artefakta liedes

Olemattomien ja hukattujen esineiden jäljillä

Työ- ja tarvekalujen metaforisista ja muuttuvista

funktioista pohjalaisessa agraariyhteisössä

Artefakta – Esinetutkimusverkosto 7.10.2011FM Jarkko Liedes (HY)

Suomen ja Pohjoismaiden historiajarkko.liedes@helsinki.fi

2

3

4

5

Esineiden luokittelusta

• Profaani - sakraali• Käsin tehty – koneellisesti valmistettu• Uniikki – massatuote• Tehty kestämään – suunniteltu vanhenemaan• Holistinen valmistus – pilkottu tuotanto• Kiinteä – irtain• Aineellinen – aineeton• Kertakulutus - kestokulutus• Hyödyke – turhake• Käyttöesine/tarve-esine (välinearvo) – koriste-esine/taide-esine

(itseisarvo)• Tunnearvo – käyttöarvo – myyntiarvo - statusarvo • Erottaa - yhdistää

6

Mikä esine kyseessä?

7

”Saparopuukko”

• Kuhmoislaisen puukkomestari Heimo Rosellin ideoima puukko, jota ei ole olemassa todellisuudessa

• Hän ideoi tarinan pohjalta puukon asiaan sopivaksi ja se on nykyisin eräänlainen harvinaisuus alallaan.

• Puukko on ideoitu tavallisen eräpuukon kahvaan, mutta terä on todella saparon leikkaamiseen soveltuvan näköinen.

• Lähde: www.puukkoseura.fi (Taisto Kuortti)

8

Olemattomia esineitä• kaavat: juuston-, kiskon-, makkaran-, pylsynkaava• lestit: kiukaan-, laukun-, repun-, uuninlesti• mitat: lihan-, makkaran-, silpunmitta• vinkkelit: sonta-, tarha-, tunkio-, kasa-, pinovinkkeli (+ tunkioharja) • sakset: klasisakset, räystässakset• kaksimieliset kairat: peräkairi, haarakaira, nahkanapakaira, nahkasahanhantaaki• muurarille: arinahöylä, uuninlesti, kiuaskirves • teurastajalle: häntäveitsi, saparoveitsi, siansarvikampa, sianpartasaippua tai

makkarankaavat, makkaralukko, suolenkäänninpuu, häntäveivi, hännänvedin • rusasahra,, sammalkartta, säärikyynärä, tipotussu• viskuukauha, kohlitsimet • Apteekista lähetettiin hakemaan: kirvesvartta, lapikkaannousua, puukengän siemeniä,

lutikanlänkiä, palamattomanpuun tuhkaa, maantien jytyä, Egyptin pimeyttä, keltaista kiusaa , älypannua, veräjänkitkutusta

• Ammattikunnittain: esim. merimiehillä: "Eipä juuri seremonioita ollut, joskus aprillipäivänä juoksutettiin milloin sumusaksia tai sumulapiota tai hakeen ankkuriavainta ja mustanparrantippoja perämieheltä meritautiin". Vrt. ensikertalaisia narrattiin hakemaan pilssinavain tai vanavesikaapin avain, korsteeniveegaa Lähde: Suomalaisen merimiehen ensireissu. Vesillä – elämää ja historiaa. Suomen Tammi+ projekti (toim. Ari Haapanen)

• Vrt. ohiammuttua sorsaa, paistettuja jäniksenjälkiä (ruoasta) • Nykyään: vasemman käden trasseli, pingispallon pumppu, kipinöitä mopoon• Lähteet: Vilkuna 1985, Pöysä 1998, KOTUS: Vilppula Matti, Hänninen Anneli

9

• ”Pohojanmaala on olluv vanha tapa narratat tenavia hakohon makkarankaavoja kylästä silloon ku om makkaroota tehty”. (Alavus)

• ”Lapsilla hajetetaan naapurista makkaranmittaa, siansarvikampaa, ja myös lainataan aikaa tai kiirettä.” (Lestijärvi)

• Anneli Hänninen (2005): Leikkitoimituksia. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Internet-sivu. Päivitetty 29.3.2007. (Käyty 27.8.2011)

10

Esineiden typologiasta (Liedes 2011)Olematon/kuviteltu ”esine”,

jolla nimi ja kuviteltu funktio ja jopa muoto (esim. saparoveitsi; pinovinkkeli, Kalevalan Sampo)

Ruumis esineenä/taideteoksena

- lävistykset, tatuoinnit- plastiikkakirurgia- orja

vrt. ihmissuhteiden esineellistäminen kapitalismissa (Marx)

”Luonnonväärät”

Uusioesine eli reaalinen esine, jonka muoto säilynyt mutta funktio (ja nimi) muuttuneet uusiokäytössä alkuperäisestä

Reaalinen esine, jolla nimi, muoto ja funktio (museaalinen arvo) eli perinteisen (esine)tutkimuksen kohde

Personifioitu esine: tuunaus, kustomointi (vrt. antropomorfismi)

Poissaoleva esine- kadonnut esine- lainattu esine- unohdettu esine- keksitty esine, jota ei (vielä) valmistettu

Reaalinen esine, jolla muoto, mutta ei nimeä eikä funktiota tai se on epäselvä tai tuntematon (”hilavitkutin”, ”mikätin”)

fragmentti,

rekonstruktio

nanoteknologia

3D-teknologia (kopio)

?

11

Hukatut esineet

• Ratkaisu: tehdä taika/lukea loitsu

• Taian tarkoitus:

• 1) nähdä esineen nykyinen olinpaikka (valkoinen magia)

• 2) aiheuttaa varkaalle ”vaiva” (musta magia)

• ”Messänpeitto”

12

Laina-esineet

• Vaarallinen jakoaika (loka-marraskuun vaihde)

• Pelko talon menestyksen/omaisuuden puolesta

• Taustalla ehkä talonpoikainen opetus säästää ja varautua pitkään talvikauteen

13

Työkalujen muuttuvista funktioista ja metaforista

14

Työkalujen fraseologisia ilmauksia

• Attribuutit ja vertailukohdat haettiin maaseudun arjesta, etenkin luonnosta• Mainio terä oli ”näpäkän ottava”, ohut ja terävä kuin ”madon kieli”.

Esimerkiksi sahan, puukon ja taltan äänestä tehtiin päätelmiä sen kunnosta. Hyvän työkalun äänikin oli kirkas ja terävä, suorastaan ”sähäkän sihisevä”. Leikillisesti tällaiset kuulokuvat saatettiin pukea myös luonnonäänien jäljittelyjen muotoon

• Keskipohjalaisia esimerkkejä:• kalso, (s)klasu, klisu, kynä, känä = loppuun kulunut, tylsä teräase tai

työväline (usein kirveestä mutta myös puukosta, lapiosta, kuokasta, viikatteesta

• kissanposki = kulunut, tylsä, väärin teroitettu, pyöreäksi muotoutunut terä(ase);

• kloponen, nyljä = kömpelö, huonosti tehty, käyttötarkoitustaan huonosti vastaava esine

• kromunen = karkeapintainen, viimeistelemätön työväline; • piitämä = vähäinen tylsyys teräaseessa

15

Esineen funktio muuttuu – muoto säilyy

Esineitä uusiokäytössä:yöastia/potta kukkavaasivoikirnu sateenvarjotelinehevosenlänget peilinkehysrukinpyörä kattovalaisinkärrynpyörä portinpielirukki, ompelukonepöytä sisustuselementtirukinlapa lampetti (käyttöesine, kosiolahja yms. merkitykset)reki, kärry, polkupyörä kukkatelinehevosenkenkä onnea tuova seinäkoristelankapuhelin leikkikaluikoni keräilykohde, taide-esine(esim. Vilkuna 1934, Jäntti 1996, Baudrillard 1997, Korhonen 1999, Kiuru 2000)

Esineen muoto muuttuu – funktio säilyytuolisauna, kiuas

Poikkeuksia (sekä käyttötarkoitus että muoto tarkoin määrättyjä): kansalliset symbolit ja univormut kuten Suomen lippu, leijonavaakuna, poliisiauto,

sotilasasut, kansallispuvut

16

Esineiden (työkalujen) metaforinen seksuaalistaminen

• Miehisten työkulttuurien ja etätöiden (=”poistöiden”) ominaispiirre

• Sahaa tai kirvestä on mm. savotoilla nimitetty ”jätkän morsiameksi” tai ”heilaksi”

• Halu korostaa vastuunkantoa ja huolenpitoa tärkeimmästä henkilökohtaisesta omaisuudesta eli työvälineestä ja sen kunnosta

• ”Jos minä olisin sepän sälli, niin rauvasta heilan takosin” (SKS. Himanka. Vilho Verronen -74 (1968); MV K16:1-15 / 81)

• ”Akka on saatava vaikka lepän haarukasta” (SKS Ullava. Antti Saari KT 420: 202 (1967-68)

• Myös suljettujen tilojen/yhteisöjen ihmisen vapauden kaipuu• Sairaala, armeija

17

• Himangalta kerrotaan erään isännän luvanneen rengilleen vaimoksi yhden tyttäristään, mikäli renki sai tehtyä suoran kirvesvarren tähtäämättä. Taitava renki onnistui kuin onnistuikin miltei mahdottomassa tehtävässään, jolloin isännän oli todettava: ”Ko oot nuin hyvä käsistäs, niin annan sulle mielelläni yhen tytöistäni”

• MV K17:1-11. Himanka. Verronen Vilho / 149; K16:35-41 / 81; Kautovaara 1984, s. 62-64.

18

• Höylän esittely ja talousrullatelineen valmistus puutyönurkassa (YLE:n Elävä arkisto)

• http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=29&t=810&a=7232

19

Kiitos!

20

Hilavitkutin, pulmalelu, mikätin?

21

Outo nakkilalaisesine kerää yhä uusia teorioita (Satakunnan Kansa 10.8.2011)

Veräjäpuun aihio, tiinun vanne, kalarysän kaari, heinäkrinnin osa vai mitta?

22

Tunnistamattomien esineiden luokittelusta ja viehtymyksestä

• A) arkinen käyttöesine on muotoiltu poikkeavalla tavalla, jolloin sen käyttötarkoitus ei näy päältäpäin (esim. pullonavaajat)

• B) käyttötarkoitus on harvinainen (esim. erikoisammateissa tarvittavia erikoisvälineitä)

• C) esine on turhake (tehty kuvitteellista käyttöä varten tai se on pilailuväline ilman todellista tarvetta) vrt. Luontoliiton turhake

• D) käyttötarkoitus on kokonaan uusi (esim. tietotekniikan innovaatiot)• E) historiallinen esine, jolla ei enää käyttöä ajassamme eikä näy

arjessamme (esim. entiset käsityökalut, suutarinvälineet) • [Vartiainen 2008, 11]

• ”Niksologia” ja Pirkka-lehden suosittu Niksi-Pirkka (19 320 niksiä)• Tarinatalo Oy;n YLE TV1:lle tuottama ”Antiikkia antiikkia - ohjelma”

arvioinut (ja tunnistanut!) antiikkiesineitä vuodesta 1997 (Kultainen TV –palkinto 2008)

• S-ryhmän Yhteishyvä-lehden ”Ihme vekotin”; VR:n Matkaan-lehti yms.

23

Esineiden personifiointi

• Antropomorfismi

• Nuket, laivat

• Signeeraus

• Tuunaus, kustomointi,

• kännykänkuoret, autot (pimp my ride)

• Facebook-profiilit, verkkopankkipalvelut

• raamatut, arkut, uurnat…

24

• Digitaalisen/virtuaalisen maailman ”nostagisoiminen”/”esineellistäminen”: esim. kuluneeksi kivipestyt farkut, kuluneeksi (keinotekoisesti luotu ajan patina; rustiikki) hiotut puupinnat, muovimarmori, muovipärekorit, wanhanaikaisesti pirisevät kännykät, sivuja käännettäessä kahisevat nettilehdet, retroesineet, vintage-vaatemuodissa yms.

25

Lähteet• Arkistolähteet:

• Museovirasto. Keruuarkiston kyselyt.• Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Kansanrunousarkisto

• Kirjallisuus• Arendt, Hannah 2002 [1958]: Hannah Arendt, Vita activa. Ihmisenä olemisen ehdot. Vastapaino: Tampere 2002.

Alkuteos The Human Condition. • Baudrillard, Jean 1997 [1968]: Jean Baudrillard, The system of objects. [Alkuteos Le système des objets • Anttila, Veikko 1974: Veikko Anttila, Talonpojasta tuottajaksi. Suomen maatalouden uudenaikaistuminen 1800-

luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella. Kirjayhtymä: Helsinki 1974.• Arjen säikeet - aikakuvia arkielämään sivilisaatioon ja kansankulttuuriin . Bo Lönnqvist (toim.). Etnografia 3.

Jyväskylän yliopiston etnologian laitoksen julkaisusarja. Gummerus: Jyväskylä 2000.• Korhonen, Teppo: Tekniikkaa, taidetta ja taikauskoa : kirjoituksia aineellisesta kansankulttuurista / Teppo

Korhonen. Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1999. Tietolipas 162.• Pandoran lipas. Virvatulia esineiden maailmasta. Ilmari Vesterinen ja Bo Lönnqvist (toim.) SKS 2001• Suomalaisen työn historiaa korvesta konttoriin. Pekka Parikka (toim.) SKS: Helsinki 1999.• Kiuru, Elina.: Rakkaudesta esineisiin : keräilijän esinesuhde modernin ihmisen haaveiden ja päämäärien

kuvastajana. Jyväskylän yliopisto, 1995. Tutkimuksia / Jyväskylän yliopisto, etnologian laitos, 28.• Vilkuna, Kustaa 1985 [1950]: Vuotuinen ajantieto. Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja

sääkalenterista. 12. p. Otava: Helsinki 1985.• Kasso isse. Murresanoja Vetelistä, Kaustiselta ja Halsualta. Erkki Tunkkari (toim.) Gummerus: Jyväskylä 2000.• Vartiainen, Juha: Mikätin. Outoja tavaroita, kummia esineitä (2008) • Heikkilä, Simo: Nykymaailma on täynnä joutavia esineitä. Helsingin Sanomat 9.9.2010.• Manner, Maria : Suomi hukkuu roinaan. Ylioppilaslehti 13/2010.

26

Olemattomien ja hukattujen esineiden jäljillä

Työ- ja tarvekalujen metaforisista ja muuttuvista

funktioista pohjalaisessa agraariyhteisössä

Artefakta – Esinetutkimusverkosto 7.10.2011FM Jarkko Liedes (HY)

Suomen ja Pohjoismaiden historiajarkko.liedes@helsinki.fi