eläke kaupasta vai kaupan päälle

Eläke kaupan päälle vai kaupasta?

Esitelmä Työeläkepäivillä 14.11.2012

Professori Olli-Pekka Ruuskanen

Vakuutustiede

Johtamiskorkeakoulu

Tampereen yliopisto

2

Sisällöstä

• Saadaanko työeläkettä sittenkin kaupan päälle?

• Pakottaako järjestelmä jotkut hankkimaan eläketurvansa kaupasta?

• Ketkä hyötyvät järjestelmästä?

• Keitä nykyinen järjestelmä rankaisee?

• Onko taloudelliseen kestävyyteen pyrkiminen johtanut sosiaalisen

kestävyyden heikkenemiseen?

• Järjestelmänäkökulmasta eläkkeensaajan näkökulmaan.

• Eri väestöryhmien väliset kuolleisuuserot.

• Uusien tariffitekijöiden käyttö.

• Rooli vapaaehtoiselle varautumiselle?

Vakuutusperiaate eläkkeissä

4

Kokonaiseläketurva koostuu….

• I. Pilari: Kansaneläkkeestä

• II. Pilari: Työeläkkeestä

• III. Pilari: Vapaaehtoisesta eläkevakuutuksesta

5

Vakuutusperiaatteen hyödyt (Ewald,1986)

• Vakuutuksen periaatteelle rakennettu järjestelmä

tekee läpinäkyväksi sekä toimintalogiikan että sisäiset

rahavirrat.

• Rationaalisuus korvaa empatian.

• Vakuutusperiaate on tekninen – ei sisällä arvostelmia.

• Vakuutus liittää suurimman mahdollisen

yhteisöllistämisen suurimpaan mahdolliseen

yksilöllistämiseen.

• Vakuutuksessa toteutuu tapahtumasolidaarisuus.

(Lehtonen and Liukko, 2010).

6

Vakuutusperiaate on läpinäkyvyyden tae

• Sosiaalivakuutusjärjestelmän läpinäkyvyyden

lisääminen vahingoittaa moraalisia periaatteita

koska se johtaa solidaarisuuden vähenemiseen

paljastamalla järjestelmään sisältyvät

tulonsiirrot. (Julkunen, 2001)

7

Työeläke on konservatiivinen järjestelmä

• Perusperiaatteet: (…kulmakivinä tulee säilyä…)

• Kulutustason säilyminen

• Ansaintaperiaate

• Eläke kattaa sosiaalisia riskitekijöitä

• Indeksiturva

• Koskemattomuus

• Katottomuus

• Erillinen, itsenäinen rahoitus.

• Järjestelmää tarkastellaan keskimääräisen yksilön kautta.

• Bertola et al. (2006) ”Income distribution in macroeconomic models”

• Uusintaa tulonjaon rakennetta ja tulo-eroja eläkkeellä.

• Sosiaalipolitiikka ja tulonjako ulkoistettu valtiolle.

Kaupasta:

Vapaaehtoinen eläkevakuutus

9

Vapaaehtoinen eläkevakuutus

• Yleisin periaate: Maksut verovapaita, tuotot verovapaita,

nostettaessa verotus. (EET = exempt, exempt, taxed)

• Vastaava periaate on työeläkkeessä.

• Verosäännökset eivät osa sopimusehtoja.

• Maksujen verovähennys pääomatuloista enintään 5000

euroa vuodessa eli 417 euroa kuukaudessa.

• Eläkeajan tulee olla vähintään kymmenen vuotta ja

tasainen takaisinmaksu.

• Siirrytty samassa asemassa kun työeläke tilanteeseen,

jossa selvästi huonommassa asemassa kuin työeläke.

10

Muutokset ja niiden vaikutukset

• Viimeisen 10 vuoden aikana muutettu vähennysoikeuden

enimmäismäärää, eläkeikää, eläkeaikaa ja verolajia.

• Myös takautuvasti jo olemassa oleviin sopimuksiin.

• Asiakkaat äänestävät jaloillaan:

• 2005 pääomatuloista vähennys ja aloitus 62-vuotiaana -30%

• 2010 aloitus 63 vuoteen -20%

• 2011 uusia sopimuksia enää 5.000 kpl

• 2012 ehdotus että alaikäraja 68.1 vuoteen -> loppu

11

Tietoa vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ottajista

• FK:n kyselytutkimus 2007:

• 75 % täydentää työeläkettä.

• 70 % vähemmän kuin 100 euroa kk.

• 16 % akateemisia tai korkeampi koulutus.

• 60 % alle 30.000 euron vuositulot.

Aikaulottuvuus:

eläkeikä ja elinaikakerroin

13

Työeläkejärjestelmän ja ajankäyttö

• Vaikka eläke sisältää yksilön ajallisen ulottuvuuden, se ei näy

työeläkejärjestelmän periaatteissa.

• Goodin et al. (2008) ”Discretionary Time”

• Ajankäyttötutkimukset.

• Työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen kysymykset.

• Value-of-life-kirjallisuus.

• Hyvinvointi- ja onnellisuustutkimus.

• Yksilöiden välisellä epätasa-arvolla yhä enemmän ajallinen

ulottuvuus.

• Esim. mikä on lisäelinvuoden arvo?

14

Työeläkejärjestelmän kestävyys pitenevän eliniän

vallitessa

• Kestävyys kahdella tavalla:

• Lisätään työn tarjontaa.

• Leikataan eläke-etuja:

• Myöhennetään eläkkeelle siirtymistä.

• Alennetaan eläkkeitä.

• ”Eläkejärjestelmän automaattiset

vakautusmekanismit.”

• 2005 eläke riippuu koko työuran ansioista.

• 2009 elinaikakerroin.

15

Elinaikakerroin

• Elinaikakerrointa sovelletaan vanhuuseläkkeisiin

ja työkyvyttömyyseläkkeen karttuneeseen

eläkeosaan.

• Eläke pienenee koko ikäryhmällä

elinaikakertoimen verran.

• Kerroin lasketaan työntekijöiden keskimääräisen

eliniän kasvuvauhdilla.

• Käytössä eri muodoissa useassa maassa.

16

Elinaikakerroin ja sukupolvien välinen tasa-arvo

• Nopeasti pitenevä elinikä leikkaa voimakkaasti

eläkkeitä.

• Tulevien sukupolvien eläketasot alas.

• Maksavat enemmän kuin saavat.

• Vuonna 1987 syntyneen eläke vain 80%

ansaitusta eläkkeestä.

• Pitää työskennellä kolme lisävuotta, että saa

korvattua menetyksen.

• Uusitalo, 2010

Kaupan päälle:

elinaikaodotteen erot

18

Elinaikakertoimen reiluus

• On reilu, jos elinajanodote kunakin vuonna syntyneille on

satunnaisprosessi.

• Ei ole reilu, jos kunakin vuonna syntyneet muodostavat

ryhmiä, joiden elinajanodote eroaa ei-satunnaisesti toisistaan.

• Tällaisessa tilanteessa keskimääräistä elinajanodotetta

lyhyemmän elinajanodotteen ryhmät joutuvat maksamaan

pienempinä eläkkeinä pidempään elävien ryhmien eläkkeet.

• Esim. Sukupuolesta riippuva kuolleisuus tarkoittaa, että miehet

subventoivat naisia.

19

Tarkempi tilastointi; huolestuttavammat tulokset

• Tilastot puutteellisia; useimmiten väestölaskentojen pitkittäisaineistot.

• Aluksi kuolleisuus vuosiluokittain.

• Seuraavaksi tietoja eroista väestön kuolleisuudesta koulutuksen ja

ammattiaseman mukaisesti.

• Nyt myös tuloluokittain.

• Suomessa kansainvälisesti suuret erot, jotka jyrkentyneet.

• Sosiaaliryhmien erot kuolleisuudessa:

• miehet +6,1 vuotta

• naiset +3,3 vuotta

• ”Terveyserot sosioekonomisten ryhmien välillä ovat selvät, hierarkkiset

ja syvään juurtuneet” STM-raportti 2007

20

Mitä tämä sosiaaliryhmään perustuva ero

tarkoittaa?

• Työntekijämies eläkkeellä 9,7 vuotta.

• Akateemisesti koulutettu mies 15,8 vuotta.

• Eläkkeellä 60 % kauemmin.

• Työntekijänainen eläkkeellä 16,7 vuotta.

• Akateemisesti koulutettu nainen 20,1 vuotta.

• Eläkkeellä 17 % kauemmin.

• 60 % elinikäeroista miehillä muodostuu ennen 65-ikävuotta.

• 30 % naisilla.

21

Viime aikojen tutkimus keskittynyt tuloeroihin

• 1988 – 2007 kuilu kasvanut 7,4 vuodesta 12,5 vuoteen

ylimmän ja alimman viidenneksen välillä miesten joukossa.

• 1988 – 2007 kuilu kasvanut 3,9 vuodesta 6,8 vuoteen ylimmän

ja alimman viidenneksen välillä naisten joukossa.

• Tarkiainen et al. (2012)

• Mutta alin viidennes eroava ryhmä työeläkkeiden mielessä:

vaikutus – 6.5 vuotta miehissä, -3 vuotta naisissa.

• Alin viidennes ei juurikaan työmarkkinoilla.

22

Vakuutusmatemaattisesti epäoikeudenmukaisen

järjestelmän seurauksia

• Vakuutusmatemaattisesti hyötyvät ryhmät (=korkea SE-asema) haluavat

eläkkeelle aikaisemmin.

• Joten luodaan superkarttuma, joka entisestään lisää epätasa-arvoa.

• Lyhyen elinajanodotteen ryhmät eivät halua lisätä työntekoa.

• Jos työeläke olisi vapaaehtoinen, alemmat sosioekonomiset ryhmät

eivät suostuisi mukaan.

• Vapaaehtoinen eläkkeen kysyntä tulee sosioekonomisesti alemmissa

ryhmissä olevilta kuin paremmassa olevilta ryhmiltä.

• Koska järjestelmä leikkaa jo ennestään pieniä eläkkeitä.

• Blinder (1981): Köyhät tarvitsevat korkeampaa tuottoa, jos pyritään

vakuutusmatemaattisesti tasa-arvoiseen eläkeeseen.

23

Elinaikakerroin perustuu keskimääräisen

elinajanodotteen kasvuun

• Lähtökohtavuoden epätasa-arvoa elinajanodotteessa ei oteta

huomioon.

• Elinaikakerroin on entistäkin epäreilumpi tulevaisuudessa, jos

erot elinajanodotteiden erot ryhmien välillä kasvavat.

• Elinaikaodotteen muutos kasvoi 1983-2000 50% nopeammin

akateemisilla kuin pelkän perusasteen koulutuksen saaneilla.

(3,9 vuotta versus 2,4 vuotta)

Vaihtoehtoja

25

Laskennallinen annuiteetti

• Voidaan laskea tietylle ryhmälle tai yksilöllisesti.

• Yksilöllinen/ryhmän elinaikaodote otetaan huomioon eläkkeessä.

• Jos elinaikaodote < keskimääräinen elinaikaodote, niin eläke

suurempi.

• Jos elinaikaodote > keskimääräinen elinaikaodote, niin eläke

pienempi.

• Jos sosioekonominen asema korreloi elinaikaodotteen kanssa,

huonommassa asemassa olevat saavat vakuutusmatemaattisesti

reilumman eläkkeen.

• Kustannusneutraali.

• Sukupolvittain oikeudenmukainen

• Lisää suurituloisten työn tarjontaa suhteessa pienituloisiin.

26

Puolesta ja vastaan

• Annuiteetit eivät toimi yksityisvakuutuksessa.

• Tässä annuiteetti pakollinen.

• Vain muutos otetaan huomioon. Jos kaikkien elinaikaodote

kasvaa, kerroin kaikille sama.

• Perusvuoden elinaikaodotteen erot pitää ottaa

huomioon.

• Entä jos elävät pidempään.

• Katetaan sen hetken maksuilla.

27

Vapaaehtoinen täydentäminen

• Jos eläkejärjestelmän kestävyys vaatii työurien pidentämistä

ja eläketason alentamista, vapaaehtoinen eläkevakuutus

sopii huonosti tähän suunnitelmaan.

• Mutta milloin elinaikakerroin ja koko työuraan perustuva

eläke johtaa alempien sosioekonomisten ryhmien

tippumisen eläkeköyhyyteen?

• Pitäisikö vapaaehtoista täydentämistä sittenkin tukea?

28

Siis kaupasta vai kaupan päälle?

• Nykyjärjestelmässä kaikkia rangaistaan, mutta alempia

sosioekonomisia ryhmiä eniten.

• Osa vapaaehtoisten tuotteiden kysynnästä tulee alemmilta

sosioekonomisilta ryhmiltä, jotka joutuvat hankkimaan entistä

niukemman eläkkeensä päälle lisäeläkettä kaupasta.

• Tämä tehty ja tehdään koko ajan vaikeammaksi.

• Hyvin koulutetut, ylemmissä ammattiasemissa toimivat ja

hyvätuloiset saavat työeläkettä kaupan päälle.

• Onko järjestelmä sosiaalisesti kestävä?

Kiitos.

e-mail: olli-pekka.ruuskanen@uta.fi

twitter: @opruuskanen

linkedin: Olli-Pekka Ruuskanen