VEHREÄ

VAHVA

VIRE

Ä

VILL

I

MERKKI PÄÄLLÄ!

STRATEGIA2014–2020

Merkki päällä!2

SISÄLLYSLUETTELO

AISAPARI 2014–2020: MERKKI PÄÄLLÄ! 3

VISIO 4

ALUEEN KUVAUS JA NYKYTILA 4

Pelikenttä eli toiminta-alue 4Väestö 4Maisema ja luonto 5Elinkeinot 5Alueen yhteistyöverkostot ja ohjelmallinen kehittäminen 5LEADER-kausi 2007–2013: Onnistumisia ja haasteita 5SWOT-analyysi 6

PAIKALLISEN STRATEGIAN KUVAUS JA TAVOITTEET 6

STRATEGIAN TAVOITTEET 2020 6KÄRKI 8PELITAKTIIKKA: YHTEISPELI 8YKKÖSKÄRKI: Alueen elinoimaisuus 9KAKKOSKÄRKI: Paikallisten yhteisöjen ja identiteetin vahvistaminen 11KOLMOSKÄRKI Luonto ja luonnonvarat puhtaan ruuan, energian ja elinympäristön tuottajina 12Strategian määrälliset tavoitteet 13

STRATEGIAPROSESSIN KUVAUS 14

TOIMINTASUUNNITELMA 15

Toimintatapa 15Pelivälineet:

Resurssit 15Joukkue 15Ykköskärki 16Kakkoskärki 16Kolmoskärki 16Kökkä 16Osaaminen 16

STRATEGIAN RAHOITUSSUUNNITELMA 17

TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT 17

STRATEGIAN HALLINNON JA SEURANNAN JÄRJESTÄMINEN 18

TOIMENPITEIDEN YHTEENSOVITUS UNIONIN RAHASTOJEN KANSSA 18Maaseuturahasto 18Euroopan kalatalousrahasto 18Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja aluekehitysrahasto (EAKR) 18

Merkki päällä! 3

AISAPARI 2014–2020 :

MERKKI PÄÄLLÄ!

T ämä on Aisapari ry:n paikallinen kehittämisstra-tegia Alajärven, Evijärven, Kauhavan, Lappajär-ven, Lapuan ja Vimpelin alueelle. Samalla tämä on hakemus paikalliseksi LEADER-ryhmäksi

vuosille 2014-2020.Pesäpallo on Suomen kansallispeli. Aisaparin alueella pesäpallo on myös osa paikallisidentiteettiä. Mitä peliä Aisaparin alueella pelattaisiin, jos ei olisi pe-säpalloa? Pesäpallo kokoaa kylien ihmiset yhteen: pelaamaan, yleisöön, tal-koisiin tai huoltojoukkoihin. Samalla tavalla Aisapari haluaa koota ihmiset yhteen rakentamaan tulevaisuuden peliä: Jokaiselle löytyy oma pelipaikka kentältä tai tukijoukoista.

Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto SITRA on Maamerkit-ohjelmassa sel-vittänyt maaseudun tulevaisuuden näkymiä. Selvityksen perusteella on sel-vää, että maaseudun merkitys kasvaa tulevaisuudessa, kun ilmastonmuu-toksen torjunta vaatii siirtymistä kestävään biotalouteen. Samalla kasvavat paikallisen talouden merkitys ja mahdollisuudet. Lähienergia, luomu- ja lä-hiruoka sekä luontoympäristön arvostus ja hyödyntämisen uudet mahdolli-suudet tekevät maaseudusta tulevaisuuden tekijän. Maaseudun voima ei ole tiiviissä rakenteissa tai suuressa massassa – maaseudun voima syntyy luon-non resurssien arvostamisesta ja älykkäästä hyödyntämisestä sekä paikalli-sista luottamusverkostoista, joilla on avoimet yhteydet globaalisti.

Myös Aisaparin alueen vahvuus on ihmisissä ja luonnossa. Voimakas pai-kallisidentiteetti sitoo ihmiset kotiseutuun – toisaalta meillä on tilaa myös uusille asukkaille ja ajatuksille. Tavoitteenamme on vahvistaa ja säilyttää niin luonnon kuin inhimillisen potentiaalinkin monimuotoisuus. Haasteenam-me ovat ”ylhäältä määrätyt” muutokset rakenteissa ja väestön poismuutto. Vastaamme näihin paikallisilla vahvuuksilla: osaavilla ja luovilla ihmisillä, paikallisidentiteetillä sekä luonnon potentiaalien älykkäällä hyödyntämisel-lä. Maaseutu ja koko maailmamme on uuden kynnyksellä: Totuttu elämänta-pamme on kriisiytymässä ilmastomuutoksen ja talouden ongelmien vuoksi. Toisaalta juuri maaseudulla on avaimet kriisin ratkaisemiseen. Kohta piste-tään ”iso pyörä” pyörimään. MERKKI ON PÄÄLLÄ!

Merkki päällä!4

ALUEEN KUVAUS JA NYKYTILA

VISIO

Pelikenttä eli toiminta-alue

EVIJÄRVI

LAPPAJÄRVI

VIMPELI

ALAJÄRVILAPUA

KAUHAVA

Aisaparin toiminta-alue on kokenut yhdistyksen olemassa olon aikana mo-nia muutoksia, vaikka maantieteellises-ti alue on pysynyt samana. Alun perin kahden seutukunnan – Härmänmaan ja Järviseudun – ja yhdeksän kunnan

toiminta-alueella on yhdistyksen toisen LEADER-kauden päättyessä kuusi kun-taa: Alajärvi, Evijärvi, Kauhava, Lappa-järvi, Lapua ja Vimpeli. Samat kunnat jatkavat toiminta-alueessa myös tule-valla ohjelmakaudella.

VäestöAisaparin alueella asui Tilastokeskuk-sen arvion mukaan vuoden 2013 huhti-kuussa 51 380 henkilöä. Ennusteen mu-kaan vuonna 2030 alueella on asukkaita 49 396. Lapuaa lukuun ottamatta väestö on vähentynyt Aisaparin alueen kunnis-sa, mutta vähenemisen vauhti on hidas-tunut. Vuonna 2012 tehty väestöennus-te on positiivisempi kuin väestöennuste vuodelta 2005.

Väestön koulutusaste on Aisaparin alueella ollut muuta maakuntaa mata-lampi, ja on edelleen. Peruskoulun jäl-keisen tutkinnon on Aisaparin alueella suorittanut n. 59,4 % 15 vuotta täyttä-neistä (Etelä-Pohjanmaa 62,8 %). Kui-tenkin nuorissa ikäluokissa erot ovat valtakunnallisestikin katoamassa, jo-

ten koulutuksen osalta ongelma on osin korjaantumassa. Aisaparin alueen lu-vuissa näkyy kuitenkin alueen väestö-rakenne eli nuorten vähyys suhteessa yli 65-vuotiaisiin. Korkea-asteen koulutuk-sen saaneiden työpaikkoja on Aisaparin alueella vähän. Tämä hankaloittaa uu-sien asukkaiden sijoittumista alueelle ja sitä kautta väestön keskimääräisen kou-lutustason nousua.

Väestörakenne on alueella ongel-mallinen. Väestön huoltosuhde vuonna 2010 oli alueella keskimäärin 0,64 (Ete-lä-Pohjanmaa 0,57, koko maa 0,52). Vä-estö ikääntyy edelleen, ja työikäisen vä-estön määrä vähenee. Tämä tuo paineita palveluiden järjestämiseen ja toisaalta voi aiheuttaa työvoimapulaa joillain toi-

mialoilla. Muuttoliikkeen kääntäminen positiiviseksi niin, että alueen yritykset saavat työvoimaa ja vanhusväestö tar-vitsemansa palvelut, on yhteinen haas-te alueella.

Ulkomaalaisten osuus väestöstä oli alueella vuonna 2010 keskimäärin 1,33 % väestöstä (Etelä-Pohjanmaa 1,1 %, koko maa 3,1 %). Ulkomaalaisten maakun-nallisessa vertailussa suuri osuus selittyy alueen oppilaitosten ulkomaisilla opis-kelijoilla, sekä alkutuotannon yritysten ja teollisuuden aktiivisesta ulkomaalais-ten rekrytoinnista. Vaikka ulkomaalais-ten osuus on edelleen pieni, on odotet-tavissa, että maahanmuutto on jatkossa entistä tärkeämpi keino löytää työvoi-maa alueen yrityksiin ja palveluihin.

Aisaparin alue on vuonna 2020

VAHVA : Osaava, monipuolinen ja omavarainen,

VIREÄ : asukkaat ja yhteisöt osallistuvat aktiivisesti alueen ylläpitoon ja uudistamiseen,

VILLI : uskallamme lähteä heikkojen signaalien perään, kokeilla uutta ja uudistaa vanhaa,

VEHREÄ : Luontoympäristöä arvostava ja älykkäästi hyödyntävä, vähähiilinen yhteisö.

Toiminta-alue kuitenkin laajenee, koska Alajärven kaupunkiin vuoden 2009 alussa liittynyt Lehtimäen kunta tulee nyt osaksi Aisaparin aluetta.

Merkki päällä! 5

Maisema ja luontoKun kulkee läpi Aisaparin alueen län-si–itä -suunnassa, saa poikkileikkauksen lähes koko Suomen maisemasta: Län-nessä eteläpohjalaista lakeutta jokineen, idempänä järviä, metsää ja mäkisempää maastoa.

Alueella on arvokkaita kulttuuri-maisemakokonaisuuksia, kuten Lapu-anjoen Alajoen peltolakeudet, Kurejo-

kilaakso ja Lappajärven ranta-alueet. Alue on harvaan asuttua, mutta

maisemaa hallitsee ihmisen käden jäl-ki: luonnontilaista metsää ei juuri ole. Pieniä suojelualueita kuitenkin on: osa soista ja metsistä on suojeltu joko NA-TURA-ohjelman kautta, tai yksityiset maanomistajat ovat suojelleet erikois-kohteita METSO-ohjelman tuella.

Elinkeinot

Tarvetta rakennetun ympäristön ja perinnebiotooppien suojeluun on vielä olemassa, kun merkittäviä kohteitakin löytyy. Vesistöjen kuormitusta on saatu pienennettyä, ja vesistöjen kuntoa pa-rannettua useilla kunnostushankkeilla, mutta tekemistä vielä riittää. Alueen ve-sistöt ovat tilaltaan pääosin joko tyydyt-täviä tai heikkoja.

Aisaparin alueen elinkeinorakennet-ta hallitsevat toisaalta maa- ja met-sätalous, toisaalta maaseutualueella poikkeuksellisen kehittynyt energia-, rakennustuote- ja teknologiateollisuus. Maa- ja metsätalous, mukaan lukien turkistuotanto, ovat edelleen merkittä-viä työllistäjiä. Turkistuotannon merki-tys syntyy erityisesti viennistä alueelle

tulevista tuloista. Matkailu ja ”vapaa-ai-kateollisuus” on nouseva ala, jossa vetu-rina on Power Park-huvipuiston ympä-rille muodostunut matkailukeskittymä. Luovat alat hyödyntävät alueen vahvaa kulttuuria liiketoiminnassaan. Vaik-ka alueella on suuria teollisia yrityksiä, mikro- ja pienyritystoiminta on vireää ja yrittäjyyttä arvostetaan koko alueella.

Teollisuuden suurten tuotantoyksikkö-jen olemassa olo parantaa alueen työl-lisyyttä ja elinkeinorakennetta, mutta tekee kuitenkin alueesta myös haavoit-tuvan. Pienellä paikkakunnalla kes-kisuuren yksikön lopettaminen on valtava isku työllisyydelle ja kunnan ta-loudelle. Kokemuksia alueella on niin valtion yksiköiden kuin puutuoteteol-lisuuden yli 200 työntekijän yksiköiden lopettamisesta.

Alueen yhteistyöverkostot ja ohjelmallinen kehittäminenAisaparin alue muodostettiin alun pe-rin kahden seutukunnan, Härmän-maan ja Järviseudun alueelle. Seu-tukuntajako ei enää ole voimassa, ja Aisaparin alueen kuntien yhteistyöver-kostot ovat moninaiset: Lapua ja Kau-hava ovat tiiviissä yhteistyössä Seinä-joen kanssa ja Järviseutuun kuulunut Kortesjärvi on osa Kauhavaa. Järviseu-dun ytimeen kuuluvat Evijärvi ja Lap-pajärvi myös kiinteässä yhteistyössä Kauhavan kanssa.

Toisaalta myös Järviseudun seutu-

kunnan alueen yhteistyö on edelleen voimissaan. Järviseudun eteläiset kun-nat Vimpeli, Alajärvi ja Soini muodos-tavat oman yhteistoiminta-alueensa.

Ohjelmallisessa kehittämisessä Kau-hava ja Lapua nojaavat voimakkaasti Seinäjoen seutuun. Järviseutu on teh-nyt kehittämisyhteistyötä Kuusiokunti-en suuntaan.

Järviseudun alueen kehittämiseen vaikuttaa huomattavasti sen sijoittumi-nen maakunnan reunalle. Maakunnal-listen hankkeiden vaikutukset eivät alu-

een toimijoiden mukaan ulotu alueelle ja tarve seudullisiin kehittämistoimiin on huomattava. Jatkossa Järviseutu Ala-järven johdolla, samoin kuin Kauhava ovat hakeutumassa työ- ja elinkeinomi-nisteriön koordinoimaan seutukau-punkiverkostoon.

Alueen toimijat ovat verkottuneet myös kansainvälisesti. Erityisesti suur-ten yritysten kautta kansainvälisiä kon-takteja on runsaasti. Lisäksi kulttuurin ja opetuksen alalla osataan hyödyntää kan-sainvälisten verkostojen mahdollisuudet.

LEADER-kausi 2007–2013: Onnistumisia ja haasteita

Kun vuosien 2007–2013 LEADER-oh-jelmaa valmisteltiin, muodostui visiosta vuodelle 2013 seuraava: ”Ajassaan elä-vä, elinvoimainen ja kilpailukykyinen – Aisaparin alue vuonna 2013 houkuttelee nuoria pysymään ja palaamaan. Alue tarjoaa monipuolisia elämisen mahdol-lisuuksia. Ajan tasalla olevat liikenne- ja tietoliikenneyhteydet tuovat maailman lähelle, mutta ympärillä on kuitenkin turvallinen ja rauhallinen elinympä-ristö ja tilaa hengittää. Yritystoiminta on monipuolista ja elinvoimaista, pe-ruspalvelut ovat laadukkaita ja väestön väheneminen on hidastunut tai pysäh-

tynyt. Elinkeinotoimintaa tukeva, yrittä-jyysmyönteinen henki houkuttelee uut-ta yritystoimintaa, ja ihmisystävällinen elinympäristö uusia asukkaita. Täällä viihtyvät niin lapsiperheet kuin aktiivi-set eläkeläisetkin. Kilpailukyky näkyy eri asioissa: elinkeinotoiminnassa, elämän-laadussa ja alueen vetovoimassa.”

Kuluneen rahoituskauden aikana alueen väestön väheneminen on hidas-tunut. Uusien asukkaiden houkutteluun on ryhdytty erilaisin toimenpitein, joista osa LEADER-rahoitteisia. Uusia yrityk-siä on vuoden 2012 loppuun mennessä LEADER-rahoituksen avulla syntynyt

20 ja uusia työpaikkoja 53. Yritysten ke-hittämishankkeilla on luotu kilpailuky-kyä ja tuotettu innovaatioita, josta esi-merkkinä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman Parhaat Käytännöt 2010 -kilpailussa Vuoden Maaseutuin-novaationa palkittu alahärmäläisen Rei-jo Hautalan kehittämä paloturvallinen valmispiippu.

Alueen vetovoimaisuutta ja viihtyi-syyttä on parannettu usean hankkeen voimin: Paikalliset yhdistykset ovat to-teuttaneet virkistys- ja liikunta-alueiden kunnostushankkeita, lisäksi on teetetty suunnitelmia kevyen liikenteen väylistä

Merkki päällä!6

Analyysi alueen tilasta on tehty aineis-tona käytettyjen strategioiden ja suun-nitelmien pohjalta – näiden lisäksi on käytetty strategian valmisteluvaiheessa työstettyä avointa strategiadokument-tia, jota alueen toimijoilla oli mah-dollista täydentää verkossa. Näitä eri tahojen arvioita alueen sisäisistä vah-vuuksista ja heikkouksista, sekä ulkoi-sista mahdollisuuksista ja uhkista tiivis-tettiin teemoittelemalla samankaltaisia mainintoja yhteisen nimittäjän alle.

Alueen kuntien ja seutukuntien oh-jelmissa ja strategioissa painottuvat elinkeinojen kehittäminen, väestökehi-tys ja kuntapalveluiden järjestäminen. Kärkitoimialat kuten rakennustuote- ja teknologiateollisuus sekä pienyrittäjyys nähdään avaimena kehitykseen.

Väestökehitykseen pyritään vaikut-tamaan elinkeino- ja maankäyttöpoli-

SWOT-analyysitiikan kautta. Samat teemat korostuivat myös verkkostrategian sisällössä. Palve-lut, yrittäjyys, elinympäristö ja yhteisöl-lisyys mainitaan usein.

Strategiaprosessin osana järjeste-tyissä Tulevaisuuden Kuva -työpajoissa nousi voimakkaasti esiin luonnon mer-kitys alueen ihmisille. Luonto nähtiin arvona sinänsä, mutta erityisesti vapaa-ajan vieton kautta voiman lähteenä. Luontoon liittyi myös yhteisöllisyyden elementti. Maaseutuympäristö ymmär-rettiin liittyvän vahvasti maatalouteen – luontomaiseman ja maatalousmaise-man yhdistelmästä syntyy alueen asuk-kaan sielunmaisema, josta haetaan voi-maa, terveyttä ja ravintoa. Luonnon lisäksi korostuvat ihmiset, yhteisölli-syys sekä vapaa-ajan harrastukset.

Työryhmät nostivat esiin erityises-ti kylät, teknologiateollisuuden, vesistöt

ja niiden monipuolisen hyödyntämi-sen, energiantuotannon ja paikallisen ruuan tuotannon ja jalostamisen ketju-jen kehittämisen

Aisaparin alueen ratkaiseviksi me-nestystekijöiksi muodostuvat analyy-sien perusteella luonto ja sen älykäs hyödyntäminen. Alueen heikkoudek-si nousevat yhteistyön puute ja rapistu-va infrastruktuuri. Nämä vaikeuttavat sekä sisäisten voimavarojen että ulkois-ten mahdollisuuksien hyödyntämistä.

Nelikentän analyysin tavoitteena oli löytää teemoja ja tavoitteita, joissa yh-distyvät parhaiten strategianprosessin aikana esiin nousseet tarpeet.

Nelikentän eri ulottuvuuksien leik-kauskohdista voi nostaa esiin seuraa-valla sivulla olevan kaavion.

ja edistetty kestävää kulutusta ja tontti-kauppaa. Erityisesti koordinointihank-keiden avulla on saatu aiemmin hiljaiset kylät innostumaan toiminnan kehittä-misestä; pieni rahoitus on usein kylille iso asia, ja tärkeä askel kohti elävää ky-lää.

Aisaparin alue koostuu kuudes-ta kunnasta, joiden yhteistyöverkostot ovat moninaiset: Nämä tiiviitkin verkos-

tot eivät joka paikassa suinkaan nouda-ta Aisaparin toiminta-alueen rajoja. Kui-tenkin rahoitus ja toteutetut hankkeet jakautuvat hyvinkin tasaisesti koko alu-eelle asukaslukujen mukaisessa suhtees-sa. Aisaparilla on myös kaksi toimistoa alueen eri osissa, jolla on pyritty paran-tamaan palvelua ja näkyvyyttä koko alu-eella.

Perustamisestaan lähtien Aisaparin

toiminnan onnistumiseen on vaikutta-nut alueen kuntien aktiivinen rooli sekä yksittäisten henkilöiden, kylä- ja yhdis-tysaktiivien, toiminta Aisaparin hyväk-si. Toiminnassa on onnistuttu luomaan verkosto, joka tuottaa ideoita ja hanke-kokonaisuuksia toteutettavaksi. Näin paikallista ohjelmaa on voitu toteuttaa tehokkaasti hankehallinnon vaativuu-desta huolimatta.

PAIKALLISEN STRATEGIAN KUVAUS JA TAVOITTEETPaikalliset suunnitelmat, kehittämis-ohjelmat ja alueen asukkaiden tarpeet muodostavat ”toiveiden tynnyrin”, josta strategiaa varten on valittava LEADER-työn painopisteet vuosille 2014–2020. On turha toistaa kaikkea esille nostet-

tua. Resurssit on parasta keskittää pai-nopisteisiin, jotka sopivat LEADER-toimintatavalla toteutettaviksi: Alueen ihmisten aktivointi onnistuu, kun pu-hutaan heidän arvoistaan ja tarpeis-taan. Toisaalta on hyödynnettävä myös

kunta- ja seutukuntatasolla tehtyä ana-lyysia paikallisista tarpeista. Näiden yhdistelmästä löytyvät LEADER-toi-mintatavan mukaiset sosiaaliset inno-vaatiot, joita tällä strategialla tehdään näkyviksi ja toimiviksi.

STRATEGIAN TAVOITTEET 2020Aisaparin strategia on osa Euroop-pa 2020 -strategian toteutusta: Älykäs, vihreä ja osallistava kasvu muunnetaan tässä paikallisessa strategiassa paikal-lista yhteisöä palveleviksi tavoitteiksi ja toimenpiteiksi.

Alueemme yritykset tarvitsevat äly-kästä kasvua. Raaka-aineiden jatkoja-lostuksen kehittäminen pienyrityksissä, sosiaaliset innovaatiot ja yleinen elin-keinorakenteen vahvistaminen ovat ta-voitteita, jotka vastaavat myös Euroop-

pa 2020 -strategian tavoitteisiin. Tällä sektorilla alue on myös kehittämässä hajakeskitettyä rakennetta ja yritysten välistä yhteistyötä yhdessä muun maa-kunnan kanssa. Kehityksen kärjessä ovat alueen teknologia- ja puutuotete-

Merkki päällä! 7

UHAT:Kuntakentän ennakoimattomat ja jatkuvat muutokset hämmentävät ja aiheuttavat epävarmuuttaSuurten työnantajien siirtyminen muualleMaaseudun kehittämisen resursseja leikataanYrittäjyyden kasvu- ja toimintaedellytykset eivät pysy hyvinäInvestoinnit karkaavat, kun alueen sisäinen yhteistyö ei toimiOlemassa olevan koulutuskapasiteetin väheneminenPalveluiden heikkeneminen ja etääntyminenSyrjäytyminen

MAHDOLLISUUDET:Alueen vahva imago yrittäjyydessäGlobaalit yhteydetMaaseudun merkityksen kasvu: bioenergian kysynnän kasvu, luomu- ja lähiruuan arvostusMaaseudun arvostuksen kasvu: houkutteleva asuinpaikkaMatkailuOlemassa olevan teollisuuden kehittäminenOlemassa olevien yhteisten tilojen ja raken-teiden hyödyntäminen kylien ja palveluiden kehittämisessä.Kansainvälinen yhteistyö

VAHVUUDET:Luovat, innovatiiviset ja taitavat ihmisetIkäihmisten taidot ja kokemusLuonto, luonnonvarat ja maisemat: Lakeus, vesistöt, metsät ja muutamat mäetMielenkiintoinen luonnon- ja kulttuurihistoriaVastuuta ottavat yhdistykset ja yhteisötYhteisöllisyys ja vahva paikallisidentiteettiSijainti rannikon ja Keski-Suomen välissä: ulkoinen kuva jämäkkää pohjalaisuutta, mutta joustavuuttakin löytyyKansallisesti ja kansainvälisesti ainutlaatuisia yrityksiäPienyrittäjyys ja rohkeat yrittäjätVahva maa- ja metsätalousperinneRunsaasti tilaa uusille asukkaille

HEIKKOUDET:Yhteinen tulevaisuuden visio puuttuuYhteistyön tekemisen taito ja tahto puuttuuSelkeän ulkoisen kuvan puute: imago kaipaa terävöittämistäUusien asukkaiden kotiutuminen hankalaaYmpäristöä ei huomioida päätöksenteossa tai toiminnassaKuntien rajat korkeat ja välimatkat asenteissa pitkätAvoimuuden puuteAjelehditaan muutoksen mukana yrittämättä vaikuttaa suuntaanHuoltosuhdeNuorten poismuuttoAlue näkyy usein negatiivisissa uutisissaEU:n rahoitusta ei osata hyödyntää

VAHVUUDET <-> UHATVähennetään riippuvuutta yksit-

täisistä työnantajista pienyrittä-

jyyttä tukemalla.Vahvistetaan alueen ihmisten

keskinäistä luottamusta ja yhteistyö-

taitoja. Luodaan omalla toiminnalla

avointa ilmapiiriä paikalliseen

kehittämiseen.Hyödynnetään perinteistä yhteisölli-

syyttä ja yhteisöjä syrjäytymisen

ehkäisemisessä ja luottamuksen

rakentamisessa.

VAHVUUDET <-> MAHDOLLISUUDETLuonnonvarat ja ammattitaitoinen maa- ja metsätalous puhtaan, lähellä tuotetun ruuan ja energian tuottajina.Luonto ja maisemat, elävä kulttuurimaisema ja vapaa tila houkuttelevat matkailijoita ja muuttajiaTeollisuus ja pienet yritykset kestävän kasvun ja kansainvälistymisen moottorina.Turvataan paikallisen luovuuden ja osaamisen hyödyntäminen ja uusiutuminen innovaatioympäristöjä perustamalla ja koulutusta järjestämällä.

HEIKKOUDET <-> UHATAjelehtimisen sijaan, otetaan selvää mahdollisuuksista ja hyödynnetään niitä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.Haetaan aktiivisesti uusia palvelujen tuottamisen muotoja huonon huoltosuhteen haittojen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

VAHVUUDET <-> HEIKKOUDETNostetaan luonnon arvostusta ja ”luonto-osaamista”, jotta luontoarvojen huomioiminen toiminnassa olisi mahdollista.Kannustetaan eri sukupolvia osallistumaan elinympäristön parantamiseenKehitetään perinteisestä yhteisöllisyydestä versio 1.2, jossa virtuaaliyhteisöt toimivat fyysisen yhteisön rinnalla ja tukena.Tuetaan paikallisyhteisöjä ja yhdistyksiä vastuun ottamisessa ja uusien toimintamallien kehittämisessä.Puhutaan hyvää: Itsestä, meistä ja omasta ympäristöstämme. Paikallisidentiteetin vahvistaminen historian, kulttuurin ja luonnon kautta.

MAHDOLLISUUDET <-> UHAT Edistetään vuoropuhelua luonnon käyttömahdollisuuksista niin, että toiminta- ja kehittämismahdollisuudet toteutuvat maa- ja metsätaloudessa, energian tuotannossa, matkailus-sa, virkistyskäytössä, luonnon tuotteiden keräilyssä, metsäs-tyksessä ja luonnon suojelussa.Edesautetaan monipuolisen elinkeinorakenteen kehittymistä tukemalla uusien yritysten syntymistä uusille toimialoille.

MAHDOLLISUUDET

<-> HEIKKOUDET

Huolehditaan siitä, että ympäristön

arvostus näkyy valinnoissa ja toimin-

nassa.

Panostetaan uusien asukkaiden ko-

tiuttamiseen ja sitouttamiseen.

Panostetaan alueen imagon kehittä-

miseen matkailun ja asukaskehityk-

sen tukemiseksi.

Opetellaan avoimuutta ja yhteistyötä

uusien tuotteiden ja palveluiden ke-

hittämisessä.

Merkki päällä!8

Kehittämisen painopisteiksi nostetaan:Alueen elinvoimaisuus: Yrittäjyys ja teollisuus kestävän kasvun moottorina, palvelut ja työpaikat; Vetovoimaisuus ja viihtyisyys.

Paikallisten yhteisöjen ja identiteetin vahvistaminen.

Luonto ja luonnonvarat puhtaan ruuan, energian ja elinympäristön tuottajina.

Tavoitteemme on hyvinvoiva luonto, puhtaat vesistöt sekä tasapaino maaseu-tuelinkeinojen, keräilyn, metsästyksen, retkeilyn, matkailun ja luonnonsuo-jelun välillä. Alueen vetovoimaisuut-ta edistää turvallinen, houkutteleva ja monipuolinen asuinympäristö. Asumi-sen ja liikkumisen hiilidioksidipäästöjä on laskettava. Myös maaseutumainen asuminen voi olla ekologista, ja taaja-ma-asuminen viihtyisää ja turvallista.

Alueelle on helppo kotiutua, tar-jolla on monipuolisia asumisen ja työn mahdollisuuksia. Alueella on vahva identiteetti, joka koostuu paikallises-ta historiasta ja perinteestä sekä uusien asukkaiden tuomista vaikutteista.

Asukkaat osallistuvat aktiivisesti ke-hittämiseen. Alueella on paljon pieniä yrityksiä sekä edelleen muutama isom-pi työnantaja, joiden on helppo löytää työvoimaa. Matkailu työllistää ympäri-vuotisesti.

KÄRKI

Alueen voimavaroista suurimmat ovat luonto ja ihmiset. Luovien ja osaavi-en ihmisen potentiaali on mahdollista hyödyntää, kun päästään yli yhteistyön aloittamisen vaikeudesta. Luottamuk-sen rakentaminen yritysten, julkisen ja kolmannen sektorin sekä asukkai-den välillä luo tilaa uusille ajatuksil-le ja innovaatioille. Innovoinnin edel-lytyksiä ovat uteliaisuus, sosiaalisuus, luovuus, luottamus, epämuodollisuus, joita ruokkimalla alueen heikkoudet voidaan voittaa. Kehittämisen tulokset ovat sitä parempia, mitä enemmän ih-misiä on mukana tekemässä ja hyöty-mässä tuloksista. Osaamiskeskittymät ja pienemmät innovaatioympäristöt tuottavat heikoista signaaleista uutta liiketoimintaa ja elinvoimaa.

Tavoitteiden saavuttamisen edelly-tyksenä on, että alueen kehittäjät pysty-vät tekemään yhteistyötä entistä parem-

ollisuus, joiden ympärille syntyy uusia pienyrityksiä.

Uusiutuva lähienergia on olemas-sa, se vain on otettava käyttöön. Met-säenergia on ehkä parhaiten tunnettu ja hyödynnetty energiavaramme. Puun lisäksi voimme hyödyntää yhä enem-män ja tehokkaammin biokaasua, au-

rinkoa, tuulta, turvetta , sekä vedestä ja pellolta saatavaa energiaa. Yhteisöjen omavaraisuuden nostaminen, luonnon suojelu ja kulttuuriympäristöjen säilyt-täminen on osa kestävän kasvun strate-giaamme. Kestävän kasvun moottorei-na toimivat pienet yritykset ja yhteisöt. Paikallisten investointien ohjaaminen

paikallisiin energiavaroihin vahvistaa alueen taloutta ja varautumiskykyä.

Alueemme luovat ja osaavat ihmi-set tarvitsevat yhteistyötä ja luottamus-ta voidakseen hyödyntää koko potenti-aaliaan. Osallistava kasvu saavutetaan yhteisöllisyyden vahvistamisella ja va-paaehtoistyön arvostuksen lisäämisellä.

PELITAKTIIKKA: YHTEISPELI

YHTEISPELI,

Strategiaprosessin ja alueen nelikenttä- analyysin perusteella pelitaktiikaksi valitaan

joka on samalla strategian painopisteet läpileikkaava teema.

Merkki päällä! 9

VEHREÄ

VAH

VA

VIRE

Ä

VILL

Imin. Yhteistyön sujuminen edellyttää luottamusta ja luottamus avoimuutta. Näiden avulla voidaan luoda kehittämi-seen yhteiset pelisäännöt. Yhteistyö tar-koittaa myös sitä, että jokainen kehittä-mistoimi hyödyntää useampaa tahoa, parhaimmillaan useampaa alaa. Esi-merkiksi viihtyisän ympäristön kehit-tämisestä hyötyvät sekä asukkaat että matkailijat. Siksi vuoropuhelua ja yh-teistoimintaa tarvitaan jatkuvasti myös

eri painopistealueiden välillä. Aisapa-ri luo omalla toiminnallaan avointa il-mapiiriä paikalliseen kehittämiseen. Kerromme itse avoimesti mitä olem-me tekemässä, ja hankkeiltamme edel-lytetään avoimuutta ja suunnitelmallis-ta yhteistyötä.

Yhteistyö tarkoittaa myös yhteyk-siä alueen ulkopuolelle. Aisapari tekee yhteistyötä muiden LEADER-ryhmien kanssa niin Suomessa kuin ulkomailla-

kin, ja kannustaa myös alueen toimijoi-ta tähän. Kansainvälisessä yhteistyössä panostetaan alueen toimijoiden tarpei-den ja resurssien mukaiseen yhteistyö-hön. Tavoitteena on löytää paikallisille toimijoille uusia ajatuksia, taitoja ja yh-teistyökumppaneita. Tämä on tärke-ää erityisesti aloilla, joilla paikallisesti on vähän toimijoita. Myös paikallisissa hankkeissa kannustetaan kansainväli-siin kontakteihin.

YKKÖSKÄRKI: Alueen elinvoimaisuus”Yrittäjyys ja teollisuus kestävän kasvun moottoreina, palvelut, työpaikat, vetovoimaisuus ja viihtyisyys”

TAVOITE: Kukoistava pienyrittäjyys tukee alueen muuta yritystoimintaa

TAVOITE: Paikallisen luovuuden ja osaamisen resurssien uusiutumisesta ja hyödyntämisestä huolehditaan.

Toteutus: Tuetaan erityises-ti uusille toimialoille perustettavia yrityksiä, jotta yritystoiminta alu-eella ei ole ”yhden kortin varassa”. Alueen vahvan yrittäjähengen uu-siutumista tuetaan tukemalla niitä rohkeita ihmisiä, jotka haluavat pe-rustaa oman yrityksen tai jatkaa jo olemassa olevan yrityksen toimin-taa. Elinkeinojen ja yritysten mo-

nipuolisuus tukee alueen resilienssiä, vetovoimaa ja viihtyisyyttä. LEADER-toimintatapa sopii erityisesti uusien ja luovien alojen tukemiseen. Palvelualan yritykset ovat tärkeitä naisten työllistä-jiä. Panostetaan aloille, jotka perustu-vat paikallisiin vahvuuksiin. Luodaan edellytyksiä osuuskuntien perustami-selle siellä, missä perinteinen yritys-

Mittarit: Alueelle perustetaan uusia yrityksiä ja olemassa olevat laajentavat; Uusien yritysten ja työ-paikkojen määrä.

Toteutus: Perustetaan avoi-mia, yhteistyöhön ja luottamuk-seen perustuvia työtiloja, sekä paikallisia, joustavia innovaatio-ympäristöjä. Innovaatioekosystee-mi on luova tila, jossa ihmiset ja ideat kohtaavat ja muodostavat in-novaatioita: sosiaalisia, kulttuuri-sia ja teknologisia. Aisaparin LEA-DER-toimisto voi tulevaisuudessa muodostaa paikallisen innovaatioe-kosysteemin rungon. Tavoitteena on mahdollistaa ihmisten ja ideoiden kohtaaminen, luottamusverkoston syntyminen ja resurssien jakaminen yhteisen kehittämistehtävän hyväksi.

Olemassa olevat yritykset eri aloilla tarvitsevat tukea innovaa-tiotoimintaan. On tarpeen kehittää maaseutualueella sopiva, paikalli-

nen ja joustava innovaatiojärjestelmä yhteistyössä alueen eri alojen osaamis-keskittymien kanssa. Maaseudulle tyy-pilliset käytännönläheiset innovaatiot edellyttävät arvostusta ja räätälöityjä in-novaatioympäristöjä.

Tuetaan yritysten uusiutumista, yhteistyötä ja luovien alojen yrittäjyyt-tä sekä erityisesti naisten yrittäjyyttä. Jo toimivissa yrityksissä on osaamista ja potentiaalia, jonka hyödyntämisestä on huolehdittava. Aisapari tukee yrityksiä innovoinnista, kokeiluissa, toiminnan laajentamisessa ja tuotekehityksessä. Kannustetaan olemassa olevia yrityksiä siirtymään ympäristöystävällisiin toi-mintatapoihin ja paikallisen energian käyttöön.

Yritysten välinen yhteistyö auttaa niin pieniä kuin suuria kehittymään.

toiminta tai yhdistystoiminta eivät palvele uusien elinkeinojen synnyt-tämistä.

Alueen metallialan yritysten hyvät käytännöt on tarpeen levittää myös muille aloille.

Kehitetään kyliä innovaatio-ympäristöinä sekä kyliin ja kylien kehittämiseen liittyvää innovaa-tiotoimintaa. Kylissä tehdään jatku-vasti paikallisesti merkittäviä sosiaa-lisia innovaatioita. Tämän toiminnan tekeminen näkyväksi ja levittäminen alueella parantaa kehittämisen vai-kuttavuutta. Kylä innovaatioympä-ristönä tarvitsee tutkimusta ja tukea.

Mittarit: Uudet yritykset ja in-novaatiot, jotka perustuvat luovuu-teen ja osaamiseen; perustettavat innovaatiosolut- ja ympäristöt.

Merkki päällä!10

TAVOITE: Matkailualan mahdollisuuksien hyödyntäminen – ympärivuotiset, laadukkaat matkailupalvelut.

TAVOITE: Laadukkaat lähipalvelut.

TAVOITE: Alue on vetovoimainen asuinpaikkana ja yritysten sijoittumispaikkana

.

Toteutus: Kehitetään mat-kailupalveluita alueen vahvuuksia ja osaamista hyödyntäen. Luonto, erityisesti vesistöt - siinä alueemme matkailun vahvuus. Luontoon ja perinteisiin liittyvät ohjelmapalve-lut monipuolistavat tarjontaa. Mat-kailualalle tuovat mahdollisuuksia myös paikalliset tapahtumat, erityi-

Toteutus: Tuetaan paikallis-yhteisöjä palvelutarpeiden kartoit-tamisessa ja palveluiden suunnit-telussa. Kyläsuunnitelmiin voidaan liittää kylien palvelutarpeiden –ja resurssien kartoitus. Tämä toimii pohjana, kun kylä neuvottelee kun-nan ja palvelutarjoajien kanssa. Ky-lätoimijoiden koulutus ja yhteistyö sekä paikallisten yritysten tukemi-nen ovat osa palveluiden kehittä-mistä.

Rohkaistaan kyliä, julkista sek-toria, paikallisia yrityksiä ja yhdis-tyksiä yhteistyöhön palveluiden järjestämisessä. Haetaan uusia ta-poja tuottaa palveluita kumppanuu-

Toteutus: Ideoidaan, suun-nitellaan ja toteutetaan asumisen vaihtoehtoja, kestävää liikkumista ja viihtyisää ympäristöä. Aisapari edistää asuinympäristöjen suunnit-telua ja kehittämistä yhdessä alueen asukkaiden kanssa. Asumiseen hae-taan erilaisia ratkaisuja erilaisille ih-misille keskustoista, kylistä ja haja-asutusalueilta. Asumisen maalla on oltava kestävää: Asuminen, liikku-minen ja harrastaminen on oltava mahdollista ekologisesti, edullises-ti ja turvallisesti. Viihtyisää ympä-ristöä arvostetaan, mutta arvostus on myös viihtyisyyden edellytys: Vanhojen rakennusten ja kulttuuri-ympäristöjen kunnostusta tuetaan tiedotuksella, koulutuksella ja talou-

sesti urheilu, liikunta ja kulttuuri tuo-vat alueelle ulkopuolisia kävijöitä. Mat-kailupalvelujen kehittäminen tarkoittaa uusien yritysten tukemista sekä alan yleisen kehityksen tukemista. Myös ky-lät ja muut yhdistykset voivat olla osana palveluita tuottavassa ketjussa. Vesis-töön liittyvät vetovoimatekijät, kohteet ja palvelut ovat erityisenä kehittämis-

dellisella tuella. Asukkaita rohkaistaan huolehtimaan ympäristönsä kunnos-ta ja siisteydestä eri tavoin. Asuinalu-een turvallisuus on monen tekijän sum-ma. Aisapari kannustaa kyliä tekemään turvallisuussuunnitelmia ja suunnitte-lemaan kevyenliikenteenväyliä, mutta myös tutustumaan naapuriin ja järjes-tämään juhlia.

Kehitetään muuttajille suunnat-tuja palveluja yhteistyössä kuntien, oppilaitosten, työnantajien ja yhdis-tysten kanssa. Alueen väestön mää-rän väheneminen on saatava pysähty-mään. Jokainen muuttaja on tärkeä, ja erityisen tärkeää on saada asukkaat py-symään. Jos muuttaja kokee itsensä ter-vetulleeksi, ollaan jo pitkällä. Muualta alueelle tuleva tarvitsee ”perehdytys-

kohteena. Kannustetaan luonnossa toimivia tahoja ja matkailualalla toi-mivia yrityksiä yhteistyöhön.

teen perustuen ja asiakaslähtöises-ti. Tavoitteena on, että lähipalveluita arvostetaan osana alueen vetovoi-maa ja viihtyisyyttä.

tä”, jotta uusi elämä maalla voi alkaa mukavasti. Jotta ihminen sitoutuu paikkakuntaan, tarvitaan asunnon ja työpaikan lisäksi sosiaalisia suh-teita ja verkostoja. Näiden luomises-sa auttavat kyläyhdistykset, järjestöt ja harrastukset. Muuttajien palve-luiden kehittämisessä tehdään yh-teistyötä laajasti eri tahojen kanssa. Palveluiden sisällössä huomioidaan niin maassa- kuin maahanmuutta-jatkin.

Mittarit: Uudet matkailualan yritykset – olemassa olevat yritykset kehittyvät ja löytävät uusia liiketoi-mintamahdollisuuksia. Matkailija-määrät kasvavat.

Mittarit: Uudet palvelujärjes-telmät ja palvelut, pienentynyt uhka lähipalvelujen karsimiselle. Uudet palvelualan yritykset ja muut palvelutuottajat.

Mittarit: Uudet asukkaat ja uudenlaiset asumisen ja yrittämisen ympäristöt.

Palveluja tarvitaan kaikenikäisille!

Merkki päällä! 11

KAKKOSKÄRKI: Paikallisten yhteisöjen ja identiteetin vahvistaminen

TAVOITE: Ihmisten ja yhteisöjen vahva keskinäinen luottamus ja hyvät yhteistyötaidot

TAVOITE: Perinteinen yhteisöllisyys ja yhteisöt ehkäisevät syrjäytymistä ja rakentavat luottamusta

TAVOITE: Vapaaehtoistyön arvostuksen nostaminen

Toteutus: Puhutaan hyvää: it-sestä, meistä ja omasta ympäristös-tämme. Itsemme ja ympäristömme arvostaminen on lähtökohta muiden arvostukselle. Niin negatiivinen kuin positiivinenkin viesti ruokkii itseään. Me ruokimme positiivista viestiä muistuttamalla itseämme omista ja alueemme vahvuuksista. Näin tuem-me paikallista identiteettiä ja imagoa. Oman alueen osaamista voi tuoda esille verkostoitumalla paikallisesti, alueiden välisesti ja kansainvälisesti, sekä kulttuurin keinoin.

Tuetaan kylien välistä sekä ky-lien ja kuntien välistä vuoropu-helua ja yhteistyötä kylien, lähi-demokratian ja lähipalveluiden kehittämisessä. Kylät voivat ottaa isompaa roolia paikallisessa kehit-

Toteutus: Rohkaistaan eri-ikäisiä ihmisiä osallistumaan elin-ympäristönsä parantamiseen. Suun-nitellaan toiminta ja tapahtumat niin, että eri-ikäiset ihmiset kohtaavat niis-sä luontevasti.

Tuetaan paikallisyhteisöjä vas-tuunottamisessa ja uusien toimin-tamallien kehittämisessä. Yhdessä tekeminen yhdistää: Kyläsuunnitte-lu, talkoot ja juhlat ovat tärkeä osa kylien yhteisöllisyyttä. Tämä yhtei-söllisyys tuodaan myös kirkonkyliin ja taajamiin. Asukasyhdistysten tai -toimikuntien perustaminen taaja-miin on osa Aisaparin uutta kylästra-tegiaa. Aisapari toimii kylien – myös

Toteutus: Parannetaan kylä-toiminnan kuvaa ja kehitetään ky-lätoimintaa yhdessä kylien kanssa niin, että toiminta houkuttelee lisää

tämisessä ja palveluiden järjestämises-sä. Tämä vaatii vapaaehtoisvoimin toi-mivalta kyläyhdistykseltä osaamista ja resursseja, joita se voi hankkia yhteis-työssä muiden kylien kanssa. Kylät voi-vat olla koko kunnan kehittämisen voi-mavara, jos yhteistyö toimii. Aisapari toimii jatkossakin kylien tukena ja ver-kostojen luojana. Kylät ovat luonnolli-sia toimijoita, kun kehitetään uusia lä-hidemokratian muotoja. Aisapari tukee lähidemokratia aloitteita ja kokeiluita.

Luodaan omalla toiminnalla avointa ilmapiiriä paikalliseen kehit-tämiseen. Luottamusta rakennetaan yhteistyöllä ja avoimuudella. Aisapari on luotettava yhteistyökumppani, joka verkottaa alueen toimijoita keskenään. Näin syntyy uutta yhteistyötä ja uusia luottamussuhteita. Luottamus ja yhteis-

niiden pienien ja hiljaisten – resurssina kehittämistyössä. Uudet toimintamallit ja –tavat voivat liittyä kylätoiminnan or-ganisoitumiseen, uusiin tapahtumiin tai toimintamuotoihin, yhteistyöhön, lähi-demokratiaan ja liiketoimintaan, kylästä ja sen lähtötilanteesta riippuen.

Kehitetään perinteisestä yhteisöl-lisyydestä ”versio 1.2”, jossa virtuaa-liyhteisöt toimivat fyysisen yhteisön rinnalla ja tukena. Uutta yhteisölli-syyttä syntyy myös verkossa: Sosiaali-sessa mediassa kylä voi olla olemassa virtuaalisesti ja myös fyysisesti etäällä olevien tavoitettavissa. Aisapari edistää yhteisöllisyyden rakentamista niin pe-rinteisesti kylissä kuin uudella tavalla

Mittarit: Uudet yhteistyöeli-met, yhteisöt ja piirit; Ennen yksin tehtyjä asioita tehdään nyt yhdessä; hyvät uutiset.

Mittarit: Kylätoiminta synnyt-tää uusia toimintamuotoja ja lisää ihmisten välistä kanssakäymistä; Kyläyhteisön potentiaalia hyödyn-netään uudella tavalla.

Mittarit: Aktiivisten kylien määrä ja kylissä tapahtuva toiminta kehittyvät positiivisesti. Talkootyön kirjaaminen on systemaattista myös hankkeiden ulkopuolella; vapaaeh-toistyön monipuolisuus ja merkitys tunnetaan ja tunnustetaan.

työ ovat tärkeä osa myös elinkeino-jen kehittämistä ja yrittäjyyden tu-kemista. Pienten yritysten verkoissa yksinyrittäjä saa tukea muilta. Myös yrittäjyyttä tukevat tahot hyötyvät yhteistyöstä – josta taas hyötyy yrit-täjä. Kehittämistoimien yhteenso-vittaminen vaatii arjen luottamusta ja yhteistyötä toimijoiden välillä. Ai-sapari edistää kehittäjien yhteistyötä toimimalla avoimesti ja lähellä yh-teistyökumppaneitaan.

verkossa. Kylätoiminnan kehittämi-nen ja aktivointi lisäävät luottamus-ta ja turvallisuutta. Virtuaaliset kylät sosiaalisessa mediassa tuovat muu-alle muuttaneet kyläläiset taas osak-si yhteisöä – ja madaltavat kynnys-tä ehkä muuttaa takaisin kotikylään. Toimenpide hyödyntää perinteitä ja paikallista kulttuuria.

aktiiveja. Tuodaan esiin vapaaehtois- ja talkootyön tuloksia esim. sosiaali-sen tilinpidon menetelmällä.

VEHREÄ

VAH

VA

VIRE

Ä

VILL

I

Merkki päällä!12

TAVOITE: Jalat mullassa, tuntosarvet maailmalla

TAVOITE: Paikallisidentiteetin vahvistaminen

TAVOITE: Luonto ja maisemat, elävä kulttuurimaisema ja hyväkuntoiset vesistöt houkutte-levat matkailijoita ja muuttajia

Toteutus: Lisätään paikalli-sen kehittämisen vaikuttavuut-ta tuomalla alueelle vaikutteita, osaamista ja ideoita muilta LEA-DER-alueilta. Ponnistamme maail-malle omien vahvuuksiemme ja pe-rinteidemme avulla.

Kannustetaan erityisesti nuoria yhteistyöhön muiden maiden LEA-DER-alueiden nuorten kanssa. Kult-tuurialan yhteistyö on matalan kyn-

Toteutus: Vahvistetaan ih-misten kokemaa paikallisuutta pe-rinteen ja historian – tarinoiden ja elämysten – avulla. Lisäksi tuodaan esiin uusien asukkaiden kokema pai-kallisuus ja monijuurisuus, joka uu-

Toteutus: Nostetaan luon-non arvostusta ja luonto-osaamis-ta, jotta luontoarvojen huomioimi-nen kehittämisessä ja toiminnassa on mahdollista. Luonnon merki-tys ihmiselle myönnetään, mutta se ei aina näy käytännön toimissa. Tar-vitaan tietoa, osaamista ja osallista-mista, jotta asukkaille tärkeitä luon-to- tai kulttuuriympäristökohteita ei pilata kehittämisen innossa. Aisapa-ri tukee hankkeita, jotka lisäävät pai-kallisten toimijoiden ympäristöosaa-mista. Sen lisäksi, että Aisapari tukee paikallistoimijoiden tavoitteita pa-remman ympäristön puolesta, omas-sa toiminnassaan Aisapari huolehtii ympäristöarvojen huomioimisesta päätöksenteossa ja toiminnassa. Ra-

nyksen keino saattaa ihmiset yhteen, tutustumaan toisiinsa ja toistensa pe-rinteisiin.

Yhteistyön avulla näkemys omas-ta kotiseudusta ja paikallisidentiteetistä jäsentyy, ja syntyy ymmärrys erilaisten alueiden ja ihmisten samanarvoisuu-desta.

Ympäristö- ja energia-ala hyötyy innovaatioiden ja osaamisen siirrosta Suomessa ja muiden maiden LEADER-

distaa ja elävöittää paikan identiteettiä. Uudet tavat tuoda esiin ja vahvistaa

paikallisuutta voidaan hyödyntää myös matkailun kehittämisessä. Vahva iden-titeetti auttaa erottumaan ja luomaan uusia tuotteita.

hoitettavien toimenpiteiden valintaa varten luodaan oma, LEADER-toimin-tatapaan sopiva ympäristövaikutusten arvioinnin malli.

Luontoympäristössä liikkuu mo-nenlaista väkeä. Tavoitteena on edis-tää vuoropuhelua luonnon käyttömah-dollisuuksista niin, että toiminta- ja kehittämismahdollisuudet toteutuvat maa- ja metsätaloudessa, energian tuo-tannossa, matkailussa, metsästyksessä, keräilyssä, kalastuksessa, virkistyksessä ja suojelussa. Luontoon ja luonnonva-roihin perustuvien elinkeinojen kehittä-minen aiheuttaa usein vastakkainaset-telua eri toimijoiden kesken. Aisapari voi omin toimin tai yhteistyössä mui-den kanssa järjestää mahdollisuuksia avoimeen keskusteluun luonnon hyö-

Mittarit: Kansainvälisiin hank-keisiin ja tapahtumiin osallistuneet yhteisöt ja ihmiset. Kansainvälis-ten kontaktien määrä. Yhteistyötoi-mien määrä.

Mittarit: Uudentyyppiset jul-kaisut ja teokset, jotka tuovat esiin paikallista historiaa ja perinnettä.

Mittarit: Vesistöt ja puhdas vesi hyödynnetään vetovoimai-sen elinympäristön suunnittelus-sa; paikallisia ympäristöarvioin-nin käytäntöjä kehitetään ja otetaan käyttöön; hankkeista ja niiden vai-kutuksesta käydään vuoropuhelua ja hankkeita toteuttavat eri tahot yhdessä.

alueiden kanssa. Tavoitetta voidaan toteuttaa sekä kansainvälisissä että paikallisissa toimenpiteissä.

KOLMOSKÄRKI: Luonto ja luonnonvarat puhtaan ruuan, energian ja elinympäristön tuottajina

dyntämisestä. Lisäksi vuoropuhelua käydään tarvittaessa yksittäisten toi-menpiteiden suunnittelun yhteydes-sä. Luontoyrittäjien yhteistyöverkos-tojen kehittämisellä on mahdollista nostaa laatua, tehostaa markkinoin-tia ja luoda myös tilaa uudelle yrit-täjyydelle.

VEHREÄ

VAH

VA

VIRE

Ä

VILL

I

Merkki päällä! 13

TAVOITE: Kulttuuriympäristöjen säilyttäminen ja synnyttäminen, suojelu- ja monimuotoisuusalueiden perustaminen ja parantaminen, ympäristön hyvä tila.

TAVOITE: Omavarainen ja vahva paikallistalous

Toteutus: Tuetaan paikallis-toimijoiden tavoitteita paremman ympäristön puolesta, edistetään ra-kennetun ympäristön kunnostamis-ta ja suojelua. Aisapari tukee yhdis-tyksiä ja kyliä jotka haluavat säilyttää arvokkaita paikallisympäristöjä elä-vänä osana kotiseutuaan tai kunnos-taa vesistöjä ja perinnebiotooppeja.

Toteutus: Edistetään siirty-mistä uusiutuvan ja paikallisen energian käyttöön ja kannustetaan energian pientuotantoon; läm-mön, sähkön ja liikennepolttoainei-den osalta. Paikallista, uusiutuvaa energiaa tuottamalla ja käyttämäl-lä riippuvuus alueen ulkopuolises-ta energiasta vähenee ja paikallinen talous kehittyy. Energiaa voidaan tuottaa paikallisesti monella tavalla; puu, turve, biojätteet, tuuli ja aurin-ko voivat toimia energian lähteenä. Myös vesivoiman hyödyntämisessä voidaan kehittää ja ottaa käyttöön uusia tekniikoita.

Vahvistetaan paikallisia ruo-kaketjuja osana paikallistalout-ta; kannustetaan alueen asukkaita

Edistetään maiseman- ja vesistönhoi-dossa syntyvien jätteiden hyödyntämis-tä esim. energiantuotannossa.

Nostetaan esiin paikallisesti mer-kittäviä luonto- ja kulttuuriympäris-tökohteita, myös yllättäviä. Ympäristön ja paikalliskulttuurin suojelu nivotaan yhteen niin, että paikallinen identiteetti ja tarinat säilyvät hoidetussa ja elävässä

ja toimijoita kokeilemaan erilaisia ta-poja tuottaa ja jakaa lähiruokaa. Ka-lastuksen ja keräilyn liittäminen osak-si maatalouden lähiruokaketjuja tekee kaikkien toiminnan mielekkäämmäk-si. Tehdään villiruokabrändi, joka tuo lautasille metsien, soiden ja vesien an-timet. Kartoitetaan mahdolliset luo-mukeruualueet ja edistetään niiden re-kisteröimistä. Edistetään paikallisten maatilojen erikoistumista, elintarvike-jalostuksen käynnistämistä ja kehittä-mistä sekä alan tietotason nostoa. Ket-juun otetaan mukaan myös kalastajat, metsästäjät ja luonnon tuotteiden ke-rääjät. Yhteistyön ja verkostoitumisen lisäksi, paikallisten kalastajien käytös-sä oleva infrastruktuurin kunnostami-sella saadaan kalastus houkuttelevaksi

Mittarit: Vesistöjen hyvä eko-loginen tila ja puhtaat raakavesiläh-teet; Luonnon monimuotoisuutta edistävät toimenpiteet; kunnostetut kulttuuriympäristökohteet

Mittarit: Energiaomava-raisuusasteen kasvu; uusien energiamuotojen käyttöönot-to; paikallisten raaka-aineiden ja elintarvikkeiden tuotannon ja ja-kelun monipuolistuminen; kalas-tuksen tuottavuuden kasvu.

kulttuuriympäristössä.

elinkeinoksi myös uusille yrittäjille. Vähennetään hävikkejä ja pa-

rannetaan materiaalitehokkuut-ta ja materiaalien kiertoa. Ediste-tään materiaalikiertoa ja jätteiden uusiokäyttöä sekä niihin liittyviä innovaatioita. Haetaan uusia käyt-tömahdollisuuksia esim. jätteelle energiantuotannossa.

Strategian määrälliset tavoitteet:

Uudet yritykset kpl 60Uudet työpaikat kpl 100Perustetut yhdistykset /Yhteisöt / osuuskunnat kpl 20Talkootunnit 62 000Kunnostetut luonto- ja kulttuuriympäristökohteet kpl 20Vastaanotetut hankehakemukset kpl 280Rahoitetut hankkeet kpl 250- joista kansainvälisiä hankkeita 10

Merkki päällä!14

STRATEGIAPROSESSIN KUVAUSTavoitteena strategiatyöskentelyssä oli saada strategian taakse mahdollisim-man laaja joukko toimijoita, ja samal-la tehdä strategiasta aidosti paikallinen, juuri Aisaparin alueen strategia. LEA-DER-strategian tulee kokeileva ja roh-kea, mutta jotta sille löytyy toteuttajia, on sen oltava myös kiinni paikallisessa todellisuudessa.

Paikallisen strategiaprosessi alkoi vuonna 2011 työsuunnitelman teke-misellä. Strategian reunaehdot selvitet-tiin vuoden 2011 aikana ja varsinainen valmistelu tehtiin pääasiassa vuosina 2012–13. Lähtökohtana strategiatyölle oli komission tiedonanto maatalouspo-litiikan linjoista.

Tämän lisäksi käytiin läpi Euroop-pa 2020 strategia, Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030 ja lukuisia määrä toiminta-alueen kuntien, kau-punkien, seutukuntien ja yhteistoimin-ta-alueiden strategioita (lista aineistosta liitteenä). Näistä asiakirjoista johdetut tavoitteet käsiteltiin Aisaparin hallituk-sessa helmikuussa 2012. Alkuvuodesta tehtiin arviointi Aisaparin alueellisesta vaikuttavuudesta, joka toimi myös uu-den strategian pohjana.

Maaliskuussa 2012 avattiin strate-giatyö verkossa, kun avoin strategia-asiakirja julkaistiin vapaasti täyden-nettäväksi. Linkki asiakirjaan jaettiin sähköpostilla sidosryhmille, Aisaparin kotisivuilla, sekä Aisaparin Facebook-ryhmässä useaan otteeseen. Avoimen strategia-asiakirjan avulla kerättiin ai-neistoa SWOT-analyysiin ja strategi-an tavoitteiden ja toimenpiteiden suun-

nitteluun. Tavoitteiden asettelun tueksi pidettiin myös avoimia kuvatyöpajo-ja, joilla saatiin nopeasti kerättyä mieli-piteitä ja ajatuksia niiltäkin, jotka eivät voineet tai halunneet täydentää strate-

gia-asiakirjaa. Myös kuvatyöpajaan oli mahdollista osallistua verkossa.

Strategian ensimmäinen versio kä-siteltiin Aisaparin hallituksessa elo-kuussa 2012 ja tämän jälkeen se lähti kommenttikierrokselle alueen kuntiin. Kommenttien perusteella strategia-luonnosta tarkennettiin, ja lokakuus-sa 2012 jätettiin ensimmäinen luonnos maa- ja metsätalousministeriöön.

Työ jatkui vuoden 2013 alussa, jol-loin koottiin asiantuntijaryhmiä. Ryh-mät käsittelivät strategian pääteemoja, tarkensivat toimenpiteitä, ja kartoittivat alueen toimijat, jotka voivat olla strate-gian toteuttamisessa mukana. Strategi-an päivityksen tueksi perustettiin myös Facebook-ryhmä ”Merkki Päällä 2020”, johon kutsuttiin työryhmien jäsenet sekä muita aktiivisia alueen asukkaita. Ryhmässä jaettiin työryhmien tuloksia.

Työryhmätyöskentelyn jälkeen stra-tegia muokattiin siihen muotoon, että se voitiin käsitellä Aisaparin hallituk-sessa.

Taulukossa strategian työstämiseen osallistumisen tavat. Tämän lisäksi strategian on esitelty ja siitä keskusteltu kaikissa alueen kunnan- tai kau-punginhallituksissa syksyn 2012 aikana.

Osallistumistapa krtAvoin strategia-asiakirja 25Kuvatyöpajat 137Työryhmät 75sähköposti- , puhelin- tai facebook-kommentit

10

yhteensä 247

Merkki päällä! 15

Resurssit

TOIMINTASUUNNITELMA”Suomessa ongelmia ja haasteita ei lähestytä visioin ja julistuksin, vaan paloittelemalla ne pienemmiksi ja jakamalla työt” (Tehtävä Suomelle, Suomen maabrändityöryhmä 2008)

ToimintatapaVarsinaisten toteutettavien toimenpi-teiden – hankkeiden – lisäksi on tär-keää, että toimintatapa ja toteutuksen periaatteet ovat yhteneväiset strate-gisten linjausten kanssa. Kun kyse on paikallislähtöisestä toiminnasta, ovat avoimuus, joustavuus ja matala osallis-tumiskynnys tärkeitä periaatteita.

Yhteistyö paikallisen julkisen ta-hon, yritysten, yhteisöjen ja paikallis-ten asukkaiden kanssa on ”sisäänraken-nettu” toimintaryhmätyöhön. Aisapari ry:n toiminta perustuu yhteistyöhön alueen kuntien, kylien, yhdistysten ja yritysten kanssa. Aisapari ry on pai-kallisen kehittämisen pelinjohtaja, joka löytää jokaiselle pelaajalle paikan omal-ta vahvuusalueeltaan, huolehtii pelaaji-en välisestä viestinnästä ja toimenpitei-den ajoittamisesta.

Koska joukkue on vahva, Aisaparin pelistrategia on uutta kokeileva: ide-at jalostetaan innovaatioiksi tekemällä. Pieniä ituja tuetaan nopealla käynnis-tystuella, ja kokeilujen jälkeen on suu-rempien kehittämishankkeiden aika.

Paikallisen kehittämisen läpileikkaavat periaatteet ovat:

paikkaperusteisuus (kylä-, kunta-, seutukuntaperusteisuus) ja läpinäkyvyys toiminta-alueiden valinnassa alhaalta ylös -periaate paikallinen kumppanuus, yhteistyö ja verkostoituminen alueiden välinen yhteistyö ja kansainvälinen kokemusten vaihto monialaisuus, integroitu lähestymistapa kokeilevuus kannustavuus ja vipuvaikutus hallintotapa, joka perustuu paikalliseen kumppanuuteen, läpinäkyvyyteen ja yksinkertaisuuteen kansalaisten tasa-arvo, yhdenvertaisuus, osallisuus ja valtaistaminen strategisuus innovatiivisuus, ilmastonmuutos ja ympäristö

Pelivälineet:

Strategian toteuttamisen välineet ovat yhdistelmä omia vahvuuksia ja ulko-puolisia resursseja. Kaiken pohjana on vahva halu kehittää omaa aluetta: jouk-

Aisaparin suunnitelmat eivät toteudu ilman aktiivisia ihmisiä, jotka toteut-tavat strategian toimenpiteitä. Kylät, kunnat, oppilaitokset, yritykset ja yh-distykset toteuttavat hankkeita, Aisa-pari aktivoi, neuvoo, luo verkostoja ja rahoittaa. Tavoitteena on, että toimijat voivat keskittyä tekemiseen entistä pa-remmin, ja strategian hallinto kuuluu virkamiehille.

”Kehitetään niin, että kaikki hyöty-vät”, oli yksi strategian valmistelun ai-

kuehenki ja voitontahto. Tässä pelis-sä tarvitaan lisäksi myös pallo eli idea, joukkue eli tekijät. Kannustavalla ylei-söllä on suuri rooli myös kehittäjille –

yleisön joukosta saa myös neuvoa. Ta-voitteena on, että Aisapari on alueensa kehittäjäverkoston kokoava voima.

Joukkuekana esitetty ajatus. Kehittämistoimien vaikuttavuus kasvaa, kun toteuttamas-sa ja edunsaajina on useampia tahoja. Tämä vaatii yhteistyötä jo suunnittelu-vaiheessa. Tarkoituksemme on saada jokaisen toimenpiteen taakse useampi toimija alusta asti.

Aisaparin toiminnanjohtaja on ke-hittämisen pelinjohtaja. LEADER-ryh-män henkilöstö toimii pelaajien val-mentajina: Valmentajatiimissämme on esimerkiksi yhteisövalmentaja, yritys-

valmentaja, ympäristövalmentaja ja ta-lousvalmentaja. Hallitus pitää ulko-kentällä huolen siitä, että vain parhaat ideat pääsevät kentälle. Tuomareina pe-lin kulkua valvovat ELY-keskus, Maa-seutuvirasto ja maa- ja metsätalousmi-nisteriö. Kehittämisen kärkitavoitteilla on omat ”pelaajakärkensä”: Toimijat, jotka ovat avainasemassa tavoitteiden muuttamisessa toimenpiteiksi.

VEHREÄ

VAH

VA

VIRE

Ä

VILL

IVEHREÄ

VAH

VA

VIRE

Ä

VILL

I

Merkki päällä!16

YkköskärkiElinvoiman, yritystoiminnan ja alueen palveluiden kehittämisessä avainase-massa ovat yrityspalvelukeskukset, op-pilaitokset ja alueen kunnat.

Jokereina ovat innovatiiviset yrittä-jät, jotka oman työn ohella ehtivät osal-listua koko joukkueen innostamiseen.

Esimerkkinä pelikuviosta Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu ja Alajärven kaupunki osallistuvat työ- ja elinkein-

oministeriön koordinoimaan seutukau-punkiverkostoon ”Vihreän ja älykkään kasvun kaupungit”, jonka puitteissa on mm. tarkoitus tehdä erilaisten pk-yri-tysten kehittämis- ja toimintaympäris-tökokeiluja ja vahvistaa kansainvälisty-mistä.

Nämä teemat sopivat toteutettavak-si osaksi myös yhteistyössä Aisaparin kanssa, LEADER-rahoituksen avulla.

Samassa verkostossa myös Kauhavan kaupunki on mukana kehittämässä kor-keakoulujen yhteistyötä yritysten kans-sa, joka tukee Aisaparin tavoitetta pai-kallisen osaamisen vahvistamisesta.

Alueen oppilaitokset ja erityises-ti maakuntakorkeakoulu ovat tärkeitä toimijoita innovaatioympäristöjen ke-hittämisessä.

KakkoskärkiYhteisöllisyyden ja paikallisen identi-teetin kehittäjinä toimivat ennen kaik-kea kylät sekä alueen yhdistykset ja jär-jestöt.

Kansalaisopistot toteuttavat roh-

keasti hankkeita ja kursseja, joilla vah-vistetaan paikallista identiteettiä, tue-taan maahanmuuttajien kotiutumista tai tuodaan esiin alueen historiaa.

Jokereita ovat ne innostuneet yksi-

VEHREÄ

VAH

VA

VIRE

Ä

VILL

IVEHREÄ

VAH

VA

VIRE

Ä

VILL

IVEHREÄ

VAH

VA

VIRE

Ä

VILL

IVEHREÄ

VAH

VA

VIRE

Ä

VILL

IVEHREÄ

VAH

VA

VIRE

Ä

VILL

I

löt, jotka nousevat yleisön joukosta in-nostamaan katsomoa ja joukkuetta ylit-tämään itsensä.

KolmoskärkiLuonnon ja luonnonvarojen vastuullis-ta hoitoa ja hyödyntämistä kehittävät erityisesti maa- ja metsätalouden toimi-jat, oppilaitokset, matkailualan yrittäjät sekä ympäristöjärjestöt ja -yhdistykset.

Jokereina tässä kärjessä ovat pe-

rustettavat osuuskunnat, jotka toimivat energia-, elintarvike- ja matkailusekto-reilla.

Thermopolis Oy on vahva uusiu-tuvan energian kehityksen toimija alu-eella. Tätäkin teemaa voidaan toteuttaa

myös yhdessä Järvi-Pohjanmaan Yri-tyspalvelun kanssa, koska paikallinen uusiutuvan energian tuotanto on myös ”Vihreän ja älykkään kasvun kaupun-git” seutukaupunkiverkoston kehittä-misteema.

KökkäHelsingin yliopistossa tehdyn tutki-muksen mukaan vapaaehtoistyön arvo euroissa mitattuna on kuusinkertai-nen siihen sijoitettuun rahaan verrat-tuna. Vapaaehtoistyön ja talkootyön so-siaalisille vaikutuksille ei yksinkertaista mittaria ole vielä tehty. Vaikutuksia on kuitenkin havaittu esimerkiksi onnelli-suustutkimusten yhteydessä.

Osaaminen

Uusi strategia tarkoittaa toimintata-pojen uudistamista, vanhasta poisop-pimista ja uuden omaksumista. Ai-saparin henkilöstö – valmennustiimi – huolehtii osaamisensa päivittämises-tä LEADER-ryhmille suunnatuilla kou-lutuksilla ja järjestää myös yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmien kanssa tarvittavaa koulutusta. Oppi-

Talkootyö on tärkeä osa LEADER-toimintatapaa. Raporteissa näkyvät in-vestointikohteessa tehdyt työtunnit, mutta sen lisäksi tulee raportinA kir-joittajan ja hakemuksen laatijan tunnit sekä lahjoitetut naulat ja kahvipaketit.

Välillä 01/2007–04/2013 Aisaparin rahoittamissa hankkeissa tehtiin kir-jattua talkootyötä 366 293 euron arvos-

ta. Tämä tarkoittaa vuodessa noin 6100 tuntia.

Talkootyö ja vapaaehtoistyö tule-vat olemaan tärkeä resurssi jatkossa-kin. Varsinaisen rahoitukseen sidotun talkootyön lisäksi tulemme laskemaan myös muun strategian toteuttamiseen liittyvän vapaaehtoistyön arvon.

mistarpeita kartoitetaan vuosittain pi-dettävissä kehittämiskeskusteluissa.

Aisaparin hallitus osallistuu valta-kunnallisiin ja paikallisiin koulutuk-siin. Hallituksen jäsenille tarkoitet-tu hallituskansio pidetään ajan tasalla. Kansiossa on tietoa LEADER-toimin-nasta, Aisaparista ja hankkeista.

Aisaparin valmennustiimi on ole-

massa toimijoiden osaamisen päivittä-mistä varten: erityisesti strategiakauden alussa järjestetään koulutuksia, infoti-laisuuksia ja vastaavia. Tiimi huolehtii, että LEADER-toiminnasta kertova ma-teriaali on ajantasaista, selkeää ja innos-tavaa.

Merkki päällä! 17

Rahoituslähde euroaMaaseuturahasto, mahdollinen kalatalousrahasto sekä muut rakennerahasto-ohjelmat 8 750 000

Kunnat 1 750 000

Julkinen rahoitus yhteensä 10 500 000

Yksityinen rahoitus 5 700 000

- josta talkootyö 850 000

YHTEENSÄ 16 200 000

STRATEGIAN RAHOITUSSUUNNITELMA

TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT:

Tasapuolisuus: Toiminnassa ja hallinnossa ote-taan huomioon niin alueellinen kuin eri asiakasryhmienkin tasa-puolinen kohtelu.

Avoimuus: Aisaparin toiminta on avointa ja hallinto läpinäkyvää. Toi-mintaan pääsee mukaan halutessaan eri tavoin. Toiminnassa kiinnitetään huomiota pienten ja resursseiltaan vä-häisten toimijoiden tukemiseen. Aktii-visella viestinnällä kerrotaan yhteistyö-kumppaneille ja sidosryhmille Aisaparin toiminnasta ja suunnitelmista.

Luottamus: Aisapari tekee sen minkä lupaa. Aisapari on luotettava kehittäjäkumppani ja osoittaa luottamusta niin yh-teistyökumppaneita kuin asiak-kaita kohtaan.

Merkki päällä!18

STRATEGIAN HALLINNON JA SEURANNAN JÄRJESTÄMINENStrategian hallinnosta ja seurannasta vastaa Aisapari Ry:n hallitus ja toteut-tamisesta yhdistyksen henkilökunta. Joka tapauksessa hallintoon tarvitaan arviolta 2,5 htv:n työpanos, kun mu-kaan luetaan strateginen johtaminen, neuvontapalveluiden järjestäminen, hankkeiden käsittely, maksatusten kä-sittely sekä viestintä ja arviointi. Ete-lä-Pohjanmaan LEADER-ryhmät ovat myös valmiita tarvittaessa yhteistyöhön hallinnon järjestämisessä.

Aisaparilla on jatkossakin kaksi toi-mistoa alueen eri puolilla. Toimistojen välinen yhteydenpito toteutetaan säh-

köisin työvälinein ja lisäksi pidetään säännöllisesti henkilöstön tapaamisia. LEADER-hallinto suunnitellaan vuo-sittain niin, että hallituksen kokoukset, maakunnalliset hankeryhmät ja yhteis-työ ELY-keskuksen kanssa muodostaan toimivat kokonaisuuden. Tavoitteena on joustava, virheetön ja nopea hanke-käsittely. Lisäksi vuosittain suunnitel-laan raportoinnit, tiedotteiden ilmesty-minen ja tapahtumat. Tämä helpottaa töiden suunnittelua ja tasaista jakamis-ta ajallisesti ja henkilöstön kesken.

Vuosittain järjestetään Aisapa-ri-foorumi, joka keskustelee strategi-

an painotuksista ja rahoituskriteereistä. Foorumiin kutsutaan hallituksen lisäksi sidosryhmien edustajia.

Hankkeiden valinnassa käytetään selkeitä rahoituskriteerejä, joista tiedo-tetaan hankehakijoille. Kriteerien pe-rusteella hankkeet voidaan tarvittaessa pisteyttää. Pisteytyksiä voidaan käyttää myös strategian toteutumisen seuran-nassa.

TOIMENPITEIDEN YHTEENSOVITUS UNIONIN RAHASTOJEN KANSSAMaaseuturahastoMaaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 sisältää paikallisen kehittämisen edistämisen prioriteetissa 6. Lisäksi paikallisia kehittämistoimia ollaan val-miita toteuttamaan myös muissa prio-riteeteissa. Kaikki ohjelman prioriteetit

sisältävät innovointia, ympäristön hoi-toa sekä ilmastonmuutoksen hillitse-mistä ja siihen sopeutumista edistäviä toimia. Maakunnallista yhteensovitus-ta tehdään tiiviissä yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja muiden

Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmien kanssa. Yhteistyösopimus osapuolien välillä solmitaan syksyllä 2013. Sivun 19 kuviossa on kuvattu strategian ta-voitteiden liittyminen CAP-prioriteet-teihin ja horisontaalisiin tavoitteisiin.

Euroopan kalatalousrahastoKalatalouden kehittämisen tavoitteet liittyvät alan työpaikkojen tarjontaan, kalastusalueiden elinvoimaisuuteen ja kestävään kalastukseen . Kalastuksen kehittäminen on merkittävässä asemas-

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja aluekehitysrahasto (EAKR)Paikallinen kehittäminen ollaan nosta-massa osaksi Euroopan unioni raken-nerahasto-ohjelmia. LEADER-ryhmät voivat hakea rahoitusta strategiansa to-teuttamiseen myös rakennerahastoista. Aisaparin strategiassa erityisesti muut-

sa Aisaparin kehittämisstrategiassa osa-na paikallisen ruokaketjun ja omavarai-suuden sekä matkailun kehittämistä ja vesistöjen hoitoa. Toimenpiteinä tär-keimpiä ovat kalastusyritysten kehittä-

misen tukeminen, kalastusmatkailun kehittäminen osana matkailuelinkei-noa, lähiruuan ketjun kehittäminen sekä vesistöjen kunnostaminen.

tajien palveluiden kehittäminen on tee-ma, jota voidaan toteuttaa osana ESR-ohjelman työvoiman liikkuvuuden teemaa. Lisäksi paikallisyhteisöjen, eri-ikäisten ja eri sosiaaliryhmien aktivoin-ti sopii ESR-ohjelman sosiaalisen osalli-

suuden teemaan.EAKR-ohjelmassa innovaatioiden

edistämisen tavoite vastaa Aisaparin strategian tavoitteita, samoin erityisesti vähähiilisen talouden tukeminen ja lii-kennejärjestelmien kehittäminen.

Merkki päällä! 19

YMPÄRISTÖ

1. Tietämyksen siirto ja innovaatiot

2. Maatalouden kil-pailukyky ja maatilo-jen elinkelpoisuus

3. Elintarvekeketjun organisoituminen ja riskienhallinta

4. Ekosysteemien en-nallistaminen, säilyt-täminen ja paranta-minen

5. Luonnonvarojen käytön tehokkuus ja vähähiiliseen ja ilmas-toa säästävään talou-teen siirtyminen

6. Sosiaalinen osalli-suus, köyhyyden vä-hentäminen ja talou-dellinen kehitys

CAP Prioriteetit

CAP Hori-sontaaliset tavoitteet

INNOVAATIOT

Paikallisten luovuu-den ja osaamisen re-surssien uusiutumises-ta ja hyödyntämisestä huolehditaan. Kehite-tään innovaatioympä-ristöjä, kuten avoimia, yhteistyöhön ja luot-tamukseen perustuvia työtiloja eli innovaa-tioekosysteemejä. Kylä innovaatioympäristönä, arkipäivän innovoin-ti. Tiedon ja osaamisen systemaattinen hake-minen alueen ulko-puolelta.

Tuetaan olemassa olevien yritysten laa-jentumista ja kehit-tymistä

Paikallisen ruokaket-jut paikallistalouden vahvistajina. Lähiruo-kaketjun tietotason nosto ja yhteistyön kehittäminen – mat-kailu- ja lähiruoka-tuotteiden yhdistä-minen. ”villi ruoka” -brändin kehittä-minen.

Vesistöjen ja maise-man hoidon tuloksena syntyvä jätemateriaa-lin jalostaminen. Suot ruuantuotannossa ja matkailussa. Luon-to ja maisemat, elävä kulttuurimaisema ja vapaa tila houkutte-levat matkailijoita ja muuttajia. Matkailu-alan mahdollisuuksi-en hyödyntäminen.

Energiateknologia-yritysten tukeminen. Sähkön ja lämmön pientuotannon edis-täminen. Otetaan käyttöön uusia ener-giamuotoja. Vesiener-gian uudet tekniikat. Materiaalitehokkuus, kierrätys ja uusiokäyt-tö. Liikennepolttoai-neiden ja sähkön tuo-tanto.

Kehitetään perin-teisestä yhteisölli-syydestä versio 1.2. Omavarainen, vahva paikallistalous. Tue-taan uusien yritysten syntyä, myös uusil-le toimialoille. Tue-taan kylien ja kunti-en yhteistyötä kylien ja lähipalveluiden ke-hittämisessä. Osuus-kuntatoiminnan ak-tivointi. Muuttajille suunnatut palvelut.

ILMASTONMUUTOS

Edistetään siirtymistä uusiutuvan ja paikal-lisen energian käyt-töön. Yhdyskuntajät-teen hyödyntäminen energian ja lannoittei-den tuotannossa.

Omavaraisuusasteen nosto energian ja ruu-an tuotannossa. Tue-taan paikallisyhteisöjä vastuunottamisessa ja uusien toiminta-mallien kehittämises-sä. Joukkoliikenteen paikalliset ratkaisut.

Ympäristökasvatus kasvattaa innovaat-toreita. Sääilmiöihin varautumisen ja hyö-dyntämisen tekniikat.

Maatalouden jättei-den hyödyntäminen ravinteiden kierron ja energian tuotannon kautta. Suljettu ra-vinnekierto maatalo-udessa.

Ruokaketjun hävikin vähentäminen ja hyö-dyntäminen energian-tuotannossa.

Maankäytön suunnit-telussa äärimmäisten sääilmiöiden huomi-oiminenLähienergia osana paikallista ta-loutta.

Nostetaan luonnon arvostusta ja ”luonto-osaamista”, jotta luon-toarvojen huomioimi-nen toiminnassa on mahdollista

Luomutuotannon edistäminen. Maata-louden sivuvirroista ja jätteistä elinkeinoja.

Villi Ruoka: riista, kala, marjat, sienet ja yrtit osana paikallista ruokaketjua.

Kulttuuriympäristö-jen säilyttäminen ja synnyttäminen. Suo-jelu- ja monimuo-toisuusalueiden perustaminen ja pa-rantaminen. Vesistö-jen ja raakavesilähtei-den hyvä tila.

Edistetään vuoropu-helua luonnon käyt-tömahdollisuuksista niin, että toiminta- ja kehittämismahdol-lisuudet toteutuvat aloilla: Maa- ja met-sätalous, energian-tuotanto, matkailu, virkistys, keräily, met-sästys ja suojelu.

Ideoidaan, suunnitel-laan ja toteutetaan asumisen vaihtoehtoja, kestävää liikkumista ja viihtyisää ympäristöä. Rohkaistaan eri-ikäisiä ihmisiä osallistumaan elinympäristönsä pa-rantamiseen. Tiedon ja osaamisen siirto suku-polvien välillä. Erilais-ten sosiaalisten ryh-mien huomioiminen ympäristön kehittä-misessä.

Merkki Päällä 2020 -strategian tavoitteiden liittyminen CAP-prioriteetteihin ja horisontaalisiin tavoitteisiin.

VEHREÄ

VAHVA

VIRE

Ä

VILL

I2020MERKKI PÄÄLLÄ!

Osaava, monipuolinen

ja omavarainen

Luontoympäristöä arvostava ja älyk-

käästi hyödyntävä, vähähiilinen

yhteisö.

Asukkaat ja yhteisöt

osallistuvat aktiivi-

sesti alueen yllä-

pitoon ja uudis-

tamiseen.

Uskallamme lähteä

heikkojen signaalien

perään, kokeilla

uutta ja uudistaa vanhaa

YMPÄ

RIST

Ö JA LUONNONVARAT EL

INVOIMA JA YRITTÄJYYS

YHTEIS TYÖYH

TEIS

ÖLL

ISYYS JA IDENTITEETTI