ecuador mamallaktamanta central amawtaywasi … · tantanakuywanmi rikuna kan, paykunami...
Post on 15-Nov-2019
0 Views
Preview:
TRANSCRIPT
ECUADOR MAMALLAKTAMANTA CENTRAL AMAWTAYWASI
LLAKTAKAWSAY YACHAYTA SHINALLATAK RUNAKUNAMANTA
YACHAYTA PUSHAK UKU
LLAKTA LLAMKAYPA YACHAYÑAN
2017 wata, Wayru killamanta - 2018 wata pawkar killakaman, llakta llamkayta
shinallatak ASOPROAGICA warmi tantanakuyta sinchiyachina.
Yachayshutita chaskinkapa llamkay, llakta llamkaypi yachachik tukunkapa manara
yachayshutita chaskishpallata katinalla llikañan.
KILLKAK: Chavez Menacho Evelin Esthefania
YACHACHIYANAPAK: MSc. Luis Fernando Muisin Salazar
Quito llakta, 2018 watapi
ii
RURAKPA HAYÑIKUNA
Ñukaka Evelin Esthefania Chavez Menacho mashimi kani, kay kamuta rurashpa
tukuy hayñikunata charini nishpa yachaywan llamkakmi kani, 2017 WATA,
WAYRU KILLAMANTA - 2018 WATA PAWKAR KILLAKAMAN, LLAKTA
LLAMKAYTA SHINALLATAK ASOPROAGICA WARMI TANTANAKUYTA
SINCHIYACHINA, Kay llika yachakuy ruraykunaka, 114 nikiyachishka kamachi
unanchapi Yachaymanta llaktapa kullkikamayta, mushuk wiñariykunatapash
rikushpami, Ecuador Mamallaktamanta Central Amawtaywasi ukuman kay llamkayta
minkani, ama hatushpa kachun, ashtawankarin yachaykunata yachachiykunapi
mutsushkapi yanapachun. Kay llamkashka kamuka ñukapa rurashkami kan,
chaymanta ñukami tukuy hayñita charipani, imatak kashpapash ruray ushankapak.
Shinallatak Ecuador Mamallaktamanta Central Amawtaywasiman kay Yachayshutita
chaskinkapa llamkashka kamuta killkashpa riksichichun minkani, kay 144
nikiyachishka Hatun Yachaykamaypa kamachiypi rikushpa.
Kamuta rurak mashika paypapacha yuyaywan rurashkami nishpa riksichin, pipash
mana imatapash hapita ushankachu, ñuka rurashkataka ñukallatakmi imata
kashpapash kutichiyta ushapasha; Amawtaywasipash mana imatapash niyta
ushankachu.
Kikinmanta,
…………………………….
Evelin Esthefania Chavez Menacho
C.I. 100388296-4
eveverykiut@hotmail.com
iii
YACHACHIYANAPAKPA ARINIKUY.
Ñukaka, Luis Fernando Muisin Salazar Yachachikyanapakmi kani, Yachayshutita
llukshichun llamkaypi rurayachaywan yanapashpa katikmi kapani. Kay rurayachayta
rurakka, CHAVEZ MENACHO EVELIN ESTHEFANIA mashimi ruran; kay
llamkaypa shutika kanmi: 2017 WATA, WAYRU KILLAMANTA - 2018 WATA
PAWKAR KILLAKAMAN, LLAKTA LLAMKAYTA SHINALLATAK
ASOPROAGICA WARMI TANTANAKUYTA SINCHIYACHINA, kay
llamkayka tukuy munayta paktachinakunatapash, shinallatak riksichinkapa,
taripankapakpash sumakmi kan.
Quito llaktapi, chunka kimsa puncha, raymi killa, 2018 watapi rurashka.
Kikinmanta,
……………………………
MSc. Luis Fernando Muisin Salazar
YACHACHIK YANAPAK
C.I. 171568433-6
iv
KIKINKUNAMAN
PACHAKAMAK
Runakunaka maymantami shuk hatun Pachakamakta mutsushpa iñishpapash
kawsanchik, shinami wiñarishpa, sumakyashpapash kawsayta katinchik. Shinallatak
kawsaypika runakayta, ayakaytapash sumakyachishpa katinchik.
ÑUKA AYLLU
Aylluka kallaripi kawsaypa, runakunapa yachanawasimi kan, imapi kashpapash,
muskuykunata, sumak ñankunata, imatak paktachinkapakpash yanapakmi kan,
Paykunami yachakuna ñanta katichun ñukapi tarpushka, shinallatak kawsaymanta,
runakunatapash yachakuchun churawashka. José Chavez, Luz María Menacho,
Blanca Chávez, Richard Chávez, Cinthia Chávez, shinallatak ñukapa wañushka
ayllukunapash kikinkunapami kan.
LLAKTAPA LLAMKAY YACHAYÑAN.
Tukuylla runakunawan llamkankapa sumak yachakuymi kan, amuklla rikurikpipash,
sinchimi kan, kay yachakuyta paktachinkapakka mana kamachi tiyanchu, ñukanchik
runakunapa ruraykunapimi tiyan, shinallatak runakunapa kawsay imashinakawsaypi
kanatami rikuna kan.
ÑUKA MASHIKUNA
Ñuka watan watan kawsaypi puriypi rikurishka mashikunaman, kikinkunawanmi
asha pachatallapash kushilla yallishkanchik, chaymantami ñuka kawsaypi maymanta
kawsashpa katinkichik.
ASOPROAGICA WARMIKUNAPA TANTANAKUYMAN
Kikinkuna ñukawan pakta tawkalla pachakunata, yuyaykunata, yachaykunatapash
yanaparishkamanta, shukllashina tantanakushpa alli ruraykunata paktachishkamanta
yupaychani, shinallatak llaktaman alli ñanta rikuchishkamanta.
v
YUPAYCHAY
ECUADOR MAMALLAKTAMANTA CENTRAL AMAWTAYWASI
Ecuador Mamallaktapi yachachinkapa hatunpacha amawtaywasi kaymanta,
shinallatak yachachinkapa mamashina kaymanta yupaychani.
LLAKTAKAWSAY YACHAYTA SHINALLATAK RUNAKUNAMANTA
YACHAYPA PUSHAKKUNA
Tukuylla yachakukkunapa tukuy pachakunapi punku paskashka chariymanta.
YACHAYÑANTA KATIK YACHACHIKKUNA
Kikinkunapa kawsay yachayta, yachaykunata, imashina allikayta, shinallatak llaktapa
llamkayñanta alli rikuchishpa punchayachishpa kashkamanta.
ALLI YACHAKUKKUNATA YANAPAK UKU (INSTITUTO DE FOMENTO
AL TALENTO HUMANO)
Ñuka ushayta rikuchishkamanta kullkiwan yanapakpi, ñuka muskuykunata
paktachichun beca kullkiwan yanapashpa katimushkaman.
MSC. LUIS MUISIN YACHACHIK YANAPAK
Kikinpa yachaykunawan, alli yuyaykunawan, mashiyariykunawan, shinallatak sumak
yachaykunawan ninanta yanapashkamanta.
vi
YACHAYKUNATA RIKUCHIY (ÍNDICE DE CONTENIDOS)
KIKINKUNAMAN .................................................................................................................. iv
YUPAYCHAY ......................................................................................................................... v
YACHAYKUNATA RIKUCHIY (ÍNDICE DE CONTENIDOS) .......................................... vi
UCHILLAYACHISHKA YUYAYKUNA (RESUMEN) .........................................................x
ABSTRACT .............................................................................................................................. xi
SHUKNIKI YACHAYKANCHA (CAPÍTULO I) .................................................................. 1
Kallari yuyay (Introducción). .................................................................................................... 1
Rurashka yuyaykuna (Antecedentes). ....................................................................................... 3
Llikayachinkapa tapuykuna (Pregunta de sistematización). ..................................................... 9
Llaktapa, shinallatak yachaypa imamantachiy (Justificación Social y Académica). ................ 9
Hipapakchiruraypa yuyay millka (Marco referencial del proyecto). ...................................... 12
YACHAYÑANPA RIKUY (VISIÓN)................................................................................. 13
Tukuykunawan kimirishpa ruray (Vinculación con la colectividad). Tomado de
Universidad Central del Ecuador (2018). ............................................................................ 15
Kimirishpa yachayñanta wiñachina (Desarrollo metodológico de la intervención). .............. 18
Hipapakchiruraypa tukushkakuna (Resultados del Proyecto). ................................................ 19
ISHKAYNIKI YACHAYKANCHA (CAPÍTULO II) ........................................................... 20
Yachay yuyaypa Millka (Marco Teórico). .............................................................................. 23
Esther Raya Diez mamaka Ayllullakta Waki Llamkayta ninmi (Trabajo Social Comunitario
menciona Esther Raya Diez) (2014): ...................................................................................... 24
Llikakunapa tukuy yuyay yachay (La Teoría General de Sistemas) (Bertalanffy, 1940 ): ....... 25
Llika (Sistema). ........................................................................................................................ 26
vii
Warmikunamanta rikuy (Enfoque de Género). ....................................................................... 26
Warmikunapa rikuymanta llaktakawsaypi kimirishpa rimana (Intervención Social desde el
Enfoque de Género) (SENDOTU, 2010) ................................................................................ 27
Kawsaypurapa rikuy, web pankamanta hapishka (Enfoque Intercultural Tomado de la página
web): (Ajuntament.barcelona.cat, 2018) . ............................................................................... 28
Azuay Amawtaywasimanta Kamulla (Revista de la Universidad del Azuay) (2014): ........... 29
Yachayñan (Metodología). ...................................................................................................... 31
Kawsaypurapa rimariykuna (La comunicación intercultural) (Publicaciones Universidad San
Francisco de Quito, 2016) ....................................................................................................... 32
Shukllayachishka yachayñan (Método integrado). ................................................................. 33
Rikushka tantariy (Grupo Focal). ........................................................................................... 33
Waki ruray (Acción social). .................................................................................................... 34
Waki yachayruray (Práctica social). ...................................................................................... 34
Lic. María P Miguel- Lic. Mariana Vázquez yachachikkunapak uchillayachishka kimirishpa
rimana; (Especificidad de intervención para Lic. María P Miguel- Lic. Mariana Vázquez)
(1992) ...................................................................................................................................... 35
Alliyachakpa kimirishpa rimana (Intervención profesional). ................................................. 35
Ayllullakta kawsayta, tantanakuytapash sinchiyachina (Fortalecimiento organizativo y
comunitario) (Corporación Opción Legal , 2015) . ................................................................ 36
Yankata wiñarishka rimarina linchikuna (Redes de comunicación informal). ....................... 39
Linchikunapa waki llamkay (Trabajo Social de Redes). ......................................................... 39
Ranti ranti yanaparina (Intercambio o Trueque) (Revistalideres.ec, 2013). ........................... 39
Wakchakaray, kukayuta tantachishpa mikuy (Pambamesa) El Comercio.com (2015). ........ 40
Chakra (Sementera) Chacra. .................................................................................................. 41
Amawtayachaywan tarpushpa pukuchina (Producción Agroecológica). ............................... 42
Pachamamapi yurakunata amawta yachaywan tawkayachishka (Agrobiodiversidad). ......... 42
viii
Yanapayanapa kullkikamay (Economía Solidaria o economía de solidaridad) (Migliaro, s.f.).
................................................................................................................................................ 43
Runakaywan wiñariy (Desarrollo con identidad). .................................................................. 44
Kikinllay mikuchina (Soberanía Alimentaria). ....................................................................... 45
COPISA ukumanta hapishka: Conferencia Plurinacional e Intercultural de soberanía
alimentaria COPISA ............................................................................................................... 45
Kimiriklla tantanakuy (Organización Participativa) (Serjus, 2011). ..................................... 45
Llikayachinapa paktaykuna (Objetivos de la sistematización). .............................................. 46
Hatun Paktay (Objetivo General). ........................................................................................... 46
Uchilla paktaykuna (Objetivos Específicos). .......................................................................... 46
Ñanyachina rikuy shinallatak tantachinapa pakchiyachay (Enfoque metodológico y técnicas
de recolección). ....................................................................................................................... 47
WARMI TANTANAKUYKUNAPA AYLLULLAKTA KAWSAYPI KIMIRISHPA
WIÑARINA (DESARROLLO LOCAL PARTICIPATIVO DEL GRUPO DE MUJERES) 50
KIMSANIKI YACHAYKANCHA (CAPÍTULO III) ............................................................ 53
Kawsashka rurayñanpa kutinmasmana (Reconstrucción del proceso vivido). ....................... 53
Ishkaynikirakiri. Warmikunapa tantanakuyman yaykuna (Fase II Abordaje a la asociación de
mujeres). ................................................................................................................................. 54
Kimsanikirakiri ASOPROAGICA tantanakuypa tantanakuyta sinchiyachina purinañan (Fase
III Proceso de fortalecimiento de la organización de la ASOPROAGICA). .......................... 58
Chuskunikirakiri. Ruraykunapa ruranakuna, kimichishpa tantachinapash ........................... 59
(Fase IV Ejecución y articulación de actividades). ................................................................ 59
Washarimashpa hamutayana tikrarimanapash (Interpretación y análisis crítico). .................. 70
Pichanikirakiri. Taripaykunapa puriykuna (Fase V Proceso de evaluación). ....................... 70
Paktachishkakunata chanichik killkashka millka (Cuadro de valoración de logros
alcanzados). ............................................................................................................................. 75
ix
CHUSKUNIKI YACHAYKACHA (CAPÍTULO IV) ........................................................... 80
Tukuchiykuna (Conclusiones). ............................................................................................... 80
Yachakushkakuna (Aprendizajes). .......................................................................................... 82
Mutsushka kamukuna (Bibliografía) ...................................................................................... 85
Kimichishkakuna (Anexos). ................................................................................................... 88
Shuyukunata killkawakaychina (Archivo Fotográfico). .......................................................... 88
MUSHUK SHIMIKUNA = VOCABULARIO NUEVO ..................................................... 101
x
UCHILLAYACHISHKA YUYAYKUNA (RESUMEN)
YACHAYSHUTI: 2017 Wata, wayru killamanta - 2018 wata pawkar killakaman,
llakta llamkayta shinallatak ASOPROAGICA warmi tantanakuyta sinchiyachina.
RURAK: Evelin Esthefania Chavez Menacho
YACHACHIYANAPAK: Luis Fernando Muisin Salazar
Kay kamupi killkashka yachaykunaka tukuylla kawsayta asha asha tantachishkami
kan, hipapakchirurayta pichkapura ayllullaktamanta tantanakushka warmikunawan
Juan Montalvo tantanakuypi yaykushkanchik, kay tantanakuyka Cayambe rasu
urkumanta 18 km chimpapurapimi sakirin. Kay tantanakuypimi mushuk yuyaykuna,
yachaykuna, warmikunapa yuyaykunapash, imashina kashkata, kawsashkatapash
rikuchishpami shuk tantanakuypa ñawpapika rikurishpa shamunkuna. Kay
ruraykunawanka warmipa yuyaymanta imashina wiñarishpa katinatami rikuchishpa
katinkuna, ñawpa tayta mamakunapa yachaykunata paktachishpa katinkuna,
ashtawankarin tantanakushpa mikuykunata, minkapi kimirishpa, ranti ranti
yanaparishpa rikuchikunawan, ASOPROAGICA tantanakuyta sinchiyachishpa
katinkuna. Shinallatak yachachina ukumanta yuyaypilla yachaykunata paktachishka
hipaka, runa ayllullaktakunaman apashpa, paykunawan pakta kawsashpa rantimanta
yachaykunawan yanaparishpami paktachirinka, ñukanchikpa yachachinañanka
llaktakunawan rantimanta yanaparishpa kawsaymi mutsurishka imayay kan.
Shinallatak kay yachayñanka Ayllullaktapa waki llamkayta kasilla katichunmi
sinchiyachinka, shinallatak shuk shuk yachakuyta tukuchishkakunapa yanapaywan
mushuk wasitashina sinchiyachishpa katirinka.
MUTSURISHKA SHIMIKUNA (PALABRAS CLAVES): JUAN MONTALVO
RUNA TANTANAKUYKUNAPA TANTARIY (CORPORACIÓN DE
ORGANIZACIONES CAMPESINA E INDÍGENAS DE JUAN MONTALVO) /
ASOPROAGICA TANTANAKUY / RUNAKAYWAN WIÑARIY (DESARROLLO
CON IDENTIDAD) / KAWSAYPA RUNAKAY (IDENTIDAD CULTURAL) /
MINKA (PRESTA MANOS O MINGA) / WAKCHAKARAY (PAMBAMESA) /
RANTI-RANTI (TRUEQUE).
xi
TITLE: 2017 Wata, wayru killamanta - 2018 wata pawkar killakaman, llakta
llamkayta shinallatak ASOPROAGICA warmi tantanakuyta sinchiyachina. (Social
Work and strengthening of the women organization ASOPROAGICA, during the
period October 2017-March 2018).
Author: Evelin Esthefania Chavez Menacho
Tutor: Luis Fernando Muisin Salazar
ABSTRACT
The present document includes those general and specific aspects, which have been
generated as a result of the execution of an intervention project with a group of
Women belonging to the five communities of the Corporation of Peasant and
Indigenous Organizations of “Juan Montalvo”, located at 18 km, via the Cayambe
Nevado, where a set of new ideas, notions, ways of interacting with the women of
rural areas is created, who have specific and similar characteristics of cultural
identity, when they interact with other association. It is also mentioned about a
development with identity from the female optic, based in the ancestral practices of
great relevance as the pambamesa, hands given or minga, barter or ranti-ranti, which
contribute to the strengthening of ASOPROAGICA, besides complementing the
academy’s theoretical knowledge, leading them to live together in direct contact with
the community, within the communities in an inter-learning with the ethnic
diversities, as the social interaction is the raw material in our profession.
Additionally, it allows to strengthen the discipline of the Community Social Work,
with the contribution of new pillars that depend on every professional to give more
solidity to the Career.
KEY WORDS: CORPORATION OF PEASANT AND INDIGENOUS ORGANIZATIONS
OF JUAN MONTALVO / ASOPROAGICA / DEVELOPMENT WITH IDENTITY /
CULTURAL IDENTITY / HANDS GIVEN OR MINGA / PAMBAMESA / BARTER OR
RANTI-RANTI.
I hereby certify that the above is a true and reliable translation of the original document presented to me in Spanish. Lucia Sandoval S. I.D. 170584049-2 Certified Translator American Translators Association - ATA Membership # 266444
1
YACHAYWA: (TEMA) 2017 WATA, WAYRU KILLAMANTA - 2018 WATA
PAWKAR KILLAKAMAN, LLAKTA LLAMKAYTA SHINALLATAK
ASOPROAGICA WARMI TANTANAKUYTA SINCHIYACHINA.
TRABAJO SOCIAL Y FORTALECIMIENTO DE LA ORGANIZACIÓN DE
MUJERES ASOPROAGICA DURANTE EL PERIODO OCTUBRE 2017-MARZO
2018.
SHUKNIKI YACHAYKANCHA (CAPÍTULO I)
Kallari yuyay (Introducción).
Runapa kawsayka mana wakchachu kan, kay kawsayta charikkunami wakcha
kankuna, shinapash wakchakayta charikkunapa kawsaytami tukuchina kan.
Shukkillkashka.
Tukuylla kamukunapi killkashka pankakunami warmi tantanakuykunamanta,
kimirishpa katiymanta, sinchiyashpa katiymanta, pushak tukuykunamanta,
shukkunamantapash rikuchinkuna…Kay Ecuador mamallaktapi tawka kawsay
tiyaymantaka, maykan kawsak kuskapapash tukuy ruraykuna mana paktachinalla
rikurinchu. Kay kawsayta rikuchiypika Juan Montalvo runa ayllullaktakunamanta
warmikunapa tantanakuy tukuy ruray llamkayta tantanakushpa ruraytami
rikuchinchik; paykunaka Hato Espiga de Oro, Hato Pucará, shinallatak El Verde
ayllullaktakunamanta, tantanakuyta sinchiyachishpa, wiñachishpa, kimirishpa
shamukkunami kan.
Kay sumak allipacha killkashpa rurashka pankakunaka ishkatin kawsaykuna
imashina tantanakushpa ayllullaktamanta kawsashkatami rikuchin, shinallatak
2
warmipura imashina Cotacachi llaktamanta shuk ayllullakta kuskakunapi
kawsashkata, runa yuyaywan Cotacachi llaktamanta warmikuna runakayta,
kawsaytapash wiñachishpa katinatami riksichin.
Shinallatak tukuy kawsaykuna, raymikuna, runa llaktakunapa yachaykunata
rurashpa paktachishpa shamuymantaka, runakunapa, llaktamanta warmikunapa
kawsayta, runakaytapash kawsachishpa, sinchiyachishpa, rikchachishpami
shamunkuna; ashtawankarin churarinakunata, kichwa rimayta, ranti ranti
yanaparishpa kawsayta, tantanakushpa kukawita mikuyta, warmikunapa
kawsaymanta sinchita hatarishpa, maypi kashpapash rikurishpa makipurashpa
shamuytami riksichin.
Kay hatun yachaywasi ukupika tukuylla yachakukkunami alli sumapacha
yachachikkuna llamkak kakta riksichin, paykunami sumak yachaykunata, yuyaypilla
yachaykunata, ñukanchik ushaykunata rurashpa rikuchishpa, makiruraykunawan
wiñachishpa, yachakukkunaka mishari ushaykunata paktachishpapash, tukuy
yachakukkuna ima yachayñanta katinakushpapash rikuchishpa shamunchik.
Shinallatak Wakiyachayñan yachakuypi rikushpaka, mana shuk nikiyachishka
kamachi rurashka tiyanchu, runakunaka chashnami kan, shinami kan ninkapaka, kay
waki kawsaypika mana ima kamachipash tiyanchu, kay yachay llika yuyayka runapa
muyunti kawsayta, pachamama muyunti kuska kawsaytapashmi rikun, ashtawankarin
ayllukunata, ayllullaktata, llamkayta, yachakuykunata, allikawsaykunata,
wasiyukkunata, sumaklla pachapi kawsayta, runapa mutsuriykuna, runakayta,
3
kapakkamay kawsaypi kimiriyta, pachamama kamayta, shinallatak kullkikamaypi
llamkaytapash rikun, runakuna ima mutsurishkata rikushpa kawsaytami rikun.
Kay killkashkakunata rikushpa katishpa, kallaripika imashina kakta,
paktachinakunatapash maskashpa tarishunmi, katipika imashina tantanakushpa
llamkana yuyaykuna wacharikta rikushun, shuk tantanakuy imashina pushanata
yachak tantarishka kaymanta; chaymantami llamkana ñan ruraykunata, tukuylla
kimirishkakunapa yuyaykunawan rurashpa tantanakuyta sinchiyachikta rikushun,
tukuriypika imashina shuk shuk rurashkata rikushpa, alli yuyaykunata kushkata,
llakikunata, shinallatak paktachishkakunata, mana paktachishkakunata,
wiñachishkakunata rikushun.
Rurashka yuyaykuna (Antecedentes).
Kay kawsay yachayka Ecuadormanta El Hato Cayambe warmikunapa
tantanakuywanmi rikuna kan, paykunami pachamamapi wiwakunata, allpa
llamkaytapash mirachishpa wiñachishpapash kawsankuna kan. Kay tukuy rurayka
pichka watapimi paktarin, ashtawankarin Ecuador mamallaktamanta Central
Amawtay wasi ukupi Waki llamkay yachayñan ukuwan, shinallatak Juan Montalvo
llaktamanta (COCIJM) tantanakuywan rantimanta yanaparinkapa pankapi killkashpa
ari nirishkamantami wiñarin; kay Juan Montalvo kitillika Cayambe kitimanta manya
kitillimi kan.
Kay chimpapura rimarishpa ari nirishka killkashka pankapika, yachakukkuna
kimirishpa, COCIJM tantanakuyman kimirishka ayllullaktakunawan warawashpami
4
killkashka kan, kay ruray paktachinaka runakunata, llakta kawsaykunatapash
wiñachinkapami kan, rantimanta yachakushpa, yachakukkunapa yuyaypilla
yachaykunata apakpi, runa llaktakunamanta yachaykunawanpash rurashpapacha
rikuchinami kan.
Hato Espiga de Oro, Hato Chaupiloma, Hato San José, Hato Pucará
shinallatak El Verde ayllullaktakunaka rasuman kimikllakunami kan, Cayambe
chawpi llaktamanta rikushpaka 18 km tupuyta purinami sakirin. Yachakukkuna
yachakushkata rurashpa rikuchinkapaka kimsa ayllullaktamanlla, shinallatak
ASOPROAGICA warmi tantanakuywanllami rurashpa paktachinchik.
Yanaparishpa ruray yachana ukumanta, Waki llamkay Yachayñan
tantariwanka, pusakniki suktakilla yachakukkunapa yachay ushayta rikushpa
akllanchik, shinallatak paykunapa ruray llamkayta ñawpashpa rikuchishkatapash
rikushpa, shuk shuk kuskapak, mana kashpaka shuk shuk llamkak ukupak, ari
nirishpa warawashka panka nikta paktachishpa, alli akllarishka kachun ruranchik.
Cayambe kiti ayllullaktakunaman yaykunkapa ñanyachiyka, tukuylla llaktan
llaktan purishpa, shinallatak ayllullaktamanta pushakkuna kimirishpa rikukpimi
rurarin, waki llamkay ukupi yachakukkunamanpash riksichishpa willachishpapash.
Shinami yachakuypi kallarichunka shukniki puriyta paktachishkanchik, kaypimi shuk
shuk yachakukkunapash ayllullaktapi kawsakkunawan, shuk shuk tantarikunawan
riksirishpa rimarishpa, hipapakchiruray llamkayta paktachinata rikushka.
5
Tukuymanta yallik kawsak runakunami Kayampi llaktakayman kimirishka
runakuna kan, paykunaka allpallamkayta, wiwamirachiyta llamkashpa shamun,
shinallatak kay ishkatin llamkaywanmi ayllukunaka mikunkapak, kullkita
charinkapakpash llamkan. Kitillipi kawsak runakunaka, hayñita rikushpa, ninan
mutsurishka yachakuyman mana kimiriyta ushashkamantami, ñawpaman wiñarishpa
katinata, alli rimarishpa katinkapakpash shuk hatun harkashinata rikunchik.
Ayllullaktakunaka imashnamanmi shuk tantanakuyta charin, shinallatak
manyalla wiñarishpapash katin, shinapash ninan mutsurishkami tantanakushpa pakta
kana, tantanakuy ukupi runakay kawsayta rikuchishpa katinkapa, kaytaka llaktamanta
runakuna shimi rimayta, hari warmi pakta kawsayta, runakaywan riksirinata,
churakunakunata, shuk shuk kawsaykunata, ruraykunata, yachaykawsaykunatapash
chinkachinakukpi ninchik. Chaymantami pachamamawa pakta kawsayta, runa yuyay
rikuytapash paktachishpa sinchiyachina kanchik, alli sumak kawsayta charinkapa.
Runa llaktakunapa kawsaypika hari taytatami aylluta wiñachik nishpa
rikunchik kan, warmitaka wawata charichun, wiwakunata kamachun,, shinallatak
wasipi llamkayta paktachichunmi rikun. Kay kawsaypika kusa illaktami rikunchik,
paykunaka llamkaymantami hatun llaktaman llukshin; chaymantami wawakunata
kamanapash, yachachinakunapash mamapa makipi sakirin, yalli pachata mamawan
yalliymanta.
Manyaman kawsak ayllukunapa yuyaypika chayra wiñak wamrakuna, ña
wamrakunapash pantari yuyaykunatami kawsaypika charin, chayra wiñakkunami
ñapash ruranakunapi minkaytukushka purinakun, muskuykunata, munaykunata,
6
paktachinakunata, ruranayuyaykunatapash chimpapuranakun. Karikani yuyashpalla
tayta yanapanka yuyashpalla rantimanta yanaparinataka mana rikun, karintin
warmintin imakutapash pakta ruranataka mana ruray tiyanchu; chaymantami
warmikunapa tantanakuypash, kusakunamanta, pushakkunamanta, shinallatak
ñawpaman pushak apukkunapash mana yanapan, ashtawankarin takuriytara,
piñariytara, shinallatak mana allikachishpami rimankuna kan.
Kay tantanakuyka shuk shuk ruraykunapi pakta kashkamanta, ñawpa
watakunapi killkay yachakuykunapi, maki awaykunapi, siraykunapi pakta
kashkamantami tantanakuytaka wiñachiyta ushashka; allpa llamkaypash ninantami
pakta tantanakushpa llamkachun yanapashka, ayllukunapa tarpuna kuskakunapi,
shinallatak hatuyranti ukukunapi, rantikkunawan hatukkunawanpash rimarishpa pakta
kawsaymantami tantanakuytaka ushashka.
Yallishka pachakunapi Yachakukkunapash ASOPROAGICA tantanakuyta
kamachishpa sakishka, kay rurayka COCIJM ukupi alli rikurishkami kan, shuk
killkashka panka pukuchishka wiñachishka yachaykunawan, shinallatak El Hato
ayllullaktakunamanta shuk killkashka pankaka sumak mikuykunawan yanapashpa
sakishkawanmi tantanakuyka ñawpaman katishka. Kay tantanakuymanka 19
warmikunami kimirishka kan, shinallatak 2 mashikunaka El Verde, shinallatak Hato
Espiga de Oro ayllullaktamantami kimirishka kan.
Kay shina kawsay ukupimi, ASOPROAGICA tantanakuypika kimirshka
warmikunawan ruraykunata paktachinkapa rikushkanchik, kay ruraykunawanmi
kimirishka mashikunata, shinallatak tantanakuytapash wiñachiyta katichiytapash
7
ushashun nishpa. Yachakukkunapa sakishka yuyaykunatami yuyayshpa, rimarishpa,
allikana mana allikanata rikushpa, killan killan tantanakuykunapi arinirishpa
sakirishka kan; shinallatak ayllu ukukunaman chayashkakunata rikushpa, tarpushka
kuskakunata rikushpapash ari nishpa, paktachishpapash sakirishka kan.
Tantanakuyta sinchiyachiyka alli kallarinmi shuk llamkayñanta tantanakushpa
ruray kallarikpi, kay ruraykunami shukpapash, tukuylla tantanakuyman
kimirishkakunapapash yanapay rikurin; shinallatak tantanakushpa tarpuykuna,
kullkita mirachina ruraykuna, shinallatak shuk warmi tantanakuykunawan
riksirishpapash, rurashkakunata rikushpa riksishpapash yanapan.
Kay ishkayniki llamkayta katichiypi, Hipapakchiruray llamkana tukushkapika,
shutitami mushukyachina tukurka, “ASOPROAGICA” PUKUCHISHPA
LLAMKAK WARMI KARI TANTANAKUYTA SINCHIYACHISHPA, nishka
tantanakuy nishpa; kay tantanakuymi ari nirishpa pankata wiñachin, UCE ukumanta
Waki Llamkay Yachayñanwan, shinallatak COCIJM Juan Montalvo runakunapa
tantanakuywanpash ari nirishka kan.
Kay ari niriyka 2017 wata, wayru kallari killamanta, 2018 panchi
killakamanmi kallarirka, ASOPROAGICA tantanakuy ukumanta kimirishka
mashikunawan, el Hato ayllullaktamanta ayllukunawan, pushakkunawan, COCIJM
tantanakuy ayllullaktakunamanta ñawpaman pushakkunawan, tantanakuymanta
minkaytukushka yachachikwan, Amawtaywasimanta minkaytukushka yachachikwan,
MUSHUK JATARYMAN kimirishkakunawan, ASOCAMCAY tantanakuymanta
warmikunawan, Kitimanta warmi tantanakuyman kimirishkakunawan, GADIP
8
ukumanta pushakkunawan llamkakkunawanpash, shinallatak Waki Llamkay
Yachayñanpi yanapakkunawan, yachakukkunawan, yachachikkunawanpash
tantanakushpa yanaparikkunawan kallarishkanchik.
Runa yachaywan allpa llamkay pukuchiy rurayta kutin hapishpami, paktachina
ñanka karka, kay ruraymi tukuy yachaykunawan tantarishka rikurin; Juan Montalvo
runa tantanakuymanta ASOPROAGICA warmi tantanakuyka, kay
paktachinakunatami charin; chaymantami kay katipi uchilla paktaykunata wiñachirka:
Pukuchishpa mirachishpa llamkayta, shinallatak llaktamanta
pachamamamanta sumak mikuykunata kutin kawsachinkapa kimirina,
ayllukunapa allpa kuskapi alli wanuwan paykunapa chakrapi wiñachishka.
Kikin llaktapi, kanllaman llaktakunapipash tantanakuypa tukuylla
ruraykunapi, mutsursihka tantanakuykunapi kimirishpa rimarina.
Tantanakuypi kimirishkakunaman alli rimarishpa yanaparishpa kawsana
yachaykunata chayachinkapa yanapana, shinashpa alli kawsayta
sinchiyachina.
Tantanakuypa kullki millka tantachiypak alli kallari yuyaykunata riksichina.
El Verde, shinallatak Espiga de Oro ayllullaktakunapi tantanakushpa
tarpushpa wiñachishpa kawsak kuskakunapi shukllashina llamkana.
Kichwa Kayampi, Cotacachis runakunawan kawsayta riksirinkapa,
ASOPROAGICA shinallatak MUSHUK JATARY, tantanakuywan rantimanta
yachaykunata, kawsaykunata riksishpa yachakunkapa katichina.
Cayambe Kiti ukupi pukuchishpa mirachishpa llamkayta, shinallatak shuk
shuk kuska hatuyrantikunapi kimirishpa paktakayta mirachishpa
hatunyachina.
Allpallamkaypi imashinakay llamkayta kutin kawsachinkapa, shinallatak
tantanakushpa pakta llamkayta sinchiyachinkapaka kay kati ruray ñankunatami
9
paktachina kan; pukuchishpa mirachina llamkayta shuk shuklla, shinallatak
tantanakushpa llamkaytapash hatunyachina kan; shukpi rikushpaka shuk shuk warmi
tantanakuykunawan, shuk kawsayta, runa yachaykunata charikkunawan, shuk
kuskapi kawsay yachayta charikkunawan makipurashpa, yanaparishpa paskarina kan,
shinashpa ruraykunata kikinkaytapash rikuchishpa wiñarina kan.
Llikayachinkapa tapuykuna (Pregunta de sistematización).
¿Ayllullaktapi tantanakuykuna, shinallatak shuk shuk kawsayta charik ayllukunawan
ayllullaktakunawanpash tuparishpa llamkayka, warmikunapa tantanakuytami
sinchiyachin?
Llaktapa, shinallatak yachaypa imamantachiy (Justificación Social y
Académica).
Manya pampa ayllullaktakunapi chayashpa yanapayka tawka mutsurishka
yuyaytami yuyachin; hatun llaktakunawan chimpapurashpa rikukukpika, tukuylla
ayllullaktakunami kanlla manyaman kawsaymanta, kullkikamaywanlla hatun
llaktakuna wiñarishpa katikuymanta kanllaman kaymantaka, shukpacha kawsayta
charin; shinapash hatun llaktakunapa kawsaykuna, shinallatak rantishpalla mikushpa
kawsaykunaka, tukuylla ayllullaktakunatami llapishpashina katinakun, paykunapa
kawsayta katichun; kay kawsaykunataka shinapimi rikunchik: shuk churakunata
munashpaka, ñukanchikka tawka laya churarinakunami tiyachun munanchik,
shinallatakmi runakunapash kanchik, mana tukuylla shinashina kankapaka
10
munarinchu, tukuymi chay hayñitallatak charinkapa munanchik, tawka kawsay
sumaklla kawsashpa katichun munaymanta.
Wakin ayllullaktakuna, kawsayta sinchiyachik tantarikuna, shuk
tantanakuykunapash, kay puncha kawsaykunapika hatun llaktakunapa llaki kawsay
llapimushpa katimukuktaka tukuyllami yuyaypi charinchik; shinapash chay llakikuna
tiyakpipash chimpapurankapaka rimarishpami shamunchik, ñawpa tayta mamakunapa
yachaytapash paktachishpa kankapa rimarinchik; kay yachaykunata rikushpaka runa
shimita, churakunata, mikuykunata pukuchinata, llaktapa tantanakuyta, kamachita,
challaykunata, unanchakunata, kullkikamashpa yanapariyta, Pachamamawan pakta
kawsayta, shinallatak ñawpa pachapi sumak yachay kamachikunata, shuk shunkulla,
shuk yuyaylla, shuk shimilla, shukllashina sinchi kana yuyaykunata paktachinkapa
rimarishpa, paktachishpapash shamunchik.
Ñukanchik allpa mamaka runakunapa ruraykunamantami imashina kaytapash
rikuchin, ñukanchikka minkarikkuna shinami kawsana kamachitapash mana
paktachinchik, rurakpash imashpashi shina kanchik nishpa yuyachin; chaymantami
tukuy kaypacha kuskakunapika imachari mana alli kan ninchik, shinallatak uchallami
mushuk kawsayta wiñachina kanchik ninchik; ñukanchikmantaka tukuyllami shamuk
wawakuna kawsachunka alli kawsayta charichun munanchik, sumak mikuy tiyachun,
allikay tiyachun, yaku tiyachun, ama piñari makanakuy tiyachun, mishariykuna,
ñukapalla kachun munaykuna ama tiyachun, ama shuk yalli shuk yalli llakichiykuna
tiyachun, shinallatak ama shukpa makipi kachun; ñawpa kawsaypika shukllashinami
karkanchik, kunan pachapika mishu kawsay, apunchikta katina ñankunami
11
shikanyachishpa sakirka, kapakkamay kawsayka rakichirka, shinallatak kullki
chariyka samiyachirka.
Kay kuskapimi ñukanchikka tapurina kanchik, hipa kawsaykuna alli sumak
kachunka imawantak yanapanchik, ñukanchik tukuy puncha kawsayta rikushpaka
asha pachakunatallami kawsanakunchik, ima punchaka tukurinami kanchik,
yanaparina, makipurana, allikachirina, runakayta kawsaykunata wakaychinkapa
kimirinami kanchik, mamallaktapi kawsaymanta rimashpaka mana hamutarinllu,
chay yuyayka asha ashami allimanta tukurin; chaymantami runakay kawsaytaka
maymanta kutin rikchachina kanchik, shinashpa tukuylla kay pachapi kawsakkuna
chay ñantallatak katishpa purinkapa.
Runakay kawsayta pacharikuywan wiñachishpa katinkapaka, tawka
nipakunamantami rimana kan; kay yuyay yachay kawsaytaka wiñachinami mutsurin,
kay kawsay yachaymi rantimanta allikachirishpa kawsayta, yanapariyta,
tantanakushpa llamkayta, shinallatak allpallamkayta, kawsayta, yachaykunawan
yanapariyta, runa yachayta, tantanakuypi kimirishpa sinchiyachinatami rimana kan,
warmipa kawsay rikuymantapash tantanakushpa wiñarinatami rikushpa rimana kan.
Kay kawsaypika paktakak yachaykunami katipika chinkarinka, ashtawankarin
runa yachaypi rikushpaka rantimanta pukushkakunawan yanapariykuna, wakchakaray
tantanakushpa mikuykuna, kullkikamay yanapariykunami chinkarinka, ashtawankarin
mamallaktapi kawsakkunapash kullkina yuyaywanlla wiñarishpa katikpi, mana
runakunapi yuyashpa wiñarishpa katinchu; kay Ecuador mamallakta kuskakunapi
sumak ruraykuna paktarishpa katinakukpika katichinami kan, shinallatak kanlla
12
mamallaktakunapi shuk ruraykuna tiyakpipash katichinami kan, kay yuyay
yachaykunami runakunataka sinchiyachishpa katichin, chaymantami tukuy ruray
yachaykunata yachashpa riksishpa shuk mushuk kawsayman pushana kan,
mamallaktapa yanapaytaka mana shuyanachu kan, shuk yanapakkunatapash mana
shuyanachu kan, mana yanapakpilla kawsanachu kan.
Waki llamkaypakmi tawka nipakuna mutsurishka rikurin, kanllaman
ayllullaktakunapa tantanakushpa kawsaypi ruraykunamanmi yaparin; mamallaktapa
kawsaypi rikushpaka, shinallatak runa warmikunapa kawsaypi rikushpapash, kay
ruraykunaka mana rikurishka kanchu, paykunapa tantanakuy rurayka kallari
mutsurishka ruraymi kan, ashtawankarin kay ruraykunami yachakuypa, llaktapa,
pachamamapa, kawsaypa, kawsay kuskapa, pacha rikuypa, allikaypa, kullkikamaypa,
ayllullakta pushaypa, mutsurishkakunapa mutsurishkami kan. Kay kawsay
yachaykunami runakunapaka hillaykuna kan, kikinkunapa kawsay wiñarishpa
katichun, shinallatak kikinkunapa, ayllullaktakunapa hayñikunata paktachishpa
katichun.
Hipapakchiruraypa yuyay millka (Marco referencial del proyecto).
Alliyachakpa paktaykunatami mutsushpa hapinchik, COCIJM tantanakuy
pushakkunapa ñanyachishka yachaykuna mana tiyakpi, ashtawankarin kunan pachapi
mushuk pushakkuna mana mutsurishkata llaktapa ruraykunapi rikuymanta,
chaymantami kallarinikipika yachayñanpa munayta paktachina, rikuyta paktachinata
kimichinchik, tukuy kay llaki kawsaykunata rikuymanta.
13
MUNAYTA PAKTACHINA ÑAN (MISIÓN)
Shamuk pachakunapa llaktapa llamkakkunata yachachina,
tiyashkakunaman yachachishpa, shinallatak kutin killkashpapash alliyachak
tukushpa shuk tantarishka yachaywan, amawta yachaypa rikuywan, runayana
yachaywanmi llaktapa llakikunata, runakunapa llakikunata, pachamamapa
llakikunatapash chimpapurashpa harkachun, shinallatak alliyachinkapa ñankunata
maskachun yachachina; kayta paktachinkapaka taripaykunata, llamkayñankunata,
shinallatak yanapaykunapa pituykamayta rurashpami paktachinka, shinallatak
runakunapa hayñikunata kimichishpami alliyachakpa kallari rurayñanta
paktachina. (Universidad Central del Ecuador, 2018).
Llakikunata alliyachinkapaka mana taripaylla ñan kanchu, ima
llakikunawanpash pakta kawsanami mutsurin, shina yachanatami yachachina kan,
shinallatak tukuy mutsurishka tantarishkami yachaypika kana, chaymi ima
llakipipash kimirishpa yachaywan rimayta ushanka, rantimanta
allikachirishpapash rimariyta ushanka, mana runakunapa hayñipilla rikushpa
paktachiyta ushanachu, maymantami ñukanchik runa yachaypa rikuykunapipash
rikushpa paktachina kan, ashtawankarin pachamamawan pakta kawsayta
rikuchiymanta.
YACHAYÑANPA RIKUY (VISIÓN)
Waki llamkaypa yachayñanka llaktakunapa wiñariywan shinallatak
runakunapa wiñariywan pakta kachunmi, yachakukkunapi alli yachayta
14
yachachishpa ñawpaman pushanka, llaktakunapi alli kawsay paktarichun,
tukuyman imakunapash paktachun, tukuypak tiyachun shinallatak kimichik
kachun, tukuy llamkaypi allipacha, sumaklla rikurishka kachun, shinallatak
llaktata yanapashpa paktachik kachun. (Universidad Central del Ecuador, 2018).
Kay yachayñanpa rikuyta maymanta paktachinkapakka llamkana munay ñanta
charishpallami ushana kan, tawka yachakushkakunami kawsay llikapi yachakushka
kaymanta hawalla llamkana ñanta pushay tukun, ñukamanta rikuypika kullkikamay
yuyay unanchapi rikushpaka, unancha urachakipimi yachakuyka kana kan,
warmikunawan, tantarikunawan, llamkakkunawan, makirurakkunawan,
allpallamkakkunawan, llakita charikkunawan, runakunapa kuyuriykunawan, ruku
tayta paya mamakunawan, pachamamawan, pampapi kawsak runakunawan, llaki
unkuyta charikkunawan, warmi kari wawakunawan, shinallatak chayra wiñak
wamrakunawanpash paktami kana kanchik; paykunami waki llakta wiñariypika mana
rikuytukushkakuna kan. Kaypachapi shuk mushuk kawsayta charichun munaymanta,
mushuk yuyaykunata, ruraykunatapash C nipapi rikushpa munay ushayta tikrachina,
runakunami llakta wiñariypaka kallari kana kan, pachamamaka hillaykunawan
runakunata yanapakmi kana kan, tukuy runakunapa mutsurishkapi yanapashpa
katichun.
15
Tukuykunawan kimirishpa ruray (Vinculación con la colectividad). Tomado
de Universidad Central del Ecuador (2018).
Waki llamkay yachayñanka taripaykunata ñankunata rikushpa shinallatak
mushuk ruray ñankunata rikushpapash, runakunapa hayñikunata, shinallatak
mamallaktapa mutsurishkakunatapash rikushpami hapishka, ñukanchikpimi
kana kan nishpa; Taripaykunapa shuk mutsurishka ñanka ayllullaktakunapa
wiñariymi kan, kay ayllullaktakuna imashina tantanakushpa kawsakta, llakta
ukupi imashina kakta rikushpa, hatun llakta kanllaman imashina kakta
rikushpa, shinallatak kanlla ayllullaktakuna imashina kapakkamaypi rakirishka
kakta rikushpami kan, allpata imashina mutsukta, imashina pukuchishpa
kawsakta, imashina tantanakukta, yanaparishpa kimirishpa rurayta masmashpa
ayllullaktapa alli kawsaypa, shinallatak shukllakunapa alli kawsaytapash
paktachinkapak, kaytaka kawsaypi, amawtay yachaypi, shinallatak runa ñawpa
runa yachaykunata rikushpa, shinallatak kay mushuk wata pachakunapi
kawsayta rikushpa, runapa kawsayta mamallaktayachishpa
hatunyachishpapash, mutsuriykunata paktachishpa, shinallatak pachamamapi
runakuna puriyta, imapash rurashkakuna puriytapash rikushpa, ayllu llakta
tantanakuypa ruraykunata, shinallatak mana yachashka nipakunata rikushpami
paktachinka.
Wakiwan kimirishpa kawsayka, shuk shuk ruraykunata rikuchiymi kan,
shinallatak kimichik hipapakchiruraykunata rikuchiymi kan, kaykunaka waki
llakta mutsuriymantami kallarin, shinallatak kitillikunapa
16
mutsurishkakunamanta, shinallatak pusakniki yachaypi ayllullaktamanta
yachakukkuna, ayllullakta wiñarichun yachakushkata rurashpa rikuchishpami
kallarishka kan, chaymantami wallpaykamay runa sapiyuyaypi wiñarishka kan,
llamkankapa mutsurishka hillay yuyayta rikushpaka kimirishpa pakta
ruraykunata paktachishpami kana kan, shinallatak yachachina sapiyuyaykunapi
rikushpapash, imashina yachakushpa katina shuk ñanpi rikuspapash
yachakukkunapa, yachachiyanapakkunapa yachaykunata, pakchikunata
rantimanta yanaparishpa riksichinata rikun, ayllullaktakunaka paykunapa
yachaykunawan yanapan; chaymantami hipa ruraykunapipash paktami
ayllullaktakunata riksishpa, mushukyachishpapash kankapa rikun.
Ecuador mamallaktapak Central Amawtaywasika, Waki llamkay yachayñanka,
shinallatak waki llaktawan kimirishpa rurayka, ayllullaktakunapi waki llamkay
yaykushpa kimirishpa rurankapak shuk kuskami kan. Alli kawsaypa hatun
paktaykunata yachakukkuna paskarishpa yanapashpa katichichun, llamkashpa,
shinallatak ayllullakta kawsay rurayta paktachichunmi yanapan, tukuyta
yanapashpa kawsak llamkak ukukuna allipacha kushi shunkuwan yanapashpa
katichun, hayñikunawan rikushpa ayllullaktamanta ayllukuna kimirishpa shuk
llamkayta alli kamachishpa paktachichun, tukuy waki llaktapi kawsakkunata
kimichishpa tantachishpapash yanapana, rantimanta allikachiririshpa kasilla
kawsay paktarichun, tukuy millanayay llaki kawsaykunata, makanakuy piñariy
llaki kawsaykunata harkashpapash yanapankapa. (2018, pág. web).
17
Llaktata yanapakkuna kanchik nina yuyayta anchuchinami kanchik, kuna pachapi
yachakushkakunaka imatapash karashpalla kawsanataka mana katichinachu kanchik,
yachakuna ukupika tawka llaki kawsaykunatami takurishpa piñashpapash
kawsashkanchik, shinallatak hayñikuna tiyakpipash mana paktachishpa katikpimi
takurishkanchik; kunanpi rikushpaka ruray kawsaypi, ñukanchik ruray
llamkaykunapimi llaktapa mushuk ñankunata, ayllukunawan, kawsakkunawan
rimarishpa, shukllashina tantanakushpami, kullkinayay yuyay llika kawsaytaka
chimpapurashpa asha mallkitallapash ama wiñashpa katichun harkayta usharinka, kay
kullkinayay yuyayta mana charimantami, ñukanchiktaka llakta mana wiñarishka nikpi
kawsanchik; llaktapi kawsak ayllukunapa yuyayta rikchachiyka tukuylla llaktapi
kawsakkunapa makita tantachishpa, llaki kawsaypa sapikunata pitinkapami kana kan,
kay llakikunaka shinkanyashka kawsayta, piñarishpa kawsayta, makanakushpa wañuy
llaki kawsayta, shukpalla imatapash munashpa, kullkinatalla rantinatalla yuyashpa
kawsaytami wiñachishpa katimushka.
Imashina kawsay kakta rikuyka mana kunanpi llaktakuna imashina kawsakta
willachiylla, rikuriyayllaka mana kanchu, shinapash llaktapa kawsay alli
kachun, sumak kawsayta, mushuk kawsayta wiñachishpa alliman katichunka,
kapakkamaypi rikushpapash tukuyllakunata tantachishpa ima llaki
kawsaytapash chimpapurashpa ñawpaman llukshichun runakunatami
wiñachinata rikun. (Nares, 1995).
18
Ayllullakta pampa kawsaypika wiñarina mushuk yuyay ruraykunata
churankapak shuk sumak kuskami kan, chaypi tantarishpa kawsak runakunapa
mutsurishkakunata chimpapura rikushpa, llikapa yuyay yachaykunata mutsunchik,
chaypika ASOPROAGICA tantanakuyka tukuytami rikuchik kan, shinallatak chunka
iskun kimirishka warmikuna, ishkay kimirishka karikunaka kati llika kuskakunami
kan, tukuy kimirishkakunapa kawsaykunaka shuk ayllupa, shuk runapa, shuk
tantanakuypa, shuk ayllullaktapa, llaktapa kawsayka shukpacha kawsaymi kan,
Ayllullaktapi Kimirishpa Wiñarina Katinalla ñanpi rikushpaka, llamkayta
wiñachishpa, ayllu ukupi mutsurishkata paktachishpa kankapa, llamkaymanta asha
kullki hapishkallapash wawakuna yachanawasiman rishpa yachakuchun shinallatak
shuk shuk mutsurishkapi yanapachunmi katinalla ñanka mutsushka kan. Kay tukuylla
kawsaypika warmikunapa ruray llamkaykunami yalli rikurin, ashtawankarin
rantimanta allikachirishpa kawsay, runakay yuyaywan wiñarishpa kawsay, shinallatak
ayllullaktapa, tantanakuypa imashina waki llamkay katikta rikushpapash yaparishka
rikurin.
Kimirishpa yachayñanta wiñachina (Desarrollo metodológico de la
intervención).
Ayllullaktapi Kimirishpa Wiñarina Katinallawanka, runakayyuyaywan
wiñarinami kan, pampapi kawsak runa tantanakuykunapa, shuk tantarikunapakpash
wiñarinkapak shuk tiksimi kan; kaykunaka warmikay ruraypi, kawsaypura
ruraykunapa rikuypimi paktachishka kan, ashtawankarin Cotacachi, Kayampi
llaktakunamanta warmipura tantanakushpa kawsay yachaykunata rantimanta
19
riksirishpa wiñarinkapa. Kaypika ayllullaktapa, tantanakuypa yachayñantami
purichishka kan, ashtawankarin kimirishka warmikuna El Hato ukumanta shuk shuk
ayllullaktakunaman chapurishpa kimirishka kaymanta, shina tukuylla runakunawan
kimirishpa shuk uchilla tantariwan llamkashka kaymantami yachayñanta purichishka
kan.
Kimirishpa rikuna pakchitami mutsushpa paktachishka kan, ayllullaktakunapi
yallishka llamkayka kawsashpa rantimanta yachakushpa rikurishkami kan, shinallatak
rimariy pakchita mutsushpa paktachishkami kan, tukuylla kimirishkakunawan
rimarishpa, ishkaypura rimarishpa paktachishka kan. Kay tukuylla rurashkakunata
paktachishka hillayka kanmi, puncha pampapi killkashkakuna, llamkayñankuna,
shinallatak killapi willachishka pankakunami kan.
Hipapakchiruraypa tukushkakuna (Resultados del Proyecto).
Ayllullakta pampapi shukllashina llamkayka alli pakta runapura
rimariykunata, shinallatak shukllashina tantanakushpa, tantarishka llamkayta
sinchiyachishka.
Tantanakushka allpakuskapi tarpuyka, shamuk pacha kawsaypipash
mushukyarishpa ruray katinami kan.
Waki llamkay yachayñanpi, shinallatak Espiga de Oro ayllullaktamanta wawa
wachari kushikuy raymi ruraykatichiypi tantanakushpa hatushka.
Ishkay runa warmi tantanakuywan rimarishpa ruraykunapi paktakashpa
mashiyarishpa sinchiyarishka.
20
Mushuk mintalana kuskakunata paskashpa wiñachinapash, ASOPROAGICA
tantanakuypi kimirishka warmikuna ruraykunata alli shunkuwan paktachishpa
katishpami sinchiyanka, paykunapa allpakunapash pukuchinka.
ISHKAYNIKI YACHAYKANCHA (CAPÍTULO II)
“Ñuka wañukpika, shuk mashikuna shamushpami makanakushpa katinka”
MAMA DULU
Mutsurishkakunata mana paktachikpimi llaki piñariykunaka tiyan, kay
llakikunami shuk tantanakuyta kimirishpa sinchiyachinaka mutsuri paskarin, chaymi
imapash mana alli tiyakta rikuchin, paktachinakunapash kalaklla rikurin,
runakunapash yankata llamkan, maypi kimirishpa tantanakunapash kuskakunaka
kalaklla rikurin, yuyaykunapash mana yapa tiyan rikurin, ima llamkana tiyakpipash
mana llamkan, shukpalla munaykuna wacharin, tantanakushpa llamkana yuyaytaka
mana charin, panta yuyaykunatara willachin, mana alli rimarikunata charin,
runapurapi mana alli rimarishpa yanaparin, ñawpaman llukshina yuyaykunata,
ushaykunata rikuchinakunataka mana rikuchishpami llakichin.
Kay pacha kawsaypi tawka kawsay tiyakta rikuymanta, tantanakuyp imashina
kakta yachankapa shuk taripayta ruray usharinmi, kay kallari taripaywanmi tukuy
llakikunata kutin riksita ushanchik, shinallatak imashina shuk shuk llakikunata
alliyachishpa katinatapash rikuchin, tantanakuy ñawpaman wiñarishpa katichun
paktachiyta harkashpa katiktapash alliyachishpa katichunmi rikun.
21
Warmikunapa shuk tantanakuyta kimirishpa sinchiyachiyka, llika yuyayta
charichunmi apan, kay yuyay yachayka waki llamkay maskashpa purinatami mana
kashpaka kawsay imashina kakta ruray rikuchishpa kimirishpa yanapayta maskan,
shinallatak shuk alli ñan yuyaytami yanapan, paktachina yuyaykunatapash paktachiy
ushachun.
ASOPROAGICA tantanakuy wiñariypa tantachishka shuk sumak yuyay
rikuyta chariyka, tukuylla imashina kawsayta, kullkikamayta, kapakkamayta,
shinallatak kawsayta kimirishpa rikuywanmi kallarin, maypimi tantanakuypi
kimirishka mashikuna tantanakushpa kawsan. Ashtawan alli achiklla nikiyachishpa
rimashpaka, ASOPROAGICA tantanakuyka shuk llikami kan; ayllukuna,
tantanakuyman kimirishkakuna, ayllullaktakuna, COCIJM tantanakuy, tukuypi
kimirina kuskakuna, shinallatak mintalaykunaka shuk hatun llikashinami kan;
tukuriypika tukuy runakunami TUKUY rikurishka uchilla llika mutsursihka kan.
Kallaripi tantanakuy imashina kakta yachankapakka wasipi
kawsakkunapaman rina pakchita rurana karka, El Verde shinallatak Hato Espiga de
Oro ayllullaktakunapi, tantanakuypi kimirishka ayllukunapa tarpuna kuskakunata
rikuna karka, kay kuskakunapimi ishkantinpura rimarsihpa tantanakuypi
kimirishkakunawan shuk mashiyari tiyarka.
Kay yallishka rurayta rurashpaka, runakuna imashina kakta, shuk shuk
imashina kaktapacha rikuyta usharinmi, shinallatak paykunapa tantanakuyta
sinchiyachina yuyay imashina kakta, ima yuyayta chariktapash yachayta usharinmi,
shinallatak tantanakuyman kimirishka llamkanapa kalakyay yuyaytapash rikurin,
22
ñawpaman pushay ushanata, alli runapura rimarishpa aparinatapash kalaklla aparinata
rikurin… shinapash alli llamkana yuyayta mirachishpa charikta rikushpa,
tantanakushpa llamkanapi, munayta charishpapash tantanakushpa llamkayta
sinchiyachinmi.
Kay kallari taripaykunami ASOPROAGICA tantanakuypi, shinallatak
kanllaman runa warmikunapa tantanakuy wiñarishpa katichun, tukuylla
kimirishkakunapa, mana kimirishkakunapapash tantanakushpa llamkayta,
shukllashina llamkaytapash tukuypa imashina kakkunatapash tantachita ushan,
ashtawankarin kay tantanakuymi sinchiyashka rikurin.
Chashnami kanllaman sakirishka mashikunaka Waki Llamkay rurayta ñanpi
kimirishpa yaykun, shinallatak ASOPROAGICA tantanakuyka kaykunami kan:
COCIJM, GADIP, ASOCAMCAY, warmikunapa kiti tantanakuy, Waki Llamkaypa
Yahayñan, Ecuador mamallaktapa Central Amawtaywasipa Llaktakawsaypa
Yachayta, Runakunamanta Yachayta Pushak Uku, Ukupi Yanapayta chaskik mana
yanapayta chaskik llamkak ukukuna, tukuylla ruraykuna yanapayta maskaykunaka
kanlla tantanakuy ñawpaman katichunmi rurarin.
Kay ruraykunapika tukuylla tantanakuyman kimirishkakuna, paykunapa
ayllukuna, El Verde ayllullakta, Hato Espiga de Oro ayllullakta, shinallatak
yachakuyta manara tukuchik yachakukpash paykunami ruraykunapi rurashpa
paktachikkuna kan, tantanakuypi pakta kimirishpa llamkashpa ASOPROAGICA
tantanakuyta sinchiyachin.
23
Chaymantami tantanakushpa tukuylla tantariykuna rantimanta yanapariyka,
pakta shukllashina kanata katichina kan, kaytaka tukuyllakunawan alli rimariyta
charishpa, rantimanta allikachirishpa rimariykunami, tukuylla tantanakuypa
mutsurishkakunamanta llamkayta rikuchishpa, kimirishkakunawan rantimanta
yanaparishpallami tantanakushpa llamkayka allipacha kan.
Kawsaypurakunawan, ayllullaktakunapi tantanakuykunawan tupariykunaka,
warmikunapa tantanakuykunatami sinchiyachin.
Yachay yuyaypa Millka (Marco Teórico).
Norberto Aloyan taytapak Waki Llamkay (Trabajo Social para Norberto Alayon)
(1987):
Urrutia (Como se citó en Alayon, 1987) taytaka (Waki Llamkaytaka shuk
yachayñan kakta, shinallatak Yachakuyta chaskishkakunapa ruraymi kan nin,
chaymantami yachaywan ruraywan llakta kawsaypi kimirishpa rurashkapimi
pakta kan. Kay rurayka llaktapi kawsakkunapa mishariy piñariy chawpipimi
sakirin, tukuylla llaktapi kawsakkuna imashina kawsakta rikushpami,
yachakushkakunapaka shuk sumak antawaman yaykushpa purichinata
yanapakshina kan, imapash llakikunapi pakta kashpa alliyachinata
yanapayshina kan. Chaymantami llakta llakikunapi pakta kashpa kimirishpa
yanapaykunaka ninan mutsurishkami kan).
Waki llamkayka shuk mushuk alliyachakunami kan, kay yachakunaka kutin
kutin mushukyashpa masmakunllami kan; Kay wiñarina yachayñan yuyay
24
yachayka tawka yachay yuyaykunawan chapurishka tawka kawsay yachaymi
kan, shuk shuk yuyay yachaykunata hapimanta, shuk yachayñanpa imakay
yachaykunata hapimantami llaktakawsay yachaywan pakta kakpi hapinchik.
Yachaykunata masmayka ninan mutsurishkami kan, alliyachanakunata, yuyay
yachaykunata sinchiyachinaka maymantami mutsurin, Waki Llamkaymanta
rikushpapash alliyachak tukunkapa ñanta katikkuna paktachishpa katichun.
(Barreto, Benavides, Garavito y Gordillo, 2003a, p.17).
Esther Raya Diez mamaka Ayllullakta Waki Llamkayta ninmi (Trabajo Social
Comunitario menciona Esther Raya Diez) (2014):
Shukllapa, tukuypa rurakukpipash ranti ranti yanaparishpa ruraktami rikuchin,
tukuylla tantanakushpa ñawpaman katichishpa rurakta, tantarishpa rurakta, kimirishpa
pakta kashpa ruraktami, tukuyllakunapa munashkata yanapayta paktachikukpimi,
pitapash mana llakichishpa yanapaywanmi alli kana kan. Chaymantami Ayllullakta
Waki llamkayka shina kan:
“Ayllullaktawan ayllullaktapa rurayka ayllullaktapa ruraymi kan, mana
ayllullaktapaklla, ayllullaktapa hawapi rurayllachu kan, shinapash wakinpi
mutsurikpika rurayta hapinami tukunka, llaktakawsaypa kamachita rikushpa
mutsurikpika maymantami mutsuna kan.” (pág. 5).
Barbero (Como se citó en Raya, 1994, p.18 b) taytaka yuyanmi (Kay
Waki Llamkaypa ruraykunaka tukuylla llaktakawsay tantari munaytami
ñanyachishpa katin, kay ruraytaka tukuylla tantanakushpa tantanakuypa
25
ruraymi kan. Kay rurayka masmana wiñachina ruranami kan, shinallatak
tantanakuyta wakaychina charishpa katinami kan, shinallatak llakta
wiñarishpa katichun hipapakchiruraykunata ruranami kan.)
Tantanakushpa llamkanata kallarinkapakka, kanllamanta shuk runapa
rikuy yachayka ninan mutsurishkami kan, kanllaman ayllullaktakunapi
kawsakkuna ima llamkaytapash rikuryashpa katikuymanta, mushukyashpa
katiktapash rikuymanta ninan mutsurishkami kan… Octavia Hill mamallata
nihurkami: "Ñukapa munayka mana llika kawsaypi kanchu, mana yanka
imapash ruraypilla kanchu. Ñukapa munayka llaktapi kawsakkuna
tantanakushpa shuk mushuk llikakawsayta wiñachiypimi kan, shinapash shuk
sinchi runa ushayta rikuchik yaykushpallami mutsurishkamanta llamkanka,
mana kashpaka mana chimpapurayta ushashpallata, mana hampinata
ushashpallata urmanka, shukkuna urmashkashina". Pág. 29
Llikakunapa tukuy yuyay yachay (La Teoría General de Sistemas)
(Bertalanffy, 1940 ):
Ludwig von Bertalanffy mashipa yuyashkami kan, kay 1940 watapimi
yachay yuyay millkata charishpa yanapanamanta, shinallatak pachamama
kawsaypa, llaktakawsay ñanpa mutsuri ruraymi kan. Bertalanffy mamapa
yachay yuyayka kawsaypa shuk hatun yuyaytami rikushpa rikuchirka, chaymi
runapa yuyaykunapika ninanta yaykurka, shinallatak mushuk yuyaykuna
masmarichun wiñarichunpash runakunapa kawsay rimariypika yanapashka
kan. Ranti shimilla kutin kutin rimashpa yachachikkunaka, kaypacha
26
kawsaytaka shikanyashka uchilla kuskakunapimi rikun, llika katinallakunaka
imashina kakta rikuytami wiñachirka, paykunami mushuk shuktayaykunata
rikuchirka (paykunaka chaypimi karka, shinapash mana yacharkanchikchu),
shinallatak mana yuyayshka, mana rikushka pantarinalla llikakunami
rikurishka kan. (Teoría General de Sistemas de Von Bertalanffy, Psicólogos
en Madrid EU) (pág. web).
Llika (Sistema).
Shuk llikaka rantimanta tawka kuyurinakuk nipakunata tantachishkami
kan, antanikikkuna, kulltakanchakuna, uma ñutuhu, shukkunapash kan.
Runakunapa llikakunata rikushpaka (ayllu, llamkak uku, kusa warmi,
shukkunapashmi kan), llikataka nita ushanchikmi, shuk tantanakushka
runakuna kawsaykunata charik, ñawpa rimaykunata, shinallatak
kamachikunata charikkunami kan, tantanakuypa shuk ñanta katikkunami kan.
Shinapash tukuylla llikami shuk wasitashina charin (saywakuna, nipakuna,
willachirina willaykunapa ankukuna), shinallatak shuk mutsurishka
kuyuchinatapash charin. (Teoría General de Sistemas de Von Bertalanffy,
Psicólogos en Madrid EU)
Warmikunamanta rikuy (Enfoque de Género).
Ecuador mamallaktapa kanllaman ayllullakta kuskakunapika, taytami tukuyta rikuna
yanapana nishpami rikun, warmikunapa ruranakunaka ñami paktachinalla rikurin,
chaymi warmikuna, karikuna pakta imatapash rurashpa kawsayka mana tiyanchu,
27
taytallami rurana yuyaymi pakta alli kawsaytaka harkan. (Universidad Internacionald
e Valencia, 2007):
Waki llamkayka, kawsaypi tukuy yachaywan llakta nipapi kimirishpa
riksichiyta ushan, warmikunapa kawsaypa kawsaypi kimirishpa satirikpi,
tukuypami shuk yachay ñan tukun, shinallatak alliyachankapa shuk ninan
mutsurishka hatun unanchami tukun, warmikunapa kawsaypi ima llakitapash
harkankapa, yachakunapa, shinallatak shuk shuk llakikunata
kawsaykunatapash rikunkapapami kan, shinapash warmikunapa karikunapa
pakta alli kawsayta mushukyachishpa ñankunapi sinchiyachinami rikurin.
(pág. web).
Warmikunapa rikuymanta llaktakawsaypi kimirishpa rimana (Intervención
Social desde el Enfoque de Género) (SENDOTU, 2010)
Kawsayta mushukyachinkapaka warmikunapachami rurashpa
rikuchina kan. Chaymantami waki llaktakawsaypi warmikunapa llaki mana
pakta kawsayta ninan mutsurishka kakta rikuna kan, kaypimi warmikunapa
tawka kawsayta shuk shuk kawsaytapash rikuyta ushanchik, kay ruray
kawsaykunapi: yariyaykunapi, mana pakta alli kawsayta chariykunapi,
pakchiruraykunapi, yachapuykunapi, mutsuriykunapipash, shinallatak
llakikunata alliyachinapa maskaykunapipash rikuyta ushanchik. Kay pachapi
warmikunapa shikan kawsaykunata rikuymanta, rimariymantami imashina
28
kakta rikuchishpa tukuypa llakikunata alliyachinatapash rikuyta ushanchik.
(pág. 24).
Kawsaypurapa rikuy, web pankamanta hapishka (Enfoque Intercultural Tomado
de la página web): (Ajuntament.barcelona.cat, 2018) .
Kawsaypurapa rikuyka shuk shuk kawsayta charik runakunapa
kawsayta, shinallatak apunchik katiytapash sinchiyachinkapa munaytami
charin, kaypika maymantami runapa ruraykunata rikushpa chawpipi churana
kanchik, shinallatak paykunami hayñikunatapash charikkunapacha kan.
Kawsaypurapa rikuymantami llaktakawsaytaka mushukyachiyta yanapayta
ushan, tantanakuykunapi mana kimichishpa, mana rikunayachiykunata, mana
rikurichun, shinallatak mana paktakachun munayta chariykunaka ashalla
kawsaykunamanta chinkarishpa katichun. (pág. web).
29
Azuay Amawtaywasimanta Kamulla (Revista de la Universidad del Azuay)
(2014):
Walsh taytaka (Como se citó en la Revista de la Universidad del
Azuay, 2014, p.110 a) kawsaypura imashina kakta chasnami nihurka
(Kawsaypuraka ishkantin kawsaykuna pakta allikachirishpa rimarishpa
kawsaymi kan, ishkantikllatami imapi kashpapash pakta yanapayta chaskita
ushan. Mana runakaymantalla rimariyta paktakaytaka rikunachu kan,
ashtawankarin alli pakta allikachirishpa rimarishpa, rantimanta imatapash
yachakushpa, tantarishpa, yachaykunata riksishpa, chanichiykunata,
yachaywan ruraykunata, shinallatak alliman imatapash ruraykunata
paktachishpami kawsaypurataka paktachina kan, rantimanta allikachirishpa
kawsayta masmashpa wiñachishpa katina yuyaywan, shinallatak runakunapa,
tukuy llaktapa ushaykunata wiñachishpa katinkapa, imashina kawsayta
charikta rikushpapash allikachinami rikurin. Shinaka kawsaypuraka shuklla
kawsay llapishpa kawsakta chimpapurashpa, shuk kawsaykunaka llapi
tukushpa kawsakkunawan chimpapurashpami ñawpa kawsaytaka likinata
munan, shinashpa shuk shuk runakay kawsaykuna karuyashka kakta masmana
wiñachinapash tukun, kunan pacha kawsaypi rikushpa shinallatak llaktapa
llamkak ukukunapi rikushpapash, shinashpa tukuylla waki llaktapi
kawsakkuna rantimanta allikachirishpa shuk kawsayta charichun). (pág. 110).
Azuay Amawtaywasimanta kamullapi nishkata rikushpaka Ayala taytaka (2014)
watapi ninmi (Kawsaypuraka ñukanchik kawsaykunata kutin rikushpa, shuk
kawsaykunawan chimpapurashpa ñawpaman llukshinatami maskan, mana
30
rikunayachiykunata, llakilla mana pakta kawsaykunata, kay mamallaktapi shuk
kawsaytallami charinchik yuyaykunata anchuchishpa mishana yuyaykunata
katichinkapa, shinashpa rantimanta allikachirishpa kawsayta, pakta kawsayta,
shinallatak maykan kuskapi ayllullaktapi kashpapash wiñarishpa katinata rikunkapa”.
Luis Macas mashipash runa tantanakuykunapa yuyaykunata rikushpaka kay
yuyaykunawan paktami kani nishpa allikachin. Ashtawankarin yallimi rimarikunata
waki llaktakunapi yuyaykunata riksichishpa, shuklla yuyayman tikrachina nin,
shinashpa kay Ecuador mamallaktapika tawka kawsayta charin nishpa, paktami
kawsanchik nishpa, shinallatak alli sumak kawsay masmashpa wiñachinapash tiyana
nishpami mañan. (2014).
Kawsaypurata kaypi rikushpaka tukuyllami alliyachinata maskashpa shuk
shuk kawsaykunawan mushukyachinata rikuna kanchik, rantimanta
allikachirishpa rikuywan, tawka kawsaypi shukllashina tantanakushpa
kawsayta rikuchishpapash katina kan. Shinaka kawsaypuraka mana rimaylla
kana kanchu, yachakushkakunapa rimayllaka mana kanachu, shuk yuyaytami
charina kanchik, tawka kawsaykunata allikachishpapachami shuk ñanta
rikuchina kanchik. Rodríguez A, Pág. 51, párrafo 5
ALCOBENDAS llamkak ukukunapa imashina tantanakuykuna
(Asociaciones según Ayuntamiento de ALCOBENDAS):
“Tantanakuykunaka runapura tantanakushpa wiñarishka tantanakuymi kan,
tantanakushpa ruraykunata tukuyllakunapa shutipi paktachishpa katinkapa,
31
tukuykunapa yuyaykunata chaskishpa, shukpalla munayta shikanyachishpa
shukllashina llamkankapa”. (Ajuntament.barcelona.cat, 2018, pág. 1)
Yachayñan (Metodología).
Ñukapa rikuypika tukuy yachayñanta ruraykunaka Waki Llamkak maykan kuskapi
ruraykunata rantimanta paktachikukpimi rurarishpa katin.
Mendoza taytaka (Como se citó en Barreto, et al., 2003b) yuyashpa ninmi
(Yachayñanka shuk amawta yachaymi kan, paykunaka yachay yuyaypi
rikushpaka maymantami shuk kuskapi sakirin, shuk yuyaypillami sakirin,
shinallatak paymantami runaka ushayta tarin, ñawpa wiñay kawsaypa
shinallatak ruraykunapa mushukyachina alliyachina ñanta alliyachina
ushanata rikun. Kawsay imashina kakta rikushpami kallarin, imapash
ushanatallami rikuchin, ushaypa saywakunata tuparin, shinallatak tikrankapa
ñanta tuparin, shinashpa kutin mushuk sinchi maskayta hipapakchiruraypa
rikuyta paktachinkapak, paktachinakunata, saywakunata, shinallatak
mutsurishkakunatapash yachay yuyay rikuypi churankapak.)
Torres taytaka (Como se citó en Barreto, et al., 2003c) rikuchinmi
(Yachayñankunaka alliyachakkunapa llamkaypika ninan mutsurishka hillaykunami
kan; llika ñankunata katishka, shinallatak amawta yachaypak kawsaypi
alliyachishkami kan, shinallatak mushukyashpa shuk tukushpa katichun rurashkami
kan.)
32
Llaktakawsaypi rantimanta rurayka (Interacción social) (eumed.net/rev/cccss,
2011) ninmi:
Rantimanta ruraykunapi ishkantinpura rimarishpa mashiyarishpa llakirishpa
kawsay ushaymi kan, imapi kashpapash rukukunawan kimirishpa yanaparishpa
tantanakushpa pakta kawsaymi kan. Rantimanta ruraykunapi rimarishpa yanapariyka
runakunapika shuk allikaytami rikuchin, rantimanta allikachishpa rimarimi rikurin,
shinallatak tantanakuypa, llamkak ukukunapa, shinallatak paypa ayllullaktapapash
rimarishpa yanaparishpa kawsaymi kan. (Solano, 2013, p.1)
Kawsaypurapa rimariykuna (La comunicación intercultural) (Publicaciones
Universidad San Francisco de Quito, 2016)
Ayllullaktakunapura rantimanta rimarishpa yanapariyka kawsaypurapa
rimariykunami kan, shinapash payta chashna charinkapaka wakin imashina kakta
charinatami mutsurin. Kaypachapa kullkikamay wasi ukuka, Ñawpaman pushanapa
rimariy ruraykatichiykuna, llamkashkata riksichiykuna, kawsaypura rimariykunaka
ninmi, tukuylla runakuna yuyaywan apaytukushkakuna shuk kuskata charinmi
kawsaypurapi rimariykuna mishariykuna paktarichun. Shinapash ninkapa munanmi
“waki llaktapi tawka kawsayta ña riksishka kaymanta rimarina chakata churashpa
pakta shukllashina kayta rikuchina”, Fernández-Salvador kimichinmi. Kaypachapi
Kullkikamayta BM rikukka tukuylla llakikunatami kawsaypura rimariypika rikun,
ashtawankarin runakay yuyaytami yalli rikuchishpa rikuchin. (pág. 2).
33
Shukllayachishka yachayñan (Método integrado).
Waki Llamkayka shuk shuk yachayñankunatami Alliyachak kimirishpa
yaykunkapakka mutsun, Odín Godoy taytaka chashnami nin. (2016).
Godoy taytaka (2016), shina ninmi: “Shuk yachayñanmi tiyan, chaypa shutika
tiksichanik, shukllayachishkami kan, kaypika kimsa yachayñankunami
tantanakun, mutsurishkapa, tantanakuypa, shinallatak ayllullaktapa
yachayñankuna, paykunami amawta yachayñanpa mutsurishka nipakunawan
kan. Kimsa pacharipi llikayashkami kan, shinallatak picha purina ñanpi
rurarinami kan”. (pág. 5).
Rikushka tantariy (Grupo Focal).
“Shuk rikushka tantariyka shuk uchilla shiminakuna tantariymi kan, kaytaka shuk
pushakmi ñanyachishpa pushan. Kay tantariyka shuk yachaywamanta yuyaykunata
riksinkapa mutsursihkami kan, hipamanka ima ruraytapash ñawpaman apankapak”
(Berkowitz, 2016, pág. 1)
Shuk rikushka tantariypa yachayñanta mutsuyka, ayllullakta kawsaypa
kamachita hamutankapak mutsuymi kan, runakunata shuk shuk shuktayaykuna
ruraykunapash imashina llakichikta taripanami kanchik, shinallatak willachishpa
riksichinkapak, shinallatak runakunapa shuk shuk llakipipash yariyaykunata,
shunkumanta yarikunata, yuyaykunatapash riksichishpa ashtawan yuyaykunata
hatunyachishpa riksichinkapak. (Zavaleta, 2013, pág. 2).
34
Waki ruray (Acción social).
Bruno Lutz taytaka (2010) Durkheim taytaman amawtay yachay
killkashkapika shinami nirka: (Waki rurayka tukuy llaktapak sinchi ruraymi kan,
shinapash shuk mana alli rurayshina rikurinmi (sinchi llamkay, tukuymanta ninanta
llamkay, pakalla llamkay) shinapash shuk alli ruraykunatapashmi charin,
ñukanchikwan sumakyachishpa, hatunyachishpapash pakta kaymanta. Maymantami
kishpirishka kawsay, shinallatak alli yuyaykunawan yachakuyka, waki ruraypaka
ishkay alli rurashkakunatami rikuchin, kay tukuylla rurarikunaka runawan,
shinallatak waki llaktawan rantimanta yanaparishpa makipurashpalla rurarina kan.)
Waki yachayruray (Práctica social).
Waki yachayrurayka mushuk yuyaykunata, yachaykunata kallamanta masmankapami
kan, kaytaka hamutanchikmi tawka kawsay yachaykunata tantanchishkamanta shuk
munashka rurashka kapumi llukshina kan, llaktakawsayta mushukyachishpa
katinkapak. Kaytaka ishkay shikan yuyaykunata charishpapash llaktapurakuna,
alliyachakpurakuna, shinallatak llamkaykamaypurapipash pakta yanaparishpa
kashpallami ñanta katina kan, kayta paktachinkapakka tukuyllami sinchitapacha
tantanakushpa minkaytukushpa llaktakawsayta mushukyachinkapakka rikuna
kanchik. (García, s.f, s.p)
35
Lic. María P Miguel- Lic. Mariana Vázquez yachachikkunapak uchillayachishka
kimirishpa rimana; (Especificidad de intervención para Lic. María P Miguel- Lic.
Mariana Vázquez) (1992)
Wakipa llamkakka llaktakawsaypa llakikunapimi kimirishpa rikuna kan,
ashtawankarin kaypachamanta shuk shuk hillaykunata awashpa, shinallatak
yachachinapa, tantanakuypa, ruraykunapa paktachinakunata mutsurishkapi hapishpa,
(ima llakikunatapash alliyachina yuyaywan). Alliyachakpa yachayrurayka kimsa
paktariwpakmi kan, kaykunami mutsurishkapi kutichina mañay tiyakpi kutichina kan,
shinallatak yanapayta chaskikkuna llaktakawsaypi kimirishpa ñawpaman rikurishpa
yanapana kan, ima llakikunapipash alliyachishpa rurak rurashpami minkaytukuna
kan. Shinallatak yachakuypa rikuyka mutsukkunapa yachayta, shinallatak
ushaykunata kutinriksishpa ñanyachina kan, runashina yuyay yachaykunata
alliyachishpa charinshina. (pág. 2).
Alliyachakpa kimirishpa rimana (Intervención profesional).
Shukllayachishka kapakkamayta rikuymantami kallarin, tukuyta tantachina
mushukyachina yuyay rikuytami charin, shinallatak paypalla shukpalla shuk
mutsurishka hapinalla yachayñantami wiñachin. Kay ruraykunaka tukuylla
tantarishka kuskakunapa rikuytami kimichin, chaymantami kapakkaypi kawsaypi
rikushpapash katichinata rikun, runakunapa hayñikunata rikushpa, allikawsay
paktarichun, ima llakitapash harkashpa katinkapa, shinallatak llaktapa tantanakuy
kawsaytapash allikachishpa chanishpa katinkapa ñantami paktachichun apan. (Miguel
& Vazquez , 1992, pág. 2).
36
Ayllullakta kawsayta, tantanakuytapash sinchiyachina (Fortalecimiento
organizativo y comunitario) (Corporación Opción Legal , 2015) .
Ayllullaktakunapi runa yachay rimarikunawan kutin kutin paktachishpa
katiyka paykunallatak sinchiyachunmi kan, kay ruraykunawanmi yachaykunata
tantachishpa punchan punchan chayachishpa, paykunallatak riksirishpa katichun,
shinashpa llaktakawsaypa yachaykunata runakunapa ayllullaktakunapa
yachaykunatapash sinchiyachishpa hatunyachishpapash katichun. Kay
yachaykunawanka shuk sinchi kawsaykunatapash chimpapurashpa, llaki kawsayta,
mana rikunayachiykunata, makanakuy piñariykunata, shikanyachiy llakikunatapash
chimpapurashpa katichun. (pág. web parr. 1) .
Runa llaktakunapaka, Fernando Daquilema taytami runa tantanakuytaka ñawpaman
pushayta usharka (El UNiverso, 2018) kapak killa 1871 watamanta, shinallatak
ayriwa killa 1872 watakaman, yachakuykuna, llaktakawsaykuna, kawsaykunapash
mana harkay rikurinchu, ñukanchik llaktamanta, kawsaykunamanta sinchi
shayarishpa tukuykunamanta hayñikunata paktachichun shayarinallami kan..
Joaquín Moscoso tayta, Instituto Nacional de Patrimonio Cultural ukuta
ñawpaman pushakka, “Chimborazo markamanta runa ayllullaktakunaka shuk
wamra tiyu ñawpaman shayarishpa sinchi makanakushkata ninantami
allikachishpa riksichishpa, 146 wata washaman shina paktarka nishpa hawapi
churarka, kay wamra tiyuka 23 watatallami chay watakunapika charirka;
paykunami hatun llaki kawsaykunata kawsashpa katinakuymanta
37
chimpapurashpa piñarishpa sinchita shayarirkakuna, chay watakunapika
Gabriel Garcia Moreno piñak mishumi mamallaktapa ñawpaman pushak
karka, kay hatun hatariypika chunka waranka yalli runakunami pakta
shayarirkakuna, paykunami Quito llaktamanta, Riobamba llaktamanta sinchi
awka mishukunata chimpapurashpa chusku killakunata makanakurkakuna,
kay llaki kawsayta charishkaka runa llaktakunapika, shinallatak mamallaktapi
kawsakkunapika mana kunkarinchu, kunanpachakamanmi yuyarishpa
wiñaykawsaypi tarpurishka sakirishka kan”. (pág. web. parr. 3).
Tantanakuykunamanta rimashpa katishpaka, Dolores Cacuango mamatapash
charinchik, (Mujeresquehacenlahistoria.blogspot, 2009) kay warmika sinchipacha
mamami karka, paymi 1946 watapika ishkantin shimipi yachanawasita wiñachishpa
kallarirka, runakunapash yachanawasiman rishpa ñukanchik hayñikunata
paktachinkapa, kay yachaywasipimi kawsayta sinchiyachikkuna yachakushpa
llukshichun, allpata charik mishukuna, mamallaktata ñawpaman pushak
mishukunapash chay pachakunapika mana allikachishpami harkashpa washaman
sakichun harkan karka.
Dolores mamaka pay sinchikaywan, sinchi samaywan kaymantami Pesillo
llaktapi allpallamkaypa kamachishkatantanakuyta wiñachirka, shinallatak
1944 watapika Transito Amaguaña mamawan pakta wiñachirka, shinallatak
runakunapak hayñikunata shuk sinchiyachik runakuna, Ecuador mamallaktapi
kallari hatun runa tantanakuy, Federación Ecuatoriana de Indios nishka,
paykunami mamallaktapi tantachina yuyaywan mamallaktata purishpa katirka,
38
tukuylla runakuna shukllashina tantanakushunchik nishpa, makipurashpa
yanaparishunchik wakcha llaki kawsayta anchuchinkapa nishpa… Payka
runakunapa hayñikunata paktachishpa charinkapa nishpami sinchita
makanakurka. (pág. web. parr. 5).
"Ñukaka kay makanakuypimi payayashkani, kunanpikarin ayllullaktayuk
tukushpami wañusha." Tránsito Amaguaña mamapa yuyay
Tránsito Amaguaña mamaka (El Mundo. es, 2009) Pesillo llaktamanta shuk patsak
wata yallita runa pushak mamami kan, llaktakaykunamanka sinchipacha mana
washanchirishpa allpamanta, yakumanta, yachakuymanta makanakushka, hipa wiñak
runakunamanka kay rurashkatami sakin. Kay warmi mamaka tukuyllamanmi
sinchipacha makanakushpa ñawpaman pushashka, Pichincha markamanta runa
tantanakuykunata sinchiyachishkata achiklla rikuchishpa sakin.
ECUARUNARI tantanakuyka shuk runa pushakkuna makanakushkatapash
yuyarishpa, Amaguaña mama “allpata charik mishukunata chimpapurashpa,
shinallatak ñukanchik allpata ñukanchik makiman tikrachinkapa nishpami,
ishkantin shimi rimay yachakuyta katichinkapa, ñukanchik runakayta,
allikawsayta, runa tantanakuypa sinchikayta kutin tikrachinkapa nishpami
kallarirka” (pág. web.).
39
Yankata wiñarishka rimarina linchikuna (Redes de comunicación informal).
“Runapura rimariy kawsaypi rimariyta munaymantalla yankata wiñarishka
linchikunami kan. Kay linchipa paktachinaka runakunapa kawsaypi
mutsurishkakunata yanapanami kan”. (La comunicación en la empresa47, s.f.)
Linchikunapa waki llamkay (Trabajo Social de Redes).
Waki llamkakka ashtawan paskarishpa kimirina shuk ñanyachinatami
wiñachin, wakin pachakunapika kalaklla yanapachun mana rikurichunpash shuk
linchita kutin masman. Shuk runawan, aylluwan, mana kashpaka shuk tantariywanmi
shimiyarishka kan; shukkunapi rikushpaka allpa kuskapi muku linchikunata
tinkishpami shuk takarinalla hipapakchiruray chuchupi shimiyachina kan. (Campos,
s.f, p.2)
Ranti ranti yanaparina (Intercambio o Trueque) (Revistalideres.ec, 2013).
“Mutsurishkakunapa shimiyachiyka shuk shimiyachiymi kan, chayka shuk mutsukpi,
chayshuk chariktami rikuchin, ninan mutsurishkami rantimanta shimiyachishpa
yanapana, kaypika mana kullkiwan, shuk kaputa mutsushpa chanishpa kakpimi
yanapana kan”. (pág. web.).
Dolores Túquerez mama, ASOPROAGICA tantanakuyta ñawpaman pushakpa
rikuypika, shuk rimariypika ninmi “Ranti ranti yanapariy rurayka ñukaman hñuka
hatuku willachishka shuk ruraymi kan, kunan watakunapika kay ruraykunataka mana
40
rurashachu yuyarkanimi, yachakuk kuytsa tiya yanapaymantami ñukanchikka
ñukanchik allpapi pukuchishka mikuykunatami rantimanta yanapariyta
ushashkanchik, shuk ayllullaktakunapa allpapi pukushka mikuykunawan, kunuklla
kuskakunamantam chiriy kuskakunamantapash mikuykunawanmi ranti ranti
yanaparishkanchik, ñukaka ashtawanmi palltakunata, sapallukunata,
palantakunatapash yalli munashka kaymanta apamun kashkani, kay ruraykunaka ama
tukurishpa allikakman, ñukanchik ñawpa kawsaypa ruraykunataka kutin rurashpami
katina kanchik”.
Wakchakaray, kukayuta tantachishpa mikuy (Pambamesa) El Comercio.com
(2015).
Wakchakarayka ayllullaktapi imashina kawsayta rikuchiymi kan, chaypika tukuylla
alli runakaytami rikuchin, shinallatak tukuyllami ima charishkatapash karashpa
yanaparin. Allpapi churashpa mikuyka Pachamamawan pakta kawsaytami rikuchin,
runakunaka mikunata chawpipi churashpaka allpamanta sumak samaytami chaskin.
(pág. web).
Luz Menacho mama, Mushuk Jatary tantanakuyta ñawpaman pushakka shuk
rimariypika shinami nin. “Wakchakarayka kichwa runakunapa, anti runakunapa
sumak mikuymi kan, allpamamapimi shuk pintuta mantashpa shuk patakuta rurashpa
tukuy laya mikuyta chapushpa, allpamama churikunaman karashkata tukuylla
mikunchik, mikuykunaka kaykunami kan: kamlla, hapas, purutu, chukllu, milluku,
paltakuna, wisyakuna, mishkimurukunapash, amuysakuna, waytampukuna, warmi
41
chilinakuna, shukkunapash… kawsaykamanka mana kunkanayanchu, rurashpa
katisharami, shinallatak ñuka mashikunawan kawsaypura tuparikunata rurashpa pakta
kimirishpa aynishpa katisharami, Ecuador mamallaktamanta Central Amawtaywasi,
warmikunapa tantanakuykuna, kaputa pukuchishpa tantanakuykuna, pampamanta
runa tantanakuykuna, rantik tantanakuykuna, shinallatak pikunallami ñukanchikwan
pakta tantanakushpa purishpa shukllashina sumak kawsaymanta, allpamamawan,
shinallatak tukuylla kay allpapachapi kawsakkunawan pakta purishpa katinkapa
munakkunawan rurashpa katishun”.
Chakra (Sementera) Chacra.
Chakra shimika runa ayllullaktakunapa shuk ninan mutsurishka nipa shimimi kan,
kay shimika ayllukunaman ninan yanapaytami karan, shinakunata: hampi
hiwakunata, muru mikuykunata, yuyukunata, llullu murukunata, shinallatak
mishkimurukunatapash; kanlla ayllullakta kuskakunaman rikunkapa rikpika,
maymantami shuk tarpushka sisapampata, hampi yurakunata, yuyukunata;
chaymantami imata mikuna kashpapash pampamanta hapishpa mankaman
churanchiklla nishpa rimankuna.
Kay tawka sami chakrakunaka, shinallatak ñawpa pachamantapacha tarpushpa
pukuchishka llikakunaka, allpapi llamkak tayta mamami wiwakunata
yurakunatapash watan watan tarpushpa pukuchishpa shamushka. Kay
tarpushka llikakuna, chakrakunami ayllukuna kawsayta ushachun,
mikuykunata charichun, shinallatak alli shuk shuk sumak mikuyta llikata
42
charichun, shinashpa kay pachapi allpapi llamkashpa ayllullaktakuna
kawsashpa katichun minkachishka. Kay tawka sami chakrakunapimi shuk
wiñariy tiyan, yurapurapi chapuriypash tiyan, rantimanta yanapariypash
tiyan, shikan shikan yurakunami tawka sami yurakay, shuk shuk rikchakayta
charin, paykunata alli tarpukpi, shuk shuk yurakunawan tarpukpika mana
hampichun mutsunchu, mana kullkitapash hampita rantinkapa mutsunchu, alli
tawkasami yurakunata tarpukpika pachamamapa llika kawsaytapash
sumakyachinmi. Pág. 17 Patrimonio Cultural de Agrobiodiversidad de la
Comunidades Indígenas de Cotacachi
Amawtayachaywan tarpushpa pukuchina (Producción Agroecológica).
Munashkatapacha paktachinaka mana kullkinamantalla kanchu,
ashtawankarin imata kashpapash alli pukuchishpa pukuchikkunaman
shukllayachishka kachunmi rikun, shinallatak pachamamapash alli rikurishka kachun.
Kay ruraywanka amawtayachaywan tarpushpa pukuchinaka pukuchikpak kullkina
yuyayka mana chinkarinchu, kullkina yuyaytaka asha ashami mirachishpa
wakaychishpa katinata rikuna kan, unaylla watakunapi kawsachishpa katina
yuyaywanmi tupuna kan. (Producción agroecológica: más sana y sustentable, s.f, s.p)
Pachamamapi yurakunata amawta yachaywan tawkayachishka
(Agrobiodiversidad).
Yurakunata amawta yachaywan tawkayachishka mutsushka chanika ñawpa
wiñaykawsaymanta, imashina wacharishkamanta, shinallatak kawsaymantami
43
wiñarishkapi rikunchik, chayka pachamamawan alli kawsayta yanapayta
charinkapami kan, shinallatak tukuylla runa llaktakunapa pachamama karashkashina,
runa llaktapa kawsay ñawpaman wiñarishpa katichun yanapashkami kan, hipa wiñay
kawsakkunapakpash mutsurishkakunapi sinchitapacha yanapana rikuchishkami kan.
Yurakunata amawta yachaywan tawkayachishka shinallatak ayllullaktamanta
yachaykunaka kawsaypi sinchitapacha ñawpaman wiñarishpa katinapi yanapakmi
kan, shinallatak ayllullaktakunaman sumak mikuykunata, kawsaykunata, ,llikayta,
muyuntik pachapi sinchiyachishpa ninanta yanapakmi kan. Pág. 21 Patrimonio
Cultural de Agrobiodiversidad de la Comunidades Indígenas de Cotacachi
Yanapayanapa kullkikamay (Economía Solidaria o economía de solidaridad)
(Migliaro, s.f.).
Kullkikamayta rurashpa kankapaka yachay yuyayta, shinallatak yachayruray
ñanta shuk maskaymi kan, yanaparinapi shinallatak llamkaypi rikushpapash. Kallaripi
Yanaparina kullkikamayka ruraykunapi, tantanakuykunapi, kullkikamaywan llamkak
ukukunapi asha ashami nikipatakunata mirachishpa yanaparina yuyayta rukushpaka
hawamanmi sikashpa kan, kaytaka llamkak ukukunapi, hatuyratikunapi, shinallatak
tukuypa kapakkamay kamachipi rikushpami kullkikamana rurayka uchilla hatun
kullkikamaykuna mirarishpa alli llamkashpa katin, shinashpa tukuy
llaktakawsaykunapa, kawsaykunapapash pakta yanapanakunawan, tukuy waki
llaktata yanapachun. (pág. web).
44
Runakaywan wiñariy (Desarrollo con identidad).
Kay imakayta hamutankapakka kawsaykunata, runa yachaywan kawsay
rikuytami maymanta rikuna kan, maypimi wakcha kawsaypa imakay, shinallatak
wiñariypa imakaytapash mirachina yuyaywan, mutsurishka hillaykunapash mana
tiyakta hamutashpami, mishukunapa yuyaywan chimpapura rikushpaka mana
imapash tiyanchu. Kawsaymanta imakayka mana shuk ñantalla riktaka imakaytaka
rikuchinchikchu, maymantami ñawpa pachapi mamallakta kashkata, hipa pachapi
mamallakta kashkata, kawsashkata rikushpami imakaytaka rikuchina. Shinapash shuk
“mushuk wiñariyta” masmankapaka UNORCAC tantanakuy “Runakaywan
wiñariyta” ñawpaman apashpa rurashpapacha shamun, rurayta ushanchikmi, kay shuk
llika kawsaytami shuk yuyay yachaywan rikunkapak:
Sumak alli kawsay UNORCAC tantanakuypakka tukuylla ayllullaktakuna
sumak alli kawsayta charikpi, tukuy mutsurishkakunata charikpi,
pachamamawan pakta rimarishpa kawsakpi, pachapamamapi ima
charishkatapash wakaychishpa, mutsushkatalla hapishpa, llakta kawsaypa
yuyaykunata kishpirishkalla paktachikpi, shuk shunkulla yuyakpi, ñawpa tayta
mamakunapa kawsaywan pakta kashpami sumak alli kawsayka paktarinka.
Sumak alli kawsayka hatun taytakunapa kawsaypi, yachaypimi wakaychirin,
hipa shamuk kawsaypapash imakay hipapakchiruray masmarishpa katichun.
Llakta kawsay wiñarichunka shukllayachishka kushilla kawsakmi kana kan.
Pág. 29 Carrera T.
45
Kikinllay mikuchina (Soberanía Alimentaria).
Mamallaktakuna, llaktakaykuna hayñita charikkunami kan, allpa llamkaypa
kapakkamaypa kikinllay kishpirishka yuyaywan rikuchinkapa, ayllullaktamanta
runakunapa uchilla pukuchina kuskakunata ñawpaman sinchiyachishpa katinkapa,
shinallatak tukuylla ayllullakta kawsaypi runakunaman mikuykunata kushilla
mikushpa paktachichun, runa kawsaypa imashina kawsaykuna kashkata rikushpa
paktachinkapa. (Soberanía alimentaria, s.p)
COPISA ukumanta hapishka: Conferencia Plurinacional e Intercultural de
soberanía alimentaria COPISA
Kikinllay mikuchinaka tukuylla llaktakunapa rikunami kan, paykunapa
allpallamkay kapakkamayta, shinallatak mikuchinakunatapash kamachishka
rikuchun, shinallatak alliman wiñarina, maymanta alli mikuchina ruraytaka
paktachinami kan. Chayka ayllupa hatuyranti kuskata wakaychinami kan, chayshuk
yapalla llashak kapukunata chimpapurashpa, ashalla hawalla kullkipa hatun
hatuyrantikuna hatunakukpi, shinallatak kullkipa pukuchishka kapukunata ashtawan
pishiyachishpa hatunakukpi chimpapura shayarishpa harkanami kan. Conferencia
Plurinacional e Intercultural de Soberanía Alimentaria COPISA
Kimiriklla tantanakuy (Organización Participativa) (Serjus, 2011).
Ayllullaktamanta kimiriklla tantanakuy purinalla ñanka, ayllullaktakunapi
mamallaktapipash kullkikamay imashina kakta rikushpa, kapakkamay, llaktakawsay,
kawsaykunapash imashina kakta rikushpami masmarina, wiñarina kan, chayka mana
46
haykata purishpa ruranachun rikurin, wakinpika chimpaqpura piñarikuna, wakinpi
allimanta purishpa chayanka, wakinpika harkaritapash harkarinkallami. (pág. 49).
Shukmanta rikushpaka, kay kimirina samipika, shuk ukumantapacha ninan
masmarina, alliyuyayta paktachina tiyan. Runa llaktakuna purina ñankunapika ñawpa
wiñay kawsaypa sinchi samaytami charin, paykunapacha rurashkata rikuchunka shuk
unanchatami rikuchita ushanka, chaypimi ama shuwa, ama llulla, ama killa, ñawpa
tayta mamakunapa kamachikunata charinchik, kunan pachapi mamallaktapa wakipi
rikushpaka, alli kamachi yachaymi rikurin, tukuylla kapakkamaypi mana alli
llamkakkuna yuyaypi hapishpa alli ruraykunata paktachichun. Rodríguez A, pág. 49,
párrafo 2
Llikayachinapa paktaykuna (Objetivos de la sistematización).
Hatun Paktay (Objetivo General).
Waki llamkaypa kimirishpa purina ñanta llikayachinaka, el Hato llaktamanta
runa warmikunapa tantanakuyta wiñachishpa, sinchiyachinaka kawsaypura,
ayllullaktapurakuna tuparishpami llikayachishpa paktachinka.
Uchilla paktaykuna (Objetivos Específicos).
1) El Hato llaktamanta warmi tantanakuywan tawka ruraykunapi kimirishpa
pacha kawsayta rikushpa hamutayana, shinashpa sinchiyachinkapak.
47
2) Ayllullaktamanta tantanakuykunawan mushuk kuskakunata wiñachina
kimirina yuyaywan, tantanakushpa llamkaypi ñanyachishka ruraykunata
uchillayachina.
3) Shuk tantanakuyta sinchiyachiypi shamuk kimiriykunata sumakyachishpa
alliyachina, kawsaypura tupariykunapi mutsushka ñanyachiyta alli
masmashpa yuyaykunawan wallpachina.
4) Ishkaypura warmi tantanakuymanta runakay kawsaywan wiñarina yuyaytaka,
ishkayñanta charik, shinallatak kawsay yachayta charik yachakuykunatami
rikuchina.
Ñanyachina rikuy shinallatak tantachinapa pakchiyachay
(Enfoque metodológico y técnicas de recolección).
Tantanakushpa llamkana ñanka Waki Llamkay shinallatak ASOPROAGICA
tantanakuypurapi rikushpaka, tukuylla mutsushkakunapi paymanta ruraripimi
ñawpaman katichina kan, tantanakuypa ruray willachiykunata maskashpa, chaypipash
paykunallatami mushukyachinkapa rikushpa kanka, tantanakuyta kutinlla chanina,
hillaykunata maskana, yachaykunata tantimanta yanaparina, ñawpa yachaykunamanta
kawsay yachaykunamantapash shuk tantanakuykunawan rimarina, runa kawsaypa
nipakunata rantimanta yanaparina, ushaykunata alli kallari ruraykunatapash
yachakchayashpa rikuchina.
Kikin wiñaripakka ishkay rikuykunatami rikuchinchik, hipapakchiruraypa
kanlla kawsaypi kaymanta, chaykunaka katipimi rikuchinchik:
48
Warmikunapalla tantanakuyka shukllayashka tantanakuymi kan, chaymantami
warmikaypa shuk rikuyta charin, paykunaka shuk shuk ruraykunapi kashpapash asha
pacha kuskakuta tantarishpa warmipura tupariykunapi tantanakushkami. Ñawpa
wiñay kawsaypi rikushpapash warmikunami allpapi llamkanataka maskashpa tarishka
nin, kay ruray yachayka warmikunapa tukuylla yachaykunamanta shuk yachay
ushayllami kan; shuk ushaykunaka kanmi: wawata chariy ushay, wasipi tukuy
ruraykunata paktachiy, llamkay, shinallatak wawakunata wiñachina ushaymi kan.
Ñukapa rikuypika warmikunaka kawsayta wiñachishpa katinkapa ninan
mutsurishkami kan, payka tukuy ushayta ushakpimi shina yuyanchik, shinapash mana
pipash yuyaypi hapinchu.
Yallishka rimaypi nishkata uyashpaka, mana karita yalli kan nipanichu, alli
kawsayta charinkapaka ruraykunapi rantimanta yanaparishpa, pakta ruraykunapi
karipash warmipash kashpallami sumak alli kawsayka paktarinka.
Ayllukunamanta, ayllullaktamanta, shinallatak wakimanta warmikunapa
llamkayta kutinriksichiyka, karikunalla, taytakunalla ruranata ushan nishkata
chimpapurashpa shuk yuyayta tarpuymi kan, karikunalla ushayta charin nishpa
yuyayta chariykunaka ñawpa ñawpa kawsaymantapachami sapi tukushpa shamushka
kan, ashtawankarin kanlla ayllullaktakunamanka yallimi sapiyashka rikurin,
warmikunaka kay ruraykunata ushan nishpa, karikunaka shuk ruraykunata rurana
nishpapash. Runa warmikunapa ruraykunata rikushpaka, mamallaktamanta shuk
kanlla ayllullaktaman warmikuna imashina kawsakta yachanayan nishpa tapurin,
paykunaka ñukanchik shina ruraykunachu ruran, shuklayatachu rurankuna, imashina
49
rurakta yachanayan, ASOPROAGICA tantanakuyta yalli ushayta charin, imashina
kakta yachanayan.
Kawsaypura rikuymantaka tukuypi yuyashpami runakuna wiñarinkapa kallari
kamachikunata maykan ñanpipash runakay yuyaykunawan shuk yuyaylla, shuk
shunkulla, shuk makilla yuyay yachaykunawan maypi kashpapash rikurin, tukuylla
pakta purishpaka pacharikuypash kushillami kanka, ashtawankarin runakunaka
katillikapi shukllayashka kawsaypa nipakuna kaymanta, shina:
A. Runakuna kimirishpa tantanakuna.
B. Llaktakawsay ruray, runakay kawsaypash.
C. Pachamamapa hillaykunata wakaychina.
D. Kullkikamayta wiñachina.
Kayampi llaktakaymanta shinallatak Cotacachi llaktakaymanta pampa runa
warmikunapa kunan pacha wakikawsaypi ruraypi purishpa kuyuriyka, paypura
kawsaykunatami charin, mana shikan kawsayta charinchu, yachakuyta rikushpa,
kapakkamayta, tantanakuyta, wakikawsayta, kullkikamayta, kawsayta,
pachamamakawsayta rikushpapash paypuratami rikunchik, shinapash katipimi
ashtawan riksichinchik. Yachakuypa harkaykunata yalli ashtawan rikushpapash,
tantanakuykuna wiñarishpa katichun, tukuy kimirishkakunapa mutsurishkamanta
llamkanaka rurarishpa paktarishpa shamushkami, kay sinchi llamkaykunaka ñawpa
pachamantapachami rikushpa uyashpa shamushkanchik, Dolores mama, shinallatak
Transito mamapa sinchi pushak kashkata rikushpaka paykunami waranka waranka
runakunata tantachishpa shayarishka, harkaykuna tiyakpipash runakunapa
50
hayñikunata paktachinkapakka sinchimi makanakushpa shamushka. Cacuango
mamaka ninmi “Runakunaka urku ukshashinami kanchik, pitikpipash kutinllami
wiñarishpa katinchik… shinashpa kaypachapika ukshatami tarpushpa sakishun”.
Waki Llamkaypa muyunti ruraypi rikushpaka, kay llikayachishka rikuchipi
mutsushka pakchiruraykunaka kimirishpa rikuna, tapuchishpa rimachina,
aylluwasikunaman chayashpami tantanakuypa rikuyka kan, chay hawa shuk
hillaykunatapash mutsushkanchik, punchapi pampaman llukshina panka, killapi
willachiykuna, killan killan llamkayñankuna, pakchiyachakpa killkashka, , hatun
sumak ruraykunapa willaykuna maypimi sumakpacha rurashkakunata tarpuy
tantariypi paktachishkata willachin, shinallatak kullki tantachina yuyaywan
rurashkakunata, shinallatak ayllullaktakunapa kawsay yachayta tantanakushpa
yanaparishpa sinchita chayachishkamanta.
WARMI TANTANAKUYKUNAPA AYLLULLAKTA KAWSAYPI
KIMIRISHPA WIÑARINA (DESARROLLO LOCAL PARTICIPATIVO DEL
GRUPO DE MUJERES)
Tantanakuypa tantariy imashina kashkamantami riman, allpata mutsuymanta,
yanapariy kullkikamaymanta, rantimanta yanaparina llikapa muku, kimichishpa
yanaparinapa masmana shukpallakunapak, tantanakushkakunapakpash alli
yanapaykunata paktachishpa paktana, kawsay yachaypi, runakay kawsaypi,
shinallatak ñawpa yachaykunapi rikushkami kan, kunan sinchi pacha kawsaypi
rikushpaka, kanllaman ayllullakta kawsaymi llaki apashpa kahun, chaymi llaki
mushuk kawsaykunata chaskishpa shuk mushuk kawsayta hapinakunchik, ayllupi
51
mutsurishkakunatapash mana paktachinakunchik, mana yachaymanta imatapash
chaskinchiklla, wakcha warmi kaymantami kawsaymanta sinchita tantanakushpa
kimirishka warmikunawan shukllashina sinchiyashpa hatarishka.
Ruraykunapak kutin hapina yachayñanka shuk puriy ñantami katina shuk shuk
puriy ñankunawan katishpa, kallaripika kimirishpa rurana kuskata imashpata
akllashpa hapishkata shuk hamutayanata rurana kan, hipaka kawsaykuskapi
kimirishpa rimanapa muyuntipi shuk kallari taripayta rurana, chaypi kawsakkunawan
alli mashiyarishpa kashkamanta, chaypa hipaka mutsurishkakunata rikuna,
paykunawanpacha rurashpa, hipamanka tawka alliyachik yuyaykuna mana kashpaka
shuk llamkayñanpi charishka yuyay yachaykunata alliman apashpa, mushuk
yachaykuna hatun sinchi ruraykuna rurarishpa katichun.
Chaypakka pakchiyachaykuna hillaykunami mutsurishka kan, kimirikpa
rikuna, tapuykunata kutichishpa rimariy mana kashpaka ishkantinpura shuk rimariyta
paktachina, punchapi pampaman rishpa pankata mutsushkata ima pachapi maykan
kuskapi kashkatapash rikuyta usharin; killan killan llamkayñanta wakinpilla
paktachishkata, ashtawankarin shuk shuk kawsaykunata chariymanta imapash
ruranakuna rikuriymantami mana tukuy killakuna paktarishka, shinapash killapi
killapi willaykunaka imashina rurarishka paktarishka ruraykunatapash
paktachishkami rikurin, chaypika tukuytami imashina kashkata rikuyta ushanchik;
tukuylla shuyukunata llukchishpa kuyurik hillaypi wakaychishkata, ishkantin tantariy
tarpuk kuskakunapi tarpushka yurakunaka kawsay yachaykunata kutin hapishpak
rikuy ushanallami kan, shinallatak tukuriypika ninan mutsurishkatami rikuchinchik,
52
UCE Amawtaywasipi kimirishpa Yachay Ukupa hipapakchiyachay ruraypi
warmikunapa karikunapa yuyay yachay tantachishkakunata yuyarina yachaykunata
rikuchinchik.
53
KIMSANIKI YACHAYKANCHA (CAPÍTULO III)
Kawsashka rurayñanpa kutinmasmana (Reconstrucción del proceso vivido).
Shuknikirakiri. Ayllullaktaman yaykuna chayanapash (Fase I Inducción e
inserción a la comunidad).
Kallariypika Waki Llamkay Yachayñanpa yachakukkunaka alli
yachakushkakunami kan, Yachay ukupi yachakushka kaymanta, shinallatak kay
yachakushkakuna yachakukkunaman chayayka ninan mutsurishka kimiriytami kan,
shuk shukkunapa kawsay kuskakunaman kimirinaka waki llaktaman kimirishpa
ruraymi kan.
Yachachikkunamanta yachaykunata kutin yachachishpa yaykuna ñanta
katishpaka, yachakukkunaman sinchitapachami yanapayta chayachinka tukuylla
yuyay yachaykunata suktakillan suktakillan chaskishka hipapika, alliyachak
tukunkapa yachakukkunaka kutinllami yachay yuyaykunata chaskishpa sinchiyanka,
kay ruraykunaka maymantami sumak yachay yuyaywan ruraykunata paktachichinka.
Shinallatak maykan kuskamanllami yachakukkuna llukshishpa yanapashpa
yallinatapash nipita mana rikushpa rurashkanchik, maykan urmakpipash rishpa
yanapashpa llamkachun, yachakukkunapa ushaykunatallami rikushpa
ayllullaktakunapak churashkanchik. Pusakniki pata suktakillaypi yachakunakukka
“ASOPROAGICA” El Hato ayllullaktamanta allpatarpuy wiwawiñachiy pukuchina
tantanakuypimi ñanyarina kan, El Verde, Hato Espiga de Oro ayllullaktakuna
“COCIJM” Juan Montalvo runakunapa tantanakuyman kimirishkakunapash
54
ñanyarina kan, ishkantin ayllullaktakunapi tantanakuyman kimirishkakuna
tiyaymanta.
Kallarimantapacha COCIJM tantanakuypa pushakkunawan
charishkamantami, llamkayta paktachinkapaka shuk hatun kimiriytami tantanakuy
llamkaypi charishkanchik ashtawankarin ayllullaktakunapa wiñariymanta, shinallatak
kitillimanta tantanakuykunapa wiñarimanta, shinallatak ayllullaktapi kawsak
ayllukunapa kawsaymanta rikuyta rikushpa, alli runakuna kakta rikushpami,
ñukanchiktapash alli yuyaywan paykunapa wasipi kushilla allikuman chaskikpimi,
paykunapa yachaykunata, ñukanchikpa yachaykunawan chimpapurashpa ishkantin
rimarishpa alliman chaskirishka kan.
Ishkaynikirakiri. Warmikunapa tantanakuyman yaykuna (Fase II Abordaje a la
asociación de mujeres).
ASOPROAGICA tantanakuymanta ishkaypura kimirishka mashikunawan
rimariyka El Hato ayllullaktamanta warmi tantanakuyman kimirishpa chayaytami
rikuchin, kay tantanakuypimi llamkaykunata, ruraykunata rurashkatapash riksichirka,
yallishka yachakukkunapa yanapaywan rurashka ruraykunata riksichirka, kay
ruraykunaka kanmi: Kayampi llaktakay runakunapa tawka sami Mikuymanta
killkanapankakuta, shinallatak tarpukallpashikanyaypa killkanapankakuta, kaypimi
chay kuskapi imalla pukushkakunata, shinallatak COCIJM tantanakuypa unancha
churashkatapash rikuy ushanchik. Shinallatakmi tantanakuy imashina
kawsakuktapash rimarishpa yachayta usharkanchik, kay rimariypimi wakin
55
imaykunata yachay usharkanchik, imashinami mashipura rimarishpa kawsakta, mana
yanaparina yuyayta charikta, rimariykunata, tantanakushpa kawsayta, shinallatak
wakin kimirishkakunapa kimirik kawsayta, ashtawankarin ayllukunapa chakrakunapi,
tarpuk kuskakunapi mana alli pukuchikkuna tiyashkata yachay usharkanchik.
Hato Espiga de Oro ayllullaktamanta kamachipi riksirishka ñawpaman pushak
taytaka, minkaman llukshimushka ayllukunaman yachakuk yanapakkunata shuk
shuklla riksichirka, kaypimi ashtawan rantimanta rimaritapash wamrakunawan
kuytsakunanawan, (NNA) chayra wiñak wamrakunawan, tayta mamakunawan, ruku
tayta paya mamakunawan rimariyta usharkanchik.
Kay kallari rurayta rikuy hipaka, tantanakuyman kimirishkakunapa ayllu
wasiman rinata kallarirkanchik, El Verde ayllullaktaman, Yanakucha, Yagual, Pitaná,
shinallatak Rascacho kuskakunaman, paykunaka Hato Espiga de Oro
ayllullaktamanmi kimirishka kan, chaypillatakmi ayllupa tarpuk kuskatapash
imashina ñanyachishpa tarpushkata, rurashkatapash rikurkanchik, shinallatak
shukllamanta tantanakushpa rikuywan ayllullaktamanta hipapakchirurayta
riksichishkanchik, kay tantanakuykunami tarpukallpashikanyaytapash kutin hapishpa
allikachishpa, shinallatak tantanakuypurakunawan, wasi mashi warmi
tantanakuykunapi ruraykunawan sinchiyachishpa katinchik.
Juan Montalvo tantanakuy kaypi kaymantami, paykunaka ASOCAMCAY
shutiwanmi riksirishka kan, ASOPROAGICA tantanakuymanta chunka ishkay
warmikunami kimirishka kan, mintalanayay kuska ukupika yankalla ruraymi
rikurinka, pampapi pukuchishka kapukuna ashalla tiyaymanta, Cayambe uray
56
kuskamanta warmikunapa tantanakuywan chimpapurashpa rikushpaka ashallami kan,
kay tukuyllataka tantanakuywan Juan Montalvo Y kuskapi hatuyranti ruraypi tukuy
punchakuna pakta kaymanta rikuyta ushashkanchik, kay shinalla ruraykunami
kapukunata mintalaypak harkayshina rikurin, shinallatak rantikkunaman
yachaykunata chayachinapash mana alli kaktami rikunchik, mintalaypa , hatuna
kuskapash adoquin rumiwan shinashkami rikurin. Tukuylla kuskakunapimi kay
kawsayka urku manyalla, urku chakikunapi kawsaymanta El Hato ayllullaktamanta
warmikunapa chakra ukukunapi tarpushka yuyukuna pukuchun yalli rikuna kan. Kay
tukuylla rikuykunami allpa ukupi papakunata mintalaypak kapukuna pukuchun
harkan, (papa, milluku, rakacha, hikama, uka) murukuna (hapas, purutu). Kay
tukuylla kawsaykunami hatuyrantipi rikushpapash sinchipacha misharikuna rikurin,
hatuyrantipi mutsushkakunataka mana paktachi ushay rikurinchu, chaymantami
hatuyrantipika wakchalla rikurin.
Yanapayta chaskikkunawan mashiyarishpa rimarinaka mana pankalla ruray
kanchu, pay warmikunata riksinkapaka shuk pachamamata riksiyshinami kan,
shinapash ñukanchikpa mamallaktamanta runa warmikunata rikushpapash shuk
kawsaykunata riksichinkapapash kushillami riksichinkapa shuyanakurka,
ashtawankarin shuk tarpushka kuskakunata rikuna, ayllukunamanta tarpushka
pampakunatapash rikunamantami rimachinchik, chaymantami yachakukkuna
imatapacha munakta mana yachaymanta, shinallatak imatapacha paktachinkapa
munakta mana yachaymantami ashata piñarinshina rimarka, shinallatak tantanakuy
wiñarichunpash imata yanapakrin nishpami piñalla rikunkuna. Karullapi
57
kawsaymantaka rimachik antakuna, karu uyarikuna mana tiyakpimi ima
mutsurishkamantapash mana kayachiyta ushashkachu, ayllullaktamanta
mutsurishkakunawan, tantanakuypa mutsurishkata rikushpapash yapatami shuyashpa
kawsankuna, chaymantami killapi shuk tantanakuyta rurashpalla tantanakuymanta
mutsurishkakunata rimarishpalla paktachinchik.
Warmikunapa tantanakuyka, El Hato ayllullaktamanta, shinallatak COCIJM
tantanakuypa pushakkunamantapash mana riksitukushka, rikuytukushkapash kanchu,
paykunamantaka nima yanapayta mana chaskinchu, mamallakta ukumanta llamkak
ukukunapash mana imapipash yanapashkachu, llakta kawsaymanta rikushpaka shikan
kawsaypachami rikurin, imawanllapash yanapakpika ashtawan tantanakuypi
kimirishpa mukuyashpa katinchikmanmi, ashtawankarin GAD ukukuna yanapakpika
ashtawanmi hatunyanchikman.
Juan Montalvo llaktamanta pampa runa tantanakuypa kawsayka, shitashka
llamkak ukumi rikurin, kitilli ukupi kawsaymanta asha kullki ayllullaktapa
llukshinapash mitsalla llakillami rikurin, mana imapash rikurinchu, chaymantami
ayllullaktakunaman yaykuna ñankunapash llakilla, wakllishka, tukurishkami rikurin,
mapa yaku rina ñankunapash illak, hampiwasikunapash illak, shuk yanapak
ukukunapash iilakmi kan.
Tukuylla muyuntik ayllullaktakunata puriymi ninan mutsurishka rikurin,
imapash kawsaymanta, tantanakuypa alli ruraykunata rikuchinkapak,
sinchiyachinkapakpash rikurin; chaymantami chay ayllullakta kuskapi kawsak
ayllukunapa yanapaypash, allikachiypash tiyana rikurin, kay kuskapi rikushpaka
58
Imbabura markamanta, Cotacachi kitimanta, Santa Lucia de Colimbuela
ayllullaktamanta MUSHUK JATARY warmi tantanakuypash chaytami munan. Kay
yuyaykunata riksichikpika, uchilla pachakunapilla haykatami ari ninka, tupariykunata
rurakpipash allipachami munayta rikuchichinka, ranti ranti yanapariy ruraypi
(pukushkakunata ranti ranti yanapariy), tantanakuypura rumpata haytashpa pukllay,
tarpuk kuskakunaman chayashpa rikuykunapash.
Cotacachi llaktakay runa warmi tantanakuymanta shuk uchillayachishka
yuyaykunata rikushpaka, ASOPROAGICA tantanakuy imashina kakshinami kanchik,
shinallatak shuk ruraykunapi rikushpaka shukpachami kanchik, shinallatak MAGAP
ukumanta llamkak pakchiyachakpa yachaykunawan yanapaymi ninan alli rikurishka
kan, shinallatak markamanta tantanakuykuna wiñarinkapa ñankunata shuk llamkak
ukukuna kimichishpa katin, tantanakuy mana tiyakpika mana paktachiymanchu,
MUSHUK JATARY tantanakuy ukumanta mana kimirishpa yanapakpika mana
paktariymanchu, shinallatak Luz Maria Menacho ñawpaman pushak mama, Santa
Lucia de Colimbuela ayllullaktamanta runa warmi katichikpimi paktachishkanchik.
Kimsanikirakiri ASOPROAGICA tantanakuypa tantanakuyta sinchiyachina
purinañan (Fase III Proceso de fortalecimiento de la organización de la
ASOPROAGICA).
Killa tantanakuypimi kimirishpa shuk purinañanta ruranchik hipa mushuk
ruraykunata willachinkapak tantanakuypi wiñachishpa katinkapak, kay
ruraykunawan: kullkita tantachishpa wakaychinkapak, tantanakuy tarpuk kuskapi
llamkankapak, ayllullaktamanta kawsay yachaykunata riksishpa katinkapa puriykuna,
San Ruperto ayllullaktapi mushuk mintalay kuskata wiñachiy, ayllullakta wiñaripak
59
Waki Llamkaypa paykunapash ruraykuna, shinallatak Kitimanta Warmikunapa
Tantanakuywan ruraykunapi pakta yanaparina, Cayambe pampa runakunapa
tantanakuy, El Hato ayllullaktakunamanta kikin raymikunata kawsaykunamantapash
ruraykuna.
Killapi shuklla tantanakuyka sinchimi kan, tukuy ruraykunata, llamkayñanta,
ruraykunata, imashina ruranatapash runana kaymanta, ashtawankarin na yashkapi
tantanakuna chayakpi kimirik mashikuna mana yapa kimirimukpi. Tantanakuykunaka
Hato Espiga de Oro llamkana wasi ukupimi rurarishpa shamun, kallari
tantanakuypika yachakuk yanapakwanmi manchayta pinkayta anchuchina
pakchiyachayta “waklishka rimachik anta” tantanakuyman chayachinapa rurashka
kan, kay yachaywawanmi tukuykunawan rimarishpa katinchik, kaypi panta
yuyaykunata nikpika llakiman mana hampinalla yuyaykunaman chayanallami kan,
kaytaka mana tantanakuypilla rikuyta ushanchikchu, shuklla runapipash kay
llakikunata rikuta ushanchik, chaymantami tukuriy yuyaytaka shina llukchinchik,
ishkantinpurakuna rimarina willachirina ñantami katina kanchik, rantimanta
allikachirishpa, llakikunata allipacha hamutashpa alliman alliyachina ñanta
maskashpa ñawpaman apana.
Chuskunikirakiri. Ruraykunapa ruranakuna, kimichishpa tantachinapash
(Fase IV Ejecución y articulación de actividades).
Ruraykunapa llamkayñanka, ASOPROAGICA kimirina tantanakuypa
llamkayñanta ruranaka sinchiyachinkapakmi paktachina kan. Shinami rakirishka kan:
60
Kullki tantachinapak kallari ruraykuna. (Iniciativas para recaudar fondos).
Kallaripimi tantarishpa rimaririn, shinallatak minkaytukushpa ruranakunatapash
rakirin, Waki Llamkay Yachayñanpi kamllashka hapasta hatunkapak, chayta
paktachinkapakka kay llamkayñantami ruranchik; 25 lb chakishka hapasta
tantanakuymanta chuskupura kimirishka mashikuna karashkata rantin, shinallatak
ASOPROAGICA tantanakuymanta shuk uchilla tantariymi akllarishka kan,
ñawpaman pushakkuna, uchilla tantariy, paktakashpa yanaparinapash, tukuy
pukushka kapukunata shuk shuk yachakuna ukukunapi amawtaywasi ayllullaktaman
riksichina hatuna kan.
Kimsa chunka tulukunaka $0,50 centavos chani kullkipami hatushka kan,
chaypimi $15 kullkita tantachishkanchik, llamkayñan alliman paktarichunka wakin
llakikunatami charishkanchik, kallari hatuy kaymantami rantikkunapash alli
kimirishka kan, chaymantami ashtawan kachiwan mishkiwan hapasta ashtawan
apanata rikuchirka, tulupi COCIJM tantanakuypa unanchata churashpa apanata
rikurka. Anexo 11.1 B
Shuk rurayka Hato Espiga de Oro ayllullaktapa wawa wachari kushikuy
ruraykatichiypi kusashka chakita mintalana ruraykatichiymi kan, kallaripika Luis
Lucero tayta ayllullaktata pushaktami rurankapa mañay pankata ruranchik. Kaytami
hatunkapa rantina tukurka, papakunata, yakuwirata, kachita, chilluta, llallata, hayak
chilinata, chakita, mishkichinata, lulun hillita, shinallatak uchutami rantina tukurka.
Ishkay punchakunapimi hatushpa yachakuk yanapak yanapanka, shinallatak
hatunkapa minkaytukushkakunami yanapanka, shinallatak kallariymantapachami
61
rurashpa yanapanka, tukuripika 49,75 kullkitami tantachishkanchik, kay kullkika
tantanakuypa tantariy ruraypimi mutsushka kanka. Anexo 11.1 A
Waki Llamkay Yachayñanpi ishkayniki hatuypakmi tantarina kan, shuk
llamkay tantanakuypi llamkayñanta ruranchik, yachakuk yanapakwan pakta,
kallarimantapacha, shinallatak tukuy kapukunata rurashpa sakinkakaman, chaypakka
ishkay chuskullipukcha chakishka hapastami rantinchik, shinallatak chunka pukchi
saratami rantinchik. Kay ruraykunataka tukuylla kimirishka warmikunawanmi pakta
kachiwan chakishka hapasta, shinallatak mishkiwan chakishka hapasta rurashpa
charinchik, shinallatak kachiwan kamllashka kamllataka $0,50 centavo kullkipami
shuk tuluta hatuna kan, COCIJM tantanakuypa rurashka unanchawan. Shuk shuk
kuskaman rakiytaka yachakuk yanapak kuytsakunawanmi rurarirka, maypimi
yachachikyanapak, shinallatak tantariypa tantanakuy yachakuna tawka ukukunapi
haturirka, chaypika $67 kullkitami tantachirka, chaymantaka $ 7 dólar kullkimi
kimirik warmikunapa chawpi puncha mikuypi tukuchishka. Shamuk punchakunapak
hatuyka kachiwan hapastami tawkatapacha rurana kan, shinallatak chakishka
hapastapash rurana kan, kay tukuyllataka kimirishka warmikunami karana kan
ashtawan kullki mirashpa katichun, rantitapash mana mutsurishkata
rantinchikmanchu.
Tantariy tarpukkuskakunapi llamkay (Trabajo en los huertos grupales.)
Tantariy tarpukkuskakunapa yachaywaka shimilla ruraypimi sakirin kashka,
shinapash yachakuk yanapakpa munayka kimirishka warmikunapa yanapaywan
paktami kay muskuytaka rurashkanchik, kayka tantanakushpa llamkana, kimirina,
62
sinchiyachina runapurapash alliman llamkana kuskami kan. Tarpuk kuskakunata El
Verde, shinallatak Espiga de Oro ayllullaktakunapi rakishkaka, ayllullaktapi
kimirishka kawsakkunami tarpushpa pukuchishpa shamun.
Tarpuna yuyukunataka markamanta Consejo Provincial ukupimi tarishka kan,
tarpuytapash ishkantin kuskapillatami shina shinata shuk minkata rurashpa
tarpushkanchik. Kay pacha kuskapi chirikunuk pachakuna tiyaymantapash tarpushka
yurakunaka mana allpapi yacharishpa sakirishka kan, ashtawankarin chiri rasu (kasa)
urmamukpimi tukuy tarpushkakuna chinkarin. Ashtawan tarpushkakunaka wayllasisa
(brócoli), puka rakacha, maywa ishku, chinu yuyu, piwi, ishkusisa, llalla, cilantro
yuyu, perejil yuyu, wallpanka, rakacha, shinallatak papayuyukunatami
tarpushkanchik. Anexo 11.2 A
Yuyukunapa alliman wiñashpa wiñarinaka, kullkimillka ukupa kullki
yaykuchun mintalanaman ñanyachin, shinallatak kimirishka warmikuna runakuna
mikuchunpash ñanyachin. Tawka kimirikkunami allipacha ruray nishpa allikachin,
shinallatak ñawpaman katichun mañan, ashtawan tarpushka kapukunata pukuchishpa
shuk murukunata llukchichun mañan.
Tarpushka kuskakunata kamana pachakunapika wakin kimirishkka
warmikuna mana shamukta rikunchikmi, chaymantami chaypi kashkakunawanlla
imatapash ari nirishpa sakirinchik, mana tukuylla pakta kayta usharinchu, shinapash
maymantami ñawpaman apashpa katirinka, ama washanchirinata yuyashpa, tukuylla
alli yuyaywan ñawpaman katina kan. Kumal yurakunatami tarpushpa pukuchinchik,
Espiga de Oro tantariypa tarpuk kuskapika yurak rakachata tarpunchik, chirikunuk
63
pachapi yurakuna pukushpaka, kanchis killapimi pukunka, mana kashpaka shuk
watapimi pukunka, shinapash kay tukuylla ruraykunata sinchiyachikka
ASOPROAGICA tantanakuymanta kimirik warmikuna, shinallatak ñawpaman
katichun yanapaymi tiyashka. Anexo 11.2 B
Ayllullaktamanta llakta kawsay yachayta rantimanta yanaparishpa puriy
(Gira de intercambio de experiencias comunitarias).
“Kallaripika llaktami kan, kallaripika pampa runakuna, runakuna, yanakuna,
shinallatak yanallakunapashmi kana kan. Tukuymi mashikuna kanchik.
Tukuymantami umata mana urayman churashpa, chay ñanpillata
makanakushkanchik." Dolores Cacuango
Ayllullaktamanta kawsay yachayta rantimanta yanaparishpa puriy
yachaywaka, Kayampi llaktakaypa shuk ninan mutsurishkami kan, shinallatak
Cotacachi llaktaka ayllullaktamanta warmikunapacha ruraykunapi pakta kaymantami
mutsurishkata yalli rikunchik, ashtawankarin kay llaktakunapa kikin kawsay, ñawpa
kawsaymanta ruray kakpika shinami rikunchik, mikuykunata rantimanta yanapariyka
Ecuador mamallakta runa ayllullakta ñawpa kawsaymanta shuk ruraymi kan,
shinapash asha ashami chinkarishpa katin. Waki llamkaypa yachakuk yanapayka
kallari puriykunatami kun, shinapash paypa shimi nishka paktarichunka GADIP
ukumanta shuk antawatami mañashpa paktachishka, shuk killkashka pankapi
killkashpa mañay pankata chayachishka, kimsa chunka punchata ñawpashpallata
ruray paktarichun rikunka.
64
Ing. Edith Vasquez kawsaypura kimiriypa ukumanta mana shamukpika, aGADIP
ukumanta antawakunata rikuk ukuka, maymantami shuk antawata llukchinkapak
mutsunchik riytikramuyta purishpa paktachinkapak. Chay punchata paktachikushpaka
ninan mutsurishkami kan, chay punchata shuyashpami kay ruraykunata
paktachinchik:
El Hato ayllullaktakunamanta kallariniki antawapi uryakuna, shinallatak 23 de
julio samana kuskamanta (parque) 8p20 uchilla pacha tutamantapi Santa
Lucia llaktaman llukshina. Chaypika tukuylla kimirishka warmikuna,
shinallatak paykunawan paktakak mashikunapashmi pakta kan. Anexo 11.3 A
Chunka pacha tutamantatami chayana kan, ishkatin warmi tantanakuypa
ñawpaman pushakkuna alli shamushka kapay shimita chayachina, shinallatak
Waki Llamkay yachakuk yanapakpa shimitapash uyanchik, kaytaka
ruraykunata kallarichishpa sakina yuyaywanmi paktachinchik.
“Kapak taytaka ruray ninmi” tantanakuypi pukllachiy rurayta, shinallatak “uru
awashka pintu” tantariypa pakchiyachaytami rurashpa rikuchinchik,
MUSHUK JATARY, ASOPROAGICA tantanakuykunapa ñawpapi
shinallatak WAKI LLAMKAY Yachayñanta minkaytukushkakunapa ñawpapi
rikuchinchik. Anexo 11.3 B
Kay pukllay rikuchiypimi runa imashina kakta, maykan kuskakunapi kanatapash
rikuchin, ranti tantariypa pakchiyachayka muyuntipimi rumpatashina runakunata
shayachishpa paykunapa shutikunata riksichin, maykan ayllullaktaman kimirishka
kaytapash willachin, shinallatak imatami yalli rurankapa munantami willachina,
65
kaytaka tukuylla riksirina mashiyarina yuyaywanmi ruranchik, shinallatak awashka
pintuta paskankapakka, paykunallata willachishka willaykunatami yuyarina kan,
piman pucha umata kushpa sakikushpapash.
Tukuylla chaypi kakkunaman shuk cedron hampi yakuta tantawan muyunti
purichin. Colimbuela ayllullaktamanta warmikunapa tantanakuy
sirashkakunata riksichin.
Mana hampishka pukuchishka kapukunapa ranti ranti yanapariyka, Cayambe
warmikunapa, shinallatak Cotacachi warmikunapa tarpukallpashikanyay
chakramantami kan; ASOPROAGICA tantanakuyka papayashka
llallakunawan, mashuwakunawan, ukakunawan, ñuñukunawan,
makinchukunawan, suni llallakunawan, hapaskunawan, papakunawan,
shinallatak tawrikunawan; MUSHUK JATARY tantanakuyka paltakunawan,
chukllukunawan, llullu purutukunawan, hayak chilinakunawan,
uchukunawan, muraskunawan, upillakunawan, kumallkunawan, yurak
rakachakunawan, zampukunawan, sapallukunawan, shukkunawanpash. El
Hato ayllullaktamanta warmikunawanka shuk llakimi tiyan, mana llashakta
apaymanta, shuk kapukunataka Santa Lucia ayllullaktamanta mamakunata
rantina tukurka. Anexo 11.3 C
Ishkantin tantanakuykunami runa warmikunapa llaktakawsay imashina
kashkamanta hatun yachaywan rimariyta charirka, tantanakuypa
wiñaykawsaymanta, tantanakuymanta, sinchiyashkamanta, llakita
charishkakunamanta, kimichina kuskakunamanta, mintalaypa
66
hatuyrantikunapi hatushka, yuyaykuna, shinallatak kanlla manyaman
kawsaymanta rikuywanmi mutsurishkakunatapash rimariyta charirka. Anexo
11.3 D
Waki llaktapi kawsakkuna runa warmita mana rikunayachishpa millanayachiyka
kunan pachakaman rikushpaka asha ashami tukurishpa shamushka, shinapash kay
llakika runakaymanta, ayllullaktamanta kaymanta, yachakuytapash mana chaskishka
kaymanta, shuk kawsayta charimantami shina rikurishka… shina llaki harkaykunata
charishpapash runakunaka sinchikayta, ushayta charik, sumaklla harilla
chimpapurana piñanakuna makanakuna yuyaytami charishkakuna, paykunapa
hayñikunamantaka, llaktapa hayñikunamanta, yachaykunamanta, runakaymanta,
ñawpa yachaykunamanta, Dolores Cacuango mamashinami sinchita makanakushpa
shamushkakuna.
Ishkantin tantanakuykunaka kallari pachamantami wiñarishpa shamushka,
kallariypika aylluta kamashpa kawsak chayralla sawarishka warmikunawan,
wiwakunata wiñachishpa, ayllupa chakrapi allpallamkayta paktachik
warmikunawanmi shukllashina tantanakuna rikuywan, llamkak ukukunamanta
yanapayta chayachichun munaymantami tantanakuyta wiñachishka. Paykunapa
ayllupi tarpuk allpa kuskami sinchi kayta rikuchishka, tarpukallpashikanyaypi shuk
shuk kapukuna pachamamawan mashiyarishpa wiñarishpa katiymanta, ñawpa tayta
mamakunapa yachaykuna, ñawpa tayta mamakunapa yachaywan ruraykuna, runa
kawsaykuna, sumak mikuykuna, tushuykuna, takikuna, kichwa shimi rimaykuna,
67
churakunakuna, shinallatak makiruraykunami runa kawsaypika sinchikayta
rikuchishpa shamushka.
Mana hampiwan pukuchishka kapukunapa mintatalay uku kuskakunapika,
papayuyukuna, yuyukuna, llullu murukuna, mishkimurukuna, shinallatak
murukunami yalli tiyan, kay tukuylla kapukunawanka mana llaktamanllaka
mikuchinllu, ayllullaktamanta ayllukunamanpashmi mikuchin, chaymantami
kikinllay mikuchinaka sinchiyan, tukuy ruray ñanpi rikushpaka shuk llakitami
rikunchik, ayllullaktakunapi pukushka kapukuna allipacha kakta mana yachaymanta
mana rantishpa yanapan, ayllullaktapi kawsakkunataka mana yanapanchu.
Kay ishkantin uku kuska rimariypika tantanakuykuna runakay yuyaywan
wiñarishpa ñawpaman katichunka tawka harkaykuna tiyaktami rikunchik,
ashtawankarin wakin kimirik warmikuna mana yanapana yuyayta charikpi,
tantanakuy ukupi rimankapa manllayta chariymanta, wakinkunaka yanapaytalla
chaskinkapa munayta charimanta, shukllashina tantanakushpa llamkanataka mana
munaymanta, tantanakuyta alli yuyaywan sinchiyachinata mana munaymantami
shukkunapa alli yuyay charikta, ñawpaman katichina yuyayta, kimirina yuyayta
chariktapash pishiyachin.
Chaymantami Ecuador mamallaktapi llamkak ukukuna puriykunapi wiñarishpa
katichun yanapaykuna tiyashka, ima yachakuy ruraykunaman kimirishpa, rimariy
yachaykunaman kimirishpa, llamkaykunata rikushpa puriykunapi, kapukunata
rantimanta yanapariykunapi, imapash hatuyrantikunapipash, kaykunataka
68
markamanta, kitimanta, kitillimanta GAD llamkak ukukuna rurakpi, MAG uku
rurakpi, Kitimanta Warmikunapa Tantanakuy rurakpi, ASOCAMCAY uku rurakpi,
Central Amawtaywasi rurakpipash yanapashka. Cayambe Kitipi rikushpaka
ASOPROAGICA warmi tantanakuymi mana yapa riksirishka rikurishka kuskakunata
charin, chaymantami ayllullaktakunawan kawsay yachayta rantimanta yanapariy
tuparipika, shuk hatun unanchata churayshinami tantanakuyta shinchiyshka, Waki
Llamkaypa kimiriy yachaykunawan yanapaymi yanapashka.
Ishkantin tantanakuymanta warmikunaman, yachachikkunaman,
yachakukkunamanpash tupariypi pakta kashkamanta kakwillay pankata kuna.
Wakchakaray (pampapataku) chawpi puncha mikuyta rurana. Anexo 11.3E
Ayllullaktayuk kawsay yachaypa rantimanta yanapariy muyunti puriypi
kimirishkakunaman kakwillay pankakunata kuna. Anexo 11.3 F
Mushuk Jatary tantanakuyman kimirishka kimsapura ayllukunapa tarpuk allpa
kuskata chayashpa rikuna, Digna Liquinchana mamapaman, Elena
Liquinchana mamapaman, shinallatak Luz María Menacho mamapamanpash
chayashpa rikuna. Kay tarpuk allpa kuskakunapika allpamama ninanpacha
tawka sami yurakunata karaktami rikuyta ushanchik, ashtawankarin
allpamamapi yaku hicharina llikata charikpikarin sumaktami rikuyta
ushanchik; wakin ayllullaktakunaka yaku hicharina llikataka mana charinchu.
Anexo 11.3 G
Cayambe llaktaman tikray 15pacha chishita 45 uchilla pachawan, kaypika
tawka yuyaykunatami tamyachinchik, ASOPROAGICA tantanakuypi
69
kimirishka mamakuna ruraypi alli kushilla yallishkamanta willachishpa
yanapan, ima mutsurishkakunatapash riksichin, shinallatak ayllupa tarpuk
allpa kuskakunata sinchiyachinkapak yuyaykunatapash riksichin, shinashpa
hipakunapi kawsaypura tupariy ruraykunata sinchiyachinata riksichin.
Ishkantin tantanakuypi ashtawan mashiyarishpa sinchiyachina yuyaywan,
yachakuk yanapak mashita yupaychankapa rurayrikuchiyman kayachinchik, chay
ruraypimi shuk sumak kushi punchata yallirkanchik, kapukunata rantimanta
yanaparishpa kararishpa, shinallatak sumakpacha chawpi puncha mikuyta mikushpa
yalliymanta. Anexo 11.4 A
San Ruperto ayllullaktapi mushuk mintalana kuska. (Nuevo espacio de
comercialización en el barrio de San Ruperto).
ASOPROAGICA tantanakuypa killa tantanakuypi shuk kimirishka mashika
willachinmi, San Ruperto ayllullaktamanta ñawpaman pushak warmika, paypa
ayllullaktapi mana hampiwan pukuchishka kapukunata chay kuskapi kawsakkunaman
mintalachun munayta charin nishpa, chaymantami shuk uchilla tantariyta shutichin,
shinashpa yachakuk yanapakwan pakta, chay kuskaman pakta chayankapa ari nirin.
San Ruperto ayllullaktamanta Silvia Ramirez mamawan rimariypika,
ayllullakta tantanakuna wasipa punkutami paskashpa chaskin, El Hato
ayllullaktamanta warmikuna paykunapa mana hampiwan pukuchishka kapukunata
hatuchun. Payka sumak alli mikuy, shuk shuk kapukunata mikuy mutsurishkami
70
nishpa, llaktapi kawsakkunapa alli kashkataka yanapashami nishpa chaskirka. Anexo
11.5 A
San Ruperto ayllaktapi chaskiyka allipachami kan, hatuyrantikunaka tukuy
kullka punchakunatami picha pacha chishi chawpiwan (17:30pm) rurarin, kallari
hatuyrantipika pukuchishka kapukuna mana yapa tiyarkachu, pishillami karka,
manara shuk arinirishpa yanaparina pankataka warawayta usharinchu,
kapukunatapash chayra pukuchishpa wiñachishpa katikuymanta, shinallatak
manyayachishpa sakinakuymantapash, shuk kuskaka maymantami La Loma kuskapi
haturishpa katinka, rantikkunata ama chinkachinkapa, kay shuk mushuk kuskatapash
sinchiyachinami kan, ASOPROAGICA tantanakuymanta warmikunami maymanta
kamashpa alli katichishpa sinchiyachina kan.
Washarimashpa hamutayana tikrarimanapash (Interpretación y análisis
crítico).
Pichanikirakiri. Taripaykunapa puriykuna (Fase V Proceso de evaluación).
“Llaktakunapa shukllashina tantariyka mana runakunapa muskuyshinallaka kanllu,
kawsaypaktapa sinchi kamachimi kan.”. Simón Bolívar taytapa yuyay
Kay kati killkashkakunapimi washarimashpa hamutayashkakunata
hamutashpa kachun rikuchin, El Hato ayllullaktamanta warmikunawan tukuy
ruraykunata pakta ruray ushashkata rikuchin, chaypika alli paktachishkakuna,
shinallatak mana alli ruraykuna tiyashkatapash rikuy ushanchik, kaykunami ima
ruraytapash ashtawan sinchiyachiyta ushanka, mana kashpaka AyllullaktayukWaki
71
Llamkaypa kimirina ñawpaman apanata mushukyachinami rikurin, warmikunapa
tantanakuywan kashpa, shuk tantanakuywan kashpapash.
Tukuymanta tukuylla warmi tantanakuykunami shuk alli pushakta mana
charin, paykunami tantanakuy wiñarishpa katichunka ñanyachishpa katichina kan,
shinapash maymantami yanaparina, makitakurina, ruraykunapi pakta kimirina kan,
chaykarinpash allipi kashpa, mana allipi kashpapash pakta puriypi katinkapa. Kay
kuskapi Waki Llamkayka kay mutsurishka ruraykunatami paktachina kan, ñawpaman
pushay ushanata, yanapaykunata maskay ushanata, willachiykunawan yanapariy,
paktachiykunata paktachina, munaypash tiyana kan, tukuriypi rikushpaka
alliyachakpa chayashpa kimirina kawsaykukmi kan.
Munaywan kimirinaka shuk runa munaymantalla kimiriytaka ashtawan
yallimi kan, paypa kawsayta rikushpaka shuk shikan kawsaypi kimiriymi kan, Waki
Llamkaymanta rimashpakarin ashtawanmi kan, paykunapak kawsayta kikin
hayñikunata sinchi shayarishpa ñawpaman llukshichun yuyaykunata hillaykunata
tukuylla runakunaman kushpa ruraykunata, wasipi ruranakunatapash ruranami kan.
Paykunapa sinchi makanakuyka sunilla sinchi ruraymi kashka, pampapi
kawsakkunapak, manyaman kawsak runakunapakpash kullkipilla yuyayk waki ukupi
kawsayka sinchimi kashka, kay yuyaykunaka mayman kashpapash allpapachapika
ninanta chayashpa yaykushpa kanakun, ñukanchikpa ruraykunaka maymantami
uchilla kashpa katinka, shuk kawsaykuna ñukanchikpi tarpurishpa katimukukpi,
shukllapi yuyashpa kawsaykuna yaykukukpika ñukanchik runakay samay, ñukanchik
ayakuka asha ashami tukurishpa katin; yachanchikmi yachanawasikunapi yachakuyka
72
shuk harkayshina kakta, shinapash ñawpa tayta mamakunaka imatatak charirka sinchi
pushak kankapaka, kunan kawsaypika ninantami chay yachaykunata mutsunchik.
Tantanakuykunaka ashtawanmi kalakyashpa katin, ñana ñawpa tayta
mamakunashina sinchi ushaytaka charinchu, Abyayala ukuman rikushpaka
warmikunapa hatun hatarikunami yalli rikurin, paykunami mamallaktapa mana alli
pushakkunataka sinchi shayarishpa ñukanchik hayñikunamantaka makanakushka;
llaktapa alli kawsayka mana tiyanchu, llamkakkunapa hayñikunapash mana tiyanchu.
Ukkukuna kishpiriyta charichun wañuchiyta shayachina; mana kullkimantalla
llamkana yuyayta charinachu, warmikuna llamkashka hipaka wasipi ruranakunata
rurashpa katinkapami chayan, paykunaka chunka chusku pachakunata llamkashpa
katin, shinallatak asha pacha puchushkataka kawsaymanta tantanakuyman karan,
tantanakuypash llaktapi, pachamamapi, kapakkamaypi, kawsaypi, allikanapi shuk
shuk llakikuna manchachishpa shamukukpi.
Kunan pachapi kawsaykunata rikushpa llakirikuyka mana imatapash
yanapanchu, warmi kana yuyaykunatami wakcha kawsaytamanta anchuchina
kanchik, ñukanchik warmikunallatakmi shimi rimayta uyachina kanchik, ñana upalla
kumurishpa sakirinachu kanchik, kunanpika tawkami rimanllakuna, shinapash
makanakuypi mushuk kawsayta wiñachiypi mana kankapa munakpika, mana munay
na munay pakta kachun niyta ushanchikchu, karikunapa hawapi kanataka mana
maskanchikchu, ñukanchik hawapillatami kana kanchik, makanakuyka tukuymantami
kan, kari warmikunamantami kan, tantanakushpa shukllashina tukuykunawan
73
rimarishpallami ñawpaman llukshita misharinka, pi kishpichiktapash mana
shuyanachu kanchik.
Allpa llamkayka chunka ishkay waranka watakunamantapacha rurashpa
llamkashpa shamuymi kan, kay ruraywanmi pampapi kawsak runakuna, kichwa
runakunapash mamallaktapi tiyak llaktakunamanka mikuykunata chayachishpa
shamun, kunan pachapi rikushpaka antismanta tantanakuykunaka ranti ranti
ruraykunata paktachishpa, rantimanta ima pukushkatapash yanaparishpami
shamushka, kay ruraymi uru awashkashina pintu kan, chaypika tawka sami
mikuykunata, tawka kawsayta charik runakuna, tawka pukuchishka kapukuna, tawka
kawsayta charik llaktakaykunata, kawsaymarkakunata charikkunami rikurin.
Kikinllay mikuchinata sinchiyachishka hipapash, allpapi pukuchikkuna shinallatak
mikuyta rantikkunawanpacha tantanakushpami shuk mintalaykunata ruranchik, mana
shukkunataka mutsunchikchu, chaymantami ñukanchikka “chakra allpamanta
mankaman” nishka yuyaytami paktachinchik”. Kay rurayta riksichinkapaka,
kitillimanta, kitimanta, markamanta GAD llamkak ukukunami yanapashka,
paykunami tulltukunawan, patakukunawan, shinallatak tiyarina mutsurishka
hillaykunawan yanapashpa riksichin.
Kawsay yachaykunata, rimariykunata rantimanta yanaparik kuskakunaka,
kawsaymanta hayñikunapa sinchi makanakuytami sinchiyachin hatunyachin
shinallatak mishkiyachinpash, Alli Sumak Kawsayta paktachinkapakka tukuy
nipakunatami warmikunaka tantachishka charin. Shinallatakmi tantanakuyman
pampamanta kimirik runakuna runakay yuyaywan wiñariyka, runakay kawsay-waki
74
ruray, pachamamata wakaychiy, shinallatak kullkikamay wiñariypash,
tantanakuykunapa rikuypika tukuykunawan, tukuykunapak tantanakushpa
llamkaywanmi wiñarinka.
75
Paktachishkakunata chanichik killkashka millka (Cuadro de valoración de
logros alcanzados).
Nikirakiri
Fase
Paktay
Objetivo
Tukushkakuna
Resultados
Washarimashpa hamutayana
Análisis critico
Shuk
nikirakiri
Ayllullaktam
an yaykuna
chayanapash
Ishkay
nikirakiri
Warmikunap
a
tantanakuym
an yaykuna
Pukuchishpa
mirachishpa
llamkayta, shinallatak
llaktamanta
pachamamamanta
sumak mikuykunata
kutin kawsachinkapa
kimirina, ayllukunapa
allpa kuskapi alli
wanuwan paykunapa
chakrapi wiñachishka.
Tapuriypa muyutami
tarpunchik, allpa
llamkakkuna ñana
mikuykunata
pukuchikpika imashi
tukunchikman, allpa
llamkayka tukuyta
yalli ninan
mutsurishkami kan.
Tukuylla kimirishkakunata
tantachishpa shuk rantimanta
rimariyta charishpa punkuta
paskaymanmi karkanchik.
Shuk
nikirakiri
Ayllullaktam
an yaykuna
chayanapash
Ishkay
nikirakiri
Warmikunap
a
tantanakuym
an yaykuna
Kikin llaktapi,
kanllaman
llaktakunapipash
tantanakuypa tukuylla
ruraykunapi,
mutsursihka
tantanakuykunapi
kimirishpa rimarina.
ASOCAMCAY
tantanakuymanta
warmikuna,
shinallatak Kiti
Tantanakuymanta
Warmikunaka
ASOPROAGICA
tantanakuypa
kawsaytaka mana
hamutanchu.
Tantariypa yachakuk pushakshina
kaymanta, hayñikunata antawakuna
purinamanta llakikunata charimanta
paktachichunpash mañanchik,
chirikunukmanta shinallatak karulla
kuskapi kaymantapash mañanchik.
Shuk warmi tantariykunaka
mitsariykunatami rikuchin,
shinakunapi: karullapi
kawsakpipash maymantami
tukuylla kimirishkakunata chaypi
76
kachun mañan, shina rikpipash
wakinpika mana tantanakuy
yachakuy tiyanchu nishpa
tikrachin, wakinpika
willachiytapash mana willachin
kayachinkapapash mana unancha
tiyanchu nishpa.
Ishkay
nikirakiri
Warmikunap
a
tantanakuym
an yaykuna
Tantanakuypi
kimirishkakunaman
alli rimarishpa
yanaparishpa kawsana
yachaykunata
chayachinkapa
yanapana, shinashpa
alli kawsayta
sinchiyachina.
Tukuylla
yachaywakunata
riksichiypika tukuylla
munaywan
kimirikkunami
kushilla ruraykunapi
pukllaykunata,
pakchiyachaykunatap
ash ruraypi kushilla
kimirishpa ruran.
Rimariypa yachaywata riksichishpa
yanapashkanchik, ayllupurapi
runapurapi kawsay, chaniykunata,
tantanakuypi ñawpaman
pushakkunawan
paktachinakunatami
riksichishkanchik. Tukuy killapi
kallari hunkay chillay
punchakunapi tantanakuymi
harkashina rikurin.
Kimsa
nikirakiri
ASOPROAG
ICA
tantanakuyp
a
tantanakuyta
sinchiyachin
a purinañan
Tantanakuypa kullki
millka tantachiypak
alli kallari
yuyaykunata
riksichina.
Mikuykunapa
hatuykunapi
llamkayñanta,
tantanakunata
shinallatak kimiriypi
ruranakunata
minkaytukuymi kan,
rurashka
mikuykunaka
Mana yashkapi imapash ruraykuna
rikurikpika mana harkayta
ushanchikchu, paykunami
paktaykuna wiñarishpa
katichunpash harka kan, wakin
kimirishka warmikunapash mana
nishkatapachaka paktachirkachu,
kay ruraykunami shuk
warmikunapipash tarpurishpa katin
77
Chusku
nikirakiri
Ruraykunap
a
ruranakuna,
kimichishpa
tantachinapa
sh
kachiwan mishkiwan
hapasta, kamllashka
hapasta Waki
Llamkaypa
Yachayñanpi
yachakukkunawan,
yachachikkunawanpas
h kamllashka.
chaymi mana alli yanapaykunata
puriyñankunapika rikuchin.
Kimsa
nikirakiri
ASOPROAG
ICA
tantanakuyp
a
tantanakuyta
sinchiyachin
a purinañan
Chusku
nikirakiri
Ruraykunap
a
ruranakuna,
kimichishpa
tantachinapa
sh
El Verde, shinallatak
Espiga de Oro
ayllullaktakunapi
tantanakushpa
tarpushpa
wiñachishpa kawsak
kuskakunapi
shukllashina
llamkana.
Tukuylla tantanakuypi
kimirikkuna alli
ruraykunata rikuchin,
ashtawan riksirinkapa
rimarishpa katinkapa
shuk kuskata
mutsurin, allpapi
tawka sami
tarpuykunata
paktachishpa katina.
Ishkantin kuskakunapimi tarpushpa
pukuchishpa katinata
rikushkanchik, antis kuskamanta
wakin yurakunata tarpushpa wiñak
mana wiñak rikunakunchik, shuk
llakitaka tarpuk kuskakunatami
karulla charin, shuk tarpukkuskami
shuk kimirya ayllullaktapi sakirin.
Kaypika minkata rurashpa
paktachichunmi yanapanchik,
tantanakushpa llamkayta,
shinallatak hipamanka
wakchakarayta rurashpa
mikuchunmi yuyayta karanchik.
Kimsa
Kichwa Kayampi,
Cayambe kitimanta Ranti ranti rurayka ñawpa tayta
78
nikirakiri
ASOPROAG
ICA
tantanakuyp
a
tantanakuyta
sinchiyachin
a purinañan
Chusku
nikirakiri
Ruraykunap
a
ruranakuna,
kimichishpa
tantachinapa
sh
Cotacachis
runakunawan
kawsayta riksirinkapa,
ASOPROAGICA
shinallatak MUSHUK
JATARY,
tantanakuywan
rantimanta
yachaykunata,
kawsaykunata
riksishpa
yachakunkapa
katichina.
GADIP ukuka,
rikushpa purikrinkapa
shuk antawatami ari
nishpa yanapasha nin.
Shuk runa warmi
tantanakuykunawan
kawsay yachaykunata
yanaparinkapa,
mashiyarinkapapash
mushuk ruraykunata
katichinchik.
Mikuykunata ranti
ranti yanaparinata
ruranchik, kullkita
mana purichishpa.
mamakunapa yachay yuyaymi kan,
kaypimi karanata chaskinatapash
rikuchinchik, kunan pachapika ranti
ranti yanapariy nishpallatami
riksinchik, kay rurayka shuk ñanta
katishpa paktachiymi kan, kullki
kawsaywan rikushpaka imatapash
rantinata, yanapayta chaskinatami
rikuchik, ranti rantika mana
kullkipi yuyashpa ruraymi kan.
Runa llaktakunapura tantanakushpa
mushuk kuskakunapi ruraykunata
paktachiyka, Waki Llamkaypa
kimirishpa mishashpa ruray
rikuchiymi kan, kay ruraykunami
tantanakushpa willachina
linchikunata wiñachiymi kan.
Shuk tuparina kuskakunata
ashtawan paktachishpa
katichishkanchikmi, shuk tarpushpa
pukuchishpa kawsak tantariykunata
kimichishpa katishkanchik,
paykunaka kunuklla, chirilla
kuskakunamantami, Ecuador
mamallakta chinchaysuyu
markakunamantami kan.
79
Kimsa
nikirakiri
ASOPROAG
ICA
tantanakuyp
a
tantanakuyta
sinchiyachin
a purinañan
Chusku
nikirakiri
Ruraykunap
a
ruranakuna,
kimichishpa
tantachinapa
sh
Cayambe Kiti ukupi
pukuchishpa
mirachishpa
llamkayta, shinallatak
shuk shuk kuska
hatuyrantikunapi
kimirishpa paktakayta
mirachishpa
hatunyachina.
Allpa mama karak
yanapak tawka sami
mikuykunata rikuyka,
El Hato
ayllullaktamanta
tarpushpa
pukuchishpa
kawsakkunaman alli
munay ruraytami
rikuchirka,
paykunallatak
ayllukunapa
chakrakunata kutin
tarpushpa
wakaychishpa
katichun.
San Ruperto
ayllullaktapi shuk
mushuk hatuyranti
kuskata charinkapa
maskashkanchik.
Ñukapa munay muskuyka tukuylla
kay rurashkakuna, ñawpaman
katichun, ñukanchik allpa
llamkakkunashina muyukunata
tarpukpi pukuchishpa katichunmi
munani. Ñawpaman pushakkuna
alliyachakunapash maymantami
tiyana kan, paykunami tantanakuy
wiñarishpa katichun rikuna kan,
shinapash yachakuk yanapaklla
kashpaka mana yapa imatapash
ruray usharinchu, wakin
ruraykunatallami paktachiyta
ushanchik.
Tantanakuykunaka maymantami
shuk pakchiyachakta mutsun,
paykunami ima yuyay
yachaykunawanpash wiñarishpa
alli miraklla katichun yanapan.
Killkak mashi rurashkami kan.
Elaborado por: La Autora
80
CHUSKUNIKI YACHAYKACHA (CAPÍTULO IV)
Tukuchiykuna (Conclusiones).
Kallaripika tukuy tantarikunapa mashiyarina munaytami paktachishpa
mishana kan, kay ruraymi shuk ninan allipacha unanchashina kan, tantanakuy
wiñarishpak katichunpash kay ruraytami kallarina kan, kay ruraykunami pankalla
paykunapaman chayashpa yuyay yachaykunawan yaykuna kan, tukuykunata
kuyuchishpa kimirishpa rurashpa katichun, munashka paktaykunata ruraykunawan
tantanakuy ñawpaman llukshichun tukuyta paktachina kan.
Waki Llamkaypa rantimanta yanapanaka, ASOPROAGICA tantanakuypi
kimirishka warmikunapa tukuy ruray kuskakunapi, yanapaykunata maskashpa
shinallatak ruraypi pakta kashpami yanaparina kan, kay ruraykunami runapurapi alli
mashiyarishpa, yanapariy llamkayta, yanaparinata, tantarinata, shinallatak waki
llaktamanta makipuranatapash sinchiyachishpa katichun yanapan, kay
llaktakawsaypi, kapakkamaypi, pachamamakamaypi, kawsaykuskakunapi
yanaparina munayta charichun, shina kay ruraykunami sinchiyashpa hatunyashpa,
tantanakuy wiñarishpa katichunpash yanapan.
Ruraykunata akllashka hipaka, pachakunapi, kuskakunapi alliman
llamkayñanta paktachinatami katichina kan, kay rurayka shuk watatashinami
yachakuk yanapakka kimirishpa yanapashpa yallin, kay ruraykunapimi yalli alli
sumaklla ruray rikurishkata akllanchik, tantanakuyta sinchiyachiktapash akllanchik,
shinakunata: uchilla millkaman kullkita tantachinkapak wakaychinkapak kallari
ruraykuna, El verde – Espiga de Oro ayllullaktakunapi tantanakuypa tarpuk
81
kuskakuna, shinallatak shuktak warmi tantanakuywan kawsaypura tupariypa mushuk
rurayta akllashpa katichina kan.
Tantanakuyta shinallatak kimichik tantanakuytapash sinchiyachishpa
ñanyachishpa ruraykunapika, tukuylla tantanakuykunami shukllapa munay llaki
yuyaykunata chimpapurashpa katin, wakin kimirishka warmikunaka mana yanapana
yuyayta chariymantami tantanakuypi makipurashpa purinataka mana rikuchin,
kullkita churana kakpikarin piñariy ñawikunatami rikuchin, paykunaka tukuytami
yankata karachun munan, kullkiwanka mana yanapashpapash karachunlla munan.
Shinapash shukpalla munaytaka shukllashina tantanakushpa llamkashpallami
chimpapuranchik, shukllashina tantanakuymi sinchikayta rikuchin, chay ñanllami ima
yanapaytapash tarichinka, ayllukunapa tarpuk kuskatapash kutin rurachishpa katinka,
pachamamata kuyaywanmi allpallamkay rurayta paktachina, shinallatak kullkita
mana mutsushpapash mikuykuna charina mikunapash kan.
Llaktamanta rikuywanmi ruranakunata kutin rurashpa pakta rurashkanchik,
shinashpami tukuypi sumakyachin alliyachin, kay yuyaykunatami kimirishka shuk
shuk warmikunamantaka chaskishka kan, tukuylla kay tantanakuypi pakta
kimirishpa rimarishpa sumak llamkayta paktachishpa shamushkatapash, shinallatak
shuk shuk ruraykunapi kimirishpa tukuy pachapi yanaparishpa shamushkamantapash,
El Hato ayllullaktamanta shuk shuk ruraykunapi kimirishpa shamushkamantapash
kushillami sakirini. Ashtawankarin ranti ranti yanapariy ruraykunatami rurashpa
katimunchikra, kay ruraykunataka rurashpa pakta tantanakushpa rurashpa
shamunchikrami ASOPROAGICA tantanakuywan, MUSHUK JATARY
82
tantanakuywan, UCE WAKI LLAMKAYWAN, EL CERCADO, COTACACHI
LLAKTAMANTA, AMBI, LITA, LA CAROLINA ayllullaktakunamantami
yanaparishpa katimunchik.
Yachakushkakuna (Aprendizajes).
Alliyachakpa rurayka ukupi mutsurishkaka maskaymi kan, sumak mushuk
yuyaykunata wiñachina, mushuk hatunyana mutsurishka yuyaykunata charinapash
mutsurishkami kan, tukuy mutsukkunapa mashiyariy paktarichun, alli yuyayta
charina ñanta katishpa, kikin kawsay kikinpillata sinchiyashpa katichun, ñukanchik
runakay kawsayta sinchi makanakushpa shayarishpa shamushkakunapa mushuk
kawsay yachaykunata chaskishpa, hayñikunata, runa pacharikuyta, ñawpa
yachaykunata, runa yachaykunataka shukllapi, ayllupi, tantanakuypi, ayllullaktapi
chanishpa chaskishpa kawsanami kan.
Yachay ruraykuna, maki ruraykuna, rurayñankuna, pakchiyachaykuna,
shinallatak hillaykunami paskarishpa kan, tukuy yachakuk yanapakpa hillaykunami
yachaykancha yachaypi rikurin, ima llakikunatapash alliyachishpa katinkapak.
Tukuylla kimirishkakuna, mana kimirishkakunapa kimirishpa ruraymi llamkayñan
rurarichun ñan paskarin, ñawpaman puriypa, tantanakuy kawsay yachaypi, waki
llakta kawsayta kushilla kimichishpa katinkapa.
Ishkantinpura tantanakuyta shukllashinata rikuyka, yachayñanpa ninan
kushikuytami rikuchin, tawka watakunata yachakushpa shamushkata, yachay yuyayta
rurayman apashkamanta, rimariykunapa mushuk linchita mirachishpak hatun ruray
83
yanapayta rikuchishpa, runa yachaypa rimariyta, yachaykuna rantimanta
yachakushpa, runakay kawsayta kutin kawsachishpa, wakchakarayta, ranti ranti
yanapariyta, mana kullkiwan mikuykunata rantimanta yanaparishpa haturinatami
rikuchina kan. Kay tukuylla nipakunawanmi waki llakta kimirinapa mushuk purina
ñanta mirachishpa, mushuk yuyay yachayta wiñachina kan, ayllullaktamanta shuk
shuk kawsaykunata imashi shikan shikan kakwan shuklla runapi rikushpa, ayllupi
rikushpa, tantanakuypi rikushpa, ayllullaktapi, mana kashpaka shukllayashka allpa
nipa kawsaykunata rikushpapash runakay yuyaywan shuk wiñariyta rikuchinchik.
Tukuy rurayta kuyayka waki llakta ukupi mushuk ruraypak alli ruraymi kan,
shukpilla yuyayka ashtawanmi miran, mana mutsurinchu runakuna kikin allpamanta
kachunka, yankata ñawpaman llukshinata maskan, shinapash kawsaypuramushuk
ruraykunata karakpimi ima ruraymanpash yaykun, kay ruraymi ninan
mutsurishkapacha ñan tukun, ayllullaktakuna runakay yuyaywan, pachamamata
kamaywan wiñarinkapak mushuk ñankunata tarishpa katinkapa. Tantanakuykunaka
ashtawanmi sinchiyashpa katinata rikuna kan, manara tukuypi rikushpallatak
yuyachun, kawsaymanta sinchita makanakuypika wiñachina yuyaytami charina kan,
kunanpika llakta kawsay llakikunata ashtawan rikunchik, yanapankapakka ashalla
kullkita mirachinkapakpash charin, kapullamkak hatun ukukunami pachamamapi
tiyashkatapash illachin, shinallatak kishpirishka mikuykunatami rikuchishpa
rurashpa katina kanchik.
Rantimanta kimirishpa pukuchishkakunata yanaparina, shinallatak kawsay
yachaykunata tuparishpa yanaparina katichinata paktachina, yachakuk
84
yanapakkunapa kawsay yachaykunata pakta kashpa sumaychana, ASOPROAGICA
tantanakuymanta kimirishka warmikuna ruray kimiriypi aysakmi kan, ruraykunapash
waki llakta kawsaypika asha ashami alli chaskikpi hatunyashpa katin, runa pampa
warmikunami ñawpaman shayarishpa katichin. Kunankamanka ñami kimsa
tantanakuyta rurashkanchik, shinallatak shuk shuk ruraykunawan harkayshinatami
rikunchik, shuk tantanakuykunawan kaypi rikuriymanta, shinallatak UCE-TS,
ayllullaktakunapash kaypi rikuriymanta.
85
Mutsushka kamukuna (Bibliografía)
Ajuntament.barcelona.cat. (2018). "El enfoque intercultural". Obtenido de SWitio web.
www.barcelona.cat: http://ajuntament.barcelona.cat/dretsidiversitat/es/el-enfoque-
intercultural
Alayón, N. (1987). "Definiendo al Trabajpo Social". Obtenido de Documento de sitio web.:
http://www.ts.ucr.ac.cr/binarios/libros/libros-000054.pdf
ALAYON, N. (5 de JULIO de 2018). DEFINIENDO AL TRABAJO SOCIAL. Obtenido de
GOOGLE: http://www.ts.ucr.ac.cr/binarios/libros/libros-000054.pdf
Ayuntamiento de ALCOBENDAS. (2015). ¿Que es una Asociación? Obtenido de
Documento de Sitio web.: http://www.imaginalcobendas.org/wp-
content/uploads/2015/12/1.QU_ES_UNA__ASOCIACIN.pdf
Berkowitz, B. (2016). "Herramientas Comunitarias". Obtenido de Documento de sitio web.
Grupos Focales:
http://www.cuaed.unam.mx/esp_adicciones/moodle/escritorio/doc/capitulo02/capitul
o2_seccion4.pdf
Bertalanffy, L. v. (1940 ). "Teoría General de Sistemas de von Bertalanffy". Obtenido de
Sitio web.: http://psicologosenmadrid.eu/teoria-general-de-sistemas-de-von-
bertalanffy/
Corporación Opción Legal . (2015). "Fortalecimiento Organizativo y Comunitario".
Obtenido de Sitio web. : http://opcionlegal.org/fortalecimiento-organizativo-y-
comunitario
Diez, E. R. (2014). "Fundamentos Objetivos del Trabajo Social Comunitario". Obtenido de
Documento de sitio web.:
https://www.unirioja.es/dptos/dchs/archivos/TEMA4FUNDAMENTOS.pdf
El Comercio .com. (2015). "La pambamesa es el refrigerio de moda en Riobamba". Obtenido
de Sitio web.: https://www.elcomercio.com/actualidad/ecuador-riobamba-
pambamesa-refrigerio-tradicion.html
86
El Mundo. es. (2009). "Tránsito Amaguaña, centenaria líder indígena de Ecuador".
Obtenido de Sitio web.:
https://www.elmundo.es/elmundo/2009/05/12/obituarios/1242095375.html
El UNiverso. (2018). "En acto se resaltó memoria de Fernando Daquilema". Obtenido de
Sitio web.: https://www.eluniverso.com/noticias/2018/01/10/nota/6558891/acto-se-
resalto-memoria-fernando-daquilema
eumed.net/rev/cccss. (Ocutubre de 2011). "LAS TEORÍAS DE LA INTERACCIÓN SOCIAL
EN LOS ESTUDIOS SOCIOLÓGICOS". Obtenido de Documento de tio web.:
https://prezi.com/cljqbg3j1_98/interaccion-social/
Godoy, O. (2016). "Método Integrado de Trabajo Social". Obtenido de Docuemnto de sitio
web. El Salvador. pdf :
https://trabajosocialelsalvador.files.wordpress.com/2016/01/metodo-integrado-ts-
caso.pdf
La comunicación en la empresa47. (s.f.). "La comunicación en la empresa47". Obtenido de
Redes de comunicación:
https://sites.google.com/site/lacomunicacionenlaempresa47/redes-de-comunicacion
Lutz, B. (2010). "La acción social en la teoría sociológica: Una aproximación". Obtenido de
Sitio web.: http://www.scielo.org.mx/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0187-
57952010000300009
Migliaro, L. R. (s.f.). "¿Qué esl la Economía Solidaria?". Obtenido de Sitio web.:
http://www.luisrazeto.net/content/%C2%BFqu%C3%A9-es-la-econom%C3%AD-
solidaria
Miguel, M., & Vazquez , M. (1992). "ACERCA DE LA INTERVENCIÓN Y DE LA
ESPECIFICIDAD DEL TRABAJADOR SOCIAL EN LA TEMATICA DE LA
MATERNIDAD ADOLESCENTE. ". Obtenido de Docuemento de sitio web.:
https://ccp.ucr.ac.cr/bvp/pdf/ciencias_sociales/pl-00031.pdf
Mujeresquehacenlahistoria.blogspot. (2009). "Mujeresquehacenlahistoria.blogspot".
Obtenido de Sitio web.:
87
https://mujeresquehacenlahistoria.blogspot.com/2009/06/siglo-xix-dolores-
cacuango.html
Nares, S. F. (1995). "Consideraciones sobre la Teoría Socio Crítica de la Enseñanza ".
Obtenido de Documento de sitio web.:
https://gredos.usal.es/jspui/bitstream/10366/69499/1/Consideraciones_sobre_la_teori
a_socio-cr.pdf
Publicaciones Universidad San Francisco de Quito. (Abril de 2016). Interculturalidad.
Obtenido de Docuemnto de sitiop web. ¿Cómo definir la interculturalidad?:
https://www.usfq.edu.ec/publicaciones/enfoque/Documents/2016/enfoque_2016_04.
Revista de la Universidad del Azuay. (Diciembre de 2014). "Ecuador Intercultural".
Obtenido de Docuemnto de sitio web.:
https://www.uazuay.edu.ec/bibliotecas/publicaciones/UV-65.pdf
Revistalideres.ec. (2013). "El trueque dinamiza productos y servicios". Obtenido de Sitio
web.: https://www.revistalideres.ec/lideres/trueque-dinamiza-productos-
servicios.html
SENDOTU. (Junio de 2010). "Fundación Peñascal y Federación Sartu". Obtenido de
Documento de Sitio web. www.sendotu.org.
Serjus, A. (2011). "Organización Participativa". Obtenido de Sitio web.:
https://es.scribd.com/doc/81927631/ORGANIZACION-PARTICIPATIVA
Universidad Central del Ecuador. (2018). "Facultad de Ciencias Sociales y Humanas".
Obtenido de Sitio web.: http://www.uce.edu.ec/web/fcsh
Universidad Internacionald e Valencia. (2007). "Perspectiva de Género: una formación
imprescindible en Trabajo Social". Obtenido de Sitio web. .
Zavaleta, Y. (2013). "Los Grupos Focales como estratégia para recolectar información".
Obtenido de Docuemnto de sitio web. :
http://www.espolea.org/uploads/8/7/2/7/8727772/ddt-gruposfocales.pdf
88
Kimichishkakuna (Anexos).
Shuyukunata killkawakaychina (Archivo Fotográfico).
Kimichishka (Anexo 11.1 A)
Tantanakuypa kullkita tantachinkapa
yuyaywan mikuna hatukuna. Venta de
alimentos con el objetivo de recaudar
fondos para el grupo.
89
Kimichishka (Anexo 11.1 B)
UCE-Waki Llamkay Yachayñanpi hatunkapak sumak mikuyta ruraykuna.
Elaboración de alimentos para la venta en la Carrera de Trabajo Social-UCE.
90
Kimichishka (Anexo 11.2 B)
El Verde ayllullaktapi tantariy tarpuy
kuska. Huerto Grupal El Verde.
Kimichishka (Anexo 11.2 A)
Espiga de Oro ayllullaktapi tantariy tarpuy
kuska. Huerto grupal en Espiga de Oro.
91
Kimichishka (Anexo 11.3 B)
URUPA AWAY nishka pakchiyachayta paktachina, chaywanmi tukuylla chaypi
kashkakunawan rantimanta sumakyachishpa allikachishpa katin. Aplicación de la
técnica Grupal denominada “TELARAÑA”, mediante el cual se fomenta una
interacción dinámica entre todos los presentes.
Kimichishka (Anexo 11.3 A)
GADIP Cayambepa antawata maskashka, kay antawawanmi Santa Lucia de Colimbuela
ayllullaktaman riyta usharkanchik. Gestión del Bus del GADIP Cayambe, con el cual se
pudo viajar a la comunidad Santa Lucía de Colimbuela.
92
Kimichishka (Anexo 11.3 C)
Ranti ranti ruraywan yanaparina - Trueque o Ranti-Ranti
Sumak mikuykunata yanapariypash ñawpa kawsayta ruraymi kan, kullki illakpash
ruranallami, shinapash yanaparina yuyayka sinchiyashpami, ñukanchik yachayta
rikuchitami katin, shinallatak pachamama kawsaytapash kamanami kanchik.
93
Kimichishka (Anexo 11.3 D)
Ñawpa wiñaykawsaymanta rimariy, pampamanta warmikunapa rikuy, warmikunapa
tantanakuymanta mutsurishkakunata, llakikunatapash yarichishka, ishkantinpura
shuk rimariymi tiyan ASOPROAGICA, MUSHUK JATARY tantanakuykunawan
rimariy, ñawpaman pushakkunawan, yachachikkunawan UCE- WAKI
LLAMKAKUNAWAN shinallatak yachakuk yanapakwan.
94
Kimichishka (Anexo 11.3 E) WAKCHAKARAY MIKUY (PAMPAMESA)
Runa llaktakunapa sumak ruraymi kan, allpa mamamanta sumak pukuchishka
murukunata rantimanta yanaparishpa mikuymi kan, kaytaka yallimi minkakunapi
ruranchik, tantanakuykunapi, kawsaypura tupariykunapi, shinallatak
mamallaktamanta wakin yachanawasikunapipash rikunchik.
95
Kimichishka (Anexo 11.3 F)
Kimirishpa paktachishka pankata kuna, shuk shuk warmikunapa tantanakuyman
kushpa, shuyukunatapash llukchina, tanatakuyta yuyarinkapa.
Kimichishka (Anexo 11.3 G
Mushuk Jatary tantariypa ayllupa tarpuk kuskata rikuna,
Tukuy hatun tarpushkakunata rikuna, shuk shuk chakrakunapi, Santa Lucia
ayllullakta Cotacachi kitimanta warmi tantanakuywan rikurina.
96
97
Kimichishka (Anexo 11.4 A)
Ishkayniki tupariypi yanapariy, Mushuk Jatary kimirishka warmikunaka Espiga de
Oro ayllullaktaman rin, tukuyllawan pakta yanaparishpa yallinkapak,
ASOPROAGICA tantanakuypi kimirishkakunawan pakta yanaparishpa yallinkapak,
shinallatak yachakuk yanapakta yupaychani nishpa sakinkapak.
98
Sapallu lukruta, mishkiwanupyana
sapallutami karashpa yanaparin,
chakishka mikuyka kusashka kuyita
mishkichishka apiwan.
99
Kimichishka (Anexo 11.5 A)
San Ruperto ayllullaktapa wasipi mana hapiwan wiñachishka pukuchishka
kapukunata mintalay.
100
Kimichishka (Anexo 11.6 A)
Ayllullaktapa tawka ruraykunapi pakta kimirishka kashka, minkakunapi,
tantanakuykunapi, yachakukunapi, kawsay rikchakunata llukchiykunapi pakta
kashkanchik.
101
MUSHUK SHIMIKUNA = VOCABULARIO NUEVO
Amawtayachaywan allpapi tarpuy = agroecología
Arinikuy = aprobación
Alliyachak = profesional
Alliyachana = profesión
Allichiy, alliyachiy = solución
Allpallamkay = agricultura
Allpallamkak = agricultor
Alliyachina = solucionar
Aynina, kimirina = participar
Ayllullakta = comunidad
Ayllullaktakawsay, ayllullaktayuk = comunitario
Ayllullaktapi Kimirishpa Wiñarina katinalla = Modelo de desarrollo loca
participativo
Allikay = salud
Chakrakamay = agricultura
Chani = valor
Chanichiy, chanichina = valorar, valorizar
Chakra = sementera
Chillku = tomate de árbol
Chillu = tomate riñón
Hayñi = derecho
Hayñikuna = derechos
Hatun waki = sociedad global
Hatun Yachaykamay = Educación Superior
Hipapakchiruray, hiparu = proyecto
Imakay = concepto
Imamantachiy = justificación
Kallari yuyay = introducción
Kakwillay = certificado
Kamachi = ley, norma, reglamento
Kamulla = revista
Kapakkamay = política
102
Kapu = producto
Kapu, kutinchiy =producto
Kawsachina = revitalizar, sustentar
Kawsaykuk = célula
Kawsaymarka = nacionalidad
Kawsaypakta = destino
Kawsaypura = interculturalidad
Katinalla = modelo
Kimirishpakatiy = participación
Kimirishparimana = intervenir
Kikinllay = soberanía
Kikinllay mikuchina = soberanía alimentaria
Kullkikamay = economía
Kullkinayay yuyay llika kawsay = sistema capitalista
Kullki mirachina yuyay llika kawsay = sistema capitalista
Kuskina, hamutayana = analizar
Kutinmasmana = reconstruir
Linchi = red
Llaktapa llamkay = trabajo social
Llaktakawsay = social, sociedad
Llaktakay = pueblo
Llakta mana wiñarishka = subdesarrollo (pensamiento capitalista)
Llamkay = trabajo
Llikayachina = sistematización, sistematizar
Masmana, masmay = construir
Maymanta alli mikuchina = seguridad alimentaria
Millka = cuadro, marco
Mintalay = comercio
Mintalana = comercializar
Mintalanayay = comercialización
Mishari ushay = competencia
Munaywan kimirina = empatía
Mutsurishka imayay = materia prima
Mutsurishkata yanapak = servicio público
103
Nikiyachishka = articulo
Nikirakiri = fase
Nipakuna = elementos
Pachamama karashka = patrimonio natural
Pakchi = técnica
Pakchiyachak = técnico
Paktariwpak = dimensión
Paktachiy = responsabilidad
Paktay = objetivo
Pukchi, kuku = libra
Pituykamay = administración
Pityuk, chuskullipukcha = arroba
Purina ñan = proceso
Pusak suktakilla yachakuy = octavo semestre
Pushaytukuna = empoderamiento
Rasu = nevado, hielo, helado
Rikchachina = rescatar
Rikuryana = controlar
Rikchakay, yurakay = gen
Rikchayachiy = genética
Riksiriy, kutinriksina = reconocimiento
Rimanakuna = intervenir
Runakunapa hayñikuna = derechos humanos
Runakay = identidad cultural
Runapa mutsuriykuna (tiksiyay mutsuriy) = servicios básicos
Runakawsay yachay, llaktakawsay yachay = Ciencias Sociales
Rurak = autor
Rurashka yuyay = antecedente
Ruraykuna = acciones
Satirina, chayana = inserción
Sinchiyachina = fortalecer
Sinchiyana = fortalecimiento
Siki = base (parte inferior de algunos seres)
Shiminakuy, shiminakuna = discusión
104
Shimiyarina = relacionar
Shikanyana, shikanyay = diversidad
Shuktayay = fenómeno
Shukllayachishka = integrado
Shukllayachishka yachayñan = método integrado
Tantanakushpa allpakuskapi tarpuy = huertos grupales
Tarpukallpashikanyay = agrobiodiversidad
Tikrarimana = interpretar
Tiksi – sapiyuyay = fundamento – (base) (idea)
Tiksichanik = básico
Tiksimanta = básicamente
Tukuymanta yallik = la mayoría
Tukuykunawan kimirishpa ruray = vinculación con la colectividad
Tukuk, tukushka = resultado
Uchillayachina = sintetizar
Wallpachina = formular
Wallpaykamay = filosofía
Wakcha = pobre
Wakchakay = pobreza
Waki = sociedad
Waki llamkay, llaktapa llamkay = trabajo social
Wakiyachay ñan = ciencias sociales
Wasiyuk = vivienda
Washarimana = criticar
Washarimay = crítico
Washarimashpa hamutayay = análisis critico
Wiñarina = progreso, desarrollo
Yachachiyanapak = tutor
Yachakunañan, yachayñan = carrera, estudio
Yachayñan = metodología
Yachaykunata rikuchiy = índice de contenidos
Yachayshuti = titulo
Yachayshutita chaskiy = titulación
Yachay = conocimiento
105
Yachay yuyay = teoría
Yachakuy = educación
Yachakushkakuna = aprendizajes
Yachaykatina = practicar
Yachayruray = practica
Yachapuy = destreza
Yanapaymanta, yanapayaymanta = solidaridad
Yanapayana = solidarizar
Yanapayrik = solidario
Yariyay = percepción
top related