alueiden vetovoima ja viisi kasvuetua

ALUEEN MUUTTOVETOVOIMA

– syitä ja seurauksia! Valtiotieteen tohtori Timo Aro

25.9.2014

Asumisen foorumi, Lahti

Elämän kolme tärkeintä

kysymystä?

1.Missä asun? 2.Mitä teen?

3.Kenen kanssa?

”Ne, jotka eivät ota riskiä, eivät voita” - Bilbaon pormestari Ibon Areson -

1. MITEN MUUTTOLIIKE VAIKUTTAA ALUEIDEN VETOVOIMAAN? 2. 2010-LUVUN VETOVOIMAISET ALUEET JA LAHDEN SEUDUN POSITIO?

1. MITEN MUUTTOLIIKE VAIKUTTAA

ALUEIDEN VETOVOIMAAN

–syitä ja seurauksia

Alueen vetovoima perustuu viiteen kasvu- ja kilpailuetua tuottavaan tekijään

Alkuetu

Sijainti- tai

saavutettavuusetu

Demografinen etu Rakennettu eli strateginen etu

Mentaalinen etu

Alueen veto-voima

Alueen mainekuva

Alueen sisäinen elinvoima

Alueen ulkoinen elinvoima

Alueen vetovoima on enemmän kuin osiensa summa!

Ulkoinen elinvoima: Isot Lahden seudun ulkoiset toimintaympäris-

töön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenne-, väestö-, työllisyys-, yritys- ja osaamiskehitykseen tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin.

Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutosten alku- tai päätepistettä vaikea todentaa

Riippuvuus suuri alueen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista

Sisäinen elinvoima: Lahden seudun sisäiseen toimintaympäristöön

vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät mm. alueen tekemiin strategisiin painopisteisiin ja valintoihin, palveluiden saatavuuteen, palveluverkkoon, kykyyn tehdä päätöksiä, muutosherkkyyteen, seudun sisäiseen yhteistyö- ja luottamuskulttuuriin, seudun yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyihin jne.

Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä

Muuttovetovoima?

Alueen vetovoima/

houkutelevuus/ kilpailukyky/ elinvoima/

Alue- ja kuntatalous-

kehitys Sijainti:

saavutetta-vuus, etäisyys

ja tiheys

Osaamis-kehitys

Työpaikka- ja työllisyys-

kehitys

Yritys- kehitys Väestö-

kehitys (muuttoveto-

voioma)

TKI-kehitys

Muut kehitykseen vaikuttavat

tekijät

Muuttoliike on

pirullinen

yhteiskunnallinen

ja alueellinen

ilmiö!

Noin 900 000 muuttoa vuodessa

Lähes neljä viidestä muuttajasta alle 35-vuotias

11681

4744

3428

2581

2123

1893

1821

1463

1296

1093

1081

1034

854

781

665

652

633

549

511

504

0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000

Helsinki

Tampere

Oulu

Turku

Kuopio

Seinäjoki

Lahti

Jyväskylä

Pirkkala

Hämeenlinna

Lempäälä

Espoo

Lieto

Nokia

Pori

Sipoo

Ylöjärvi

Nurmijärvi

Kaarina

Mustasaari

Nuorista 15-24 -

vuotiaista sai muuttovoittoa

27 kuntaa vuosina

2009-2013

Nuorten muuttovoitot keskittyvät harvoihin kuntiin

Muuttoalttius eri ikäryhmissä 1970-luvulta 2010-luvulle

• Muuttoliike on erittäin valikoivaa iän suhteen: lähes neljä viidestä muuttajasta on alle 35-vuotiaita

• Muuttoalttius on kasvanut kaikissa ikäryhmissä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä

• Muuttoalttius on korkein 20-24- ja 15-19 -vuotiaiden ikäryhmissä: muuttoalttius on peräti kaksinker-taistunut 1990-luvun alkuun verrattuna

• Huom! Nuoret aikuiset (20-24 v.) muuttavat 11 kertaa useammin kuin esim. 60-64 –vuotiaat. 0

50

100

150

200

250

15–19 -vuotiaat 20–24 -vuotiaat 25–29 -vuotiaat

30–34 -vuotiaat 35–39 -vuotiaat 60–64 -vuotiaat

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014

Vain joka kolmas kunta ja joka neljäs kaupunkiseutu saa muuttovoittoa

Kuntien määrällinen nettomuutto kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013

• Keskimäärin vain joka kolmas kunta sai muuttovoittoa (104/320)

• 20 määrällisesti eniten muutto-voittoa saanutta kuntaa olivat joko keskuskaupunkeja tai niiden kehyskuntia: määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Kuopio ja Seinäjoki

• 20 määrällisesti eniten muutto-tappiota saanutta kuntaa olivat joko teollisia rakennemuutospaikkakuntia, keskisuuria keskuskaupunkeja tai maaseudun seutukeskuksia: eniten muuttotappiota saivat Kajaani, Kouvola, Raahe, Kemi, Kotka ja Kuusamo

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom 2014

Kaupunkiseutujen määrällinen nettomuutto kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013

• Keskimäärin vain joka neljäs seutu sai muuttovoittoa (17/70)

• Kuusi eniten muuttovoittoa saanutta seutua eli Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän ja Kuopion seudut saivat noin 90 % kaikkien seutujen muuttovoitosta (!)

• Määrällisesti eniten muuttovoittoa saaneet seudut keskittyivät erityisesti HHT-vyöhykkeelle ja sen vaikutusalueelle sekä yli 80 000 asukkaan seutukuntiin

• Määrällisesti eniten muuttotappiota saivat maakuntien 2- ja 3-keskukset ja niiden vaikutusalueet: seutukeskuksista eniten muuttotappiota saivat Kemi-Tornion, Raahen, Ylä-Savon, Kotka-Haminan, Pietarsaaren ja Varkauden seudut

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom 2014

Lisääntyvä maahanmuuttajien ja vieraskielisten määrä

Kaupungistuminen ja urbaanit arvot

MIKSI MUUTETAAN?

PERINTEISET KOVAT TEKIJÄT:

Alueen yleinen kehitys, palkkataso, etenemismahdollisuudet jne.

Työ ja työpaikkakehitys, puolison työ, potentiaaliset työ- ja uramahdollisuudet

Opiskelu ja koulutustarjonta Liikenneyhteydet, saavutettavuus, etäisyys, sujuva

liikkuminen, kaupungin koko Asuminen eri elinvaiheissa

NOUSEVAT PEHMEÄT TEKIJÄT: Asuin- ja elinympäristön laatu Alueeseen liitetyt mieli- ja mainekuvat Alueen yleinen ilmapiiri Vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet Luonnonläheisyys vs. urbaanit arvot Viiteryhmät Tapahtumat, elämykset, puistot, museot,

arkkitehtuuri galleriat, houkuttelevat kohtaamispaikat jne.

KOLMANNET TEKIJÄT: Henkilökohtaiset verkostot (kotipaikka, ystävät,

sukululaiset, henkilökohtaiset verkostot)

ENNEN: Ihmiset muuttavat sinne missä on työpaikkoja tai mistä oletetaan löyty-vän potentiaalisimmat työmahdollisuudet

JATKOSSA: Työpaikat siirtyvät tai hakeutuvat sinne, missä on paljon koulutettuja ihmisiä tai tiettyjen toimialojen keskittymiä

”Paikka on aikamme keskeinen taloutta ja yhteiskuntaa jäsentävä yksikkö, jolloin paikka itsessään ratkaisee perinteisen muna-kana –ongelman, sillä paikka vetää ihmisiä työpaikkoihin ja työpaikkoja ihmisille. Yritykset siirtyvät sinne, missä on osaavia ja luovia yksilöitä eikä päinvastoin” - Richard Florida 2005 -

Asumisen heimot Juha Kostiaisen mukaan

Yhteisö Varikko Arvo Luonto

Omassa rauhassa

”Kaunis, moderni, edustava koti arvostetulla alueella”

”Rauhallinen, hieno sijainti - tilaa asua ja harrastaa”

”Rauhallinen, edullinen ja tilava perheasunto”

”Helppo sijainti, palvelujen äärellä koko perheen

kodiksi”

”Turvallinen, muokattava perheen koti, johon haluan

panostaa”

”Tietyllä arvostetulla, arvonsa säilyttävällä alueella lähellä

keskustaa”

”Arvostetulla, arvonsa säilyttävällä alueella

perheelle koti”

”Edullinen, rauhallinen ja kompakti”

”Keskustassa elämän keskellä ”

Kartanoasujat

Pesänrakentajat

Sosiaaliset Urbaanit

Arvoalueiden kodinrakentajat

Humun keskellä

Edullisesti lähiössä

Esteetikot

SIJOI-

TUS

KUNTA TYÖLLISTEN

NETTOMUUTTO

YHTEENSÄ

2008-2011

LUOVIEN

ALOJEN

TYÖLLISTEN

NETTOMUUTTO

YHTEENSÄ

2008-2011

LUOVIEN ALOJEN

TYÖLLISTEN

NETTOMUUTTO

PROMILLEA PER

VUOSI

LUOVIEN ALOJEN

MUUTTAJIEN

OSUUS (%)

TYÖLLISISTÄ

SAADUSTA

MUUTTOVOITOSTA

1. Helsinki 8793 2397 1,0 27,3

2. Espoo 1629 824 0,8 50,6

3. Vantaa 2396 359 0,5 15,0

4. Kirkkonummi 763 270 1,8 35,4

5. Pirkkala 803 179 2,6 22,3

6. Lempäälä 582 168 2,1 28,9

7. Nokia 659 151 1,1 22,9

8. Nurmijärvi 598 140 0,9 23,4

9. Kangasala 476 138 1,2 29,0

10. Vihti 774 137 1,2 17,7

11. Ylöjärvi 651 120 1,0 18,4

12. Tuusula 737 107 0,7 14,5

13. Sipoo 392 101 1,4 25,8

14. Porvoo 226 99 0,5 43,8

15. Lohja 358 91 0,5 25,4

16. Hämeenlinna 621 89 0,3 14,3

17. Hyvinkää 391 87 0,5 22,3

18. Kaarina 377 85 0,7 22,5

19. Lieto 452 74 1,1 16,4

20. Mäntsälä 715 69 0,9 9,7

”Luovan luokan” työllisiksi määriteltiin Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 2008) toimialat J (informaatio ja viestintä) ja M (ammatillinen tieteellinen, teknillinen ja taiteellinen toiminta)

Kahden valitun toimialan keskeiset ammat-tikvalifikaatiot liittyvät osaamiseen, asian-tuntijuuteen, tutkimukseen, tiedon tuotta-miseen, tiedon käsittelyyn, tiedon jakami-seen, tiedon hyödyntämiseen, ongelmien ratkaisemiseen, esittävään taiteeseen jne.

”Luovan luokan” muuttajista sai ”periaat-teessa” muuttovoittoa lähes joka toinen kunta ja joka kolmas seutukunta: määrällisesti merkittävät muuttovoitot keskittyivät kuitenkin vain kymmeneen kuntaan.

Helsinki ja Helsingin seutu olivat yliedustettuja ”luovasta luokasta” muuttovoittoa saaneiden kuntien joukossa: neljä viidesosaa luovan luokan edustajien muuttovoitosta keskittyi Helsingin seudulle (!)

"Luovan luokan" työllisistä eniten muuttovoittoa saaneet kunnat vuosina 2008-2011

Lähde: Timo Aro 2014, julkaisematon käsikirjoitus

LUOVIEN TOIMIALOJEN (J JA M) TYÖLLISTEN OSUUS KAIKISTA TYÖPAIKOISTA VUONNA 2011

Luovilla toimialoilla (J ja M) työskenteli yhteensä 267 000 työllistä vuoden 2013 lopussa eli noin joka kymmenes (11,1 %) työllisistä

”Luovan luokan” työllisten osuus oli selvästi korkein Helsingin seudulla ja muilla suurilla korkeakouluseuduilla

”Luovan luokan” työllisten osuus kaikista työllisistä ylitti kunnittain tarkasteltuna 15 %:in rajan vain neljässä kunnassa: Espoo, Kauniainen, Helsinki ja Kirkkonummi

Kaupunkiseuduittain tarkasteltuna ”luovan luokan” osuus ylitti 10 %:in rajan neljällä seudulla: Helsingin, Tampereen, Oulun ja Jyväskylän seuduilla

Lähde: Timo Aro 2014, julkaisematon käsikirjoitus

2. 2010-LUVUN VETOVOIMAISET

ALUEET JA LAHDEN SEUDUN POSITIO

Aluehierarkia de facto

• Metropolialue – Metropolialue erityiskysymyksenä – Metropolialueen vaikutusalue (noin 100 km kehä): Lahden

seutu osana metropolialuetta ja tulevaa verkostometropolia?

• Suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut – Noin 12 kaupunkiseutua (Tampereen, Turun, Oulun, Lahden,

Jyväskylän, Porin, Kuopion, Lappeenrannan, Joensuun, Seinäjoen ja Vaasan seudun

– Noin 100 000 asukkaan toiminnalliset alueet

• Seutukaupungit – Noin 40-50 maakuntakeskusta tai seutukaupunkia – Maakuntien 2- tai 3 –keskukset

• Muut kunnat

– Pienet kunnat – Ei yhteistä nimittäjää (kasvavia, paikallaan pysyviä ja

supistuvia)

Lahden seudun saavutettavuus on kasvava kilpailuetu aluerakenteen muutoksessa

• Tunnin etäisyys oman alueen keskukseen nousee kriittiseksi tekijäksi liikkumisen ja sujuvan arjen näkökulmasta

• Helsingin pendelöintialue laajenee noin 20-25 km vuosikymmenessä: Lahden seutu asema muuttuu metropolialueen reuna-alueesta paremmaksi

• Saavutettavuus vaikuttaa asutus- ja varsinkin työpaikkakeskittymien tulevaan sijaintiin ja sijoittumiseen

• Saavutettavuus on vahvassa yhteydessä alueiden väliseen muuttoliikkeeseen ja tulevaan väestönkehitykseen

Lahden seutu osana Etelä- ja Lounais-Suomen työssäkäyntialuetta

Yhtenäinen työssäkäyntialue:

• Noin tunnin vyöhyke tai matka-aika paikasta toiseen

• Kasvu- ja kehityskäytävät suurten keskusten välillä sekä niiden imussa kasvavat vaikutusalueet

• Kehittyvät maantie-, rautatie- ja joukkoliikenneyhteydet keskusten välillä, jotka johtavat ajan mittaan yhtenäisiin asunto-, työ- ja palvelumarkkinoihin (enemmän Sotarauta & Kostiainen 2008)

Tulevaisuuden laajentunut metropolialue tai verkosto-metropoli, jossa alueen kaupungit ja kaupunkiseudut kilpailevat

• Alueiden yleiseen kehitykseen, työhön ja työpaikkakehitykseen ja koulutustarjontaan liittyvillä kovilla tekijöillä,

• Asumiseen, asuin- ja elinympäristöihin ja asuinalueiden markkinointiin liittyvillä vaihtoehtoisilla ratkaisuilla ja

• Pehmeisiin tekijöihin kytkeytyvillä asioilla (mainekuva, yleinen ilmapiiri, vapaa-ajan mahdollisuudet, tapahtumat, samaa elämäntyyliä edustavat viiteryhmät jne.)

• Lahden seudun vastaus em. haasteisiin!?

Lähde: Kuntaliitto

ALUEEN POTENTIAALINEN SAAVUTETTAVUUS JA VYÖHYKKEISYYS

Tulevat vyöhykkeiset suur-alueet työssäkäynnin, asutus- ja työpaikkakeskittymien ja liikkuvuuden näkökulmasta:

① Etelä- ja Lounais-Suomen työssäkäyntialue

② Pohjanmaiden työssäkäyntialue

③ Jyväskylän-Kuopion-Joensuun työssäkäyntialue

④ Oulun työssäkäyntialue

Kartta: Oulun yliopiston maantieteen laitos

KUNTIEN NETTOMUUTON JA LIIKENNEKÄYTÄVIEN VÄLINEN YHTEYS

• Muuttovoittoiset alueet keskittyvät keskeisten liikennekäytävien varrelle tai niiden asteittain laajenevalle vai-kutusalueelle

• Kaupunkiseutujen sisällä jatkossa keskeisessä roolissa sujuva ja toimiva sisäinen liikenne, asemanseutujen infrastruktuurin kehittäminen sekä liikkuvuuden edistäminen kaikessa ja kaikkialla

• Kaupunkiseutujen välillä korostuvat jatkossa liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet: tunnin yhteys keskeisiin asutus- ja työpaikkakeskittymiin avainroolissa

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom 2014

22. 33. 4. 8. 8. 7. 8. 9. 59. 33. Lahden sijoitus muuttovetovoimassa

70 kaupunkiseudun joukossa vuosina 2005-2014

11681

4744

3428

2581

2123

1893

1821

1463

1296

1093

1081

1034

854

781

665

652

633

549

511

504

0 5000 10000 15000

Helsinki

Tampere

Oulu

Turku

Kuopio

Seinäjoki

Lahti

Jyväskylä

Pirkkala

Hämeenlinna

Lempäälä

Espoo

Lieto

Nokia

Pori

Sipoo

Ylöjärvi

Nurmijärvi

Kaarina

Mustasaari

LAHTI oli

7:nneksi muuttovetovoi-

maisin kunta (320) vuosina 2009-2013

20 muuttovetovoimaisinta kuntaa maan sisäisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013

LAHDEN SEUTU oli

9:nneksi muuttovetovoimai-sin kaupunkiseutu (70) vuosina 2009-

2013

Lahden seudulle tulomuuttaneet henkilöt kaupunkiseuduittain vuosina 2007-2013

39 592 tulomuuttajaa 2007-2013: Lähtöseutu: 100 hlöä kohden

Helsingin 39,2

Tampereen 6,6

Kouvolan 6,1

Hämeenlinnan 4,4

Jyväskylän 4,2

Mikkelin 3,9

Turun 3,0

Lappeenrannan 2,7

Porvoon 2,5

Kouvolan 2,4

LAHDEN SEUTU

Alle 25-vuotiaita:

41,2 %

25-34 v.:

24 %

35-44 v:

11,9 %

45-54 v.:

8,4 %

55-64 v.:

9,6 %

65-74 v.:

4,1 %

Yli 75 v.:

0,9 %

Lahden seudulle Helsingin seudulta tulomuuttaneiden ikärakenne vuosina 2007-2013 (n=15 515 hlöä)

LAHDEN SEUDUN TULOMUUTTOVIRRAT

”Normimuuttajat”

päästään kiinni tulomuuttajien mää- rällisellä ja laadullisella profiloinnilla

Paluumuuttajat

henkilökohtaiset siteet Lahden seudulle, joihin päästään kiinni sekä kyselyiden että syntymäpaikan määrittelyn jälkeen

Potentiaaliset muuttajat

ne asukkaat, yritykset ja investoijat, jotka ovat jollain tavoin ilmaisseet halunsa muuttaa Lahden seudulle

ne asukkaat, yritykset ja investoijat, jotka voivat muuttaa Lahden seudulle, mutta eivät itse vielä tiedosta sitä

=Paikkojen välinen kilpailu ja paikan laatu ratkaisee muuttovalinnan. Lahden seutu kilpailee ensisijaisesti metropolialueen kehyskuntien ja vaikutusalueen reunoilla olevien vanhojen kaupunkien kanssa: Porvoo, Kotka, Hämeenlinna ja Lohja

ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEEN VYÖHYKKEISYYS

100 km

50 km

50 km

50 km 30 km

30 km

30 km

30 km

30 km

30 km 30 km

30 km

15 km

15 km 15 km

15 km

15 km

15 km

15 km

15 km

Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti: Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella asuu 1,8

miljoonaa asukasta Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien

vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun,

Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta

Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien 2-keskusten noin 15 km kehällä asuu noin 600 000 asukasta

Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueilla asuu

noin 90 % koko maan väestöstä Korostaa uudenlaisen kansallisen kaupunki- tai

elinvoimapolitiikan tarvetta

Uusi vyöhykkeinen aluerakenne korostaa a) tarvetta kaupunkien, kaupunkiseutujen ja kaupunkivyöhykkeiden sopimuksellisille järjestelyille, b) kaksoiskaupunki –konseptien esiinnousua ja c) hallinnollisista rakenteista vapaita uudenlaisia toiminnallisia koalitioita.

15 km

30 km

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom 2014

”Alueen pitää panostaa telttojen eikä palatsien hankkimiseen. Teltan voi ottaa kainaloon ja jatkaa matkaa, mutta palatsin kanssa jää helposti paikalleen. Ketterän alueen pitää välttää kaikin tavoin liiallista konsensusta, tyytyväisyyttä, yltäkylläisyyttä, johdonmukaista ja insinöörimäistä rationaalisuutta” - Mukaillen Hedberg ym. -

”Alueet eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan oikeiden asioiden tekemistä liian pitkään” - Mukaillen Doz ja Kosonen 2007 -

Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro

timokaro@gmail.com www.timoaro.fi

@timoaro 045 6577890