7 kartogrammia suuren kaupunkiseutujen merkityksestä

7 KARTOGRAMMIA SUURTEN

KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo AroHeinäkuu 2015

Alue- ja kaupunki-kehityksen isot muutosvoimat

1.Piikikkyys

2.Vyöhykkeisyys

3.Liikkuvuus

4.Monikulttuurisuus

Miten kuvata suurten kaupunkiseutujen merkitys

ja millaisilla muuttujilla?

Yksi mahdollinen malli...

Kasvukolmio Helsinki-Tampere-Turku (11 seutua) osuus koko maasta eri muuttujilla Helsingin Raaseporin Turunmaan Turun Salon Loimaan Hämeenlinnan Riihimäen Forssan Tampereen Etelä-Pirkanmaan

Suurten 100 000 asukkaan kaupunkiseutujen (13 seutua) osuus koko maasta eri muuttujilla Helsingin Tampereen Turun Oulun Lahden Jyväskylän Porin Kuopion Joensuun Seinäjoen Hämeenlinnan Vaasan Lappeenrannan

Väestön osuus (%) seuduittain koko maan väestöstä 2014

KASVUKOLMIO

47,1 %

SUURET KAUPUNKI-SEUDUT (13)

66,1 %

BKT-osuus (%) seuduittain koko maan BKT:sta vuonna 2012

KASVUKOLMIO

54,4 %


72,5 %

Asukkaiden käytettävissä olevien tulojen osuus seuduittain verojen ja maksujen jälkeen vuonna 2012


67,6 %

KASVUKOLMIO

50,1 %

Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen osuus (%) seuduittain vuonna 2013

KASVUKOLMIO

68,7 %


88,3 %

Työpaikkojen osuus (%) seuduittain koko maan työpaikoista vuonna 2012

KASVUKOLMIO

50,5 %


70,2%

Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus (%) seuduittain koko maan yksityisen sektorin työpaikoista

KASVUKOLMIO

53,6 %


72,5 %

Akateemisen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) yli 15-vuotiaista akateemisen tutkinnon suorittaneesta väestöstä vuonna 2013

KASVUKOLMIO

58,0 %


77,8 %

13 suuren ja keskisuuren kaupunkiseudun osuus (%) eri muuttujilla koko maan osuudesta (%)

Väestön osuus (%) 2014

BKT:n osuus (%) 2012

Käytettävissä olevien nettotulojen osuus (%) 2012

Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen osuus (%) 2013

Kaikkien työpaikkojen osuus (%) 2012

Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus (%) 2012

Akateemisen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 2013

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

66.1

72.5

67.6

88.3

70.2

72.5

77.8

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, aluetilinpito, tutkimus- ja tuotekehitysmenot, työssäkäynti ja koulutusrakenne

- Analyysin kohteena oli 13 suurta tai keski-suurta kaupunkiseutua suhteessa kaikkiin seu-tuihin (70) vuosina 2012-2014

- Analyysin seudut: Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuo-pion, Joensuun, Seinä-joen, Vaasan, Hämeen-linnan ja Lappeenran-nan

-Rajaus perustui siihen, että em. kaupunkiseu-dut ovat yli 100 000 tai noin 100 000 seutuja väestöpohjaltaan

Helsingin, Turun ja Tampereen välisen kasvukolmion seutujen osuus (%) eri muuttujilla koko maan osuudesta (%)

Väestön osuus (%) 2014

BKT:n osuus (%) 2012

Käytettävissä olevien nettotulojen osuus (%) 2012

Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen osuus (%) 2013

Kaikkien työpaikkojen osuus (%) 2012

Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus (%) 2012

Akateemisen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 2013

0 10 20 30 40 50 60 70 80

47.1

54.4

50.1

68.7

50.5

53.6

58

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, aluetilinpito, tutkimus- ja tuotekehitysmenot, työssäkäynti ja koulutusrakenne

- Analyysin kohteena oli Helsingin, Turun ja Tampereen kasvukol-mion sisällä olevien seutujen osuus (11) suhteessa koko maan kaikkien seutujen (70) osuuteen vuosina 2012-2014

- Analyysin seudut: Helsingin, Raaseporin, Turunmaan, Salon, Tu-run, Loimaan, Forssan, Riihimäen, Hämeenlin-nan, Etelä-Pirkanmaan ja Tampereen kaupunki-seudut

Yksi hahmotelma kaupunkiseutujen kasvun ja vuorovaikutuksen näkökulmasta väestöennusteen perustella vuoteen 2040 mennessä

Lähde: Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050

MONIKESKUKSINEN ALUERAKENNE 2050?

Asukkaiden ja työpaikkojen kasvu keskittyy suuriin kaupunkeihin, niitä ympäröiville kau-punkiseuduille ja edelleen vyöhykemäisesti niiden asteittain laajenevalle vaikutusalueelle

Kaupungit ja kaupunkiseudut muodostavat nauhamaisia toisiinsa kiinnittyviä kaupun-kivyöhykkeitä. Liikennekäytävät ja –yhteydet kaupunkiseutujen sisällä ja kaupunkiseutujen välillä ovat keskeisessä roolissa alueiden menestymisessä. Hyvä sisäinen ja ulkoinen saa-vutettavuus alueiden menestymisen elinehto.

Metropolialueen vaikutusalue laajenee koko Etelä- ja Lounais-Suomen käsittäväksi suuralueeksi. Muut kaupunkikeskittymät ja niiden vaikutusalueet toimivat alueellisina keskittyminä ja kasvuvyöhykkeinä.

Maaseutualueet erilaistuvat ja niiden menestyminen on sidoksissa alueellisen työnjaon kehittymiseen sekä yhteyksien ja vuorovaikutuksen kiinteyteen suhteessa kasva-viin kaupunkiseutuihin. Biotalous saattaa nostaa esille pistemäisesti paikallisia menestystarinoita.

Lähde: Kartta: Tilastokeskus; Suomen ympäristökeskus 2015; Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050Analyysi: Timo Aro 2015

7 kartogrammia suuren kaupunkiseutujen merkityksestä

Data & Analytics