kaupunkiseutujen kasvut ja kivut

Kaupunkiseutujen

kasvut ja kivut

- Muuttoliike ja sopimukset

Kehittämispäällikkö Timo Aro 19.4.2012

© Timo Aro 2012

SISÄLTÖ

① Alueiden kehityskuva

② Sopimuksellinen

kaupunkipolitiikka

kansallisen ja EU-

politiikan kehyksessä

③ Case Pori –EU:n

rakennerahastot

pelastusrenkaana?

© Timo Aro 2012

I Alueiden kehityskuva

© Timo Aro 2012

1. ALKUETU: alue saa puolellaan alkuedun historiallisen

kehityksen, tapahtumien tai sattuman ansiosta. Alkuetu muodostuu

keskittymis-kehityksen tuloksena. Kasvukehä laajenee ja lukkiutuu

positiiviseksi kehäksi: yksi hyvä tekijä johtaa toiseen jne

1. Alku-etu

4. Rakennettu

etu

5. Mentaalinen

etu

2. Sijainti-

etu

3. Demografi-

nen etu

2. SIJAINTIETU perustuu

optimaaliseen sijaintiin suhteessa

muihin keskittymiin. Sijaintietua tukee

saavutettavuus eli hyvät maantie-,

rautatie-, lento-, satama- ja muut väylä-

ja käytävä-yhteydet

3. DEMOGRAFINEN ETU

perustuu positiiviseen

väestönkehitykseen, joka pitää

sisällään luonnollisen

väestönlisäyksen ja

muuttoliikkeen (maassamuutto ja

siirtolaisuus)

4. RAKENNETTU/STRATEGINEN

ETU perustuu tietoisiin strategisiin

valintoihin ja pitkäjännitteiseen

kehittämiseen, jolloin kaupunkiseutu

panostaa järjestelmällisesti

valittuihin toimialoihin

tulevaisuuslähtöisesti seudun

yhteisen edun näkökulmasta.

Positiivinen uusiutuminen

käynnistyy usein sisäisen tai

ulkoisen shokin seurauksena.

Ennakointiherkkyys korostuu

5. MENTAALINEN ETU perustuu uskoon, tahtoon ja

kasvureto-riikkaan. Positiivisten

mielikuvien luominen korostuu.

Onnellisilla sattumilla,

tapahtumilla ja ulko-puolisilla

päätöksillä iso merkitys. Pienestä

tai vähäpätöisestä voi kasvaa

vähitellen isoa ja merkit-tävää

jne.

© Timo Aro 2012

Aluekehityksen neljä isoa

teemaa 2010-luvulla

- Keskittymät

(+elinkeinorakenteen jatkuva

monipuolistaminen ja syvä

toimialakohtainen erikoistu-

minen/osaamiskärjet)

- Vyöhykkeet, verkostot,

kehityskäytävät ja

kasvukehät

- Kaupunkiseutulähtöisyys ja

sopimuksellisuus (MAL, kasvu-

ja kaupunkisopimukset, inno-

vaatiokeskittymäpolitiikka,

rakennerahastopolitiikka)

- Vetovoima

© Timo Aro 2012

Miksi suurten kaupunkiseutujen rooli korostuu aikaisempaa

enemmän?

-

- Väestönkasvu, muuttovoitot, talouskasvu, tutkimus-,

kehitys- ja innovaatio-osaaminen ja eri toimialojen

arvonlisäys ovat keskittyneet suuriin kaupunkeihin ja

kaupunkiseuduille 2000-luvulla

- Yli neljä viidesosaa koko maan t&k –menoista tuotetaan

kuudella suurimmalla kaupunkiseudulla

- Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla

kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

- Taajamissa asuu neljä viidestä suomalaisesta, joiden

yhteenlaskettu pinta-ala on vain 2 % koko maapinta-alasta

- Väkiluku kasvaa vain joka kolmannessa kunnassa tai

seutukunnassa: 20 suurinta kaupunkiseutua sai 160 000

hlöä muuttovoittoa 2000-luvun ensimmäisellä

vuosikymmenellä. 20 muuttovoittoisesta seudusta 16

sijaitsee linjan Tku-Tre-Lahti-Loviisa –linjan sisäpuolella

© Timo Aro 2012

- Tutkimus- ja kehittä-

mismenot (€/asukas)

jakautuvat

epätasaisesti alueiden

välillä

- Helsingin,

Tampereen ja Oulun

seudut erottuvat

muista

Lähde: Tilastokeskus 2009; Mika Pikkarainen 2012

© Timo Aro 2012

Tutkimus- ja kehittämismenot (€/asukas) vuosina 1995-2010

0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 5500 6000 6500 7000

Helsinki

Turku

Tampere

Kuopio

Jyväskylä

Oulu

2010 2005 2000 1995

Helsingin

osuus koko

maan T&K-

menoista oli

47,3 % vuonna

1995 ja 37,3 %

vuonna 2010

Tampereen

osuus koko

maan T&K-

menoista oli 8,7

% vuonna 1995

ja 15,8 %

vuonna 2010

Turun osuus

koko maan

T&K-menoista

oli 6,5 %

vuonna 1995 ja

5,4 % vuonna

2010

Oulun osuus

koko maan

T&K-menoista

oli 8,0 %

vuonna 1995 ja

13,4 % vuonna

2010

Lähde: Tilastokeskus 2012, tutkimus- ja kehittämismenot alueittain © Timo Aro 2012

Joka kolmas kunta (116) sai

muuttovoittoa maan

sisäisestä muuttoliikkeestä

vuosina 2005-2010

Muuttovoitot keskittyivät:

-a) suuriin kasvukeskuksiin

ja/tai kasvukeskusten

kehyskuntiin

-b) Helsingin ja Tampereen

laajenevalle vaikutusalueelle

-C) pistemäisesti yksittäisille

paikkakunnille

© Timo Aro 2012 Lähde: Tilastokeskus väestötilastot 2011

Kasvukäytävien ja –

vyöhykkeiden merkitys

korostuu

Helsingin ja Tampereen välisellä

kasvu-käytävällä asuu joka kolmas

suoma-lainen, mutta koko maan

muuttovoitoista 89 % kohdistui

käytävän vaikutusalueelle vuosina

2005-2010

© Timo Aro 2012

Lähde: Tilastokeskus väestötilastot 2011

Helsingin

vaikutusalueen

jatkuva

laajeneminen - Etelä-Suomi yhtenäinen

työssäkäyntialue vuonna

X?

- Pääkaupunkiseudun

pendelöintialue on

laajentunut noin 25 km

vuosikymmenessä 1970-

2010 Lähde: http://www.hsy.fi

© Timo Aro 2012

Muuttajien määrään liittyvät tiedot

Muuttajien rakenteeseen, profiiliin

liittyvät tiedot

© Timo Aro 2012

12

Muuttajien

tulokertymä

positiivinen 162

kunnassa

Neljä kymmenestä

kunnasta (137) sai

muuttovoittoa

työllisistä

© Timo Aro 2012 Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot -tietokanta 2011

Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot -tietokanta 2011

14

Kuuden tähden kunnat eli ne kunnat,

joissa kaikki muuttoliikkeen kaksi määrällistä

(maassamuutto ja siirtolaisuus) ja neljä laadullista

(työlliset, 25-34-vuotiaat, korkea-asteen

suorittaneet ja positiivinen tulokertymä) mittaria

olivat positiivisia vuosina 2005-2008

94 kuuden tähden kuntaa, joista:

Uudellamaalla 23 kuntaa (28):

Varsinais-Suomessa 14 kuntaa

Pirkanmaalla 12 kuntaa

Pohjois-Pohjanmaalla 9 kuntaa

Kanta-Hämeessä 6 kuntaa

Ahvenanmaalla 6 kuntaa

© Timo Aro 2012

Kartta: Timo Widbom

Analyysi: Timo Aro

Luokitus 94 AAA –muuttoliikekunnat, ”kuuden tähden kuntaa”

AAA Asikkala, Askola, Aura, Akaa, Espoo, Eurajoki, Finnström, Geta,

Hailuoto, Hammarland, Hattula, Haukipudas, Hausjärvi, Vantaa,

Hollola, Hyvinkää, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Ii, Ilmajoki, Inkoo,

Janakkala, Jomala, Kangasala, Kaarina, Kannonkoski, Karjalohja,

Karkkila, Kempele, Kerava, Kiiminki, Kirkkonummi, Kittilä,

Kontiolahti, Laihia, Lapua, Laukaa, Lemland, Lempäälä, Lieto,

Liminka, Loppi, Loviisa, Lumijoki, Luumäki, Lohja, Länsi-

Turunmaa, Maalahti, Maaninka, Masku, Muhos, Mustasaari,

Muurame, Mynämäki, Myrskylä, Mäntsälä, Naantali, Nilsiä, Nokia,

Nousiainen, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Orimattila, Oripää,

Orivesi, Paimio, Petäjävesi, Pirkkala, Pornainen, Pukkila, Pyhtää,

Pälkäne, Pöytyä, Porvoo, Riihimäki, Rusko, Raasepori, Salo,

Saltvik, Sauvo, Seinäjoki, Sipoo, Siuntio, Sotkamo, Sastamala,

Tammela, Toivakka, Tuusula, Tyrnävä, Uurainen, Valkeakoski,

Vesilahti, Vihti ja Ylöjärvi

II Kaupunkipolitiikka

(sopimuksellisuus kansallisen ja EU-politiikan kehyksessä)

Sopimuksellisen kaupunkipolitiikan linjaukset

hallitusohjelman mukaan

Kaupunkipoltiikan laaja-alaisuus ja poikkihallinnollisuus: keskeistä sopimusperustainen

kaupunkipolitiikka, jossa valtio, yliopistot, ammattikorkeakoulut, kaupunkiseudut ja

elinkeinoyhtiöt sopivat pitkäjänteisistä kehittämistoimista

Luodaan vahvoja ja vetovoimaisia alueellisia innovaatiokeskittymiä uudistamalla

kansallista innovaatiopolitiikkaa. Strategisten huippuosaamiskeskittymien (SHOK) toimintaa

jatketaan ja turvataan rahoituksen jatkuvuus

Innovaatiopolitiikan keskeisenä välineenä uusi ohjelmaväline 2014+, joka korvaa nykyisen,

vuoden 2013 lopussa päättyvän Osaamiskeskusohjelman

Kasvu- (tai kaupunkisopimukset) uutena sopimusmallina: kasvusopimus on valtion,

suurimpien kaupunkiseutujen, yliopistojen ja korkeakoulujen sekä alueellisten

elinkeinoyhtiöiden välinen strategisen tason sopimus yhteisistä kehittämisen

painopisteistä ja toimenpiteistä

© Timo Aro 2012

Lähde: Jyrki Kataisen hallitusohjelma

Kaupunkien kehittämisen painopisteet 2014-2020

1. Kaupunkien uudistusmis- ja kilpailukyvyn vahvistaminen

• Innovaatiokeskittymäpolitiikka

• Korkeakoulupolitiikka

• Rakennemuutosten hallinta

• Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta

• Kulttuuri ja luovat alat, tapahtumat

• Liikennepolitiikka

• Kansainvälinen markkinointi

• Ulkomaiten investointien houkuttelu

2. Sosiaalisen kestävyyden vahvistaminen

• Kaupunkiköyhyyden ja sosiaalisen segregaation vähentäminen

•Positiiviset erityistoimet

•Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen/yhteiskuntatakuu

•Maahanmuuttajien työllistäminen ja kotouttaminen

•Asuntopolitiikka

•Asuinalueiden elinvoiman lisääminen

3. Ilmastonmuutoksen haasteisiin varautuminen ja eheä yhdyskuntarakenne • Yhdyskuntarakenteen eheyttämisen keinojen kehittäminen •MAL-yhteensovituksen vahvistaminen •Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen •Uusiutuvan energianosuuden lisääminen

© Timo Aro 2012 Lähde: Kaupunkipolitiikan toimenpideohjelma 2014-2020

1. MAL –

sopimukset (maankäyttö, asuminen,

liikenne

4. EU:n kaupunkiulottuvuus ja

kaupunkikehittäminen (rakennerahastot, Urbact, muut EU:n

välineet)

(Kuntarakenneuudistus)

3. Innovaatiokeskittymä-

politiikka (Osaamiskeskusohjelman jatko)

2. Sosiaalinen eheys (kaupunkiköyhyys,

eriytymiskehitys,

maahanmuutto, nuorten

yhteiskuntatakuu jne.

KAUPUNKIEN

KEHITTÄMISEN

PAINOPISTEET

© Timo Aro 2012

Hallitusohjelman kaupunki- ja aluekehitykseen liittyvät linjaukset

Valtion toimintaa ohjaavat periaatteet - Kaupunkipolitiikan toimenpideohjelma 2012

- Alueiden kehittämisen tavoitepäätös

- Innovaatio-, korkeakoulu-, liikenne-, asunto-, maahanmuutto-, kunta-,

ilmasto- ja energiapolitiikka yhteistyössä kaupunkien kanssa

MAL-sopimukset -Helsinki, Tampere, Turku ja Oulu

- Kaupunkikohtainen profilointi

Sosiaalinen eheys.

EU:n kaupunkikehittäminen

(EAKR kaupunkiulottuvuus, Urbact jne.)

Innovaatiokeskittymä-

politiikka

-2-vaiheinen hakuprosessi - Arviolta 10-12 aluetta

Kuntarakenneuudistus

© Timo Aro 2012

KAUPUNKIEN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

1. Maankäyttö, Asuminen ja Liikenne (MAL) -sopimukset

Perinteitä: pääkaupunkiseudun kokemukset

Viime hallituskaudella Paras-hankkeen myötä sopimusneuvottelut myös Tampereen, Turun ja Oulun seutujen kanssa. (Sopimusmenettelyistä tarkemmin: paras –selonteon kaupunkiseutulinjausten toimeenpanotyöryhmän raportti 2010)

2011-2015 Matti Vatilon vetämä työryhmä, mukana YM, LVM, VM, TEM ja LiVi (neuvotteluissa mukana valtion puolelta myös ARA ja paikallinen ELY).

Sopimus Tampereen seudun kanssa on tehty 2011-2012, uuden sopimuksen valmistelu on käynnistymässä. Helsingin ja Turun sopimukset tehtäneen keväällä 2012, Oulun myöhemmin.

Kytkentä valtion politiikkapapereihin: liikennepoliittinen selonteko ja asuntopoliittinen toimenpideohjelma (kevät 2012)

Sopijaosapuolet: YM, LVM, LiVi, ARA ja ELY sekä seudun kunnat (tarvittaessa maakunnan liitto).

Lähde: Olli T. Alho, TEM © Timo Aro 2012

2. Sosiaalinen eheys

Pilottia ei ole vielä: metropolialueella vireillä (valtion puolella omistajuudesta keskustellaan ministeriöiden välillä)

Teemaan liittyy mm. hallitusohjelman mukaisesti kaupunkiköyhyyden ja segregaation ehkäisy, koulujen eriytymiskehitykseen puuttuminen, positiivisten erityistoimien kehittäminen, nuorten yhteiskuntatakuu, maahanmuuttajien kotouttaminen, uusi lähiöohjelma sekä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen

Tärkeää selvittää, millä tavalla ongelma-alueisiin kohdistuvien toimien vaikuttavuutta voidaan kehittää syventämällä aiesopimuksia

Metropolialueen ulkopuolella joko erillisenä tai mahdollisesti osana MAL- tai kasvusopimusta?

Huolehdittava siitä, että sopimuskokonaisuus on tasapainoinen – ei vain ”rusinoita pullasta”.


3. Innovaatiokeskittymäpolitiikka

Tavoitteena on innovaatiokeskittymän toimijoiden kytkeminen ylikansallisiin

verkostoihin, julkisten investointien koordinoitu kohdentaminen, osaamisen

houkuttelu ja kokoaminen innovaatioyhteisöiksi sekä ymmärrys keskeisistä

kehityksen trendeistä

Innovaatiokeskittymäpolitiikan avulla edistetään mm. strategisten painopistevalintojen

tunnistamista ja syntymistä kasvupotentiaalia omaavilla kaupunkiseuduilla, tuetaan

kaupunkiseutujen erikoistumista vahvuusaloilla, edelläkävijämarkkinoiden luomista ja

uudentyyppisten kehitysympäristöjen luomista sekä lisätään kaupunkiseutujen välistä

yhteistyötä niin kriittisen massan kuin monialaisen osaamisen kokoamiseksi

Toimintamalli perustuu parhaiden osaajien (yritykset, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset)

toimivaan paikalliseen yhteistyöhön sekä kansalliseen ja kansainväliseen verkottumiseen

Suurten kaupunkiseutujen parhaimmille kehittämissuunnitelmille extraa:

neuvottelumenettely ja kasvusopimus. Sopimuksessa määritellään painopisteet ja niitä tukevat isot kärkihankkeet

Lähde: Mika Pikkarainen, TEM © Timo Aro 2012

4. EU:n kokonaisvaltainen kaupunkikehittäminen

Kaupungit ja kaupunkipolitiikka vahvasti esillä EU:n agendalla. Uutta toiminnallisten

kaupunkiseutujen ja energiatehokkuuden läpilyönti. EU:n työkalupakissa useita

kaupunkikehitykseen liittyviä instrumentteja

EAKR:n kaupunkiulottuvuus

Korvamerkitään vähintään 5 % EAKR-kokonaisrahoituksesta kansallisella tasolla. Hallinnointi kaupunkien vastuulla.

Tukikelpoisia kehittämistoimia mm. kaupunkien vähähiiliset strategiat, kaupunkiympäristön kohentaminen, kestävän

kaupunkiliikenteen edistäminen, fyysinen ja taloudellinen uudistaminen

Urbact –kaupunkien verkostoitumisohjelma:

Kolmannen kierroksen painopisteenä kaupunkien kasvun ja työllisyyden edistäminen ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Muut EU:n välineet:

Urban Development Platform -aloite (kokemuksenvaihtoa kaupunkien välillä, komissiovetoinen)

Innovatiiviset kaupunkitoimet –aloite (tukea pilotti- ja demonstraatiohankkeille eli riskejä ja kokeiluja sisältävät hankkeet,

enintään 0,2 % EAKR-kokonaisrahoituksesta)

ITI- malli eli Integrated Territorial Investments –malli (yhdistetään kaupunkiseudun sisällä eri EU-instrumentteja yhdeksi

kokonaisuudeksi)

Reference Framework for Sustainable Cities (kestävän kaupunkikehityksen sähköinen itsearviointityökalu)

Lähde: Olli Voutilainen, TEM

© Timo Aro 2012

5. Kasvu- tai kaupunkisopimukset

Pilotti: metropolialueen kilpailukykyaiesopimus 2010-2011.

Sopimusosapuolia:

Valtio: TEM ja OKM, paikallinen ELY mukana neuvotteluissa (Tekes mukana innovaatiokeskittymäneuvotteluissa)

Jos MAL mukana: LVM ja YM, jos sosiaalinen eheys: STM

Keskuskaupunkijohtoisesti määritellään; mukana seudun muita kuntia, yliopistot, ammattikorkeakoulut, elinkeinokehitysyhtiö, tarvittaessa maakunnan liitto

Tavoitteena strategisten painopistevalintojen ja teemojen määrittely, ei hankesilppua (mahdoton hallita kansallisesti)

Lähtökohtana seudun oma strategiatyö

Osapuolet sitoutuvat valittujen teemojen edistämiseen pitkäjänteisesti

Osana kasvusopimusta innovaatiokeskittymien edistäminen (erillinen kilpailu- ja neuvottelumenettely v. 2013 – ei automaatio)


Porin kehitystarina sisältää hyvän (ja ehkä) onnellisen draaman ainekset! © Timo Aro 2012

Alkuetu:

Pori oli Suomen

kolmanneksi

suurin kaupunki

1900-luvun

vaihteessa

Kasvu: jatkuva ja

voimakas nousu

1880-luvulta 1970-

luvun puoliväliin

Syöksykierre:

radikaali ja ilkeä

teollinen

rakennemuutos

1975-2000

Käänne: hidas

uudelleennousu

2000-luvulla

Porin tarina Porin ulkoinen kuva oli vielä 1960-luvun lopulla erittäin

vetovoimainen

Väestö ja aluetalous kasvoivat räjähdysmäisesti

Pori oli houkutteleva työ- ja asuinpaikka: kuuden nopeimmin kasvavan kunnan joukossa koko maassa

…mutta opiskelumahdollisuuksille ja korkeakouluille ei osattu antaa paljon arvoa: kaikki tapahtui raskaan savupiipputeollisuuden ehdoilla

Alamäki alkoi öljykriisin jälkeen 1970-luvun puolivälin jälkeen ja muuttui krooniseksi syöksykierteeksi 1980-luvun aikana

Piittaamattomuus ympäristöstä

Massatyöttömyys, teollisuustyöpaikkojen jatkuva lasku

Muuttotappiot yhtäjaksoisia vuosina 1975-2004

Syvä lamautuminen

Käänne vasta 2000-luvun vaihteessa

© Timo Aro 2012

Pitkä rakennemuutos ja voimakas ulkoinen

shokki loivat vahvan perustan uusiutumiselle.

Rakennemuutos nykyisin selviytymistarinana

© Timo Aro 2012

Ruosteesta rosoiseen kasvuun! Panostukset osaamisrakenteeseen (erityisesti

Porin yliopistokeskus)

Teollisuuden uusiutumisen tukeminen ja kärkitoimialojen erikoistuminen

Elinkeinorakenteen vähittäinen monipuolistaminen

Perusteollisuuden kivijalan ympärille muita kivijalkoja: alueelle jäänyt teollisuus uusiutunutta, kilpailukykyistä ja globaalia

Työllisistä teollisuuden palveluksessa edelleen noin kolmannes

Positiivinen työllisyys- ja väestönkehitys sekä muuttovoitot

Varovainen rohkeus tehdä valintoja (meriteollisuus, (aurinko)energia, tapahtumateollisuus/luova pöhinä, opiskelu- ja korkeakoulukaupunki, kasvuretoriikka)

Kielteisten mielikuvien kääntäminen vahvuudeksi (rosoisuus, ruosteisuus, vastakohdat, tylyys, omaleimaisuus jne.)

Jatkuva kasvupuhe ja edunvalvonta

© Timo Aro 2012 © Timo Aro 2012

” Kulmikas, karhea, vastakohdista

rakentuva kaupunki, jossa on

särmää. Tätä kaupunkia voi vain

rakastaa tai vihata. Pyöreä-

kulmaisia muumilaaksokau-

punkeja Suomessa on jo liikaa”

- Jouko Jokinen, Aamulehden päätoimittaja -

© Timo Aro 2012

”Porissa smalltalkia ei ole

edes olemassa, koska sitä pide-

tään paskanpuhumisena.

Jos ei ole mitään

sanottavaa, niin sitten ei

myöskään sanota mitään”

- Jyrki Kangas -

© Timo Aro 2012

”Porilainen vitutus on

ikiliikkuja. Esimerkiksi

porilaisia vitutti kun

Sonispehere tuli Poriin

ja porilaisia vitutti kun

se lähti Porista”

- Promoottori Harri Vilkuna -

© Timo Aro 2012

”Porissa eivät

nallekarkit mene

aina tasan”

- Jalkapalloilija Timo Furuholm -

kaupunkiseutujen kasvut ja kivut

Documents