| Timo Aro | @timoaro | Kesäkuu 2019 |

ALUE- JA VÄESTÖNKEHITYKSEN TILANNEKUVA

Pirkanmaan näkökulmasta

ESITYKSEN KOLME

YDINVIESTIÄ!

1.Alueet eriytyvät, erilaistuvat

ja erikoistuvat kovaa vauhtia

2.Väestö vähenee, vanhenee ja

keskittyy

3.Alueet jakautuvat voittajiin,

sinnittelijöihin ja häviäjiin

kaikilla aluetasoilla

SISÄLTÖ

1. Alue- ja väestönkehityksen

tilannekuva kesällä 2019 sekä

kurkistus tulevaan

2. Pirkanmaan alueen ja kuntien

positio kasvupotentiaalin ja

yritysdynamiikan näkökulmasta

3. Summaus

1. Alue- ja väestönkehityksen tilannekuva

kesällä 2019 sekä kurkistus tulevaan

Jos alue- ja väestönkehityksen tilannekuva pitäisi kuvata

yhdellä kuvalla…

”Puumalassa syntyi viime vuonna neljä lasta ja kahdeksan norppaa. Syntyvyys jakaa kunnat kolmeen kastiin: selviytyjiin, voittajiin ja häviäjiin”

- Suomen Kuvalehti 10.6.2018 -

Enemmän kuin joka toisessa kunnassa syntyi

alle 50 lasta vuonna 2018Kartassa on punaisella ne kunnat (171), joissa syntyi alle 50

lasta vuodessa. Noin joka kolmannessa kunnassa syntyi alle 20

lasta eli alle koululuokallinen. Koko maassa syntyi yhteensä 47

307 lasta, joka oli vähemmän kuin kertaakaan vuoden 1868

jälkeen!

1.

Kaupungistuminen ja keskittyminen

2.

Liikenne ja saavutettavuus, nopeat

ja sujuvat yhteydet

3.

Alueliikkuvuus (muuttoliike, pendelöinti

ja työasialiikkuvuus)

4.

Väestöllinen eli demografinen muutos

5.

Alueellinen eriytyminen ja erilaistuminen

6.

Sosiaalinen, taloudellinen ja

ekologinen kestävyys

7.

Globaali ja lokaali monipaikkaisuus

8.

Digitalisaatio, automatisaatio ja

robotisaatio

9.

Villit kortit

ALUE- JA VÄESTÖKEHTYKSEN MUUTOSTRENDIT VAIKUTTAVAT KAIKKIEN ALUEIDEN KEHITYKSEEN

ALUE- JA

VÄESTÖNKEHITYKSEN

PYHÄ KOLMIYHTEYS

VAHVISTUU!

OSAAMINEN, UUSIUTUMI-

NEN

SIJAINTI

(sijaintietu tai –haitta)

TYÖLLISYYS- JA YRITYSDYNA-

MIIKKA

LIIKENNE-JÄRJESTELMÄ JA -YHTEYDET

Kullakin väritetyllä alueella asuu 25 % väestöstäKartan jokaisella neljällä väritetyllä alueella asuu keskimäärin

noin 1,4 miljoonaa asukasta. Mustat pisteet kuvaavat maan-

tieteellistä ja väestöllistä keskipistettä sekä vinoviivat väestön

osuutta koko maan väestöosuudesta viivan eteläpuolella

50 % väestöstä.

90 % väestöstä

Lähde: Tilastokeskus; väestöKartta ja luokittelu: @NaytaData

TILANNEKUVA KESÄLLÄ 2019

1. Alueellinen eriytyminen on lisääntynyt kaikilla aluetasoilla, joka ilmenee

alue- ja väestörakenteen samanaikaisena keskittymis-, supistumis- ja tyhjene-miskehityksenä sekä alueellisten erojen kasvuna

2. Useat alueet ovat päässeet sijainnista riippumatta vahvaan positiiviseen

rakennemuutokseen talous- ja työllisyyskehityksessä, mutta samanaikai-sesti saattaa olla negatiivinen demografinen rakennemuutos väestönke-hityksessä ja vetovoimassa. Muutos ilmenee osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvinä haasteina ja työvoiman vähäisenä liikkuvuutena

3. Alueiden välinen kilpailu on kiihtynyt –ja kiihtyy- kaikilla aluetasoilla.

Alueet kilpailevat keskenään resursseista, osaajista, näkyvyydestä, maineku-vasta ja huomioarvosta sekä ennen muuta tulevaisuuden potentiaalista

5. Kaupungistumiset korostuvat kaikilla aluetasoilla. Muutos ilmenee

väestön ja resurssien keskittymisenä ja tiivistymisenä kuntataajamiin.

4. Taustalla on ”piilevänä ja tikittävänä aikapommina” asuntomarkkinoiden

isojako ja muuttuvat asumispreferenssit, jotka lisäävät alueellisia eroja kaikilla aluetasoilla

KÄYNNISSÄ ON VAHVA POSITIIVINEN TALOUDELLINEN RAKENNEMUUTOS KOKO MAASSA

JA SAMANAIKAISESTI VOIMAKAS ALUEELLINEN ERIYTYMINEN JA NEGATIIVINEN DEMOGRAFINEN RAKENNEMUUTOS

PUOLET SUOMALAISISTA ASUU KUUDELLA SUURIMMALLA

KAUPUNKISEUDULLAKartogrammissa on kuvattu 70 seutukunnan väestömäärä suh-teessa koko maan väestömäärän syyskuussa 2018. Yli puolet suomalaisista asuu kuudella suurimmalla, kaksi kolmesta 10 suurimmalla ja lähes neljä viidestä 20 suurimmalla kaupunki-seudulla

28,1 %

6 %

7,4 %

4,5 %

Lähde: Tilastokeskus; väestö

VÄESTÖNLISÄYS 18 KASVAVALLA KAUPUNKISEUDULLA 2010-2018

+ 158 234(11,2 %)

+ 36 274(9,7 %)

+ 25 862(11,3 %)

(6,9 %)

+ 13 541(7,8 %)

+ 7 615(5,7 %)

+ 3 387(2,7 %)

+ 2 650(4,1 %)

+ 1 983(1,6 %)

+ 1 626(2,8 %)

+ 1 590(10,9 %)

+ 1 518(2,9 %)

+ 4 571(4,7 %)

+ 689

+ 709

+ 326

Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestön ennakkotilasto; Graafi ja luokittelu: Timo Aro 2019

HUOM! Koko maan väestönlisäys yhteensä noin 172 000 henkilöä vuosina 2010-2018

+ 21 517

Tampereen seudun

väestönmuutos 5

km x 5 km

ruuduissa vuosina

2010-2017

Lähde: Tilastokeskus; ruutuaineisto;Kartat: Susanna Haanpää 2019

Demografinen neloshaaste

korostuu kaikessa ja kaikkialla

1. Syntyvyys alenee

2. Väestö ikääntyy

3. Työikäinen väestö vähenee

4. Muuttoliike valikoi ja polarisoi

1. Syntyvyys aleneeKoko maassa oli vain 28 kuntaa (joka 11. kunta), joissa

syntyi vuonna 2018 enemmän lapsia kuin vuonna 1988.

Nämä kunnat olivat pääosin suurten kaupunkien kehyskun-

tia ja osa yli 50 000 asukkaan kaupungeista (Espoo, Vantaa,

Tampere, Seinäjoki, Helsinki ja Oulu). Joka toisessa kunnas-

sa syntyneiden määrä oli -50 % alempi vuonna 2018 kuin

vuonna 1988

2. Väestö ikääntyyGraafeissa on tarkasteltu väestöllisen huoltosuhteen

muutosta nykykuntarakenteella vuosina 1990, 2017 ja 2035.

Väestöllisellä huoltosuhteella tarkoitetaan työikäisten

määrää suhteessa lapsiin ja eläkeläisiin. Yli 64-vuotiaiden

määrä kaksinkertaistuu väestöstä seuraavan kahden

vuosikymmenen aikana. Yli 75-vuotiaiden määrä nousee

noin 500 000 henkilöstä 900 000 henkilöön koko maassa

vuoteen 2037 mennessä. Alueelliset erot ja vaihteluväli

kuntien välillä erittäin suuria (Oulun seudulla alle 10 % ja

osassa kuntia 30-35 %)

48,7KOKO MAA

>1000 kuntaa

60,1KOKO MAA

>1002 kuntaa

70,4KOKO MAA

>100129 kuntaa

Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne; väestöennuste 2015; Kartat ja luokittelu: Timo Aro 2019

VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE VUONNA 1990, 2017 JA 2035 (e)

Läh

de:

Tila

sto

kesk

us,

väe

stö

; väe

stö

rake

nn

e; v

äest

öen

nu

ste

20

15

; K

arta

t ja

luo

kitt

elu

: Tim

o A

ro 2

019

* Väestöllinen huoltosuhde kuvaa 15-64-vuotiaiden osuuden suhteessa alle 15-vuotiasiin ja yli 64-vuotiaisiin. Vuonna 2017 oli 60,1 lasta ja eläkeläistä 100 työvoimaa kuuluvaa kohden

48,7KOKO MAA

60,1KOKO MAA

70,4KOKO MAA

1990 2017 2035 (e)

Yli 100 = 129 kuntaaYli 100 = 2 kuntaaYli 100 = 0 kuntaa

Yli 65-vuotiaiden osuusväestöstä alueittain

Graafeissa on tarkasteltu yli 65-vuotiaiden osuutta

alueittain 5 km x 5 km ruuduissa vuonna 2018. Sinisissä

ruuduissa yli 65-vuotiaiden osuus on alle 20 % alueen

väestöstä, vihreissä ruuduissa 20-35 %, oranssisissa

ruuduissa 35-50 % ja punaisissa ruuduissa yli 50 %. Siniset

ruudut ovat keskittyneet ryppäiksi suurten ja keskisuurten

kaupunkiseutujen ympärille. Punaisissa ruuduissa kiinnittyy

huomio niiden sijaintiin maakuntien reuna-alueilla

Lähde: Tilastokeskus, väestöruutuaineisto;Kartta: Topi Tjukanov 2019

3. Työikäisen väestön määrä vähenee

Graafissa on tarkasteltu 20-64 –vuotiaan työikäisen väestön

kehitystä 10 km x 10 km kennoissa vuosina 2010-2017.

Työikäisen väestön määrä väheni yhteensä -140 000 henki-

löllä ajanjakson aikana. Työikäisen väestön määrä kasvoi

sinisissä kennoissa ja väheni punaisissa kennoissa 2010-

luvun aikana. Työikäisen väestön kasvu on keskittynyt

suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen välittömään

läheisyyteen

Lähde: Tilastokeskus, väestöruutuaineisto;Kartta: Timo Widbom 2018

MUUTTOLIIKE KÄRJISTÄÄ, VALIKOI JA POLARISOI KEHITYSTÄKartassa on kuvattu kuntien välistä nettomuuttoa vuosien 2015-2019 (I-kvartaali) välisenä aikana. Muuttovoittoa sai vain 47 kuntaa (311) eli keskimäärin noin hieman alle joka seitsemäs kunta. Kartassa on sinisellä kuvattu muuttovoittoa saaneet kunnat ja punaisella muuttotappioista kärsineet kunnat. Kuntien välisestä muuttoliikkeestä muuttovoittoa saaneiden kuntien määrä oli alhaisempi kuin kertaakaan 1970-luvun alun jälkeen. Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai määrällisesti eniten muutto-voittoa Helsinki, Tampere, Vantaa, Espoo, Turku, Jyväskylä, Järvenpää, Kuopio, Oulu, Sipoo ja Seinäjoki

MUTTA YLI 25-VUOTIAISTA SAI MUUTTOVOITTOA ENEMMÄN KUIN JOKA TOINEN KUNTAKartassa on kuvattu kuntien välistä nettomuuttoa yli 25-vuotiaiden muuttajien osalta vuosina 2015-2017. Kun koko väestöstä sai muuttovoittoa keskimäärin noin joka kuudes kunta, saa yli 25-vuotiaista muuttovoittoa enemmän kuin joka toinen kunta (171). Kartassa on sinivihreällä yli 25-vuotiaista muuttovoittoa saaneet kunnat vuosina 2015-2017. Yli 25-vuotiaista sai määrällisesti eniten muutto-voittoa Vantaa, Espoo, Järvenpää, Kaarina, Sipoo, Kangasala, Tuusula ja Kirkkonummi.

Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; ennakkoväkiluku alueittain; Kartat ja luokittelu: Timo Aro 2019

HELSINGIN SEUDUN VETOVOIMA KASVAA KOKO MAAN MUUTTOVIRROISSA

Karttaan on kuvattu TOP 20-kunnat, joista Helsingin seutu sai eniten muuttovoittoa maan sisältä vuosina 2015-2017. Mitä leveämpi viiva, sitä suurempi oli Helsingin seudun saama muut-tovoitto. Helsingin seutu sai määrällisesti eniten muuttovoittoa Oulusta (+2465), Tampereelta (+2149), Jyväskylästä (+1705), Vaasasta (+1303), Turusta (+1249), Lahdesta (+1228), Kotkasta (+946), Lappeenrannasta (+859) ja Kouvolasta (+845). Tampe-reen muuttotappiot Helsingin seudulle kohdistuivat erityisesti nuoriin aikuisiin (25-34 –vuotiaat) ja vastavalmistuneisiin

Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike;Datavisualisointi: Timo Widbom 2019Luokittelu ja analyysi: Timo Aro 2019

Kaksi kolmesta asuu tai työpaikka sijaitsee Kas-vukolmion vaikutusalu-eellaHelsinki-Tampere-Turku –kasvukolmion 90 minuu-tin vaikutusalueella asuu 3,25 miljoonaa asukasta ja sijaitsee noin 1,3 miljoonaa työpaikkaa eli noin 60 % koko maan asukkaista ja työpaikoista. Kasvukolmion vaikutusalue käsittää 8 maakunnan alueen

Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto Kartta: Timo Widbom 2017Analyysi: Timo Aro 2017

…mutta Kasvukolmion sisälläkin kehitys on hyvin epätasapainoistaKasvukolmion väestö kasvoi 251 000 henkilöllä vuosina 2005-2017…mutta väestö kasvoi Kasvu-kolmion sisälläkin vain joka kolmannessa ruu-dussa (violetit ja siniset ruudut) ja muissa supistui tai säilyi ennallaan

Entä jatkossa?

MAAKUNTIEN

MÄÄRÄLLINEN JA

SUHTEELLINEN

VÄESTÖNKEHITYS

VUOSINA

2017-2040

6178

20,9

Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto Kartta: Timo Widbom 2017Analyysi: Timo Aro 2017

Lähde: MDI:n väestöennuste maakunnittain 2017-2040

Väestönkehityksen osatekijät maakuntien väestöennusteessa 2017-2040

71 2339 3768

Lähde: MDI:n väestöennuste maakunnittain 2017-2040

Työikäisten, lasten ja iäkkäiden väestönmuutos (%) maakunnittain 2017-2040

45,4 11,6 %14,9

+ 3 + 1 + 19

Lähde: MDI:n väestöennuste maakunnittain 2017-2040

▪ MDI:n ennusteen mukaan Pirkanmaan

väestö kasvaa vuosien 2017-2040

aikana:

+20 863 asukkaalla

+4,1 prosentilla

▪ Ennusteen perusteella Pirkanmaalla

asuu yhteensä 532 944 asukasta

vuonna 2040.

▪ Trendivaihtoehdossa Pirkanmaan

väkiluku kasvaa 8,4 prosentilla.

▪ Pirkanmaan väestö väestö kasvaa 5 110

henkilöä vähemmän matalamman

syntyvyyden skenaariossa verrattuna

perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu

jää 1,0 prosenttia heikommaksi.

PIRKANMAAN

MAAKUNNAN ENNUSTE

532944

527834

500000

505000

510000

515000

520000

525000

530000

535000

540000

545000

550000

555000

560000

565000

570000

575000

580000

MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015

Lähde: MDI:n väestöennuste maakunnittain 2017-2040

Tampereen

työssäkäyntialueen

ennuste

Tampereen työssäkäyntialue koostuu kaikista

Tampereen seutukunnan kunnista sekä Akaasta,

Ikaalisista, Juupajoesta, Sastamalasta ja

Valkeakoskesta

MDI:n ennusteen mukaan Tampereen työssäkäyntialu-

een väkiluku kasvaa vuosien 2018-2040 aikana:

▪ +27 317 asukkaalla

▪ +5,7 prosentilla

Ennusteen perusteella Tampereen työssäkäyntialu-

eella asuu yhteensä 505 225 asukasta vuonna 2040.

MDI:n ennusteen mukaan Tampereen työssäkäynti-

alueen väestönkehitys jää 4,9 prosenttia

heikommaksi kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015

ennusteessa.

Tampereen työssäkäyntialueen heikentynyt

väestönkehitys perustuu etenkin alueen

syntyvyyden heikkenemiseen 2010-luvun aikana.

505225

529059

460000

465000

470000

475000

480000

485000

490000

495000

500000

505000

510000

515000

520000

525000

530000

535000

540000

MDI:n ennuste TK2015

Lähde: MDI:n väestöennuste työssäkäyntialueittain 2017-2040

Pirkanmaan sisäinen

väestönkehitys

▪ Tampereen kaupungin väkiluku kasvaa

vuosien 2018-2040 aikana 26 016

asukkaalla (+11,1%).

▪ Tampereen sisemmän työssäkäyntialueen

väkiluku kasvaa 6 722 asukkaalla

(+3,7%).

▪ Tampereen ulomman työssäkäyntivyöhyk-

keen väkiluku vähenee vuosien 2018-2040

aikana 5 421 asukkaalla (-8,9%).

▪ Muun Pirkanmaan väkiluku laskee 7 906

asukkaalla (-21,3%).

Tampereen sisempi

työssäkäyntialue:

• Tampereen seutukunta pl. Pälkäne

• Akaa

Tampereen ulompi

työssäkäyntialue:

• Pälkäne

• Ikaalinen

• Juupajoki

• Sastamala

• Valkeakoski

Pirkanmaa sisäinen

väestönkehitys (%) 2018-2040:

= 5 -10%

= 0 -5%

= 0 - -5%

= -5 - -10%

= -10 - 20%

= -Alle -20%

= 10-20%

= Yli 20%

Tampereen kaupunki

+11,1%

Tampereen sisempi työssäkäyntialue

+3,7%

Tampereen ulompi työssäkäyntialue

-8,9%

Muu Pirkanmaa

-21,3%

Lähde: MDI:n väestöennuste työssäkäyntialueittain 2017-2040

2. Pirkanmaan alueen kuntien positio

kasvupotentiaalin ja yritysdynamiikan

näkökulmasta

HAASTE:miten mitata ja verrata alueiden

yritysdynamiikkaa luotettavasti toisiinsa?

ANALYYSIN MUUTTUJAT

1. Käytettävissä olevat tulot (€/as.)

2. Kunnallisverotettavat tulot (€/as.)3. Avoimen sektorin osuus % kaikista työpaikoista

4. Taloudellinen huoltosuhde5. Työllisyysaste (%)6. Väestönmuutos (%)7. Muuttoliike 1000 as kohden (promillea)

8. Yrityskanta/1000as

9. Väestöennuste (%)

10. Lasten osuus väestöstä (%)

11. Väestön keski-ikä (v.)

12. Vanhushuoltosuhde 13. Valmistuneet asunnot 10 000 as. kohden14. Vanhojen asunto-osakkeiden hinnat (€/m2)15. Vanhojen asunto-osakkeiden kaupat/10 000 as kohden

16. Vuokra /€/neliö/kk

295 kuntaaAnalyysin tavoitteena oli tunnistaa kasvun ja kilpailukyvyn näkökulmasta potentiaalisimmat alueet Manner-Suomessa. Kuntien kasvupotentiaalia vertailtiin neljän teeman ja 16 avainmuuttujan avulla

Viisi ryhmääKunnille laskettiin muuttujakohtaisten arvojen / sijoitusten perusteella summapisteet, jonka jälkeen ne jaettiin summapisteiden perusteella viiteen viidennekseen

TuloksetTulosten perusteella kuntien välillä on suuret alueelliset erot. Parhaan viidenneksen kunnat ovat pääosin suuria ja keskisuuria kaupunkeja sekä niiden läheisyydessä olevia kehyskuntia. TOP 6 –kunnat olivat Espoo, Sipoo, Tuusula, Lempäälä, Pirkkala ja Vantaa.

KASVUPOTENTIAALIANALYYSI KUNNITTAIN

Lähde: MDI:n kasvupotentiaalianalyysi Manner-Suomen kunnista

Kasvupotentiaalianalyysin

tulokset (295 kuntaa)

Paras viidennes

Toiseksi paras viidennes

Kolmanneksi paras viidennes

Toiseksi heikoin viidennes

Heikoin viidennes

Alueiden ja kuntien välillä on suuret erot kasvupotentiaalissaParhaan viidenneksen kunnat sijoittuvat suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen ja pääradan varrelle sekä pistemäisesti muille alueille. Toiseksi parhaan viidenneksen kunnat sijoittuvat pääosin Etelä- ja Lounais-Suomeen sekä länsirannikolle Turun seudulta Oulun seudulle ulottuvalle vyöhykkeelle ja yksittäisiin Lapin kuntiin.

Lähde: MDI:n kasvupotentiaalianalyysi Manner-Suomen kunnista

Parhaan viidenneksen kunnat (ryhmä 1)Sijoitus Kunta Sijoitus Kunta1. Espoo 31. Naantali2. Sipoo 32. Paimio3. Tuusula 33. Nokia4. Lempäälä 34. Inkoo5. Pirkkala 35. Raisio6. Vantaa 36. Askola7. Helsinki 37. Oulu8. Nurmijärvi 38. Kontiolahti9. Järvenpää 39. Vaasa10. Kirkkonummi 40. Siilinjärvi11. Vihti 41. Laihia12. Rusko 42. Ylivieska13. Kaarina 43. Jyväskylä14. Kauniainen 44. Lohja15. Ylöjärvi 45. Turku16. Lieto 46. Pedersören kunta17. Muurame 47. Laukaa18. Mäntsälä 48. Hämeenlinna19. Kempele 49. Riihimäki20. Kerava 50. Kuopio21. Kangasala 51. Kokkola22. Aura 52. Lapua23. Porvoo 53. Rovaniemi24. Siuntio 54. Hattula25. Seinäjoki 55. Kittilä26. Hyvinkää 56. Hollola27. Pornainen 57. Janakkala28. Masku 58. Vesilahti29. Mustasaari 59. Liminka30. Tampere

Lähde: MDI:n kasvupotentiaalianalyysi Manner-Suomen kunnista

ALOITTANEET YRITYKSET KUNNITTAIN SUHTEESSA KESKIVÄKILUKUUN

VUOSINA 2014-2017

▪ Graafissa on verrattu aloittaneiden yritysten määrää suhteessa alueen keskiväkilukuun vuosina 2014-2017

▪ Aloittaneiden yritysten määrä suhteessa väestöpohjaan oli korkein (Manner-Suomessa) Kustavissa (9,40), Pyhäjärvellä (9,14), Pelkosenniemellä (8,13), Helsingissä (7,74), Kemiönsaarella (7,05) ja Koski TL:ssä (6,76). Aloittaneiden yritysten määrä oli alhaisin Pyhännässä, Ristijärvellä, Taivalkoskella, Sallassa, Sonkjärvellä ja Polvijärvellä

▪ Yli 50 000 asukkaan kaupungeissa (C21-kaupungit) aloittaneiden yritysten määrä suhteessa väestöpohjaan oli korkein Helsingissä (7,74), Espoossa (5,08), Turussa (5,04), Tampereella (4,94)

▪ PIRKANMAAN TOP 3-KUNNAT: Juupajoki, Tampere ja Lempäälä

Lähde: Tilastokeskus, yritykset; aloittaneet ja lopettaneet yrityksetKartta: Susanna Haanpää

Pirkanmaan alueen TOP 15-kunnat (295 kuntaa):Juupajoki 36.Tampere 48.Lempäälä 52.Pälkäne 56.Ylöjärvi 58.Pirkkala 73.Ikaalinen 91.Sastamala 99.Parkano 103.Akaa 105.Hämeenkyrö 117.Kangasala 140.Orivesi 152.Urjala 164.Virrat 186.

LOPETTANEET YRITYKSET KUNNITTAIN SUHTEESSA KESKIVÄKILUKUUN

VUOSINA 2014-2016

▪ Graafisssa on verrattu lopettaneiden yritysten mää-rää suhteessa alueen keskiväkilukuun vuosina 2014-2016.

▪ Lopettaneiden yritysten määrä suhteessa väestöpoh-jaan oli Manner-Suomen kunnista korkein Pyhäjärvellä(9,93), Kustavissa (9,28), Helsingissä (7,56), Lestijärvellä(7,01), Inkoossa (6,71), Enontekiössä (6,58), Juupajoella (6,52) ja Utsjoella (6,40)

▪ Yli 50 000 asukkaan kaupungeissa (C21-kaupungit) lopettaneiden yritysten määrä suhteessa väestöpoh-jaan oli korkein Helsingissä (7,56), Tampereella (4,83), Espoossa (4,73), Salossa (4,66), Turussa (4,63), Por-voossa (4,62) ja Vantaalla (4,27)

▪ PIRKANMAAN TOP 3-KUNNAT: Juupajoki, Pälkäne ja Sastamala

Lähde: Tilastokeskus, yritykset; aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Kartta: Susanna Haanpää

Pirkanmaan alueen TOP

15-kunnat (295):Juupajoki 42.

Pälkäne 44.

Sastamala 69.

Lempäälä 71.

Hämeenkyrö 72.

Tampere 74.

Akaa 80.

Ylöjärvi 92.

Ikaalinen 93.

Vesilahti 99.

Kihniö 102.

Parkano 106.

Pirkkala 109.

Nokia 129.

Virrat 140.

YRITYSPERUSTANTA KUNNITTAIN SUHTEESSA KESKIVÄKILUKUUN

VUOSINA 2014-2016

▪ Graafisssa on kuvattu aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten erotus (lkm) suhteessa alueen keskiväkilukuun vuosina 2014-2016.

▪ Yritysperustanta suhteessa väestöpohjaan oli Manner-Suomen kunnista korkein Pelkosenniemellä (4,55), Hon-kajoella (2,62), Koski Tl:ssä (2,62) Kemiönsaaressa (2,46),Taivassalossa (2,45) ja Toivakassa (2,18). Yritysperustantaoli negatiivinen enemmän kuin joka kolmannessa kunnassa (132). Alhaisin yritysperustanta oli Ristijärvellä, Evijärvellä, Kaskisessa, Tuusniemellä sekä Virolahdella.

▪ Yli 50 000 asukkaan kaupungeissa (C21-kaupungit) yritys-perustanta suhteessa väestöpohjaan oli korkein Helsingissä (1,18), Turussa (0,99), Vaasassa (0,96) ja Espoossa (0,96).

▪ PIRKANMAAN TOP 3-KUNNAT: Tampere, Lempäälä ja Pirkkala

Lähde: Tilastokeskus, yritykset; aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Kartta: Susanna Haanpää

Pirkanmaan alueen TOP

15-kunnat (295):Tampere 66.

Lempäälä 79.

Pirkkala 89.

Ylöjärvi 105.

Parkano 135.

Ikaalinen 145.

Kangasala 153.

Orivesi 180.

Sastamala 189.

Akaa 205.

Nokia 213.

Valkeakoski 214.

Pälkäne 217.

Hämeenkyrö 218.

Ruovesi 223.

YRITYSKANTA (TOIMIVIEN YRITYSTEN MÄÄRÄ) KUNNITTAIN SUHTEESSA KESKIVÄKILUKUUN VUONNA 2017

▪ Graafissa on verrattu toimivien yritysten määrää eli yritys-kantaa suhteessa alueen väestöpohjaan. Koko maassa oli keskimäärin 66,3 mediaanikunnassa 72,2 toimivaa yritystä keskiväkiluvun 1000 asukasta kohden vuonna 2017 ensimmäisellä kvartaalilla.

▪ Toimivien yritysten määrä suhteessa väestöpohjaan oli Manner-Suomen kunnista korkein Kustavissa (169,3), Pyhärannassa (168,1), Kittilässä (120,9), Taivassalossa (114,8), Kemiönsaarella (113,6) ja Honkajoella (113,1). Yhteensä 31 kunnassa oli enemmän kuin 100 toimivaa yritystä 1000 asukasta kohden. Yrityskanta oli alhaisin Pyhäjärvellä, Kemissä ja Merijärvellä

▪ Yli 50 000 asukkaan kaupungeissa (C21-kaupungit) yrityskanta suhteessa väestöpohjaan oli korkein Helsingissä (92,2), Salossa (74,3), Porvoossa (71,2), Seinäjoella (64,3), Tampereella (62,1) ja Turussa (62,1)

▪ PIRKANMAAN TOP 3-KUNNAT: Kihniö, Parkano ja JuupajokiLähde: Tilastokeskus, yritykset; aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Kartta: Susanna Haanpää

Pirkanmaan alueen

TOP 15-kunnat (295):Kihniö 44.

Parkano 50.

Juupajoki 65.

Punkalaidun 67.

Ikaalinen 70.

Pälkäne 73.

Virrat 90.

Sastamala 97.

Urjala 122.

Ruovesi 133.

Hämeenkyrö 136.

Orivesi 148.

Vesilahti 190.

Ylöjärvi 193.

Lempäälä 207.

YRITYSTOIMIPAIKKOJEN LIIKEVAIHTO KUNNITTAIN EUROA PER HENKILÖ

VUONNA 2016

▪ Graafissa on verrattu yritystoimipaikkojen liikevaihtoa hen-kilöä kohden vuonna 2016. Yritystoimipaikkojen liikevaihto oli keskimäärin koko maassa 189 000 euroa ja mediaani 172 000 euroa henkilöä kohden vuonna 2016.

▪ Yritystoimipaikkojen liikevaihto henkilöä kohden laskettuna oli korkein Manner-Suomen kunnista Torniossa (770), Porvoossa (659), Harjavallassa (505), Espoossa (480), Kaskisissa (479), Naantalissa (455), Rautjärvellä (450) ja Keiteleellä (389). Liikevaihto oli alhaisin Valtimossa, Rääkkylässä ja Ypäjällä.

▪ Yli 50 000 asukkaan kaupungeissa (C21-kaupungit) yritystoimi-paikkojen liikevaihto oli korkein Porvoossa (789), Espoossa (480), Vantaalla (385), Vaasassa (324), Helsingissä (313) ja Seinäjoella (264). Tampereen yritystoimipaikkojen liikevaihto oli 7:nneksi korkein C21-kaupunkien joukossa (256 000 €/hlö).

▪ PIRKANMAAN TOP 3-KUNNAT: Nokia, Valkeakoski ja Juupajoki

Lähde: Tilastokeskus, yritykset; alueellinen yritystoimintatilastoKartta: Susanna Haanpää

Pirkanmaan alueen TOP 15-kunnat (295):Nokia 23.Valkeakoski 32.Juupajoki 33.Tampere 40.Hämeenkyrö 41.Pirkkala 45.Lempäälä 75.Parkano 107.Ikaalinen 115.Sastamala 123.Ylöjärvi 124.Ruovesi 138.Kangasala 141.Orivesi 166.Akaa 170.

MDI:N KUNTAKYSELYN KOULU-ARVOSANA ELINVOIMAPOLITIIKASTA

VUONNA 2017

▪ MDI:n vuosittaisessa kuntalaiskyselyssä pyydetään kunnan luottamushenkilöitä ja johtavia viranhaltijoita antamaan kouluarvosana (4-10) kunnan omista toimista elinvoimapoli-tiikan vahvistamiseksi. Kaikkien Manner-Suomen seutujen keskiarvo oli 7,79 ja mediaani-seudun arvo oli 7,57

▪ Alueen elinvoimapolitiikkaan olivat tyytyväisimpiä Kuopion (8,3), Pietarsaaren (8,29), Rauman (8,21), Keuruun (8,1), Jyväskylän (8,03) ja Vaasan seudun (8,03) vastaajat

▪ Alueen elinvoimapolitiikkaan olivat tyytymättömämpiä Itä-Lapin (6,81), Savonlinnan (6,83), Luoteis-Pirkanmaan (6,94), Turunmaan (7), Keski-Karjalan (7,07) ja Hämeenlinnan (7,1) seudun vastaajat

▪ Pirkanmaan seuduista Tampereen seutu oli kaikista seuduista 9. (ka. 7,94), Etelä-Pirkanmaan seutu 25. (ka. 7,63), Ylä-Pirkanmaan seutu 52. (ka. 7,36), Lounais-Pirkanmaan seutu 54. (ka. 7,29) ja Luoteis-Pirkanmaan seutu 66. (ka. 6,94)

Lähde: MDI:n kuntalaiskysely 2017 (N= 2881)

Kartta: Susanna Haanpää

Pirkanmaan alueen

TOP 10-kunnat (295):Pirkkala 1.

Lempäälä 7.

Ylöjärvi 12.

Kangasala 24.

Tampere 33.

Valkeakoski 81.

Urjala 82.

Nokia 94.

Hämeenkyrö 108.

Vesilahti 127.

3. Summaus

Mistä on menestyvät alueet tehty?

1. ALUEEN RIITTÄVÄ KOKO JA RIITTÄVÄ VÄESTÖNTIHEYSKaupunkiseudun tai 60 minuutin aikaetäisyydellä olevan vaikutusalueen koko vähintään 100 000 - 200 000 asu-kasta. Väestötiheyden yhteys muuhun alueen kehittä-miseen, kasvuun ja tuottavuuteen.

2. KASVAVA ALUEAlue on kasvun osatekijöiden suhteen positiivisella kasvu-kehällä, usean kasvun osatekijän polkuriippuvuus.

3. TIETO- JA OSAAMISKESKITTYMIÄKorkeakoulujen olemassaolo alueella sekä toimialaraken-teen osaamis-ja tietointensiivisyys

5. PEHMEÄÄ VETO- JA PITOVOIMAAPaikan laatuun liittyvät veto- ja pitovoimatekijät, jotka tekevät paikasta sekä kiinnostavan, houkutte-levan ja vetovoimaisen ulkopuolisten näkökulmasta että saavat alueen toimijat jäämään ja viihtymään alueella.

6. KIRKAS MAINEKUVAErottuva, kiinnostava, houkutteleva, vetovoimainen jne. ulkoinen kuva, joka saa aikaa kävijä- tai vierai-lijavirtoja ja herättää tunteita

7. TAHTO JA LUOTTAMUS

Alueen halu ja kyky edistää yhteisiä tavoitteita, yh-teinen tekeminen päämäärien saavuttamiseksi, po-sitiivinen yhteinen retoriikka sekä alueen toimijoi-den välinen keskinäinen luottamus

8. VILLIT KORTITPaikallinen/alueellinen vahvuus tai jokin erityis-piirre, jossa on potentiaalia ja josta voi kasvaa ajan mittaan suurta ja merkittävää

4. HYVÄ SAAVUTETTAVUUSSujuvat ja nopeat yhteydet, sijainti liikenne- ja kasvukäytävien varrella tai solmupisteessä sekä hyvä ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus

6 TÄRKEINTÄ ALUEEN MENESTYSTÄ

SELITTÄVÄÄ TEKIJÄÄ

01 VÄESTÖNTIHEYS

02 YRITYKSET JA YRITTÄJÄT

03 (KORKEA)KOULUT

04 (RAUTA)TIET

05 LUONTO

06 IHMISET, IHMISET JA IHMISET.

ESITYKSEN KOLME

YDINVIESTIÄ!

1.Alueet eriytyvät, erilaistuvat

ja erikoistuvat kovaa vauhtia

2.Väestö vähenee, vanhenee ja

keskittyy

3.Alueet jakautuvat voittajiin,

sinnittelijöihin ja häviäjiin

kaikilla aluetasoilla

MDI.FI /MDIFRIENDS @MDIFRIENDS ALUEKEHITTÄMISEN

KONSULTTITOIMISTO

MDI