ENERGIA-ALALLA PELÄTÄÄN

HÄTIKÖINTIÄKIERTOTALOUS OSAKSI ARKEA

Vapo-konsernin sidosryhmä- ja asiakaslehti NRO 1 TAMMIKUU / 2019

TÄLTÄ NÄYTTÄÄKASVATUKSEN PIILAAKSO

KEKKLÄ-BVB ON KASVUALUSTOJEN UUSI HUIPPUYHTIÖ

TUHKASTA KASVAAUUTTA

Mylly lämmittää Utajärvellä

VANTAA SIIRTYY

BIOENERGIAANAKTIIVIHIILI-

TEHDASILOMANTSIIN

Usein vitsaillaan, että parhaat yrityshistoriat ja jopa strategiat kirjoitetaan jälkeenpäin. Mutta Vapon vajaa vuosi sitten julkistettu uusi strategia on osoittanut toimivuutensa heti alusta lähtien. Uudessa strategiassa Vapo keskittyy entistä enemmän

energialiiketoiminnassaan palveluihin ja uusiutuviin energialähteisiin, Crow&Care -divisioonassa pyritään hakemaan kasvua globaaleilta ammattiviljelymarkkinoilta ja New Businesses -divisioonassa tavoitteena on valmistaa korkean jalostusasteen uusia tuotteita turpeesta.

Nappiin meni. Isot uutiset vaativat tavallista isomman lehden. Tammikuun 4. päivä saatiin valmiiksi lokakuussa julkistettu Kekkilän ja hollantilaisen BVB Substratesin voimien yhdistäminen Euroopan johtavaksi alan toimijaksi. Sivuilla 22–29 on juttu siitä, millainen tuo monille suoma-laisille vielä varsin tuntematon yhtiö on ja erityisesti siitä, mitä se Hollannissa tekee. Kekkilä-BVB Oy:n liikevaihto on

noin 250 miljoonaa euroa ja henkilökuntaakin on noin 500. And we are the champions, sillä herkkusienet nousivat aika keskeiseen osaan Vapon uudessa strategiassa.

Lehdessä on myös tanakka paketti siitä, kuinka vuonna 1976 rakennettu kattila muutetaan biokattilaksi tiukassa

aikataulussa ja ahtaalla tontilla. Kysymys on Vantaan Energian Martinlaakson muutoksesta, jolla Vantaan hiilikuorma kevenee 34 prosenttia. Vapo on yksi laitok-sen merkittävistä polttoainekumppaneis-ta. Tuotantojohtaja Kalle Patomeri kertoo Vantaan Energian tulevaisuudensuunni-

telmista lisää sivuilla 14–19.Ja tietysti meillä on juttu Ilomantsiin nousevasta aktiivi-

hiilitehtaasta. Mitä, miksi ja milloin – tämä kaikki selviää sivulta 42 alkaen.

Hyviä lukuhetkiä!

Ahti Martikainenpäätoimittaja

sisältö

Isot uutiset vaativat tavallista isomman lehden.

Hollannissa sijaitsee kasvatuksen Piilaakso, jossa kaikilla on halu kehittyä alansa huipuiksi.

JULK AISIJA Vapo Oy, PL 22, 40101 Jyväskylä, Puh. 020 790 4000 Fax 020 790 5601, info@vapo.fi, www.vapo.fiPÄ ÄTOIMITTA JA Ahti Martikainen TOIMITUSKUNTA Markus Hassinen, Heikki Heiskanen, Ari Huunonen, Kirsi Hytönen (Fondamenta), Nina Kinnunen, Jan-Juhani Laitinen, Mia Nores, Miina Poikolainen (Fondamenta), Leena Hakulinen (toimituskunnan sihteeri)TOIMITUS Fondamenta Media Oy, Iso Roobertinkatu 33 F, 00120 Helsinki, puh. 0400 694 595, miina.poikolainen@fondamenta.fi TOIMITUSPÄ ÄLLIKKÖ Tero Ikäheimonen, tero.ikaheimonen@fondamenta.fi ULKOA SU Marko von Konow PAINO Grano, Vantaa TIL AUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET info@vapo.fi ISSN 2342-3730 (Painettu) ISSN 2342-3749 (Verkkojulkaisu)K ANNEN KUVA Marja Väänänen

22

Pääkirjoitus

4041 0955Painotuote

YMPÄR

ISTÖMERKKI

MILJÖMÄRKT

STRATEGIA TOTEUTUU ISOILLA HARPPAUKSILLA

Suomessa on tuhansittain puiden istuttajia, joiden hiilijalanjälki on negatiivinen. Kohtuullinenkin määrä elämän aikana istutettuja puita kykenee poistamaan ilmakehästä enemmän hiilidioksidia kuin istuttaja ehtii tuottaa kivihiiltä, öljyä ja maakaasua kuluttamalla.– professori emeritus Pekka Kauppi

Polttoaineen toimitusvarmuus säilyi hyvänä energiaturpeen ansiosta

Miten kiertotaloutta voi edistää arkielämässä,kiertotalousasiantuntija Merja Rehn?

41

2_ POLTE _ 1-2019 1-2019 _ POLTE _ 3

10 KAURAENERGIAAMyllyn maailmanvalloitus lämmittää Utajärvellä Utajärveläinen Kinnusen Mylly valmistautuu haastamaan Keski-Euroopan suuret kilpailijat. Samalla lämpiävät utajärveläiset kiinteistöt.

14 SUURISSA SAAPPAISSAJättiurakoiden takuumiesMartinlaakson vanhan öljykattilan muutostyö biovoimalaitokseksi on loppusuoralla. Kalle Patomeren uralla kyseessä on jo neljäs iso voimalaitosprojekti.

22 POLTTOPISTEESSÄMatkalla tulevaisuuteenKekkilä ja hollantilainen BVB Substrates ovat nyt Euroopan johtava puutarha-alan yhtiö Kekkilä-BVB. Polte-lehti matkusti hollantiin katsomaan, miltä alan tulevaisuus näyttää.

30 VERTIKAALIVILJELYParempi ja maukkaampi sato energiaa ja vettä säästäenRobbes Lilla Trädgård tuottaa yrttejä ja salaatteja energia- ja resurssitehokkaasti innovatiivisella vertikaaliviljelmällä.

34 POLTTOPISTEESSÄHiilineutraalius saavutetaan ilman kieltojakinSähkön ja kaukolämmön tuotannon päästöt ovat vähenemässä marginaalisiksi 2030-luvulla ilman, että tarvittaan polttoaineiden käyttökieltoja tai muutoksia verotuksessa. Turpeella on oma paikkansa tässä kehityksessä.

42 POLTTOPISTEESSÄAktiivihiilen kysyntä kasvaaMuun muassa ilman ja veden puhdistamiseen käytetyn aktiivihiilen kysyntä kasvaa niin nopeasti, että Vapossa suunnitellaan uusia investointeja ennen kuin ensimmäistäkään tehdasta on alettu rakentaa.

48 TRENDI Pulkkamäki on brittituristille iso elämysLapin matkailua on leimannut viime vuodet voimakas kansainvälistyminen. Ulkomaiset turistit hakevat Lapista erilaisia asioita kuin kotimaiset matkailijat.

UUTISET4 Ilomantsiin nousee aktiivihiilitehdas5 Vapon rahastolle ensimmäinen investointikohde6 Eteenpäin. Ei tippaakaan likavettä vesistöihin7 Välähdys. Jätevesilainsäädännön siirtymäaika päättyy 31.10.20198 Otus. Kuukkeli8 Miten? Saan uuden viherkasvin kukoistamaan9 Vapon Energy-divisioona jatkaa kasvuaan Suomessa9 Mummon muusi kypsyy Vapon höyryllä

KOLUMNIT21 Henrietta Kekäläinen. Miljardeja lusikallisessa54 Ahdin valtakunta. Puhdasta liiketoimintaa

MUUT20 Tapaus. Tuhkasta kasvaa uutta41 Kipinämikko. Kiertotalousasiantuntija Merja Rehn52 Tase. Uusi strategia näkyy Vapon talousluvuissaa53 Ahjon äärellä. Kehityspäällikkö Pekka Pirhonen haluaa henkilöstön

mukaan uuden kehittämiseen

UU

TI

SE

T

VAPO PERUSTAA Pohjoismaiden ensim-mäisen aktiivihiilitehtaan Ilomantsiin. Tehdas on Ilomantsille tervetullut piris-tysruiske ja tuo myös Suomelle kokonaan uuden vientituotteen.

Vapo pyrkii 25 miljoonan investoinnilla saavuttamaan ison, noin 10 prosentin osuuden Euroopan aktiivihiilimarkkinoilla, kertoo Vapon Carbons-liiketoiminnasta vastaava johtaja Jaakko Myllymäki.

Tehtaan kapasiteetti on ensimmäisessä vaiheessa noin 5 000 tonnia vuodessa ja laitosta voidaan laajentaa tulevaisuu dessa.

– Markkinoilla otetaan ilomielin vastaan uusi, eurooppalainen ja vastuullisesti toimiva aktiivihiilen tuottaja. Meille on tilaa, sillä valtaosa Euroopan aktiivihiilestä tuodaan Euroopan ulkopuolelta.

– Turpeesta tuotettava aktiivihiili on korkealaatuista ja sopii vaativiin tarkoi-tuksiin. Euroopassa tarve ilman, veden ja teollisten päästöjen puhdistamiseen on voimakkaassa kasvussa.

MYLLYMÄEN MUKAAN kaupalliset neuvottelut aktiivihiilen ostajien kanssa

ovatkin jo pitkällä. Tuote on testattu ja sen laatu on voitu varmistaa, mikä on vakuut-tanut potentiaaliset ostajat.

Aktiivihiilen kysyntä on niin suurta, että ensimmäiselle laitokselle tulee todennäköisesti jatkoa kahdella muulla paikkakunnalla, joihin Vapo on saanut ympäristöluvat.

Ilomantsiin rakennettava tehdas pystyy tuottamaan vain kolmasosan siitä mää-rästä, minkä Euroopan korkealaatuisen aktiivivihiilen markkina kasvaa vuosittain. Vapo on varautunut strategiassaan usei-

Ilomantsiin nousee aktiivihiilitehdasVAPO JA OP-RYHMÄ perustivat keväällä yhteisen rahaston, Vapo Lämpövoima Ky:n, joka sijoittaa kaupunkien, kuntien ja teolli-suuden lämpö- ja voimalaitoksiin. Rahasto on kotimainen ja vastuullinen sijoittaja. Vapo Lämpövoima Ky voitti tarjouskilpailun Fa-zerin Lappeenrannan makeistehtaan uuden kattilalaitoksen rakentamisesta ja lämmön ja höyryn toimittamisesta.

– Vanhan kaasukattilan korvaava uusi kaasulaitos käyttää alussa polttoaineenaan maakaasua, mutta se suunnitellaan siten, että siirtyminen biokaasuun on mahdollista saatavuuden parantuessa, Vapon myynti-päällikkö Tapio Pötry sanoo.

LAPPEENRANNAN INVESTOINTI on Pötryn mukaan erittäin merkittävä päänavaus Vapolle.

– Se on viime keväänä perustetun Vapo Lämpövoima Ky:n ensimmäinen investoin-tikohde ja Vapon ensimmäinen höyrylaitos, jonka pääpolttoaineena on maakaasu, Pötry sanoo.

– Vapon vahvuuksia ovat kokemus yli 150 kattilalaitoksen operoinnista, koke-mus omien ja ulkopuolisten asiakkaiden monipuolisista energiaratkaisuista sekä uusi innovatiivinen yritysmalli, investointien hallinnasta vastaava johtaja Janne Toivanen Fazerilta sanoo.

VAPON ENERGY-DIVISIOONAN strategiana on kasvattaa markkinaosuuttaan asiakkaille

räätälöidyissä vaativissa energiaratkai-suissa. Fazerin Lappeenrannan kohde on juuri perustetulle Vapo Lämpövoima Ky:lle tyypillinen investointikohde.

Vapo Lämpövoima Ky rakennuttaa ja omistaa tulevan kohteen. Vapo Oy vastaa laitoksen rakennuttamisesta ja operatiivi-sesta toiminnasta ja Fazer ostaa pitkäaikai-sena asiakkaana laitokselta tarvitsemansa energian.

– Vapo mielletään usein pelkäksi polttoai-neiden toimittajaksi, mutta strategiamme on olla entistä enemmän erilaisten energiarat-kaisujen toimittaja. Energiainvestoinnit ovat yleensä arvoltaan melko suuria ja niille on ominaista pitkä takaisinmaksuaika. Sen sijaan, että lämpöenergiaa tarvitsevat teolliset ja kunnalliset toimijat sijoittaisivat itse pääomia sitoviin energiantuotantolai-toksiin, ne voivat vastuuttaa nämä tehtävät energia-alan erityisosaajille, kuten Vapolle, Tapio Pötry kertoo.

LAPPEENRANNASSA rakennustyöt aloite-taan tulevana kesänä ja energiantuotanto alkaa laitoksella vuoden 2019 lopussa. Investoinnin kokonaisarvo on noin kaksi miljoonaa euroa. Kattiloiden kokonaisteho on 16 MW.

Vuodessa makeistehtaalle toimitetaan höyryenergiaa yli 40 GWh:ta mikä vastaa yli 2 500 suuren omakotitalon vuotuista lämmöntarvetta. TEKSTI VAPO_ KUVA FAZER

Vapon rahastolle ensimmäinen investointikohde VAPO L ÄMPÖVOIMA KY INVESTOI FAZERIN L APPEENRANNAN MAKEISTEHTA AN YHTEY TEEN RAKENNETTAVA AN K A ASUK ATTIL AL AITOKSEEN.

den laitosten rakentamiseen seuraavien 5–10 vuoden aikana.

Toimitusjohtaja Vesa Tempakan mukaan tehty inves-tointipäätös on euromääräänsä merkittävämpi askel, sillä se tukee Vapon uutta strategiaa, jossa energiatur-peen osuus vähenee voimakkaasti ja muun liiketoi-minnan osuus kasvaa. Energia säilyy edelleen yhtenä Vapon kolmesta liiketoiminta-alueesta, mutta kasvun fokus on laajenevassa kasvualustaliiketoiminnassa ja turpeen jatkojalostuksessa.

ILOMANTSIN TEHDAS nousee lähes kirkonkylälle, Vapon pellettitehtaan viereen.

Kunnalle Vapon investointi on ilouutinen. Vuonna 2020 käynnistyvä tehdas työllistää jo rakentamisvai-heessa sadan henkilötyövuoden verran ja käynnis-tyessään 50 ihmistä. 5 000 asukkaan Ilomantsi painii samojen vähenevän väen pulmien kanssa kuin moni muukin Suomen kunta, joten jokainen uusi työpaikka on tervetullut.

– Investoinnilla on valtavat vaikutukset niin koko seutukuntaan, kertoo Ilomantsin kunnanjohtaja Marjut Ahokas.

– Suoran työllistämisen lisäksi tehtaalla on ker-rannaisvaikutuksia. Projekti työllistää rakentajien, urakoitsijoiden ja tehtaan työntekijöiden lisäksi myös muita paikkakunnan yrittäjiä. Vapo pyrkii hankkees-saan käyttämään paikallisia toimijoita.

– Ilomantsissa on hyvä palvelut ja Vapon investoinnit turvaavat niiden jatkuvuutta. Se, että täältä on pitkä matka kaikkialle, on myös tukenut paikallisten palve-luiden säilymistä, Ahokas kertoo.

Kunta tukee tehdashanketta muu muassa tarjoamal-la tukea koulutustarpeisiin, jotta Vapo saisi osaavaa henkilökuntaa paikkakunnalta. Tätä tukee myös Ilomantsiin rakennettu laajakaistaverkko, joka ulottuu kunnan joka kolkkaan, Ahokas kertoo.

Lisää aktiivihiilimarkkinoista sivulla 42. TEKSTI KIRSI HYTÖNEN

KUVAT MIKKO KAUPPINEN JA VAPO

Kekkilä on uudistanut ammattiviljelytuotteiden verkkosivustonsa. Osoitteesta kekkilaprofessional.com löytyy nyt kaikki tarpeellinen tieto Kekkilä Professionalin laajasta tuotevalikoimasta selkeästi käyttötarkoituksen mukaan jaoteltuna. Uusi Growing tips and advice- eli Viljelyneuvot ja vinkit -osio kokoaa artikkeleita alan trendeistä ja parhaista käytännöistä. Sivustolla tullaan myös julkaisemaan vuoden mittaan viljelijäreferenssejä, joissa alan asiantuntijat jakavat arvokkaita neuvoja ja vinkkejä muille ammattilaisille.– Otamme mielellämme vastaan kommentteja ja parannusehdotuksia. Jatkokehitämme

sivustoa käyttäjien toiveiden mukaan, markkinointiasiantuntija Karoliina Moberg vinkkaa.Tutustu uudistettuun sivustoon: www.kekkilaprofessional.com

Viljelyvinkit ammattilaisille kätevästi netissä

4_ POLTE _ 1-2019 1-2019 _ POLTE _ 5

Vapon Carbons-liiketoiminnasta vastaava johtaja Jaakko Myllymäki esitteli aktiivihiiltä tiedotustilaisuudessa Finlandia-talolla.

UU

TI

SE

T

Sinun ei tarvitse tehdä mitään siirtymäajan päättyessä, jos…1. Talossasi tai mökissäsi on jätevesijärjestelmä, joka täyttää lain vaatimukset.2. Talosi tai mökkisi on liitetty viemäriverkostoon tai se liitetään lähivuosina.3. Kiinteistösi rakennuslupa on myönnetty vuonna 2004 tai sen jälkeen.4. Olet syntynyt 9.3.1943 tai aiemmin ja asut kiinteistössä vakituisesti.5. Jos talossa on kantovesi ja kuivakäymälä.

Voit hakea poikkeustaJos ympäristöön aiheutuva kuormitus on vähäistä. Tämän määrittelee viranomainen.

TaiJos jätevesijärjestelmän parantamistoimet aiheuttavat kohtuuttoman korkeita kustannuksia tai ovat tekniseltä toteutukseltaan kohtuuttomia. Tämänkin määrittelee viranomainen.

Toimi nytJos kiinteistösi ei kuulu yllä oleviin ja sijaitsee alle 100 metrin päässä vesistöstä tai merestä tai pohjavesialueella, toimi nopeasti: 1.11.2019 kiinteistösi jäteveden käsittelyjärjestelmän on täytettävä vähintään perustason puhdistusvaatimukset.

1. Ota yhteyttä kuntasi jätevesineuvojaan, joka kertoo, millaisia toimia tarvitaan ja mitkä ovat kuntasi jätevesimääräykset. Löydät neuvoja kuntasi kotisivuilta.2. Palkkaa ammattitaitoinen jätevesisuunnittelija, joka suunnittelee kiinteistöllesi riittävän jätevesienkäsittelyjärjestelmän. Voit tiedustella luotettavaa tekijää kunnastasi.3. Toimita lupahakemus suunnitelmineen kunnan rakennustarkastukseen, jossa varmistutaan jätevesijärjestelmän riittävyydestä.4. Toteuta jätevesijärjestelmän kunnostus. Se saattaa tarkoittaa esimerkiksi umpisäiliön, biologis-kemiallisen puhdistamon tai kompostoivan kuivikekäymälän hankkimista.5. Huolehdi suunnitelmaan merkityistä huolloista ja tyhjennyksistä säännöllisesti.Huom! Jos kiinteistösi sijaitsee yli 100 metrin päässä vesistöstä eikä pohjavesialueella, kunnosta jätevesijärjestelmä seuraavan remontin yhteydessä.

JÄTEVESILAINSÄÄDÄNNÖN SIIRTYMÄAIKA PÄÄTTYY 31.10.2019.

KAIKKIEN ENNEN VUOTTA 2004 raken-nettujen rannassa tai pohjavesialueella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesijärjestel-mät pitää kunnostaa lokakuun loppuun mennessä, jos ne eivät täytä uuden jäteve-

silainsäädännön mukaisia perus-tason puhdistusvaatimuksia.

Vuoden 2004 jälkeen ra-kennettujen tai uudistettujen kiinteistöjen jätevesienkäsittely täyttää vaatimukset, jos kaikki on hoidettu asianmukaisesti raken-nuslupavaiheessa.

– Lainsäädäntömuutos asettaa nyt vaatimuksia ranta- ja pohja-vesialueella sijaitseville kiinteis-

töille. Muitakin ennen 2004 rakennettuja kiinteistöjä lakiuudistus velvoittaa, mutta niiden on täytettävä perustason puhdis-tusvaatimus viemäri- ja vesijärjestelmän peruskorjauksen tai vastaavan remontin yhteydessä, kertoo neuvotteleva virkamies

Ari Kangas ympäristöministeriöstä.Eli jos remontoit, laita myös jätevesijär-

jestelmäsi kuntoon – sijaitsee kiinteistösi millä haja-asutusalueella tahansa. Mutta vaikka et remontoisi ja asut tai mökkeilet rannassa tai pohjavesialueella, lokakuun viimeinen päivä on kunnostukselle ehdo-ton takaraja.

Jätevesilainsäädännön tarkoitus on varmistaa, ettei mitään jätevettä ei saa päästä suoraan järveen, jokeen, mereen tai muuhun vesistöön. Vain ihan vähäisen määrän – esimerkiksi yhden ihmisen pesuvedet mökissä silloin tällöin – voi mahdollisesti imeyttää maahan, mutta pääsääntönä kaikki jätevedet pitää kerätä ja käsitellä asianmukaisesti.

Kiinteistön jätevesi voidaan jaotella harmaaseen ja mustaan. Niin kutsuttu harmaa vesi tulee keittiö- ja pesuvedestä. Musta vesi on peräisin vesivessoista. Kaik-ki jätevesi, eli sekä harmaa että musta, si-

sältää pohjavedelle ja vesistöille haitallisia aineita, jotka voivat häiritä järven ekologis-ta tasapainoa ja levittää tauteja.

Jäteveden käsittelyvaatimuksista voi myös saada vapautuksen, jos esimerkiksi on iäkäs tai kiinteistössä on kantovesi ja huussi, eikä vesivessaa. Myös jos kiinteistö pääsee liittymään kunnalliseen jätevesi-järjestelmään lähiaikoina, jätevesiremont-tiin ryhtymisestä voi saada poikkeuksen.

UUDEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN raken-tamiseen tarvitaan lupa kunnan rakennus-viranomaiselta. Lupahakemukseen pitää liittää viranomaisen hyväksymä jätevesi-suunnitelma.

Puhdistusjärjestelmän suunnittelu on ammattilaisen työtä. Kun suunnitte-lija tietää henkilömäärän ja käytettävät vesikalusteet, hän voi arvioida jätevesien puhdistustarpeen ja suunnitella riittävän jätevesijärjestelmän.

Ei tippaakaan likavettä vesistöihin

yksinkertaisesti, mistä ja kuinka paljon jätevesiä muodostuu ja mitä niille tapahtuu kiinteistöllä.

Selvityksessä voidaan esimerkiksi ker-toa, että kiinteistössä asuu kolme ihmistä, siellä on päivittäisessä käytössä pesukone sekä tiskikone ja jätevesien käsittelyjärjes-telmänä biologis-kemiallinen panospuh-distamo.

– Yllättävän moni ei muuten tiedä, miten jätevedet omassa kiinteistössä käsitellään, Kangas mainitsee.

Suunnitelman ja selvityksen lisäksi tar-vitaan käyttö- ja huolto-ohje, joka voi olla osa ammattilaisen tekemää suunnitelmaa. Siinä kirjataan, millä toimilla järjestelmä pysyy kunnossa, kuten kuinka usein esi-merkiksi biologis-kemiallinen puhdistamo huolletaan tai kiinteä säiliö tyhjennetään.

KESÄMÖKEILLÄ YLEISIN jätevesiasetuk-sen edellyttämä toimenpide on huussin päivittäminen kunnolliseen kuivakäymälä-

järjestelmään, jotta ravinteita ja bakteerei-ta ei pääse ympäristöön.

Kuivakäymälä voi ratkaista koko kiin-teistön jätevesiongelman tai toimia osana ratkaisua. Laadukas kuivakäymälä sopii kotiinkin sisävessan tilalle tai rinnalle.

Kekkilällä on kuivikekäymälöitä erilaisiin tarpeisiin sekä mökille että kotiin. Kekkilän uutuus on Kompostoiva huussikäymälä, jonka tilavuus on peräti 230 litraa.

– Kotonakin voi vesivessan lisäksi olla kuivakäymälä tasaamassa käyttöä. Silloin jätevesikuorma pysyy mahdollisimman ta-saisena, eikä kenenkään tarvitse jonottaa vessaan, Kanervo kertoo.

– Meillä ei ole aina yhtä paljon väkeä kotona, koska porukkaa tulee ja menee, mutta kun kaikki on paikalla, osa käyttää kuivakäymälää. Jopa teinit valitsevat kuivakäymälä ihan yhtä mielellään kuin vesivessan. TEKSTI SUSANNA CYGNEL_ KUVA VAPO

Eteenpäin

Vain ihan vähäisen määrän – esimerkiksi yhden ihmisen pesuvedet mökissä silloin tällöin – voi mahdollisesti imeyttää maahan.

– Jos kiinteistössä on pyykkikone, astianpesukone ja niin edelleen, tarvitaan todennäköisesti umpisäiliö tai biologis-kemiallinen puhdistamo. Mitä enemmän talossa asuu väkeä ja mitä enemmän vettä käytetään esimerkiksi peseytymiseen, sitä enemmän jätevettä syntyy, sanoo jätevesi-asiantuntija Janne Kanervo Kekkilästä.

Hän itse asennutti pienen umpisäili-ön kemiallisbiologisen puhdistamonsa jatkeeksi varmistuakseen riittävästä jäteveden käsittelykapasiteeteistä ja siitä, ettei jätevesiä pääse ympäristöön edes mahdollisessa häiriötilanteessa.

– Tämä järjestely mahdollistaa esi-merkiksi puhdistetun jäteveden käytön puutarhan kastelussa, Kanervo lisää.

Kuntien kotisivuilla on listoja sopivista suunnittelijoista. Lisäksi kiinteistön omis-taja voi saada kunnan jätevesineuvojalta henkilökohtaista opastusta oman kiinteis-tönsä tilanteesta. Asiantuntijoita kannattaa yhyttää viipymättä, koska pian aika monel-la on kiire ja tarve asiantuntijalle.

TOIMIVALTA jätevesilainsäädännössä on kunnilla. Yleensä riittävästä jätevesien käsittelystä varmistutaan normaalissa lupakäytännössä, mutta jos viranomaisil-la on aihetta epäillä, että jokin kiinteistö uhkaa saastuttaa vesistöjä, se voi tutkia asiaa tarkemmin.

– Viranomaisilla on tietoa, mitkä puh-distusjärjestelmät täyttävät vaatimukset. Puhdistustason riittävyys määritellään siinä vaiheessa, kun lupahakemus lähe-tetään kunnan viranomaisille, Kangas kertoo.

Kunta myös määrittelee omalla alueel-laan jätevesien puhdistuksen minimitason. Kuntien ympäristönsuojeluvaatimuksissa on eroja. Joillakin kunnilla, kuten Savon-linnalla, on ankarammat vaatimuksen kuin mitä ympäristönsuojelumääräyksiin on kirjattu.

– Kaikki vesistöt eivät ole samanlaisia, ja kunta voi katsoa, että jäteveden pitää olla jollakin alueella erityisen hyvin käsiteltyä, Kangas huomauttaa.

Jos uutta suunnitelmaa ei tarvita eli jätevesijärjestelmä on ajan tasalla, kiinteis-töllä pitää kuitenkin olla jätevesiselvitys. Sen tekemiseen ei välttämättä tarvita ammattilaista, vaan siinä dokumentoidaan

Asiantuntijoita kannattaa yhyttää viipymättä, koska pian aika monella on kiire ja tarve asiantuntijalle.

6_ POLTE _ 1-2019 1-2019 _ POLTE _ 7

UUDEN JÄTEVESIL AINSÄ ÄDÄNNÖN TARKOITUKSENA ON VARMISTA A, ETTEI RANTA- JA POHJAVESIALUEELL A SIJAITSEVISTA KIINTEISTÖISTÄ VALU PUUTTEELLISESTI K ÄSITELT YÄ JÄTEVETTÄ VESISTÖIHIN. SIIRT YMÄ AIK A PÄ ÄTT Y Y LOK AKUUN LOPUSSA – OLETKO VALMIS?

Miten? SA AN UUDEN VIHERK ASVIN KUKOISTAMA AN

UU

TI

SE

T

RUOSTEENPUNASIIPINEN, ison rastaan kokoinen kuukkeli on Suomen pienin varislintu; pituudeltaan se on noin 30 senttiä ja sen siipiväli on noin 40 senttiä. Kuukkeli on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi, sillä avohakkuut ovat vähentäneet sen luonnollisia pesimäpaikkoja 1900-luvun alusta lähtien.

Tällä hetkellä Suomessa pesii noin 30 000 kuukkeliparia, kun 1940–1950-luvuilla kanta oli vielä noin 100 000 paria. Eniten kanta on harventunut Etelä-Suomesta, jossa kuukkelia näkee enää harvakseltaan. Varmimmin kuukkelin bongaa Lapissa, jossa se tuppautuu mielellään retkeilijän seuraksi makupalojen toivossa.

Kuukkeli on hyvin paikkauskollinen lintu, joka pysyy ympäri vuoden kotiseudullaan. Parhaiten se viihtyy tiheissä, naavaisissa korpikuusikoissa, joissa se voi elää jopa 15-vuotiaaksi. Lähteet: Luontoportti, Lintuatlas, BirdLife, SLL

KUVA JUSSI MURTOSAARI

Kotiseutu-uskollinen kuukkeli

Otus

POHJOLAN PERUNA OY ja Vapo Oy ovat solmineet pitkäaikaisen sopimuksen energiayhteistyöstä Raahen Vihannissa sijaitsevan elintarviketehtaan tarpeisiin. Sopimuksen myötä Vapo vastaa kaikesta tehtaan tarvitsemasta höyryenergiasta.

Tehdas käyttää vuodessa 25 000 MWh energiaa, joka vastaa noin 1 000 omako-titalon vuotuista lämmitystarvetta. Höy-ryenergia tuotetaan Vapon toimittamilla kiinteillä kotimaisilla polttoaineilla. Poltto-aine tulee lähimmillään vain 15 kilometrin päästä tehtaalta.

Pohjolan Perunan elintarviketehdas käyttää höyryenergiaa tuotejalostuksen eri vaiheista aina lopputuotteiden valmistus-prosesseihin asti. Tehdas kuorii ja kypsen-tää noin tuhat rekka-autollista perunaa vuosittain. Katkeamaton energiantuotanto on kriittinen asia elintarvikkeiden valmis-tusprosesseissa.

Höyryntuotantoa valvotaan ja operoi-daan ympäri vuorokauden Vapon käyttö-keskuksessa. Vapo aloitti energiantuotan-non välittömästi sopimuksen synnyttyä ilman minkäänlaista tuotantokatkoa tehtaan toimintaan.

– Vapon korkeasta osaamisesta ja nopeasta valmiustasosta kertoo se, että pystyimme ottamaan tehtaan energi-antuotannon käsiimme erittäin lyhyellä siirtymäajalla. Digitalisaatio mahdollistaa tänä päivänä käyttökeskusyhteyden raken-tamisen nopeallakin aikataululla. Siirto onnistui ammattitaitoisen henkilöstömme sekä edellisen toimijan kanssa tehdyn

hyvän yhteistyön ansiosta, Vapon myynti-päällikkö Jani Moisanen kiittelee kaikkia osapuolia onnistuneesta höyrylaitoksen käyttöönotosta.

Mummon- ja Mestari-tuotteita valmista-va Pohjolan Peruna Oy on vuonna 1962 perustettu elintarvikkeiden valmistaja. Yritys on Pohjanmaan alueella tärkeä ja merkittävä työllistäjä.

Mummon muusin tuntee lähes jokainen suomalainen ja vähittäiskaupan ranskanpe-runapakasteissa Mummon on tällä hetkellä Suomen markkinajohtaja. Mestari-tuote-merkillä myydään korkealaatuisia ranskan-peruna-, vakuumi- ja kuivatuotteita ammat-tikeittiöille sekä teollisuuden tarpeisiin.

Tuotantoon tuleva peruna viljellään lähellä, pääosin omien sopimustuottajien tiloilla. Perunaa tehdas käyttää vuodessa noin 30 miljoonaa kiloa. Perunan lisäksi raaka-aineina käytetään kotimaisia juu-reksia, kasviksia, marjoja ja lihaa.

Vapo tuo merkittävää osaamista ja mittakaavaetuja Pohjolan Perunan tulevai-suuden investointeihin.

– Meillä oli useita hyviä ehdokkaita energiantuotannon kumppaniksi, mutta valitsimme Vapon heidän vahvan osaa-misensa, taloudellisten tekijöiden ja sitoutumisensa perusteella. Meillä on vahva luottamus, että voimme yhdessä Vapon kanssa rakentaa hyvän tulevaisuu-den Mummon ja Mestarin tuotteille, kertoo Pohjolan Peruna Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sarlund. TEKSTI VAPO_ KUVA JUHA-MIKKO KINNUNEN

Mummon muusi kypsyy Vapon höyryllä VAPO VASTA A POHJOL AN PERUNA OY:N TEHTA AN TARVITSEMASTA HÖYRYENERGIASTA.

Etelä-Suomessa kuukkelia näkee enää harvakseltaan.

Vapo Energy jatkaa kasvuaan Suomessa

VAPO LÄMPÖVOIMA KY ja Oulun Seudun Sähkö ovat sopineet kaupasta, jolla Vapo Lämpövoima Ky ostaa Iissä sijaitsevan lämpölaitoksen sekä kaukolämpöver-kon. Kaukolämpöverkon pituus on 12 km ja vuotuinen lämmön myynti noin 14 GWh. Lämpöä toimitetaan sekä teollisille asiakkaille että kuntataajaman asukkaille.

Vapo vastaa Iin kaukolämpöliiketoiminnasta ensi vuoden alusta lähtien. Nykyiset kaukolämpösopi-mukset siirtyvät liiketoimintakaupan myötä Vapolle ja lämmöntoimitus jatkuu ennallaan. Muutos ei vaadi asiakkailta toimenpiteitä.

VAPON KAUKOLÄMPÖLIIKETOIMINNASTA vastaavan johtajan Clas Blombergin mukaan Iin kattilalaitokset ja niiden yhteydessä oleva kaukolämpöverkko sopivat hyvin Vapon kokonaisuuteen.

Kaikkiaan Vapo omistaa ja operoi noin 150 eriko-koista kattilalaitosta ja lähes 40 kaukolämpöverkkoa. Suomessa kattilalaitoksista sijaitsee noin 100 ja kauko-lämpöverkoista 19.

Vapon Energy-divisioonan kasvun keskiössä ovat Iin kaukolämpöliiketoiminnan kaltaiset pitkäaikaiset energiakumppanuudet ja vaativat teollisuuden ener-giaratkaisut.

– Ii on kasvava paikkakunta Oulun lähellä ja laitos sopii erittäin hyvin meille sekä teknisesti että maantie-teellisesti. Iin laitos käyttää polttoaineenaan pääsään-töisesti paikallisesti hankittavaa puuta, Blomberg sanoo.

OULUN SEUDUN Sähkön toimitusjohtaja Risto Kantola on tyytyväinen liiketoimintakauppaan.

– Oulun Seudun Sähkö haluaa keskittää enemmän resursseja osuuskunnan varsinaisella toimialueella olevien nykyisten ja uusien liiketoimintojen kehittä-miseen ja on hyvin tyytyväinen siihen, että Iin kauko-lämpötoimintaa jatkaa hyvin laajat ja osaavat resurssit omaava Vapo.

Kuluvana vuonna Vapo osti Oulun lähistöltä Uta-järveltä kaukolämpöverkon ja on rakentanut siihen uuden kattilalaitoksen. Uuden laitoksen on määrä käynnistyä tammikuussa 2019. Utajärven laitoksen erikoisuus on, että se käyttää polttoaineenaan kauran-kuorta. Laitos tuottaa energiaa uusiutuvasta poltto-aineesta paikalliselle myllylle ja Utajärven taajaman kaukolämpöverkkoon. Utajärven kattilalaitoksesta voit lukea lisää tämän lehden sivulta 10.

Blombergin mukaan sekä Utajärven että Iin laitokset tullaan etäkäyttämään Vapon Tikkurilan käyttökeskuk-sesta. TEKSTI JA KUVA VAPO

8_ POLTE _ 1-2019 1-2019 _ POLTE _ 9

1 2 3 4 5

Lisää ruukun pohjalle kasville sopivaa multaa.

Istuta uusi viherkasvi sopivaan multaan ja isompaan ruukkuun mahdollisimman pian. Tee uuden ruukun pohjalle ensin salaojitus Kekkilän Ruukkusoralla. Peitä pohjareikä paperinpalalla. Altakasteluruukuissa salaojitusta ei tarvita.

Ota kasvi pois vanhasta ruukustaan. Ravistele vanhaa multaa pois ja avaa juuristoa hellävaroen. Asettele kasvi uuteen ruukkuun.

Kastele niin, että multa kastuu kokonaan.

Lisää multaa paakun ympärille. Tiivistä multa kevyesti sormin painelemalla. Lisää vielä hiukan multaa.

Kuvitus Tiina PajuLähde ja lisätietoa: www.kekkila.fi/artikkelit/viherkasvien-istuttaminen-ja-mullanvaihtoopetusmaatila

UU

TI

SE

T

Kauraenergiaa

TEKSTI JA KUVAT JUHA-PEKKA HONKANEN

k innusen Myllyn tuotantotilojen toisessa kerroksessa tuoksuu puhdas vilja, mutta äänimaisema muistuttaa miltei höyläämöä tai sahalaitosta. Myllyjen pauhu on kova, mutta miellyttävän tasainen. Äänekkään huminan sisällä tehdään vehnäjauhoa.

Tuotantojohtaja Toni Kuure kertoo, että jyvät voivat kulkea saman myllyn läpi useaankin otteeseen kunnes lopputuote, puhdas jauho, on valmis.

Huminan ohella kuuluva rahina ja ropina kertovat paineil-man mukana lujaa vauhtia kulkevista jyvistä. Jauhatus alkaa ylhäältä viidennestä kerroksesta, jossa tapahtuu viljan karkein puhdistus. Valmista on maan tasalla, minne myllyt viimeiseksi valmiin jauhon pudottavat.

Kinnusen Mylly käyttää vuosittain 50 000 tonnia vehnää, ruista ja ohraa. Juuri nyt sen reunimmaisten siilojen vierellä viimeistellään uutta täysin kauraan keskittynyttä myllyä sekä Vapon rakentamaa 3,5 MWh lämpölaitosta.

Lämpölaitos tulee tuottamaan kauramyllyn ja rehutehtaan käyttämän höyryenergian sekä Utajärven kunnan kaukoläm-mön. Molemmat tuotetaan kauran kuorista.

– Kauran painosta noin 25 prosenttia on kuorta ja tiesimme jo myllypäätöstä tehdessämme, että haluaisimme käyttää sitä energian tuottamiseen. Jos myllymme käy täydellä kapasitee-tilla, yksistään kauran kuorta syntyy vuosittain kuusi miljoo-naa kiloa, Kuure sanoo.

Jauhettuna määrä vastaa noin 200 säiliöautorekkaa. Kier-totalousketjua Kinnusen Myllyllä täydentää sen Kinnusen Tähti-rehut -rehutehdas, jossa on jo aiemmin hyödynnetty nii-tä viljan osia, jotka eivät käy jauhojen ja suurimoiden elintarvi-kekäyttöön. Tällaisia ovat esimerkiksi liian pienet jyvät.

– Kauran kuorta tullaan käyttämään jonkin verran myös porojen rehussa. Energialtaan alhainen kauran kuori sopii hyvin poroille, sillä nehän ovat tottuneet elämään pääosin jäkälällä ja sienillä.

Myllyn maailmanvalloitus lämmittää Utajärvellä UTA JÄRVEL ÄINEN KINNUSEN MYLLY VALMISTAUTUU HA ASTAMA AN KESKI-EUROOPAN SUURET MYLLY T OMILL A GLUTEENITTOMILL A K AURATUOTTEILL A AN. UUSI K AURAMYLLY SA A K AIKEN TARVITSEMANSA ENERGIAN VAPON TOIMITTAMASTA L ÄMPÖL AITOKSESTA. SEN L ÄMPÖK ATTIL ASSA POLTETTAVAT K AURAN KUORET L ÄMMITTÄVÄT MYÖS UTA JÄRVEN K AUKOL ÄMPÖVERKOSTON.

Sekä gluteenittomuus että kaura ovat molemmat kansainvälistenruokatrendien aallonharjalla.

– Meillä on todella hyvä puhdaskauran viljelystä innostunut porukka kasassa. Järjestämme omia viljelyiltoja ja tuottajil-lamme on jopa oma Whatsapp-ryhmä, jossa jaetaan sekä kuvia että vinkkejä.

Sekä gluteenittomuus että kaura ovat molemmat kansain-välisten ruokatrendien aallonharjalla. Kuure arvioi, että kauramyllyn tuotannosta leijonanosa, noin 90 prosenttia, menee vientiin.

Kuure huomauttaa, että Suomi on Keski-Euroopan suurien kauramyllyjen ensisijainen hankintamaa. Raakakauraa vie-däänkin Keski-Eurooppaan noin 300 miljoonaa kiloa vuodessa.

– Maailmalta kaura sitten ostetaan meille takaisin myslipa-tukoina ja muroina, hän hymähtää.

KAURA KUTEN MUUTKIN VILJAT tulevat Kinnusen Myllylle noin 300 kilometrin säteeltä ja suurelta osin aivan kotikun-nasta ja sen naapureista. Viljaa ei huutokaupata, vaan jyvät ostetaan pitkäaikaisilta sopimusviljelijöiltä.

KAURAMYLLY ON 50-VUOTIAAN perheyrityksen historian suu-rin investointi, jonka hintalappu on noin 9,5 miljoonaa euroa. Kauralle tehdään kokonaan oma myllyrakennuksensa, jotta lopputuote olisi mahdollisimman puhdasta.

Kuure sanoo, että gluteenittomia kauratuotteita voitaisiin periaatteessa tehdä samoissa tiloissa muiden viljojen kanssa, mutta se edellyttäisi kattavaa pesua ennen jauhatusta. Lisäksi asiakaskunta on poikkeuksellisen laatutietoista.

– Puhdaskauralle omistetulla tuotannolla on asiakkaille erillinen arvo, joten odotamme heidän seuraavan ostopäätök-sillään meidän luoksemme.

Puhdaskauran valmistaminen alkaa jo viljelijöiden sitou-tumisesta. Täysin gluteenittoman ja puhtaan kauran saavut-tamiseksi peltojen tulee olla kauralla jo entuudestaan. Muut viljat on käytännössä kitkettävä käsin. Viljelykierrossa ei saa olla gluteenia sisältäviä viljoja.

10_ POLTE _ 1-2019 1-2019 _ POLTE _ 11

Mylläri Esa Hämälä tarkastelee myllyjen pauhussa ohranjyviä.

UU

TI

SE

T

Sininen traktori kiertää kauramyllyn rakennustyömaan ja peruuttaa teräksisenä kiiltelevän viljasiilon vierelle. Utajärve-läinen Otso Heikkinen tyhjentää kuorman vastaanottohalliin ja kääntää traktorin perävaunuineen keskemmälle lastaus-kenttää.

Kuormana oli Heikkisen pojan viljelemää ohraa. Tilan sukupolvenvaihdos on jo takana, mutta Heikkinen auttaa edelleen tilalla. Tie Kinnusen Myllylle on hyvin tuttu.

– Meiltä on tuotu Kinnuselle ohraa aina, eli vuosikymmen-ten ajan, hän sanoo.

Kinnusen Myllyn erottaa kylätaajamasta vain Kajaanin-tie. Ouluun ja Kajaaniin on molempiin kutakuinkin tunnin ajomatka. Kajaanintien toisella puolelta löytyy myllyn lähin naapuri, leipomo-kahvila Aino-Maria.

Sen lounaspöydässä ja myymälässä tarjotaan – mitäpä muu-takaan – Kinnusen Myllyn jauhoilla leivottuja tuotteita.

Utajärveltä viedään pian kauraa miljoonia kiloja ulkomaille, mutta lähiruoka ei taida tätä uskollisemmin lupaustaan täyt-tää missään: matkaa on myllylle vain muutama sata metriä. Leipuri Pia Nissinen kauhaisee vielä nokkosellisen vehnäjau-hoa ja pian taikina on valmis. Tehdäänkö tässä leipää huomi-selle lounaalle?

– Itse asiassa tämä taikina on osa suolaista pohjaa jota käy-tetään munakkaan valmistuksessa. Asiakas eräs lentoyhtiö, jonka lennolla ateria lopulta syödään, Nissinen kertoo.

KINNUSEN MYLLY VIE KAURAN maailmalle omalla 65 Oats -brändillään. Logossa ensimmäinen kirjain muistuttaa tarkoi-tuksella asteen symbolia ja alleviivaa siten tuotteen pohjoista alkuperää.

Kuure sanoo, että suomalainen kaura on alalla tunnuste-tusti halutuinta ja se näkyy suoraan myös hintataulukoissa. Keski-Euroopan myllyjen lähellä kasvavan viljan raskasmetal-lipitoisuudet ovat Kuuren mukaan pohjoisen kauraa suurem-mat. 65 Oats -tuotteet myydään ensisijaisesti elintarviketeol-lisuuteen.

– Kaura pitää erityisen paljon sateesta ja sitähän meillä totu-tusti riittää. Jyvät ovat isoja, joten niistä saa suuria hiutaleita. Myös jauho on vaaleampaa kuin muualla, Toni Kuure kertoo.

Kauramyllyn rakentamista on globaaleista ruokatrendeistä ja lupaavista markkinoista huolimatta mietitty perheyrityk-sessä vuosien ajan. Päätös tehtiin vuonna 2016, ja kun tuotanto käynnistyy huhtikuussa 2019, rakennustöitä on tehty kahden vuoden ajan. Pohdinta ei ole ollut ainoastaan taloudellista.

– Olemme sanoneet jo 1970-luvulta asti tuottavamme jauho-ja läheltä lähelle. Nyt lähdemme haastamaan keskieurooppa-laisia myllyjä, jotka ovat meitä selvästi suurempia. Luotamme kuitenkin siihen, että menestymme erikoistumalla ja tekemäl-lä työmme niin laadukkaasti ja puhtaasti kuin mahdollista.

”Luotamme siihen, että menestymme erikoistumalla ja tekemällä työmme niin laadukkaasti ja puhtaasti kuin mahdollista.”

Kauraenergiaa

VAPO RAKENTAA parhaillaan Uta-järvelle kauran kuorta polttoaineena käyttävää lämpölaitosta, joka tuottaa kaukolämmön lisäksi kauramyllyn tarvitseman höyryenergian. Kinnusen myllyn kaurankuorten arvo jakautuu yli 50 kiinteistöön.

Kauran kuoren polttamisesta on kokemusta toisaalla aiemminkin, mutta sillä ei ole aiemmin tuotettu kaikkea verkoston kaukolämpöä.

Utajärven kunnan elinympäristö-johtaja Petri Leskinen sanoo, että Vapon tarjous katsottiin parhaaksi, sillä se oli hinnaltaan kilpailukykyinen ja kokonaisuutena uskottavin.

– Vapo tarjosi ainoana kuivan puupelletin käyttöä varalle. Jos kau-ran kuorta ei hetkellisesti olisikaan saatavana, polton vaihto pellettiin ei edellytä säätöjen muuttamista toisin kuin esimerkiksi puuhakkeen poltos-sa, Leskinen sanoo.

Kaukolämmöllä lämmitetään kutakuinkin kaikki keskustaajaman julkiset rakennukset ja useita talo-yhtiöitä.

Aluksi kunnan oli tarkoitus ostaa lämpöä jaettavaksi sen kaukoläm-pöverkon kiinteistöihin. Kunta päätti lopulta luopua myös kaukolämmön jakelemisesta ja verkko myytiin Va-polle. Nykyinen hakelämpölaitos olisi

tullut uusittavaksi 5–7 vuoden päästä.– Muutos antaa meille resursseja

keskittyä kunnan kannalta tärkeäm-piin tehtäviin.

Myyntipäällikkö Jani Moisanen Vapolta kertoo, että kauran kuori matkustaa vain muutaman kymme-nen metrin matkan kauramyllyltä ennen päätymistä siiloon ja lopulta lämpökattilaan.

Kuoria polttamalla lämmitetään vettä, mistä syntyvää vesihöyryä käytetään energialähteenä kauramyl-lyssä ja samalta tontilta löytyvässä rehutehtaassa. Kaukolämmön kier-tovesi kuumennetaan lämmönvaihti-men kautta.

Seuraavaksi selvitetään tuhkan käyttöä lannoitteena. Moisanen kuvailee, että kauran kuori on kevyttä ja sen tuhkapitoisuus on puupolttoai-neita suurempi, jolloin tuhkaa syntyy runsaasti.

Tuhka analysoidaan laboratoriossa heti lämpölaitoksen käynnistyksen jälkeen. Sen perusteella päätetään käytetäänkö sitä esimerkiksi metsien lannoittamiseen vai soveltuisiko se jopa maatalouskäyttöön.

– Olisihan se todella hienoa, jos viljelijä toisi myllylle kärryllä viljaa ja veisi lannoitetuhkaa mennessään, Moisanen miettii.

Kauralämpö pyörittää myllyt ja lämmittää yli 50 kiinteistöä

12_ POLTE _ 1-2019 3-2018 _ POLTE _ 13

Tuotantojohtaja Toni Kuure (vas.) ja mylläri Esa Hämälä tarkkailevat myllyn toimintaa ruudulta. Myllyn aiemmat investoinnit ovat automatisoineet myllyn toiminnan hyvin pitkälle.

Otso Heikkisen ohjaama New Holland taitaisi osata vuosien kokemukselle itsekin reitin Kinnusen Myllylle.

JÄTTIURAKOIDENTAKUUMIES MARTINLAAKSON VANHAN ÖLJYKATTILAN MUUTOSTYÖ BIOVOIMALAITOKSEKSI ON LOPPUSUORALLA. KALLE PATOMEREN URALLA KYSEESSÄ ON JO NELJÄS ISO VOIMALAITOSPROJEKTI.

TEKSTI KATARIINA KRABBE_ KUVAT MIKKO KAUPPINEN

S U U R I S S A S A A P P A I S S A

14_ POLTE _ 1-2019 1-2019 _ POLTE _ 15

käyttöä on kuitenkin onnistuttu pienentämään muutamassa vuodessa 60 prosenttia.

BIOLAITOKSEN POLTTOAINEENA käytetään pääasiassa jätepuuta, sahateollisuuden sivutuotteita kuten sahanpurua, kutterilastua ja kuorta sekä haketettuja metsänkorjuutähtei-tä ja harvennushakkuiden rankoja. Kaikki polttoaineet saa-daan sadan kilometrin säteeltä, ja erilaisia puumateriaaleja pyritään polttamaan mahdollisimman tasaisella jakaumalla.

– Jätepuu on täällä Etelä-Suomessa merkittävä raaka-aine, sillä täällä on paljon kaikenlaista teollisuus-, kauppa- ja kuljetustoimintaa. Käytöstä poistettuja trukkilavoja ja pur-kupuuta on saatavilla paljon. Tällaista materiaalia pyrim-me polttamaan niin paljon kuin laitoksessamme pystyy polttamaan. Rajansa sillä kuitenkin on, sillä jos sitä polttaa liikaa, korroosio alkaa aiheuttaa kattilalle harmia, Patomeri selittää.

Laitoksen kunnossapidon takia biolaitoksessa on tarkoitus polttaa puupohjaisen polttoaineen mukana myös turvetta. Turpeen osuus polttoaineesta on suunnitelmien mukaan noin kymmenen prosenttia.

– Turve on meille erittäin tärkeää palamisen kannalta. Se suojaa kattilaa likaantumiselta ja korroosiolta, joten se toimii tässä ikään kuin kattilan hoitoaineena.

– Pelkässä lämpökeskuksessa turpeen käyttö ei olisi niin välttämätöntä, mutta sähköntuotannossa käytetään korkeita lämpötiloja, jolloin turpeen laitosta suojaavalla vaikutuksella on isompi merkitys.

Polttoainetoimittajia Martinlaakson biolaitokseen on nel-jä, joista Vapo on noin 30 prosentin osuudella suurin.

– Puupohjaista polttoainetta tulee melko tasaisesti kaikilta neljältä toimittajalta, mutta turpeen osuus nostaa Vapon suurimmaksi.

MARTINLAAKSON VOIMALAITOS on sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantolaitos, ja myös uusi biovoimalaitos on inves-tointi sähkön ja lämmön yhteistuotantoon.

– Investoimalla vanhan kattilan uudistamiseen pystyim-me näin säilyttämään sähköntuotantoa edelleen Vantaalla. Jos olisimme rakentaneet täysin uuden laitoksen, mikä projektina olisi ollut tavallaan helpompikin, se olisi todennä-köisesti ollut pelkkä lämpökeskus, Patomeri sanoo.

Vanhan voimalaitoksen kierrättämiseen löytyy kuitenkin muitakin syitä, joista kustannussäästö ei ole vähäisin. Noin 60 miljoonan euron investointi on noin puolet uuden laitok-sen kustannuksista.

– Tämä on erinomainen asia, koska energiapolitiikan suhteen ei koskaan tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. On järkevämpää päästä liikkeelle pienemmällä investoinnil-

antaan Energian tuotantojohtaja Kalle Pato-meri on tehnyt koko työuransa töitä energia-alalla. 1990-luvulla hän teki hetken aikaa sähkön pörssikauppaa, mutta sen jälkeen hän on toiminut tuotantopuolella monien erilaisten projektien parissa tuulivoimalois-

ta Vantaan jätevoimalaan, jonka toteuttamisesta hän vastasi projektijohtajana. Työskennellessään Kotkan Energiassa hän oli projektipäällikkönä sekä biolämpölaitosprojektissa sekä jätelaitosprojektissa. Vantaan Energiaan hän siirtyi kymmenkunta vuotta sitten.

– Olen aina tykännyt siitä, että pääsen ideoimaan ja kehit-tämään uutta. 15 vuotta sitten ajattelin, että energia-ala on mielenkiintoinen, koska uudistuksia tulee niin paljon, mutta nythän niitä vasta tuleekin – tulevaisuus ei todellakaan näy-tä samalta kuin menneisyys, hän sanoo.

Viimeisin projekti, Martinlaakson biolaitos, on vastikään otettu testiajoon. Mikäli kaikki toimii suunnitellusti, laite-valmistaja luovuttaa sen käyttöön aikataulun mukaisesti helmikuun puolessa välissä.

– Ensin testataan kaikki turvallisuusjärjestelmät ja luki-tukset, ja kun laitteisto on todettu turvalliseksi, sillä ajetaan yhtäjaksoisesti neljä viikkoa ennen luovutusta, Patomeri sanoo.

Käytännössä voimala on alkanut tuottaa kaukolämpöä Vantaan asukkaille ainakin osan ajasta jo ennen vuoden vaihdetta.

Biovoimalaksi muutettu kattila on alun perin rakennettu raskaalle polttoöljylle vuonna 1976, ja sittemmin siinä on pol-tettu myös maakaasua. Kokonaan käytöstä kattila on jäänyt jätevoimalan valmistumisen jälkeen vuonna 2015. Kattila on kuitenkin säilötty huolellisesti, jotta se pysyisi hyvässä kunnossa.

– Vaikka kattila oli vanha, sitä on kaikkiaan käytetty niin vähän, että käyttöaikaa on vielä puolet jäljellä, Patomeri sanoo.

– Varsin pian öljykattilan käyttöönoton jälkeen kivihii-likattila syrjäytti sen, joten sitä on oikeastaan koko ajan käytetty vain kovimmilla pakkasilla, kuukauden pari sydän-talvisin. Käyttötunnit ratkaisevat.

Ennen biovoimalaitoksen käyttöönottoa Vantaan kau-kolämmön peruskuorma on tuotettu jätevoimalassa, ja Martinlaakson voimalan kivihiilikattila on ollut käytössä syksystä kevääseen eli noin kahdeksan kuukautta vuodessa. Huipputehoja kovilla pakkasilla on tehty maakaasulla kaasu-turbiineilla ja lämpökeskuksissa.

Nyt uusi biolaitos korvaa hiilikattilan tuotantoa. – Hiilikattilan käyttöaika vähenee noin neljään kuukau-

teen vuodessa, eli hiilenpoltto vähenee Vantaalla merkittä-västi.

Puolittamaan hiilikasaa ei kuitenkaan tässä vaiheessa pystytä, vaan fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee noin 34 prosenttia. Myös hiilidioksidipäästöt pienevät saman ver-ran. Yhdessä jätevoimalan kanssa fossiilisten polttoaineiden

MARTINLAAKSON VOIMALAITOKSEN viereen on biolaitoksen johdosta noussut kaksi 7 500 kuution polttoainesiiloa. Niihin mahtuu noin sata rekka-autollista biopolttoaineita.

– Tällä määrällä pääsemme viikonlopun yli, ja lisäksi jää vähän pelivaraa niin kelirikkojen kuin mahdollisten laiterikkojen varalta, projektipäällik-kö Marko Lommi Vantaan Energiasta kertoo.

Arkipäivisin polttoainetta tulee 35–40 rekan päivävauhtia.

– Täydessä tehossa polttoainetta kuluu noin puolitoista rekallista tunnissa.

Vuositasolla biovoimalaitos tuottaa 600 giga-wattituntia lämpöä.

Biolaitoksen pyörittäminen vaatii hiukan vä-hemmän työvoimaa kuin hiilivoimalan. Kunnossa-

pitoa tarvitaan kuitenkin hieman enemmän, joten työllisyysvaikutukset Vantaan Energiassa ovat käytännössä olemattomat.

Sen sijaan kotimainen energia työllistää lähi-seudulla, kuten rekkaliikenteestä voi päätellä.

– Totta kai sillä on työllistävä vaikutus, että met-sästä haetaan hakkuutähteitä, niitä haketetaan ja kuljetusyrittäjät ajavat, Kalle Patomeri toteaa.

KOTIMAINEN ENERGIA T YÖLLISTÄ Ä

S U U R I S S A S A A P P A I S S A

– Olen aina tykännyt siitä, että pääsen ideoimaan ja kehittämään uutta, tuotantojohtaja Kalle Patomeri sanoo.

”Tavoitteenamme on olla ensimmäinen hiilestä luopunut pääkaupunkiseudun energiayhtiö.”

16_ POLTE _ 1-2019 1-2019 _ POLTE _ 17

Biovoimalaitoksen rakentaminen pienelle tontille aiheutti haasteita.– Oli kuin olisimme ahtaneet uutta voimalaitosta kenkälusikalla pieneen koloon.

Ensi kesään mennessä valmistuu selvitystyö Kilpilahden öljynjalostamon hukkalämmön hyödyntämisestä Vantaan kaukolämpönä – käytännössä Kilpilahdesta vedettäisiin putkea Vantaalle asti.

– Kilpilahden hukkalämpö voisi korvata jäljelle jääneen kivihiilen yksinään. Ja jos geoterminen energia lyö läpi, sii-näkin olisi yksi vaihtoehto, mutta toistaiseksi ison mittakaa-van laitoksissa on haasteita tällä saralla.

Fossiilisista polttoaineista luovutaan mahdollisesti no-peallakin aikataululla kokonaan, mutta energia-alan murros ei jää siihen.

– Koko ajan näyttää entistä enemmän siltä, että jonain päivänä kaukolämpöä ei enää tehdä polttamalla, tai jos teh-dään, polttamisen haitat pitää saada pois. Puuta poltettaneen vähän pitempään kuin fossiilisia, ja jätettä poltetaan var-masti vielä sittenkin, kun puun poltto on lopetettu. Jätteen polttamiseen on joka tapauksessa muitakin syitä kuin saada siitä energiaa – esimerkiksi tautivaarallista sairaalajätettä ei voida kierrättää, Patomeri sanoo.

Vaikka hän uskookin jätteenpolton säilyvän pisimpään, se-kin vähenee merkittävästi, sillä poltettavaksi tulevan jätteen määrä vähenee.

– Poltettavan jätteen määrä vähenee kahta kautta: toisaal-ta tavaroita aletaan pakata kevyemmin, mikä vähentää jät-teen syntymistä, sillä jätteestä merkittävä osa on pakkauksia. Toisaalta kierrätys tehostuu sekä valistuksen että kierrätys-teknologian kehittymisen kautta. Tällä hetkellä jätteenpoltto on hyvä vaihtoehto, kun kaikki kierrätettävä ei vielä ohjaudu kierrätykseen.

SE, MITEN KAUKOLÄMPÖÄ TEHDÄÄN sitten, kun mitään ei enää polteta, on vielä avoinna.

– Maailmalla puhutaan esimerkiksi modulaarisesta ydinvoimasta, millä tarkoitetaan pieniä, vastaavankokoisia laitoksia kuin Martinlaakson biovoimala – ehkä se voitaisiin 10–20 vuoden päästä, kun se on vanhentunut, korvata tällai-sella, kuka tietää, Patomeri pohtii.

– Ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta ydinvoi-ma on kiistattomasti hyvä vaihtoehto, mutta haasteita on turvallisuuteen ja ihmisten mielipiteisiin liittyen. Vielä ei myöskään tiedetä, saataisiinko modulaarinen ydinvoimala kaupallisesti kannattavaksi.

Sekin on mahdollista, että tuulivoimaa lisättäisiin merkit-tävästi, ja tuulisähköllä alettaisiin tuottaa kaukolämpöä.

– Geoterminen energiakin voisi olla hyvä tulevaisuuden päästötön energiamuoto. Vantaalla voisi olla useita seitse-män kilometrin syvyyteen meneviä reikiä, joista pumpattai-siin lämpöä, ja sitten vain sähkö pitäisi tuottaa jollain niin ikään päästöttömällä tavalla. Ainakin Suomessa geotermi-nen energia on vielä kehitysasteella, mutta seuraamme kyllä, miten kehitystyö etenee.

RIIPPUMATTA SIITÄ, MILLÄ TAVALLA kaukolämpö tuotetaan, Kalle Patomeri uskoo siihen yhä.

– Kaukolämpö on itsessään nerokas, kustannustehokas systeemi, joka on asiakkaalle vaivaton ja varma. Meillä Vantaalla on visio, että teemme kaukolämmön niin hyvin ja sellaiseen hintaan, että se on asiakkaalle sekä edullinen että ekologinen vaihtoehto.

Vantaalla kaukolämpö on edullisin tarjolla oleva lämmi-tysmuoto, ja kaukolämpöliittymien määrä lisääntyi viime vuonna ennätysmäisesti. Kaikkiaan Vantaan talouksista 80 prosenttia on kaukolämpöverkossa.

Päättäjiltä Patomeri toivoisi ryhdikästä ja pitkäjänteistä energiapolitiikkaa.

– Olisi hyvä, jos saataisiin selkeä suunta ja selkeitä aikatau-luja, ja toivottavasti sellaisia, jotka pätisivät vielä seuraaval-lakin vaalikaudella. Jos suunta muuttuu jatkuvasti, energia-alalla ei uskalleta investoida. Alalla, jossa investoinnit ovat maksavat satoja miljoonia, ei ole varaa tehdä niitä neljän vuoden välein.

Toisaalta poukkoileva politiikka voi antaa kilpailuetujakin. – Hyvät ja rohkeat päätökset antavat mahdollisuuden

erottua muista.

S U U R I S S A S A A P P A I S S A

KAHDEN LAPSEN ISÄNÄ Kalle Patomeri on huolissaan ilmastonmuutoksen vaiku-tuksista.

– En usko, että edes arvaamme, millaiset vaikutukset ilmastonmuutoksella olisi, jos se pahimmillaan toteutuisi. Vaikka olemme energia-alalla avainasemassa ilmas-tonmuutoksen torjunnassa, se ei kuitenkaan riitä. Myös yksityiselämän valinnoilla on merkitystä.

Vaikkei hän tunnustaudukaan idealistiksi, ilmastotietoisuus vaikuttaa arjessa yhä enemmän.

– Nykyään tulee mietittyä tarkemmin, mitä syön. Esimerkiksi lihan syönti on vähentynyt puoleen siitä, mitä se oli ennen.

Patomeri vastaa energiantuotannosta eri puolilla Vantaata, joten hän joutuu usein liikkumaan työpäivän aikana jätevoimalan, Tikkurilan toimitalon ja Martinlaakson voimalan väliä.

– Kahden viime vuoden aikana työpäivän aikaiset ajot ovat kuitenkin vähentyneet selvästi. Palavereja pidetään Skypessä ja ihmiset pitävät etäpäiviä. On mukavampaa, tehokkaampaa ja ilmastoystävällisempää, kun ei tarvitse enää istua autossa kehä kolmosen ruuhkissa, Patomeri toteaa.

ILMASTONMUUTOS VAIKUTTA A TOTTUMUKSIIN

Yhdessä jätevoimalan kanssa fossiilisten polttoaineiden käyttöä on Vantaan Energialla onnistuttu pienentämään 60 prosenttia.

la, koska se tekee meistä joustavampia tulevaisuudessakin. Emme sido käsiämme kolmeksikymmeneksi vuodeksi.

Vanhasta laitoksesta pystyttiin hyödyntämään noin 40 prosenttia: itse rakennus, kattila osittain sekä monenlaista tekniikkaa, putkistoja ja ilmakanavia.

– Kattilasta uusittiin noin puolet ja täysin uutta ovat polt-toaineen vastaanotto sekä tietenkin savukaasunpuhdistus, joka ei enää missään tapauksessa täyttäisi nykynormeja. Teimme siis nykyaikaista tekniikkaa vanhoihin puitteisiin.

VANHAN VOIMALAITOKSEN uudistaminen sujui myös nope-ammin kuin kokonaan uuden voimalaitoksen rakentaminen. Projekti aloitettiin syksyllä 2017. Jos silloin olisi aloitettu uu-den laitoksen rakentaminen, nyt oltaisiin vasta puolivälissä.

– Aikataulu oli realistinen, mutta haasteellinen. Eniten ongelmia aiheutti rakentamisen noususuhdanne, sillä työvoimaa ja urakoitsijoita oli vaikea saada. Resurssipula näky samalla tavalla viranomaispuolella, joten esimerkiksi rakennuslupien saaminen kesti.

Ahtaus aiheutti omat haasteensa. Sen takia esimerkiksi kattila toimitettiin pienempinä palasina kuin normaalisti.

– Oli kuin olisimme ahtaneet uutta voimalaitosta ken-kälusikalla pieneen koloon. Kaikki työntekijät ahtautuivat pieneen tilaan, mikä aiheuttaa haasteita paitsi aikatauluis-sa pysymisen, myös työturvallisuuden kannalta. Onneksi

mitään pahoja työtapaturmia ei sattunut, mutta harmittamia pieniä naarmuja kyllä.

Työturvallisuushenkilöstöä lisättiinkin siirtämällä toiselta laitokselta henkilöitä opastamaan, valvomaan ja puhumaan ihmisille.

– Käytännössä se tarkoittaa, että kehotetaan korjaamaan roskat pois kulkureiteiltä, muistutetaan suojaimien käytöstä ja niin edelleen.

BIOLAITOKSEN KÄYTTÖÖNOTTO on yksi askel kohti hiilen polton lopettamista. Suomessa hiilenpoltosta on määrä luopua vuoteen 2029 mennessä, mutta Vantaan Energia on asettanut omaksi tavoitteekseen, että hiilestä luovutaan jo vuosikymmenen puoliväliin mennessä.

– Tavoitteenamme on olla ensimmäinen hiilestä luopunut pääkaupunkiseudun energiayhtiö.

Seuraavia askeleita kohti hiiletöntä energiaa mietitään ja kehitetään kaiken aikaa, ja vaihtoehtoja on monia. Esimer-kiksi Vantaan jätevoimalan laajennuksen, eli kolmannen kattilan ympäristövaikutusten arviointi on parhaillaan käynnissä.

– Se korvaisi jälleen kivihiilestä osan. Vaihtoehtona on rakentaa lisää biovoimalakapasiteettia, johon siihenkin on monia vaihtoehtoja. Hukkalämpöäkin voisi hyödyntää entis-tä enemmän, Kalle Patomeri luettelee.

18_ POLTE _ 1-2019 1-2019 _ POLTE _ 19

KO

LU

MN

I

k olme senttiä multaa muodostuu noin tuhan-nessa vuodessa, ja mikäli nykyinen tahtimme köyhdyttää maaperää jatkuu, kaikki maa-ilman multa voisi olla kulutettu 60 vuoden kuluessa, YK:n kokenut virkamies kertoi Thomson Reuters -säätiölle viime vuonna.

Melkoinen järkytys. Tiedätkö sinä, mistä multa koostuu? Kun aloin tutkia asiaa enemmän, olin erittäin vaikuttunut maaperämme mikrokosmoksen laajuisesta eliömäärästä, ja heti sen jälkeen täysin järkyttynyt siitä, miten vähän oikeas-taan ymmärsin mullasta.

Kaikki ihmiset maailmassa, lukuun ottamatta muuta-mia trooppisia saaria, ovat täysin riippuvaisia mullasta. Se kasvattaa 95 prosenttia ruoastamme – viljat, kasvit, rehut – vaatteemme, metsämme, puhdistaa vettä ja toimii maailman suurimpana hiilivarastona. Sinäkin perheinesi olet täysin riip-

puvainen siitä, että maaperä voi hyvin – ja etenkin siitä, että se voi kestävästi hyvin.

MAAPERÄN MONET BAKTEERIT tarvit-sevat ilmavaa orgaanista ainetta, jossa ne voivat kasvaa ja tulkita kasveille ravinteita. Maaperän ”mikrobiomi” on joissain tutkimuksissa, myös Suomessa tehdyissä allergiakokeiluissa, mahdol-lisesti vaikuttanut myös ihmisiin, jotka olivat maaperän tai siitä tulleen ruoan

kanssa tekemisissä. Odotan mielenkiinnolla lisää tutkimusta näiden sidokseen liittyen, enkä ota perunanpesua niin tosissa-ni sillä välin.

Mikä aiheuttaa tätä maaperän katoa? Rankat kemialliset viljelystavat, metsien hävittäminen, joka heikentää maaperän pysyvyyttä, ja ilmaston lämpeneminen.

Uusia käytäntöjä tarvitaan. Muuten jo vuonna 2050 meillä saattaa olla vain neljännes mullan määrästä vuoteen 1960 ver-rattuna, YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO kertoi.

ITSE TOIMIN BIOHIILEN PARISSA. Biohiili on erittäin puh-dasta puuhiiltä, joka on valmistettu vähässä happimäärässä tai hapettomassa tilassa joko energiantuotannon sivuvirtana tai omillaan. Laadut, tuotantotavat, hiilipitoisuus ja tuotan-tomenetelmät vaihtelevat, mutta ensimmäisiä standardeja alkaa jo olla paikallaan. Myös pienempiä, yksittäisen maatilan käyttöön tehtyjä laitteistoja on kehitteillä.

Biohiili imee itseensä ravinteita ja pitää ne mullassa paikal-laan. Bakteeristo voi kasvaa sen suureen pinta-alaan. Se toimii ikään kuin ankkurina mullassa. Viime vuosina tähän keinoon

HENRIETTA KEKÄLÄINEN on Carbo Culture -yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja.

muuntaa hiilidioksidia talteenottaneesta biomassasta on saa-nut kasvavaa huomiota – sen laskettu laajin potentiaali hiiltä suoraan talteenottavana voisi olla yksi petagramma vuodessa eli noin 1/40 ihmiskunnan vuotuisista päästöistä. Sen lisäksi, että biohiili on tallennettua hiiltä, myös maaperä, joka voi paremmin, on hyvin toimiva hiilinielu – terve maaperä ottaa talteen peräti tuplat siitä, mitä epäterve maaperä.

GRISCOM ET AL. julkaisi tutkimuksessaan vuonna 2017, että maiden käyttö – metsät, suot, viljelys- ja laiduntamisalueet, vesistökasvualueet, biohiili ja muu maankäyttö – voisi oikein tehtynä toimia hiilinieluna noin kolmannekselle ihmiskunnan vuotuisista päästöistä. Tällä hetkellä kuitenkin tuo ryhmä on väärällä tolalla, ja esimerkiksi hakkuiden takia maankäyttö lasketaankin globaalisti saastuttajaksi. Tämä on heti kään-nettävissä oleva suunta, joka vaatii ylikansallista johtajuutta poliitikoiltamme ja virkamiehiltä.

Urbaani- ja viljelysistutuksiin on kuitenkin alettu onneksi kiinnittää huomiota myös rahoitus- ja innovaatiokentällä. Olen tavannut yrityksiä, joista yksi kehittää bakteereita, jotka voivat sitoa typpeä ilmakehästä ja toinen multatestejä, jotka maksavat alle 100 euroa. Uskon, että kun laitamme aivomme tämänkin pulman kimppuun, ihmiset onnistuvat yhdessä, kunhan kunnioitamme luontoa ja sen pitkää historiaa.

Kuten yhtiökumppanillani on tapana sanoa, maaperä ilman elämää on vain tomua.

MILJARDEJA LUSIKALLISESSA

Sinäkin perheinesi olet täysin riippuvainen siitä, että maaperä voi hyvin – ja etenkin siitä, että se voi kestävästi hyvin.

v apon eri laitoksilla syntyy vuo-dessa yli 17 000 tonnia tuhkaa, joka uhkaisi päätyä kaatopai-kalle. Vapossa on kuitenkin löydetty keinoja hyödyntää tuhkaa kierrätysmateriaalina.

Tuhkalla on kaksi pääsääntöistä käyttötarkoi-tusta: metsälannoitus ja maarakennus. Metsä-lannoitukseen päätyvästä tuhkasta iso osa käy-tetään Vapon omien suomaiden lannoitukseen.

Osa tuhkasta menee myös ulkoisille toimi-joille, jolloin niistä saatetaan tehdä esimerkiksi maanparannusainetta. Erilaisia maarakennus-kohteita taas ovat kaatopaikan rakenteet, kent-tien, meluvallien ja metsäteiden rakentaminen tai louhosten täyttö.

Hyötykäytön ansiosta ainoastaan 14 pro-senttia Vapon laitosten tuottamasta tuhkasta päätyy kaatopaikalle.

METSÄLANNOITTEENA TUHKALLA on monia hyviä ominaisuuksia. Erityisesti puun polton

tuhka sisältää suometsien tarvitsemia ravintei-ta: kaliumia ja fosforia.

– Tuhkalannoitteen käytöllä on todettu ole-van pitkäaikaisia, jopa 40–60 vuotta kestäviä, vaikutuksia metsien ravinnetilaan ja puuston kasvuun. Tuhka sisältää myös runsaasti kal-siumia, jolloin se vähentää maaperän happa-muutta korkean neutralointikykynsä ansioista, Vapon ympäristöasiantuntija Sofia Peltonen sanoo.

Metsäntutkimuslaitoksen Metlan mukaan tuhkan ravinteet vaikuttavat puuston ravin-netilaan nopeasti. Esimerkiksi puiden kasvua rajoittava kaliumin ja boorin puutostila on korjautunut usein jo levitystä seuraavana vuonna.

Maarakennuksessa tuhkan hyötykäyttö on järkevää erityisesti sen hyvien lujitusominai-suuksien vuoksi, Sofia Peltonen kertoo.

– Tuhkan sisältämän aktiivisen kalkin ansi-osta se lujittuu veden lisäyksen ja tiivistämisen myötä. Myös tuhkan eristävyys on parempi

luonnonmaalajeihin verrattuna, mistä voi olla hyötyä erityisesti käytettäessä tuhkaa päällys-rakenteissa.

Lisäksi tuhkan läjittäminen kaatopaikalle on suhteellisen kallista. Sen hyödyntäminen on usein tuhkan tuottajan näkökulmasta kannat-tavampaa kuin kaatopaikalle sijoittaminen.

VAPOSSA SELVITETTIIN vuoden 2018 aika-na kiertotalouden nykytilaa ja tulevaisuutta yhtiössä. Tavoitteena oli löytää uusia ja entistä parempia keinoja edistää kestävää kehitystä ja materiaalien hyötykäyttöä.

– Kiertotalous Vapon näkökulmasta voi tarkoittaa tuhkien hyötykäytön lisäksi myös esimerkiksi uusituvan energian käyttöä, energiatehokkaiden ratkaisujen tarjoamista, täysin kierrätettäviä kasvualustoja, muovisten pakkausmateriaalien kierrätystä tai niiden kor-vaamista biohajoavilla vaihtoehdoilla, Peltonen päättää. TEKSTI TERO IKÄHEIMONEN _ KUVA VAPO

VAPON L ÄMPÖ- JA VOIMAL AITOKSILL A SYNT Y VÄ Ä TUHK A A HYÖDYNNETÄ ÄN METSÄL ANNOITTEENA JA MA ARAKENNUSAINEENA. TUHK AL ANNOITE PARANTA A METSIEN RAVINNETIL A A JA PUUSTON K ASVUA VUOSIKYMMENTEN A JAN.

Tuhkasta kasvaa uutta

TA

PA

US

20_ POLTE _ 1-2019 1-2019 _ POLTE _ 21

Matkalla tulevaisuuteen

P O L T T O P I S T E E S S Ä

KEKKILÄ JA HOLLANTILAINEN BVB SUBSTRATES OVAT NYT EUROOPAN JOHTAVA PUUTARHA-ALAN YHTIÖ KEKKILÄ-BVB, JOKA HALUAA KASVAA YHDESSÄ ASIAKKAIDENSA KANSSA KOHTI PAREMPAA HUOMISTA. POLTE-LEHTI MATKUSTI HOLLANTIIN KATSOMAAN, MILTÄ ALAN TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ.TEKSTI MIINA POIKOLAINEN_ KUVAT MARJA VÄÄNÄNEN

22_ POLTE _ 1-2019 1-2019 _ POLTE _ 23

P O L T T O P I S T E E S S Ä

Omistajasukuun kuuluva Kuiper on työskennellyt yhtiössä 21 vuotta. Hän kuvailee yhtiön kasvualustojen olevan ”tailor made”, räätälöityjä.

– Kun muut yhtiöt valmistavat kymmentä eri kasvualustaa, joista asiakas saa valita, me kysymme asiakkaalta, minkälai-sen kasvualustan hän tarvitsee. Haluamme aina olla yhtey-dessä suoraan loppukäyttäjään emmekä siksi mielellämme käytä agentteja.

Tällä hetkellä BVB:llä työskentelee parisenkymmentä myyntiedustajaa, joita Kuiper kutsuu mieluummin myynti-neuvojiksi. Heitä koulutetaan vähintään vuoden ajan ennen kuin he pääsevät työskentelemään kentällä.

– He auttavat asiakasta löytämään itselleen sopivimman tuotteen. Aluksi kysymme viljelijältä, minkälaisia lannoitteita ja laitteita hän käyttää sekä minkälaiset kastelu-, valaistus- ja lämmitysjärjestelmät hänellä on. Vasta sitten voimme kertoa, minkälaisen tuotteen hän tarvitsee, Kuiper selventää.

Yhtiön alkuaikoina tuotantolinjoja oli yksi, ja siinä sekoi-tettiin turvetta ja kalkkia käsityönä. Nykyään BVB:llä on

Vapon turvetuotanto perustuu kestävälle kehitykselle ja vastuullisuudelle, ja yksi Kekkilä-BVB:n keskeisistä toimin-noista tulee olemaan uusien raaka-aineiden kehittäminen turpeen rinnalle. Esimerkiksi sammaleen lisäämisestä kasvuturpeeseen on saatu hyviä kokemuksia.

BVB:llä on myös uudenlainen lähtökohta tuotteidensa ilmastovaikutusten arviointiin. Sen sijaan, että he ilmoit-taisivat asiakkailleen tuotteen hiilidioksiidipäästöt, he ovat laskeneet vaikutukset euroissa.

– Tuo euromäärä sisältää kaiken, myös logistiikan ja sähkön, jota olemme käyttäneet tuotteen valmistamises-sa. Jokaisella reseptillä on tietyt vakiokustannukset, jotka kertovat, mitä sen valmistamiseen tarvitaan. Monetkaan asiakkaistamme eivät kysy näitä tietoja, mutta he ovat niistä kyllä kiinnostuneita. Heille olennaista on, kuinka paljon he maksavat tuotteistamme, Kuiper kertoo.

– Jälleenmyyjät kuitenkin kysyvät näistä asioista ammat-tiviljelyasiakkailtamme, ja siksi meillä täytyy olla vastaukset valmiina. Olemme halunneet olla edelläkävijöitä tässä asi-

VB:n päämaja läntisen Hollannin De Lierissä näyttää kadulta katsottuna enemmän trendiravintolalta kuin yli 100-vuotiaan perheyrityksen konttorilta. Toi-miston toisessa kerroksessa sijaitsevan laboratorion violetit valot loistavat keskellä teollisuusaluetta kuin tieteiselokuvassa.

BVB valmistaa huippulaatuisia kasvualustoja ammattivil-jelijöiden, viherrakentajien ja kotipuutarhureiden tarpeisiin. Viherkasvien lisäksi BVB:n ammattiviljelyasiakkaat kas-vattavat herkkusieniä ja marjoja, kuten puutarhamustikkaa ja mansikoita. Etenkin marjojen ja sienten markkinat ovat kovassa kasvussa.

Pelkästään täällä De Lierin alueella yhtiöllä on asiakkaa-naan noin 500 ammattiviljelijää, kun koko Hollannissa asi-akkaita on 2 000–3 000. Kasvihuoneita ja viljelmiä on täällä joka puolella, ja niistä tulee koko ajan suurempia.

Kasvualustojen valmistamisen lisäksi BVB tutkii ja kehittää jatkuvasti uusia raaka-aineyhdistelmiä ja kestäviä tuotantomenetelmiä yhdessä viljelijöiden kanssa. Sillä on kaksi omaa laboratoriota, toinen täällä De Lierissä ja toinen Grubbenvorstissa.

De Lierin laboratoriossa testataan ja tutkitaan, että kas-vualustat toimivat kuten pitääkin. Siellä myös analysoidaan viljelijöiden lähettämiä näytteitä, mikäli kasvutuloksessa on ollut jotain vikaa.

Wageningenin yliopisto on ollut yhtiön yhteistyökumppa-ni jo vuosikymmeniä. Lisäksi yhtiö kouluttaa asiakkaitaan BVB Collegessa, jossa viljelijät saavat tietoa kasvualustoista ja voivat myös jakaa kokemuksiaan.

SISÄLLÄ MODERNISSA TOIMISTOSSA toimitusjohtaja Peter Jan Kuiper toivottaa meidät tervetulleiksi.

Joka puolella on kasveja ja kukkia kuin vihjeeksi siitä, että täällä tiedetään, miten ne saadaan kukoistamaan. Puutar-hanhoitoa lainkaan väheksymättä, täällä työskennellään myös paljon suurempien teemojen, kuten ilmastonmuutok-sen, kestävän kehityksen ja ruuantuotannon parissa.

11 tietokoneavusteista linjaa, joilla sekoitetaan asiakkaiden omien reseptien perusteella eri raaka-aineita kuten tummaa ja vaaleaa turvetta, kompostiturvetta, kookosta ja turve-sammalsekoitetta sekä lukuisia eri lannoiteitta.

Raaka-aineiden määrää, laatua ja kosteus- sekä pH-tasoa mitataan jatkuvasti. Yhtiön tietokannassa on kymmeniä tuhansia erilaisia reseptejä.

– Ammattilaisten käyttöön tulevan tuotteen on oltava joka kerta täsmälleen samanlainen. Prosessi on verrattavissa vau-vanruuan valmistukseen. Virheitä ei saa tapahtua, Kuiper painottaa.

VAIKKA UUSI KEKKILÄ-BVB ei vaikutakaan suoraan asiak-kaisiin tai tuotteiden laatuun, on integraatio hollantilaisten-kin kannalta hyvä asia.

– Asiakkaamme kasvavat ja tarvitsevat jatkuvasti lisää raaka-aineita. He haluavat kumppanin, johon he voivat luottaa. Nyt voimme luvata heille, että raaka-ainetta riittää jatkossakin.

”Kun tehdään kasvualustoja ammattilaiskäyttöön, virheitä ei saa tapahtua.”

BVB Collegessa BVB kouluttaa asiakkaitaan kasvualustojen kestävästä ja tehokkaasta käytöstä.

24_ POLTE _ 1-2019 1-2019 _ POLTE _ 25

P O L T T O P I S T E E S S Ä

TAMMIKUUN ALUSTA Kekkilä ja hollantilainen BVB Substrates ovat olleet Kekkilä-BVB, jonka toiminta tulee jatkumaan uuden brändin alla. Ammatti viljelyliiketoiminta kattaa yhtiön toiminnasta lähes puolet. Toiseksi suurin osuus muodostuu kuluttaja- ja viherrakentaja-asiak-kaille suunnatusta liiketoiminnasta ja loput raaka-ainekaupasta, eläin-kuivikkeista ja kierrätyksestä.

Yhtiön päätoimipaikka on Vantaal-la, mutta BVB jatkaa toimintaansa entiseen tapaan Hollannissa, jossa sillä on viisi eri toimipaikkaa; De Lierissä, Wicherissä, Hemservee-nissä, Drachtenissa ja Grubben-vorstissa, jossa prosessoidaan ja pakataan kasvuturvetta yli 80 maa-han. Suuressa hallissa valmistetaan

kasvualustoja viidellä eri tuotanto-linjalla ja neljällä pakkauslinjalla asiakkaiden reseptien mukaan.

Grubbenvorstista löytyy kaikkea, mitä asiakas voi kasvualustaansa haluta: tummaa ja vaaleaa turvetta, kompostiturvetta, kookoskuitua, perliittiä, kariketta, turve-sam-malsekoitetta... Turve tuodaan Suomesta, Ruotsista ja Virosta, sillä Saksassa turve on jo vähissä.

Pihalla odottaa silmänkantamat-tomiin noin puolentoista kuution vetoisia, sienten kasvatukseen tarkoitettuja kasvuturvesäkkejä valmiina matkaamaan ympäri maailman: lähimaiden Belgian, Ranskan ja Saksan lisäksi Aasiaan, Afrikkaan, Australiaan ja Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

K ASVUTURVETTA YMPÄRI MA AILMAN

assa ja uskomme, että kestävällä kehityksellä tulee olemaan tulevina vuosina yhä suurempi merkitys asiakkaillemme.

– Uskomme, että Kekkilä-BVB tulee olemaan seuraavan viiden vuoden aikana maailman paras kasvualustojen tuot-taja. Yhdessä tulemme kehittämään uusia, kestäviä tuotteita ja tuotantotapoja – mahdollisesti myös uudenlaisia logistisia ratkaisuja, Kuiper visioi.

DE LIERIN ALUETTA VOISI kutsua kasvatuksen Piilaaksoksi. Toimistot ovat moderneja ja avaria, ja niissä työskentelee nuoria, vastuullisuudesta ja hi-techistä kiinnostuneita työn-tekijöitä. Sillä ei ole merkitystä, onko kyseessä perinteikäs perheyritys vai start-up, kaikilla on halu kehittyä.

Yritysten brändit ovat vahvoja, ja jokaisella työntekijällä on edustamansa yrityksen logo painettuna takkiin. Vas-tuullisuus- ja markkinointipäällikkö Julien Boijmans aloitti työt BVB:llä lokakuussa 2018. Hän sai puutarhakärpäsen pureman Meksikossa asuessaan.

– Olen aina tykännyt ruuan kasvattamisesta. Kasvatan esi-merkiksi vihannekseni ja yrttini itse, hän kertoo.

Boijmansin mukaan BVB:llä työskentely on vapaata ja yrittäjämäistä. Häntä kiehtoo myös se, että yhtiössä tehdään töitä maailmanlaajuisesti merkittävien aiheiden kuten ruu-antuotannon ja kestävän kehityksen parissa.

– Miten turvataan ruuantuotanto, kun väestö lisääntyy, viljelemiseen sopiva maa-alue vähenee ja raaka-aineista tulee pulaa? Nämä ovat todella kiehtovia kysymyksiä.

Bojmansia on helppo uskoa. Täällä jokainen tuntuu olevan aidosti innostunut työstään ja vakuuttunut siitä, että sekä kasvuturvetta että ruokaa on mahdollista tuottaa paitsi tehok-kaasti myös kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

MONET BVB:N ASIAKKUUKSISTA ovat kestäneet isältä pojal-le. Esimerkiksi viherkasveihin erikoistunut Persoon Potplan-ten on tilannut kasvualustansa BVB:ltä jo yli 20 vuotta.

Yhtiö aloitti toimintansa 1950-luvulla De Lierissä samoilla kulmilla BVB:n kanssa. Yrityksen perustaja, jo edesmen-

nyt Arie Persoon, kasvatti tomaatteja ja salaattia, mutta 1980-luvulla yhtiö päätti keskittyä ruukkuviherkasveihin. Jos olet joskus ostanut peikonlehden tai muun vastaavan suuren viherkasvin IKEA:sta tai Plantagenista, se on voinut hyvinkin kasvaa täällä.

Potplantenin alue on yhteensä 47 000 neliömetriä, josta noin 6 500 neliömetriä on varattu taimille. Työntekijöitä on parikymmentä. Ilma kasvihuoneessa on trooppinen, ja työntekijät ajelevat polkupyörillä huoneesta toiseen musiikin soidessa taustalla. Juuri nyt yrityksellä menee hyvin, sillä viherkasveilla on vientä.

– Vuosien varrella on ollut ylä- ja alamäkiä, muttemme ole kokeneet koskaan mitään vastaavaa kuin mitä tämä vuosi on ollut, toinen omistajaveljeksistä, John Persoon toteaa.

Hän kertoo IKEAn huomanneen jo vuonna 2015, että viherkasvibuumi on tulossa, ja tilanneen heiltä 200 000 kasvia. Hinnat ovat nousseet ja tilaukset kasvaneet tasaises-ti. Seuraavat pari vuotta yrityksessä voidaankin rauhassa pohtia tulevaisuutta.

– Se on helppoa, kun on taimitarha täynnä kasveja, joita kaikki haluavat, Persoon virnistää.

Trooppisten viherkasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Hollannissa ei tunnu äkkiseltään kovin ympäristöystävälli-seltä. Täällä on kuitenkin minimoitu veden- ja energiankulu-tus ja kaikki jätteet kierrätetään.

Kasvuolosuhteita ja energian kulutusta optimoidaan valojen, varjojen ja kastelujärjestelmien avulla. Kasvien kasteluvedestä 90 prosenttia päätyy takaisin kiertoon, sillä

Yksi säkki painaa 1 250 kiloa. Kahden päivän päästä ne ovat kaikki jo muualla.

vain 10 prosenttia menee kasveille. Yhtiö ei käytä myöskään hyönteismyrkkyjä.

Yrityksellä on ollut jo vuosia MPS-A-sertifikaatti, joka on kestävän viljelyn sertifikaateista paras mahdollinen. Vuodesta 2015 sillä on ollut myös kansainväliset GAP- ja SQ-sertifikaatit, jotka ovat osoitus siitä, että ympäristön lisäksi täällä pidetään huoli myös työntekijöistä. Persoon toteaa, että sertifikaatit ovat tärkeitä etenkin IKEAlle ja muille suurille asiakkaille.

– Joskus ajattelen, että nyt kaikki on järjestyksessä, mutta sitten tulee taas uusia vaatimuksia, hän naurahtaa.

Hänelle on kuitenkin itsestään selvää, että toiminnan oltava kestävää ja ympäristöystävällistä. Suurilla viljelmillä energian sitominen ja kiertotalous on kaiken lisäksi taloudel-lisesti järkevää. Potplanten on esimerkiksi mukana lähialu-een viljelijöiden maalämpöverkostossa, josta ylijäämäenergi-aa voidaan hiljaisina kausina myydä ulos.

GRUBBENVORSTIN TOIMITILOJEN edustalla on pieni BVB Cafe, jossa järjestetään BVB Collegen tilaisuuksia, sekä pieni kosteikko ja puutarha. Kun De Lierin alueella viljellään vihanneksia ja viherkasveja, täällä on enimmäkseen herk-kusieni- ja marjaviljelmiä sekä taimitarhoja. BVB:n malliin kuuluu toimia lähellä asiakkaitaan, mikä myös vähentää logistiikkakustannuksia.

Julien Boijmans osoittaa tuotantotilojen katolla olevia au-rinkopaneeleja ja kertoo, että niitä asennettiin viime kesänä yhtiön tiloihin 800 kappaletta. Tavoitteena on olla ener-giaomavarainen vuonna 2024. Hollannissa se on sääolojen ansiosta mahdollista, vaikka marraskuussa sitä ei ihan heti uskoisi.

Kylmä tuuli menee luihin ja ytimiin, kun kierrämme tuotantoaluetta yhdessä myyntiedustaja Mathieu Geurtsin kanssa. Täällä 21 hehtaarin laajuisella alueella on kasvualus-tojen raaka-aineita suuressa hallissa ja lisäksi kasoina ulkona odottamassa seuraavaa prosessointivaihetta.

Ulkoalue muistuttaa lentokenttää asfalttiin merkittyine

”Miten turvataan ruuantuotanto, kun viljelemiseen käytettävä pinta-ala vähenee?”

Dennis Knelissen ja Julien Boijmans haluavat olla mukana etsimässä ratkaisuja kestävään viljelyyn.

Persoon Potplantenin omistajaveljeksillä Aad ja John Persoonilla on syytä hymyyn, sillä viherkasveilla on vientiä.

Grubbenvorstissa on lukuisia eri turvelajeja, joista sekoitetaan kasvualustoja asiakkaiden reseptien mukaan.

26_ POLTE _ 1-2019 1-2019 _ POLTE _ 27

P O L T T O P I S T E E S S Ä

BVB SUBSTARTES, eli alunperin Bas van Buuren B.V., aloitti toi-mintansa vuonna 1908 De Lierissä vain kivenheiton päästä nykyisistä toimitiloista. Alkuperäinen talo on edelleen pystyssä.

Toimitusjohtaja Peter Jan Kui-perin kasvoilla herää innostus, kun kysymme yhtiön historiasta.

– Tässä on yrityksen perusta-ja, isoisoisäni Bas van Buuren ja hänen vaimonsa Cornelia van Buuren, hän kertoo ja näyttää kuvaa seinällä.

– Isoisoisäni oli alunperin karjankasvattaja. Työ oli kuitenkin niin raskasta, ettei hän pyörätuoliin

jouduttuaan enää kyennyt siihen. Kymmenen lapsen isänä hänen piti keksiä muuta työtä, jolla elättää perheensä. Niinpä hän alkoi myydä heinää ja olkea entisille asiakkail-leen.

– Minulle on kerrottu, että hän oli pidetty ja sosiaalinen mies, mikä auttoi häntä alkuun. Ihan ensimmäiseksi hän lähetti entisille asiakkailleen postikortteja, joissa kysyi, voisiko alkaa toimittaa heille eläinten rehuja.

Monet BVB:n asiakkuuksista ovat kestäneet vuosikymmeniä.

– Tällä alueella kaikki tietävät van Buurenin nimen.

K AIKKI ALKOI K ARJANK ASVATUKSESTA

viivoineen. Joka puolella huristaa traktoreita, rekkoja ja trukkeja, vaikka tänään onkin hiljainen päivä. Eniten ruuh-kaa on maanantaisin, torstaisin ja perjantaisin.

Päivä alkaa puoli viideltä aamulla, ja ensimmäinen toimi-tus kaartaa kuudelta asiakkaan pihaan. Seuraava sesonki ja samalla kiire alkaa helmikuussa.

Täältä lähtee päivittäin vajaalle kymmenelle lähialueen asiakkaalle erityisesti sieniä varten tehtyä kasvuturvetta, joka on 80 prosenttisesti vettä. Yksi rekka kuljettaa kerral-laan 24 000 kiloa kosteaa kasvuturvetta, mistä nousee viljel-millä noin neljän viikon kuluttua 12 500 kiloa herkkusieniä.

– Sienet ovat erityisen herkkiä bakteereille ja taudeille. Siksi rekat pestään ja desinfioidaan ulko- ja sisäpuolelta ennen ja jälkeen toimitusten, Geurts selittää.

Suurin tämän alueen asiakas, Van Asseldonk Champig-nons, sijaitsee muutaman minuutin automatkan päässä BVB:n tiloista. Yritys on tällä hetkellä Hollannin suurin herk-kusienien tuottaja. Van Asseldonkissa herkkusieniä kasvaa kirjaimellisesti lattiasta kattoon, ja pienikin epäpuhtaus kas-vuturpeessa voisi aiheuttaa mittavat taloudelliset vahingot.

VAN ASSELDONKIN PIHALLA nenään tulvahtaa vahva herk-kusienen tuoksu, joka ei lähde vaatteista ihan heti vierailun jälkeenkään. Tuotantotilojen eteisessä on näytillä tuotteita, joissa käytetään yhtiön sieniä: on pakastepizzoja, pussi-keittoja sekä erilaisia säilöttyjä, pakastettuja ja leivitettyjä herkkusieniä.

Yhtiön toiminta alkoi 1960-luvulla tässä samaisessa osoitteessa, mutta kun silloin tilaa oli 50 neliömetriä, nyt sitä on 1 600 neliömetriä. Täällä kasvaa herkkusieniä viidessä, pitkässä ja kapeassa huoneessa, seitsemässä eri tasossa. Kun sienet on kerätty ja kannat poistettu, ne pestään ja lajitellaan koon mukaan.

Myös van Asseldonk on ollut BVB:n asiakkaana parikym-mentä vuotta.

– BVB toimittaa erittäin hyvälaatuista kasvuturvetta. Hinta tosin ei ole halvin mahdollinen, mutta sen kanssa on vain elettävä, yrityksen omistaja Peter van Asseldonk vitsailee.

Sienet kasvavat alustassa, jossa on alimmaisena hevosta-louden käyttämistä oljista tehtyä kompostia ja päällä turvet-ta. Täältä turve ja komposti menevät edelleen maatalouden käyttöön. Asseldonk harmittelee, ettei käytetylle turpeelle ole yrityksistä huolimatta löytynyt uusia käyttötapoja.

– Olisi hyvä, jos turvetta voisi käyttää uudelleen, koska silloin siitä eroon pääseminen olisi myös edullisempaa. Yksi

BVB:n toimitus-johtaja Peter Jan Kuiper uskoo, että Kekkilä-BVB:llä on edessään loistava tulevaisuus.

vaihtoehto voisi olla, että käytettyä turvetta myytäisiin huo-nompilaatuisena kuluttajatuotteena. Jatkamme yrittämistä.

Täälläkin on minimoitu energiankulutus aurinkopa-neelien ja maalämmön avulla. Lisäksi yhtiöllä on kolme ilmalämpöpumppua ja jäähdytystorni, jota käytetään veden viilentämiseen. Mitä kylmempää ulkona on, sitä enemmän energiaa säästyy.

Toimitilojen takana aukeaa myös kaikille avoin 5 hehtaa-rin luonnonsuojelualue. Sen yhtiö rakensi viranomaisten vaatimuksesta vuonna 2015, kun yhtiön piti kompensoida laajentumisestaan aiheutuneet ympäristövaikutukset.

Kysymykseen yhtiön menestyksen salaisuudesta Peter van Asseldonkilla on käytännöllinen vastaus.

– Kun pienemmät toimijat lopettavat, jäljelle jäävät kasva-vat suuremmiksi. Me satumme olemaan yksi niistä. Meille on tärkeintä palvella asiakkaitamme hyvin, koska silloin he tilaavat meiltä uudelleen. Kun he kasvavat, me voimme kasvaa heidän kanssaan. Myös työntekijöistä on pidettävä huoli, koska ilman heitä emme voisi olla Hollannin suurin kasvattaja.

”Sillä ei ole merkitystä, onko kyseessä perinteikäs perheyritys vai start-up, kaikilla on halu kehittyä.”

1-2019 _ POLTE _ 2928_ POLTE _ 1-2019

Joulukuinen päivä on Itä-Uudella-maalla sijaitsevalla Lapinjärvellä harmaa ja valoton, mutta Robbes Lilla Trädgårdin eli Pikku Puutarha Robbesin kasvihuoneissa on ikui-nen kesä: ensimmäisenä on vastassa korianterin huumaava tuoksu, sitten kasvihuoneiden kirkas valo, lämpö ja kasvavien salaattien, versojen ja yrttien hehkeä vihreys.

Ihan pienestä puutarhasta ei ole kyse, sillä puolentoista hehtaarin viljelyalalla tuotetaan noin yhdeksän prosenttia Suomen ruukkuyrteistä. Kauppoihin ja ravintoloihin ympäri Suomen, sekä hieman myös vien-tiin, menee noin kuusi miljoonaa salaatti- ja yrttiruukkua vuodessa.

VARSINAINEN NÄHTÄVYYS on kuitenkin ikkunaton, yli kuusi metriä korkea, violettia valoa hohtava tila: hyvin pitkälle automatisoitu, älyteknologiaa hyödyntävä vertikaaliviljel-mä, jossa kasvatetaan yrttejä ledivalojen alla tällä hetkellä neljässä kerroksessa.

Yrttiruukut ovat kapeissa kouruissa, jotka liikkuvat automaattisesti. Viides kerros on vielä mahdollista ottaa käyttöön, jos kapasiteettia tarvitaan lisää. Yhteensä verti-kaaliviljelmässä voi olla kerrallaan 600 000 tainta.

– Vertikaaliviljelmän idea syntyi tietämättömyydestä.

Talvisaikaan tarvitaan lamppuja kasvihuoneviljelyssä joka tapauksessa ja energiaa kuluu paljon. Aloin siksi miettiä, miten sen voisi tehdä tehokkaammin. Tulin puutarha-alan ulkopuolelta ja aloin tehdä tyhmiä kysymyksiä, jotka kokenut puutarhuri olisi saman tien tyrmännyt. Kokeilujen kautta päädyin ratkomaan aina vain uusia ongelmia, puutarhan perustaja ja toimitusjohtaja Robert Jordas kertoo.

Robbes Lilla Trädgård toimii Jordasin sukutilalla, jonne hän palasi yrittäjäksi valmistuttuaan Teatterikorkeakoulus-ta näyttelijäksi.

– Minua ei perinteinen maanviljely koskaan kiinnostanut, ja kokeilimme aluksi viljellä mansikoita ja herneitä. Sekin oli kuitenkin vaivalloista ja epävarmaa, ja kasvihuoneviljely alkoi tuntua houkuttelevalta vaihtoehdolta peruspuurtamiselle.

Vertikaaliviljelmiä löytyy toki maailmalta, mutta Robben pikkupuutarhan ratkaisu on kehitetty itse viimeisen kolmen vuoden aikana.

– Lähtökohtana on käyttää sitä tekniikkaa ja osaamista, mitä olemme suomalaisesta kasvihuoneviljelystä 15 toiminta vuoden aikana omaksuneet. Maailmalla vertikaaliyritykset ovat ylipäänsä innoissaan siitä, että pystyvät viljelemään sul-jetuissa olosuhteissa sekä tietenkin siitä energiansäästöstä, mitä ledivalaisimet ja monikerroksisuus tuo, mutta suoma-laiselle kasvihuonebisnekselle tässä ei oikeastaan ole mitään uutta. Meillä on ainoa liikkuvalla kourusysteemillä toimiva vertikaaliviljelmä, mutta samalla tavalla tavanomaisissa kasvihuoneissa viljellään kouruissa ja pitkissä linjoissa.

V E R T I K A A L I V I L J E L Y

Parempi ja maukkaampi sato energiaa ja vettä säästäen

TEKSTI KATARIINA KRABBE_ KUVAT TERO IKÄHEIMONEN

Vertikaaliviljelmän violetti valo selittyy energiansäästöllä: kasvit tarvitsevat vain punaista ja sinistä valoatuottaakseen lehtivihreää.

ROBBES LILLA TRÄDGÅRD TUOTTAA YRTTEJÄ JA SALAATTEJA ENERGIA- JA RESURSSITEHOKKAASTI INNOVATIIVISELLA VERTIKAALIVILJELMÄLLÄ.

1-2019 _ POLTE _ 3130_ POLTE _ 1-2019

ROBBES LILLA TRÄDGÅRDISSA käytetään kasvualustana Kekkilän erityisesti sa-laattien ja yrttien tuotantoon kehittämää viljelyturvetta, jossa on mukana sammal-ta. Sama kasvualusta sopii sekä vertikaaliviljelyyn että kasvihuoneeseen.

Muitakin kasvualustoja, esimerkiksi selluloosaa ja kivivillaa, on vuosien varrella kokeiltu.

– Turve on osoittautunut meille parhaaksi, tutuksi ja turvalliseksi vaihtoehdoksi, johon aina kokeilujen jälkeen palaamme, Robert Jordas toteaa.

Vaikka kaikki lannoitus ja kosteus tulee kasteluveden mukana, myös kasvualus-talla on merkitystä.

– Turve on teknisesti kätevä käyttää, ja se antaa juurille ilmatilaa ja hyvän kas-vuympäristön kehittyä. Ravinteet sitoutuvat turpeeseen hyvin ja kasvien vedenotto pysyy optimaalisena.

Turpeen hyvä puoli on myös se, että se on kompostoituva luonnonmateriaali. Koska myös Robben puutarhan käyttämät ruukut ovat kompostoituvia, koko ruuk-ku turpeineen ja juurineen voidaan lajitella biojätteeseen.

– Viljelyssä on kyse riskien minimoimisesta. Siksi Kekkilä on meille hyvä yhteis-työkumppani, Jordas kiteyttää.

ROBBE LUOTTA A TURPEESEEN

Tilankäytöltään kouruviljely on 30 prosenttia tehokkaampi kuin esimerkiksi Hollannissa paljon käytetty pöytäsysteemi. Vertikaaliviljelyssä tehokkuus kertautuu joka kerroksessa.

– Lajista riippuen pääsemme noin kaksinkertaisiin satoi-hin ulkomaisiin kilpailijoihin verrattuna. Pystymme lisäksi kasvattamaan täällä yrttejä monta viikkoa eli valmiiksi tuotteiksi asti, kun ulkomailla useimmat käyttävät vertikaa-liviljelmää vain taimi- tai versokasvatukseen.

TAVALLISEEN KASVIHUONEESEEN verrattuna vertikaali-viljelmä tuottaa noin 40 prosenttia paremman sadon noin 40–50 prosenttia pienemmällä kokonaisenergialla.

– Vaikka lamput ovat päällä koko kesänkin, sähköenergiaa kuluu hieman vähemmän. Kokonaisenergiaa säästyy kuiten-kin enemmän, koska vertikaaliviljelmää ei tarvitse erikseen lämmittää, vaan päinvastoin sen tuottamalla lämpöenergial-la voimme lämmittää viereisen kasvihuoneen.

Violetti valokin saa selityksensä. Suurin osa ledivaloista on punaisia ja sinisiä, ja mukana on vain hieman valkoista valoa.

– Auringonvalossa on luonnollisesti koko spektri, mutta todellisuudessa kasvit tarvitsevat vain punaista ja sinistä va-loa tuottaakseen lehtivihreää. Energiaa säästyy, kun suurin osa spektristä voidaan jättää pois.

Vettä vertikaaliviljelmässä kuluu noin kymmenesosa kas-vihuoneeseen verrattuna, ja kaikki vesi kierrätetään.

– Maailmanlaajuisesti tämä on todella tärkeä asia, sillä puhdasta vettä on monin paikoin todella vaikea saada ja se on hyvin kallista.

Jokaiseen kouruun menee kastelutippa suoraan kasvien juurille, ja kourun kaltevuuden ansiosta vesi virtaa ruukku-jen läpi.

– Kasvualustana käytämme vertikaaliviljelyssä samaa Kekkilän turvetta kuin muutenkin, mutta kasteluresepti on erilainen. Siihen haemme kaiken aikaa parannuksia.

Yllättävintä vertikaaliviljelyssä on ollut sen vaikutus yrt-tien makuun. Kun ruukkuyrtit yleensä ovat maultaan mieto-ja, vertikaaliviljeltyjen yrttien öljypitoisuus on korkeampi, ja niissä on voimakkaampi maku kuin avomaalla kasvatetuissa.

AUTOMATIIKKAA ON vertikaaliviljelmässä paljon. Älytek-nologian avulla optimoidaan kasvuolosuhteita: sensorit keräävät jatkuvasti tietoa, ja sitä kautta tiedetään täsmälleen, miten lämpötila, valo, kastelu ja kasvualusta vaikuttavat.

– Hallittavuus on vertikaaliviljelyssä mielenkiintoisinta, Jordas sanoo.

Sadonkorjuu ja harvennus sujuvat automaattisesti. Nostu-ri nostaa kerrallaan neljä kourua tietystä hyllystä ja auto-maattisesti seuraavaan hihnaan – seinän toisella puolella olevalle käsittelyalueelle.

– Pakkaamista emme ole vielä automatisoineet, koska pakkausrobotit eivät ainakaan vielä ole tarpeeksi hyviä.

Vielä vaatisi kompromisseja tuotteisiin, jotta robotti pystyisi huomaamaan viat ja määrittelemään laadun.

PUUTARHASSA ON TÖISSÄ 30 henkilöä, joista pakkaamo työllistää parikymmentä. Muuten i