On kuitenkin hyvä huomata, että etäosallistumismahdolli-suus on jäsenelle vain perinteisen kokous-osallistumisen vaihtoehto. Siten yhdistys ei voi rajoittaa jäsenten mahdollisuutta osallistua perinteiseen tapaan pidettävään kokoukseen.

Yhdistyksen tarkastukseen muutoksia

KHT- ja HTM –tilintarkastajan käyttövel-vollisuutta on laajennettu yhdistyslaissa. Yhdistyksellä on oltava tilintarkastuslain tarkoittama auktorisoitu tilintarkastaja, jos yhdistys täyttää kaksi kolmesta seuraavasta edellytyksestä: taseen loppusumma on yli 100 000 euroa, liikevaihto tai vastaava tuotto on yli 200 000 euroa ja yhdistyksen palvelussa on keskimäärin yli kolme henki-löä. Pienen yhdistyksen ei näin ollen tarvit-se edelleenkään valita tilintarkastuslaissa tarkoitettua auktorisoitua tilintarkastajaa.

Vaikka tilintarkastajan valintaa ei lain mukaan tarvitse tehdä, yhdistyksessä on suoritettava toiminnantarkastus. Tehtä-vään valittu toiminnantarkastaja vastaa käytännössä aikaisempaa maallikkotilin-tarkastajaa. Toiminnantarkastaja tarkastaa yhdistyksen talouden ja hallinnon ja antaa tarkastuksestaan kirjallisen toiminnantar-kastuskertomuksen tilinpäätöksestä päät-tävälle kokoukselle. Toiminnantarkastajan valinta ei edellytä yhdistyksen sääntömuu-toksia.

Yhdistyslain muutokset eivät vaikuta yhdistyksen kesken olevan tilikauden tar-kastukseen. Tilin- ja toiminnantarkastusta koskevia säännöksiä sovelletaan vasta sel-laisen tilikauden tarkastukseen, joka alkaa yhdistyslain muutosten tultua voimaan 1.9.2010 tai sen jälkeen.

Tiina Toivonen

”Pienissä yhdistyksissä on suoritettava

toiminnantarkastus.”

11

4 • 2010

3. Yritystoiminnan ABC

Asunto-osakeyhtiölain uudistus tuli voimaan 1.7.2010 asunto-osakeyhtiölain uudistuksen tarkoituksena on ollut ottaa huomioon taloyhtiöiden ja osakkaiden muuttuneet tarpeet. uusi laki kannustaa kiinteistöjen kunnossapitoon ja selventää päätöksentekoa sekä edistää tarpeellisten rakennustöiden käynnistämistä taloyhtiöissä.

Uudessa asunto-osakeyhtiölaissa on sel-vennetty ja tarkennettu määräyksiä yhtei-sen päätöksenteon ja osakkeenomistajan itsemääräämisoikeuden sekä yhtiön ja osakkeenomistajan vastuun rajoista. Nä-mä selvennykset koskevat erityisesti kun-nossapitovastuun jakau-tumista yhtiön ja osak-keenomistajan kesken, osakkeenomistajan ra-kennustöitä huoneiston kunnon ylläpitämiseksi tai sen muuttamiseksi, yhtiön päätöksen-tekoa kunnossapidosta ja muutostyöstä sekä yhdenvertaisuusperiaatteen sisältöä ja sen huomioonottamista yhtiön päätök-senteossa. Myös vahingonkorvausvastuun jakautumista osakkeenomistajan ja yhtiön välillä koskevia säännöksiä tarkennetaan.

Tässä artikkelissa on käsitelty vain tär-keimpiä muutoksia. Oikeusministeriön sivuilta löytyy opas uudesta asunto-osa-keyhtiölaista, josta saa tarkemmin tietoa muista lain sisältämistä uudistuksista.

Kunnossapitotarpeista ja kunnos-sapitotöistä tulee antaa tietoa

Osakkeenomistajan tiedonsaantia yhtiön kunnossapitotarpeista lisätään. Yhtiökoko-uksessa pitää vuosittain käsitellä seuraa-vien viiden vuoden aikana odotettavissa olevaa kunnossapitotarvetta sekä esittää jo suoritetut huomattavat kunnossapito- ja muutostyöt.

Yhtiön ja osakkeenomistajan välisen kunnossapitovastuun jako säilyy pääosin ennallaan. Uusien sääntöjen mukaan yh-tiön kunnossapitovastuuta on selkeytetty siten, että sen vastuulle kuuluu tiettyjen asentamiensa perusjärjestelmien, kuten huoneiston lämmityslaitteiden, tavan-omaisten vesihanojen ja wc-laitteiden

kunnossapito. Osakkeenomistaja vastaa huoneiston

käytön perusteella kuluvista rakenteista, pinnoista ja laitteista, joiden kuntoon hän voi itse vaikuttaa. Näitä ovat mm. tiski- ja suihkualtaat.

Uuden lain mukaan osak-keenomistajalla on vel-vollisuus ilmoittaa sekä huoneiston kunnossa-pito- että muutostyöstä kirjallisesti yhtiölle etukä-

teen. Aiemmin ilmoitusvelvollisuus koski vain muutostyötä. Lähinnä maalaus- ja tapetointityö jäävät ilmoittamisvelvollisuu-den ulkopuolelle.

Taloyhtiön on säilytettävä remontti-ilmoitukset ja pidettävä niistä luetteloa. Ilmoituksista on mainittava isännöitsijän-todistuksessa.

Yhtiöllä on oikeus valvoa osakkeen-omistajan kunnossapito- ja muutostyötä. Työn suorittava osakkeenomistaja vastaa tarpeellisista ja kohtuullisista ilmoituksen käsittely- ja selvityskustannuksista sekä yhtiölle aiheutuvista valvontakuluista.

Vastikeperusteesta poikkeaminen

Uuden lain mukaan yhtiökokous voi päättää enemmistöpäätöksellä vastike-perusteesta poikkeamisesta muutos- tai kunnossapitotyön yhteydessä, jos yhtiölle aiheutuu säästöä sen vuoksi, että työtä ei tarvitse tehdä tietyn osakkeenomistajan huoneistossa sen alkuperäisen varustelun, osakkeenomistajan tai tämän edeltäjän tekemän työn vuoksi.

Tavallisella yhtiökokouksen enemmistö-päätöksellä voidaan myös jättää yhtiövas-tike perimättä muissa osakehuoneistoissa toteutettavaa uudistusta varten, jos osak-keenomistajan huoneiston käyttötarkoi-

tus on toinen kuin niiden huoneistojen, joissa uudistus toteutetaan. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun ta-loyhtiön tekemä uudistus koskee hissin, kylpyhuoneiden, saunojen tai parvekkeiden rakentamista ja talossa on myös liike- tai toimistohuoneistoja. Hissin jälkiasennuk-sen kustannukset jaetaan huoneistojen sijaintikerroksen mukaan.

Hissien jälkiasennuksen kustannuksista voidaan vapauttaa muuhun kuin asuinkäyt-töön tarkoitettu osakehuoneisto, jos se ei hyödy hissistä edes arvonnousun muodos-sa. Tällainen huoneisto voi olla esimerkiksi katutasossa oleva liikehuoneisto.

Vahingonkorvausvastuuta tarkennetaan

Uudessa laissa on aiempaa kattavammat säännökset yhtiön ja osakkaan vahingon-korvausvastuusta. Aiemmin asunto-osake-yhtiöissä ilmenevien vahinkojen korvaami-seen sovellettiin yleisen vahingonkorvaus-lain säännöksiä ja korvausvastuu edellytti törkeää tuottamusta. Uusien säännösten mukaan osakkaan osalta pelkkä huolimat-tomuus johtaa korvausvastuun syntymi-seen. Jatkossakaan yksittäinen osakas ei yleensä voi joutua vastuuseen osallistumi-sesta päätöksentekoon yhtiökokouksessa.

Yhtiöjärjestyksen muutostarve

Lain muuttuminen ei edellytä välitöntä yhtiöjärjestyksen muuttamista. Siltä osin kuin yhtiöjärjestyksen määräykset ovat laista poikkeavia, edellyttää tilanne pää-töksentekijöiltä tarkkuutta siinä, että uusia säännöksiä noudatetaan. Yhtiöjärjestys on kuitenkin hyvä käydä läpi ja tarkistaa, onko muutakin ajantasaistamistarvetta. Silloin kaikki uudistukset voidaan tehdä samalla kertaa.

suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Anja Tuomola, p. (09) 2292 2954, anja.tuomola@yrittajat.fi

Hankintalaki uudistui - oikeussuojakeinoihin muutoksiauudistuksessa markkinaoikeuteen tehtävä muutoshakemus muuttuu valitukseksi. lisäksi aiemmin käytössä olleen oikaisupyyntö-menettelyn korvaa uusi hankintaoikaisu.

Valitus markkinaoikeuteen

Muutoshakemus markkinaoikeuteen on aiemmin tehty hallinnollisena hakemuk-sena, mutta lain voimaantulon jälkeen se tapahtuu valituksella. Tämä tarkoittaa sitä, että muutoksenhakijan tulee perus-tella aiempaa tarkemmin vaatimuksensa ja sen perusteet. Jatkuu s. 12.

”Yhtiöllä on oikeus valvoa osakkeenomistajan

kunnossapito- ja muutostyötä.”

12

4 • 2010

3. Yritystoiminnan ABC

Markkinaoikeus julkaisee 1.6.2010 jäl-keen vireille tulleita valituksia koskevan lu-ettelon nettisivuillaan www. oikeus.fi/mark-kinaoikeus. Luettelo ei ole reaaliaikainen, joten epäselvissä tilanteissa mahdollista valitusta voi tiedustella markkinaoikeuden kirjaamosta.

Valitusaika markkinaoikeuteen on nor-maalitapauksessa 14 päivää tiedoksisaan-nista. Mikäli hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen noudattamatta han-kintalain mukaista odotusaikaa, valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Silloin kun tarjoajan saama tieto hankin-tapäätöksestä on ollut olennaisesti puut-teellinen, valitus voidaan tehdä kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä.

Uudet muutoksenhakumenettelyä kos-kevat säännökset ovat voimassa lain voi-maantulon jälkeen (1.6.2010) annettujen päätösten osalta. Hankintayksikön on lii-tettävä muutoksenhakuohjeet päätökseen. Kuntaliitto on julkaissut uudet muutoksen-hakuohjelomakkeet omilla nettisivuillaan www.kunnat.net. Lomakkeissa on erilliset muutoksenhakuohjeet myös kansallisien kynnysarvojen alle jääviä hankintoja varten.

Kunnallisen oikaisupyynnön korvaa hankintaoikaisu

Aiemmin käytössä ollut oikaisupyyntö -me-nettely jää pois käytöstä ja sen korvaa uusi hankintaoikaisu. Hankintaoikaisupyyntö

tehdään kilpailutuksen tehneelle hankinta-yksikölle 14 päivän kuluessa samoin kuin aiemmin oikaisupyyntö. Uutta on se, että hankintaoikaisun voi saattaa vireille myös hankintayksikkö omasta aloitteestaan. Hankintayksikkö voi suorittaa itseoikaisun 60 päivän kuluessa päätöksestä, silloin kun se toteaa päätöksessä olevan virheen lain soveltamisessa. Tällä mahdollisuudella pyritään lyhentämään valituksenalaisten päätösten käsittelyaikaa. Mikäli hankin-tayksikkö korjaa päätöksensä, ja valitus on vireillä myös markkinaoikeudessa, voidaan valituksen käsittely keskeyttää, jos oikai-su on johtanut vaadittuun muutokseen. Silloin, kun hankintaoikaisulla annetaan alkuperäisestä poikkeava päätös, voi se osallistuja, jonka asema on heikentynyt tai muuttunut, valittaa uudesta päätöksestä markkinaoikeuteen.

Alle kansallisten kynnysarvojen olevista päätöksistä voidaan jatkossakin tehdä kun-nallinen oikaisupyyntö, mutta myös uusi hankintaoikaisu on mahdollinen näissä pienhankinnoissa. Koska kyseisiin hankin-toihin ei kuitenkaan sovelleta hankintalakia, ei oikaisupyyntöihin annetuista päätöksistä voi valittaa markkinaoikeuteen.

Suorahankintaa koskevasta päätöksestä valittaminen

Silloin, kun hankintayksikkö katsoo, että yli EU–kynnysarvon olevassa hankinnassa on mahdollista tehdä suorahankinta, se voi julkaista hankintaa koskevan ilmoituksen

HILMA–ilmoitusjärjestelmän kautta EU:n virallisessa lehdessä.

Ilmoituksen voi tehdä hankintapää-töksen jälkeen, mutta ennen hankintaso-pimuksen tekemistä. Ilmoituksen julkai-semisen jälkeen päätöksestä voi valittaa markkinaoikeuteen 14 päivän kuluessa.

Mikäli ilmoitusta ei ole tehty, valitusaika suorahankinnasta on kuusi kuukautta ja se alkaa hankintasopimuksen solmimisesta. Silloin, kun hankintayksikkö on julkaissut suorahankinnasta vain jälki-ilmoituksen, muutoksenhakuaika on 30 päivää jälki-ilmoituksesta. Suorahankinta on hankin-talain soveltamisalaan kuuluvissa hankin-noissa mahdollinen vain erityisistä syistä, jotka on lueteltu hankintalaissa.

Mikäli markkinaoikeus katsoo, että suorahankinnan tekemiselle ei ole han-kintalain mukaisia perusteita, se voi todeta hankintapäätöksen tehottomaksi, lyhentää hankinnan sopimuskautta tai määrätä han-kintayksikön maksamaan seuraamusmak-sun valtiolle. Nämä kaikki seuraamukset ovat uusia. Valittajana oleva mahdollinen tarjoaja ei voi yleensä saada korvausta menetetystä hankinnasta, koska itse kilpai-lutusta ei ole tehty ja sen vuoksi voittajaa ei pystytä toteamaan. Jos markkinaoikeus on todennut, että suorahankintaperusteita ei ole ollut, hankinta tulee jatkossa kilpai-luttaa, jos se halutaan toteuttaa.

Anja Tuomola

Standardi nettisivustojen suunnitteluunKäytettävyyden on laajasti tunnustettu olevan tärkeä tekijä verkkosivuston suunnittelussa. nyt on verkkokäyttöliittymien käytettävyydestä julkaistu kansainvälinen standardi sfs-en iso 9241-151.

Uusi standardi antaa opastusta verkkokäyt-töliittymien käyttäjäkeskeisestä suunnitte-lusta ja sen tavoitteena on käytettävyyden parantaminen.

Standardi käsittelee sekä kaikille inter-netin käyttäjille suunnattuja verkkosivus-toja että suljetuille käyttäjäryhmille, kuten organisaation jäsenille, yrityksen asiakkaille ja/tai toimittajille tai muille erityisille käyt-täjäyhteisöille suunnattuja sivustoja.

Standardin SFS-EN ISO 9241-151 suo-situkset ja ohjeet koskevat pääasiassa verkkosivuston tai yleisemmin ottaen verkkosovelluksen sisällön suunnittelua,

käyttäjän navigoinnin ja vuorovaikutuksen suunnittelua sekä sisällön esittämistä.

Internetin käyttäjät ovat kokeneet ongel-mia, joita aiheuttavat epäjohdonmukaisuu-det eri verkkosivustojen välillä ja usein jopa saman sivuston sisällä. Esimerkiksi niin yksinkertaisen asian kuin linkin tunnistaa yhdellä sivulla alleviivauksesta, toisella lii-kuttaessa osoitinta linkin yli ja kolmannella sivulla ei mistään.

Monia hyviin käytäntöihin liittyviä oh-jeita on olemassa ja monet niistä ovat saatavilla itse verkossa, mutta nämä ohjeet ovat toisinaan ristiriitaisia ja käytännön

toteutus voi olla vaikeaa. Standardi SFS-EN ISO 9241-151 tuo olennaisen parannuksen tilanteeseen.

Standardi on tarkoitettu verkkokäyttö-liittymien ja sivustojen suunnittelijoille, sisällöntuottajille, sisällön kirjoittamistyö-kalujen kehittäjille, käytettävyyden arvioi-jille ja ostajille, jotka haluavat varmistaa ohjelmistotuotteen ergonomisen laadun.

Suomen Standardisoimisliitto SFS on julkaissut standardin SFS-EN ISO 9241-151 suomeksi kesällä 2010. Suomennos sisäl-tää myös alkuperäisen englanninkielisen tekstin. Sitä myy SFS:n asiakaspalvelu, p. (09) 1499 3353. Standardi on saatavissa sekä perinteisenä paperijulkaisuna että sähköisenä pdf-tiedostona.

13

4 • 2010

3. Yritystoiminnan ABC

Uusi konedirektiivi toi muutoksia standardeihinvuonna 2010 uusitut koneturvallisuuden sfs-käsikirjat 93-1 ja 93-2 sisältävät koneturvallisuuden perusteet ja johdatuksen koneturvallisuuden standardien rooliin konedirektiiviä sovellettaessa.

Energiatehokkuusvaatimuksia uusille tuoteryhmillehallitus on antanut esityksen tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnällä asetettavista vaatimuksista annetun lain muuttamisesta. esityksellä on tarkoitus panna täytäntöön eu:n ecodesign- ja energiamerkintädirektiivit.

Koneturvallisuuden standardeilla tarkoi-tetaan koneiden sekä niissä olevien jär-jestelmien, laitteiden ja toisinaan myös komponenttien turvallisuuskysymyksiä käsitteleviä standardeja.

Koneturvallisuuden standardit liittyvät tyypillisesti koneiden suunnitteluvaiheessa toteutettavissa oleviin kysymyksiin, mutta voivat käsitellä myös koneen elinkaaren muissa vaiheissa sovellettavissa olevia asioita. Koneet voivat olla sekä kuluttaja-tuotteita että tuotantovälineitä. Euroopan unionissa koneilla tarkoitetaan yleensä ko-nedirektiivin 2006/42/EY soveltamisalaan kuuluvia tuotteita, jotka nekään eivät rajoi-tu pelkästään varsinaisiin koneisiin.

Nykyisten koneturvallisuuden standar-dien lähtökohtana on EU:n konedirektiivi 2006/42/EY, joka harmonisoi EU/ETA-alueella ensimmäistä kertaa markkinoille saatettavia tai käyttöön otettavia koneita koskevat säädökset. Konedirektiivin liite I sisältää yleisesti muotoillut ja koneiden suunnittelun yhteydessä noudatettavat olennaiset terveys- ja turvallisuusvaati-mukset, joiden soveltamiseksi tarpeellisia ja hyödyllisiä teknisiä ratkaisuja kuvataan vapaaehtoisissa koneturvallisuuden stan-dardeissa.

Konedirektiivi 2006/42/EY on saatet-tu Suomessa voimaan valtioneuvoston asetuksella koneiden turvallisuudesta 400/2008 (koneasetus). Uutta konedi-

rektiiviä ja koneasetusta on pitänyt soveltaa 29.12.2009 alkaen ja se on aiheuttanut vuo-sina 2008 - 2010 muutoksia lähes kaikkien koneturvallisuuden standardien sisältöön.

SFS:n täysin uusitussa esitteessä ”Ko-neturvallisuuden standardit” on yleistietoa koneturvallisuuden standardeista, yhden-mukaistetuista standardeista sekä uuden konedirektiivin 2006/42/EY vaikutuksista koneturvallisuuden standardeihin. Esit-teessä on myös tietoa standardisointiin osallistumisen mahdollisuuksista, uu-simmista julkaistuista koneturvallisuuden SFS-standardeista ja SFS-käsikirjoista sekä linkkejä tiedon etsimiseksi muista tieto-lähteistä.

Koneturvallisuuden standardien esi-te on SFS:n www-sivuilla www.sfs.fi pdf-muodossa kohdassa Ajankohtaista – Esit-teet. Sivulla on myös linkki lomakkeeseen, jolla voi tilata esitteen painetun version SFS:stä.

Ecodesign -direktiivillä tuotteille asetetaan ekologista suunnittelua koskevia vaatimuk-sia. Jos tuote ei täytä sille asetettuja vaati-muksia, sitä ei saa tuoda EU:n markkinoille.

Ekosuunnittelulakia ehdotetaan muu-tettavaksi niin, että lain soveltamisalaa laa-jennettaisiin energiaa käyttävistä tuotteista myös energiaan liittyviin tuotteisiin. Näin lain soveltamisalaan kuuluisi esimerkiksi sellaisia tuotteita, joiden avulla käytetään, tuotetaan, siirretään tai mitataan energiaa. Tuoteryhmäkohtaiset vaatimukset tulevat aikanaan suoraan komission antamina asetuksina.

Ecodesign-direktiivin mukaisilla tuote-ryhmäkohtaisilla vaatimuksilla on taloudel-lisia vaikutuksia valmistajien lisäksi myös

tuotteen koko suunnittelu- ja valmistusket-juun sekä maahantuojiin. Lisäkustannuk-sia on odotettavissa tuotesuunnittelussa, tiedonhallinnassa ja tuotantoprosessien mahdollisissa muutoksissa. Säästöjä uusi laki tuonee materiaalien- ja energiankäytön tehostumisen myötä.

Tuotteiden energiamerkintä

Energiamerkintädirektiivin nojalla sääde-tään puolestaan tuotteeseen kiinnitettä-västä energiamerkinnästä, joka auttaa lop-pukäyttäjää valitsemaan energiatehokkaan tuotteen.

Esityksen mukaan heinäkuusta 2011 alkaen energiamerkinnän piiriin kuuluvien

tuotteiden mainonnassa pitäisi ilmoittaa energia- tai hintatietojen yhteydessä myös tuotteen energiatehokkuusluokka.

Tuotteiden energiatehokkuusvaatimuk-silla pyritään Suomessa yli 3 terawatti-tunnin sähkönsäästöön vuonna 2020. Energiamerkintää koskevia vaatimuksia on tähän mennessä asetettu kahdeksalle ja ekologisen suunnittelun vaatimuksia yhdeksälle tuoteryhmälle. Ekosuunnittelun tuoteryhmistä ja vaatimuksista lisäinfor-maatiota tarjoaa www.ekosuunnittelu.info –verkkosivut.

suomen Yrittäjät, ympäristöekonomisti Sampo Seppänen, p. (09) 2292 2843,sampo.seppanen@yrittajat.fi

Finvoice-verkkolaskussa IBAN pakolliseksi 1.1.2011 alkaenKansainvälinen tilinumero iBan ja pankkikoodi BiC ovat pakollisia 1.1.2011 alkaen verkkolaskussa ja laskuttajan lähettämissä ilmoitussanomissa.  Kansallisen sePa-siirtymäsuunnitelman mukaan iBan ja BiC tulivat pakollisiksi paperilaskulla ja tilisiirtolomakkeilla jo aiemmin, eli heinäkuun alussa tänä vuonna.

Jos laskuttaja on jo lähettänyt ilmoitussa-noman käyttäen kotimaista tilinumeroa, ilmoitussanomaa ei tarvitse lähettää uudel-leen. Jos laskuttajailmoitukseen tulee muu-toksia, esim. nimi tai tilinumero muuttuu, on ilmoitussanoma lähetettävä uudelleen. Tilinumero on samalla muutettava IBAN -muotoiseksi.

suomen Yrittäjät, ympäristöekonomisti Sampo Seppänen, p. (09) 2292 2843,sampo.seppanen@yrittajat.fi

14

4 • 2010

3. Yritystoiminnan ABC

Tiliöintiviite kannattaa ottaa käyttöön Finvoice-verkkolaskussaSamalla kun tarvittavat SEPA-muutokset tehdään paperilaskuihin, tilisiirtolomak-keisiin, ilmoitussanomiin ja verkkolaskuun, kannattaa verkkolaskutuksessa ottaa käyt-töön myös tiliöintiviite.

Tiliöintiviitteen avulla saapuvan verkko-laskun käsittely tehostuu. Valmiiksi tiliöity lasku keventää laskun vastaanottajan las-kunkäsittelyprosessia, kun tiliöintitietoja ei enää tarvitse manuaalisesti syöttää laskui-hin. Myös raportointi nopeutuu.

Tiliöintiviite voidaan antaa Finvoice-verkkolaskussa joko lasku- tai rivitasolla. Lisätietoa Finvoicesta löydät osoitteesta www.finvoice.info. Lisätietoa tiliöintiviit-teestä löytyy osoitteesta www.hse.fi/rte -> FIA -> tiliöintiviite

Kiinnostaako Puola? investoi Puolaan -seminaari järjestetään helsingissä 22. syyskuuta 2010 klo 11.45-20.00, ilmarisen auditorio, Porkkalankatu 1 (länsi-helsinki)

Järjestäjinä ovat Suomalais-Puolalainen kauppakamari sekä Puolan suurlähetystö. Seminaarin hinta on 350 euroa + alv.

Finnpartnership yritysten kansainvälistymisessäfinnpartnership-liikekumppanuusohjelmaan kuuluvia yritysten kansainvälistymispalveluja ovat yhteistyökumppanin haku eli matchmaking-palvelu, erilaiset tapahtumat suomessa ja kohdemaissa sekä taloudellinen tuki. ohjelmaa rahoittaa ulkoasiainministeriö ja sitä hallinnoi finnfund.

Aamukahvitilaisuus 5.10. Helsingissä

Finnpartnershipilla on alkanut uusi toi-mintakausi, joka tuo mukanaan muutoksia sekä ohjelman toimintoihin että liikekump-panuustuen ehtoihin. Aamukahvitilaisuu-dessa kerrotaan uusista yhteistyömah-dollisuuksista sekä siitä, miten yritykset voivat hyötyä liikekumppanuustuesta ja kansainvälistymispalveluista. Lisätietoja: www.finnpartnership.fi

Maksuton matchmaking-palvelu

Palvelun avulla suomalaiset ja kansain-väliset toimijat voivat etsiä uusia yhteis-työmahdollisuuksia sekä ilmoittaa omista liiketoiminta-aloitteistaan. Maa- ja toimi-alakohtaisia aloitteita ja yrityksiä, jotka

hakevat suomalaista yhteisyökumppanei-ta, voi selata osoitteessa www.finnpart-nership.fi/matchmaking. Suomalaiset yritykset voivat tietyissä tapauksissa anoa rahallista liikekumppanuustukea yhteistyö-mahdollisuuksien kartoittamiseksi. Lisätie-toja: www.finnpartnership.fi

Liiketoimintaan rahallista tukea

Liikekumppanuustuki on taloudellista tukea, jota voi hakea pitkäaikaiseen, kau-palliseen yhteistyöhön tähtäävään ja liike-taloudellisesti kannattavaan toimintaan. Tukialueen piirissä on 152 eri maata. Tuki on suuruudeltaan 30-70 % hankebudjetin mukaisista hyväksyttävistä kustannuksista. Tuki voi olla enimmillään 200 000 euroa hanketta kohti. Lisätietoja: www.finnpartnership.fi

Uutiskirje

Voit tilata kerran kuukaudessa ilmestyvän Finnpartnership-uutiskirjeen osoitteessa www.finnpartnership.fi/uutiskirje.

Finnpartnership - Finnish Business Partnership ProgrammePostiosoite: Finnfund, PL 391, 00121 HelsinkiKäyntiosoite: Uudenmaankatu 16 B, 4. krs, 00120 Helsinkip. (09) 3484 3314, 040 827 9753, f. (09) 3484 3346www.finnpartnership.fi

suomen Yrittäjät, kansainvälisten asioiden asiamiesThomas Palmgren, p. 050 500 3384, thomas.palmgren@yrittajat.fi

Seminaari antaa kokonaiskuvan Puolan markkinoista sekä yritysten toiminta- ja lainsäädäntöympäristöstä. Yritysesimerkki-en avulla kerrotaan käytännön kokemuksia. Tilaisuus päättyy vastaanottoon Puolan suurlähetystössä.

Ohjelma ja ilmoittautuminen www.spkk.fi 3 syyskuuta mennessä. Lisätietoja maria.krajewska@spkk.fi, p. 0400 908 838 tai mika.ruosatsalo@spkk.fi, p. 0400 748 328.

15

4 • 2010

3. Yritystoiminnan ABC

Korkean tason vienninedistämismatka Jekanterinburgiin 16.–19.11.2010

Kiinnostavatko Italian markkinat?

ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo väyrynen johtaa yritysvaltuuskuntaa vienninedistämismatkalla jekanterinburgiin.

Ohjelmaan kuuluu mm. etukäteen jär-jestetyt tapaamiset potentiaalisten liike-kumppanien kanssa.

Yritysohjelman hinta on 1700 euroa + alv ja matkapaketin hinta on 1400 euroa

+ alv. Lennot ja majoituksen voi vaihto-ehtoisesti hoitaa itse. Matkaan haetaan kansainvälistymistukea, joka kanavoidaan yrityksille TEMin tukipäätöksen jälkeen.

Lisätietoja ja varaukset: Suomalais-Venäläinen kauppakamari, annika.peitsara@finruscc.fi

Yritystapahtuman tarkoituksena on löytää yrityksille kontakteja. Tapahtuman tausta-voimana ovat yrittäjäjärjestöt Suomesta, Bulgariasta, Italiasta, Ruotsista sekä Ve-näjältä.

Täyttämällä yritysprofiilikaavakkeen yri-tykselle haetaan kumppaneita. Roomassa tapaat sitten etukäteen valittujen yritysten edustajia. Hyvin järjestetyissä puitteissa syntyy todellista liiketoimintaa. Yrityksen profiili käsitellään Italian Yrittäjäjärjestö

Confapi:ssa www.confapi.org, joka etsii so-pivia kumppaneita. Jokaiselle osallistuvalle yritykselle on sitten oma tapaamisohjelma. Tilaisuuden pääkieli on englanti.

Osallistumisesta peritään vain to-delliset syntyvät kustannukset. Suomen Yrittäjät hakee kansainvälistymistukea Työvoima- ja elinkeinoministeriöstä. Mi-käli tukea saadaan, se pienentää yrityksen kustannuksia.

Lisätietoa ja partnerihakukaavakkeet Suomen Yrittäjistä, Thomas Palmgren, p.050 500 3384, thomas.palmgren@yrittajat.fi

Timangi-kilpailussa palkitaan nuoria yrittäjiätyö- ja elinkeinoministeriön työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma (tYPo) järjestää timangi 2010 –kilpailun, joka on suunnattu nuorille yrittäjille.

Sammon Tekijät –palkinto luovuudesta

kasvuun. Osallistua voi 29.10. saakka. Pää-palkinto on 50 000 euroa ja kaksi muuta finalistia palkitaan 25 000 eurolla.

opetus- ja kulttuuriministeriö on julistanut avoimeksi sammon tekijät –palkinnon haun.

Kilpailua koskeva tieto on koottu verkkosivuille www.tem.fi/timangi (sivut avataan 31.8.).

Jekanterinburg on yksi Venäjän miljoona-kaupungeista, joka tarjoaa liiketoiminta-mahdollisuuksia lähes kaikilla sektoreilla. Alueella on vahvaa metalliteollisuutta, ko-neenrakennusta ja rakennusmateriaalien valmistusta.

Yritysjärjestöt ovat sopineet yhteistyössä järjestettävästä ”B2B-workshop” -yritystapahtumasta italiassa marraskuussa.

Kilpailu palkitsee nuoria yrittäjiä ja yrittä-jätiimejä, jotka innovatiivisella ja rohkealla toiminnallaan ovat nostaneet yrityksensä

Tarkoituksena on palkita alle 29-vuotiaita nuoria luovasta toiminnasta ja nuorten innovaatioiden esiintuomisesta.

Kyseessä on valtioneuvoston palkinto. Palkinnon suuruus on 50 000 euroa. Esi-tysten määräaika on 30.9.2010.

Kilpailusta on tietoa osoitteessa http://nuorikulttuuri.fi/sammon-tekijat-valtioneuvoston-palkinto-2010/

4 • 2010

4. Yrittäjä ihmisenä

YEL:n piiriin 30 prosentin omistusosuudellasuomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Harri Hellstén, p. (09) 2292 2940, harri.hellsten@yrittajat.fi

Yel-järjestelmän piiriin pääsee ensi vuoden alusta 30 prosentin omistusosuudella.

YEL-järjestelmän laajennus on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta 1.1.2011.

Nykyisen YEL:n määritelmän mukaan va-kuutettavana yrittäjänä pidetään osakeyhti-ön osakasta, joka työskentelee yrityksessä johtavassa asemassa ja omistaa yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia osakepääomasta tai osakkeiden

tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaavasta määräämisvallasta.

Laajennus toisi YEL-järjestelmän piiriin arviolta yli 12 000 sellaista osakeyhtiöyrit-täjää, joihin tällä hetkellä vielä sovelletaan työntekijöiden eläkelakia (TYEL).

Yrittäjämääritelmää joustavoitetaan se-kä yrittäjän (YEL) että maatalousyrittäjän (MYEL) eläkelaeissa siten, että johtavassa asemassa työskentelevää osakasta pide-tään yrittäjänä, jos hän omistaa joko yksin yli 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäse-nensä kanssa yli 50 prosenttia yrityksen osakepääomasta tai osakkeiden tuotta-masta äänimäärästä.

Suomen Yrittäjien Yrittäjäristit ja Ansioristit on hieno tapa muistaa yrittäjänä tai työntekijänä pitkään toiminutta henkilöä.

Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimi-neille henkilöille myöntämällä ano-muksesta yrittäjäristejä.

Yritys voi huomioida myös henkilö-kuntaansa Yrittäjäristejä vastaavilla Suomen Yrittäjien Ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityk-sen merkkivuoden kunniaksi tai hen-kilön omana merkkipäivänä.

Lisätietoja ja hakemuslomakkeet: Maisa Leimu, puhelin (09) 2292 2912 maisa.leimu@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/huomionosoitukset

Suomen Yrittäjätkouluttaa

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

www.yrittajat.fi/koulutuskalenteri tai p.(09) 229 229 94

Lisätietoa ja ilmoittautumiset

Onnistu myynnissä!14.9.2010 klo 12.00 – 16.15Haaga-Helia, Ratapihantie 13, Helsinki Aloita syksy keskittymällä onnistumiseen!

Osakeyhtiön johdon vastuut16.9.2010 klo 12.15 – 16.00Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki Tiedosta ja suojaudu!

Facebook-markkinointi22.9.2010 klo 9.00 – 12.00VR Kokouskeskus, Rautatientori 1 C, Helsinki

Asiakkuuksien johtaminen23.9.2010 klo 9.00 – 16.30Spektri (Pilotti), Metsänneidonkuja 4, Espoo

Yrityksen sopimukset28.9.2010 klo 12.00 – 16.15Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki

Johtaminen ja markkinointi -seminaari29.9.–1.10.2010Viking Line m/s Mariella Helsinki-Tulholma-Helsinki

Facebook-markkinoinnin jatkokurssi5.10.2010 klo 9.00 – 12.00VR Kokouskeskus, Rautatientori 1 C, Helsinki

Kehity esimiehenä7.10.2009 klo 9.00 – 16.30Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki

Pienyrityksen talousjohtaminen12.10.2010 klo 9.00 – 16.30VR Kokouskeskus, Rautatientori 1 C, Helsinki

Mat

o Valtonen

Ja

ri Juslén

Tim

o Rope

To

ivo Koski

Sepp

o Rinta

Jyrk

i K

atainen

Tuija

Rum

mukainen

Bli bekant med arbetsrätten14.10.2010 kl 12.00 – 16.00Radisson Blu Royal Hotel, Hovrättsesplanaden 18, Vasa.

Ajankohtaisveropäivä19.10.2010 klo 9.00 – 16.30SLK-talon auditorio, Rautatieläisenkatu 5, Helsinki

Tehoa ja terävyyttä markkinointiin 28.10.2009 klo 9.00-16.00Spektri (Pilotti), Metsänneidonkuja 4, Espoo

Hinnoittelu4.11.2010 klo 9.00–16.30VR Kokouskeskus, Rautatientori 1 C, Helsinki

Pienyrityksen talousjohtaminen -jatkokurssi9.11.2010 klo 9.00 – 16.30VR Kokouskeskus, Rautatientori 1 C, Helsinki

Arvostava asiakaskohtaaminen11.11.2010 klo 9.00 – 16.00Leija, Pakkalankuja 5, Vantaa

Yrittäjän veroseminaari18.–20.11.2010 Viking Line m/s Mariella Helsinki-Tukholma-Helsinki

Företagets avtal18.11.2010 kl 12.00 – 16.00Företagarna i Finland, Mannerheimvägen 76 A, Helsingfors

Palkanlaskentaseminaari1.12.2010 klo 9.00 – 16.00Kansallismuseon auditorio, Mannerheimintie 34, Helsinki

syksy

Hakupalvelut

Sähköpostiturvapalvelut

Jäsenetuhintaisia laivamatkoja riippuen matkasta ja matkustus-

ajankohdasta. Alennus matkoista jopa –50 %.

Hintatiedot, alennuskoodit ja on-line matkavaraukset yrit-tajat.fi-jäsensivuilta. Kerro reittimatkan varauksen yhtey-dessä tuotetunnus FVYRI + asiakasnumero 330147 sekä yrityksesi nimi. Varaukset myös Viking Linen myyntipalve-lusta 0600 41577 (1,64 €/vastattu puhelu + pvm/mpm).

Yrityskäyttöön jäsenyrityksille ryhmä- ja kokousmatkoista 10 %:n alennus. Lisätiedot ja varaukset: ryhmä- ja kokous-asiakkaat p. 010 804 123. Kerro varatessa Suomen Yrittäji-en asiakasnumero 38754. www.tallinksilja.com

Jäsenyrittäjien yksityiskäyttöön tarkoitetuissa matkoissa pääset Club One kanta-asiakasohjelmaan suoraan silver-tasolle. Lisätietoja ja ohjeet rekisteröitymiseen Club One kanta-asiakasohjelmaan yrittajat.fi -jäsensivujen kautta.Hintatiedot ja varaukset: Club One puhelin 0600 152 68 (1,64 €/vastattu puhelu+aina pvm/mpm) www.clubone.fi.

Suomen Best Western -hotellit tarjoavat jäsenille 15 %:n alennuksen päivän par-haasta hinnasta. Jäsenetuhintaista ma-joitusta on saatavilla myös ketjun hotel-leissa Baltiassa ja Puolassa. Hintatiedot

ja varaukset: maksuton palvelunumero 08001 2010 Suo-men Yrittäjien asiakaskoodi 0135 9030 (online ja puhelin-varaukset), lisätietoja www.bestwestern.fi.

Jäsenille etuja majoituksesta kai-kissa Suomen Choice-hotelleis-sa. Suomen Yrittäjien jäsenyys

on mainittava varauksen yhteydessä ja jäsenkortti esitet-tävä sisäänkirjoittautumisen yhteydessä tai ilmoitettava asiakastunnus SYCH. Lisätietoja www.choicehotels.fi.

Hintatiedot ja varaukset suoraan hotelleista Comfort Ho-tel Pilotti, Vantaa, p. (09) 329 48 00 tai hotel.pilotti@choicehotels.fi, Clarion Hotel Santa Claus, Rovaniemi, p. (016) 321 321 tai sales@hotelsantaclaus.fi, Quality Ho-tel Isovalkeinen, Kuopio, p. (017) 5396 100 tai sales@iso-valkeinen.com.

Suomen Asiakastieto Oy tar-joaa jäsenyrityksille jäsenetu-

vuosisopimusta. Rekisteröidy Suomen Asiakastiedon asiakkaaksi kirjautumalla sivuille jäsennumerollasi. Rekisteröitymisen jälkeen saat sähköpos titse käyt-täjätunnukset palveluun. Suomen Yrittäjien jäsenil-le räätälöidyn palvelun vuosimaksu on 40 € + alv. Jäsenetu: henkilökohtainen käyttäjätunnus verkkopal-veluun ja käyttöoikeus kahteen räätälöityyn yritystie-toraporttiin.

Lisätietoja Asiakastiedon asiakaspalvelusta puhelimit-se 010 270 7200 (arkisin klo 8–16.30) tai yrittajat.fi -jä-sensivuilta kirjautumalla jäsennumerolla.

Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselöljystä –2,69 snt/litra (sis.

alv) sekä voiteluaineista (10 l ja sitä pienemmistä as-tioista), autokemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuis-ta –10 %. Teboil Yrityskortilla tehdyistä ostoista ei peri-tä korkoa eikä tilinhoitomaksua.

Jäsenkortin magneettiraidalla käteisalennus 2,2 snt/litra bensiinistä ja dieselöljystä sekä –10 % Teboil voiteluai-neista (ei yli 10 l astiat). Edut eivät koske nettohintapoh-jaisia Teboil Express-automaattiasemia eivätkä D-au-tomaattiasemia. Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset: Teboil-huoltamoilta, www.teboil.fi ja p. 020 470 0900.

Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy sopimushin-taan. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. Hintatarjous ja tilaukset p. 0800 183 301 (suomeksi) tai 0800 183 20 (på svenska). Tilaukset sähköpostilla tilaus-keskus@teboil.fi. Kerro tilatessasi Suomen Yrittäjien jä-sennumero ja että kyseessä on SY:n jäsenetu.

St1-yrityskortilla tehdyistä polttoai-neostoista alennukset bensiinistä ja dieselistä –2,35 snt/litra (sis. alv). Li-

sätietoja ja yrityskorttihakemukset: St1-yritysluottokort-tihakemukset St1-asemilta tai www.st1.fi. Liitä hakemuk-seen kopio SY:n jäsenkortista. Lisätietoja: p. 0800 13770 tai sähköpostilla kortit@st1.fi. Ei laskutus- eikä tilinhoi-topalkkiota.

St1 Polttoöljyä erikoishintaan. Kertatoimituksen vähim-mäismäärä on 1 000 litraa. Kerro tilatessa Suomen Yrit-täjien jäsennumerosi ja että kyseessä on SY:n jäsenetu. Tilaukset 0800 166 266.

Neste Oil Yrityskortilla alen-nusta bensiinistä ja dieselis-

tä –2,5 snt/l (sis. alv). Alennus ei koske Neste Oil Ex-press -automaattiasemia. Neste Oil Yrityskortti kelpaa kuitenkin maksuvälineenä myös Express -asemilla. Tilin-hoitomaksu: verkkolaskulla 1 €/kk, paperilasku 2,5 €/kk.Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset: sopimuksen voi täyttää ja tulostaa osoitteessa www.neste.fi tai pyytää Neste Oil Asiakaspalvelusta, p. 010 458 8480 (ark. 8–17). Sopimuksen lisätietoja-kenttään merkitään ”Suomen Yrittäjät ry” sopimus.

euroShell yrityskortilla jäsenyrityksillealennus Shell-bensiinistä ja -dieselistä 2,1 snt/litra (sis. alv). Alennus lasketaan ostohetkellä voimassaolevasta aseman myyntihinnasta ja huomioidaan kuukausi-

laskulla. Tilinhoitomaksu yrityskorttiasiakkailta 3 €/lasku (sis. alv), lasku sähköpostilla pdf -muodossa tilinhoito-maksu on 0 €/kk. Alennus ei koske Shell express-ase-mia. Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset: puhelin 0204 43 2074 (arkisin 8–16), www.shell.fi palvelulomakkeella tai tilaamalla puhelimitse. Merkitse hakemuksen oike-aan alareunaan konserninumero R2130.

Säiliötoimitukset (lämmitys- ja moottoripolttoöljyt)Shell Thermo lämmitys- ja moottoripolttoöljyjen säiliö-toimituksista alennus –2 snt /litra (sis. alv) laskettuna markkinahintatasosta. Kertatoimituksen vähimmäis-määrä on 1 000 litraa. Ilmoita tilatessasi SY:n jäsennu-merosi ja että kyseessä on SY:n jäsenetu. Lisätiedot ja tilaukset Lämpöpuisto Oy:n p. 0800 19292.

Fennian uudet jäsenedut tarjoavat rat-kaisuja yritystoiminnan sekä yrittä-jän perheen ja kodin vakuuttamiseen.

Muun muassa Fenniakaskon keskeytysvakuutus, jonka päiväkorvaus on 85 e sekä mahdollisuus lasivakuutuk-seen. Tämän lisäksi tarjoamme Yrittäjän Henkilöturvan yhteydessä maksuttoman ryhmätapaturmavakuutuksen sekä 45 % alennuksen laajan Fenniakaskon maksusta. Laajan Fenniakaskon lähtöbonus on 70 %. Uudet edut tulevat voimaan 1.1.2010 jälkeen alkaviin vakuutuksiin.

Tarkemmat tiedot jäseneduista ja vakuutuksista osoit-teessa www.fennia.fi/suomenyrittajat tai Yrittäjäpalve-lun numerosta 010 802 290.

Lentoparkki Oy Helsinki-Vantaan lentoase-malla myöntää pysäköinnistä 15 % alennuk-sen normaalihinnoista. Lisätietoja: 24 h pu-helinpalvelu 010 2295 860, uusi osoite 1.4.

alkaen Tikkurilantie 151, 01530 VANTAA. Katso myös uu-det ajo-ohjeet Lentoparkkiin kirjautumalla yrittajat.fi- verkkosivuille jäsennumerollasi.

Fonecta Finder on Suomen Yrit-täjien jäsenten käytössä veloituk-setta osana yrittajat.fi -verkkopal-

velua! Jäsenyritykset voivat tehdä kuukausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi. Finder on maksutta käytös-säsi, kun kirjaudut yrittaja.fi -palveluun omalla jäsen-numerollasi.

Lisätietoja Fonectan asiakaspalvelu p. 020 692 999 (arkisin klo 9–16) tai finder@fonecta.com.

Sonera tarjoaa jäsenille matkapu-helut 0,0575 €/min (alv 0 %). Lisäk-si uuteen tai nykyistä suurempaan puhepakettiin 50 min/kk puheaikaa

veloituksetta paketin päälle. Uutena etuna mm. Sonera Multi-SIM -palvelu, kk-maksu 0 € 12 kk ajan. Nyt myös mo-nipuoliset edut tietoturvaan, korttimaksamiseen, etätyö-ratkaisuihin ja internetyhteyksiin. Jäsenetuna myös sähkö-postipalvelu, jolla pidät sähköpostit, kalenterin ja kontaktit aina mukana ja tallessa. Nämä palvelut ilman kytkentä-maksua sekä lisäksi ensimmäisen kuukauden käyttö veloi-tuksetta. Hyödynnä myös etusi neuvottelupalveluista!

Lue lisää jäseneduista www.sonera.fi/yrityksille tai puheli-mitse 0800 134 134 (ma–pe 8–16.30).

D-Fence Oy tarjoaa SY:n jäsenille pal-veluidensa kuukausimaksuista jatku-van 20 %:n alennuksen. Kokonaisval-tainen ratkaisu roskapostin torjuntaan. Sähköpostiturvapalvelut torjuvat uhat ja

varmistavat oikean postin saapumisen. D-Fence pal-velu poistaa kokonaan ”roskapostikansioiden” käyt-tötarpeet tuoden asiakkaalle välitöntä kustannussääs-töä. Lisätietoja p. (09) 6231 418 tai www.d-fence.fi. Maksuton kokeilutilaus www.d-fence.fi/sytilaus.

Skapat Energia tarjoaa jäsenille sähkönhankinnan kilpailutuk-sen ja asiantuntijapalvelut so-

pimushintaan. Jäsenetu soveltuu niille yrityksille, joiden sähkön vuosikulutus on 50 000 kWh tai enemmän.

Sopimukset ja lisätietoja asiakaspalvelu p. 020 7414 110 tai sähköposti asiakaspalvelu@skapat.fi. Mainitse sopi-musta tehdessäsi, että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu sekä jäsenyrityksen nimi ja jäsennumero.

Energiatodistus – energiaselvityksen yhteydessä asia-kas saa 10-vuotisen Energiatodistuksen sekä kirjallisen energiaselvityksen.

Polttoaineet ja lämmitysöljyt Laivamatkat

Matkaviestintä- ja tietoliikennepalvelut

Majoitus- ja kokouspalvelut

Jäsenyrityksille 15 %:n alennus kaikista Suomessa tapahtuvista

www.europcar.fi -nettisivulla julkaistuista autonvuok-raushinnoista. Alennus koskee myös kaikkia tarjouksia. Alennus koskee auton vuorokausihintoja, mutta ei lisä-palveluja. Varauksen yhteydessä on kerrottava, että ky-seessä on SY:n jäsenetu. Jäsenyys on todistettava autoa noudettaessa jäsenkorttia näyttämällä.

Lisätiedot ja varaukset www.europcar.fi tai varaukset@europcar.fi, Europcar varauspalvelu 0200 121 54

Vakuutukset

Luoton- ja riskienhallinta

Sähkö

Scandic-hotelliketju tarjoaa jäsenetuna: Suomessa –12 %, Ruotsissa –5 %, Tans-kassa ja Norjassa –8 % alennuksen

Flex-hinnoista. Hinta on joustava ja sen voi perua sekä muuttaa saapumispäivänä ilman kustannuksia. Suomen Yrittäjät ja sopimusnumero D000005439 mainittava va-rausta tehtäessä SY:n jäsenkortti esitettävä sisäänkirjau-tumisen yhteydessä, www.scandichotels.fi. Hintatiedot ja varaukset: Scandic keskusvaraamo, p. 08000 6969.

Soliditet Finland tarjoaa jäse-nille luottotietoja jäsenetuhin-taan ilman vuosisopimusmak-sua (edun arvo 396 euroa). Jäsenedut: yritys- ja henkilö-

luottotietoraportit 20 % alennus ovh-hinnoista ja Ra-ting-todistus 20 % alennus. Yrittäjäalennus ja SY:n jä-sennumero mainittava tilausta tehtäessä.

Lisätiedot ja palvelun käyttöönotto Soliditet Finland asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@bisnode.com tai puhelimitse (09) 7511 9100, www.soliditet.fi.

Hilton-hotelliketjut tarjoavat jäsenetuhin-taista majoitusta jäsenille. SY ja sopimus-numero D000005439 mainittava varausta tehtäessä. www.hilton.com/nordic

Hintatiedot ja varaukset suoraan hotelleihin: Kalastaja-torppa (09) 458 11, Strand (09) 393 51, Helsinki-Vantaa Airport (09) 732 20

jäsenedutwww.yrittajat.fi/jasenedut

Valtakunnalliset

Hyödynnä myös alueelliset jäsenedut ja -palvelut

kysy niistä omasta aluejärjestöstäsi!

Jäsenille 20 % alennus normaalihintai-sista huonehinnoista ma–pe sekä Ra-vintola Arthurissa á la carte -hinnoista –10 %. Suomen Yrittäjien yrittäjäalen-

nus mainittava varausta tehtäessä ja jäsenkortti esitet-tävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Lisätietoja www.hotelarthur.fi. Hintatiedot ja varaukset suoraan hotelliin puhelin (09) 173 441 tai myyntipalvelu@hotelarthur.fi.

Autonvuokraus

Pysäköinti

Julkaisija:

Suomen YrittäjätPL 99900101 Helsinkipuhelin (09) 229 221faksi (09) 2292 2980toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi