Ammattiliitto Nousu ry:njäsenlehti

1 / 2013

Huumoria pitää olla, kun

asiat kaatuvat niskaanSIVU 10

Kuka päättää

lomasi?SIVU 8

Esimiehille omaneuvotteleva luottamusmies

15

Juhani Tamminen:

Työuupumusoli helvetti SIVU 17

Mitä mieltäoletNousu-lehdestä?

5

4 PÄÄKIRJOITUS Luottamus takaisin

5 NOUSUSSA

6 PÖYDÄLLÄ Säilytä työkyky

8 DUUNISSA Kaiken takana on TES

10 NOUSULAINEN Huumoriheikki

13 PAULALTA Kehityskeskustelut käynnistyvät

14 NUORET Yksityisen hyvinvoinnin maksimointi

15 ESIMIEHET JA ASIANTUNTIJAT Tukea esimiehille

16 VIIHTEELLÄ Tätä et voi munata!

17 KOLUMNI Juhani Tamminen

18 SVENSKA SIDOR

Kaikille

itsepalvelu ei ole

vaihtoehto.

Asiakkaan valintaa

pitää kunnioittaa.

TÄSSÄ NUMEROSSA

Jäsenet kysyvät

Julk

aisi

ja: A

mm

attil

iitto

Nou

su r

y, R

atam

esta

rinka

tu 1

2, 0

0520

Hel

sink

i ||

Pää

toim

itta

ja: J

ohan

na M

aast

o, jo

hann

a.m

aast

o@no

usu.

org

|| L

ehd

en t

oim

itu

sku

nta

: Sus

anna

Hag

elbe

rg,

Si

rpa

Kal

mar

i, A

nna

Koi

vum

äki,

Joha

nna

Maa

sto,

Lau

ra T

uom

ola,

Elin

a Va

inio

, Kris

tiina

Wid

eniu

s; t

iedo

tus@

nous

u.or

g ||

Tu

ott

aja:

Pet

teri

Pohj

onen

, pet

teri.

pohj

onen

@ot

avam

edia

.fi

|| U

lko

asu

&Ta

itto

: Ota

vam

edia

Oy,

Ann

e K

iiski

||

Kan

nen

ku

va: K

atja

Lös

önen

||

Pain

op

aikk

a: N

ewpr

int

|| I

SSN

179

9-66

19. ||

Jäse

np

alve

lu: j

asen

palv

elu@

nous

u.or

g, p

uh. 0

20 7

41 2

960,

pal

velu

aika

ar

kisi

n kl

o 10

- 1

4. ||

Työ

ttö

myy

skas

san

yh

teys

tied

ot:

Jul

kist

en a

loje

n te

knis

ten

työt

töm

yysk

assa

, Pas

ilanr

aitio

9 B

, 002

40 H

elsi

nki.

Puh:

(09)

720

6 82

0 (m

a -

to, k

lo 9

- 1

1.30

), fa

ksi:

(09)

148

102

9, a

siak

as-

palv

elu@

jatt

k.fi,

ww

w.ja

ttk.

fi. K

irjau

du s

ähkö

isee

n as

ioin

tipal

velu

un o

mill

a pa

nkki

tunn

uksi

llasi

! (O

suus

pank

ki, N

orde

a, S

ampo

Pan

kki).

10

Teen normaalia työpäivää, saanko pitää kahvitauon työaikana?

Rahoitusalan työehtosopimuksessa ei ole mainintaa erikseen kahvitauoista tai vastaavista. Nordeassa on ollut käytäntönä, että työnantaja tarjoaa kahvin tai teen ja sen voi nauttia työaikana (ei kuitenkaan työpisteessä). Työturvallisuuslaki (31§) taas edellyttää, että työn lomaan on järjestettävä taukoja erityisesti silloin, kun työ on yhtäjaksoisesti paikallaoloa vaativaa.

Edunvalvontayksikkövastaa:

Jari Kaitosuojari.kaitosuo@nousu.org

Ku

va: J

iri H

altt

un

en

PHT ry järjestää työkykyä ja terveyttä edistäviä hyvinvointijaksoja työikäisille aikuisille ja heidän perheilleen hotelleissa, lomakeskittymissä, terveyskylpylöissä ja urheiluopistoissa eri puolilla Suomea.

Hae mukaan -> www.pht.fi

Voi hyvin!

16 Pidä katsepääsiäismunassa

4 5nousu 1 / 2013 nousu 1 / 2013

Kari Ahola | puheenjohtaja | kari.ahola@nordea.comPÄÄKIRJOITUS

Nousu

Kuva

: Pek

ka N

iemin

en

NOUSUN JÄSENET ovat valinneet

uuden edustajiston kaudelle 2013–

2015. Nousun vaalien ehdokasasettelu

järjestettiin 7.1–31.1.2013 välisenä aikana.

Vaalipiireissä 1–2 ja 4–9 ehdokkaita oli yhtä

paljon kuin edustajapaikkoja, joten kaikki

ehdokkaat tulivat valituiksi edustajistoon.

Vaalipiirissä 3 ehdokkaita oli enemmän

kuin edustajapaikkoja, joten tällä alueella

toimitettiin edustajistovaali 19.2.2013.

Edustajistoon valittiin 30 varsinaista jäsentä

ja jokaiselle henkilökohtainen varajäsen.

Kaikki edustajiston jäsenet löydät Nousun

nettisivuilta www.nousu.org.

Uuden edustajiston järjestäytymiskokous

pidetään 13.–14.5.2013 Hotelli Hilton Air-

portissa Vantaalla. Tässä kokouksessa edus-

tajisto valitsee liiton puheenjohtajat sekä

liiton hallituksen. Lisäksi edustajisto valitsee

keskuudestaan edustajiston puheenjohtajat.

Nousun edustajisto käyttää liiton korkeinta

päätösvaltaa.

NOUSU-lEHTI on kolahtanut jokai-

sen nousulaisen postilaatikkoon

jo kymmenen vuotta. Tänä aikana lehti

on kehittynyt, lisännyt sivumääräänsä

ja muuttanut ulkoista muotoaan. Jotta

lehti vastaisi yhä paremmin nousulaisten

tarpeisiin niin juttuaiheiden, rakenteen

kuin ulkoasunkin osalta, olemme laatineet

lukijakyselyn. Kerro toiveesi, lähetä risuja ja

ruusuja!

Lukijakyselyyn vastaaminen vie noin vii-

si minuuttia. Kyselyyn pääset vastaamaan

osoitteessa: www.nousu.org/jasenedut-ja-

palvelut/tietopankki/lehdet.

Pidä siis tämä lehti tallessa ja kerro

mielipiteesi!

Uusi edustajisto on valittu

Vastaa lukijakyselyyn!

SUOMEN KANSANTAlOUS on pelastettava. Hallitus on kutsunut työmarkkina­

keskusjärjestöt mukaan talkoisiin. Työnantajajärjestön mielestä palkkataso on jää­

dytettävä useammaksi vuodeksi, yritysverotusta laskettava, työaikoja pidennettävä

ja eläkeikää nostettava. Toimet voitaisiin kustantaa kansallisomaisuutta myymällä,

eläkerahastoja purkamalla ja palkansaajien verotusta laskemalla. Palkansaajajärjestöt

tuntevat vastuunsa ja ovat valmiita auttamaan, onhan kyseessä yhteinen asia. Vai

onko?

NOUSUlAISTEN NÄKöKUlMASTA katsoen Nordea tekee ennätysmäistä tulosta,

osakkeenomistajille on jaettava suurosinkojen jälkeen vielä lisäpääomaa. Voitot on

tehty tinkimällä kustannuksista ja asiakkaiden marginaaleja nostamalla. Meitä on

entistä vähemmän tekemässä entistä vaativampaa työtä, tavoitteita ja vaatimuksia

kiristetään. ”Me vaadimme”, sanoo johto. Työhyvinvointi muodostuu kuulemma

tavoitteet saavuttamalla. Meidän palkkamme on kaksi kolmasosaa pohjoismaisten

kollegoiden palkoista. Teemme samaa työtä, muissa Pohjoismaissa palkankorotukset

on sovittu useammaksi vuodeksi. Meidän palkollisten tehtävä on pelastaa Suomen

kansantalous, korotuksiin ei ole varaa.

SAllIKAA MINUN NAURAA näille talkoopyynnöille. Kyseessä on kaikkien

aikojen suurin puhallus. Jälkipolvet tulevat muistamaan tämän ajan sinä hetkenä,

jolloin yhteiskunta lopullisesti jakautui kahtia: rikkaisiin ja köyhiin. Näin käy, jos

uskomme, mitä meille syötetään. Tosiasiassa kyseessä on tulonsiirto palkansaajilta

osakkeenomistajille ja bonuksien nauttijoille. Kilpailukykyä tai kansantaloutta näillä

toimilla ei pelasteta, päinvastoin. Ahneelle vain mikään ei ole riittävästi.

Ay-lIIKE ON MENETTÄNyT tai menettämässä luottamuksen työnantajaan niin kuin

työnantajakin ay­liikkeeseen. Suomen hallitus pyytää työmarkkinaosapuolia apuun,

talkoisiin, yksin se ei taloutta vakauttamaan pysty. Ilman konkreettisia tuloksia se

oletettavasti hajoaa, uusien vaalien pelossa ei vain uskalla.

Sopua ja luottamusta ei vain ole.

JOTTA ASIAT lÄHTISIVÄT parempaan suuntaan, on mene­

tetty luottamus saatava takaisin. Koska Suomessa ei presi­

dentillä enää ole valtaoikeuksia, emme voi odottaa ketään

ulkopuolista apuun, sillä kukapa se voisi olla. Itse keittä­

mämme soppa, jossa kokkeja on riittänyt, on meidän itse

syötävä ja keitettävä aikanaan uusi. Toivottavasti sellainen,

joka maistuu kaikille.

Luottamus takaisin

Katinkulta, Golfharju 2+2:lle (60 m2) vkot 36, 42, 48 350 € /vko vko 52 450 €/vko

Katinkulta, Golfharju 2+2:lle (70,5 m2) vkot 26, 28, 31 500 € /vko

Himoksen Tähti 4+2:lle (68 m2) vkot 24–28 500 € /vko Tampereen Kylpylä 2+2, vko 32 250 €/vkonloppu 4:lle vko 37 250 €/vkonloppu 4+2 vkot 26, 41, 48 300 €/vkonloppu (3 vrk, pe–ma) tai arki (4 vrk, ma–pe) Hakuaika lomaviikoille 23–52/2013 2.4.–21.4.2013. Arvonta suoritetaan 22.4.2013.

Hae lomaa osoitteesta www.holidayclub.fi/yrityspalvelu (käyttäjätunnus: nousu ja salasana: hcvaraus)

Lisätiedot: Holiday Club Yrityspalvelu, puh. 030 6870 400, arkisin klo 9–16.

Lomaile kuten haluat

Nousu-lehti 107x280 2013.indd 1 13.3.2013 14.09

Palkkamme on kaksi kolmasosaa pohjois-maisten kollegoiden palkoista. Muissa Pohjois-maissa palkankorotukset on sovittu useammaksi vuodeksi.

6 nousu 1 / 2013

PöyDÄllÄ

7nousu 1 / 2013

1. Millaista koulutusta esimiehille annetaan mallista ja

miten varmistetaan, että kaikki, myös uudet ja tulevat esi-

miehet, ovat läpikäyneet koulutuksen ja tuntevat asian?

Oikea-aikaisen välittämisen malli otettiin käyttöön 2010, ja silloin

asiasta järjestettiin noin 30 koulutustilaisuutta esimiehille, HR-

partnereille, työsuojeluvaltuutetuille ja luottamusmiehille. Koulu-

tuksia oli sekä keskitetyille yksiköille että alueittain. Alueellisissa

koulutuksissa oli myös paikallinen työterveyshuolto mukana. Sen

lisäksi koulutustilaisuuksia on järjestetty erillisten pyyntöjen ja

tarpeen mukaan.

Uusien esimiesten perehdytysohjelmissa on tarkoitus aina

käydä läpi oikea-aikaisen välittämisen malli. Tämän lisäksi me

HR Operations -yksikössä olemme tekemässä uusille esimiehille

suunnattua e-learning-pohjaista perehdytysohjelmaa. Ohjel-

massa käydään läpi tärkeimmät HR-asiat, joihin kuuluu mm.

oikea-aikaisen välittämisen malli. Paljon on siis tehty työtä sen

eteen, että malli Nordeassa tunnetaan ja sitä osataan käyttää.

Paikallisesti on kuitenkin aina hyvä seurata tilannetta ja tarvitta-

essa kerrata asioita.

2. Miten toimitaan Cross Border -yksiköissä, joissa lähiesi-

mies voi olla toisessa maassa? Onko myös ulkomaiset

esimiehet valmennettu OAVM:n käyttöön?

Ulkomaisia esimiehiä ei ole keskitetysti valmennettu mallin

käyttöön. Toisaalta HR-partnerit on koulutettu hyvin, ja heidän

tehtävänään on toimia niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin

esimiesten tukena kaikissa HR-tilanteissa. Jokaisella esimiehellä

on siis tukenaan oma nimetty HR-partnerinsa.

3. Miten varmistetaan ihmisten yhdenveroinen ja tasa-

arvoinen kohtelu OAVM:n käytössä eri paikoissa?

Tärkeintä on kaikkien osapuolten hyvä koulutus ja sitä kautta

ymmärrys siitä, miten oikea-aikaisen välittämisen malli käytän-

nössä toimii. Koulutukseen on panostettu, ja sitä ollaan valmiita

antamaan lisää tarpeen mukaan. Lisäksi on tärkeää, että esimie-

het saavat HR-partnereilta riittävästi tukea ja että yhteistyö yksi-

köiden ja paikallisen työterveyden kanssa toimii hyvin.

4. Mallin käyttöönoton yhteydessä sovittiin, että mallin

käyttöä seurataan. Miten tämä on toteutettu ja kuka

seuraa?

Parhaillaan keskustellaan siitä, mikä olisi järkevin tapa seurata

mallin käyttöä. Työterveys on tekemässä kyselyä työterveysyh-

teistyöstä, ja siinä kyselyssä on kysymyksiä myös oikea-aikaisen

välittämisen mallista.

5. Milloin henkilöstöedustajat saavat ensimmäisen rapor-

tin mallin käytöstä ja sen tuomista tuloksista?

Tällä hetkellä ei tarkoituksena ole laatia tästä yhtä yksittäistä

raporttia, vaan seurata eri tasoilla mallin käyttöä ja toteutusta ja

sen tuomaa hyötyä myös henkilölle itselleen eli työkyvyn lisään-

tymistä.

Nordean ja sen työntekijöiden etu on terve ja työkykyi­

nen henkilöstö. Työkyky ja terveydentila voivat kuitenkin

muuttua työuran aikana. Siksi onkin hyvä pitää mielessä,

että työhyvinvointia voidaan tukea parhaiten, kun asioihin

tartutaan ajoissa.

Tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi on tärkeää, että Nordeassa on

yhteiset pelisäännöt ja yhteinen tapa toimia näissä tilanteissa. Tästä syystä

Nordean työterveyshuolto, henkilöstöhallinto, työsuojelu sekä henkilöstön

edustajat ovat yhteistyössä rakentaneet oikea­aikaisen välittämisen mallin.

Oikea­aikaisen välittämisen mallin avulla on tarkoitus tiivistää esimies­

ten, työntekijöiden sekä työterveyshuollon yhteistyötä työhön ja työkyvyn

ylläpitoon liittyvien asioiden edistämisessä.

Mallissa on luotu pelisäännöt siitä, milloin esimies käy työntekijän

kanssa työkykyä kartoittavan keskustelun. Keskustelussa esimies voi käyttää

tukenaan mallin mukaista keskustelulomaketta. Esimiehet on valmennettu

tähän, jotta voidaan varmistaa, että tapaaminen sujuu mallin tavoitteiden

mukaisesti ja riittävän rakentavasti. Tähän samaan valmennukseen ovat

osallistuneet myös työsuojeluvaltuutetut ja luottamusmiehet.

Henkilöstön sitoutuminen tärkeääJotta malli toimisi hyvin myös käytännössä, nordealaisten pitää ymmärtää,

mistä oikea­aikaisen välittämisen mallissa on kysymys. Kyse on varhaisesta

tuesta ja välittämisestä. Sen avulla halutaan miettiä mahdollisimman aikai­

sessa vaiheessa keinoja työkyvyn tukemiseen, jos siihen ilmenee tarvetta.

Yhdessä sovituilla toimintatavoilla halutaan varmistaa, että keskustelut

käydään rakentavasti ja että niissä käsitellään nimenomaan työtä ja työhön

liittyviä kaikille yhteisiä asioita.

On mahdollista, että keskusteluissa ilmenee tarve työntekijän tervey­

dentilan selvittämiseen. Tässä tapauksessa tarvittava selvitys tehdään luot­

tamuksellisesti työntekijän ja työterveyshuollon välillä.

Tärkeää on muistaa myös se, että jos oma työkykyisyys tai

hyvinvointi mietityttää, voi jokainen nordealainen

ottaa myös itse yhteyttä työterveyshuoltoon.

Teksti Pia Riikkala, Nordean johtava työterveyslääkäri | Kuvat Shutterstock, Tapani Romppainen

Tartu asioihin ajoissa, säilytä työkyky

PöyDÄllÄ

Viisi faktaa oikea-aikaisen välittämisen mallistaNordean päätyösuojeluvaltuutettu Jorma Nylund kysyi ja Merja Hedman Nordean HR Business & Administration Support FI -yksiköstä vastasi kysymyksiin oikea-aikaisen välittämisen mallista (OAVM).

Mitä mieltä olet oikea-aikaisen välittämisen mallin toimivuudesta?

”Kun kaikki osapuolet ovat tietoisia oav-mallista, keskustelusta on hyötyä. Jos tarkoitusperää ei ole tiedossa, keskustelusta tulee haastava, ja se voi mennä sivuraiteille. Malli olisi hyvä käydä konttoreissa muistutuksena läpi vuosittain samoin kuin esimerkiksi turvallisuusohjeet. ”

Nordealainen työsuojeluvaltuutettu

Kommentti

Jorma Nylund Merja Hedman

9nousu 1 / 2013

DUUNISSA

“

Teksti Elina TeerijokiKuvitus Anssi Keränen Sopimukset solmitaan ala­ tai

yrityskohtaisesti. Työehtosopi­

musneuvotteluissa neuvotellaan

seuraavan sopimuskauden palkka­

ratkaisusta sekä tekstikysymyksistä. ”Vääntö

on joskus kovaa”, toteavat Nousun neu­

vottelijat Kari Ahola ja Minna Ahtiainen.

”Laki ei määrää esimerkiksi kunkin alan

vähimmäispalkkaa, vaan vähimmäispalkka­

säännöt tulevat työehtosopimuksesta. TES

määrittelee myös työaikaa, vuosiloma­

asioita ja perhevapaisiin liittyviä palkan­

maksuvelvoitteita. Neuvotteluissa pyritään

löytämään ratkaisuja niihin tilanteisiin,

joita työpaikoilla arjessa kohdataan”, Ah­

tiainen kertoo.

Nousu on osapuolena rahoitusalan työ­

ehtosopimuksessa yhdessä Ammattiliitto

Pron ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n

kanssa. Työnantajapuolta edustaa Finanssi­

alan Keskusliitto.

”Työehtosopimuksella luodaan raamit

sille, millä ehdoilla työtä työpaikoilla teh­

dään. Se turvaa henkilöstön työehtoja”,

Kari Ahola sanoo.

Pian neuvotellaan taasTyöehtosopimusratkaisussa sovitaan myös

sopimuskauden pituudesta. Rahoitusalan so­

pimus on voimassa 1.11.2011–30.11.2013

välisen ajan. Sopimuksen mukaan seuraavat

neuvottelut käydään kevään 2013 aikana.

Tätä kirjoitettaessa ei ole vielä tiedossa

syntyykö keskusjärjestöjen neuvotteluissa

keskitettyä ratkaisua. Mikäli näin tapahtuu,

käynnistyvät alakohtaiset sovellusneuvotte­

lut heti ratkaisun syntymisen jälkeen.

Nousu valmistautuu työehtosopimus­

neuvotteluihin tekemällä jäsenkyselyn,

jossa kartoitetaan jäsenkunnan tarpeita ja

toiveita palkkaratkaisun sisällöksi ja teksti­

kysymysten kehittämiseksi.

Kari Ahola muistuttaa, että neuvotte­

luissa käsiteltävät asiat eli kehittämistarpeet

tulevat työntekijöiltä.

”Toivomme, että kentältä tulisi paljon

palautetta, sillä eri puolilla maata ja eri­

laisissa yksiköissä voi olla myös erilaisia

tärkeitä asioita.”

Sekä Minna Ahtiainen että Kari Ahola

arvioivat, että syksyn neuvotteluissa kysy­

mykset palkkauksesta nousevat tärkeiksi.

Palkansaajien reaaliansiot ja ostovoima pi­

tää turvata.

”Alan yritykset tekevät hyvää tulosta, ja

sen tulisi näkyä myös henkilöstön palkka­

uksessa”, Ahtiainen sanoo.

”Nordea toimii kaikissa Pohjoismaissa

ja palkkataso Suomessa on selvästi mata­

lampi kuin muualla, vaikka teemme tulosta

yhteiseen kassaan”, Ahola sanoo.

”Lisäksi työehtosopimuksen vaativuus­

luokittelu on 30 vuoden takaa eikä enää

tunnista nykyajan pankkityötä. Se olisi syy­

tä uudistaa”, Ahola ja Ahtiainen sanovat.

Lakko on viimeinen keinoNeuvottelupöydässä istuu Ahtiaisen ja

Aholan lisäksi muita liiton edustajia, jotka

Nousun hallitus nimeää tehtävään.

Yhteistyötä tehdään muiden palkan­

saajapuolen liittojen kanssa niin sopimus­

neuvotteluihin valmistautumisessa kuin

neuvotteluprosessiin aikana. Sopimusta­

voitteista sovitaan yhdessä.

Mikäli sopimusta ei synny osapuolten

välisissä neuvotteluissa, otetaan käyttöön

järeämmät keinot. Mahdollisista lakosta tu­

lee tehdä ilmoitus valtakunnansovittelijalle.

Hänen avullaan pyritään vielä löytämään

kompromissia, mutta jos sitä ei saavuteta,

lakko on mahdollinen.

”Tavoitteena on saavuttaa sopimus,

jonka kaikki osapuolet voivat hyväksyä.

Työtaistelutoimet ovat aina äärimmäisiä

keinoja eikä niitä käytetä, ellei ole pakko”,

Minna Ahtiainen sanoo.

Ahola kritisoi työnantajan viime neu­

vottelujen yhteydessä ilmoittamaa työsul­

ku­uhkaa.

”Se oli hyvin harkitsematon toimen­

pide.”

Sopimukset on pidettäväNeuvottelujen sujumiseen vaikuttavat

neuvottelevia liittoja suuremmatkin ta­

hot. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on

puhunut Ruotsin mallin puolesta. Mallissa

tärkeimpien vientialojen, Suomessa tekno­

logiateollisuuden, sopimus määräisi mui­

denkin alojen sopimusten sisällön.

”EK:n edustama ”ankkurimalli” sopii

rakenteellisesti huonosti yhteen palkka­

keskustelumallin kanssa”, Minna Ahtiai­

nen sanoo.

Myös työaikojen pidennykset ja nolla­

linja palkankorotuksissa ovat olleet EK:n

agendalla.

Sekä Ahtiainen että Ahola pohtivat

luottamuksen merkitystä sopimusneuvot­

teluissa. EK:n kanssa jo kertaalleen sovittuja

asioita on pyritty avaamaan, joka muren­

taa luottamusta sopimusosapuolten välillä.

Tämä hankaloittaa neuvotteluja.

Liiton puolesta Ahola lupaa panostaa

tiedotukseen. Neuvottelujen kulusta ei to­

sin voi kertoa kaikkea silloin, kun asiat ovat

vielä keskeneräisiä.

Kaiken takana on työehtosopimusKuka määrittelee vähimmäispalkkasi, lomasi ja työaikasi? Työehtosopimus (TES) on kollektiivisopimus, jolla ammatti-liitto ja työnantajaliitto (tai yksittäinen työnantaja) sopivat niistä ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa on noudatettava.

Laki ei määrää esimerkiksi kunkin alan vähimmäis-palkkaa, vaan vähimmäis-palkkasäännöt tulevat työehtosopimuksesta.

8 nousu 1 / 2013

10 11nousu 1 / 2013 nousu 1 / 2013

NO

USU

lAIN

EN

Huumori auttaa jaksamaan vai­

keissakin tilanteissa. Sitä ei saisi

koskaan unohtaa”, Nordean

Kokkolan konttorissa työsken­

televä ja monia luottamustoimia hoitava Ti­

monen sanoo.

Huumoriheikiksi itseään kutsuva Timonen

on kotoisin keskisuomalaisesta Kinnulasta. Hän

opiskeli ylioppilaaksi tulon jälkeen Jyväskyläs­

sä ja aloitti työuransa valtion virkamiehenä.

Ensimmäinen työpaikka pankkialalla aukesi

Nordean Vetelin konttorissa vuonna 2008.

Pienessä maaseutukonttorissa koko työnku­

va tuli nopeasti tutuksi.

”Siellä kaikki tekivät kaikkea mahdollista.

Meitä oli vain kaksi tai kolme työntekijää”,

Timonen kertoo.

Vetelistä urapolku vei Kannukseen ja sieltä

Kokkolaan, jossa mies on viihtynyt nyt reilut

kolme vuotta.

”Kokkolakin on melko pieni, myös täällä

asiakaskunta tulee kasvoilta tutuksi. Kokkolassa

minulle oli uutta palveleminen ruotsin kielellä.

Olen umpisuomenkieliseltä seudulta kotoisin,

enkä ollut tottunut toiseen kotimaiseen.”

Pian Kokkolassa aloitettuaan Timosta kysyt­

tiin luottamustoimiin. Konttorin luottamus­

mieheksi hänet valittiin syksyllä 2009. Nyt on

menossa jo jatkokausi; organisaatiouudistuksen

myötä hän on tosin nykyisin virallisesti palve­

lu­ ja neuvontakonttorin luottamusmies.

Hyviä tai ainakin vähiten huonoja ratkaisujaLuottamustehtäviä alkoi pian tulla lisää. Nyt

Tuomas Timonen toimii myös Rannikko­

Pohjanmaan alueen yt­ryhmässä, on Nousun

edustajiston varajäsen ja Rannikko­Pohjanmaan

neuvottelevan luottamusmiehen varahenkilö.

Hän myös edustaa Nousua STTK:n paikallis­

toimikunnassa.

”Tehtäviä on kerääntynyt puolivahingossa,

vaikken ole niihin tietoisesti pyrkinyt. Olen

varmaan sillä lailla helppo, että kun pyydetään,

niin sanon joo.”

Vaikka Tuomas Timonen ei ole hakeutunut

luottamustoimiin, se ei tarkoita, että hän ottaisi

tehtävät kevyesti.

Tuomas TimonenTyöSKENTElEE Nordean Kokkolan palvelukonttorissa palveluneuvojanaIKÄ 32SyNTyNyT Keski-Suomessa Kinnulassa, opiskellut Jyväs-kylässä TOIMINUT Nordeassa vuodesta 2008, ennen Kokkolaa Vetelin ja Kannuksen konttoreissaSUOSIKKIlAUSAHDUS ”Kyllä hymy hyytyy ennen kuin Höytiäinen jäätyy.”

”Jos ei minua tunne, niin kuuntelija voi kyllä miettiä, käykö tuo ihan täysillä.”

Teksti Elina Teerijoki | Kuvat Esa Melametsä

Nordean Kokkolan palvelu- ja neuvottelu-konttorien luottamusmies Tuomas Timonen

keventää usein tilannetta hauskalla letkautuksella. Hänelle huumori on

eräs keino jaksaa työn arkea.

“Huumoriheikki

12 13nousu 1 / 2013 nousu 1 / 2013

Kuva

: Mar

jo Ty

nkky

nen

Paula Hopponen | pääluottamusmies | paula.hopponen@nordea.fi PAUlAlTA

”Olen kaikessa täysillä mukana. Ne ovat

mielenkiintoisia tehtäviä, joissa voi konk­

reettisesti vaikuttaa työntekijöiden asioi­

hin, verkostoitua ja luoda suhteita.”

Luottamustehtävään pitää Timosen

mukaan muistaa suhtautua sen luonteen

mukaisesti: luottamustoimessa edustetaan

yhteisöä, ei itseään. Hän kertoo, että mo­

net asioiden väliset yhteydet ovat kunnol­

la auenneet vasta, kun on päässyt sisään

tehtäviinsä.

”Vaikka on mukana monessa eri tehtä­

vässä, kaikissa niissä kuitenkin ajaa Nousun

jäsenten asioita. Asioihin pyritään hake­

maan joko hyviä tai ainakin vähiten huo­

noja ratkaisuja.”

Timonen kokee, että yleinen työmark­

kinatilanne on viime vuosina tiukentunut.

Keskusteleva ilmapiiri on korvautunut ot­

takaa tai jättäkää ­mentaliteetilla.

”Vaikuttamisen mahdollisuudet ovat

kaventuneet, kun keskustelun ja sopimi­

sen hengen tilalle on tullut sanelukulttuuri.

Tämä koskee monia eri aloja, ei vain omaa

alaani.”

Avoimuuden puolestaTiukentunut ilmapiiri näkyy käytännön

työssä esimerkiksi työntekijöiden jaksa­

misessa. Nordean konttoreissa on käyty

monet yt­kierrokset, ja työntekijöiden

vähentäminen kasvattaa jäljelle jääneiden

työtaakkaa.

”Resursseja viedään pienemmiksi,

mutta asiakkaan käyttäytyminen ei muutu

samassa tahdissa. Pienemmillä resursseilla

on vain hoidettava samaa asiakasmäärää.

Asiakkaita ohjataan itsepalveluväylän käyt­

töön, mutta kaikille se ei ole vaihtoehto,

ja asiakkaan valintaa pitää kunnioittaa”,

Tuomas Timonen sanoo.

Kiire ja asetetuissa tavoitteissa pysymi­

nen aiheuttaa stressiä ja jatkuvaa riittämät­

tömyyden tunnetta.

”Mitä tehdä, mitä siirtää huomiselle?

Tällaiset kysymykset ovat arkipäivää.”

Omassa konttorissa asiat ovat Timosen

mukaan kohtalaisen hyvin. Luottamus­

miestä ei usein tarvita, vaan keskusteluil­

mapiiri on avoin.

”Kannustan siihen, että asiat kerrotaan

avoimesti eikä jätetä niitä hiertämään. Kä­

sittelemättä jätetyt pikkuasiat voivat saada

turhankin suuret mittasuhteet.”

Nauru parantaaTuomas Timosella on arjen tilanteisiin

yksi lyömätön konsti: huumori. Hänen

mukaansa työyhteisön keskinäisestä huu­

morista saa voimaa.

”Huumoria pitää työpaikalla olla! Se

auttaa jaksamaan silloinkin, kun asiakkailta

tulee lunta tupaan, jonot venyvät ja asiat

tuntuvat kaatuvan niskaan.”

Timosen kanssa työskentelevät ovat

huomanneet, että miehen hymy hyytyy

harvoin. Jos konttorilla on palaveri, jossa

käydään läpi toimintatapojen uudistusta

ja väestä alkaa tuntua, että nyt mennään

metsään, usein Timonen heittää vitsin,

”jonkun oman älyttömyyteni” kuten hän

itse luonnehtii, ja tilanne laukeaa.

”Siitä päästään helpommin siihen, että

nyt vain tehdään tämä juttu ja katsotaan,

miten käy.”

Kepeys luo paitsi helpotusta työyhtei­

sön oloon, myös yhteisyyden tunnetta.

Toki pitää aina varmistaa, ettei loukkaa ke­

tään; tilannetaju on huumorintajun hyvä

kaveri. Timosen oma huumorintaju on

mustaa.

”Jos ei minua tunne, niin kuuntelija

voi kyllä miettiä, käykö tuo ihan täysillä.”

Usein hän tyrskii esimerkiksi aamun

lehden Fingerpori­sarjakuvan äärellä. Sar­

jakuvia päätyy myös työpaikan ilmoitus­

taululle.

”Niitähän ei aina heti hoksaa, mutta

kyllä sitten hirnuu itsekseen, kun lopulta

oivaltaa.”

Liikunta rentouttaaVapaa­ajallaan Tuomas Timonen käy kun­

tosalilla työstä tutun porukan kanssa ja lu­

kee esimerkiksi dekkareita ja henkilökuvia.

Lomilla hän mieluusti pakkaa laukkunsa ja

matkustaa jonnekin, viimeksi Espanjaan.

Lentokoneita hän sen sijaan ei erityisesti

harrasta, vaikka tällainen väärinkäsitys on

joskus nordealaisten kesken päässyt syn­

tymään. Häntä on luultu jopa aktiiviseksi

lentokonebongariksi.

”Työreissulla kommentoin kollegalle,

että oli mukava seurata lentokoneiden nou­

sua ja laskua huoneen ikkunasta. Siitä se

varmaan lähti.”

Timonen on perheetön, ”vanhapoika­

rajan” ylittänyt.

”Toivo on menetetty jos sen mukaan

katsotaan”, hän letkauttaa.

Luottamustehtävät vievät aikaa myös

työn ulkopuolella, vaikka osan voikin hoi­

taa työajalla. Harrastuksikseen hän ei silti

niitä laske; ne ovat jotain työn ja vapaa­ajan

väliltä: mieluisaa toimintaa, joka kuitenkin

liittyy suoraan työhön.

TOIMIHENKIlöIDEN kehityskeskustelut (PDD:t) käydään toisen vuosineljänneksen aikana

huhti–kesäkuussa. Esimiesasemassa olevien henkilöiden kanssa nämä keskustelut on käyty

alkuvuonna, tammi–maaliskuussa.

KEHITySKESKUSTElUN painopistettä halutaan Nordeassa siirtää entistä enemmän tulevai­

suuteen luotaavaksi. Suomessa kehityskeskustelun suoritusarvioinnilla on suuri merkitys

palkkakeskustelun kautta tulevaan palkankorotukseen. Arviointiin on siis varattava edelleen

riittävä aika. Jos tulevaa vuotta halutaan painottaa enemmän kuin ennen, täytyy koko

keskustelulle varata enemmän aikaa.

VAlMISTAUDU keskusteluun hyvin. Mieti suoritustasi arviointikriteerien avausten avulla.

Tuo vahvuuksiasi rohkeasti esille. Vaatimattomuus ei näissä keskusteluissa kaunista. Kun

molemmat osapuolet valmistautuvat hyvin, syntyy keskustelua eikä jommankumman

sanelua. Jos et ole arvioinnista samaa mieltä esimiehesi kanssa, kirjoita omat kommenttisi

keskustelun yhteenveto­osaan. Koko asteikko 1–7 on käytössä. Missään tapauksessa 4 ei

ole huippusuoritus, jonka ylitse ei voisi saada arviota. Valmistautumistasi saattaa helpottaa,

kun lisäät asteikkoon kolmosen, silloin se näyttää hyvinkin tutulta 4–10.

NOUSUN PAlKKASIVUIlTA saat hyviä vinkkejä kehitys­ ja palkkakeskusteluihin.

VIIME VUONNA palkkakeskusteluissa jaettiin keskimäärin 1,6 % palkkakeskustelujen

perusteella ja yleiskorotuksena jokaiselle 0,3 %. Taulukkopalkkoja korotettiin 1,9 %.

Tästä aiheutui monelle henkilölle ikävä yllätys. He ja heidän esimiehensäkin luulivat, että

palkkakeskustelussa saatu lupaus olisi tullut uuden taulukon päälle. Näin ei kuitenkaan

käynyt vaan palkankorotusprosentti lisättiin ensin vanhaan palkkaan ja vasta sen jälkeen

sitä verrattiin uuteen taulukkopalkkaan. Niinpä ne henkilöt, joiden palkka oli taulukon

alarajalla tai hyvin lähellä sitä huomasivat tilipäivänä, että he saivat ainoastaan taulukkoon

tehdyn korotuksen tai vain muutamia euroja sen päälle. Neuvottelimme tästä ongelmasta

pankin kanssa, mutta Nordea ei ollut halukas maksamaan ja siten kannustamaan pankissa

jo vuosia työskennelleitä ihmisiä, jotka eivät ole olleet kokemusvuosijärjestelmän piirissä.

TUlEVISSA NEUVOTTElUISSA tämä asia pitää korjata. Kokemuksen karttuminen ei näy

millään tavalla, vaikka olisi ollut jo useammankin vuoden pankissa töissä. Taulukko­

palkkoja on syytä nostaa säännöllisesti enemmän kuin yleiskorotuksen verran, jotta alan

ansiotaso säilyy. Samalla pitää huolehtia myös siitä, että työkokemus näkyy palkassa. Kun

kokemusvuosijärjestelmän piirissä olevat henkilöt jäävät eläkkeelle, pienenee jaettava potti

ja syntyy kurjistumisen kierre. Tämä on katkaistava ja mietittävä keinot, miten palkkaus­

järjestelmä saadaan oikeasti kannustavaksi ja oikeudenmukaiseksi.

RAHOITUSAlAN palkkausjärjestelmä on rakennettu aivan toisenlaisiin palkankorotuspro­

sentteihin perustuen. Kun korotukset ovat olleet erittäin alhaisia, ei voida puhua kannusta­

vasta palkkausjärjestelmästä. Päinvastoin, nyt alalla on monta pettynyttä työntekijää, jotka

miettivät, mitä mieltä on ylipäätään käydä palkkakeskustelua, jos vuodesta toiseen oma

palkka killuu taulukon alarajalla, tekipä työnsä miten hyvin tahansa.

Kehityskeskustelut käynnistyvät, muista valmistautua

Nousun palkkasivuilta saat vinkkejä kehitys- ja palkkakeskusteluihin. www.nousu.org -> jäsen-edut ja palvelut -> tieto-pankki -> palkkasivustoFingerpori-sarjakuva

naurattaa.

14 15nousu 1 / 2013 nousu 1 / 2013

NUORET ESIMIEHET JA ASIANTUNTIJATTeksti ja kuva Anna Koivumäki Teksti Elina Teerijoki | Kuvat Katja Lösönen

Tulevaisuuden työ on purs­

keista. Tähän tulokseen on

tullut Suomen itsenäisyyden

juhlarahasto Sitra sekä tule­

vaisuustutkija Ilkka Halava

ja takuulla jo moni muu. Purskeinen työ

tarkoittaa lyhyisiin pyrähdyksiin perustu­

vaa elämää, jossa työ nähdään välineenä

saavuttaa jotakin muuta. Tavoitteena nyky­

ajan kolmikymppisillä on oman yksityisen

hyvinvoinnin maksimointi.

Työelämän tulisi mukautua purskeiseen

elämäntyyliin, jossa perinteiset aikakäsityk­

set eivät enää päde. Rahoitusalan tulevai­

suus ­seminaarissa puhunut Finanssialan

keskusliiton johtaja Jorma Kontio totesi,

että ”eläköityminen on huipussaan ja alalle

tulee runsaasti uusia ihmisiä.” Useat näistä

uusista tulevat olemaan kolmikymppisiä,

joilla on mainittu purskeinen elämäntyy­

li. Lyhyisiin pyrähdyksiin perustuva elä­

mänasenne ei toki ole vain nuorien oi­

keus, vaan yhtä lailla myös keski­ikäisistä

ja vanhemmista ikäluokista löytyy samalla

asenteella toimivia.

Onko rahoitusala valmis purskeiseen

työhön? Ala on perinteisesti ollut konserva­

tiivinen ja tyypillisesti alalla toimivat ovat

tarkkoja, huolellisia ja tunnollisia. Tämä ei

kuvaa uusien sukupolvien elämänasennet­

ta, jossa luovuus ja oma ajankäyttö ovat

suuressa roolissa. Tehtäviin palkataan liian

usein ylikoulutettuja nuoria, jotka turhau­

tuvat haasteettomassa työssä ja hakeutuvat

muualle. Kuilu johdon ja työntekijöiden

välillä jatkaa kasvamistaan. Työnilon tehok­

kaimpiin tappajiin kuuluu vaikutusmah­

dollisuuksien vieminen.

Työhyvinvoinnin professori Marja-Lii-

sa Manka on kirjoittanut paljon työnimun

vaikutuksista työssäjaksamiseen. Työajan

laajentaminen johtaa lisäresurssien tarpee­

seen, jota ei ole saatavilla. Tämä ei edesauta

työssäjaksamista. Hän pelkää, että käynnissä

olevan potkukierroksen jälkeen kulukuri

unohtuu, kun uusille työntekijöille järjes­

tetään kalliita perehdytysjaksoja, joissa ker­

rotaan, kuinka vastuullinen ja kuuluisa hy­

västä henkilöstöpolitiikasta yritys onkaan.

Nuoret sukupolvet toivovat työnantajal­

ta joustoa, mutta tarkoittavat sillä eri asiaa

kuin työnantaja luulee. Opintovapaa, sapat­

ti, vuorotteluvapaa ja etätyömahdollisuus

takuulla kasvattavat suosiotaan tulevaisuu­

dessa. Valitettavasti nämä tyssäävät joskus

nuivaan suhtautumiseen ja ”ota tai jätä”

­tyyppiseen uhkailuun toisen sopijaosa­

puolen toimesta. Työnantajan tulisi myös

huomioida nuoria aikuisia kuormittavat

ruuhkavuodet. Ilta­ ja viikonlopputyöt

kiinnostavat korkeintaan opiskelijoita, joilla

ei ole muuta vaihtoehtoa.

Yksityisen hyvinvoinnin maksimointi

Esimiehet ovat jo pitkään toi­

voneet omaa luottamusmiestä,

jonka puoleen kääntyä työ­

suhdeasioissa. On hienoa, että

tällainen on nyt mahdollista”,

Olle Svahn sanoo.

Esimiesten neuvottelevan luottamus­

miehen pesti alkoi vasta helmikuussa, jo­

ten kevään prioriteettilistalla ensimmäisenä

asiana on tavoittaa esimiehet, nykyiset ja

tulevat, ja tiedottaa uudesta palvelusta.

”Meitä on nyt kaksi innostunutta esi­

miesten asioihin keskittyvää luottamushen­

kilöä, joihin voi ottaa yhteyttä valtakunnal­

lisesti. Näkemys kentän tarpeista kehittyy

vähitellen käsiteltävien tapauksien kautta.”

Svahn on lähettämässä ensimmäistä

tiedotettaan palvelun mahdollisille käyt­

täjille eli Nousun ESAS­jäsenille ja muille

esimiesjäsenille. "Potentiaalisia jäseniä on

paljon", Svahn sanoo.

”Kaikki Nordean esimiehet eivät kuulu

Nousuun. Meidän täytyy perustella heil­

le, miksi liittoon liittyminen olisi heille

edullista. On tarjottava hyvää, tarpeellista

palvelua jäsenkunnalle”, Olle Svahn sanoo.

Tukea esimiehille

Nordean esimiehillä on nyt oma neuvotteleva luottamusmies.Nordean nousulaiset esimiehet saivat helmikuussa oman neuvottelevan luottamusmiehen, kun Olle Svahn ja hänen varahenkilönsä Marja Peippo aloittivat toimessa.

nihao

Tavoitteena kaikilla tulisi olla hyvä työ­

kyky ja terveys ja sitä kautta pitkä työura.

Jälkimmäinen ei välttämättä enää tarkoita

saman työnantajan palveluksessa olemista

eikä varsinkaan samoissa tehtävissä toimi­

mista koko työuran ajan. Eettisyys ja arvo­

valinnat ovat ratkaisevassa asemassa työ­

paikkaa valittaessa unohtamatta kuitenkaan

palkan merkitystä. Kyllä, rahalla on edel­

leen suuri merkitys! Joku viisas on joskus

sanonut, että ”rahalla ei voi ostaa ystäviä,

mutta saatpahan tasokkaampia vihollisia.”

Yksityisen hyödyn maksimoinnin

rinnalla peräänkuulutan solidaarisuuden

tarvetta. Mika Waltarin sanoin: ”Älä tee

mitään ihmisten mieliksi, vaan heidän hy­

väkseen!”

tehtäviä konttorilla ja Pirkanmaan alueella.

”Useampi lakkokin on mahtunut noi­

hin vuosiin”, Peippo kertoo.

Svahn ja Peippo tekevät jatkossa tiivis­

tä yhteistyötä. Kumpikin käy esimerkiksi

aluetapahtumissa tiedottamassa toiminnas­

ta ja hoitaa yhteyksiä pääluottamusmies­

toimistoon.

”Verkoston sujuva toiminta on tärkeää”,

Olle Svahn sanoo.

Työnantajan tulisi huomioida nuorten aikuisten ruuhkavuodet. Ilta- ja viikonlopputyöt kiinnostavat korkein-taan opiskelijoita.

Uusi luottamushenkilö toivoisi, että jo

syksyn ohjelmaan saataisiin yksi jäsenta­

paaminen, jossa voisi tavata kollegoita ja

luottamushenkilöitä ja keskustella rennossa

ympäristössä vapaa­ajalla.

”Odotan innolla, että pääsen tapaamaan

ihmisiä ja kuulemaan, millaisia toiveita ja

tarpeita kentällä on.”

Verkostotoiminta on tärkeääOlle Svahn työskentelee Vaasan yritys­

konttorissa. Luottamustoimet vievät aikaa:

Svahn on uuden esimiesten luottamusteh­

tävän lisäksi yrityskonttorin luottamusmies

ja Rannikko­Pohjanmaan alueen neuvot­

televa luottamusmies. Hän kuuluu myös

Nordean yhteispohjoismaiseen neuvotte­

luelimeen Consultative Committeehen.

”En itse työskentele esimiehenä, mutta

ennen pankkiin tuloani toimin yrittäjänä ja

sitä kautta ymmärrän esimiestyötä ja siihen

kohdistuvia paineita.”

Svahnin varahenkilö Marja Peippo työs­

kentelee Pirkanmaan yrityskonttorissa ra­

hoituspäällikkönä. Hänellä on taustallaan

27 vuoden pankkiura ja luottamusmiehen

16 17nousu 1 / 2013 nousu 1 / 2013

VIIHTEEllÄ KylÄSSÄJuhani TamminenUrheiluvalmentajaJääkiekkoasiantuntijaLuennoitsijaKirjailija

Kuva

: Pe

kka

Mus

tone

n/SK

OY

Teksti Heini Santos | Kuvat Vesa Koskelainen, Anne Kiiski

17

Tätä ei voi munata!Järjestä pääsiäislomalla ystävillesi munan-huovutusilta – ratkiriemukkaan yhdessä-olon merkeissä pirteät pääsiäiskoristeet syntyvät kuin huomaamatta.

Neulahuovutukseen tarvitset: Huovutukseen soveltuvaa villaa, eri värejä

Styrox-munia Huovutusneuloja

Lisäksi:Vettä

Marseille-saippuaa Koristenauhoja tai paljetteja

POHJUSTA. Ota pieni tukko kuivaa villaa ja venyttele se

käsissä ohuehkoksi. Paina villa styroksimunan pintaan ja ala

pistellä sitä huovutusneulalla. Huomaat, kuinka villa tarttuu

kiinni styroxiin.

PIDÄ KATSE MUNASSA. Neulahuovutus ei ole TV:n katse­

lun ohessa tehtävää puuhaa, sillä ohipistoja sattuu – ja se

sattuu. Herkkänahkainen voi halutessaan suojata näppinsä

sormustimella.

lISÄÄ PIKKUHIlJAA. Voit pohjustaa koko munan yhdellä

värillä tai tehdä siitä kirjavan. Yksityiskohtaiset koristelut

kannattaa tehdä lopuksi esimerkiksi pyörittämällä villaa nau­

hoiksi ja pistelemällä nauhat haluttuun muotoon munan

pintaan.

lOPETA AJOISSA. Ylenpalttinen pistely voi aiheuttaa sen, että

styrox­pinta tulee näkyviin, tai että styrox pehmenee liikaa.

KylVETÄ. Kun koristeet on pistelty kiinni, huovutustehoa

voi lisätä kastamalla munan lämpimään veteen ja hieromalla

sitä muutaman minuutin runsaalla saippualla. Huuhtele ja

anna kuivua. Koristeet asettuvat paremmin, ja lopputulos on

aavistuksen pörröisempi.

TUUNAA. Glitterit, koristenauhat, paljetit sun muut bling­

blingit kiinnittyvät kuivuneisiin muniin liimaamalla tai neu­

lomalla.

Huovutus sopii monenlaiseen askarteluun. Kurkkaapa vaikka pinterest.com:iin ja kirjoita hakukenttään ”felted”…

P.S.

AMMATTIKIRJAllISUUS MÄÄRITTElEE työuupumuksen pitkittyneeksi työ­

stressin seurauksena kehittyväksi häiriötilaksi, johon kuuluvat uupumusastei­

nen väsymys, kyynistynyt asenne työtä kohtaan ja heikentynyt ammatillinen

itsetunto. Tämän päivän työelämä tarjoaa usein mahdollisuuden uupumuksel­

le. Liian suuri työmäärä, väärä roolitus, vähäinen tuki ja epäoikeudenmukai­

suus ovat kaikki edesauttamassa kehitystä siihen. Kunnianhimoiset, tunnolliset

luonteet ovat taatusti riskiryhmää.

MINUllE KÄVI NÄIN vuonna 2010. Sairastuin työuupumukseen, ja se on

kokemuksistani toistaiseksi karmein. Se oli puolen vuoden helvetti!

MIKSI SAIRASTUIN? Lyhyesti kahdesta syystä:

Syy 1. Tein liian pitkään järjettömiä työpäiviä (12­16 h) ja en huo­

lehtinut itsestäni. Tein 16 tunnin päiviä kahdeksan tunnin kunnolla!

Syy 2: Avainihmiset ympärilläni vaihtuivat ­ oikeammin sanottuna

­ vaihdettiin. En älynnyt (jaksanut) lähteä, kun muille avainihmisille

annettiin kenkää ja tilalle palkattiin pari puukottajaa ja käärmettä.

MIKSI EN ÄlyNNyT lÄHTEÄ?

1. Olen taistelijaluonne; en voinut itselleni antaa koskaan anteeksi sitä, että

olisin heittänyt pyyhkeen kehään; en ollut tehnyt sitä kentällä, en vaihtoaiti­

ossa, miksi tekisin sen nyt kulisseissa?! NO WAY!!

2. En tajunnut omaa tilaani. Kun hakeuduin ammattilaisten luokse, asia

selvisi. Terapeuttini, kokenut nainen, sen pelkisti: ”Olit jo niin väsynyt, että

et ajatellut loogisesti”, olivat terapeuttini viisaat sanat, jotka jäivät soimaan

alitajuntaani heti ensimmäisen hoitokerran jälkeen!

lIIAN SUURI TyöMÄÄRÄ, mitätön tuki ja loppuvaiheessa vihamielinen

johto sen tekivät, mistä seurasi puolen vuoden helvetti! Opin virheistäni ja

käänsin yhtälön päälaelleen. Ennen tein 16 tunnin päiviä kahdeksan tunnin

kunnolla; nyt teen töitä 8­10 tuntia, mutta kuntoni kestää 16 tunnin päiviä.

Metodina on ”tunti liikuntaa päivässä”! 

yHTEENVETONI TyöHyVINVOINNISTA: Katso, että työ mitä teet on miele­

kästä, saat siitä arvostusta ja olet pala joukkuetta, joka myös energisoi sinua!

Suuresti arvostamani kollega yritysvalmentaja Mato Valtonen on sen pelkis­

tänyt: ”Mulkkujen kanssa ei tehdä päivääkään töitä!!”

VOIKO SEN PAREMMIN PElKISTÄÄ? Työhyvinvointia ja tsemppiä kaikille

lukijoille!

Pahoinvoinnista hyvinvointiin

19nousu 1 / 2013

SVENSKA SIDOR Kari Ahola | ordförande | kari.ahola@nordea.com

DEN fINlÄNDSKA EKONOMIN måste räddas. Regeringen har bjudit in de centrala arbets­

marknadsorganisationerna till talko. Enligt arbetsgivarorganisationen måste lönenivåerna frysas

i flera år, företagsskatten sänkas, arbetstiderna förlängas och pensionsåldern höjas. Åtgärderna

skulle finansieras genom att sälja nationell egendom, tömma pensionsfonderna och sänka

löntagarnas skatter. Löntagarorganisationerna känner sitt ansvar och är beredda att hjälpa till,

för det är ju vår gemensamma sak. Eller är det?

fRåN NOUSUS PERSPEKTIV gör Nordea rekordresultat, och aktieägarna ska dessutom få

ytterligare kapital efter sina jättedividender. Vinsterna har gjorts genom att snåla in på kost­

nader och höja kundernas marginaler. Vi är allt färre som gör ett allt mer krävande arbete,

och målen och kraven skruvas upp. ”Vi kräver”, säger ledningen. Arbetstrivsel sägs uppstå

genom att målsättningarna uppnås. Vi har två tredjedelar av den lön våra nordiska kollegor

har. Vi gör samma arbete, och i de andra nordiska länderna har man avtalat om löneökningar

för flera år. Våra löntagares uppgift är att rädda Finlands ekonomi, och några löneökningar

finns det inte pengar till.

TIllåT MIg SKRATTA åt en sådan talkoinbjudan. Det handlar om tidernas största blåsning.

Våra efterkommande kommer att minnas den här tiden som den, när samhället slutligen klövs

itu i rika och fattiga. Så går det om vi tror på vad vi matas med. I själva verket handlar det om

inkomstöverföring från löntagare till aktieägare och bonusmottagare. Konkurrenskraften och

landets ekonomi räddas inte genom sådana åtgärder, tvärtom. För den girige är ingenting

tillräckligt.

fAcKföRENINgSRöRElSEN har tappat eller är på väg att

tappa förtroendet för arbetsgivaren, liksom arbetsgivaren för

facket. Den finska regeringen ber arbetsmarknadsparterna

om hjälp, talkoarbete, ensam klarar den inte av att stabilisera

ekonomin. Utan konkreta resultat faller den samman, och

det vågar man inte av rädsla för nyval. Samförstånd och

förtroende finns inte.

föR ATT få SAKER och ting att gå i rätt riktning måste det

förlorade förtroendet återvinnas. Eftersom den finländska

presidenten inte längre har någon makt, kan vi inte förvänta oss någon hjälp utifrån – vem

skulle det vara. Den soppa vi själva har kokat, med många kockars hjälp, måste vi själva äta

upp och sedan koka en ny när det är så dags. Förhoppningsvis en som smakar för alla.

Bild

: Pek

ka N

iemin

en

Återfå förtroendet

Våra efterkommande kommer att minnas den här tiden som den, när samhället slutligen klövs itu i rika och fattiga. Så går det om vi tror på vad vi matas med.

NOUSU HAR RAMlAT ner i brevlådan hos alla Nousumedlemmar i tio år redan.

Under den tiden har tidningen utvecklats, sidantalet har utökats och utseendet har

förändrats. För att tidningen ännu bättre ska motsvara medlemmarnas behov i fråga om

innehåll, upplägg och utseende, har vi utarbetat en läsarenkät. Berätta om dina önskemål,

skicka ris och ros!

Det tar ungefär fem minuter att svara på enkäten. Enkäten finns på adressen:

www.nousu.org/jasenedut-ja-palvelut/tietopankki/lehdet.

Så spara tidningen och berätta vad du tycker!

Svara på läsarenkäten!

Avtalen sluts bransch­ eller

företagsvis. I kollektivavtalsför­

handlingarna förhandlas om

lönerna under nästa avtals­

period samt själva avtalstexten. “Det kan

vara nog så jobbigt ibland”, konstaterar

Nousus förhandlare Kari Ahola och Minna

Ahtiainen.

“Lagen bestämmer till exempel inte

minimilönen för varje bransch, utan be­

stämmelserna om minimilön finns i kol­

lektivavtalet. KA har också bestämmelser

om arbetstid, semesterfrågor och lön vid

familjeledighet. Vid förhandlingarna försö­

ker vi hitta lösningar på de situationer som

kan uppstå i det dagliga arbetet”, berättar

Ahtiainen.

Nousu är löntagarpart i kollektivavtalet

för finansieringsbranschen tillsammans

med Fackförbundet Pro och De högre

tjänstemännen YTN. Arbetsgivarsidan rep­

resenteras av Finansbranschens Centralför­

bund.

“Kollektivavtalet skapar ramarna för de

arbetsvillkor som gäller på arbetsplatser­

na. Det tryggar personalens arbetsvillkor”,

säger Kari Ahola.

Snart ska vi förhandla igenI kollektivavtalet avtalas också om avtals­

periodens längd. Avtalet för finansierings­

branschen gäller under tiden 1.11.2011–

30.11.2013. Enligt avtalet ska nästa

för handlingsomgång hållas under våren

2013. I skrivande stund vet vi inte om det

blir någon central uppgörelse vid central­

organisationernas förhandlingar. Om det

blir det, så startar de branschvisa tillämp­

ningsförhandlingarna direkt efter att den

centrala uppgörelsen träffats.

Nousu förbereder sig för kollektiv­

avtalsförhandlingarna genom en medlems­

enkät, där vi kartlägger medlemmarnas

behov och önskemål om innehållet i löne­

överenskommelsen och avtalstexten.

Kari påminner om att de frågor eller

utvecklingsbehov som tas upp i förhand­

lingarna kommer från arbetstagarna.

“Vi hoppas att det kommer mycket syn­

punkter från fältet, för det kan finnas många

viktiga frågor att ta upp i olika enheter

runtom i landet.”

Både Minna Ahtiainen och Kari Ahola

tror att lönefrågorna kommer att bli viktiga

i höstens förhandlingar. Vi måste säkra lön­

tagarnas realinkomster och köpkraft.

“Företagen i branschen gör goda resul­

tat, och det borde synas även i personalens

löner”, säger Ahtiainen.

“Nordea är verksamt i hela Norden och

lönenivån i Finland är klart lägre än på

andra håll, fast vi levererar vinst till den

gemensamma kassan”, säger Ahola.

“Dessutom är kompetensklasserna i

Vem är det som bestämmer din minimilön, din semester och din arbetstid? I kollektiv-avtalet (KA) sluter fackförbundet och arbetsgivarorganisationen (eller en enskild arbetsgivare) avtal om de villkor som gäller i arbetsavtal eller anställningsförhållanden.

kollektivavtalet 30 år gamla och täcker inte

längre dagens bankarbete. Klassificeringen

borde ändras”, säger Ahola och Ahtiainen.

Strejk är sista utvägenVid förhandlingsbordet sitter förutom

Ahtiainen och Ahola även andra fackrepre­

sentanter, som Nousus styrelse utser.

Vi samarbetar med andra förbund på

löntagarsidan både när vi förbereder för­

handlingarna och under själva förhand­

lingsprocessen. Vi kommer överens om

avtalsmålen tillsammans.

Om det inte blir något avtal vid

förhand lingarna mellan parterna, tar vi

till kraftigare metoder. Eventuella strejker

måste anmälas till riksförlikningsmannen.

Med dennes hjälp försöker vi hitta en

kompromiss, men om det inte lyckas, kan

det bli strejk.

“Målet är att komma fram till ett avtal,

som alla parter kan godta. Arbetskonflikter

är alltid extrema åtgärder och de tillgrips

inte om man inte är tvungen”, säger Minna

Ahtiainen.

Ahola kritiserar arbetsgivarnas hot om

lockout under förra förhandlingsomgån­

gen.

“Det var en väldigt oöverlagd åtgärd.”

Avtal ska hållasDet finns starkare krafter än förbunden

som påverkar hur förhandlingarna går.

Finlands Näringsliv EK har talat för den

svenska modellen. I den modellen bestäm­

de avtalen för de viktigaste exportbran­

scherna, i Finland teknologiindustrin, även

innehållet i övriga branschers avtal.

“Den ’ankarmodell’ som EK represen­

terar passar dåligt in i lönediskussionsmo­

dellen”, säger Minna Ahtiainen.

Även förlängning av arbetstiden och

noll­linje för löneökningar har EK haft på

agendan.

Både Ahtiainen och Ahola har funderat

på förtroendets betydelse vid avtalsför­

handlingarna. EK har försökt öppna upp

frågor som vi redan kommit överens om,

och det eroderar förtroendet mellan par­

terna. Det gör förhandlingarna besvärligare.

För förbundets del lovar Ahola att satsa

på information. Men det går inte att be­

rätta allt om förhandlingarnas gång innan

frågorna har behandlats färdigt.

18 nousu 1 / 2013

finns kollektivavtaletBakom allt

Text Elina TeerijokiIllustration Anssi Keränen

ETUSI JÄSENKORTILLA:

-2 snt/l bensiinistä*-2 snt/l dieselistä*

LISÄKSI:-10 % voiteluaineista**-5 % pesuista-5 % autokemikaaleista-5 % nestekaasusta***

lisäetuja

1.1.2013 alkaen!

korotettu alennus

1.1.2013 alkaen!