Kansainväliset harjoitukset tuovat lisäarvoa

Edustajakokous lähestyy

4

12

4/2017 SYYSKUU

2

4/2017 SYYSKUU

Taitto: Simo Nummi 040 532 5815simo.nummi@mainosnummi.inet.fi

Painotalo Eura Print Oy

TOIMITUS:Laivastokatu 1 b00160 HELSINKI

PÄÄTOIMITTAJA:Juha SusiPuh. 040 301 9294juha.susi@paallystoliitto.fi

TOIMITUSSIHTEERI:Samuli VahteristoPuh. 050 561 1455samuli.vahteristo@pp1.inet.fi

VAKITUISET AVUSTAJAT:Marko JalkanenPuh. 040 301 9295marko.jalkanen@paallystoliitto.fiAntti KymäläinenPuh. 040 828 2758antti.kymalainen@kolumbus.fiJukka MäkinenPuh. 050 594 4613jukka.makinen@paallystoliitto.fiArto PenttinenPuh. 050 443 1409arto.penttinen@paallystoliitto.fiMatti VihurilaPuh. 040 518 6672matti.vihurila@hotmail.fi

OSOITTEENMUUTOKSET:Puh. 040 301 9290toimisto@paallystoliitto.fi

SUOMEN ALIUPSEERI 1930-44,ASEMIES 1945,SAULI 1946-53,ALIUPSEERI 1954-74,TOIMIUPSEERI 1974-89.

PÄÄLLYSTÖLIITONÄÄNENKANNATTAJA87. vuosikertailmestyy 6 kertaa vuodessa.ISBN 0788-8554

SIS

ÄLT

ÖV A K I O PA L S T A T

S

AN

AN

SÄ

ILÄ

PÄ

ÄLU

OTT

AM

US

MIE

HE

T

R

AJA

JÄR

JES

TÖPÄ

ÄLL

IKK

Ö

LI

IKU

NTA

PÄ

ÄLL

YS

TÖN

NA

ISE

T

E

VP

7 8 11 12 23 27 27

4689911121415182024

PÄÄLLYSTÖLEHTI 2017, aineisto- ja ilmestymispäivätnumero aineisto ilmestyy 5 6.10. 25.10. 6 24.11. 13.12.

Aineiston voi toimittaa päätoimit-tajalle tai toimitussihteerille alla oleviin sähköpostiosoitteisiin. Toi-mitus päättää julkaisukynnyksestä.Kirjoittajat vastaavat omista kirjoi-tuksistaan.

Puol

ustu

svoi

mat

EDUSTAJAKOKOUS LÄHESTYY

Kannen kuva: Samuli Vahteristo. Edustajakokous lähestyy. Kuva on vuoden 2016 edustajakokouksesta.

Kansainväliset harjoitukset tuovat lisäarvoa

Muutoksen tuulet puhaltavat

Varallaolokorvauksiin tarkennuksia

Luottamusmiesorganisaatio uudistuu

Tiedustelutoimivaltuudet pahasti jälkijunassa

Rajan henkilöstöstrategia valmistelussa

Ilmoittaudu edustajakokoukseen

Opistoupseerin tutkinto este ylenemiselle

Puheenjohtajaehdokas esittäytyy

Maavoimien valmius on kehittynyt vauhdilla

Ruokahuolto poikkeusoloissa

Suomi 100 - kantahenkilökunnan asuinolot 1950-luvulla

RUOKAHUOLTO VARMISTETAANmyös poikkeusoloissa s. 20

EDUSTAJAKOKOUS LÄHESTYY. MUISTA ILMOITTAUTUA.

PÄÄL

LYSTÖLIITTO RY

2 0 17EDUSTAJAKOKOUS

Laivastokatu 1 b, 00160 HELSINKI • www.paallystoliitto.fi • toimisto@paallystoliitto.fi • 040 301 9290 • (09) 726 2299 (faksi)Toimisto avoinna arkisin 9.00–15.00. • s-posti: etunimi.sukunimi@paallystoliitto.fi

Puheenjohtaja Sakari Vuorenmaa 040 301 9291, 0299 500 783. Järjestöpäällikkö Arto Penttinen 040 301 9292, 050 443 1409. Järjestösihteeri Anja Mustajoki 040 301 9290, Järjestösihteeri Sanna Karell 040 301 9297.Pääluottamusmiehet Marko Jalkanen 040 301 9295, 0299 500 798, Juha Susi 040 301 9294, 0299 500 787, Jukka Mäkinen 040 301 9296, 050 594 4613. HUOM! Tekstiviestit eivät toimi 040-alkuisissa numeroissa.

PÄÄLLYSTÖLIITTO RY.

PÄ

ÄK

IRJ

OIT

US

LAKIASIAINNEUVONTA: Asianajotoimisto Lindell (02) 251 1004, (09) 586 2867 e-mail: toimisto@asianajotoimistolindell.fi. (Ota yhteys liiton toimistoon ennen oikeusavun pyytämistä.)

Syksyn budjettiriihi, puolustusselonteon toimeenpa-no ja hiljalleen käynnistyvät TES- ja VES-neuvotte-lut ennakoivat varsin vilkasta syksyä virastoissam-me, eri hallinnonaloilla sekä järjestöissä. Samaan

aikaan yhteiskunnassa näkyy selkeitä merkkejä talouden piristymisestä, mutta julkisen sektorin osalta ei liene vielä aika riemunkiljahduksille. Valtiovarainministeri Petteri Orpo esikuntineen on varoitellut liiasta optimismista, ja samalla on tuotu esille, että mitään jakovaraa ei ole, vaan edelleen julkisella sektorilla on vakava alijäämä budjetin loppusum-massa – ”jakovaara”. Tarkoittavatko Orpon ulostulot sitä, että julkisen sektorin kurittaminen jatkuu, vaikka muualla oli-si syntymässä jopa positiivisia palkkaratkaisuja? Jos julkisen sektorin aseman heikentäminen suhteessa yksityissektoriin jatkuu, näyttävät syksy ja alkutalvi poikkeuksellisen hanka-lilta neuvottelutoiminnan osalta. Maan hallituksen tulisi ot-taa nyt selkeä linja kohti ostovoiman kehittämistä, sillä vain tämä voi rauhoittaa työmarkkinoita ja luoda edellytykset palkkamaltille myös tulevissa neuvotteluissa.Kohtuullisen viileästä kesästä huolimatta on ollut havaitta-vissa julkisia kannanottoja, jotka viittaavat vakavaan neste-hukkaan ja jopa lämpöhalvaukseen. Tietyt poliittiset toimi-jat ja korkeat virkamiehet ovat asettaneet kyseenalaisiksi nykyisen eläkejärjestelmän perusteet ja ay-liikkeen tulojen ”verovapauden”. Hyvin leimallista tälle työntekijöiden ja am-mattijärjestöjen syyllistämiselle on se, että tähän syyllistyvät tahot ovat ns. hyväosaisia ja tavalla tai toisella johonkin hy-väveli-järjestelmään kuuluvia. Työeläkejärjestelmä on asian-tuntijoiden mukaan perustaltaan kestävällä pohjalla, mutta miten on asianlaita tämän hyväveli-järjestelmän toisilleen myöntämien lisä- ja ym. eläke-etuuksien osalta – missä ovat tältä osin moraali ja yhteiskuntavastuu? Kyseenalaisia ovat myös valtion omistamissa yrityksissä huomattavien palkko-jen ja palkkioiden jakaminen omistajapolitiikan linjoista piit-taamatta, vaiko juurikin siitä syystä?

Ay-liikkeen tulojen verottomuudesta ja jäsenmaksujen vähennysoi-keudesta voidaan sitten olla montaakin mieltä, mutta kiistatta asi-an ronkkimisella on omat, hyvinkin kyseenalaiset tarkoitusperät. Tietyille tahoille lienee täysin vierasta se, että asioista on sovittu kolmikannassa. Sopimuksiin tehtävistä muutoksistakin on sovitta-va, jos ongelmia oikeasti asian tiimoilta esiintyy. Yleishyödyllisten yhdistysten toiminnalla on pitkät perinteet ja niitä tulee myös vaa-lia. On huomattava, että monet niistä ay-liikkeen hoitamista asiois-ta, jotka kuuluisivat tyypillisesti valtiolle, jäisivät hoitumatta ilman näitä yhdistyksiä. Epäselvyydet on syytä poistaa, mutta turhalle syyllistämiselle tulee nyt laittaa piste.Puolustusselonteon toimeenpano käynnistyy hiljalleen, kun alkaa varmistumaan myös rahoitus niille toimille, joihin selonteko antaa suuntalinjat. Valmiuden parantaminen saa vauhtia tavoitteille toi-mintamenoihin kohdennettavan lisärahoituksen muodossa. Toistai-seksi on kuitenkin hieman epäselvää, onko lisärahoituksen määrä todellisuudessa mainittu 50 M€ vai jotain muuta. Suunta on kui-tenkin oikea, mutta riittääkö rahoituksen taso vastaamaan muut-tuneen toimintaympäristön haasteisiin. Aiempien vuosien tapaan viestit ”kentältä” valmiutta ylläpitävän henkilöstön keskuudesta ai-heuttavat huolta, sillä jaksamisen kanssa ollaan paikoin ihan ääri-rajoilla. Valmiuden ylläpitoon kohdennettavien resurssien tulisi saa-vuttaa se taso, missä henkilöstön määrä ja korvaukset vastaisivat toiminnan laajuutta. Tätä yhtälöä ei valitettavasti hoideta sillä, että resursseja siirrellään viraston sisällä, vaan ratkaisun tulee sisältää kokonaan uusia ihmisiä ja lisää rahoitusta. Kokonaisuutena puo-lustusselonteon toimeenpano on erittäin perusteltu ja tarpeellinen uudistus tässä maailman tilanteessa.

Sakari VuorenmaaPuheenjohtaja

Asemaanajoon käynnissä

4

Kansainvälinen harjoittelu ja -yh-teistyö on meille äärimmäisen po-sitiivinen asia, koska pystymme näillä saavuttamaan asioita, joihin

emme yksin kykenisi, perustelee ilmavoi-mien komentajana kesäkuun alussa aloit-tanut kenraalimajuri Sampo Eskelinen.Kansainvälisellä toiminnalla ilmavoimat pyrkii varmistamaan Puolustusvoimille tavoitteeksi asetettua yhteensopivuutta kumppanuusmaiden ja -organisaatioiden kanssa.- Benchmarking on tärkeää, näemme muitakin käytäntöjä kuin omamme. Mitä syvempää, tiiviimpää ja luottamukselli-sempaa yhteistyö on, sitä arvokkaampia kokemuksia pystymme vaihtamaan ja sitä paremmin pystymme omaa järjestel-määmme kehittämään, näkee Eskelinen.Komentajan mukaan kansainvälinen har-joittelu on hyödyllistä sekä kustan-nustehokkuuden että laa-dun kehittämisen näkökulmista. Se on erottamaton osa muuta ilmavoimien toi-mintaa, jolla luodaan edellytyksiä sodan ajan tehtäviin.- Iso kansainvälinen harjoitus mahdollistaa toiminnan sellaisessa operaatioympäris-tössä, johon ei kansallisissa puitteissa ole voimavaroja. Kansainvälisellä yhteistoiminnalla on vaiku-tusta siihen, millaisena Suomen puolustus-kyky koetaan muulla.- Kun kansainväliset kumppanit näkevät meidän ammattimaisen ja osaavaan toi-minnan, se tosiasiallisesti rakentaa puo-lustuksemme uskottavuutta. Uskottavuus perustuu tällöin ulkopuoliseen näkemyk-seen, eikä siihen, että hoemme sitä itse, perustelee Eskelinen.

Henkilöstöjärjestelmä kehittyyKomentajan mukaan ilmavoimien henkilös-tötilanne on haasteellinen. Ylimääräisiä kä-sipareja ei ole. - Ilmavoimat huolehtii jokaisena päivänä alueellisen koskemattomuuden turvaa-misesta ja valvonnasta. Nämä operatiivi-set tehtävät menevät kaiken edelle. Mitä enemmän toimintaympäristössä on ta-pahtumia, sitä enemmän näihin tehtäviin

Kansainväliset harjoitukset tuovat lisäarvoaTeksti ja kuva: Antti Kymäläinen

sitoutuu henkilöstöämme. Samaan aikaan meidän pitää huolehtia joukkotuotannos-tamme. Järjestelmämme ei kestä sitä, että tingimme kantahenkilöstön ja asevelvollis-ten koulutuksesta ja synnytämme osaamis-vajetta, kuvailee Eskelinen haastetta.Tähän saakka ”tehtäväpiikit” on kuitenkin pystytty hoitamaan työaikasuunnittelusta poikkeavin henkilö- ja ylityöjärjestelyin. Opistoupseeripoistumasta johtuva vähit-täinen henkilöstöjärjestelmän muutos on Eskelisen mielestä pystytty hallitsemaan joustavasti kaikilla tehtävä- ja toimialoilla. Alkuperäinen ajatus oli, että suuri osa opis-toupseeritehtävistä siirtyisi aliupseereille. Ilmavoimissa lopullinen jako ei kuitenkaan ole täsmentynyt Puolustusvoimauudistuk-sen jälkimaininkien vuoksi.

- Elämme vielä eräänlaisessa välimallirat-kaisussa sen suhteen, miten opistoupsee-ritehtävät on tarkoituksenmukaista kääntää upseeri-, erikoisupseeri- tai aliupseeritehtä-viksi. Ajan myötä tämä asettuu oikeisiin uo-miinsa, näkee Eskelinen.Ilmavoimat on henkilöstön rekrytoinnin osalta vetovoimainen puolustushaara. Ko-mentaja uskoo, että ilmiön taustalla on il-mavoimien hyvä julkisuuskuva. Kysymys ei ole pelkästään työnantajakuvasta vaan laa-jemmin siitä, miten media käsittelee ilma-voimia. Osansa on myös puolustushaaran omilla rekrytointiponnistuksilla, etenkin sii-nä vaiheessa, kun kiinnostus tehtäviin on julkisuuden kautta herännyt.- Pyrimme osoittamaan ammatinvalintaa harkitsevalle tai työpaikkaa hakevalle, että meiltä löytyy selkeitä urapolkuja ja oman ammattitaidon kehittämismahdollisuuksia.Eskeliselle henkilökohtaisesti ilmavoimien uravalinta oli itsestäänselvyys jo hyvin var-hain - hävittäjällä lentäminen veti vastusta-

mattomasti puoleensa. Ja ura on vastannut odotuksia.- Lentopalvelus sekä myöhemmin päällikkö- ja komentajatehtävät ovat olleet mielenkiin-toisia ja mieluisia. On ollut mahdollisuus kehittää itseään sekä olla mukana kehittä-mässä järjestelmiä ja organisaatiota, sum-maa Eskelinen omaa kokemussaldoaan. Komentaja tarttuu edelleen itsekin Pilatus-yhteyskoneen ohjaimiin. Näppituntumaa il-mavoimien arkeen hän aikoo pitää myös muulla tavalla.

- Joukot tulevat näkemään minut vielä myös Hornetin takapenkillä, lupaa Eskelinen.

Hävittäjäkeskustelu pinnallistaEnsi vuosikymmenelle ajoittuva hävittäjä-hankinta on synnyttänyt julkista keskuste-lua, jossa tosiasiat eivät aina ole kohdal-laan. Eskelinen nostaa esiin kolme asiaa, jotka olisi hyvä muista kantaa otettaessa.Ensinnäkin Suomen puolustus on kokonais-järjestelmä, jossa kaikkien kolmen puolus-tushaaran uniikit suorituskyvyt ovat tar-peen. Niitä ei voi asettaa vastakkain eikä toisiaan korvaamaan.

5

- Toiseksi ilmaoperaatiokyvyn tuottama hyöty kaikille puolustushaaroille ja koko so-dankäynnille on kiistaton. Ilmatilan hallinta on välttämätöntä sen käytön hyödyntämi-seksi. Monitoimihävittäjää voidaan käyttää ilmatilan hallinnan hankkimiseen ja sillä voi-daan toteuttaa useampia ilmaoperaatioihin liittyviä tehtäviä. Korvaavaa yksittäistä rat-kaisua ei ole, perustelee Eskelinen.Kolmas tekijä on se, että julkisuudessa esiintyvät tiedot sotilasteknologiasta ovat varsin pinnallisia. Puutetta ei voi aina pai-kata, koska kaikki teknologiatieto ei ole jul-kista. Kaikki, esimerkiksi ilmapuolustuksen ja hävittäjäkaluston, suorituskykyyn vaikut-tavat seikat eivät tämän vuoksi tule keskus-telussa esiin. Puolustuskyvyn ja operatiivi-sen toiminnan yksityiskohdat eivät kuulu julkisuuteen.

Ilmavoimat on nykyaikainen, hyvin toimiva ja kohtuulli-sesti resursoitu organisaatio, jolla on osaava henkilöstö. Järjestelmämme ovat hyvässä kunnossa, tiivistää kenraali-majuri Sampo Eskelinen puolustushaaransa tilanteen.

Sampo EskelinenIlmavoimien komentaja 1.6.2017 lukien, kenraalimajuri - 53-vuotias - Yleisesikuntaupseeri - Työskennellyt aikaisemmin mm. suunnittelupäällikkö-nä Pääesikunnassa, ILMAV:n operaatiopäällikkönä ja Satakunnan lennoston komentajana - Naimisissa, kolme lasta - Harrastaa monipuolista liikuntaa

Motto: Laadussa voimamme

Puol

ustu

svoi

mat

6

Alkanut syksy tuo tullessaan use-ampia muutoksia Päällystöliiton toimintaan ja organisaatioon. Suurimpana ovat tulevan edusta-

jakokouksen tekemät päätökset, joilla va-litaan uudet miehet tulevaksi neljäksi vuo-deksi edunvalvontamme peräsimeen. Uusi puheenjohtaja ja uusi, edellistä pienempi hallitus aloittavat vuoden vaihteessa. En-simmäinen puheenjohtajaehdokas esittäy-tyy tässä numerosta.Aivan ilman muutoksia ei jää myöskään Päällystölehti. Tässä numerossa on ha-kuilmoitus lehtemme toimitussihteerin tehtävään. Tämä tarkoittaa siis nykyisen toimitussihteerin Samuli Vahteriston siir-tymistä Päällystölehden teon ytimestä pois vuoden vaihteessa. Vahteriston rooli lehden historiassa on yli 20 vuoden mittainen sisältäen avustajan ja toimitussihteerin tehtäviä. Kiitos jo tässä vaiheessa Samulille liiton ja Päällystöleh-

Muutoksen tuulet puhaltavat Teksti: Juha Susi

den eteen tehdystä työstä. Onneksi lupaus lehden avustajan tehtävästä antaa hyvän mahdollisuuden osaamisen siirtoon uudelle toimitussihteerille.Myös Päällystölehden sisältöä on tarkoitus tuuletella ensi vuoden alusta alkaen. Paino-pistettä siirretään enemmän edunvalvon-nan tiukkaan ytimeen. Tämä onnistuu an-tamalla enemmän palstatilaa alueellisille ja keskustason toimijoille kummankin viras-ton puolella.Myös sinulla on mahdollisuus vaikuttaa si-sältöön. Palaute käsissäsi olevan lehden sisällöstä on toivottua, mutta samassa yhteydessä voit esittää aihealueita tule-viin numeroihin. Kokoonnumme toimitus-neuvoston ja vakituisten avustajien kanssa taas syksyn aikana laatimaan ensi vuoden sisältösuun-nitelmia. Toiveet otetaan huomioon. Ku

va: S

amul

i Vah

teris

to

7

SAN

AN S

ÄILÄ

Nyt on huono aikapalkankorotuksille

Teksti: Antti Kymäläinen Kuva: Samuli Vahteristo

Työmarkkinoilla vallitsevat aina huo-not ajat palkankorotusten suh-teen. Kun talous on lamaantunut, korotuksia ei voi ajatellakaan.

Markkinoiden elvyttämiseksi ja kilpailuky-vyn parantamiseksi pitää päinvastoin likso-ja laskea, jotta joku suostuu työpanoksien tuotokset tilaamaan. Kun talous alkaa elpy-mään ja markkinat vetämään romppeita ja palveluja, orastavaa kasvua ei pidä pilata palkkoja korottamalla. Noususuhdanteen aallonharjalla talouden ylikuumenemisen vaara vaanii ja realisoituukin, jos palkan-saajille jaetaan irtonaista rahaa kevytmieli-sesti. Siitä saattaa seurata sellaista, että värkit hintaantuvat, rahan arvo romahtaa ja uutta työväkeä ei löydy edes Sallan Shellil-tä - jos siellä sellaista työvoimareservin tau-kopaikkaa enää onkaan.Kilpailukykysopimuksen perusteella tehtyjä ultraäärihypersupermaltillisia korotuksia - toisin sanoen palkanalennuksia - sisältävät työehtosopimukset ovat nyt vähitellen päät-tymässä ja neuvottelut uusista kontrahdeis-ta alkamassa. Valtion virkaehtosopimus on katkolla tulevan tammikuun lopussa.

Suomen talous kasvaa tänä vuonna raha-ministeriön rätinkien mukaan 2,4 prosent-tia. Vienti vetää, kansalaisten kotiperäinen kulutus kasvaa, pytinkejä pystytetään ja tuotantovehkeitä hankitaan. Raha siis liik-kuu ja käy pyydykseen. Jotain tästä virras-ta pitäisi pikku hiljaa liietä palkollisillekin.Kikyn kasaamisen yhteydessä työmarkki-noille haluttiin kehittää palkankorotusmalli, jossa sopimuskorotusten ylärajan määräi-sivät vientialojen ratkaisut. Yhteistä ym-märrystä asiasta ei syntynyt - onneksi. Eri-tyisen turmiollinen tällainen käytäntö olisi ollut valtion väelle, sillä sen orjallinen nou-dattaminen olisi merkinnyt valtion palkko-jen jatkuvaa jälkeen jäämistä. Yksityisellä puolella palkat liukuvat ylöspäin siitä, mistä on sovittu. Virkaehtosopimukset ovat sitä vastoin luonteeltaan minimi- ja maksimiso-pimuksia, ja palkkaliukua suitsitaan sitovin suosituksin ja virastojen palkkarahoja pie-nentämällä.Valtion henkilöstöä kuritettiin kiky-sopi-muksessa muita palkansaajia enemmän. Lomarahojen leikkaukset koskevat vain julkisen puolen puurtajia. Tuntuu, että val-

tiolle henkilöstö on tärkein voimavara vain säästökohteena. Huolestuttavasti on yleis-tynyt näkemys, että valtiolla tehtävä työ on pelkästään tarpeetonta säätelyä ja ve-rorasitusta aiheuttavaa puuhastelua. Suo-men kansa vielä ymmärsi, mistä hyvinvoin-ti syntyy, mutta nykyinen somen kansa ei osaa arvostaa ulkoisen ja sisäisen turval-lisuuden varmistamista, terveydenhoitoa, koulutusta eikä infrastruktuurin ylläpitoa. Kuitenkin näitä tuottamaan tarvitaan osaa-via ihmisiä, joita ei ilman säällisiä palkkoja palvelukseen saada.Tulevien virkaehtosopimusneuvottelujen alustus on alkanut, ainakin lehtien palstoil-la. Helsingin Sanomat tiesi kertoa jo elo-kuun alussa, että pienessä poliitikkojen piirissä olisi pohdiskeltu julkisen sektorin lomarahaleikkausten perumista vuodesta 2018 alkaen. Vaikka hallitus onkin päättä-nyt pitää näppinsä erossa työmarkkinaky-symyksistä, lomarahaleikkausten perumi-nen pehmittäisi poliitikkojen päiväunissa julkisen sektorin suurta äänestäjäjoukkoa tulevia maakuntavaaleja varten. Valtiova-rainministeriön virkamiesten mukaan mi-hinkään törsäilyyn ei kuitenkaan ole varaa. Tämä rahakirstun vartijoiden ennen kuule-maton näkemys pääsi yllättämään kaikki. Jos aika on aina väärä palkankorotuksiin, on se sitä palkan alennukseenkin. Viimei-siä kuukausia palveluksessa puurtava kollega soitti ja kertoi pitkän uransa lop-pusuoralla saamastaan multaisesta käden-puristuksesta. Oli käynyt niin, että Puolus-tusvoimauudistuksen ravistuksessa hänen tehtävänsä vaativuusluokka oli pudonnut ja takuupalkkavuoden jälkeen putosi palk-kakin. Keväällä kollega palkittiin ikävuosien karttumisesta korkeammalla työeläkemak-sulla. Kesällä hän osallistui talouden pe-lastustalkoisiin kuittaamalla kolmanneksen pienemmän lomarahan. Yhteensä palkka pieneni 400 eurolla kuukautta kohti. Tili-nauhaa tutkaillessaan kollega on aistinut Peruskurssilla Lappeenrannassa nautitun katkeran kalkin vielä kerran hivelevän ma-kunystytöitään.

PÄÄL

UO

TTAM

USM

IEST

EN P

ALST

AT

8

Varallaolokorvausten soveltamiseen tarkennuksiaTeksti: Marko Jalkanen Kuva: Mikko Perón

Päällystöliitto ja Pääesikunta rat-kaisivat paikallisneuvottelussa Rannikkolaivastossa syntyneen erimielisyysasian. Neuvottelussa

tarkennettiin myös vapaamuotoiseen va-rallaoloon liittyviä yleisiä soveltamisperiaat-teita. Puolustusvoimien työaikasopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluva virkamies voi-daan määrätä vapaa-aikaan ulottuvaan va-rallaoloon. Virkamiehellä ei ole subjektii-vista oikeutta kieltäytyä tästä työstä, kun asianomainen esimies katsoo sen erityi-sestä palvelussyystä tarpeelliseksi. Virka-miehen on oltava puhelimella tavoitettavis-sa siten, että työnantaja voi kutsua hänet tarvittaessa vapaa-ajalta töihin jonkin erik-seen määritetyn aikamääreen, kuten esi-merkiksi kahden tunnin, kuluessa. Työvuorotaulukon mukaisena vapaapäi-vänä suoritetusta varallaolosta lasketaan korvaukseen oikeuttavaksi ajaksi 24 tuntia vuorokaudelta, muuna päivänä suoritetus-ta 16 tuntia vuorokaudelta. Oikeus varalla-olokorvaukseen säilyy suunnitelman mukai-sena niissäkin tapauksissa, joissa henkilö määrätään kesken varallaolovuorokauden työtehtäviin ja vapaapäivä muuttuu työpäi-väksi. Tällöin vapaapäivän tuntimääre (24 tuntia) muodostaa työaikamerkinnöissä maksuperusteen suuruuden eikä siitä vä-hennetä varallaoloaikana tehtyjä tunteja. Poikkeuksen tekevät työaikasopimukses-sa sovitut erityispalvelumuodot, kuten so-tilaallinen harjoitus tai meripalvelu, mikäli täysi kalenterivuorokausi muodostuu yksin-omaan tästä työstä. Tällöin varallaolo ei ulotu työajan ulkopuolelle missään vaihees-sa vuorokautta eikä varallaolokorvausta makseta.Kodin ja virkapaikan väliset matkat eivät lähtökohtaisesti ole matkakustannuksilla korvattavia matkoja, vaan tavanomaisia työmatkoja, jotka kukin voi vähentää tulo-verotuksessaan. Työnantajalla voi kuitenkin olla erityinen intressi saada varallaoloon

määrätty virkamies ennalta arvaamatto-masti töihin. Tällöin kiireellinen virkatehtä-vä saattaa edellyttää nopeimman käytet-tävissä olevan kulkuyhteyden käyttämistä. Puolustusvoimien työaikasopimuksen so-veltamisohjeissa on määrätty, että milloin vapaamuotoiseen varallaoloon määrätty kutsutaan työhön ja matka ulottuu asunnos-ta työn kohteeseen yli 3 km:n etäisyydelle, on virkamiehellä oikeus tilata käyttöönsä puolustusvoimien moottoriajoneuvo. Mikäli ajoneuvoa ei voida järjestää, virkamiehellä on oikeus saada korvaus matkustamiskus-tannuksista. Korvaustapa ja mahdollinen

moottoriajoneuvon käyttöoikeus tulee so-pia työnantajan kanssa aina tapauskohtai-sesti.Paikallisneuvottelun kohteena olleessa ta-pauksessa vapaamuotoiseen varallaoloon liittyvää hälytysluonteista matkaa öljyntor-junta-alukselle ei voitu millään tavoin pitää tavanomaisena työmatkana. Rannikkolai-vasto ei myöskään tarjonnut henkilöstön käyttöön puolustusvoimien ajoneuvoa, jo-ten aluksen miehistölle korvattiin töihin hä-lyttämisestä aiheutuneet matkustamiskus-tannusten korvaukset alukselle ja takaisin valtion matkustussäännön mukaisesti.

9

Päällystöliitto ja Pääesikunta ovat sol-mineet uuden luottamusmiessopi-muksen, joka koskee Päällystöliiton

luottamusmiestoimintaa Puolustusvoimis-sa. Uusi sopimus tulee voimaan 1.1.2018 lukien. Luottamusmiestoiminnan edellytyk-set pysyvät lähes entisellään, mutta luot-tamusmiesorganisaatioon tulee muutok-sia. Nykyisen luottamusmiesorganisaation perusrakenne on jo vuodelta 2008, vaik-kakin organisaatiota uudistettiin Puolustus-voimauudistuksen aikana. Uudessa orga-nisaatiossa paikallisten luottamusmiesten määrä pienenee, mutta toiminnot tähtäävät edelleen suoraan jäsenten parhaaksi. Pyr-kimyksenä on tarjota liiton luottamusmies-palvelut riittävän kattavasti ja käytännönlä-heisesti jokaiselle jäsenelle.Uudessa organisaatiossa on huomioitu hal-lintoyksiköiden rakenne, toiminnallisuus sekä maantieteellinen hajaantuminen. Yh-

Luottamusmiesorganisaatio uudistuu PuolustusvoimissaTeksti: Marko Jalkanen

teydenpidossa jäseniin hyödynnetään verk-koyhteyksiä ja luottamusmiespalveluita an-netaan tarvittaessa yli organisaatiorajojen niin sanotun lähituen kautta, kun maantie-teellisesti samalla alueella sijaitsee muita Puolustusvoimien hallintoyksiköitä. Uuden organisaation suunnitteluun ja sopimus-neuvotteluihin haettiin liiton puheenjohta-japäiviltä ja koulutustilaisuuksista kentän ohjausta siihen, millainen luottamusmies-organisaatio palvelee parhaiten päällystö-liittolaista edunvalvontaa tulevaisuudessa.Päällystöliiton uusi luottamusmiesorgani-saatio koostuu jatkossakin keskustason päätoimisista pääluottamusmiehistä, alu-eellisista pääluottamusmiehistä ja paikal-lisista luottamusmiehistä. Organisaatioon on sisällytetty myös valtakunnalliset erityis-alojen luottamusmiehet soittajaupseereil-le, lentäjille sekä Puolustusvoimien logis-tiikkalaitoksessa työskenteleville. Omassa

hallintoyksikössä jokaista jäsentä edustaa paikallinen luottamusmies, jonka puoleen jäsenet voivat kääntyä kaikissa palvelus-suhteen ehtoihin liittyvissä asioissa. Pai-kallisella luottamusmiehellä on tukenaan koko liiton luottamusmies- ja neuvottelujär-jestelmä. Luottamusmiestoimintaa johtaa luottamusmiesryhmä, jonka muodostavat Päällystöliiton hallituksen asettamat pää-toimiset ja alueelliset pääluottamusmiehet varamiehineen. Ryhmä toimii liiton asian-tuntijaelimenä sopimus- ja neuvottelutoi-minnassa sekä pääsopimuksen mukaisis-sa neuvotteluissa. Luottamusmiesryhmä kutsuu tarvittaessa asiantuntijoita, kuten esimerkiksi erityisalojen luottamusmiehiä, kuultavaksi kulloisenkin tarpeen mukaan. Luottamusmiesorganisaation tiedot ja toi-mialueet muun muassa lähituelle löytyvät liiton www-sivujen jäsenosiosta.

Suomeen on tulossa sotilastiedus-telulaki, jossa Puolustusvoimille esitetään uusia tiedusteluvaltuuk-sia. Lainsäädäntöhanke on osa

hallitusohjelmaa, ja tätä varten perustettu työryhmä luovutti puolustusministerille mie-tintönsä ja ehdotuksen sotilastiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi. Mietintö kävi myös lausuntokierroksella, ja nyt tavoittee-na on saada lakiesitys eduskunnan käsitel-täväksi kuluvalla syysistuntokaudella.Sotilastiedustelu seuraa turvallisuusympä-ristön kehitystä ja tuottaa tietoa ylimmän turvallisuuspoliittisen johdon ja sotilaallisen päätöksenteon tueksi. Sotilastiedustelu antaa ennakkovaroituksen Suomeen koh-distuvasta sotilaallisesta uhkasta. Lisäksi sotilastiedustelu tukee kansainvälisiin ope-raatioihin liittyvää päätöksentekoa sekä suomalaisten joukkojen toimintaa ja oma-suojaa. Uusi laki toteutuessaan parantaa merkittävästi sotilastiedusteluviranomai-sen toimintaedellytyksiä hankkia tietoa

Suomen tiedustelutoimivaltuudet pahasti jälkijunassaTeksti: Marko Jalkanen

Puolustusvoimien tehtäviin liittyvistä vaka-vista kansainvälisistä uhista. Puolustusvoi-milla olisi jatkossa käytettävissään toimi-valtuudet niin Suomessa kuin ulkomailla henkilötiedusteluun, radiosignaalitieduste-luun ja tietojärjestelmätiedusteluun sekä tietoliikennetiedusteluun.

Päällystöliitto ja Juko lausuivat lakiluon-noksesta yhdessä ja esittivät tarkennetta-vaksi lakitekstiin muun muassa työturval-lisuus- ja voimankäyttösäännöksiä sekä tarkasteltavaksi sotilastiedusteluun liitty-vien henkilötietojen salassapitosäädöksiä yksityiselämän suojaamisajan kaltaisilla erityissäädöksillä. Huomiota on myös kiin-nitettävä virastoon kohdennettaviin henki-lö- ja taloudellisiin resursseihin, jotta uudet tiedonhankintamenetelmät ovat tosiasi-allisesti toteutettavissa. Turvallisuusym-päristömme on muuttunut merkittävästi, joten tämän lain toivoisi tulevan voimaan mahdollisimman pian. Sotilastiedustelu on keskeinen osa Suomen puolustusvalmiut-ta, mutta nyt Puolustusvoimilla ei ole ollut käytössään kaikkia niitä tarpeellisia toimi-valtuuksia, joilla voitaisiin hankkia tietoja la-kisääteisen tehtävän suorittamiseksi. Soti-lasviranomaisella tulee olla kaikki toimivat työkalut Suomen sotilaalliseen maanpuo-lustukseen.

Kuva

: Rod

eo

Syksyn aikana on tarjolla ajankohtais-ta edunvalvontainfoa niin jäsenille kuin edunvalvojillekin. Jatkamme al-

kuvuodesta aloitettuja alueellisia maakun-tapäiviä syksyn aikana. Tilaisuuksia järjes-tetään Helsingissä ja Rovaniemellä.Yksittäiset jäsenet voivat osallistua molem-piin tilaisuuksiin omalta paikkakunnaltaan etäyhteyden avulla. Helsingin tilaisuus jär-jestetään 14.9. iltapäivällä. Aiheina ovat ajankohtaiskatsaus, eläkeinfo sekä tehtä-vänkuvauskoulutus. Jäsenten kysymyksille on myös varattu aikaa. Kysymyksiä voi lä-hettää jo ennakkoon tai tilaisuuden aikana.Jäsenten tulee sopia omien esimiestensä kanssa ennakkoon mahdollisuudesta osal-listua tilaisuuteen. Henkilöedustajilla on mahdollisuus anoa virkavapaata tilaisuu-den ajaksi. Rovaniemen tilaisuus ajoittuu marraskuun loppupuolelle, tarkka päivä il-moitetaan myöhemmin. Tilaisuudesta on lähetetty tiedote paikallisille edunvalvojille, joilta saat tarkempia ohjeita tilaisuuteen osallistumisesta.

OTV-täsmäiskuLoka-marraskuun vaihteessa järjestetään edunvalvojille suunnattu OTV-palkkausjär-jestelmäkurssi. Kurssilla perehdytetään tehtävänkuvauksen laatimisen opastami-seen sekä arviointiin. Kurssille etusijalla ovat ensikertalaiset sekä arviointityöhön osallistuvat. Paikkoja on rajoitetusti.

VE-liite puhututtaaEdellisessä Päällystölehdessä (3/17) kir-joitin tämän vuoden alusta myös sotilaiden osalta käyttöön otetusta VE-liitteestä. Ky-seinen lomake on työnantajan täytettävä. Epäselvyyttä on ollut, tarvitaanko edelleen nimikirjanotetta eläkehakemuksen liitteeksi vai korvaako tämä liite sen. Samoin joille-kin hallintoyksiköille kyseisen lomakkeen täyttövelvoite sotilaiden osalta on tullut uu-tena asiana. Asiaa on selvitetty yhteistyössä Pääesikun-nan ja Kevan kanssa. Tällä hetkellä ohjeis-sa on joitain ristiriitoja, jotka tulee yhden-

Infoa tarjollaTeksti ja kuva: Juha Susi

mukaistaa. Odotamme saatuja vastauksia ja tiedotamme niistä seuraavissa nume-roissa. Samoin jäsenosiossa olevat ohjeet päivitetään vastaamaan nykykäytäntöjä.

PÄÄL

UO

TTAM

USM

IEST

EN P

ALST

AT

Päällystöliitto tarjoaa koulutusta niin jäsenille kuin edunvalvojilleen. Syksyn aikana toteutetaan kaksi alueellista maakuntatapahtumaa, joihin jäsen voi osallistua etänä. Edunvalvojille on lisäksi tarjolla palkkausjärjestelmätie-toutta.

12 - 13 Jäseninfo Sakari Vuorenmaa 13.15 – 13.45 Eläkeinfo Juha Susi

13.45 – 14.15 Tauko 14.15 – 16.15 Tehtävänkuvauksen laatiminen ja arviointi- työ Jaakko Levä

10

Jäseninfo 14.9.

11

Rajavartiolaitoksen henkilöstöstra-tegia 2027 on tarkoitus valmistel-la Rajavartiolaitoksen esikunnan henkilöstöosaston johdolla tämän

vuoden aikana. Rajavartiolaitoksessa toi-mivien henkilöstöjärjestöjen edustajat sekä koko henkilöstö otetaan mukaan työsken-telyyn mahdollisimman kattavasti muun muassa yhteisten työpajojen kautta.Rajavartiolaitoksen esikunta on julkaissut henkilöstöstrategian valmistelusta 26.5. käskyn (RVL1713956). Sen mukaisesti valmistelu tehdään yhteistyössä hallinto-yksiköiden, henkilöstöjärjestöjen ja koko Rajavartiolaitoksen henkilöstön kanssa. Yhteistyö henkilöstöjärjestöjen kanssa to-teutetaan Rajavartiolaitoksen yhteistoimin-talautakunnan työpajoissa. Työpajatyös-kentelyä ohjaa henkilöstöosaston johdon lisäksi hallintoyksiköiden edustajista muo-dostettu HESTRA-työryhmä. Koko Raja-vartiolaitoksen henkilöstön osallistuminen valmistelutyöhön toteutetaan järjestämällä mahdollisuus ottaa kantaa ja esittää asioi-ta strategian sisällöksi. Valmistelutyö pyri-tään tekemään mahdollisimman avoimesti ja läpinäkyvästi tarjoamalla lukuoikeudet työskentelyalustana toimivalle SharePoint-

sivulle koko henkilöstölle.Rajavartiolaitoksen yhteistoimintalautakun-nan kokouksen yhteydessä 8.8. järjestet-tiin ensimmäinen työpaja, jossa pohdittiin Rajavartiolaitoksen henkilöstöstrategiaa 2027. Päällystöliiton edustajana työpajas-sa toimi kapteeni Matti Kettunen.Ensimmäisessä työpajassa työelämässä tapahtuvat muutokset nähtiin haasteena, mutta ennen kaikkea tulevaisuuden mah-dollisuutena, kunhan nämä muutokset ja niiden tuomat mahdollisuudet osataan hyö-dyntää kaikin tavoin. Rajavartiolaitoksen sopeutuminen meneillään olevaan ja tule-vaan työelämän muutokseen halutaan var-mistaa tulevaa strategiaa valmisteltaessa. Rajavartiolaitos halutaan nähdä mahdolli-simman houkuttelevana työnantajana myös tulevaisuudessa. Työelämän muutokseen varautumiseen nähtiin liittyvän useita teki-jöitä, kuten esim. Rajavartiolaitoksen teh-täväkenttä tulevaisuudessa, digitalisaation ja robotiikan hyödyntäminen nyt ja ennen kaikkea tulevaisuudessa, näihin liittyvät johtamisen haasteet jne. Tulevan henkilös-töstrategian pohdintaan on syytä käyttää aikaa, jotta se palvelee kaikkia henkilöstö-ryhmiä mahdollisimman hyvin ja ottaa huo-

mioon tulevat haasteet ja mahdollisuudet.Rajavartiolaitoksen strategiassa toimin-nan lähtökohta on asetettu seuraavasti: ”Rajavartiolaitos toimii sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden alueilla ja on osa eurooppa-laista raja- ja merivartiostoa. Rajavartiolai-toksen toiminnan kivijalkoina ovat arvoihin sitoutunut henkilöstö, sotilaallisesti järjes-tetty organisaatio ja edistynyt tekniikka. Rajavartiolaitos toimii maalla, merellä ja il-massa vaikeissakin olosuhteissa. Rajavar-tiolaitos on osa Suomen puolustusjärjes-telmää. Rajavartiolaitos edistää perus- ja ihmisoikeuksia.”Koska kyseessä oli ensimmäinen työpa-ja, yhteistoimintalautakunnan puheenjoh-taja, everstiluutnantti Jarkko Kolehmai-nen halusi kartoittaa lautakunnan jäsenten mietteet asiaan liittyen. Jäsenillä oli ollut mahdollisuus tutustua ennalta kerättyyn aineistoon ennen mainittua kokousta. Aihe herätti runsaasti keskustelua. Puheenjohta-ja totesi, että henkilöstöstrategian laadin-taan saatiin hyviä eväitä, mutta työstämi-nen vaatii vielä runsaasti kaikkien panosta, jotta päästään hyvään lopputulokseen. Kes-keisenä tekijänä nähtiin, että koko Rajavar-tiolaitoksen henkilöstö kokee strategian omakseen. Kyseisen tavoitteen saavutta-miseksi laaditaan kysely, jossa henkilöstö saa tuoda ajatuksensa ilmi. Nämä otetaan huomioon strategiaa laadittaessa. Keskus-telua käytiin työpajassa erittäin hyvässä ja avoimessa hengessä, ja on mielenkiintois-ta nähdä, millainen tulevasta Rajavartio-laitoksen henkilöstöstrategiasta aikanaan muodostuu.

Työskentely lähtenyt käyntiin hyvässä hengessä

Henkilöstöstrategia valmistelussaTeksti: Matti Kettunen ja Jukka Mäkinen Kuva: Matti Kettunen

RAJ

A

12

Päällystöliitto ry:n joka neljäs vuo-si pidettävä sääntömääräisen edustajakokous pidetään 9. – 10.11.2017 Helsingissä, ho-

telli Presidentissä, osoitteessa Eteläinen Rautatiekatu 4. Ennakkoilmoittautuminen ja matkalippujen tilaaminen tapahtuu liiton jäsensivujen kautta välilehdeltä ”Edustaja-kokous 2017”. Ennakkoilmoittautuminen tulee tehdä 23.10. mennessä. Liiton uu-det säännöt ovat olleet voimassa vuoden alusta alkaen. Kaikilla virallisilla edustaja-kokousedustajilla tulee olla kokoukseen tullessaan edustamansa yhteisön myöntä-mä valtakirja. Jäsensivuille ao. kohtaan li-sätään kokousmateriaalia liiton hallituksen käsittelyn jälkeen. Kokousmateriaali myös painetaan aikaisempien vuosien tapaan ja postitetaan yhdistyksille.

Ilmoittautuminen edustajakokoukseen

on käynnissäTeksti: Arto Penttinen Kuva: Samuli Vahteristo

JÄR

JEST

ÖPÄ

ÄLLI

KÖ

N P

ALST

A

Tiedoksi liiton ottamista vakuutuksistaJärjestövakuutus koskee kaikkia liiton jäse-niä, myös evp-jäseniä. Jäsen on vakuutet-tu järjestövakuutuksella liiton tai sen yhdis-tyksen järjestötehtävissä ja -tilaisuuksissa ollessaan. Henkilövahinkojen osalta korva-taan sairauksien ja tapaturmien hoitokulut ilman ylärajaa ja omavastuuta. Tapaturma- ja matkavakuutus on voimassa järjestöteh-

täviin liittyvillä virkamatkoilla, eli edustaja-kokoukseen osallistuvat liiton jäsenet ovat vakuutettuina järjestövakuutuksen kautta. Vakuutuksen piiriin kuuluvissa vahinkotapa-uksissa tulee olla yhteydessä liiton toimis-toon.

Lomatoiminta Liiton hallitus on päivittänyt lomatoiminnan pysyväisohjetta ja tehnyt siihen seuraavan tarkennuksen:”Kun lomahuoneistot on jaettu lomakau-delle, jäljelle jääneet vapaat viikot ovat vapaasti varattavissa. Kuitenkin niin, että alle viikon varaukset vahvistetaan varaa-jalle vasta kuukautta ennen varauksen ajankohtaa, edellyttäen, että kukaan ei sii-hen mennessä ole varannut koko viikkoa käyttöönsä”. Lisäksi Vierumäen mökkien

PÄÄL

LYSTÖLIITTO RY

2 0 17EDUSTAJAKOKOUS

13

Ilmoittautuminen edustajakokoukseen

on käynnissäTeksti: Arto Penttinen Kuva: Samuli Vahteristo

LAKIASIAINNEUVONTA Asianajotoimisto Lindell (02) 251 1004, (09) 586 2867 toimisto@asianajotoimistolindell.fi Ota yhteys liiton toimistoon ennenoikeusavun pyytämistä.

Päällystöliitto ry. hakee

PÄÄLUOTTAMUSMIESTÄPääluottamusmiehen tulee olla Päällystöliitto ry:n jäsen ja hänen tulee ollatyö- tai virkasuhteessa Puolustusvoimiin.Pääluottamusmiehen tehtävänä on toimia keskushallintotason edunval-vontatehtävissä puolustusministeriön hallinnonalalla, pääsopijajärjestössä ja muissa Päällystöliitto ry:n määräämissä tehtävissä.Pääluottamusmiehen vastuulle kuuluvat ay-koulutus, luottamusmiestoi-minta ja muut tehtävät, mitkä tarkentuvat valitun henkilön mukaisesti.

Tehtävä alkaa 1.1.2018. Tehtävänhoitajan virkapaikka on Pääesikunnan kanslia ja viranhoitopaikka Päällystöliitto ry:n toimisto Helsingissä.

Lisätietoja tehtävästä antaa puheenjohtaja Sakari Vuorenmaa.

Hakemukset tulee jättää Päällystöliiton puheenjohtajalle viimeistään 20.9.2017 kuluessa. Tehtävänhoitaja valitaan Päällystöliitto ry:n hallituk-sessa 6.10.2017.

Päällystöliitto ry. hakee Päällystölehdelle

TOIMITUSSIHTEERIÄToimitussihteerin tulee tuntea ja osata keskeiset lehden toimittamista koskevat periaatteet ja toimintatavat sekä kyetä yhteistyössä muiden toi-mijoiden kanssa tuottamaan lehti painoon.Edellytämme toimitussihteeriltä ammattikuntamme tuntemusta ja sitoutu-mista liiton arvoihin ja toimintaperiaatteisiin.Toimitussihteeri toimii läheisessä yhteistyössä päätoimittajan kanssa. Toimitussihteeri osallistuu lehden sisällön tuotantoon, avustaa lehden tai-tossa ja osallistuu toimitusneuvoston työskentelyyn.

Tehtävän hoito alkaa 1.1.2018. Tehtävää hoidetaan luottamustoimisesti tai sopimukseen perustuen.

Lisätietoja tehtävästä antaa puheenjohtaja Sakari Vuorenmaa.

Vapaamuotoiset hakemukset tulee toimittaa Päällystöliitto ry:n puheen-johtajalle kirjallisesti viimeistään 20.9.2017. Tehtävänhoitajan valitsee Päällystöliitto ry:n hallitus syksyn 2017 aikana.

ohjeistuksiin on lisätty huoneiston 108B osalta maininta: ”Jos lemmikki aiheuttaa lisäsiivouskuluja, veloitetaan ne majoittu-jalta”. Lisäsiivouksen hinta on tänä vuon-na ollut 18 euroa. Lomakohteiden käyttäjiä muistutetaan siitä, että kohteet ovat liiton eli jäsenistön omaisuutta, joten siitä tulee huolehtia kuten omastaan. Laitteiden ja tarvikkeiden rikkoutumista sekä puutteista pyydetään ilmoittamaan toimistolle. Useas-sa huoneistossa on myös viestivihko, jo-hon voi kirjata havaintonsa ja toimenpiteen-sä, jotta seuraavakin käyttäjä tietää asian olevan prosessissa. Markovillan majan-huollosta on tehty sopimus uuden toimijan kanssa toukokuun alustan lukien. Toimijan vaihdoksen myötä huoneistojen avaimia ei enää noudeta keskusvaraamosta, vaan systeemi on sama kuin Hiisirannan (Kolin) kiinteistöjen avainten kanssa. Tarkemman kuvauksen menettelystä löydät jäsensivuil-ta Markovillan sivujen alaosasta ja laskun mukana saamistasi ohjeista. Ensi vuoden lomakaudelle 1.1. - 30.4. lomavaraukset tulee jättää 31.10.2017 mennessä. Loma-kohteiden varausasioissa soittakaa liiton toimiston numeroon 040 301 9290.

MuutaYhdistyksille maksettavat jäsenmaksupa-lautteet ovat kirjautuneet yhdistysten ti-leille 31.8. Valitettavasti muutamalta yh-distykseltä jouduttiin palaute puolittamaan hoitamattomien jäsenvelvoitteiden takia. Syksyllä saadaan yhdistysten käyttöön jä-senrekisteriin ns. eHallinta nykyisen netti-jäsenrekisterin tilalle. Uudistus tulee hel-pottamaan yhdistyksen toimijoita tietojen hakemisessa ja päivittämisessä. Lisäksi jäsenrekisteriin kerätään jäsenistä nykyistä laajempia tietoja edunvalvonnan tarpeisiin. Uudistuksista laitetaan infoa yhdistysten sähköpostiosoitteisiin, kunhan järjestelmän testausvaihe on saatu päätökseen. eHallin-nan käyttöönoton yhteydessä on tarkoitus myös laajentaa jäsenten käytössä olevaa eAsiointia muutamilla tietokentillä.

Päällystöliitto ryBefälsförbundet rf

PÄÄL

LYSTÖLIITTO RY

2 0 17EDUSTAJAKOKOUS

Edustajakokous lähestyy- Ehdokasasettelu jatkuuYhdistysten asettamat ehdokasasettelut tuleval-le hallintokaudelle ovat edelleen käynnissä. Mi-käli haluat mukaan Päällystöliiton hallintoon, ota yhteys omaan yhdistykseesi.

Lisätietoa Kari Reinivuo ja Sakari Vuorenmaa

14

Edustaja-kokous lähestyy

Päällystöliiton edustajakokous pide-tään 09.-10.11.2017 Helsingissä. Kokouksessa valitaan Päällystölii-ton hallinto vuosille 2018-2021.

Tällä hetkellä viisi paikallisyhdistystä on asettanut Jyrki Lukkarisen ehdolle Pääl-lystöliiton puheenjohtajaksi. Muita ehdok-kaita ei vielä ole. Hallitukseen on esitetty useita henkilöitä. Esitykset löytyvät Pääl-lystöliiton www-sivujen jäsenosiosta pe-rusteluineen. Yhdistykset voivat asettaa ehdokkaita aina 9.11. kello 12:00 asti. Toi-vottavaa kuitenkin olisi, että ehdolle asetet-tavien nimet olisivat tiedossa jo edustaja-kokouspakettiin laitettavaksi.Puheenjohtajaehdokkaille on varattu tilaa esittäytymiseen Päällystölehdessä. Kaikil-le ehdokkaille on laadittu ennalta kysymyk-set.

- Nimi ja ikä- Kotipaikka- Sotilasarvo ja hallintoyksikkö- Motto- Kokemus järjestö- ja luottamustehtävistä (PL ry, muut järjestöt ja luottamustoimet)

- Missä tehtävissä olet toiminut Puolustus-voimissa tai Rajavartiolaitoksessa?

- Kokemus kansainvälisistä tehtävistä (virkatyö, järjestötoiminta, muu)- Luonnehdi itseäsi ihmisenä (vahvuudet, kehittämiskohteet)

- Mikä on mielestäsi Päällystöliiton kannalta merkittävin haaste seuraavalla nelivuotis-kaudella?

- Miten toimisit tämän tavoitteen saavutta-miseksi tai vastaisit haasteeseen?

- Jos sinut valitaan puheenjohtajaksi, millai-sen puheenjohtajan Päällystöliitto sinusta saa?

- Miksi juuri sinä olisit paras henkilö hoita-maan tehtävää?

- Mikä on motivaatiosi, eli miksi haet liiton puheenjohtajaksi?

Ensimmäisenä kysymyksiin vastaa Jyrki Lukkarinen. Hallituksen ja edustajakoko-uksen puheenjohtajaehdokkaat esitellään extra-lehdessä, joka toimitetaan edustaja-kokousaineiston yhteydessä yhdistyksille. Extralehti löytyy lokakuussa myös jäseno-siosta.

Opistoupseerin palvelusaikai-set sotilasarvot ovat luutnantti - kapteeni. Pääesikunnan mää-räys (HK1002_PVHSM 004 /

17.12.2014) asettaa palveluksessa oleval-le opistoupseerille tiukat reunaehdot kap-teeniylennykselle. Henkilön tulee olla suo-rittanut joko luutnanttikurssi (ennen vuotta 1991 valmistuneet) tai opistoupseerin jat-kokurssi. Sen lisäksi henkilön tulee palvella Pääesikunnan henkilöstöosaston ylennys-valmistelukäskyssä erikseen määrittämis-sä opistoupseerien ylimmissä vaativuusluo-kissa (käytännössä OTV 7-8). Virkavuosia tulee olla vähintään noin 20 vuotta. Kaiken tämän lisäksi henkilöltä edellytetään mm. nuhteettomuutta, kyvykkyyttä vaativampiin tehtäviin sekä kenttäkelpoisuutta. Tarkastellaan esimerkinomaisesti virassa olevaa opistoupseeri-yliluutnanttia, joka palvelee enintään vaativuusluokassa OTV 6B, jolla on virkavuosia takana 25 ja hyvin suoritetun varusmiespalveluksen jälkeen reservin upseerin tutkinto. Verrataan ko. nuhteetonta ja fyysisestä kunnostaan huol-ta pitävää opistoupseeria aktiiviseen reser-viläiseen, joka on osallistunut Puolustus-voimien johtamaan sotilaalliseen reservin koulutustapahtumaan (kertausharjoitukset, Puolustusvoimien vapaaehtoiset harjoituk-set sekä Puolustusvoimien Maanpuolustus-koulutusyhdistykseltä tilattu koulutus). Pääesikunnan määräys (HL254_PVHSM HENKILÖSTÖALA_034 / 27.2.2015) mää-rittää asevelvollisen ylentämisen perusteet. Ko. reserviläisen tulee opistoupseerin ta-voin olla nuhteeton ja kenttäkelpoinen, sen lisäksi reserviläisen tulee olla sijoitettuna tai sijoitettavissa tehtävään, mikä mahdol-

Opistoupseerin tutkinto -

ESTE VAI HIDASTE?Teksti: Mika Räisänen

listaa ylentämisen. Nopeimmillaan reservi-läinen ylenee kapteeniksi 15:n ja majuriksi 22 vuoden kuluttua varusmiespalvelukses-ta. Saavuttaakseen kapteeni-majuriylennyk-sen reservissä henkilöllä tulee olla reservin upseerin tutkinnon lisäksi vähintään 60 vrk ylennykseen hyväksiluettavaa reservin kou-lutustapahtumaa. Erityisissä tapauksissa, vaikka koulutus- ja osaamisvaatimukset eivät täyttyisikään, voidaan reserviläinen ylentää maanpuolustuksen edistämiseen liittyvien lisäansioiden perusteella.Opistoupseerilla, joka siirtyy eläkeoikeuden saavutettuaan reserviin, on mahdollisuus yletä reservissä täydennyskoulutuksen jäl-keen. Evp-sotilaalta vaaditaan pääsääntöi-sesti 10 päivää kertausharjoituskoulutusta sodan ajan puolustusvoimien tehtävässä reservissäoloaikana. Esimerkin valossa saa vääjäämättä sen kuvan, että opistoup-seerin tutkinto on, jos ei ihan este, niin ai-nakin hidaste ylennykselle. Puolustusvoimien sisäinen järjestys on so-tilaallinen, jossa sotilasarvolla osoitetaan asemaa Puolustusvoimien hierarkkises-sa järjestelmässä. Palveluksessa olevan opistoupseerin ylennykset eivät ole yhteis-mitallisia reserviläisten ylennysten kans-sa, mietitään asiaa sitten ajallisesti saatik-ka osaamisen kautta. Olisiko viimein aika tunnustaa, muutoin kuin juhlapuheissa, opistoupseerien käytännön työn ja koke-muksen kautta hankittu osaaminen ja am-mattitaito?

Kirjoittaja on kapteeni (ou), palvelee Pv:n aluetoimistossa ja on aidosti huolissaan ammattikuntansa arvostuksesta.

15

Olen ollut yhdistysaktivisti nuoruu-destani asti ja toiminut useissa yhdistyksissä yhdistystoimijan eri rooleissa. Päällystöliittolai-

sessa kentässä heräämiseni rivijäsenestä edunvalvojaksi tapahtui vuonna 1998 jär-jestötoiminnan peruskurssilla ja viimeinen niitti oli luottamusmiesten peruskurssi Aktii-vi-instituutissa 1999. Paikallistasolla toimin luottamusmiehenä yhdeksän- ja varamiehe-nä kolme vuotta. LprPy:n hallituksessa olin 14 vuoden ja edustajakokousedustajana seitsemän vuoden ajan. Vuodesta 2006 al-koi alue- ja keskustason vaiheeni. Silloin mi-nut oli valittu Liiton hallitukseen, jossa olen ollut siitä lähtien. Aluetason yhteistoiminta-elimessä maavoimissa aloitin vuonna 2010 varaedustajana ja vuodesta 2013 alkaen olen ollut varsinaisena edustajana. Liiton maavoimalaisena vt. varapuheenjohtajana toimin 2013 ja vuodesta 2014 alkaen olen ollut Liiton 1. varapuheenjohtaja vastuualu-eena maavoimat ja kansainvälinen toimin-ta. Ammattikuntaamme liittyen olen ollut Opistoupseerien koulutuksen tukisäätiössä ja Ali-, toimi- ja opistoupseerien perinneyh-distyksen hallituksessa.

Pitkän linjan edunvalvoja

Urani alkoi 1990 Kouvolassa 3.ErAutoK:ssa. Suoritin PK50:n moottorilinjalla ja olin kurs-siajan kirjoilla KymPionP:ssa Korialla. Val-mistuttuani 1993 siirryin Savon Prikaatiin, jossa olin 3.ErAutoK:ssa, autohallilla ja Ali-upseerikoulun moottorilinjalla kouluttajan ja joukkueenjohtajan tehtävissä. Siirryin silloi-seen Maanpuolustusopistoon Lappeenran-taan 1997, jossa olen ollut lähes 20 vuot-ta kuljetusalan eri tehtävissä, josta nyt 12. vuosi kuljetuskeskuksen päällikkönä. Poik-keuksen tekee vuoden jakso Maasotakou-lun henkilöstöalan osastoupseerina 2005. Jatkokurssin suoritin 2003 OUJK2:lla kulje-tuslinjalla. Oman viran ohella lähinnä sydän-tä on ollut raivaajana toimiminen vuodesta 1997 alkaen.

Kansainvälisten tehtävien osalta kokemuk-seni rajoittuu järjestötoiminnan puolelle. Olen toiminut Päällystöliiton edustajana Euromil:ssa 2014-2015 ja pohjoismaisten upseerijärjestöjen NOA:ssa vuoden 2013 syksystä alkaen. Nämä kokemukset ovat avanneet näkemyksiäni eurooppalaises-ta ja erityisesti pohjoismaisesta sotilaiden edunvalvonnasta ja asevoimien kehitysnä-kymistä sekä kriisinhallintatehtävien haas-teista.Tulevalla nelivuotiskaudella merkittävimpä-nä haasteena näen opistoupseerien ase-man turvaamisen. Puolustusvoimissa ja Ra-javartiolaitoksessa tapahtuvat muutokset ja 2020-luvun suuret hankinnat yhdistetty-nä opistoupseeripoistumaan aiheuttavat varmasti edunvalvonnalle haasteita. Liiton tulee jatkaa sopeuttamistoimenpiteitään ja tulevalla kaudella tulee aloittaa Liiton tule-vaisuuden luotaaminen aina 2030-luvulle saakka. Tärkeää on, että jatkamme kohti yhtä yhtenäistä Päällystöliittoa, jossa edel-leen edunvalvonta on ydintoiminto ja jäsen sen keskiössä. Meidän tulee muistaa, että ensisijaisesti olemme ammattiyhdistys, jonka tavoitteena on turvata jäsenten edun-valvonta muuttuvassa toimintaympäristös-sä. Yhteistoiminnan merkitys on kasvanut ja siihen haasteeseen on meidänkin vastat-tava, unohtamatta perinteisen luottamus-miestoiminnan tärkeyttä. Jos jäsenistö valitsee minut Liiton puheen-johtajaksi, niin saatte laaja-alaisella ja koh-tuullisen pitkällä kokemuksella varustetun vastuunkantajan. Osaan kuunnella, olen harkitsevainen ja määrätietoinen sekä ns. diplomaattisen linjan kannattaja, mutta tarvittaessa toimin koko rintaman levey-deltä. Uskon yhteistoiminnan ja päällystö-liittolaisen edunvalvonnan voimaan. Olen motivoitunut ja sitoutunut Liiton toimin-taan 100%:sti. Sitoutumistani edesauttaa perheeni täysi tuki ratkaisulleni lähteä eh-dokkaaksi puheenjohtajavaaleihin. Tunnen, että minulla olisi vielä annettavaa Päällys-töliitolle ja tietotaitoa luotsata Liittoamme eteenpäin jäsenten eduksi. Polte päällystö-liittolaiseen edunvalvontatyöhön palaa roi-huten edelleenkin ja olisi eräänlainen täyt-tymys saada tehdä työtä täysipäiväisesti yhteisten asioidemme eteen, meidän kaik-kien hyväksi.

PÄÄL

LYSTÖLIITTO RY

2 0 17EDUSTAJAKOKOUS

Teksti: Jyrki Lukkarinen Kuva: Juha Susi

Jyrki Lukkarinen- joulukuussa 49 v- Lappeenranta- Kapteeni, MaasotakouluMotto: ”Ole valmis”

16

Vahingon aiheuttaja voi joutua kor-vaamaan aiheuttamansa vahingon valtiolle joko osin tai kokonaan. Korvausvastuun syntyminen edel-

lyttää, että vahingon aiheuttaja toimii moi-tittavalla tavalla ja aiheuttaa vahinkoa huo-limattomuudellaan tai laiminlyönnillään. Vahingonkorvausta määritettäessä huomi-oidaan vahingon suuruus, teon laatu, va-hingon aiheuttajan asema, vahingon kär-sineen tarve sekä muut olosuhteet. Mikäli vahingon aiheuttajan viaksi jää ainoastaan lievä tuottamus, vahinko määrätään val-tion vahingoksi. Vastaavasti tahallinen teko johtaa lähes poikkeuksetta täyteen korva-ukseen. Rajanveto lievän tuottamuksen ja tuottamuksen sekä yhtä lailla törkeän tuot-tamuksen ja tahallisuuden välillä on tulkin-nallinen ja perustuu aina tapauskohtaiseen harkintaan.Puolustusvoimien yleisimpiä vahinkotapa-uksia ovat liikennevahingot. Niitä tapahtuu vuosittain keskimäärin tuhat. Puolustus-voimien ajoneuvoissa ei ole liikennevakuu-tusta, ja vahinkojen korvaamisessa sovel-letaan aina vahingonkorvauslakia. Lievällä tuottamuksella aiheutetuksi katsotaan sen

Työssä tapahtunut vahinko voi johtaa korvausvastuuseenTeksti ja kuva: Marko Jalkanen

kaltaiset liikenneonnettomuudet, joissa vahingon aiheuttaja rikkoo jotain vähäis-tä huolellisuusvelvoitetta. Kuljettaja ajaa autolla harjoitusalueen kapeahkon tien oi-keassa reunassa, kun tiepenger sortuu ja ajoneuvo suistuu ojaan. Ajamalla keskem-mällä tietä vahinko olisi voitu välttää. Kul-jettajan olisi kuulunut toimia toisin, mutta vastaavassa tilanteessa joku muu saman koulutuksen saanut ei kuitenkaan olisi toi-minut eri tavalla, eikä vahinkoa todennäköi-sesti olisi voitu välttää.Tuottamus on olosuhteiden vaatiman huo-lellisuuden laiminlyöntiä. Henkilön olisi pitä-nyt tietää toimivansa väärin ja menetellä tä-män tiedon valossa toisin ennen vahinkoa. Kuljettaja näplää ajon aikana tekstiviestiä puhelimellaan ja ajaa samalla ojaan. Kuljet-taja on tahallaan näplännyt puhelinta ajon aikana, vaikkakin ojaan ajaminen oli vahin-ko. Useimmat muut saman koulutuksen saaneet kuljettajat olisivat ymmärtäneet toimia toisin, eli he eivät olisi ajossa näp-länneet puhelintaan tai olisivat vähintäänkin pysäyttäneet auton ennen sitä. Törkeällä tuottamuksella tai tahallaan aiheutetuksi katsotaan esimerkiksi kaikki ne ajoneuvon

tieltä suistumiset, joissa kuljettaja syyllis-tyy liikennejuopumukseen. Vahingon aihe-uttajan olisi jo ennen vahinkotapahtumaa tullut ymmärtää onnettomuus todennäköi-seksi seuraukseksi toiminnastaan. Puo-lustusvoimien ajoneuvojen käytössä on huomioitava, että yksityis- ja sosiaaliperus-teisissa ajotehtävissä, kuten henkilön siir-toihin liittyvissä muutoissa samalla työssä-käyntialueella, ajoneuvovahingot eivät ole työssä aiheutunutta vahinkoa. Vahingon ai-heuttaja joutuukin aina korvausvastuuseen tuottamusasteesta riippumatta.Silloin kun vahingon aiheuttaja suostuu kor-vaamaan vahingon vapaaehtoisesti, mutta ei kykene välittömästi maksamaan korva-ussummaa, häneltä pyydetään suostumus korvausmäärän pidättämiseksi palkasta. Vahingonkorvausta voidaan myös sovitella, jos korvausvelvollisuus harkitaan kohtuut-toman raskaaksi huomioiden vahingon ai-heuttajan talouteen vaikuttavat seikat. Jos vahingon aiheuttaja katsotaan korvausvel-volliseksi, mutta hän ei suostu korvaamaan vahinkoa, korvauskysymys saatetaan ylei-sen tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Vakuutus-

EXTRA

Yksityis- ja sosiaaliperusteisissa ajotehtävissä, kuten henkilön siir-toihin liittyvissä muutoissa samalla työssäkäyntialueella, ajoneuvova-hingot eivät ole työssä aiheutunut-ta vahinkoa. Vahingon aiheuttaja joutuukin aina korvausvastuuseen tuottamusasteesta riippumatta.

17

Työssä tapahtunut vahinko voi johtaa korvausvastuuseenTeksti ja kuva: Marko Jalkanen

Virkamies oli saanut yksityiskäyttöön Puolustusvoimien pakettiauton lähi-alueen muuttoa varten. Ajoneuvo oli luovutettu hänelle sosiaaliperus-

tein ja harkinnanvaraisesti. Virkamies py-säköi pakettiauton keula edellä ahtaaseen parkkihalliin varoen muita pysäköityjä auto-ja. Hän ei kuitenkaan huomioinut pakettiau-ton oikealla puolella ollutta betonipylvästä ja käänsi rattia liian aikaisin oikealle, jolloin auton oikeanpuoleinen takalokasuoja osui pylvääseen. Onnettomuudesta aiheutui Puolustusvoi-mille ajoneuvon korjauskustannuksina noin 3 000 euron vahingot. Parkkihalli oli pait-si ahdas, mutta myös huonosti valaistu. Virkamies kertoi yrittäneensä noudattaa erityistä varovaisuutta ennen vahinkoa.

Muutolle tuli hintaaTeksti: Marko Jalkanen

Edellisessä Päällystölehdessä ker-roin järjestöpäällikön palstalla liiton palveluksessa oleville jäsenilleen ottamasta liittovakuutuksesta. Ky-

seinen vakuutus pitää sisällään tapaturma-, matkustaja- ja matkatavaravakuutukset (kts. liiton jäsensivut/jäsenpalvelut/jäsen-edut/If:n jäsenvakuutukset). Liiton toinen palveluksessa oleville jäsenilleen ottama vakuutus on ammatillinen vastuu- ja oikeus-turvavakuutus. Vastuuvakuutuksesta korvataan se määrä toiselle aiheutetusta henkilö- tai esinevahin-gosta, josta vakuutettu vahingonkorvaus- ja työsopimuslakien tai muuten voimassa olevan oikeuden mukaan on korvausvas-tuussa. Vakuutustapahtuman pitää siis kos-kea vakuutetun (palveluksessa oleva liiton jäsenen) työ- tai virkasuhteessa syntynyttä vahinkoa. Korvattavien vahinkojen piiriin ei-vät kuulu muun muassa tapaukset, joissa korvausvastuu perustuu yksinomaan sopi-mukseen tai muuhun sitoumukseen. Täs-tä esimerkkinä on sotilasajoneuvon käyt-tö yksityisajoissa tai muissa kuljetuksissa. Tällaisia ajoja varten annettaan kirjallinen lupa, jossa ajoneuvon käyttöehtojen lisäk-si on vahinkovastuuta koskeva lauseke.

Syntyneistä vahingosta vastaa ajoneuvon kuljettajana toimiva, luvan saanut käyttäjä. Vastuuvakuutuksesta ei korvata myöskään muita liikennevahinkoja (esim. vuokra-au-to), vaan ne kuuluvat liikenne- ja mahdolli-sen vapaaehtoisen kaskovakuutuksen pii-riin. Vastuuvakuutus ei myöskään korvaa vahinkoa, joka on aiheutunut rekisteröi-tävän aluksen tai rekisteröitävän veneen sekä ilma-aluksen käyttämisestä. Työnantaja saattaa pyytää esim. materiaa-lin katoamistapauksissa vastuussa olevalta virkamieheltä allekirjoituksen maksusitou-mukseen, jossa virkamies lupaa korvata aiheuttamansa vahingon. Jos tällainen si-toumus on allekirjoitettu, ei jälkikäteen voi-da lähteä hakemaan vastuuvakuutuksesta korvausta aiheutetusta vahingosta. On siis syytä miettiä tarkoin, laittaako nimensä si-toumukseen, ellei virkamies selkeästi itse ole sitä mieltä, että hän on tahallisesti tai selkeällä laiminlyönnillään aiheuttanut syn-tyneen vahingon. Oikeusturvavakuutus korvaa lakimiehen käytöstä aiheutuvia kustannuksia työ- ja virkasuhteeseen liittyvissä asioissa, ei kui-tenkaan oikeudellista neuvontaa tai asian alustavaa selvittelyä. Oikeudellista neu-

Palveluksessa olevan liiton jäsenen vakuutusturvaTeksti: Arto Penttinen

Sotilaslakimiehet arvioivat tapauskohtai-sessa harkinnassa tuottamuksen olleen ko-konaisuutena arvioiden lievää ja puolsivat vahingonkorvauksissa sovittelua. Puolus-tusvoimat esitti virkamiehelle vahingonkor-vausvaatimuksena viraston kohtuullisena pitämää osuutta, joka oli 20 % korjauskus-tannuksista. Virkamies maksoi vaaditun summan, noin 600 euroa, ja asia oli lop-puun käsitelty. Jälkikäteen selvisi, että mi-käli virkamies olisi vuokrannut samanlaisen pakettiauton läheisestä autovuokraamos-ta, vuokra olisi ollut käyttöajalle 50 euroa ja auto olisi ollut liikennevakuutettu ja kola-riturvalla varustettu. Puolustusvoimien ajo-neuvojen yksityiskäytössä riski on sallittua, jos se on hallittua: tässä tapauksessa sitä se ei ollut.

vontaa varten liitto on tehnyt erillisen sopi-muksen asianajotoimiston kanssa. Oikeus-turvavakuutuksen hyödyntämiseen liittyy muutaman sivun verran tarkennuksia ja rajoituksia. Niissä oleellista on se, että oi-keusturvavakuutusta ei voi hyödyntää tapa-uksissa, joissa kyse on virallisen syyttäjän vakuutettua vastaan ajamasta syytteestä, jos syyte koskee tahallista tekoa, törkeää huolimattomuutta tai törkeää varomatto-muutta taikka tekoa, jonka vakuutettu on tehnyt alkoholin tai muun huumausaineen tai väärinkäyttämänsä lääkeaineen vaiku-tuksen alaisena. Vastuu- ja oikeusturvavakuutuksien korva-uksissa on enimmäismäärät ja omavas-tuuosuudet. Omavastuuosuudet vakuu-tusturvien hyödyntämisissä liitto laskuttaa vakuutusturvan saaneelta.Oikeusapuasioista on liiton jäsensivujen edunvalvontavälilehdellä kohta ”hyödyllis-tä tietoa”. Siellä on oikeusapulinkki, jonka kautta löytyy ohjeet, miten tulee menetellä jouduttaessa turvautumaan oikeudelliseen apuun.

Kuva ei liity tapaukseen.

Kuva

: Rod

eo

18

Vuosi toisensa jälkeen voi todeta, että yleinen asevelvollisuus toimii. Varusmiespalveluksen suorittaneet ovat hyvin koulutettuja ja motivoi-

tuneita, erittäin osaavia sotilaita, iloitsee elokuun alussa maavoimien komentajana aloittanut kenraalimajuri Petri Hulkko.Komentajan mukaan asevelvollisuus ei ole vain tapa tuottaa sodan ajan joukkoja, vaan se on myös demokraattinen instituutio,

Maavoimien valmius kehittynyt vauhdillaTeksti ja kuva: Antti Kymäläinen

joka mahdollistaa jokaiselle taustasta riip-pumatta yhdenvertaiset edellytykset edetä sotaväessä.- Asevelvollisuuteen liittyvä huolenaihe on miesten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoin-nin taso. Näyttää siltä, että palveluskelpoi-sia on yhä vähemmän. Tämä ei ole yksin Puolustusvoimien murhe vaan myös kan-santerveydellinen ja -taloudellinen kysy-mys, näkee Hulkko.

Varusmiesvahvuudet ovat laskevalla käyräl-lä ainakin seuraavat viisi vuotta, jos muu-tosta ei tapahdu. Komentajan mukaan koulutettavien määrä on kuitenkin riittävä sodan ajan joukkojen tuottamiseksi.

Takaisin valmiusorganisaatioksiViimeisten vuosien aikana maavoimia ja sen henkilöstöä on orientoitu uudelleen valmiusorganisaation rooliin sekä käytän-töihin, joita Puolustusvoimissa noudatet-tiin muutama vuosikymmen sitten. Kylmän sodan päättymisen jälkeen maavoimia ke-hitettiin enemmän koulutusorganisaationa. Tuolloin myös katsottiin, ettei varusmiehiä voida käyttää valmiustehtäviin koulutuksen ollessa kesken. Turvallisuusympäristön muututtua maavoi-mien valmiutta ryhdyttiin kehittämään vuon-na 2014, jolloin perustettiin reserviläisistä muodostettavat välittömän valmiuden jou-kot. Vuotta myöhemmin oikeuskanslerilta saatiin tulkinta, jonka mukaan varusmie-hiä voidaan käyttää valmiustehtäviin. Tämä mahdollisti heistä koottavien valmiusyksi-köiden muodostamisen.- Näitä elementtejä käyttäen olemme eden-neet nopeasti ja olemme hyvässä iskussa suhteutettuna nykyiseen turvallisuusym-päristöön. Hyödynnämme palveluksessa olevia varusmiehiä ja henkilökuntaa sekä parasta sitoutunutta reserviämme. Myös materiaalin kehittäminen etenee ja sitä koh-dennetaan valmiusorganisaatioille, tiivistää Hulkko myönteisen muutoksen.

Henkilöstö on tiukoillaKomentajan mukaan maavoimien toiminta ja resurssit ovat tällä hetkellä tasapainos-sa, mutta pelivaraa ei ole.- Henkilöstön osalta olemme ylärajalla. Yh-tään enempää tämä kone ei kykene otta-maan työn alle, erityisesti nyt, kun kehitäm-me tätä valmiutta, summaa Hulkko.Hän on tietoinen työssä jaksamisen ongel-mista.- Olen kyllä huolissani henkilöstön jaksa-misesta. Maksimirajat ovat nyt selvillä, ja kaikissa joukoissa on aloitettu jaksamista tukevat toimenpiteet. Näistä merkittävin on työn tasapuolinen jakaminen. Joukko-osas-tojen komentajat ovat avainasemassa sii-nä, ettei mikään henkilöstöryhmä tai toimi-

Kenraalimajuri Petri Hulkko pitää tärkeänä, että palkattu henkilöstö osallistuu kriisin-hallintatehtäviin, koska pal-velus tukee ammattitaidon kehittymistä.

19

ala joudu muita kovemmalle.Hulkon mukaan huolestuttavin tilanne on esikuntahenkilöstön kohdalla, ei niinkään kouluttajilla, joiden työ kulkee omaa rytmi-ään. Komentaja katsoo, että normeja pitää purkaa ja hallintoa keventää, jotta ns. tur-hasta työstä päästään eroon.

Opistoupseeripoistumasta osaamisvajettaHulkon mukaan maavoimien henkilöstöti-lanteessa näkyy opistoupseeripoistuman jättämä osaamisvaje, jota aliupseeristo ei ole vielä täyttänyt.- Opistoupseeripoistuma on ollut suurempi verrattuna siihen, miten olemme pystyneet kasvattamaan kokemusta aliupseeristoon. Kestää vielä 5 - 10 vuotta ennen kuin ti-lanne tasapainottuu. On hyvä, että meillä on edelleen kokeneita opistoupseereita opastamassa ja mentoroimassa sekä näyt-tämässä esimerkkiä nuorille aliupseereille.Kriisinhallintatehtävissä palvelee tällä het-kellä noin 250 palkattuun henkilökuntaan kuuluvaa. Pienissä operaatioissa tarvitaan erityisosaamista ja reserviläisten käyttö ei aina ole mahdollista.- Maavoimien pyrkimyksenä on, että meil-lä olisi näiden sijasta muutama isompi ope-raatio, joissa voitaisiin hyödyntää osaavaa reserviä. Näin toiminta rasittaisi vähem-män palkattua henkilöstöä ja joukkoja.Hulkon mielestä on kuitenkin tärkeää, että palkattu henkilöstö käy kriisinhallintatehtä-vissä, koska palvelus tukee ammattitaidon kehittymistä. Nykyisin tehtävät ovat lyhyt-

kestoisia, 4 - 6 kuukauden pituisia, jolloin poissaolot rasittavat vähemmän mm. per-he-elämää. Henkilöstöjärjestöjen toiminnasta komenta-jalla on myönteinen näkemys.- Täytyy hattua nostaa henkilöstön edusta-jien asennoitumiselle, sitoutumiselle sekä yhteistyökyvylle. Kokemukseni on, että edustajilta tulee erittäin rakentavia yhtey-denottoja ja puheenvuoroja. Vaikka päätös ei sitten ole järjestöjen tahdonmukainen, se ymmärretään, kun ratkaisu on hyvin pe-rusteltu, kokee Hulkko.

Materiaalitilanne kohentuuHulkko on hyvillään viime vuosien materiaa-lihankintojen kohdentumisesta.- Tämä maavoimien kehittämisen vuosi-kymmen aloitettiin alueellisista joukoista, ja se on nyt jatkunut operatiivisten joukko-jen ja paikallispuolustuksen kehittämisenä. Vuosikymmenen lopulle suunnitellut materi-aalihankkeet näyttävät pääosin toteutuvan.Maavoimille tärkein hanke on M18-johta-misjärjestelmän kehittäminen. M18 tulee korvaamaan yhtymän viestijärjestelmän.- M18 on meille kriittinen ja sen koulutus on tänä vuonna aloitettu kaikissa joukko-osastoissa. Hankintalistalla on myös panssarintorjun-taohjuksia ja -miinoja sekä kertasinkoja ja ohjautuvia tykistöammuksia. Ensi vuonna alkavat eteläkorealaisen K9-telatykin toimi-tukset. Ajoneuvojen modernisoinnit etene-vät Pasi- ja BMP2-kalustojen osalta.Komentaja uskoo, että maavoimat selviää

nyt päätetyillä ja suunnitteilla olevilla han-kinnoilla yli seuraavan vuosikymmenen, jolloin rahat tarvitaan ilma- ja merivoimien suurhankkeisin.- Ainoa kysymysmerkki on materiaalin kun-nossapitoon tarvittavat resurssit, se miten rahat allokoidaan eri puolustushaaroille ja järjestelmille. Tämä on koko Puolustusvoi-mien haaste.

Petri HulkkoMaavoimien komentaja 1.8.2017 lukien, kenraalimajuri - 55-vuotias - Yleisesikuntaupseeri - Työskennellyt aikaisemmin mm. MAAVE:ssa esikuntapäällikkönä, operaatiopäällikkönä ja suunnittelu- päällikkönä, puolustusministerin sotilasneuvonantajana sekä Utin jääkärirykmentin komentajana - Naimisissa, neljä lasta - Harrastaa kestävyysurheilua, hiihtoa, metsässä liikkumista

Motto: ”Jos luovutat nyt, luovutat aina.”

Puol

ustu

svoi

mat

20

Edellisessä Päällystölehden nume-rossa esiteltiin ruokahuoltoa Puo-lustusvoimissa. Tässä artikkelissa jatketaan aiheen parissa poikkeus-

olojen näkökulmasta, unohtamatta kuiten-kaan suojaustasoja!Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esi-kunta (PVLOGLE) vastaa ruokahuollon jär-jestelyistä - suunnittelu, ohjaus ja johtami-nen - kaikissa valmiustiloissa. Vaatimukset antavat Pääesikunnan logistiikkaosasto

Hyvällä suunnittelulla varmistetaan ruokahuollon toimivuus poikkeusoloissaTeksti: Samuli Vahteristo Kuvat: Hannu Ikävalko, Rauno Lehtinen ja Puolustusvoimat

(PELOGOS) sekä puolustushaarojen esikun-nat (PUHAE). Käytännön työn toteuttavat Leijona Catering Oy (LC) sekä logistiikka-rykmentit (LOGR). Poikkeavissa tilanteissa otetaan käyttöön suunnitelmallisesti ja tar-vittavassa laajuudessa Puolustusvoimien ja kumppanin poikkeusolojen resursseja. Poikkeavissa tilanteissa on myös suunni-teltu palvelutuotannon laajentamista poik-keusolojen palvelumallilla, joka mahdollis-taa ruokahuollon palveluverkon merkittävät

lisäresurssit koko valtakunnan alueella. Ruokahuollon poikkeusolojen toiminta on rakennettu niin, että normaaliolojen järjes-telyistä kyetään siirtymään sujuvasti poik-keusolojen toimintaan. Suunnitelmat on päivitetty ja toimintaa harjoitellaan jatku-vasti kaikilla tasoilla sekä välineillä.Kaiken tehdyn ja tehtävän työn takana on aina ihminen. Ruokahuollon materiaaliseen valmiuteen on ollut oleellisesti vaikuttamas-sa PVLOGLE:ssa Tampereella osastoup-seerina työskentelevä kapteeniluutnantti Hannu Ikävalko. Osana vaativaa työnku-vaansa hän vastaa tällä hetkellä poikke-usolojen valtakunnallisesta ruokahuollon materiaalisen valmiuden suunnittelusta, oh-jaamisesta ja johtamisesta. - Työhöni sisältyy normaali- ja poikkeus-olojen huoltopalvelualaan kuuluvista seit-semästä toiminnosta kolme: postitoiminta ja vesihuolto sekä ruokahuollosta suoritus-kykyyn liittyvät materiaalivastuut. Postitoi-minta sisältää normaaliolojen ja poikkeus-olojen (”kenttäposti”) postitoiminnan sekä kansainväliseen toimintaan liittyvän vas-tuun.

Kapteeniluutnantti Hannu Ikävalko vastaa poikkeusolojen valtakunnal-lisesta ruokahuollon materiaalisen valmiuden suunnittelusta, ohjaami-sesta ja johtamisesta.

- Parhaillaan on käynnissä KRIHA-operaa-tioiden posti-

toiminnan kehittäminen, ja siihen liittyen käyn auditoimassa PVLOGLE:n kaupallisen osaston edustajan kanssa Hollannin armei-jan (NAPO) postitoimintaa marraskuussa Hollannissa. Lisäksi tehtäväkenttään kuu-luu vahvasti myös pv:n ulkopuolisten kump-paneiden asiakkuussuhteiden ylläpito ja

21

- On ollut hienoa päästä näkemään aitiopai-kalta huoltopalvelujen ja Puolustusvoimien positiivista kehittymistä. Asenteet huol-topalveluihin ovat vuosien aikana muuttu-neet, ja pikkuhiljaa muutkin aselajit ovat tunnistaneet huoltopalveluiden tärkeyden sekä ymmärtäneet niiden merkityksen tais-telukykyyn. Toki työsarka on vielä pitkä, mutta me huoltopalvelumiehet emme väsy, vaan jatkamme tärkeää työtämme taus-talla, koska se vaikuttaa kaikissa valmius-tiloissa jokaiseen yksittäiseen henkilöön Puolustusvoimissa. Työhön hyvää vastapainoa antaa Ikävalkol-le matkamoottoripyöräily, kaikki siihen liit-

heidän valmiussuunnittelunsa ohjaaminen, Ikävalko raottaa työnkuvaansa. Varsinaisesta ruokahuollosta vastaa sekto-rilla työskentelevä ruokahuollon tarkastaja (palvelupäällikkö), mutta Ikävalkon vastuul-la on kehittää kenttämuonitusmateriaalin ja -kaluston suorituskykyä sekä ohjata sen si-joittamista poikkeusolojen joukoille. Ikäval-kon mielestä poikkeusolojen ruokahuollon onnistumisen perusedellytyksiä ovat ny-kyaikainen kenttämuonituskalusto ja hyvin koulutetut käyttäjät. - Vastaan poikkeusolojen suorituskyvys-tä muonitusmateriaalin ja -kaluston osalta sekä niihin liittyvistä järjestelyistä. Yhteis-työtä tehdään aktiivisesti muun muassa puolustushaarojen esikuntien ja järjestel-mäkeskuksen talousmateriaalisektorin sekä joukko-osastojen kanssa. Ikävalko on kokenut opistoupseeri, joka sotilasurallaan on työskennellyt mm. Upin-niemessä, Lahdessa, Pirkkalassa sekä kar-tuttanut ammattitaitoaan kansainvälisessä kriisinhallintatehtävässä Kosovossa. Huol-lon esikuntatehtävissä hän on ollut lähes 10 vuotta. Hän on tyytyväinen, että saa kehittää itsenäisesti, mutta tarvittaessa yh-teistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa vastuulleen kuuluvia huoltopalvelujen osa-alueita.

Joukkoja voidaan tukea vesihuol-lossa esim. vedenpuhdistuslaitteen puhdistamalla talousvedellä.

tyvä on hänelle suorastaan intohimo. Tal-vella suunnitellaan reittejä ja valmistellaan moottoripyörää sekä muita varusteita. - Kesällä ajetaan sateessa, ainakin Suo-messa. Matkat ovat suuntautuneet Euroop-paan ja kotimaahan. Jotta jaksaisin töissä ja vapaa-aikana, käyn säännöllisesti salilla sekä ulkoilen ja retkeilen avovaimon ja koi-ran kanssa.

Kenttäolosuhteissa tapahtuvaan astioi-den pesuun on rakennettu oma pesu-huoltoyksikkö.

22

Puolustusvoimien, Valtiokonttorin (VK) sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) tekemän yhteistyösopimuksen mukaisesti

kriisinhallintatehtäviin osallistuneille on tar-jolla matalan kynnyksen psykiatrista arvi-ota ja palveluohjausta. Käytännön toimen-piteistä vastaavat Helsingin yliopistollisen keskussairaan (Hyks) psykiatriset erityis-poliklinikat Helsingin Meilahdessa. Vuonna 2014 alkanut yhteistyö koski aluksi vain äskettäin palveluksesta kotiutuneita, mut-ta tämän vuoden alusta palvelut ovat olleet kaikkien kriisinhallintaveteraanien käytös-sä. Niille on ollut myös kysyntää.Mikäli rauhanturvaaja jossain vaiheessa kotiutumisensa jälkeen kokee tarvitsevan-sa tukea esim. psyykkisiin oireisiin, stres-siin tai sopeutumisvaikeuksiin, joilla on jonkinlainen syy-yhteys suoritettuun kriha-palvelukseen, hän voi ilman lähetettä olla yhteydessä poliklinikkaan. Yhteydenotos-ta ja sen jälkeisistä mahdollisista hoitotoi-menpiteistä ei ilmoiteta Puolustusvoimille. Käytännössä yhteydenoton vastaanottaa

Rauhanturvaajille tarjolla apua vain puhelinsoiton päässäTeksti ja kuva: Matti Vihurila

poliklinikan osastosihteeri, joka kirjaa ylös henkilötiedot, puhelinnumeron ja kotiutu-misajankohdan. Ajankohdasta riippuen yhteydenotto ohjautuu joko Konsultaatio-poliklinikalle (alle vuosi kotiutumisesta) tai Työkyvyntutkimuspoliklinikalle (yli vuosi). Konsultaatiopoliklinikan sairaanhoitaja on yhteydessä soittajaan 1 – 7 vrk:n kuluessa ja sopii arviojakson käynnistämisestä joko puhelimitse tai varaamalla käyntiajan poli-klinikalle. - Arviojakson pituus on 1 – 5 puhelua, ta-paamista tai mahdollisesti videopuhelua, ja niiden pohjalta tehdään hoitosuositus ja palveluohjaus yhteistyössä lääkärin kans-sa. Rauhanturvaajilla on oikeus vuoden mittaiseen psykiatriseen hoitoon VK:n kor-vaamana laatimamme hoitosuunnitelman mukaisesti, jos hoidon tarve on syy-yhte-ydessä kriha-palvelukseen. Mahdollinen jatkohoito järjestetään asiakkaan omalla kotipaikkakunnalla, kertoo psykiatrinen sai-raanhoitaja Hanna Kristola, joka on työs-kennellyt rauhanturvaajien parissa vuodes-ta 2015.

Vuosittain hän saa yhteydenottopyynnön keskimäärin 15:ltä hiljattain kotiutuneel-ta, jotka kaipaavat apua mm. kotiinpaluun haasteisiin, palvelusaikaisen työn kuormit-tavuuteen tai ihmissuhdeongelmiin.

Traumoja vuosikymmenten takaaRauhanturvahistoriamme ulottuu aina vuo-teen 1956, jolloin ensimmäiset ”faitterit” lähtivät turvaamaan rauhaa Suezin UNEF I –operaatioon. Vuosien saatossa Suomi on osallistunut yli 30:een rauhanturva- tai krii-sinhallintaoperaatioon ja niissä on palvellut yli 45 000 rauhanturvaajaa. Osalla heistä on takanaan koviakin kokemuksia, joskus vuosikymmenten takaa.Työkyvyntutkimuspoliklinikka on vuoden alusta saanut alle 10 yhteydenottoa kri-ha-veteraaneilta, joiden kotiutumisesta on ehtinyt kulua yli vuosi. Vanhimmat ko-kemukset juontavat juurensa 1970-luvulla suoritettuun palvelukseen. - Yhteistä näille yhteydenotoille on se, että niihin liittyy omakohtaisesti koettu palvelu-saikainen vaaratilanne, kertoo poliklinikalla työskentelevä psykiatrinen sairaanhoitaja Katja Sikstus-Järvenpää.Näissä tapauksissa ensimmäisen yhtey-denoton tekee lääkäri. Asiakkaan kanssa pyritään järjestämään kaksi tapaamista, joissa yritetään selvittää, millainen yhteys palveluksella on asiakkaan kokemaan trau-maperäiseen stressihäiriöön (post-trauma-tic stress disorder , PTSD). Mahdollinen jatkohoito järjestetään samoin periaattein kuin hiljattain kotiutuneilla.

Psykiatrinen konsultaatiopoliklinikka, puh. 09 471 73511

Lisätietoa aiheesta löytyy myös mm. www.valtiokonttori.fi Tarjolla on lisäksi Suomen Rauhanturvaajaliiton vertaistuki, www.rau-hanturvaajaliitto.fi ja Mielenterveystalossa opas ”Rauhanturvaajien psykososiaalinen tuki”, www.mielenterveystalo.fi

Hyksin psykiatrisilla erityispoliklinikoil-la työskentelevät psykiatriset sairaan-hoitajat Hanna Kristola (vas.) ja Katja Sikstus-Järvenpää osallistuivat kotiu-tuneille rauhanturvaajille Porin prikaa-tissa elokuussa järjestettyyn kaksi-päiväiseen kotiuttamiskoulutukseen ja esittelivät tarjolla olevia matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja. He kannustavat tarttumaan puheli-meen, mikäli tuntuu vähääkään siltä, ettei pärjää yksin kriisinhallintapalve-lukseen yhteydessä olevan ongelman kanssa.

23

Energiantarve on ihmisen energian-kulutukseen tarvitsema energia-määrä vuorokauden aikana. Ener-giantarve riippuu muun muassa

sukupuolesta, iästä, painosta ja lihasmas-sasta. Lisäksi fyysinen aktiivisuus vaikut-taa energiantarpeeseen. Aikuisen ihmisen päivittäinen energiantarve liikkuu keskimää-rin 2 000 – 3 000 kcal:n välillä. Perusai-neenvaihdunnan osuus päivittäisestä ener-giankulutuksesta on noin 2/3. Fyysisen aktiivisuuden osuus kulutuksesta on noin 20 – 30 prosenttia. Urheilijan energiantar-ve vaihtelee lajista riippuen. Energiantarve voi nousta kymmeniä prosentteja liikkumat-tomaan ihmiseen verrattuna. Kestävyys- ja voimalajeissa energiantarve voi kasvaa vie-läkin enemmän riippuen siitä, kuinka usein ja kuinka kuormittavasti liikuntaa harraste-taan. Urheilijoille suositeltava ateriarytmi ei juuri-kaan poikkea suositellusta rytmistä. Ravin-nonsaannin tulisi jakautua tasaisesti pitkin päivää. Urheilijoiden tulee syödä riittävän usein. Useimmille urheilijoille sopiva ateri-oiden määrä on 5–7 päivässä. Syödä tulisi siis keskimäärin kolmen tunnin välein. Ur-

LIIK

UN

TAUrheilu ja ruokailuTeksti: Mika Räisänen Kuva: Mikko Perón

heilijan ruokavalion perustan muodostavat keskipäivällä syötävä lounas ja iltapäivällä tai illalla syötävä päivällinen. Näillä aterioil-la tulisi syödä monipuolisesti ja runsaasti. Myös aamiainen kuuluu välttämättömiin aterioihin. Näiden kolmen perusaterian li-säksi urheilija tarvitsee vaihtelevan määrän täydennysravintoa välipalojen muodossa. Tasapainoisesta ja monipuolisesta ruoka-valiosta saadaan sopivasti kaikkia tarvit-tavia ravintoaineita. Käytännössä tasapai-noisen aterian tai välipalan tulee sisältää ruokaa kaikista neljästä ruoka-aineryhmäs-tä: proteiini-, hiilihydraatti-, rasva- ja kasvis-ryhmästä. Lisäksi aterioilla tulee juoda vet-tä. Lautasmalli takaa monipuolisen aterian ja ohjaa syömään hiilihydraatteja, proteii-neja ja rasvaa sopivissa suhteissa. Lautas-malli vaihtelee jonkin verran lajin ja harjoit-telutavoitteen mukaan.Säännöllisellä syömisellä ei tarkoiteta jat-kuvaa napostelua. Aterioiden tulisi olla sel-keitä, täysipainoisia kokonaisuuksia, joiden välissä on syömätön jakso. Ei kuitenkaan riitä, että syödään tasaisin väliajoin. Myös ravintoaineiden tulisi jakautua tasaisesti päivälle.

Urheilijan kannattaa muodostaa arkeen-sa rutiineja, jotta tasainen ravintoaineiden saanti helpottuisi. Rutiineista tärkeimpiä ovat vuorokausirytmin ja ateriarytmin sään-nöllisyys. Jos aterioita ei suunnittele, veny-vät ateriavälit helposti ja syntyy tilanteita, jolloin verensokeri laskee ja nälkä on kova. Tällöin valinta kohdistuu usein pikaruokiin tai muihin herkkuihin kuten makeisiin, lim-saan tai energiajuomiin. Ilman rutiineja tai suunnittelua urheilijan on lähes mahdoton syödä hyvin ateriasta ja päivästä toiseen. Rutiinien puuttuminen ja suunnittelun laiminlyöminen voi johtaa jopa siihen, että ruokailu jää väliin. Syömisen unohtuessa harjoitteluvalmius heikkenee, palautuminen kärsii ja fyysinen kehitys hi-dastuu.

TietonurkkaUrheilijan lautasmalli yksinkertais-tettuna on Y:n muotoinen. Energian-tarpeet, tavoitteet ja lajien vaikutus lautasmalliin ja syömisen määrään kuitenkin vaihtelevat.1/3 kasviksia1/3 vähärasvaista lihaa, kanaa tai ka-laa. 1/3 perunaa, riisiä tai pastaa. Lisäksi voi nauttia pari siivua täysjy-väleipää ja lasillisen maitoa tai piimää ja vettä. Ruoanvalmistuksessa käyte-tään kasviöljyjä ja leivän päällä kas-vimargariinia. Salaattiin lisätään öljy-pohjaista salaatinkastiketta.

(www.terveurheilija.fi)

24

1950-luvulla kanta-henkilökunnan asuinolot olivat kurjatTeksti: Samuli Vahteristo Kuvat: Porilaismuseo

Suomessa elettiin 1950-luvun alus-sa vielä pula-aikaa, ja peruselintar-vikkeet ja tavarat olivat edelleen kortilla. Asunnoista oli huutava

pula erityisesti kaupungeissa, kun maalta virtasi työnhakijoita ja sodan jäljiltä evak-koon saapuneet ihmiset etsivät paikkaansa yhteiskunnassa. Vallitseva asumismuoto kaupungeissa oli vuokra- ja alivuokralais-asunnot. Viimeiset sotakorvaukset Neu-vostoliitolle maksettiin 1952. Kesälomaa pidettiin silloisen työaikalain mukaan 1 - 3 viikkoa ja lauantait olivat työpäivä. Oulun varuskunnan päällikkö oli useasti kiinnittänyt puolustusministeriön huomio-ta kasarmien ja henkilökunnan asunto-olo-jen kehnouteen, mutta tuloksetta. Vuonna 1948 sattui tapaus, mikä tavallaan laukaisi tilanteen. Puolustusministeriö nosti vuokria kaikissa rakennuksissa kehnoimpia myö-ten, mikä katkeroitti kantahenkilökunnan

mieliä. Asiasta valitettiin, mutta kun muu-tosta ei tullut, alensi divisioonan huoltopääl-likkö omavaltaisesti vuokria. Syntyi luon-nollisesti kiista, joka huipentui kirjelmään, jossa valtiota syytettiin vuokrakiskonnasta. Varuskunnan päällikkö kutsuttiin Helsinkiin puhutteluun. Silloin huomattiin, ettei vuok-rien alentaminen enää riitä, vaan varuskun-nassa oli tullut majoitus- ja asunto-olojen kertakaikkisen parantamisen aika. Nopeaa korjausta ei tilanteeseen tullut, mm. Oulus-sa henkilökunnan asuinoloja saatiin paran-nettua vasta 1954.Vuonna 1952 tehdyn selvityksen mukaan Puolustusvoimissa 955 perheellistä viran- tai toimenhaltijaa asui perheestä erillään. Tilanne oli kuitenkin se, että Puolustusvoi-mien määrärahat olivat niin vähäiset, että henkilökunnan asuntojen rakentamiseen ei voitu osoittaa varoja. Henkilökunnan asuinoloja oli pyritty parantamaan siirtä-

mällä varuskuntiin sodanaikaisia parakkeja ja kunnostamalla niitä asunnoiksi. Parakeis-sa asui vuonna 1952 yli 1 100 perhettä.

Hevostallin yläkerrasta upseeritaloonPorin prikaatissa (3. Prikaati) palvellut soti-lasmestari Into Hemberg kertoo elämän-kertakirjassaan Koti ja kasarmi, miten hän nuorena kersanttina sai vastavihityn Mar-jatta-vaimonsa kanssa asuttavaksi Turus-sa, Heikkilän kasarmialueella sijaitsevan hevostallin yläkerrasta vaatimattoman 20 m²:n hellahuoneen. - Ruuan valmistuksen lisäksi hellaa oli läm-mitettävä illalla vielä uudelleen, että yök-si olisi lämpöä riittänyt. Siitä huolimatta pakkasaamuina lämpöä saattoi olla vain vähän, mutta hetekassa, saman täkin alla lämmitimme toisiamme. Peseytymiseen käytettävä vesi oli lämmitettävä hellalla.

Ylikersantiksi ylentäminen merkit-si Into Hembergin perheelle paljon. He pääsivät muuttamaan parakki-asunnosta taustalla näkyvään ns. Vääpelitaloon, jossa oli sisävessa. Kuvassa myöhemmin vääpeliksi ylen-netty Hemberg on toisena vasem-malta.

25

1950-luvulla kanta-henkilökunnan asuinolot olivat kurjatTeksti: Samuli Vahteristo Kuvat: Porilaismuseo

Alapuolellamme sijaitsevasta tallista tulvi yläkertaan hevosten haju ja niiden kolis-telu oli osa meidän perheen jokapäiväistä elämää. Pahinta oli, kun öisin jalkalistojen raoista kimppuumme hyökkäsivät lutikat. Ostimme DDT-myrkkyä ja levitimme sitä jalkalistojen viereen, Hemberg kertoo kir-jassaan.Hembergit saivat myöhemmin tilavamman parakkiasunnon, jossa ei ollut juoksevaa vettä eikä wc:tä. Vesi ajettiin parakkikyläs-sä asuville hevosella. Asukkaat toivat tien varteen saavin ja ämpäreitä sen mukaan, kuinka paljon kukin vettä tarvitsi. Yhteinen wc-tila oli kylmä ja ankea.- Huonosti perustetut parakit liikkuivat ja parakki oli kylmä. Yöllä keittiössä vesi äm-pärissä saattoi kovilla pakkasella jäätyä. Talvella asettelimme mattoja seinustoille ja sotilaat loivat lunta seinien vieriin lämmön säilyttämiseksi, Hemberg kertoo.Vuonna 1953 Hemberg ylennettiin yliker-santiksi ja hän pääsi perheineen muutta-maan kasarmialueella olevaan tiilitaloon, jota kutsuttiin Vääpelitaloksi. Tämäkin talo oli uunilämmitteinen. Asunto oli toisessa kerroksessa ja siinä oli keittiö ja olohuone. Parasta oli, että eteisessä oli oma wc. Kuu-si vuotta myöhemmin, vuonna 1959, vää-peliksi ylennetty Hemberg sai perheelleen ihmisarvioisen kerrostaloasunnon Turun ka-sarmialueen tuntumasta. Huoneisto sijaitsi ns. Upseeritalossa, siinä oli kaksi huonet-ta: keittiö ja kylpyhuone. Tilaa oli yhteensä 52 m². Perheen kokokin oli kasvanut neli-henkiseksi. Aliupseerin niukan palkan lisäk-si perheen elintasoa nosti se, että puoliso Marjatta kävi turkisompelimossa töissä ja ompeli kotonaan naisille asusteita. Elin-tason nousun myötä perheeseen hankit-tiin Zwikkau-merkkinen ns. ”pahviauto” ja mustavalkotelevisio. Porin prikaatissa pal-velleen Hembergin tarina myötäilee var-masti satojen muiden aliupseeriperheiden kokemuksia 1940-luvun loppuvuosien ja 1950-luvun asuinoloista.

Aliupseeriliitto teki parhaansaAliupseeriliitto pyrki osaltaan vaikuttamaan palkkauksen lisäksi myös aliupseerien huo-non asuntotilanteen parantamiseksi. Edus-kunta myönsi vuoden 1953 tulo- ja meno-arviossa 30 miljoonan markan määrärahan käytettäväksi puolustuslaitoksen kanta- ja siviilihenkilökunnan omien asuntojen hank-kimisen tehostamiseksi. Liitto sai valita kaksi edustajaa laina-asioita käsittelevään toimikuntaan. Aliupseereille osoitettiin noin kaksi kolmasosaa koko hankkeeseen osoi-tetusta summasta.Sodanjälkeisten olojen vakiinnuttua ryhdyt-tiin 1950-luvun alussa Puolustusvoimissa tekemään organisaatiouudistusta, jossa

kaikki joukot ja aselajit jaettiin alueellisiin hallintoyksiköihin. Samalla pyrittiin ratkai-semaan joukkojen ja laitosten sijoittaminen sodan jälkeisessä Suomessa. Puolustusmi-nisteriö asetti toimikuntia Puolustusvoimi-en hallinnon ja toiminnan selkeyttämiseksi: vuonna 1945 perustettiin Puolustusvoi-mien majoitustoimikunta ja vuonna 1950 joukkojen ja laitosten sijoittamistoimikunta. Näiden toimien pohjalta päädyttiin raken-tamaan 1950-luvulta lähtien uusia korpiva-ruskuntia eri puolille Suomea.

Uusissa varuskunnissa asuinolot paranivat, mutta…Samanaikaisesti työttömyys kasvoi merkit-tävästi osin sotakorvaustöiden loppumisen vuoksi. Puolustusvoimien rakennustarpeita ryhdyttiin tutkimaan myös työllisyyspolitii-kan näkökulmasta. Vuodesta 1953 lähti-en valtioneuvosto myönsi puolustusminis-teriölle työllisyyden ylläpitoon osoitettuja varoja. Korpivaruskuntia alettiin rakentaa pääasiallisesti työllisyystöinä talvikausien aikana.Samaan aikaan yleistyi käytäntö kaupunki-varuskuntien toiminnan siirtämisestä korpi-varuskuntiin, kuten esimerkiksi Ilmavoimien Viestipataljoonan siirto Hämeenlinnasta Jy-väskylän maalaiskuntaan Luonetjärvelle ja Pioneerirykmentin ja -koulun siirto Korian keskustasta Keuruun Valkealahdelle. Uu-sia varuskuntia perustettiin muun muassa Säkylään, Kajaaniin, Sodankylään, Mikke-lin Karkialammelle ja Valkealan Vekaranjär-velle. Alueiden suunnittelussa noudatettiin standardointia erityisesti kasarmien ja hen-kilökunnan asuintalojen kohdalla, mutta va-ruskunnat muodostuivat arkkitehtuuriltaan yksilöllisiksi erityisesti luonnonolosuhtei-den ja yleisten rakennusten arkkitehtuurin johdosta.

1950- ja 1960 -lukujen mullistavina kulu-tusesineinä voidaan pitää matkaradiota ja televisiota, jota aluksi kutsuttiinkin nä-köradioksi. Vuosikymmenen uutuuksia Suomessa olivat myös purukumi ja Coca-Cola. Alkossa sai vihdoin pullot olla hyllys-sä pystyasennossa ja etiketit näkyvissä. Alkoholin ostaminen oli edelleen säännös-teltyä, mutta lähinnä kansanterveyssyis-tä. Long drink -juoma tuli myyntiin olym-piavuonna 1952 ja Koskenkorva vuonna 1953. Kerhoille viina ostettiin yhteisosto-na ja jokaisen viinakortti oli kerhon hallus-sa aina 1970-luvulle asti.

Elintason nousu oli kuitenkin niin huimaa, että 1960-luvulla valmistuneiden henkilö-kunnan asuntojen suunnittelu oli jo ajas-taan jäljessä. Esimerkiksi kylpyhuoneisiin ei saanut automaattista pyykinpesukonet-ta mahtumaan. Tosin esimerkiksi Säkylän Huovinrinteellä oli yhteiset, koneilla varus-tetut pyykinpesutuvat ja kuivaushuoneet, joita sai varata käyttöön.Vaikka asuinolot paranivatkin korpiva-ruskuntiin siirtyneen henkilökunnan osal-ta huomattavasti, niin viihtyminen, lasten koulutusmahdollisuudet ja puolisoiden työnsaantimahdollisuudet vaikeutuivat ja kuvaan astui muita sosiaalisia ongelmia. Kerhojen merkitys yhdessäolon tyyssijana kasvoi, mutta joidenkin kohdalla se johti al-koholin liikakäyttöön. Kasarmien tuntumassa olevissa valtion asunnoissa henkilökunta ei viihtynyt, koska siellä joutui elämään ”arvomerkkien” osoit-tamassa järjestyksessä. Niinpä varsinkin aliupseeriperheet päättivät rakentaa oma-kotitalon. Tämä rakentamisbuumi autioit-ti vähitellen varuskuntien asuinkerros- ja rivitalot. Osa nykyisin Senaattikiinteistön omistamista asunnoista on myyty siviili-markkinoille ja osa on purettu.

26

Laivaston Veteraanit ry:n hallitus ta-pasi Tasavallan presidentin Sau-li Niinistön 5. kesäkuuta Presi-dentinlinnassa ja luovutti hänelle

yhdistyksen ensimmäisen kunniajäsenen kunniakirjan. Kunniajäsenyys myönnettiin ”vuosien työstä sotaveteraanien ja vapaa-ehtoisen maanpuolustuksen hyväksi sekä hyvän maanpuolustushengen ylläpitämi-seksi”.Laivaston Veteraanit on vuonna 1963 pe-rustettu merivoimissa palvelleiden ali-, toimi- ja opistoupseereiden evp-yhdistyk-seksi. Nykyisin Laivaston Veteraanit on kaikkien merivoimissa palkallisena pal-velleiden yhdistys kersantista amiraaliin hengessä ”Meillä ei ole kersantteja eikä amiraaleja vaan laivaston veteraaneja”. Yh-distyksessä on jo lähes 300 jäsentä ja kai-killa on oma arvokas historiansa. Jäseninä on mm. jo Paasikiven ajoilta presidenttien Kultaranta-veneiden päälliköitä ja konemes-tareita sekä erikois- ja kadettiupseereita, mm. entinen merivoimien komentaja ja kak-si rintamaveteraania.”Merimiehet ovat eri miehiä”, totesi tasa-vallan presidenttikin.

Tasavallan presidentti Laivaston Veteraanien kunniajäseneksiTeksti: Seppo Grönroos Kuvat: Matti Porre TPK

Laivaston Veteraanit ry:n hallituksen puheenjohtaja Seppo Grönroos ojentaa standaarintasavallan presidentille Sauli Niinistölle.

Juhlavaan tilaisuuteen osallistuivat Jouni Aho, Anssi Merinen, Pentti Strömmer, Ari Ahomäki, Jari Maula, Juhani Pulkkinen ja Seppo Grönroos.

27

Tervetuloa Evp-risteilylle

Risteily toteutetaan Eckerö Linen m/s Finlandialla 2. – 3.10.2017. Laiva lähtee Helsingin Länsiterminaalista maanantaina 2.10. klo 15.15 ja saapuu Tallinnaan klo 17.30. Kokoonnumme kaikki, myös ave-cit, laivan kokoustilaan. Kokouskeskuksen tarjoilut kaikille (pientä suolaista ja make-aa, kahvia/teetä ja virvokkeita hanasta). Evp-yhdistyksen hallitus ottaa mielellään mukana olevilta henkilöiltä toiveita yhdis-tyksen toiminnan kehittämiseksi. Satamas-ta on kuljetus Original Sokos Hotel Viruun, johon majoitumme. Tiistaina 3.10. kuljetus lähtee klo 8.45, siirrymme (matkatavarat mukana) Hotelli Eurooppaan kuulemaan evl Toomas Välin esitystä Eestin Kaitseliiton toiminnasta (esitys suomen kielellä). Hotelli on satamassa, ja sieltä siirrymme kävellen laivaan noin klo 11. Laiva lähtee klo 12 ja on Helsingissä klo 14.30.Kaikki tämä, laivamatkat ja majoittuminen, aamiainen hotellissa, kokouskeskuksen tarjoilut, esitys Kaitseliiton toiminnasta ja kuljetus satama – hotelli – satama yhteen-sä vain 70 euroa. Mikäli haluat ruokailla lai-valla paluumatkalla buffet-ruokailun (katta-us alkaa klo 12), on sen hinta 22 euroa/hlö. Ilmoittautumiset, samalla paluuruokai-lu (nimi ja syntymäaika) 8.9. mennessä Pertti Heikkilälle, pertti.heikkila@pp1.inet.fi tai tekstiviestillä, 040 702 3933. Sa-manaikaisesti maksu evp-yhdistyksen tilille FI50 1131 3000 1083 93. Tervetuloa kaikki päällystöliittolaiset evp-henkilöt avecit mukana, sinun ei tarvitse olla evp-yhdistyksen jäsen.

Hämeenlinnassa sijaitseva Museo Mi-litaria halusi Suomen Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi nostaa

naiset valokeilaan. Hankkeen myötä syn-tyi teemanäyttely ”Tukijoukkoja ja taisteli-joita, naiset maanpuolustuksen toimijoina”. Hankkeen suojelijana toimii entinen puolus-tusministeri Elisabeth Rehn.Hankkeen myötä vuoden 2017 aikana Mu-seo Militariassa on pidetty ja tullaan pitä-mää erilaisia teemaan liittyviä luentoja. Museokierroksen pohjana olivat Lotat ja Sotilaskotisisaret, joiden toimintaa on jo vuosia esitelty museossa. Nyt hankkeen myötä myöskin Päällystön Naisille raken-nettiin vitriini, joka esittelee meidän toimin-taamme. Päällystön Naisten toiminnan esit-tely päättää opastetun kierroksen museon

Päällystön Naiset museoitiinTeksti: Pirkko Lokinperä

kolmannessa kerroksessa. Puheenjohtaja Pirkko Lokinperä pääsi myös muutaman kerran opastamaan ryhmiä tällä kyseisellä kierroksella.Museovitriinin rakentaminen ja esilläolo on näin aloittanut valmistautumisen Päällystön Naisten Liitto ry:n 70-vuotisjuhlavuoteen. Liiton varsinainen juhlavuosi on 2018. Mu-seon kanssa on alustavasti sovittu, että Päällystön Naisia esittelevä materiaali on esillä ainakin vuoden 2018 loppuun asti. Juhlavuotta ennakoiden marraskuun 23. päivänä klo 18 Museo Militariassa on myös yleisöluento ”Kodin ja työn yhteensovitta-minen puolustusvoimissa”. Luennon pitää YTM Katri Otonkorpi-Lehtoranta ja kom-menttipuheenvuoron puheenjohtaja Pirkko Lokinperä.

Kurssiveljet kohtasivatTeksti ja kuva: Pertti Kiviniemi

Peruskurssi 33 kokoontui Hämeenlinnassa 28. kesäkuuta Panssaridivisioonan 75-vuo-tispäivänä Hämeenlinnan Suomen kasarmil-le. Saimme viettää päiväämme kauniissa kesäsäässä. Hämeenlinnasta siirryimme Panssariprikaatiin, Hattulan kuntaan, jos-sa osallistuimme Panssaridivisioonan vuo-sipäivän ohjelmaan. Kurssiveljiä oli saapu-nut tilaisuuteen puolensataa, aviopuolisoita ja heiloja tuosta määrästä oli neljätoista. Osallistujien asuinpaikkakunnat jakautuivat koko valtakunnan alueelle, Suomen Turusta Kilpisjärven eteläpäähän.

Suomen Kotiseutuliitto on myöntä-nyt kotiseututyön ansiomitalin kah-deksalle henkilölle. Yksi mitalin

saajista on Kainuun prikaatissa palvellut sotilasmestari evp. Erkki Mikkonen Sot-kamosta. Palkittujen joukossa oli toinenkin ammattisotilaan taustan omaava, prikaati-kenraali evp. Hannu Luotola Saarijärvel-tä. Ansiomitali on Kotiseutuliiton korkein tunnustuksenosoitus, jota on myönnetty vuodesta 1953 alkaen. Mitalin myöntämi-nen edellyttää saajalta maakunnallisia tai valtakunnallisia ansioita kotiseututyössä.

Sotilasmestari evp. Erkki Mikkosel-le arvokas tunnustus Teksti: Samuli Vahteristo

Erkki Mikkosen sotahistoriaan liittyvä koti-seudun tutkimus- ja opastustoiminta on ol-lut valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin merkittävää. Hän on vuosien saatossa har-joittanut perinteenkeruuta, laatinut lukuisia kotiseutukirjoja sekä tehnyt kotiseutuasiaa tunnetuksi mm. luennoimalla ja järjestämäl-lä kotiseuturetkiä. Erityisesti mainittakoon kotiseudun sotahautojen etsintätyö ja sii-hen liittyvät matkat myös kansainvälisten tutkijoiden ja asianharrastajien kanssa. Mikkonen on myös Sotkamon Makasiinimu-seon keskeinen kehittäjä ja hoitaja.

28

Muista varata ensi vuoden kevätkauden lomakohteesi 31.10. mennessä.

Varaa ja virkisty

Lomakohteiden hinnasto Koli Markovilla Vierumäki

Ale-viikot 200 e 200 e 250 eNormaali 250 e 250 e 320 eSesonki 320 e 320 e 360 e

Helsingin asunnot

Runeberginkatu yksiö 40 e/vrk, kaksio 60 e/vrk

Uudet lomakohteiden hakuajat sekä sesonki- ja alennusviikot löydät jäsensivujen lomatoiminta-välilehdeltä.

Tutustu tarjontaan ja vapaisiin aikoihin liiton jäsensivulla netissä tai soita Anja Mustajoelle 040 301 9290.