12

/20

15

PERUS-SUOMALAINEN

1 9 . v u o s i k e r t a • P o l i i t t i n e n l e h t i • I r t o n u m e r o 3 , - • P e r u s s u o m a l a i s e t r p : n ä ä n e n k a n n a t t a j a

www.suomenuutiset.fi • KATSO MYÖS VERKOSTA KIINNOSTAVIMMAT AIHEET!

Rauhallista joulua!RRt. puoluetoimiston väki

2 P e r u s s u o m a l a i n e n 1 2 / 2 0 1 5 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

MATIAS TURKKILAPÄÄTOIMITTAJA

PÄÄKIRJOITUS

SUOMESSA on mainio ilmasto - viisi kuukautta kylmää ja seitsemän kuukautta jääkylmää. Lokakuuhun mennessä luonto sammuttaa valot ja marraskuuhun mennessä lämmityksen. Kukin pärjää maaliskuun loppuun saakka kinoksissa miten taitaa.

VIERAITAKIN käy. Maailman laidoilta saapuu usein turisteja häm-mästelemään lumikinoksia, pimeydessä hortoilevia alkuasukkaita ja punanuttuista parrakasta miestä, jonka ympärillä häärii tonttuja ja punanenäisiä poroja. Only in Finland.

PUKKIA tuli männävuosina jopa Kiinasta asti tapaamaan joku Jin-ping-niminen presidentti ja Intiastakin hankalaniminen Mukherje. Ja niiden seurueessa loputon määrä näiden maiden kansalaisia. Hyvä ja internationaalinen meininki oli.

MUTTA vaikka kuinka olisi maailman lasten ystävä ja omistaisi len-tävän taikapulkan, niin yhtä asiaa ei tässä maassa pääse karkuun. Näet verottajaa. Tasa-arvon luvatussa maassa jopa joulupukin pitää pulit-taa siivunsa valtiollisista menoista. Kiltin pukin konseptiin kuuluu ja-kaa lahjat pilteille ilmaiseksi, mutta koska budjetin saamispuoli näyt-tää aina pyöreää nollaa, niin ongelmiinhan se ukko aina joutuu. Ja tänä syksynä aivan erityisin pahoihin sellaisiin. Joulupukin paja oli vaikeuksissa. Vouti saapui ovelle, kertoi että konkurssi häämötti. Suu jäi ressukalla auki, ja pettymyksen kyynel valui poskelle.

MAAILMAN lehdistö tarttui vääryyteen samalla intensiteetillä kuin jos Venetsian kanaalit olisivat kuivuneet. Bloomberg, Reuters ja Te-legraph soittivat mustaa mollia kirkuvin kirjaimin: ”Santa Claus is bankrupt”.

HUONO juttu. Kyllä kansakunta nyt yhden Nokian alasajon kestää, ja sen että mentiin ostamaan saksalaista UMTS-ilmaa neljällä miljardil-la. Mutta joulupukkia ei meiltä viedä. Tai vaikka vietäisiin, niin niistä turisteista pidetään ainakin kiinni. Jotain oli tehtävä.

MAAN isä Juha tarttui toimeen. Vatvoi ja pohti, sai lopulta loistoaja-tuksen. Jos joulupukki on kanttuvei, niin suuri Suomen maa ryhtyy itse joulupukiksi. Sillä sitä myönteistä imagoa luodaan, se on jämpti.

JA niin Juha laittoi maailman kaikille kansalaisille tiedon, että Suo-messa on hyvät ja väljät oltavat. Mukavat naapurit ja kylänmiehet, kauniit tyttäret ja kirpsakka sää. Ruoka on ilmaista, koulutus on il-maista, asunnotkin ovat ilmaisia. Oman Kempeleen kartanonsakin antoi.

JA sana kiiri. Pukin karu kohtalo oli unohdettu, nyt lehdet kertoivat Pohjolan maan auvosta ja lämpimästä kesästä. Hyvistä oloista, run-saasta rahasta, kauniista hymyistä Suomen kansan. Hype ja härdelli paisuivat, ja pian saapui bussilasteittain väkeä pällistelemään ruskais-ten tunturien kuulasta maata.

MAAN isä Juha hymyili tyytyväisenä. Nyt niitä tulee, ja pian pors-kuttaapi taas maan talous. Mutta hymynsä kaikkosi, kun olalle koput-ti vouti, synkeännäköinen. Kertoi, että konkurssi häämötti nyt koko Suomen maalle. Ei ollut varaa tulijoiden riennottamiseen, rekiajelui-hin, mihinkään.

SE oli paha pettymys. Juhalle erityisesti, mutta myös kaikille heil-le, jotka olivat suurin odotuksin tulleet. Ei ollutkaan loistomajoitus-ta pääministerin residenssissä vaan kurja kerrossänky, jossa rötkötti kuusi muuta hikistä kulkijaa. Tyly työministeri komensi tulijat risus-avottaan. Oli siinä tulijoilla ihmettelemistä, kun määrättiin pimeään metsikköön hirvikärpästen ja punkkien keskelle risuja etsimään. Ne harvat vastaantulijat, joita metsässä oli, kiukuttelivat Turun murteella siitä, että näpit on pidettävä irti kanttarelleista. Nyrkkiäkin heristivät.

ITKUHAN siinä tuli. Eikä aikaakaan, kun märinä tavoitti lämpimien maiden toimitukset. Muuttui sävy kirjoitusten - moittivaksi, kiukkui-seksi. Viekkauvella ja vääryydellä oli Bagdadin parhaita poikia mat-kaan houkuteltu. Synti suuri oli tehty, eikä sitä helpolla sovitettaisi. Pois porhalsivat bussit, vieden pettyneet pojat mennessään.

- PIELEEN meni sekin. Ei saada Suomesta ihmemaata millään, har-mitteli Juha.

MUTTA kun kaikki näytti synkimmältä, koettiin pieni ilon pilkahdus. Joulupukin paja oli löytänyt jostain varakassan pohjalta sen verran pätäkkää, että verottajan pahin rutina vaikeni. Pienet tontut pääsi-vät taas puuhastelemaan pakettiensa kanssa, joulupukki valjastamaan porojaan ja joulumuori hämmentämään puuroaan. Ja niin voi joulu tulla taas.

Welcome to Finland

KAUPAN liiton TNS Gallupilla lokakuussa teettämän tutkimuksen mukaan joulumyynti pienenee tänä vuonna puolitoista prosenttia, eli saman verran kuin vuosi sitten. Vuoden 2014 joulukuussa kuluttajat ostivat vähittäis-kaupasta tuotteita noin 4,6 miljardilla eurolla arvonlisäveroineen.

Yhä useamman lapsiperheen jouluostokset jäävät melko vaatimattomiksi – joissain per-heissä taloustilanne on niin kireä, ettei lapsil-le ole varaa ostaa mitään. Jo pelkkä jouluruo-an saaminen pöytään aiheuttaa suuren loven budjettiin.

– Meidän perheen jouluun on aina kuulu-nut antaa lahjoitus hyväntekeväisyyskohtee-seen, sanoo vantaalainen eläkeläinen Kata-riina Kulmala.

Ruokalahjakortteja ja harrastusmahdollisuuksia

Kulmala kertoo lapsuuden jouluistaan 1950-luvulla, jolloin hänen perheessään an-nettiin aina makeisia ja leluja sisältäviä jou-lupaketteja köyhien suomalaisperheiden lap-sille.

– Eräs joulu jäi erityisesti mieleen. Paketoin suosikkinukkeni lahjaksi, hän muistelee.

Perinteisesti Kulmalan perhe käy joulua en-nen hyväntekeväisyyskonserteissa. Lisäksi

he antavat rahalahjoituksia. Myös partiolais-ten joulukalenterin ostaminen on Kulmaloil-le vakiintunut tapa.

– Tänä syksynä olen seurannut erityisen tarkkaan mediaa ja etsinyt kanavia, joiden kautta voisin helpottaa suomalaisten per-heiden tilannetta. Lahjoituksiksi valitsim-me mieheni kanssa Hyvä Joulumieli -keräyk-sen kautta annettavan ruokalahjakortin sekä Pelastakaa Lapset Toivekaupan, josta han-kimme lapselle liikuntakerran. Molempiin lahjoitimme summan suoraan netissä, hän kertoo.

”Toivottavasti auttamishalu herää”

Kulmala toivoo, että mahdollisimman moni suomalainen ymmärtäisi, että tästä joulusta on tulossa monelle lapsiperheelle hyvin vaa-timaton.

– Muistuu mieleen sodan jälkeinen vuosi-kymmen, jolloin suomalaiset perheet tukivat toisiaan. Toivottavasti auttamishalu heräi-si mahdollisimman monessa hyväosaisessa perheessä - ja se toisi joulun kaikille lapsille, Kulmala sanoo.

TEKSTI HELI-MARIA WIIK KUVAT LEHTIKUVA

Joulu paljastaa karusti yhteiskuntamme eriarvoisuuden. Toisilla joulu on runsau-den ja yltäkylläisyyden aikaa, mutta yhä useammassa perheessä eletään tänäkin vuonna niukkuuden keskellä.

Anna joulu vähävaraiselle perheelle

3

RUOKALAHJAKORTTI: 

Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja SPR:n yhteinen Hyvä Joulumieli -keräys tuo ruokaa koti-maan vähävaraisten lapsiperheiden joulupöytiin. Lahjoittaa voi 24.12.2015 asti. Tänä vuonna 70 euron lahjakortteja jaetaan 22 000 perheelle.Lisätietoja: www.mll.fi

LIIKUNTAA LAPSILLE:

Pelastakaa Lapset Toivekaupasta voi antaa lahjan, jolla autat haavoittuvimmassa oloissa eläviä. Esimerkiksi 10 euron lahjoituksella lapsi pääsee liikkumaan oman sporttikumminsa kanssa.Lisätietoja: www.pelastakaalapset.fi

OSTA LAHJA LAPSELLE:

Valtakunnallinen Joulupuu-keräys paikallisten nuor-kauppakamareiden toimesta. Keräksen yhteistavoit-teena on, että mahdollisimman moni Suomen lasten-suojelun piirissä oleva alle 18-vuotias lapsi tai nuori saisi osakseen joulumieltä ja iloa kerätyistä lahjoista. Lisätietoja: www.keskuspuisto.org

PELASTUSARMEIJAN AUTA IHMISTÄ KERÄYS:

Keräyksen varoilla annetaan ruokaa ja lahjoja köyhille ja yksinäisille. Lisätietoja: www.pelastusarmeija.fi

LAPSELLE PARTIOTOIMINTAA:

Tuellasi kustannetaan taloudellisin, terveydellisin ja sosiaalisin perustein haettavia jäsenmaksuvapautuk-sia. Vapautuksilla halutaan varmistaa vähävaraisten perheiden lasten mahdollisuus harrastaa partiota. Lisätietoja: www.soihdut.net

KOHDISTA APUSI TIETYLLE PERHEELLE:

Jouluapua on Facebookissa toimiva yhteisö, jonka tavoitteena on toteuttaa lapsille ja nuorille joulujuhlan tunnelmaa. Yhteisö toimii linkkinä vähävaraisten perheiden ja avunantajien välillä.Lisätietoja: www.jouluapua.fi tai Facebookissa Jouluapua-ryhmästä.

Näin voit auttaa

Vähävaraisia lapsiperheitä voi tänäkin jouluna auttaa monella tapaa. Kuvan lapsi ei liity aiheeseen. Kuvituskuva.

4 P e r u s s u o m a l a i n e n 1 2 / 2 0 1 5 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

HELSINGIN Kampin palve-lukeskuksen kahvion pöydäs-sä istuu iäkkäämpien herras-miesten porukka. Niin kuin jokainen arkiaamu, he ko-koontuvat siihen juttelemaan maailman menosta. Yksi heistä on Esa Asikainen, 74.

– Ystäviä on hyvä hank-kia tavalla tai toisella. Tääl-lä voi purkaa omia tuntojaan ja kuunnella muita. Meillä on erilaisia koulutustaustoja ja elämänsivistystä vuosien var-relta, joten juttua riittää.

Esa on käynyt palvelukes-kuksen asiakkaana viisi vuot-ta. Yksinäinen hän ei ole, kos-ka on lapsia, lapsenlapsia ja naisystävä, mutta joillekin palvelukeskus voi olla ainoa paikka jutella muiden ihmis-ten kanssa.

– Tänne tullaan hakemaan vuorovaikutusta. Niille, joil-la ei ole perhettä, tämä paik-ka on erityisen tärkeä. Hen-kireikä.

Omasta jaksamisesta pitää olla tarkka

Olga Semi, 78, on tehnyt vapaaehtoistyötä Kampin palvelukeskuksessa kymme-nen vuotta.

– Kun jäin eläkkeelle, har-rastin paljon liikuntaa. Kävin

kolme kertaa viikossa kunto-salilla ja kävelin päivittäin.

Olga kävi palvelukeskuk-sessa ensin vain asiakkaana, tanssimassa ja luennoilla.

– Jäin nuorena orvoksi, ja osittain siksi olen aina halun-nut auttaa muita. Vanhustyö on itselleni mieluinen tapa.

Olga on tehnyt lähes aina jotain vapaaehtoistyötä, ku-ten askartelua järjestöille, myyjäisiin osallistumista ja vanhusten ulkoiluttamista. Silloin hän ei tehnyt vapaaeh-toistyötä, kun tuli ero ja hän halusi maksaa miehensä ulos asunnosta. Olga teki kahta palkkatyötä, eivätkä voimava-rat riittäneet muuhun.

– Pitää olla tarkka sii-tä, kuinka paljon itse jaksaa. Raja on vedettävä johonkin.

Kukaan ei sano hyvää yötä

Vanhusten yksinäisyyttä on kuvailtu niin vaarallisek-si, että se voi johtaa jopa kuo-lemaan. Yksinäisyys on myös valitettavan yleistä Suomes-sa: Vanhustyön keskusliiton mukaan kolmannes 75 vuot-ta täyttäneistä kokee elämän-sä yksinäiseksi. Näistä tapa-uksista riittää tarinoita.

– Eräs iäkäs nainen meni

joka aamu ja ilta ensimmäi-senä kauppaan, mutta hän ei ikinä ostanut mitään. Ker-ran myyjä kysyi, että onko joku tuote mitä meiltä ei löy-dy. Vanhus vastasi, että ei hän sen takia käy kaupassa, vaan siksi, koska kukaan muu ei muuten sanoisi hänelle hyvää yötä, Olga sanoo ja jatkaa:

– Joillekin hymy voi olla ai-noa ystävällinen ele koko päivän aikana. Olenkin sitä mieltä, että iloinen mieli on tärkeintä.

Esa on sitä mieltä, että tär-keintä on, ettei jää kotiin ma-kaamaan.

– Itse en jää kotiin tuijotta-maan itseäni ja miettimään, olenko yksinäinen vai en. Pi-tää vain lähteä ulos ihmisten ilmoille.

Työpäivän jälkeen rauhallinen olo

Vapaaehtoistyö on oman ai-kansa lahjoittamista. Toisin kun hyväntekeväisyys, joka tarkoittaa rahan lahjoittamis-ta. Olgan mielestä auttami-nen perustuu tunnetilan vä-littämiseen.

– Haluan olla hyvällä tuu-lella ja tuoda sitä kautta iloa toisille.

Vapaaehtoistyön tekemi-

Olga Semin vapaaehtoistyö alkoi siitä, kun vapaa-aikaa oli täytettäväksi. – Olen aina tykännyt touhuta paljon kaikkea. Olen palvelualan ammattini vuoksi valmis palvelemaan mui-ta, ja myös siksi pidän toisten auttamisesta.

78-vuotias Olga Semi on tehnyt koko ikänsä vapaaehtoistyötä tavalla tai toisella. Hän sanoo, että auttami-seen tarvitaan vain iloinen mieli ja oikeanlainen motivaatio.

Vapaaehtoistyötä suomalaisten hyväksi

Moni auttaa

turvapaikanhakijoita,

kuka auttaisi

suomalaisia?

VAPAAEHTOISTYÖ sopii kai-kenikäisille, sillä erilaisia ta-poja on paljon. Oman paik-kakuntansa tarjontaan kannattaa tutustua. Sen jäl-keen on hyvä miettiä, mikä vapaaehtoistyö olisi lähellä omia kiinnostuksen kohteita.

Esimerkkejä vapaaehtoistyöstä:• Apua vanhusten yksinäisyyteen: Oleystava.fi• Tukihenkilö nuorelle: mll.fi• Kriisipuhelinpäivytys: mielenterveysseura.fi

Anna aikaasi

Lisätietoa: suurellasydamella.fi

5

Esa Asikainen on ammatiltaan merimies. Vaikka ”Tellus” on kierretty kahteen kertaan ympäri ja tarinoita kokemuksista riittäisi, on muiden ihmisten huomioiminen hänelle tärkeämpää.

seen ei siis tarvita isoa tuk-kua rahaa, eikä siihen myös-kään tarvitse käyttää kaikkea aikaansa. Olga työskente-lee palvelukeskuksessa kaksi kertaa viikossa.

– Työvuoroissa ollaan puo-li yhdestätoista kahteen tai puoli kymmenestä puoli kol-meen.

Työnkuvaan kuuluu jakaa ruokaa niille, jotka eivät itse

pysty kantamaan tarjotinta pöytään, Olga kertoo.

Palvelukeskuksen kahviossa työntekijät tarjoilevat kahvia.

– Saan asiakkailta paljon enemmän, kun pystyn itse ikinä antamaan. Kun menen illalla töiden jälkeen kotiin, olo on hyvä ja rauhallinen.

Kampin palvelukeskukses-sa hyvä niin sanotusti kiertää: Olga kaataa 70 sentin kahvin

Esalle, ja Esa taas kuuntelee muita palvelukeskuksen asi-akkaita.

– Eikä ole väliä, vaikka ne samat tarinat kuulee tääl-lä moneen kertaan. Ihminen tarvitsee kuuntelijan.

TEKSTI VERA MIETTINEN KUVAT MATTI MATIKAINEN

En halua päästä helpolla

TIMO SOINIPERUSSUOMALAISTENPUHEENJOHTAJA

KOLUMNI

PERUSSUOMALAISET aloittivat nollasta kaksi-kymmentä vuotta sitten. Matka menestykseen on ollut pitkä ja kuoppainen. Olemme voittaneet kymmenet vaalit, kerta toisensa jälkeen. Äänestäjät ovat luotta-neet meihin. Tähän on vastattava.

EN halua päästä helpolla. Se on yhteinen perussuo-malainen asenteemme. Kun ei ole elänyt helppoa elä-mää, tietää, että useimmat ratkaisut eivät ole helppoja, mutta yksinkertaisia ne voivat silti olla. Monimutkai-sessa maailmassa yksinkertainen on arvokasta.

SUOMI on pahassa taloudellisessa tilanteessa. Se ei kuitenkaan ole luonnonlaki. Raaka totuus on, että va-luuttamme joustamattomuus on vakava ongelma. Sa-maten monet toimenpiteet ovat jollakin tavalla “kiel-lettyjä”. Vastaan tulee perustuslaki, kansainväliset sopimukset - Suomi on säännellyt itsensä tilttiin.

OLEMME saaneet hallituksessa läpi kymmeniä omia tavoitteitamme, perussuomalaisia peukalonjälkiä. Nii-tä pitää toistaa, toistaa ja toistaa. On mentävä kentälle. Olin Vihdin torilla pari viikkoa sitten. Vihdissä on esi-merkillinen järjestöväki, joka ei lamaannu vaikeuksis-sa. Ennen saapumistani kansa oli nurissut monenlai-sista asioista. Puhuin ja olin paikalla tunnin. Ottelu oli paikoin värikästä. Pari tuntea myöhemmin sain Terhi Mattilalta viestin, jossa kiitettiin käynnistä ja todet-tiin, että moni oli jäänyt paikalle ja ollut tyytyväinen, kun pääsi puhumaan ja sai vastauksia.

TÄTÄ meidän pitää tehdä. Kenttäväen, valtuutettu-jen, kansanedustajien, ministereiden sekä puoluejoh-don. Olemme joka sään puolue. Meidän ei pidä päästä helpolla, vaan toimia paremman politiikan ja päätös-ten puolesta.

PERUSSUOMALAISET on sisun ja sydämen puolue. Sellaisena meidän pitää myös toimia. Tuleen ei saa jäädä makaamaan. Periksi antaminen ei ole perussuo-malaisten tapa kohdata vaikeuksia. Tosiasia on, että ti-lanne ei oikene hetkessä. Mutta me oikaisemme sen.

RAUHALLISTA JOULUA

PERUSSUOMALAISILLA on takanaan menestyk-sekkäät vaalit, onnistunut juhlapuoluekokous ja vai-kea syksy. Kaiken tämän olemme ansainneet.

JOULUNA meillä on hetki aikaa hengähtää. Lepoa, hiljentymistä, ulkoilua, nukkumista sekä ystävien ja sukulaisten tapaamista. Nautitaan tästä ajasta. Seimen äärellä on myös mahdollisuus ihmetellä elämän ih-mettä ja olla kiitollinen kaikesta siitä mitä meillä on.

6 P e r u s s u o m a l a i n e n 1 2 / 2 0 1 5 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

VOISI ajatella, että on ras-kasta siirtyä eduskuntatalon käytäviltä hoitotyöhön nos-telemaan vanhuksia sekä ot-tamaan vastaan dementoi-tuneiden ja aggressiivisesti käyttäytyvien nyrkiniskuja. Onhan se, mutta perussuo-malaisten ex-kansanedusta-ja Johanna Kotaviidan (ent. Jurva) mielestä työn on myös palkitsevaa.

– En missään nimessä ali-arvioi kansanedustajan työ-tä, mutta jos mietin itseäni työntekijänä, niin saan kyl-lä enemmän mielihyvää hoi-totyöstä. Mikään ei voita sitä, kun vanhus katsoo silmiin ja kiittää, Johanna kertoo.

Resurssipula näkyy kotihoidossa

Kotaviidalla on vuosien ko-kemus niin kansanedusta-jan työstä kuin hoitoalasta-kin. Hän tietää eduskunnasta kumpuavan ajatuksen siitä, kuinka hoitoalalta on help-po leikata, koska se maksaa eniten. Mutta Kotaviita tietää myös sen, että ongelmissa ol-laan, jos suunnitteilla olevat leikkaukset toteutetaan.

– On käsittämätöntä, että työntekijöitä vähennettäisiin edelleen. Hoitotyössä kun ei ole kyse siitä, että voisi lait-taa lapun tiskille, kun hoita-jia ei ole tarpeeksi. Vanhuksia ei vain voi jättää yöksi ilman henkilökunnan läsnäoloa.

Ennen eduskuntatyötä Jo-hanna työskenteli kotihoidos-sa. Siellä jos missä resurssi-pula ja vanhusten yksinäisyys näkyi.

– Mielestäni kotihoitoa käy-tetään liikaa. Vanhusten, jot-ka ovat jo tosi huonossa kunnossa, pitäisi olla palve-lukodissa, ei kotona. Eräskin hoitamani asiakas ei muista-nut ikinä, missä hän oli. Hän itki ja oli peloissaan sekä le-voton. Tällainen ei ole in-himillistä. Eikä sekään, että vanhusten ainoana toiveena

on päästä ulos raittiiseen il-maan. Ihan kuin se olisi joku erityistarve.

Kustannukset nousevat

Johanna on seurannut ny-kyisen hallituksen työtä tii-viisti.

– On kauhistuttavaa ajatella, että hoitajamitoituksia oltai-siin laskemassa 0,4:ään, hän sanoo.

Johanna tarkoittaa halli-tuksen kaavailua alentaa ny-kyistä 0,5-suhdelukua 0,4:ään hoitajien määrässä yhtä hoi-dettavaa kohden. Tällä het-kellä luku on vain suositus, eikä sitä ei ole kirjattu lakiin.

Kun perussuomalaiset oli-vat oppositiossa, terveyden ja hyvinvoinnin laitos selvitti, ettei 0,5-suositusta noudate-ta. Tästä syystä toivottiin, että asia kirjattaisiin lakiin. Vielä sitä ei ole tapahtunut.

– Pitäisi miettiä, mitä oi-keasti tarkoittaa, kun hoito-alalla säästetään. Ovatko ne niin valtaisia verrattuna vai-keuksiin, johon leikkaukset todennäköisesti johtavat, in-himillisyydestä puhumatta-kaan?

- Uskon vahvasti, että leik-kausten myötä kustannukset nousevat: hoidon ja hoivan taso laskee ja vanhusten hoito muuttuu yhä enemmän vain säilömiseksi, Johanna pelkää.

”Antakaa työrauha”

Hoitoalalla riittää töitä, mutta silti vakituisia pestejä ei ole tarjolla.

– Sillä ei niinkään ole ol-lut väliä. Keikkatyötä on ollut niin paljon, että välillä on pi-tänyt sanoa töille ei.

Johannan mielestä hoito-työn arvostus on kaksipiip-puinen juttu.

– Työ on ammattiryhmä sii-nä missä muutkin. Hoitotyö-tä arvostetaan, mutta ongel-

ma onkin se, että kun säästöjä kohdennetaan meihin, tun-tuu, että eikö työtä arvoste-takaan. Ymmärrän toki sen, että menot ovat suuret, mut-ta toivoisin vain, että meil-le annettaisiin työrauha, hän sanoo.

Viime päivät – ennen äi-tiyslomaansa – Johanna on työskennellyt palvelutalossa, jossa asiakkaat ovat demen-toituneita ja sairauden vuoksi myös väkivaltaisia.

– Asukkaat ovat ihania, mutta totuus on, että demen-tia tuo mukanaan aggressiivi-suutta. Ei tule mieleen toista ammattikuntaa, jossa työnte-kijät kokevat vastaavanlais-ta väkivaltaa, josta ei seuraa tekijälle rangaistusta. Ja sil-ti työntekijät ovat joustavia ja sitoutuneita. Se on kunnioi-tettavaa.

Äänestäjänasemassa

Johannan avopuoliso Jari Ronkainen pääsi tällä vaa-likaudella eduskuntaan. Jo-hannalla jatkokausi oli pie-nestä kiinni. Äänestyspäivänä pettymys oli valtava.

– Totta kai se harmitti. Mie-tin, että miten tässä nyt näin pääsi käymään.

Tämän vaalikauden aika-na asetelma on ollut kotona aika ajoin jännittävä: Johan-na ja Jari ovat aina puhuneet

- Hoitajilla on liian vähän aikaa seurustella asukkaiden kanssa, Johanna harmittelee.

Hoitotyötä tekevä Johanna Ko-taviita katsoo maailmaa hieman eri silmin nyt, kun hän ei ole enää eduskunnassa. – Molemmat työt ovat tärkeitä, mutta hoitotyö antaa minulle enemmän mielihyvää, hän myöntää.

paljon politiikasta, mutta nyt Johanna on äänestäjän ase-massa.

– Ymmärrän hyvin sen, et-tei yhden ihmisen vaikutus-valta eduskunnassa ole kovin suuri. Silti Jallu sai tuntea na-hoissaan, kun kuulin Sipilän hallituksen hoitoalaa koske-vista leikkauksista, Johanna virnistää.

Eduskuntatyön jälkeen Jo-hanna on ollut kahdessa eri yksikössä töissä: sairaalan vuodeosastolla ja palveluta-lossa. Perushoitotyöhön kuu-

luu huolehtia potilaan tai asukkaan puhtaudesta, lää-kehoidosta, ravitsemuksesta ja kokonaisvaltaisesta hyvin-voinnista.

Päivä alkaa asukkaiden pe-suilla, kuivituksilla ja syöttä-misillä, ja jos aikaa jää, asuk-kaille luetaan tai heidän kanssaan jutellaan.

– Totta puhuen tällaisia het-kiä on liian harvoin.

TEKSTI VERA MIETTINEN KUVAT MATTI MATIKAINEN

Rankkaa, mutta palkitsevaa työtä

Ex-kansanedustaja palasi vanhustenhoitajaksi

Viime päivät – ennen äi-tiyslomaansa – Johanna on työskennellyt palvelutalossa, jossa asiakkaat ovat dementoi-tuneita.

7

JUTTU lähti siitä, kun medias-ta tuli paine kansanedustajil-le osallistua taloustalkoisiin, kansanedustaja Jari Ronkai-nen kertoo.

Puhemiesneuvoston ehdo-tuksen mukaisesti kansan-edustajat olisivat luopuneet viikon palkkioista, mutta toi-mikunnassa ehdotusta ei hy-väksytty.

Lopulta päätettiin, että jokai-nen kansanedustaja saa hoi-taa hyväntekeväisyyden omal-la tavallaan. He saivat käyttää – tai olla käyttämättä – viikon palkkionsa parhaaksi katso-mallaan tavalla.

– Minulla oli kaksi vaihtoeh-toa hyväntekeväisyydelle tai vapaaehtoistyölle: päiväkodit tai vanhustenhoito. Kävimme keskusteluja Johannan kans-sa, mutta myös muut tutta-vat, jotka työskentelevät näillä aloilla, vaikuttivat päätökseen.

Osa palkkiosta lapsille

Kansanedustajan palkkio vii-kossa on noin 1 500 euroa. Ronkainen päätti antaa siitä 500 euroa vähävaraisille lapsi-perheille, ja loput työpanokse-na vanhainkotiin.

– Halusin kehittää omaa tie-toa ja taitoa kansanedusta-jana. Tiesin, että työskentely vanhainkodissa antaa konk-reettista näkökulmaa alan re-sursseihin ja vanhusten hoi-don tasoon. Lisäksi halusin,

että työstäni on hyötyä muille.

”Työ oli pysäyttävää”

Ronkainen työskenteli kol-messa eri yksikössä, joista jo-kaisessa tehtiin vähän erilaista työtä. Lääkkeitä hän ei voi-nut jakaa, mutta heti ensim-mäisellä työvuorollaan kan-sanedustaja pääsi syöttämään vanhuksia.

– Työ oli pysäyttävää. Mie-tin sitä, kun hoitajahan on sii-nä vanhuksen kanssa niin kau-an kuin syöttäminen kestää, oli se sitten kaksi minuuttia tai kaksikymmentä minuuttia. Työpäivään ei jää hetkeäkään ylimääräistä aikaa.

Aamupesuihin Ronkainen ei myöskään voinut osallistua. Hänelle jäivät sellaiset työt, mihin hoitajilla ei ollut aikaa. Toisaalta ne olivat täysin yk-sinkertaisia asioita, mutta van-huksille silkkaa luksusta.

- Juttelin heidän kanssaan ja vein ulkoilemaan. Keskustelut olivat hyvin rakentavia. Aluk-si päätin, etten olisi puhunut politiikasta mitään, mutta sain nopeasti huomata, että suu-ri osa vanhuksista oli hyvinkin valveutuneita.

Hoitajat tunnollisia työntekijöitä

Ronkainen kertoo, kuinka hänelle esitettiin hyvinkin ki-periä kysymyksiä esimerkik-

si maahanmuutosta. Työnteon ohessa hän ei voinut olla miet-timättä myös sitä, miten hoita-jat ehtivät tehdä kaiken, jos ja kun ylimääräisiä käsipareja ei ollut käytettävissä.

- Eivät he ehdikään. Heil-lä ei ole aikaa jutella vanhus-ten kanssa. En tiedä, miten he pystyvätkään klaaraamaan päivän.

Tauoilla Ronkainen jutteli myös hoitajien kanssa. Selkeä viesti oli sama kuin Johannal-la: jos resursseista vielä kiriste-tään, alalla ollaan pulassa.

- Hoitajat ovat hyvin tun-nollisia työntekijöitä. Pelkään sitä, että jos leikkauksia teh-dään, hoitajat tekevät ylimää-räistä työtä. Ei sekään johda hyviin lopputuloksiin, Ronkai-nen pohtii.

Liian alhainen palkka

Lisäksi Ronkainen totesi sen, joka on kyllä tiedetty jo pit-kään, mutta asiaan ei ole vuo-siin tapahtunut muutoksia.

- Palkkasysteemi on aivan lii-an alhainen. Vanhusten hoi-taminen on tosi raskasta, fyysisesti ja henkisesti. Makuu-haavojen takia vanhuksia pi-tää nostella koko ajan, puhu-mattakaan siitä, kuinka pää kestää työtä.

TEKSTI VERA MIETTINEN KUVA MATTI MATIKAINEN

Avomies kokeili hoitotyötä:

Johanna ja Jallu odotta-vat esikois-taan, joka syntyy alku-vuodesta.

Johannan avopuoliso ja kansanedustaja Jari Ronkainen halu-si tehdä vapaaehtoistyötä, joka kehittäisi samalla hänen omaa osaamistaan eduskunnassa.

Henkisesti ja fyysisesti raskasta

- Hoitotyötä arvostetaan, mutta ongelma onkin se, että kun säästöjäkohdennetaan meihin, tun-tuu, että eikö työtä arvoste-takaan.

- Mikään ei voita sitä, kun van-hus katsoo silmiin ja kiittää, Johanna myöntää.

8 P e r u s s u o m a l a i n e n 1 2 / 2 0 1 5 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

Eduskunnassa äänestettiin uudesta puoluelaista, jon-ka osana kumoutuu niin kutsuttu Lex Vennamo, jon-ka mukaan puolueesta lähtevien kansanedustajien mukana lähtevät myös heistä maksettavat tukirahat.10. JOULUKUUTA oli ilon päivä perussuomalaisille, eri-tyisesti sille vanhemmalle po-rukalle, joka oli joutunut ko-kemaan SMP:n hajottamisen 70-luvulla. Silloin nimittäin viimein kumottiin jo 43 vuot-ta sitten tehty historiallinen vääryys, puoluelain muutos, joka mahdollisti Urho Kek-kosen valitsemisen tasaval-lan presidentiksi ilman vaa-leja.

Asia toteutettiin siten, että vanhat puolueet junailivat puoluelakiin muutoksen, joka mahdollisti puoluetukira-hojen viemisen enemmistön mukaan, jos enemmistö jät-tää puolueen eduskuntaryh-män. Tämän johdosta SMP:n ryhmä hajosi ja sittemmin ”seteliselkärankaisiksi” ristit-ty puolueesta irtautunut ra-hanahne ryhmittymä sai pal-kakseen puoluetukirahat äänestäessään poikkeuslain puolesta.

- Olen hyvilläni, että tämä historiallinen vääryys on nyt kumottu, eikä vastaavaa enää voi tapahtua. Koko laki poh-jautui suomalaisen demo-kratian synkimpiin vuosiin

70-luvulla. Hyvä mieli tuli siitäkin, että kokoomus, kes-kusta ja suurin osa SKDL:n perillisen vasemmistoliiton edustajista asian ymmärsi ja halusi tämän vääryyden kor-jata, iloitsee ulkoministeri, puheenjohtaja Timo Soini.

Seteliselkä-rankaisuuden suojeluspyhimykset

Kaikki eivät kuitenkaan oli-si tästä häpeällisestä mui-naisjäänteestä luopuneet. Äänestys meni läpi äänin 130-50. ”Seteliselkärankaisuuden suojeluspyhimyksiksi” aset-tautuivat erityisesti SDP, vih-reät ja kristillisdemokraatit.

- Käsittämätöntä toimintaa sosialidemokraateilta. Vain senkö takia, että ollaan op-positiossa, pitää kaikkea vas-tustaa? Mielestäni se osoittaa kulkukissan moraalia. Saat-toi siihen vaikuttaa sekin, että otimme demarien kanssa aika kovaa yhteen mietinnön valmistuttua. Demarien Ma-ria Guzenina, Ilkka Kantola ja Ville Skinnari olivat itse-

kin hyväksymässä yksimie-listä mietintöä rappiopykälän poistamisesta, mutta salissa äänestivät vastaan. Haiskah-taa ryhmäpäätökseltä, Soini aprikoi demarien motiiveja.

Soini arvelee demareilla olevan menossa sellainen vai-he, jossa kaikkea vastustetaan ja kaikki yritetään ampua alas. Lisäksi joitakuita saattoi hieman ärsyttää se, kun Soini melko seikkaperäisesti kertoi demarienkin osuudesta poik-keuslain syntymiseen 70-lu-vulla.

Vihreä villapaidankääntö

Täysin uskomattomalta tun-tuu myös korkean moraalin ja nuhteettomuuden esitaiste-lijoina usein esiintyvien vih-reiden päätös asettua vastus-tamaan seteliselkärankaislain kumoamista. Soini arvelee vihreiltä joko kokonaan puut-tuvan historian tajun tai sit-ten heidän maailmankuvansa on täysin opportunistinen.

- Vihreiden Ville Niinis-tö oli hänkin hyväksymäs-sä yksimielistä mietintöä pe-

”Suuri historian vääryys on viimein korjattu”

rustuslakivaliokunnassa, ja sitten äänestikin toisella ta-valla. Ei kannattaisi Niinistön muille luennoida villapaidan-kääntämisestä. Toisaalta vih-reäthän on täysin historiaton puolue - ei heitä ollut olemas-sakaan silloin 70-luvulla, Soi-ni toteaa.

”Kristillisdemokraatit juudasten puolella”

Kaikkein käsittämättömintä Soinin mielestä on kuitenkin se, että kristillisdemokraa-tit avasivat muille puolueil-le mahdollisuuden äänestää

seteliselkärankaislain ku-moamista vastaan puheen-johtajansa Sari Essayahin vastaesityksen kautta.

- Tämä siltikin, vaikka hy-vin seikkaperäisesti selvitin, ettei tässä ole kysymys ny-kyajasta eikä kenenkään ra-hoista, vaan yksinkertaisesti historiallisen vääryyden oi-kaisemisesta. Kristillisdemo-kraatit aina puhuvat korkeas-ta moraalista eivätkä yleensä ole olleet juudasten puolel-la, mutta jos he tällaisella mo-raalilla aikovat jatkaa tulevai-suudessa, ei tarvitse suuren puolueen asemasta haaveilla,

EU:N komission esittämä uusi ampuma-asedirektiivi on herät-tänyt suurta hämmennystä am-pumaurheilijoiden ja reservi-läisten keskuudessa. Asiaa on laajuuteensa nähden käsitelty suomalaisissa viestimissä ällis-tyttävän vähän.

Europarlamentaarikko Jus-si Halla-ahon mielestä direktii-vissä on monia keskeisiä ongel-makohtia:

– Aseiden etämyynnin kieltä-minen muilta kuin laillistetuil-ta kauppiailta. Tämä olisi on-gelmallista pitkien etäisyyksien

Suomessa.– Asekeräilijöiden sisällyttämi-

nen direktiiviin. Halla-ahon mu-kaan keräilijöiden aseita ei ole koskaan käytetty rikoksen teke-miseen.

– Kaikkien aselupien muut-taminen määräaikaiseksi. Suo-men luvat ovat pääsääntöisesti voimassa toistaiseksi. Määrä-aikaistaminen lisäisi byrokrati-aa ja kustannuksia. Aselupa voi-daan nykyiselläänkin peruuttaa, jos luvanhaltijan toiminta antaa siihen aihetta.

– Puoliautomaattisten aseiden

siviiliomistuksen rajoittaminen. Tähän sisältyisi sarjatulitoimisia aseita ”muistuttavien” puoliau-tomaattisten aseiden siirto kiel-lettyjen ryhmään.

”Kajotaan laillisesti hankittuun yksityis-omaisuuteen”

Viimeksi mainittu kohta on Halla-ahon mukaan direktiivi-asetuksen hankalin kohta. Mah-dollinen kielto perustuisi kos-meettisiin ominaisuuksiin eikä aseen vaarallisuuteen. Yhdys-

Uusi asedirektiivi uhkaa rampauttaa pahasti ampumaurheilukenttää. Direktiivi uhkaa myös Suomen maanpuolustuskykyä ja saattaa lopettaa reserviläisten harjoitusmahdollisuudet.

valloissa säädettiin vuonna 1994 ”hyökkäysasekielto”, mut-ta tällä ei ollut minkäänlaista vaikutusta aserikollisuuteen ja kiellosta luovuttiin vähin äänin vuonna 2004.

Halla-aho muistuttaa myös, että puoliautomaattisia aseita käytetään erittäin harvoin rikos-ten tekemiseen.

Puoliautomaattisia aseita käy-tetään kuitenkin erittäin laajalti ampumaurheilussa. Suomessa harjoitetaan practical shooting –lajia, jossa Suomi on saavutta-nut merkittävää kansainvälistä menestystä. Niin ikään kansal-linen laji on sovellettu reser-viläisammunta, joka ylläpitää reserviläisten omaehtoista ja omakustanteista ampumatai-toa.

– Komission esittämä kielto lo-pettaisi nämä ampumalajit ko-konaan ja iskisi niihin kymme-niin tuhansiin eurooppalaisiin, jotka omistavat tällaisia aseita. Kyse olisi huomattavasta kajoa-misesta laillisesti hankittuun yk-

sityiseen omaisuuteen.

Syyttömät kärsivät terroriteoista

Halla-aho moittii direktiivi-esitystä koulukirjaesimerkik-si huonosti suunnitelluista ja kansalaisten kannalta perus-teettomista pakkokeinoista.

– Esityksellä on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia suurelle ihmisjoukolle, mutta se ei koh-distu mihinkään todelliseen on-gelmaan eikä siten lisää kenen-kään turvallisuutta. Eurooppa on ajautunut kierteeseen, jos-sa täysin syyttömien kansalais-ten vapauksia rajoitetaan joka kerta, kun islamistiterroristit is-kevät. Tämä tuskin lisää suvait-sevaisuutta islamilaisista maista tulevaa maahanmuuttoakaan kohtaan.

Toisaalta komission esitys si-sältää Halla-ahon mieles-tä myös paljon sellaista, mihin Suomenkin on mahdollista yh-tyä. Esimerkkinä hän mainitsi

Halla-aho moittii uutta asedirektiiviä

Äänestys

meni läpi

äänin 130-50

Lex Soini kumosi Lex Vennamon

9

SOSIAALI- ja terveysmi-nisteri Hanna Mäntylä ai-heutti huutomyrskyn edus-kunnassa, kun hän ripitti SDP:n puheenjohtaja Ant-ti Rinnettä ammattiyh-distysliikkeiden asumistu-kikikkailusta. Myös Matti Putkonen antoi vasemmis-topuolueiden kuulla kun-niansa Työmiehen tuu-maustunnilla.

Rinne väitti hallituksen leikkaavan asumistukia. Mäntylä muistutti vastauk-sessaan, etteivät asumistuet ole laskemassa, mutta sen sijaan ammattiyhdistysliike kuittaa asumistuista kym-menien miljoonien verova-paat osingot.

- Ylen tuoreen uutisen mukaan ay-liike on saa-nut viiden vuoden aikana 50 miljoonaa euroa VVO:n vuokraosinkoina. Ammat-tiliitot ja mm. Antti Rin-ne, joka on istunut Pron hallituksessa ja kuitannut vuokratuotoista verovapaat osingot. Vuokrien tuottoja maksatetaan suurelta osin pienituloisille maksetta-villa asumistuilla, Mänty-lä syytti.

”Noudattaisivat edes sääntöjen-mukaista vuokra-tasoa”

Perussuomalaisten työ-mies Matti Putkonen ei ih-mettele, miksi SDP ja va-semmisto ovat vaatineet asumis- ja toimeentulotu-

Ay-liike on saanut viiden vuoden aikana yli 50 miljoonaa euroa VVO:n vuokraosinkoina. Rahaa on valunut mm. demareiden ja vasemmiston vaalikassaan.

Helsingin Hakaniemessä istuu vaikutusvaltaista ay-porukkaa, joka kartuttaa kassaansa myös vähävaraisille myönnetyillä asumistuilla.

kien kasvattamista ”naamat punaisina”.

– Molempien virallinen se-litys on köyhän asialla ole-minen. Totuus on tyystin toinen. Kummatkin puolu-eet hallinnoivat bulvaanei-densa kautta suurta vuok-ra-asuntomassaa. Ay-liike on niistä merkittävin, Putkonen huomautti.

– Demarit ja vasurit voisi-vat halutessaan osoittaa ai-dosti olevansa köyhän asi-alla, jos noudattaisivat edes ARA:n sääntöjenmukais-ta vuokratasoa. Mutta toimi-taan juuri päinvastoin. Mi-nisteri Mäntylä nosti tämän kissan pöydälle eduskunnan kyselytunnilla ja sai demarit kihisemään raivosta.

Vaalikassoihin miljoonia euroja

Putkonen paheksuu sosiaa-lidemokraattien tapaa korot-taa vuokra-asuntojen vuok-ria nopeammin kuin mitä

asunnoista koituvat todelli-set menot kasvavat.

– Vastoin ARA:n ohjeita, näin mahdollistetaan erityi-sesti demarivetoisille ay-lii-toille hulppeat verovapaat osingot verovaroilla tuettu-jen vuokra-asuntoyhtiöiden tuotoista. Tuotoista on vuo-sien saatossa siirretty sekä demareiden että vasureiden vaalikassoihin miljoonia eu-roja. Monissa länsimaissa tätä nimitettäisiin korruptio-renkaaksi.

– Eikä kyse ole mistään nappikaupasta: valtio mak-soi asumistukia yksin viime vuonna 1,5 miljardia euroa. Kaikki tutkimukset todista-vat, että asumistukien ko-rotukset valuvat suoraan vuokra-asuntojen omistaji-en taskuun eli VVO:ssa de-mareiden vaalitilille ay-liik-keen kautta.

TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVAT LEHTIKUVA

Asumistuesta valuu kymmeniä miljoonia demareille

Soini suomii pettyneenä.

Ilon päivä SMP:n veteraaneille

Soini kertoo soittaneen-sa päivä päätöksen jälkeen nyt jo 92-vuotiaalle vete-raanikansanedustaja Mik-ko Vainiolle, joka oli mukana SMP:n eduskuntaryhmässä runsaat neljä vuosikymmen-tä sitten.

- Mikko oli todella hyvillään siitä, että sai nähdä vielä sen-kin päivän, kun tuo suuri his-torian vääryys viimein saa-tiin korjattua. Se oli erityinen

ilon aihe meille molemmille. Erityisen hyvältä tuntui myös puristaa kokoomuksen Ben Zyskowiczin kättä äänestyk-sen jälkeen.

- Hänkin ymmärsi asian taustat ja tunnusti, että tuo häpeällinen ruoskaparlamen-tarismin muinaisjäänne oli korjattava. Jopa keskusta tun-nusti asian, vaikka he Kekko-sen omana puolueena olivat pääroolissa poikkeuslain ta-kana, Soini kertoo hyvillään.

TEKSTI MIKA MÄNNISTÖ KUVA LEHTIKUVA

deaktivointistandardit, yhteiset säännöt aseiden osien merkin-nästä sekä kansallisten aserekis-tereiden harmonisoinnin ja tie-donvaihtamisen parantamisen hätätilanteissa.

Puolustusministeri Jussi Nii-nistö (ps.) kävi samassa tilai-suudessa läpi ampuma-asedi-rektiivin vaikutuksia Suomen sotilaalliseen puolustukseen. Hän painotti, että jos direktii-vi hyväksytään nyt esitetys-sä muodossa, asialla olisi mer-kittäviä negatiivisia vaikutuksia myös metsästykseen, asekeräi-

lyyn ja syrjäseutujen ammunta-harrastukseen.

Niinistö kertoi, että Juha Si-pilän johtama hallitus päät-ti EU-ministerivaliokunnan ko-kouksessa esittää muutosta ampuma-asedirektiiviin. Näh-täväksi jää, saako Suomi muil-ta EU-mailta ymmärrystä asial-leen.

Katso video: www.suomenuutiset.fi

TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVA LEHTIKUVA

Pron hal-lituksessa istunut Antti Rinne on yksi verovapaiden osinkojen kuittaajista.

- Jopa keskusta tunnusti asi-an, vaikka he Kekkosen omana puolueena olivat pääroolissa poik-keuslain takana, Soini kertoo hyvillään.

”Komission esittämä kielto lopettaisi toiset ampumalajit kokonaan.”

10 P e r u s s u o m a l a i n e n 1 2 / 2 0 1 5 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i10

Savolaiskylä torjuu turvapaikkaturistit:

KYLÄNRAITILLA on lep-poisa meininki, sillä ruokaos-toksilla ja muilla asioilla liik-kuvilla savolaisilla on vielä aikaa rupatella iloisesti tutta-vien ja vieraiden kanssa. Rau-tavaaran Perussuomalaisten puheenjohtaja sekä kunnan-hallituksen jäsen Kirsi Kok-konen asuu omakotitalossa kylän keskustan tuntumassa.

– Kunnallispolitiikassa asi-at ovat erimielisiä, mutta ih-miset eivät riitele keskenään. Yhdessä on haluttu säilyttää lähipalvelut kuntalaisten etua ajatellen. Täällä selkosilla on yhteisöllisyyttä eli naapuria autetaan yli puoluerajojen, Kokkonen kertoo.

Pitäjässä ei ole turvapaikan-hakijoita, mutta Kokkonen on seurannut tarkkaan pakolais-tilannetta. Lähin vastaanotto-keskus sijaitsee noin 80 kilo-metrin päässä Siilinjärvellä. Siellä katukuvaan ilmesty-neet nuoret turvapaikanhaki-jamiehet ovat kuumentaneet tunteita.

– Heidän käytöksensä on erilaista mihin on totuttu Suomessa. Tyttöjen perään on vislailtu ja huudeltu. Van-

hemmat ovat varoittaneet tyttäriään, että heidän pitää kulkea porukassa siellä, missä on maahanmuuttajia. Itse ai-nakin pelkään nuorten nais-ten puolesta, Kokkonen tun-nustaa.

Omista halutaan huolehtia ensin

Pohjois-Savon Ely-keskus on pyytänyt paimenkirjees-sään alueensa kuntia varautu-maan turvapaikanhakijoihin. Rautavaaran kunnanjohta-ja Unto Murto kertoo, että kunta on joutunut päivittä-mään kotouttamisohjelman-sa.

– Voisimme käytännössä vastaanottaa noin 50 pako-laista. Pienen joukon kotout-taminen onnistuisi, kun täällä on tilaa. Kunnalla on vapai-ta vuokra-asuntoja sekä muu-tama yritys olisi myös valmis vuokraamaan asuntoja, Mur-to sanoo.

Mahdollisten turvapaikan-hakijoiden saapuminen saa kuntalaisten otsat kurttuun kylänraitilla. Muutama ni-mettömänä pysyttelevä hen-kilö tokaisee pakolaisista ky-syttäessä ”ei kiitos” ja jatkaa kiireesti matkaansa. Pariviik-koisen vauvan äiti Henni-Kerttu Venäläinen ehtii ker-toa mielipiteensä.

– Heitä ei ehkä haluta, mut-ta pakon edessä tänne saisi ottaa vain oikeasti hädänalai-sia perheitä. Täällä on työt-tömiä. Oma väki pitää työllis-tää ensin ja vasta sitten muut, Venäläinen toteaa.

Vastaanottokeskusten seinät pullistele-vat turvapaikanhakijoiden suuren mää-rän takia ja yhä useampi kunta joutuu varautumaan heidän muuttoonsa. Tätä pelätään myös vajaan 1 800 asukkaan Rautavaaralla.

Rautavaaralla on noin sata työtöntä. Ruokaostoksille saapunut Antti Korkalainen on huolissaan siitä,, mitä tur-vapaikanhakijoiden kuntaan muutosta koituisi.

– Vaikea ennustaa, mut-ta Rautavaara on pieni paik-ka, meillä on työttömiä omas-ta takaa ja pakolaiset jäisivät lopulta kunnan elätettäviksi, Korkalainen pohtii.

Turvapaikkaturismi pannaan

Vanhan huoltoaseman kah-vilassa maahanmuutto saa väen mietteliääksi. Rautavaa-ralainen Simo Paaso ei aina-kaan katso hyvällä nuorten miesten tulvaa.

– Miksi salskeat nuoret mie-het ovat pakenemassa en-simmäisinä kotimaastaan ja tulevat tänne? Jättävät hei-koimmat ja eniten apua tar-vitsevat sodan jalkoihin, Paa-so kummastelee ja pyörittelee päätään.

Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) on myöntänyt, että

kaksi kolmesta turvapaikan-hakijasta tulee Suomeen elin-tason perässä. Tämä kehitys saa Kokkosen puuskahta-maan.

– Turvapaikkaturisteina maahan saapunut nuori mies-kaarti on kuin iskisi puukolla rintaan, jos he tulevat tänne sosiaalitukien perässä.

Kotouttaminen vaikeaa

Tilastokeskuksen mukaan Rautavaaralla asuu Manner-Suomen kunnista suhteelli-sesti vähiten ulkomaalaisia. Vuoden 2014 lopussa heitä oli viisi eli 0,3 prosenttia väes-töstä. Hoitoapulaisena työs-kentelevä Kokkonen epäilee kotouttamisen sujumista.

– Olemme tuumanneet ko-toutumisen kannalta, että miten ihmeessä islamilaiset nuoret miehet voisivat työl-listyä esimerkiksi hoitoalal-le. Eivät mummot ja papat anna tulla kantasuomalaisista poikkeavien ihmisten itseään rassaamaan. Jos työskennel-

lään ihmisen iholla, niin siinä ei saa olla pelkoa tai arkuutta vaan luottamusta.

Maahanmuuttajia ja paik-kakuntalaisia erottaisi Kok-kosen mukaan levä ja korkea kielimuuri.

– Meidän ei tarvitse muut-tua heidän takiaan. Kotout-taminen vaatii suomalaisen tapakulttuurin ja kielen ope-tusta, jolloin tänne tarvitaan opettajia. Arabian kielen tai-toa ei löydy paikkakunnalta. Opettajat tulisivat kunnan ul-kopuolelta, joten kotouttami-nen ei työllistäisi paikkakun-talaisia. Olisi hyvä, jos saisi työllistettyä oman väen ensin.

Työ- ja elinkeinoministeri-ön mukaan kunta voi hakea kaikista kuntaan ohjatusti tai omatoimisesti muuttaneista oleskeluvan saaneista turva-paikanhakijoista korvaukset valtiolta.

– Lopulta lasku lankeaa ve-ronmaksajille. Itku pääsee, jos joku taho pakottaa meidät ottamaan pakolaisia. Mikä-li siten tapahtuisi, niin silloin kyseessä saa olla vain perhei-

”Turvapaikan-hakijoiden sijoittamis-

prosessin on oltava avointa

ja reilua.”

– Lasku lankeaa lopulta veron-maksajille. Itku pääsee, jos joku taho pakottaa meidät otta-maan pakolaisia, Kirsi Kokkonen sanoo.

Itku pääsee, jos pakotetaan ottamaan pakolaisia

1111

SUOMEN Punainen Risti ava-si vastaanottokeskuksen Saa-rijärven Kolkanlahden kylään syyskuussa. Nyt paikkakunnal-la asuu yli 300 turvapaikanha-kijaa. Osa heistä on aiheuttanut häiriöitä ja poliisi tutkii teinityt-töön kohdistunutta seksuaalista ahdistelua. Saarijärven kaupun-ginvaltuuston ja Kolkanlahden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Sami Tuominen on huolissaan.

– Olen saanut paljon yhtey-denottoja ihmisiltä, jotka pel-käävät, että jotain pahaa ta-pahtuu turvapaikanhakijoiden taholta. Tyttöjen perään on huudeltu ja äskettäin paljastui epäily lapsen ahdistelusta. Li-säksi turvapaikanhakijat ovat tulleet ihmisten pihoille kiellois-ta huolimatta, Tuominen kertoo.

Tuomisen mukaan monet van-hemmat ovat alkaneet kuljettaa autolla lapsia kouluun ja harras-tuksiin, kun aiemmin lapset kul-kivat lyhyet matkat itsenäisesti.

– Itselläni ja monilla muilla ylä-aste- ja lukioikäisten tyttöjen vanhemmilla on suuri pelko las-ten turvallisuudesta. En osannut arvata ennen vastaanottokes-kuksen perustamista, että rauha menee Saarijärvelläkin.

Laittomuuksia ei pidä hyssytellä

Turvapaikanhakijoiden teke-mistä laittomuuksista pitää Tuo-misen mielestä puhua avoi-mesti.

– Asioista pitää pystyä puhu-maan ilman vähättelyä, liioitte-lua tai hyssyttelyä. Ihmiset kyllä näkevät, jos poliisiauto käy vas-taanottokeskuksessa. On hyvä, että valtiovalta on herännyt ja alkanut ottaa kantaa turvapai-kanhakijoiden tilanteeseen.

Tuominen haluaa, että Saari-järvellä järjestetään lähiaikoina

kuntalaisille avoin keskustelu-tilaisuus turvapaikanhakijoista, jotta ihmiset saavat oikeaa tie-toa ja huhuilta katkaistaan sii-vet.

– Jokaisella paikkakunnalla on oma äänekäs porukkansa, joka vastustaa turvapaikanhakijoita. Minua mietityttää, että mitä ta-pahtuu, jos normaaliperheiden isien pinna palaa ja alkaa kos-ton kierre.

Poliisi tutkii ahdistelua

Turvapaikanhakijoiden teke-mät raiskaukset eri puolilla Suo-mea ovat kuohuttaneet Saari-järvellä. Lisäksi pelkoa aiheuttaa tieto, että kaksi irakilaista turva-paikanhakijaa on houkutellut oman paikkakunnan lasta sek-suaalisiin tarkoituksiin.

– Epäilemme, että irakilais-miehet seurasivat keskiviikko-na Saarijärven keskustassa alle 15-vuotiasta tyttöä, huutelivat hänelle, tekivät käsillään seksu-aalisia eleitä ja tarttuivat häntä kädestä kiinni, kertoo rikosko-misario Timo Hänninen Sisä-Suomen poliisilaitokselta.

Poliisin mukaan tyttö ja mie-het eivät tunteneet toisiaan en-tuudestaan, ja tilanteessa ei käytetty väkivaltaa. Poliisi otti kiinni epäillyt 20- ja 30-vuotiaat miehet keskiviikkona. Toinen miehistä vapautettiin torstaina kuulustelujen jälkeen ja toinen on pidätettynä.

– Kaikista rikokseen tai häirin-tään liittyvistä tapauksista pitää välittömästi ilmoittaa poliisille, Hänninen muistuttaa.

Vääryydet tuomitaan

Perussuomalaisten Keski-Suomen piirin puheenjohta-ja Tapani Mäki tuomitsee tur-vapaikanhakijoiden tekemät laittomuudet.

– Turvapaikanhakijoilla on eri-lainen kulttuuri Suomeen ver-rattuna. Esimerkiksi naisen arvo on erilainen kuin länsimais-sa. Väärintekijät täytyy pidättää heti ja karkottaa maasta pois, Mäki sanoo.

Mäen mielestä Suomi menee voimavarojensa kanssa yli äyräi-den turvapaikanhakijoiden aut-tamisessa.

– Suomalaiset köyhät ja van-hukset jäävät auttamatta, kun rahaa palaa turvapaikanhaki-joihin. Suomi saa nyt opetuk-sen sinisilmäisestä turvallisuu-den alasajosta. Miksi meille tulee turvapaikanhakijoita yk-sinomaan islamilaisista maista? Mäki kysyy.

Ongelmatapaukset siirretään toiselle paikkakunnalle?

Saarijärven kaupunginjohtaja Timo Rusanen kävi torstaina Kol-kanlahden vastaanottokeskuk-sessa opettamassa maan tapoja turvapaikanhakijoille.

– Viestini heille oli, että emme hyväksy minkäänlaista lapsiin tai muihinkaan ihmisiin kohdis-tuvaa seksuaalista häirintää.

Vastaanottokeskuksessa oli paikalla noin 250 turvapaikan-hakijaa ja he vaikuttivat Rusa-sen mielestä hämmästyneiltä kuulemastaan.

– Orastava pelon ilmapiiri on saatava loppumaan. Uskon, että keskustelu vastaanottokeskuk-sessa teki käyttäytymisen rajat selviksi. Laittomuuksiin syyllis-tyneet saavat todennäköisesti lähdön vastaanottokeskuksesta jollekin muulle paikkakunnalle, Rusanen sanoo.

TEKSTI MIKA RINNE KUVA LEHTIKUVA

Nuoria tyttöjä ahdisteltu Saarijärvellä

Monet vanhemmat ovat alkaneet kuljettaa lapsiaan autolla kouluun ja harrastuksiin turvapaikanhakijoiden häiriökäyttäytymisen vuoksi.

tä ja heidän avun tarpeensa pitää selvittää tarkkaan. EU:n pitää osallistua kustannuk-siin ja kaikki ne ihmiset pitää lähettää takaisin, jotka eivät ole hengenvaarassa kotimaas-saan, Kokkonen vaatii.

Päätöksenteko puhuttaa Siilinjärvellä

Vastaanottokeskuk-sen perustamiseen liitty-vä päätöksentekoproses-si närkästyttää Rautavaaran lähikunnan Siilinjärven Pe-russuomalaisia. Siilinjärvel-lä sijaitsee käytöstä poistettu Tarinaharjun sairaala, jon-ka omistaa Pohjois-Savon sai-raanhoitopiirin kuntayhtymä. Siilinjärven kunta on sairaan-hoitopiirin jäsen.

Maahanmuuttovirasto oli saanut tiedon kunnassa va-paana olevista sairaalatiloista ja ilmoittanut olevansa kiin-nostunut kohteesta. Kuntayh-tymä oli asiasta yhteydessä Siilinjärven kuntaan 18. syys-kuuta.

– Tästä ilmoituksesta ei in-formoitu kunnan luottamus-henkilöitä, kertoo Siilinjär-ven Perussuomalaisten ja kunnanvaltuuston valtuusto-ryhmän puheenjohtaja Hen-ri Uljonen.

Kuntayhtymä pyysi 2. loka-kuuta päivätyllä kirjeellä Sii-linjärven kunnan mielipidettä vastaanottokeskustoimintaan Tarinaharjun sairaalassa. Sii-linjärven kunnanhallitus piti kokouksensa 19. lokakuuta, jossa kannasta oli tarkoitus päättää.

– Kuntayhtymän halli-tus käsitteli vuokra-asian sa-mana päivänä ja vielä ennen meidän kokousta. Toisin sa-noen Siilinjärven kannanotol-la ei ollut mitään käytännön merkitystä tässä asiassa, to-teaa kunnanhallituksessa is-tuva perussuomalaisten Juk-ka Rekola.

Rekolan ja Uljosen mieles-tä kuntayhtymän olisi pitä-nyt kysyä Siilinjärven kunnan kantaa ennen kuin se päätti sairaalan vuokraamisesta.

– Turvapaikanhakijoiden si-joittamisprosessin on oltava avointa ja reilua, Rekola pai-nottaa.

– Kuultiinko naapureita ol-lenkaan? Ainakin on varmaa, että hyvää hallintotapaa ei noudatettu, Uljonen sanoo.

”Meidän piti toimia nopeasti”

Pohjois-Savon sairaanhoi-topiirin johtajaylilääkäri Jor-ma Penttisen mukaan Siilin-järven tapauksessa ei voitu kiireen takia menetellä nor-maalin kuulemisaikataulun mukaan.

– Sisäministeriö toivoi ti-loja turvapaikanhakijoiden käyttöön ja meidän piti toi-mia nopeasti. Kukaan ei voi-nut aavistaa ennalta turvapai-kanhakijoiden suurta määrää ja tilojen tarvetta, Penttinen toteaa.

Ensimmäiset turvapaikan-hakijat saapuivat Tarinahar-jun sairaalaan 10. lokakuuta. Tällä hetkellä turvapaikan-hakijoita on noin 300, mutta tilat mahdollistavat määrän nostamisen 500:een. Vastaan-ottokeskusta pyörittää Kuo-pion Setlementti Puijola ry.

Maahanmuuttovirasto il-moitti syyskuussa, että se ei enää kysy kuntapäättäjien kantaa vastaanottokeskusten perustamiseen, jos vastaanot-tokeskus tai hätämajoitusyk-sikkö on suunnitteilla yksityi-seltä vuokrattaviin tiloihin ja ylläpitäjäksi olisi tulossa Pu-nainen Risti tai jokin muu ul-kopuolinen taho.

TEKSTI JA KUVA MIKA RINNE

Turvapaikanhakijat ovat valittaneet mm. huonoa ruokaa ja tekemisen puutetta. Kuvas-sa turvapaikanhakijoita Helsingin Koskelan vastaanottokeskuksesta. Kuvituskuva.

“Meillä on

työttömiä jo

omasta takaa.”

12 P e r u s s u o m a l a i n e n 1 2 / 2 0 1 5 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola vaatii lakimuutosta turvapaikkahakemusten käsit-telyyn, jotta turvapaikanhakijoiden tekemät rais-kaukset tai nuoriin tyttöihin kohdistunut seksuaa-linen ahdistelu saadaan kuriin.TURVAPAIKANHAKIJOI-DEN tekemiä raiskauksia on tullut ilmi yhä enemmän. Nyt tarvitaan kiireellinen laki-muutos, jossa turvapaikan-hakijan tekemä rikos lopet-taa turvapaikkahakemuksen käsittelyn. Parasta olisi tie-tenkin lopettaa kokonaan turvapaikkahakemusten vas-taanottaminen, perussuoma-laisten kansanedustaja Juho Eerola sanoo.

Pitkään maahanmuuttoasi-oiden kanssa työskennellyt Eerola tietää, että turvapai-kanhakijoiden tekemien ri-kosten määrää on vaikea vä-hentää.

– Mitä enemmän meille tu-lee nuoria miehiä turvapai-kanhakijoina Lähi-idästä tai Pohjois-Afrikasta, niin sitä enemmän tapahtuu seksuaa-lirikoksia, Eerola toteaa.

Hallitus on päättänyt useis-ta toimenpiteistä, joilla tiu-kennetaan turvapaikkapoli-tiikkaa.

– Voin mainita yhtenä esi-merkkinä, että kielteisen tur-vapaikkapäätöksen saaneen valitusaikaa on lyhennetty.

Turvapaikanhakijoiden rikokset rekisteriin

Turvapaikanhakijoiden määrä on lisääntynyt voimak-

kaasti, joten poliisi seuraa turvapaikanhakijatilanteen vaikutusta turvallisuustilan-teeseen ja rikollisuuteen. Po-liisin tietojärjestelmiä kehi-tettiin marraskuussa siten,

Jos rikot lakia, pois Suomesta

TURVAPAIKKAKRIISIN yhteydessä on käynyt ilmi, että nykykäytäntöjen puit-teissa edes törkeisiin rikoksiin syyllisty-neiden henkilöiden turvapaikkahake-muksen käsittelyä ei voida keskeyttää. Hallitus selvittää nyt, minkälaiset rikok-set voisivat jatkossa vaikuttaa turvapai-kan saamiseen.

- Tällä hetkellä vain harvat rikostyypit, esimerkiksi rikokset ihmisyyttä vastaan ja sotarikokset vaikuttavat siten, että turvapaikkaprosessi voidaan keskeyt-

tää. Muut rikokset eivät tällä hetkellä prosessia keskeytä, oikeus- ja työminis-teri Jari Lindström pahoittelee.

Edes raiskaus tai murha ei riitä kes-keyttämään turvapaikkahakemuksen käsittelyä. Lindström kertoo henkilö-kohtaisena mielipiteenään, että tällais-ten rikosten täytyy vaikuttaa prosessiin.

- Minä olen sitä mieltä, että raiskaus-tuomio on asia, jonka tulee vaikut-taa turvapaikkaprosessiin. Kansainvä-listen sopimusten nykyisen tulkinnan

mukaan raiskaus ei tällä hetkellä vaiku-ta turvapaikan saantiin. Minulle tämän kuuleminen oli järkytys – en voi hyväk-syä tällaista tulkintaa.

- Lakiasiantuntijat ovat kertoneet, et-tei edes murhatuomio riitä tällä het-kellä keskeyttämään turvapaikkapro-sessia. Nämä asiat ovat kansainvälisten sopimusten takana. Asia on hyvin kum-mallinen. Miten tähän nykyiseen sitten pystytään puuttumaan – se on meille iso haaste.

Edes murhatuomio ei keskeytä turvapaikkaprosessia

Eerolalla tiukka linja: Kaikista

tapauksista

ei ole tehty

rikosilmoitusta

Liberialaissyntyinen Emmanuel Kwasi Sabi istuu parhail-laan seitsemän vuoden tuomiota törkeästä raiskauksesta. Helsingin Malmin Citymarketissa siivoojana työskennellyt Sabi raiskasi liikkeen myyjän ja yritti ryöstää rahaa loka-kuussa vuonna 2010.

Jari Lindström

Juho Eerola

Turvapaikkapolitiikkaa kiris-tävien toimenpiteiden vaiku-tukset eivät kuitenkaan näy hetkessä, Eerola muistuttaa.

Poliisi ei tiedä kaikista tapauksista

Poliisin mukaan turva-paikanhakijoiden epäillään syyllistyneen tänä vuonna yhteensä vähintään 10 rais-kausrikokseen ja noin 15 sek-suaaliseen ahdisteluun. Ky-seessä ovat poliisin tietoon tulleet tapaukset, joista on kirjattu rikosilmoitus.

– Tiedän, että raiskaus- ja ahdistelutapauksia on enem-män kuin mitä julkisuuteen

on kerrottu. En ota kantaa mihinkään yksittäistapauk-seen, mutta voidaan pohtia, miten turvapaikanhakijamie-het kohtelevat naisia pari-suhteessa. Tulevatko siellä tapahtuneet seksuaalirikok-set koskaan ilmi? Eerola ky-syy.

”Ilmoittakaa poliisille”

Raiskaustapausten lisäksi poliisi on saanut eri puolilta Suomea vihje- ja havaintotie-toja, joiden mukaan turvapai-kanhakijat ovat seurailleet, lähennelleet tai kosketelleet nuoria suomalaisia naisia.

– Kaikista tapauksista ei syystä tai toisesta ole tehty ri-kosilmoitusta, jonka vuok-si ilmiön laajuudesta ei ole tarkkaa kuvaa. Myös täm-möisistä tapauksista tulisi aina ilmoittaa poliisille, jot-ta epäasialliseen toimintaan voidaan puuttua ja valvontaa voidaan kohdentaa tarpeen mukaan, sanoo poliisitarkas-taja Tommi Reen Poliisihal-lituksesta.

13

VASTAAVAA ei ole ennen teh-ty. Kokous oli poikkeukselli-nen, puolustusministeri Jus-si Niinistö muisteli kuukauden takaista EU:n puolustusminis-terien kokousta Brysselissä.

– Se oli historiallinen, kos-ka tuossa kokouksessa Rans-kan puolustusministeri Le Drian esitti muiden EU-mai-den avunannon velvoittee-seen perustuvan avunpyyn-nön. Vastaavaa ei ole aiemmin tapahtunut, vaikka Lissabo-nin sopimukseen sisältyvät avunantovelvoitteet ovat ol-leet jo monta vuotta voimas-sa. Kyse on poikkeuksellisesta menettelystä, mutta toki poik-keukselliset olivat olosuhteet-kin Ranskan päätöksen taka-na, Isis-järjestön terrori-iskujen sarja Pariisissa.

Niinistö sanoi maanpuolus-tustiedotuksen suunnittelu-kunnan toimittajaseminaaris-sa Helsingissä, että useimmat odottivat Ranskan pyytävän apua perussopimukseen liitty-vän solidaarisuuslausekkeen numero 222 nojalla. Se velvoit-taa jäsenvaltiot yhteisvastuu-seen tilanteessa, jossa jäsen-maassa tapahtuu terrori-isku tai jokin luonnon tai ihmisen aiheuttama suuronnettomuus.

Monet arvelivat, että Rans-ka vetoaa nimenomaan tähän ensisijaisesti sisäisen turvalli-suuden parantamiseen tähtää-vään lausekkeeseen.

– Ranska kuitenkin päätti toi-

sin: se vetosi nimenomaan keskinäisen avunannon vel-voitteeseen, pykälään 42.7, joka on tarkoitettu tilanteisiin, joissa jäsenvaltio joutuu aluee-seensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.

– Ranskan päätös samoin kuin päätöksen yhteydessä käytetty voimakas sotareto-riikka, puhe terrorismia vas-taan, ovat jälleen yksi osoitus siitä, että rajat sisäisten ja ul-koisten uhkien välillä ovat mu-renemassa, Niinistö tulkitsi.

Raja katoaa ulkoisen ja sisäisen uhan väliltä

Sama ilmiö on nähty Ukrai-nan kriisin yhteydessä.

– Tämä on tietenkin asia, joka täytyy Suomenkin kokonais-turvallisuusajattelussa ottaa huomioon, Niinistö korosti.

Keskinäisen avunannon pe-rusteella Ranskalle annetta-vasta avusta päätetään kah-denvälisesti kunkin jäsenmaan kanssa. Tärkeintä terrorismin vastaisessa taistelussa on polii-sien välinen yhteistyö sekä tie-dustelutietojen vaihto.

– Ranskan pyynnössä oli kui-tenkin kyse nimenomaan puo-lustuksen alla annettavasta avusta.

Ranska ei pyytänyt apua ra-jojensa sisällä käytävään tais-teluun terrorismia vastaan. Si-säisestä turvallisuudestaan maa huolehtii itse. Ranska pyysi apua Isisin nujertami-

seen. Siihen Ranska pyrkii soti-laallisella voimalla.

Suomi ei lähde sotimaan, mutta kriisinhallinta käy, Nii-nistön mukaan julkisuudessa liikkui hieman väärääkin tietoa siitä, miten Suomi voi auttaa hädässä olevaa EU-maata. On totta, ettei Suomi voi lähettää joukkoja taistelemaan, mut-ta jotakin voi Suomikin jo nyt tehdä.

– On totta, että suoraa soti-laallista apua emme voi Rans-kaan lähettää, suomalaisia so-tilaita partioimaan Pariisin kaduille jahtaamaan terroris-teja. Mutta ei meiltä ole sellais-ta kyllä pyydettykään. Lainsää-däntömme tarjoaa kuitenkin monia mahdollisuuksia Rans-kan tukemiseen.

Laki sallii Suomen lähettää kriisinhallintajoukkoja YK:n valtuuttamiin operaatioihin ja poikkeuksellisesti muihinkin kriisinhallintaoperaatioihin, jotka pyrkivät ylläpitämään kansainvälistä rauhaa ja järjes-tystä. Operaatioita voi johtaa YK, Etyj, EU tai jokin muu kan-sainvälinen järjestö, jopa Rans-ka itse voi johtaa kokoamaan-sa maaryhmää.

– Juridiset mahdollisuudet laajaankin tukeen ovat jo ole-massa, Niinistö korosti.

Joukkoja Maliin?

Todennäköisimmät vaihto-ehdot ovat kriisinhallinnan

vahvistaminen joko Malissa, Välimerellä tai Irakissa. Siel-lä Suomi kouluttaa jo kurdi-en peshmerga-joukkoja 49 so-tilaan voimin. Myös Libanonin Unifil-joukkoja voidaan vah-vistaa.

Myös Yhdysvallat pyysi äsket-täin apua Isisin vastaisiin ope-raatioihin.

– Uskon, että USA haluaa Suomen jatkavan työtään kur-dien peshmerga-joukkojen kouluttajana. Siihen Suomen kanta- ja reservikouluttajat so-pivat hyvin, Niinistö arvioi.

Suomi säätää parhaillaan la-keja, joiden nojalla Suomi voi-si lähettää joukkoja ulkomail-le antamaan sotilaallista apua, jos vastaava pyyntö tulee jat-kossa. Työryhmän pitäisi saa-da esityksensä valmiiksi maalis-kuun aikana.

Niinistö kertoi, että lakitekni-set seikat nousivat esille taan-noin, kun Ruotsi etsi vierai-ta sukellusveneitä Tukholman saaristosta. Suomi ei päässyt auttamaan, vaikka mieli oli-si tehnyt.

Niinistö sanoi uskovansa, että jatkossa voisimme lähet-tää sotilaallista apua mieluum-min Ruotsin sukellusveneen et-sinnän kaltaisessa tilanteessa, kuin että lähtisimme Syyriaan sotimaan.

TEKSTI VELI-PEKKA LESKELÄ KUVA LEHTIKUVA

SUOMESSA tuli pelkästään marraskuus-sa ilmi noin 100 seksuaalista ahdistelu-tapausta, joissa tekijäksi epäillään tur-vapaikanhakijoita. Perussuomalaisten kansanedustaja ja pitkän poliisiuran tehnyt Veera Ruoho on erittäin huolis-saan sattuneista tapauksista.

- Suurin osa turvapaikanhakijoista on nuoria miehiä ja heillä on seksuaaliset tarpeet. He tuovat mukanaan kulttuu-rin, jossa naisten asema on heikompi kuin meillä Suomessa, Ruoho pahoit-

telee.Joka neljäs tai viides raiskausrikoksen

tekijöistä on ulkomaalainen. Poliisi on kirjannut tänä vuonna noin 15 rikosil-moitusta raiskauksista, joista epäillään turvapaikanhakijoita.

- Uhria eikä omaisia ei lohduta, jos sa-notaan, että raiskaukset ovat kuitenkin vain yksittäistapauksia. Mielestäni yk-sikin raiskaus on liikaa. Ulkomaalaiset ovat yliedustettuina raiskaustilastoissa. Nyt on pakko vahvistaa poliisin resurs-

seja, sillä saahan maahanmuuttoviras-tokin lisää 750 henkilöä hakemusten kä-sittelyyn.

Ruoho on saanut paljon yhteydenot-toja lasten turvallisuuden puolesta pel-kääviltä vanhemmilta, jotka kertovat erilaisia esimerkkejä seksuaalisesta häi-rinnästä.

- Seksuaalissävytteiset huutelut hy-vinkin nuorille tytöille ovat yleistä sil-mäniskuineen. Olennaista on kuitenkin se, miten erilaisten lähestymisyritys-

ten kohteeksi joutunut kokee tilanteen. Kannustan ilmoittamaan poliisille aina, jos kokee tilanteen epämiellyttäväksi. Kyllä poliisi osaa ratkaista, ylittyykö kyn-nys aloittaa tutkinta, Ruoho painottaa.

- Ymmärrän, että kansalaiset ovat vi-haisia, ja meidän kansanedustajien on otettava ihmisten reaktiot vakavasti. Yksi valtiovallan tärkeimpiä tehtäviä on kansallisen turvallisuuden takaaminen ja yhteiskuntarauhan säilyttäminen. Sii-nä työssä kannan vastuuni vakavasti.

Poliisikansanedustaja: Raiskauksen uhria ei saa vähätellä

että järjestelmään on nyt mahdollista tehdä tupa-mer-kintä aina, kun poliisin teh-tävä liittyy turvapaikanhaki-jaan. Merkintä tehdään, jos turvapaikanhakija on rikok-sesta epäiltynä tai aiheutta-nut hälytystehtävän.

– Turvapaikanhakijastatuk-sen merkintämahdollisuus auttaa poliisia muodosta-maan paremman kokonais-kuvan turvapaikanhakijoi-hin liittyvistä rikosilmiöistä ja poliisitehtävistä. Olemme seuranneet tilannetta alus-ta alkaen, mutta nyt saamme tarkempaa ja tilastoitavissa olevaa tietoa, Reen toteaa.

TEKSTI MIKA RINNE KUVAT LEHTIKUVA

- Suoraa sotilaallista apua emme voi Ranskaan lähettää, puo-lustusministeri tähdentää.

Ranska pyysi apua terroristi-järjestö Isisin nujertamiseen ottamalla käyttöön EU:n yhteisvastuu-lausekkeen.

Niinistö: Ranska teki historiallisen esityksen

14 P e r u s s u o m a l a i n e n 1 2 / 2 0 1 5 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

OHJELMA määrittää Suo-men lyhyen aikavälin ta-voitteena olevan katkaista turvapaikanhakijoiden hallit-sematon virta maahamme ja saada turvapaikkakustannuk-set hallintaan sekä kotouttaa tehokkaasti turvapaikan saa-neet. Tavoitteita edistetään mm. seuraavilla keinoilla:• Suomi tulee vaatimaan voi-makkaasti EU:n jäsenmailta kunnollista ulkorajavalvontaa sekä jokaisen maan vastuu-ta rekisteröidä turvapaikan-hakijat. Rekisteröimätön liik-kuminen Schengen-alueella on saatava loppumaan. Suo-mi tekee EU:ssa turvapaikka-politiikkaa edellä mainittujen saavuttamiseksi yhdessä mui-den muuttoliikkeen kohde-maiden kanssa.• Ylläpidämme valmiutta ra-javalvonnan väliaikaiseen pa-lauttamiseen Schengenin sisärajoille turvallisuustilan-teen vaatiessa tai jos EU-mai-den yhteiset toimet eivät vai-kuta.• Tiukennamme perheenyh-distämisen kriteerejä EU:n perheenyhdistämisdirektiivin nojalla täysimääräisesti, edel-lytyksenä ainakin toimeen-tuloedellytys ja riippumatto-muus sosiaalituista.• Myönnämme suojelua tar-vitsevien oleskeluluvat aina määräaikaisina ja ennen py-syvän oleskeluluvan myöntä-mistä tarkistamme lähtömaan tilanteen. Lähtömaan turval-lisuustilanteen parannuttua peruutamme oleskeluluvan. Oleskelulupien omatoimisen uudelleentarkastelun perus-tana ovat lähtömaiden turval-lisuustilanteen tarkistukset kaksi kertaa vuodessa.• Valmistelemme kiireelli-sinä turvapaikkamenettelyä

koskevat kansalliset lainsää-däntöhankkeet ml. turvapaik-ka-asioiden tuomioistuin-käsittelyn nopeuttamiseksi tarvittavat lainsäädäntömuu-tokset (ratkaisukokoonpa-nojen supistaminen, valitus-aikojen lyhentäminen sekä ulkomaalaisrekisteristä anne-tun lain tarkistaminen viran-omaisten ja tuomioistuinten tiedonvaihdon nopeuttami-seksi).• Niin Venäjältä kuin muu-altakin tulevat ilmeisen pe-rusteettomat hakemukset käsitellään nopeutetussa me-nettelyssä ja kielteisen pää-töksen saaneiden palaut-tamiset pannaan nopeasti täytäntöön.• Hallinto-oikeuden teke-mästä kielteisestä turva-paikkapäätöksestä valittava henkilö ei jää valituksen kä-sittelyajaksi Suomeen, vaan hänet poistetaan maasta HO:n päätöksen mukaisesti, jollei KHO toisin määrää.

• Edellytämme Dublin-järjes-telmän toimivuuden palaut-tamista siten, että jokainen turvallinen kauttakulkumaa rekisteröi omat turvapaik-kahakijansa. Mikäli Dublin-järjestelmän toimivuutta ei

Hallituksen tuore turvapaikkapo-liittinen toimenpideohjelma tähtää hallitsemattoman maahanmuuton ja sen kustannusten hillitsemiseen. Uudistukset pannaan käytäntöön pi-kaisella aikataululla.

kyetä palauttamaan, hallitus valmistautuu poikkeukselli-siin kansallisiin toimiin vas-taavien vaikutusten varmista-miseksi.• Palautamme ns. Dublin-ta-paukset välittömästi.• Perustamme kielteisen pää-töksen saaneille erityisiä pa-lautuskeskuksia minimipal-veluin sekä varmistamme keskusten alueellisesti järke-vän sijoittelun.• Järjestämme työikäisil-le turvapaikanhakijoille työ-tehtäviä vastaanottokeskuk-sessa tai sen sijaintikunnassa sekä lisäämme suomen kielen opetusta.• Teemme vuodenvaihtees-sa arvioinnit erilaisista vas-taanottokeskusjärjestelyistä ml. turvallisuus-, toiminnal-lisuus- ja taloudellisuusjär-jestelyistä, sosiaali- ja ter-

veyspalvelujen käytöstä, vastaanottorahan mahdolli-sesta alentamisesta ja luon-taisetujen ja/tai maksukortin käyttämisestä rahamaksu-jen sijaan sekä selvitämme erikseen oman sosiaaliturvan käyttöönottoa.• Tehostamme turvapaik-kapäätösten tiedoksiantoa, maasta poistamista ja sii-hen liittyvää viranomaisyh-teistyötä sekä varaudumme maasta poistamisten määrän merkittävään kasvuun: polii-si laatii palautuksia koskevan toimintasuunnitelman ja val-mistautuu lisäämään palau-tuksia nopeasti.• Kriminalisoimme YK:n ja EU:n terroristijärjestöksi luo-kitteleman organisaation toi-mintaan osallistumisen sekä matkustamisen ulkomaille terrorismirikoksen tekemistä

varten ja tällaisen matkusta-misen rahoittamisen.• Edellisen jälkeen säädäm-me mahdollisuuden mitätöi-dä Suomen kansalaisuus ter-rorismitoimiin osallistuneilta kaksoiskansalaisuuden omaa-vilta henkilöiltä.• Tiedotamme aktiivisesti ja tapauskohtaisesti hakijoiden lähtömaihin Suomen turva-paikkapolitiikan muutoksis-ta sekä realistisesta nykyti-lanteesta.• Pyrimme mahdollisuuksi-en mukaan käyttämään vas-taanottorahan sijaan ruoka- ja vaatekuponkeja.

Lue koko ohjelma: www.valtioneuvosto.fi

TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVAT LEHTIKUVA

Näin turva-paikka-politiikkaa kiristetään

Tiukennamme perheenyhdistämisen

kriteerejä EU:nperheenyhdistämis-direktiivin nojalla täysimääräisesti,

edellytyksenäainakin toimeentulo-

edellytys ja riippumattomuus

sosiaalituista.

15

HALLITUKSEN esittämät ki-ristykset turvapaikanhakijoi-den hallitsemattoman virran tulppaamiseksi ovat oikean-suuntaisia, sanoo perussuo-malaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.

– Perussuomalaiset jatka-vat hallituksen sisällä määrä-tietoista kädenvääntöä, että pikakäännytyksistä saadaan nopeasti kansallisesti pää-tettyä.

Slunga-Poutsalo painot-taa, että jos Suomen edellyt-tämää Dublin-järjestelmää

ei saada tyydyttävällä tavalla toimimaan, hallitus on valmis tekemään kansallisia ratkai-suja, joilla on vähintään sama vaikutus.

– Kun näihin kansallisiin rat-kaisuihin joudutaan pikai-sesti palaamaan, niin siinä yhteydessä on otettava pika-käännytys käyttöön.

Pikakäännytykset mahdol-listaisivat turvapaikanhakijoi-den käännyttämisen siihen turvalliseen maahan, jon-ka kautta nämä ovat tulleet Suomeen.

PERUSSUOMALAISTEN kan-sanedustaja Simon Elo on tyytyväinen hallituksen tur-vapaikkapoliittiseen toimen-pideohjelmaan, joka tiu-kentaa Suomen linjaa Elon mukaan ”ennennäkemättö-mällä voimalla”.

– Avoimien ovien vasem-misto-oppositiolle tulee run-saasti nieltävää ja tiukempaa linjaa vaatineelle kansalle ai-hetta tyytyväisyyteen. Suo-mella on hallitus, joka ei vain puhu penkistä, vaan toimii kentällä, Elo kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan.

Myös hollolalainen kansan-edustaja Jari Ronkainen kiit-telee hallituksen ohjelmaa.

– Toimenpideohjelma pi-tää sisällään selkeitä muu-toksia ja paljon sellaista, jon-ka suhteen pitää ihmetellä, mikseivät nämä toimet olleet käytäntö jo ennen nykyis-

tä kriisiä? On surullista, että politiikan järkeistämiseen vaadittiin kansalaistemme turvallisuutta vaarantava mit-tava kriisi. Muistetaan kuiten-kin, että kriisin voittamisek-si tarvitaan toimia jokaiselta Schengen-alueen maalta.

Molemmat kansanedusta-jat pitävät Schengenia ongel-mana.

– Schengen on osoittau-tunut tähän mennessä toi-mimattomaksi. Nyt meidän ministeriemme on lyötävä nyrkkiä pöytään ja saatava vastahankaiset maat mukaan ymmärtämään ongelma. Sa-malla kun me teemme enem-män, niin Suomen on todel-lakin vaadittava myös muilta enemmän. Dublin-menet-telyn on myös toimittava tai teemme omat ratkaisumme, Ronkainen painottaa.

Slunga-Poutsalo: PS vaatii edelleen pikakäännytyksiä

PS-kansanedustajat: Vasemmisto-oppositiolle nieltävää

Terho: Kiristykset vähentävät Suomen vetovoimaa kohdemaana

PERUSSUOMALAISTEN edus-kuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho uskoo uudistus-ten vähentävän Suomen veto-voimaa turvapaikanhakijoiden kohdemaana. Terho painot-taa Suomen olevan Euroopan pussinperä, jonka jälkeen tur-vapaikanhakijat eivät enää jat-ka eteenpäin.

– Siksi hallituksen linjaus sii-tä on tärkeä, että jos Dublin-järjestelmää ei saada toimi-maan, Suomi valmistautuu ottamaan kansalliset keinot käyttöön turvapaikanhakijati-lanteen hallitsemiseksi, Terho

korostaa.Suomi edellyttää niin sano-

tun Dublin-järjestelmän toimi-vuuden palauttamista siten, että jokainen turvallinen kaut-takulkumaa rekisteröi omat turvapaikanhakijansa. 

Perussuomalaisten edus-kuntaryhmä on Terhon mu-kaan tyytyväinen moniin uu-distuksiin, kuten siihen että oleskeluluvan saaneiden hen-kilöiden lähtömaiden turval-lisuustilanne tarkistetaan jat-kossa kaksi kertaa vuodessa. Eli turvapaikka tarjotaan vas-taisuudessa vain niin kauan

kuin sille oikeasti on tarvetta, Terho arvioi.

- Kielteisestä turvapaikka-päätöksestä valittavat hen-kilöt kerätään palautusten tehostamiseksi palautuskes-kuksiin. Valitusten käsittely-ajaksi heidät lähtökohtaisesti poistetaan maasta odotta-maan päätöstä. Perheenyhdis-täminen puolestaan tulee jat-kossa edellyttämään riittävää toimeentuloa ja riippumatto-muutta sosiaalituista, Terho kiittelee uudistuksia.

Hallitus tekee nyt nopeassa tahdissa erittäin merkittäviä muutoksia Suomen turva-paikkapolitiikkaan. Hätää kärsivät saavat edelleen turvan Suomesta, mutta elinta-sosyistä Suomeen ei kannata tulla turvapaikanhakijaksi.

Suomeen on saapunut tänä vuonna jo yli 30 000 turva-paikanhakijaa. Kuva Kemin rautatieasemalta.

”Suomi valmistautuu

ottamaan kansalliset keinot

käyttöön turvapaikan-

hakijatilanteenhallitsemiseksi.”

16 P e r u s s u o m a l a i n e n 1 2 / 2 0 1 5 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

SUOMEN heikko taloudellinen tilan-ne puhutti Linnan juhlien vierasjouk-koa, mutta parketilla keskusteltiin myös siitä, mitä positiivista Suomes-ta löytyy.

Perussuomalaisten kansanedustaja Kike Elomaa kiitteli MTV:n haastat-telussa suomalaista terveydenhuol-toa, joka on heikentyneestä tilantees-ta huolimatta maailman huipputasoa.

- Terveydenhuoltomme on parempi kuin monessa muussa maassa ja meil-lä huolehditaan vielä ihmisistä, vaik-ka elämme haasteellisia aikoja. Tämä vaatii hallitukselta todella vaikeita päätöksiä ja toivon, että ihmiset jak-savat, Elomaa sanoi.

- Nyt tarvitaan positiivista ajattelua. Meidän kansassamme on paljon po-tentiaalia jäljellä päästä tästä eteen-päin kohti parempia aikoja.

Perussuomalaisten europarlamen-

taarikko Jussi Halla-aho muistut-ti, etteivät ihmiset yleensä arvosta hyviä asioita, ennen kuin ne on me-netetty.

- Tämä on kaikkien hyvinvointival-tioiden suurin vaara. Suomessa on paljon hyviä asioita. Suomi on suh-teellisen vähän korruptoitunut maa, meillä on maailmanlaajuisesti arvioi-tuna erittäin korkea elintaso ja paljon asioita, joiden keskelle olemme syn-tyneet.

- Tällaisia asioita alkaa pitää hel-posti itsestäänselvyytenä, eikä aina muista sitä, miten poikkeuksellisia ne ovat. Ne kaikki voidaan todella jonain päivänä menettää, Halla-aho painotti MTV:n haastattelussa.

TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVAT LEHTIKUVA

Perussuomalaiset juhlivat itsenäisyyttä

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho saapui juhliin puolisonsa Maija Sihvosen kanssa.

Ensimmäisen kauden kansanedus-taja Laura Huhtasaari ja puoliso Teemu Lämsä.

Ensimmäisen kauden kansanedustaja Tiina Elovaara sai kiitosta tyylitajus-taan. Vierellä puoliso Jarno Jokinen.

Kansanedustaja Mika Raatikainen saapui Linnaan libanonilaisen vai-monsa Stacy Makhoulinin kanssa.

Kike Elomaa juhli ilman ter-veysongelmista kärsivää puoli-soaan Kimmoa. – Veteraaneille kiitos, ilman heitä emme olisi tässä, kansanedustaja kiitteli.

t-a

me-

val-nh-

maa,

Perussuomalaisten ministerit ja kansan-edustajat juhlivat Suomen 98. itsenäisyys-päivää presidentin juhlavastaanotolla.

17

PERUSSUOMALAISET liittyi Alliance of European Conservatives and Refor-mists -puolueeseen marraskuun puo-livälissä Tunisiassa. Perussuomalaisia kokouksessa edustivat kansanedusta-ja Anne Louhelainen sekä eduskunta-ryhmän kansainvälisten asiain sihteeri Maija Karjalainen.

AECR on konservatiivi- ja reformis-tipuolueiden puolueryhmä, joka pe-rustettiin vuonna 2010 Euroopan par-lamentin vuonna 2009 syntyneen ECR-ryhmän (European Conservatives and Reformists Group) perustamisen johdosta. Puolueryhmän puheenjoh-tajana toimii tšekkiläinen Euroopan parlamentin jäsen Jan Zahradil ja sen sihteeristö on Brysselissä. Puolueryh-mään kuuluu nykyisellään 22 eri puo-luetta Euroopasta ja Euraasiasta.

Suurin osa puolueryhmän rahoituk-sesta tulee Euroopan parlamentilta. AECR:llä on Euroopan parlamentin li-säksi oma ryhmä Euroopan neuvos-tossa, Naton parlamentaarisessa yleis-kokouksessa sekä edustus Alueiden komiteassa ja International Democ-rat Union -organisaatiossa. AECR:llä on myös kumppanipuolueita muilta man-tereilta, joista tunnetuin on varmaan-kin Yhdysvaltojen republikaanipuolue.

AECR kannattaa mm. vahvoja kan-sallisvaltioita, vapaakauppaa, vero-jen alentamista, perinteisiä perhearvo-ja, yritystoimintaa, yksilön vapauksia, vahvaa puolustuspolitiikkaa ja tiivii-tä suhteita Yhdysvaltojen kanssa. Brit-tikonservatiivit ovat AECR:n suurin ja vaikutusvaltaisin jäsenpuolue.

Perussuomalaisten jäsenyys AECR:ssä vahvistaa kansainvälisiä suhteitamme ja lujittaa vaikutusval-taamme Euroopan tason poliittisessa yhteistyössä. Lisäksi saamme mahdol-

lisuuden hyödyntää AECR:n rahoitusta ja muita resursseja omien projektiem-me toteuttamiseksi.

Perussuomalaisten kanssa samaan aikaan AECR:ään liittyivät myös sak-salainen ALFA-puolue, joka on synty-nyt vastikään AfD-puolueen hajotessa Euroopan parlamentissa; italialai-nen Conservatori e Riformisti, joka on myös tuore puolue kahdella me-pillä Euroopan parlamentissa, M10 –puolue Romaniasta, Democratic Al-liance Ukrainasta, Popular Front Party of Whole Azerbaijan Azerbaidžanista sekä Freedom and Solidarity –puolue, joka on liberaalipuolue Slovakiasta, mutta joka EU-kriittisyytensä ja talou-dellisen liberalisminsa vuoksi kuuluu Euroopan parlamentin ECR-ryhmään. Monilla AECR:n Itä- ja Keski-Euroopas-ta tulevilla puolueilla on vahva pyr-kimys uudistaa maidensa politiikkaa ja taistella korruptiota vastaan. Useat AECR:n puolueista ovat nuoria puolu-eita ja järjestö onkin kasvanut voimak-kaasti viime vuosina.

AECR järjesti Tunisiassa kaksipäiväi-sen konferenssin, jonka aiheena oli keskusta-oikeistolaisten puolueiden tukeminen muslimimaissa. Konferens-sissa keskityttiin Tunisian tilanteeseen, joka nähtiin valopilkkuna nk. arabike-vään maiden joukossa. Tunisiasta kon-ferenssiin osallistui Ennahda-puolue, joka on maltillinen islamistinen puo-lue. Tällä hetkellä Tunisiaa vaivaavat ennen kaikkea nuorisotyöttömyys ja turvallisuusongelmat. Tunisian turismi onkin laskenut noin 30 % viime vuosi-en aikana.

TEKSTI JA KUVA PERUSSUOMALAISTEN EDUSKUNTARYHMÄ

Perussuomalaiset liittyi AECR-puolueryhmään Tunisiassa

Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho juhli itsenäisyyttä vaimonsa Hillan kanssa. Halla-ahon toiveissa oli törmätä linnassa ”oman tiensä kulkijaan”, mäkihyppylegenda Matti Nykäseen.

Sosiaali- ja terveysmi-nisteri Hanna Mäntylä saapui juhliin elämän-kumppaninsa Heikki Tam-misen kanssa.

Ulkoministeri Timo Soini ja lääkärivaimo Tiina olivat haluttua juttu-seuraa Linnan juhlissa.

Puolustusministeri Jussi Niinistö ja toimittajavaimo Leena Sharma.

P e r u s s u o m a l a i n e n 1 2 / 2 0 1 5 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i18

RI

ST

IK

KO

SU

DO

KU

ED

ELL

ISE

N R

IST

IKO

N R

AT

KA

ISU

8 2 6 3 5

9 5 1

7 2

2 4 5 8 7

4

3 1 2 8

4 9 6

7 6

6 3 4 5 9© Bulls

9 4 7 6 5

4 6 7 3

5 8 3

1 9 4

6 2 4 9 5

4 3 6 8

5 9 6

7 8 1

5 6 7 1 3© Bulls

19

Perussuomalainen-lehti • ISSN 1239-2324

Perussuomalaiset rp:n äänenkannattaja vuodesta 1996

Ilmestyy: kerran kuukaudessa

Painos: 30 000 - 1 000 000 kpl, keskimäärin 30 000 kpl

Julkaisija: Perussuomalaiset-Sannfinländarna rp

Toimitus: Yrjönkatu 8-10 B 25, 00120 Helsinki

toimitus@perussuomalaiset.fi

Vastaava päätoimittaja: Matias Turkkila

Puh. 040 172 7525 • matias.turkkila@perussuomalaiset.fi

Toimituspäällikkö: Kristiina Ovaskainen

Puh. 040 670 7275 • kristiina.ovaskainen@perussuomalaiset.fi

Ulkoasu: mojo man Oy / Jorma Remsu • jorma.remsu@gmail.com

Jäsenasiat ja lehtitilaukset: 040 631 7099

jasenasiat@perussuomalaiset.fi

Jäsenmaksu: 25,-/vuosi, sisältää lehden

Tilaushinnat: Vuosikerta 30,-, 1/2 vuotta 20,- irtonumero 3,-

Ilmoitushinnat: Teksti, määräpaikka ja kuulutukset: 3,00,- / pmm

Rivi-ilmoitus: 5,00,- / rivi • Aineiston muokkaus: 50,- / tunti

Painopinta-ala: 260 x 375 mm • Palstojen määrä: 5-6 kpl

Painopaikka: Botnia Print, Kokkola

Aineisto: Toimitukseen viimeistään ilmoitettuna aineisto-

päivänä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja

otsikoida tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamattoman aineiston

säilyttämisestä tai palauttamisesta.

Perussuomalainen 1/16 ilmestyy 29.1.2016

Kokoukset ja tapahtumatIlmoita yhdistyksesi kokoukset ja tapahtumat lehden aineistopäivään mennessä osoitteella:

tapahtumat@perussuomalaiset.fiMuista laittaa ilmoitukseen tapahtuman nimi, paikka, osoite, päivämäärä ja kellonaika. Aineistot ja lehtitilaukset viimeistään 19.1.2016 

ILMOITA tilattavien lehtien

määrä ja mihin tarkoituk-

seen lehdet ovat tulossa.

Muista laittaa tilaukseen

yhteystietosi ja lehtinip-

pujen toimitusosoite. Laita

mukaan myös vastaanotta-

jan puhelinnumero.

Toimitus varaa itselleen

oikeuden päättää lehtiti-

lausten määrästä ja toimi-

tuksesta. Tilaukset täytyy

lähettää halutun numeron

aineistopäivänä.

Aineistopäivät löytyvät

perussuomalaisten

nettisivuilta.

sivutoimiseksi opettajaksi.

Vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaan

opettajan kelpoisuusvaatimuksina ovat soveltuva

korkeakoulututkinto ja opettajankoulutusopinnot.

Toivomme alan kokemusta.

Hakemukset on lähetettävä 15.1.2016

mennessä osoitteella:

Opintokeskus Pekasus, Yrjönkatu 8-10, 00120 Helsinki

Tiedustelut: rehtori Lasse Lehtinen, p. 06 873 358 tai

taloudenhoitaja Auli Kangasmäki, p. 020 743 0803.

Perussuomalaisennipputilaukset

Opintokeskus Pekasus hakee

MEDIAVIESTINNÄN OPETTAJAA

Tilaa lehtiä:

lehtitilaukset@perussuomalaiset.fi

Perussuomalainen-lehteä voi tilata tapahtumiin ja yleiseen jakeluun uudesta osoitteesta.

Lue kiinnostavimmat aiheet myös perussuomalaisten verkkosivuilta

www.suomenuutiset.fi

Perussuomalaisten puoluetoimisto ja Perussuomalainen-lehti ovat kiinni 22.12.2015-6.1.2016.

Hyvää uutta vuotta!