meijerialan ammattilaisten lehti onneksimen meijerityöpaikoissa 27.5.2015 kaikille, jotka...

Perustaessamme oman liittomme 27.5.1945 Tampereella, Suomi otti vasta sodan jälkeisiä ensi askeleitaan.

Kuluneiden vuosikymmenten aikana Suomesta on muodostunut korkean elintason yhteiskunta, jossa

palkansaajien omat etujärjestöt ovat olleet pitämässä huolta, että työllä on voinut vaurastua ja palkallaan tulla

toimeen. Meijerialan Ammattilaiset MVL ry on maidonjalostuksen ammattilaisten oma etujärjestö, joka on

määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti kehittänyt alamme työehtoja sekä huolehtinut palkkauksemme kehityk-

sestä. Pitämällä yhtä, pidämme huolta myös tulevaisuudestamme.

Perustaessamme oman liittomme 27.5.1945 Tampereella, Suomi otti vasta sodan jälkeisiä ensi askeleitaan.

Kuluneiden vuosikymmenten aikana Suomesta on muodostunut korkean elintason yhteiskunta, jossa

Juhlavuosi 2015

on MVL - jo 70 vuotta.on MVL - jo 70 vuotta.

Onneksi

Alan vahvinta edunvalvontaa

MEIJERIALAN AMMATTILAISTEN LEHTI

2 | 2015

maitotalous

2 • MAITOTALOUS 2 • 2015

MEIJERIALAN AMMATTILAISTEN JÄSENLEHTI

65. vuosikerta | 24.4.2015

JULKAISIJAMeijerialan Ammattilaiset MVL ry

TOIMITUKSEN OSOITEKalevankatu 54 C, 00180 Helsinki

puhelin: (09) 6156 6227faksi: (09) 6156 6220

sähköposti: [email protected]

PÄÄTOIMITTAJAJuha Yli-Kovanen

puh: (09) 6156 6222sähköposti: [email protected]

TOIMITUSSIHTEERITarja Rauhala

puh: (09) 6156 6227sähköposti: [email protected]

KERHOJEN TIEDOTUSVASTAAVATTuula Kortesmäki, Etelä-Pohjanmaa

Jaana Stenholm, HelsinkiIrene Ruokonen, Herajoki

Teemu Tuominen, HämeenlinnaEini Halmetoja, Keski-Pohjanmaa

Satu Kangassalo, Keski-SuomiPentti Määttä, Kuusamo

Johanna Puustinen, Kymi-KarjalaJohanna Moilanen, Oulu

Hannu Ainasoja, Pohjois-PohjanmaaHanna Anttila, SatakuntaMinna Räsänen-Käki, Savo

Desirée Engström, ÖsterbottniskaNoora Jokiranta, MVL opiskelijat H-linnaSofia Kansikas, Meijeri-insinöörit MVL ry

Heikki Lammela, eläkeryhmä

Ilmestyy seuraavan kerran 1.7.2015

PAINOKirjapaino Uusimaa, PorvooISSN 0355-0672 (Painettu)

ISSN 2342-5725 (Verkkojulkaisu) Aikakauslehtien liiton jäsen

KANSIKUVAJuhlaa! MVL tarjoaa kaikissa Suomen meijereissä kakkukahvit keskiviikkona

27.5.2015.

4041 0763 Painotuote

3 Päätoimittajalta4-5 Ajassa6-7 Ajankohtaista:

Kaitsorissa juotiin 70-vuotiskakkukahvit Desirée Engtröm jatkaa Österbottniska klubbenin puheenjohtajana Hanna Anttila jatkaa MVL Satakunnan puheenjohtajana Palkkoihin korotuksia Vapun, helatorstain ja juhannuksen työajat ja korvaukset

8 Alan vahvinta edunvalvontaa jo 70 vuotta

10 MVL on turvaa, neuvoja, yhteisöllisyyttä ja mukavia tapahtumia

12 Onnitteluja14 Meijeristiopiskelijat pohtivat MVL:n

merkitystä nyt ja tulevaisuudessa

18 Tulevaisuuden tutkija Ilkka Halava: Meijeriala, edunvalvonta ja Suomi vuonna 2030

20 Salme Pasi: ”Työantaja kans kunnol yhtee - ja omal porukal se jälkee kahtee!”

22 Lisäarvotuotteissa on meijeriteollisuuden kasvumahdollisuudet

24 Maailmalta26 Näin määräytyvät vuosiloma ja

lomapalkka - Lomakausi alkaa 2.5.2015

30 Maissa ja merillä Opiskelijat suunnittelivat toimintaansa

risteilyllä Vilkasta mielipiteiden vaihtoa

32 MVL:n jäsenetulomakohteet33 Merkkipäiviä In memoriam

Tässä lehdessä | 2 • 2015 16-17 MVL:n 70-vuotisjuhla- ja liittokokousristeily Tukholmaan 28.-30.8.2015 8 MVL:n seitsemän vuosikymmentä ja tähdenvälejä 20 Liitto-Oravan mietteitä ay-liikkeestä

Sillai

kai!

MAITOTALOUS 2 • 2015 • 3

PÄÄTOIMITTAJALTA

Onneksi olkoon MVL!Sain muutama kuukausi sitten puhelun eräältä jä-seneltämme. Hän kysyi määräaikaisen työsuhteen-sa päättymiseen liittyen, miten työsuhteen käy, jos työvuorolistaan merkataan hänen nimensä määrä-aikaisen päättymisen jälkeen?

Vastasin, että hänen työsopimuksensa muuttuu automaattisesti toistaiseksi voimassa olevaksi, jos hän jatkaa töissä määräaikaisen viimeisen päivän jälkeen.

Minä puolestani kysyin häneltä, miksei hän ole selvittänyt kysymystä oman esimiehensä kanssa? Hän vastasi aikovansa niin tehdäkin, mutta halusi ensin varmistaa asian puolueettomalta ja luotetta-valta taholta!

Vuosien varrella MVL on halunnut kuunnella jä-seniään ja halunnut vastata kysymyksiin ja haastei-siin, joita jäsenkunta on liitolle esittänyt. Ammatti-yhdistysliikkeen tarpeellisuus on kyseenalaistettu aina aika ajoin. Koskaan tähän mennessä ei MVL:n tarpeellisuutta ole kyseenalaistettu oman jäsenis-tömme taholta.

Haastamisen hetkellä MVL:n hallinto ja henki-lökunta ovat saaneet tuen ja selkärangan omalle toi-mintalinjalleen. Juuri tämä on tärkeä viesti ja kul-makivi juhliessamme 70-vuotissyntymäpäiväämme ja suunnitellessamme tulevaa toimintaamme. Itse-

näinen työmarkkinatoiminta ja jäsenten tuki anta-vat vahvat eväät tulevalle.

Tästä vuodesta on hyvä jatkaa itsenäisen ja vah-van, vaikkakin pienen, ammattijärjestön toimintaa seuraavat vuosikymmenet. Työympäristöissä, liit-tojen ympäristöissä ja poliittisessa ympäristössä tulee tapahtumaan suuria muutoksia. Meijeri-alan ammattilaisten MVL tulee jatkamaan jä-sentensä edunvalvontaa yhteistyössä jäsenten-sä ja kaikkien meijerikentän toimijoiden kans-sa tavoitteenaan jäsenten hyvinvointi ja teolli-suuden toimintakyky.

Kiitos teille kaikille hyvästä yhteishengestä.

Kakkukahvit 27.5.2015MVL tarjoaa 70-vuotiskakkukahvit kaikissa Suo-men meijerityöpaikoissa 27.5.2015 kaikille, jotka kiireiltään ehtivät paikan päälle. Tervetuloa!

Juha Yli-Kovanen

Grattis MVL!För några månader sedan fick jag ett samtal av en av våra medlemmar. Samtalet gällde en tidsbunden anställning som närmade sig sitt slut. Medlemmen frågade hur det skulle bli med anställningsförhål-landet om hans namn skrevs in på arbetslistor efter att visstidsanställningen upphört?

Jag svarade att hans arbetsavtal automatiskt omvandlas till att gälla tillsvidare, om han fortsätter arbeta efter sista dagen för visstidsanställningen.

Jag för min del frågade honom varför han inte har frågat sin chef om saken? På det svarade han att han kommer att göra det, men att han först ville hö-ra med en opartisk och tillförlitlig instans!

MVL har under årens lopp lyssnat på sina med-lemmar och svarat på deras frågor och på de ut-maningar som medlemskåren har ställt förbundet inför. Fackföreningsrörelsens nödvändighet ifrå-gasätts alltid då och då. Hittills har MVL:s nödvän-dighet dock aldrig ifrågasatts av våra medlemmar.

I stunder av utmaningar har MVL:s styrelse och personal fått stöd och en stark riktlinje för verksam-heten. Just detta är en viktig signal och en hörnsten

att ta fasta på när vi firar vår 70-årsdag och plane-rar vår framtida verksamhet. En självständig arbets-marknadsverksamhet och stödet från medlemmar-na skapar goda förutsättningar inför framtiden.

Vi kan med tillförsikt fortsätta verksamheten i vår självständiga och starka, om än inte så sto-ra, fackorganisation under följande decennier. Det kommer att ske stora förändringar i arbetsmiljöer, förbundens miljöer och i de politiska miljöerna. Me-jeribranschens fackförbund Meijerialan Ammatti-laiset MVL kommer att fortsätta bevaka medlem-marnas intressen i samarbete med medlemmarna och alla aktörer inom mejeribranschen med med-lemmarnas välbefinnande och industrins verksam-hetsbetingelser som mål.

Stort tack till er alla för god sammanhållning.

Kaffe och tårta 27.5.2015MVL bjuder alla som har tid att komma på 70-års kaffe och tårta på alla Finlands mejeriarbetsplatser 27.5.2015. Välkommen!


AJASSA

JUHLAAMVL täyttää tänä vuonna 70 vuotta!

Tarjoamme kakkukahvit meijereissä 27.5.2015

VIELÄ EHTII! Kaikki Holiday Club -lomat 25 % alennuk-sella normaalin -15 % sijaan.

Varattavissa Holiday Club -verkkokau-pasta 30.4.2015 asti osoitteessa www.ho-lidayclub.fi - kampanjakoodi mvl15

Lisäksi Holiday Club Kylpylähotelli Ka-tinkullassa, Kuusamossa tai Saariselällä hotellimajoitus -50 % alennuksella ajalla 7.4.2015 - 31.5.2015. Varattavissa Holiday Club verkkokaupasta koodilla: huhtitou-ko50

Meijerialassa vetovoimaa

Milk Works tosiaan toimii, sillä mei-jerialasta on tullut vetovoimainen.

Avoimiin opiskelupaikkoihin on moninkertainen määrä hakijoita. 2000-luvulla käynnistyneen Milk-

Works-toiminnan tavoitteena on li-sätä peruskoulun ja lukion päättävi-en nuorten kiinnostusta meijerialan ammatteja ja työtehtäviä kohtaan.

Lisää www. milkworks.fi

www.mvl.fi/tapahtumatTekemisen puutetta? Käy katsomassa liiton

ja alueyhdistyksesi tapahtumat netistä!

Etkö ole saanut jäsenkorttiasi?

Jos et vielä ole saanut jäsenkorttiasi, niin käy

tilaamassa kortti osoitteessa www.mvl.fi/jasenkorttitilaus

Mikäli epäilet, ettei kännykkänumerosi tai muut yhteystietosi ole ajan tasalla,

voit päivittää ne samassa osoitteessa.

Maito, juusto ja jogurtti maistuvat suomalaisille

Kolme neljästä aikuisesta käyttää maitoa päivittäin tai useana päivänä viikossa. Mie-hille tottumus on selkeä ykkönen, naisilla taas maidon kalsium on lähes yhtä tärkeä syy maidon käyttöön. Maitoa käytetään mm. sellaisenaan, kahvissa, teessä, puuron ja mu-rojen kanssa, ruuanlaitossa. Jogurttia, viiliä ja erityisesti juustoa käytetään ensisijaises-ti hyvän maun takia. Juustoa käyttää päi-vittäin tai useana päivänä viikossa hieman useampi kuin maitoa – 77 prosenttia. Jogurt-tia tai viiliä käyttää näin usein noin puolet vastaajista, kolmannes kuitenkin viikoittain tai harvemmin.

Maitotuotteiden käyttöä selvitettiin tam-mi–helmikuun vaihteessa. Kyselyyn vastasi reilu tuhat yli 15-vuotaista suomalaista, puo-let miehiä ja puolet naisia. (Maito ja Terveys)

KU

VAAJ

A AN

TTI H

ALLA

KORP

I, STU

DIO

PIQ

UAN

T

Meijerikalenteri 2016 Ensi vuoden meijerikalenterin toimitustyö käynnistyy kesäkuussa, jolloin meijereille sekä muille yhteistyökumppaneille ja si-dosryhmille lähetetään tekstitiedustelut. Myös ilmoitusmyynti alkaa kesäkuussa. Kalenteri painetaan syyskuussa ja valmis sen pitäisi olla marraskuussa.


3/4Lähes kolme neljästä vastaajasta lukee Maitotalous-lehden jokai-sen numeron ja 17 prosenttia satunnaisia numeroita. Lisäksi niistä talouksista, joissa asuu useampia henkilöitä, 38 prosentissa myös muut henkilöt kotitaloudessa lukevat Maitotalous-lehteä.

Useimmiten lehteä säilytetään muutamia kuukausia (40 %) tai seuraavan numeron ilmestymiseen saakka (23 %). Joka neljäs vas-taajista hävittää lehden heti lukemisen jälkeen ja 11 % säilyttää leh-teä pidempään, jopa vuosia. (Lukijatutkimus marras-joulukuu 2014)

Euroopan vanhin maitohappobakteeribrändi

Valio Gefilus täytti

25 vuotta!

Ensimmäiset Valio Gefilus tuotteet tulivat kauppoihin maalis-kuussa 1990. Tuotteissa käytettävä Lactobacillus rhamnosus GG –maitohappobakteeri on maailman tutkituin maitohappobak-teeri. Maitohappobakteerit tasapainottavat suoliston toimintaa.


KUNNIAJÄSEN MATTI KANGASALUSTA (MVL:N TOIMINNANJOHTAJA VV.1991-2010):

MVL 70 vuotta – hyvää tulevaa aikaa

Onnittelen Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:tä ja sen jäseniä, meijerei-den erikoiskoulutettuja ja teknisiä toimihenkilöitä, 70 vuotta jatkunees-ta järjestötyöstä. Itse sain olla mukana työtehtävissä neljällä eri vuosikymmenellä. Omakohtaisesti se oli yhden ihmisen työelämän mittainen ajanjakso. Monta oli läh-töä ja paluuta, palaveria ja neuvottelua, sopimusta ja kokousta niin Helsingissä kuin maakunnissa. Sitä se oli, jäsenten kanssa tehtyä yhteistyötä.

Nyt edelleen aikaani seuraavana 65-vuotiaana MVL-eläkeläisenä muistuu mie-leeni 24-vuotiaan vastavalmistuneen meijeriteknikon ensimmäinen työpäivä silloi-sessa Meijeriväen Liitossa. Vastassa oli liiton ystävällinen henkilökunta sekä MVL:n monitahoiset työt. Toiminnanjohtaja Timo Heinola kertoi minulle keitä varten lii-tossa töitä tehdään ja ojensi liiton työehtosopimuksen ja keskusjärjestöjen välisen runkosopimuksen luettavakseni todeten, että tästä se lähtee. Ravintola Bellevuessa yhdessä senaikaisen järjestösihteerin Mikko Hannosen kanssa syödyn tervetulolou-naan muistan hyvin: voissa paistettua kuhaa piparjuurella höystettynä!

Jäätyäni MVL:n toiminnanjohtajan paikalta eläkkeelle marraskuussa 2010 sain todeta vuonna 1975 tammikuussa alkaneen työelämäni olleen täynnä monisäikeisiä tapahtumia ja niistä saatuja muistoja. Sain tehdä MVL:n työmarkkina- ja järjestö-työtä kuuden hallituksen ja neljän valtuuston puheenjohtajan sekä satojen hallinto- ja toimikuntien jäsenten kanssa. Siihen porukkaan mahtui monenlaisia mvl-järjes-töaktiiveja. Kaikki hienoja ihmisiä, joista jokainen omalla persoonallisella tavallaan vaikutti aikanaan liiton asioissa.

MVL:lla on ollut onnea koko 70-vuotisen historiansa aikana löytää toimistoon ja hallintoon vastuuhenkilöitä, jotka ovat olleet asiaansa sitoutuneita ja sitkeitä, oli sitten kyse arjesta tai juhlasta. Tällaisen kompaktin erikoisjärjestön vahvuus on mei-jerihengen omaavissa ihmisissä. Liiton juhlavuonna on hyvä muistaa, että menneet vuosikymmenet luovat pohjan rakentaa myös huomispäivää. MVL:n perustajien oi-

vallus ostaa liitolle kartano ja maata sekä rakentaa sen päälle Ikaalisten Kylpylä oli käsittämättömän

hieno suoritus. Ja kun myöhemmin kylpylätoi-minnot oivallettiin myydä, niin sekin oli ajas-saan tapahtunutta onnistumista. Tänä päivä-nä ay-liike hakee uusia rakenteita, mutta se ei poista Meijerialan Ammattilaisilta oikeutta ja velvollisuutta tehdä tulevaisuudessakin hyvää

työmarkkinapolitiikkaa jäsentensä hyväksi yleissitovalla työehtosopimuksella M2L:n

ja normaalisitovalla työehtosopimuksel-la ETL:n kanssa. Näin uskon.

Nykyhallinto ja toimisto tekevät työ-tään tässä ajassa tämän päivän keinoin. Työ jatkuu, sitä on ilo seurata entise-nä järjestösihteerinä ja toiminnan-johtajana.

Tack för MVL 70 års kakan!VI var över 40 personer här i Kaitsor 31.3.2015 och alla var mycket tacksamma, också alla de som inte hör till vårt förbund!

Bland icke MVL:are var förvåningen stor då också de bjöds på tårta. Jag skröt förstås om vilket bra förbund vi har,” kaveria ei jä-tetä ” - därför fick alla kaka.

Tack i alla fall på allas vägnar!!!Desirée Engström

Kuvassa Österbottniska Klubbenin puheen-johtaja Desirée Engström.

Kaitsorissa juotiin 70-vuotiskakkukahvitMVL tarjoaa juhlavuotensa kunniaksi kak-kukahvit kaikissa Suomen meijereissä 27.5.2015. Valion Kaitsorin tehtaan toimin-ta päättyy huhtikuun lopussa, joten Kaitso-rissa nautittiin kakkua ja kahvia jo 31.3.2015. Kakkukahvit o n nautittu jo myös Valion To-holammin meijerissä, jonka toiminta päät-tyi maaliskuun lopussa.

KUVA

: MAG

DALE

NA

GAM

MAL


AJANKOHTAISTA

Desirée Engström jatkaa Österbottniska Klubbenin puheenjohtajanaMEIJERISTI Desirée Enström jatkaa Ös-terbottniska Klubbenin puheenjohtajana vuonna 2015. Desire Engström työskente-lee materiaalivastaavana Valio Oy Kaitsorin tehtaalla. Muut johtokunnan jäsenet vuon-na 2015 ovat Kaj Lassus, Boris Strandén, Ulf Svendin, Peter Södergård ja Brita Wiklund.

Valinnat tehtiin Österbottniska klub-benin vuosikokouksessa 20.3.2015 Maksa-maalla.

Hanna Anttila jatkaa MVL Satakunnan puheenjohtajanaMEIJERISTI Hanna Anttila valittiin jatka-maan MVL Satakunnan puheenjohtajana kaudella 1.5.2015-30.4.2016. Hän työskente-lee Osuuskunta Satamaidossa Porissa. Joh-tokunnan muut jäsenet samaisella kaudel-la ovat instrumenttiasentaja Tuomo Jaakko-la ja meijeristi Liisa Multanen. Varajäseninä toimivat meijeristi Juha Koivisto ja meijeris-ti Atte Tähtinen.

Valinnat tehtiin yhdistyksen vuosikoko-uksessa 7.3.2015 Porissa.

Vapun, helatorstain ja juhannuksen työajat ja korvauksetVapunpäivä on tänä vuonna perjantai ja siksi viikolla 18 on neljä työpäivää. Va-punpäivänä tehdystä työstä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorvauksena yksinkertainen palkka. Vuorotyössä maksetaan vuorotyö-lisä 100 prosentilla korotettuna.

Helatorstai on kirkollinen juhlapyhä ja se on tänä vuonna viikolla 20, joten viikolla 20 on neljä työpäivää.

Juhannus on tänä vuonna viikolla 25 ja siksi juhannusviikolla on neljä työpäivää. Jos toimihenkilö työskentelee juhannus-päivänä tai juhannuksen jälkeisenä sun-nuntaina, maksetaan hänelle suurjuhla-pyhäkorvausta siten, että palkka ylittää vähintään 200 prosentilla peruspalkan.

Jos toimihenkilö työtuntijärjestelmän mukaisesti työskentelee juhannusaat-tona, maksetaan hänelle 50 prosentin suuruinen erillinen korvaus, joka kahdek-san tunnin jälkeen nousee 100 prosent-tiin. Juhannusaattona suoritettava työ korvataan klo 16.00 jälkeen 200 prosen-tilla kuten suurjuhlapyhinä tehtävä työ.

Vuoro-, yötyö- ja iltatyölisistä määräykset työehtosopimuksissa.

Palkkoihin korotuksiaMEIJERIALAN Ammattilaiset MVL ry:n ja M2L:n välisen Meijereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaisesti palkkoja koro-tetaan 1.6.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleis-korotuksella, jonka suuruus on 0,4 %.

Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n ja ETL:n välisen Meijereiden erikoiskoulutuksen saa-neiden ja teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaisesti palkkoja korote-taan 1.9.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleisko-rotuksella, jonka suuruus on 0,4 %.

Myös Meipake-palkkausjärjestelmän mukaista pisteen hintaa korotetaan 0,4 % 1.6.2015 M2L:n työehtosopimuksen mukaisesti ja 1.9.2015 ETL:n työehtosopimuksen mukaisesti.

Työehtosopimuksen 5 §:ssä mainittujen sopimuspalkkaisten toimihenkilöiden kuukau-sipalkkoja korotetaan yleiskorotusta vastaavalla määrällä 1.6.2015 M2L:n työehtosopi-muksen mukaisesti ja 1.9.2015 ETL:n työehtosopimuksen mukaisesti.

Meijeriharjoittelijoiden palkankorotukset Meijeriharjoittelijoiden kuukausipalkkoja korotetaan M2L:n työehtosopimuksen mu-kaisesti 1.6.2015 ja ETL:n työehtosopimuksen mukaisesti 1.9.2015 tai lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien 7 €/kk.

Kuukausipalkat 1.6.2015 (M2L) tai 1.9.2015 (ETL) Meijeristi/ toinen astePerusharjoittelu (neljä ensimmäistä kuukautta) 1449-1801 €/kkTäydennysharjoittelu (5. kuukaudesta lähtien) 1564-1892 €/kkMeijeri-insinööri/ammattikorkeakoulu

1. vsk:n harjoittelija 1449-1801 €/kk2. vsk:n harjoittelija 1564-1892 €/kk3. vsk:n harjoittelija 1744-2114 €/kk


Alan vahvinta edunvalvontaa jo 70 vuotta

MVL:n toiminta keskittyi aluk-si jäsenhankintaan, ja jo seu-raavana vuonna jäseniä oli jo yli 1400. Voitiin puhua koko maata kattavasta ammattijärjestöstä. Vuon-na 1948 liiton nimi muutettiin Meijeriväen Liitoksi.

Meijeriväki totesi olevansa palkkakuo-passa ja siksi palkka-asioiden kuntoon saa-minen oli uuden järjestön tärkein ja kiireel-lisin tehtävä. Ensimmäinen palkkasopimus solmittiin vuonna 1951.

Meijeriväen sieluista taistellaan, kyl-pylätoiminta käynnistyy1960-luvulla liiton toiminnassa ylitse mui-den nousee terveyskylpylätoiminta. Vuon-na 1956 hankitun Tuomarlan vapaa-ajan-viettopaikan ja lomakodin toiminta halut-tiin muuttaa kylpylätoiminnaksi. Toimintaa varten perustettiin sisarjärjestö Tuomarlan Reumaliitto, jonka nimi muutettiin vuonna

TEKSTI TARJA RAUHALA

Toukokuun 27. päivänä vuonna 1945 Suomen meijeriammattiväki kokoontui Tampereella. Tarkoi-tuksena oli perustaa jo vuosia vireillä ollut meijeriammattiväen liitto. Kokoukseen saapui silloiset kulkuneuvot huomioon ottaen suhteellisen paljon väkeä, 63 meijeriammattilaista eri puolilta Suomea. Uuden perustetun liiton nimeksi tuli Meijeriammattiväen Yhdistys ry. Tästä kokouksesta alkoi jo 70 vuotta kestänyt meijerialan edunvalvontatyö.

1964 Terveyskylpyläliitto ry:ksi. Lopulta kä-vi niin, että Terveyskylpyläliiton ja vuonna 1965 valmistuneen Ikaalisten kylpylän hoi-to työllistivät Meijeriväen Liiton johtoa niin paljon, että edunvalvonta ja terveyskylpy-lätoiminta jaettiin omiksi toiminnoikseen.

1960-luvulla meijerialan koulutusta uu-distettiin, meijerit keskittyvät entistä isom-piin laitoksiin ja meijeriväki oli huolissaan työpaikkojen riittävyydestä. Lisäksi työpai-koilla käytiin kovaa järjestöjen välistä tais-toa meijeriväen jäsenyydestä. MVL:läisiä värvättiin kovin ottein ulos MVL:n jäsenyy-destä.

Todellista ay-aikaaEdunvalvonnan ja ammattiyhdistystoimin-nan saralla 1970-luku on Meijeriväen Lii-tolla tärkeää aikaa. Liiton toiminta muut-tui entistä enemmän ammattiyhdistystoi-mintaan ja etujärjestötoimintaan. Tämän taustalla oli meijereiden fuusiointi ja luku-

määräinen väheneminen sekä meijereiden koon kasvaminen. Jäsenkunnan rakennekin muuttui: jäsenistössä isännöitsijöiden osuus väheni, kun taas prosessissa työskentelevi-en alan ammattihenkilöiden määrä lisääntyi. Myös maakuntatyön, kuljetuksen, huolto- ja konttoritehtävien sekä laboratorioitten eri-koisammattihenkilöt tulivat liiton jäseniksi.

Vuonna 1972 MVL liittyi Toimihenkilö-keskusjärjestö STTK:hon. Samana vuonna MVL jätti myös historian ensimmäisen lak-kovaroituksensa. Työehtosopimuspoliittises-ta kriisitilanteesta kuitenkin selvittiin neu-vottelemalla.

Vuonna 1976 alalla otettiin käyttöön uusi palkkausjärjestelmä, jossa taulukkopalkois-ta siirryttiin ohjelukujärjestelmään ja sen eri lisiin.

Talous turvattiinLiiton historian yksi ehkä tärkeimmistä so-pimuksista - Maidonsuojelusopimus - sol-

1. 2.

3.

4.


Tähden välejä liitosta1945 toukokuun 27. päivänä Tampereel-

la perustetaan Meijeriväen Liitto, nimeksi tulee Meijeriammattiväen Yhdistys ry

1948 nimi muuttuu Meijeriväen Liitoksi1950 Meijerikalenteri alkaa ilmestyä1951 Ensimmäinen palkkasopimus sol-

mitaan, jäsenlehti Maitotalous syn-tyy

1957 Tuomarlan lomakylä Ikaalisissa vi-hitään käyttöön

1965 Ikaalisten Kylpylä valmistuu1968 Meijeriväen Työttömyyskassa pe-

rustetaan1972 Meijeriväen Liitto liittyy keskusjär-

jestö STTK:hon1976 Meijerialan uusi palkkausjärjestel-

mä syntyy1985 Maidonsuojelusopimus MSS, MVL

Kylpylä Kasinon osakkaaksi, MVL os-taa Mustosen kiinteistön Kuusa-mosta

1989 MVL myy Ikaalisten Kylpylän alueen kiinteistöt

1994 MVL:n organisaation muutos, uusi aluejako

1995 MVL:n toimisto Kalevankadulle1997 Meijeriväen Työttömyyskassa fuusi-

oituu Maa- ja merialojen toimihen-kilöiden TK:n kanssa, Maidonsuoje-lusopimus päättyy

1998 MVL:n Meijerialan Opiskelijoiden kerho perustetaan

1999 Meipake-palkkausjärjestelmä2000 Elonturvavakuutus loppuu2001 Milk Works -projekti2002 Euro (€), MVL AEDILin jäseneksi,

meijeripassi2004 uusi nimi Meijerialan Ammattilai-

set MVL ry, MVL:n sääntömuutos ja uusi aluejako

2010 MVL:n työehtosopimuksen sovelta-misalue laajenee

2014 MVL solmii kaksi työehtosopimusta: Elintarviketeollisuusliiton ja Mai-donjalostajien ja meijeritukkukaup-piaiden liitto M2L:n kanssa, MVL:n ja M2L:n välinen työehtosopimus yleissitovaksi

2015 Maa- meri- ja metsäalojen työttö-myyskassa fuusioituu Julkis- ja yk-sityisalojen työttömyyskassaan

mittiin vuonna 1985. Sopimuksen mukaan MVL:n työehtosopimuksen käytännön ir-tisanomisaika piteni kahdeksaan kuukau-teen ja sopimuksella MVL:n jäsenet sitou-tettiin vastaamaan siitä, että kaikissa olo-suhteissa toimitaan niin, ettei maitoa tarvit-se kaataa maahan. Vastahinnaksi sopimus antoi MVL:n jäsenille vuosittain viiden päi-vän kausivapaan ja niille jäsenille, joiden työ-suhde päättyi työantajan toimesta irtisano-miseen, maksettiin niin sanottua elonturva-korvausta 12 kuukauden palkkaa vastaava rahamäärä irtisanomista seuranneen kolmen vuoden kuluessa. Taloudellista turvaa irtisa-notuille jäsenille tarjonnut sopimus päättyi vuonna 1997.

1980-luvun puolivälissä liiton ja kerho-jen sääntöjä uudistettiin. Lisäksi liitto osti Kuusamosta vanhan kansakoulurakennuk-sen, josta remontoitiin liiton jäsenten uudek-si lomanviettopaikaksi Virkistyskeskus Mus-tonen. Vuonna 1989 MVL luopui kylpylätoi-minnasta.

Meijereiden alasajo1990-luku oli meijereiden alasajon aikaa. Meijerikentän rakennemuutos lisäsi alan työttömyyttä. Pahimmillaan MVL:llä oli yh-tä aikaa lähes 500 työtöntä, jolle maksettiin päivärahaa.

1995 MVL tuli keski-ikään. Liiton juhla-vuonna myös Pohjoismainen Meijerikong-ressi järjestettiin Helsingissä.

Vuonna 1997 päättyi Maidonsuojeluso-pimus. Uusi Meipake-palkkausjärjestelmä otettiin käyttöön vuoden 1999 alusta.

Työmarkkinoiden rakenteet murtuvat2000-luku oli murroskautta, jolloin vanhat rakenteet etenkin työmarkkinatoiminnassa murtuivat. 2000-luvun loppupuolelle tulta-essa tulopoliittiset ratkaisut eli tupo-ratkai-sut vaihtuivat liittokohtaisiin ratkaisuihin.

Vuoden 2004 vuosikokouksessa MVL:n sääntöjä muutettiin. Liiton nimeksi tuli Mei-jerialan Ammattilaiset MVL ry ja liiton alue-jako muuttui kuudesta alueesta neljään: etelä, pohjoinen, länsi ja itä. Vuosikokous muutet-

tiin liittokokoukseksi ja liittovaltuusto val-tuustoksi.

Meijereiden alasajo jatkui myös 2000-lu-vun alussa. Tällä oli myös vaikutuksia MVL:n alueyhdistystoimintaan. MVL Ky-mi-Saimaan kerho lopetti toimintansa vuo-den 2007 lopulla ja kerhon jäsenet siirtyi-vät MVL Pohjois-Karjalan jäseniksi. Ker-ho muutti myöhemmin nimensä MVL Ky-mi-Karjalaksi. MVL Lapin kerhon toimin-ta päättyi kesällä 2009 lopulla ja sen jäsenet liittyivät joko MVL Oulun tai MVL Kuu-samon jäseniksi. Meijerialan Ammattilaiset MVL Lounais-Suomi ry:n toiminta päättyy 31.12.2011. Yhdistyksen noin 130 jäsentä siirtyvät Meijerialan Ammattilaiset MVL Hämeen jäseniksi.

2010-luvulle tultaessa MVL:n työehto-sopimuksen soveltamisaluetta laajennet-tiin. Mukaan tuli tuotteenvalmistajia sekä kunnossapidon henkilöitä. Vuonna 2014 MVL solmi kaksi työehtosopimusta: Elin-tarviketeollisuusliiton ja Maidonjalostaji-en ja meijeritukkukauppiaiden liitto M2L:n kanssa.

MVL tänäänTänä päivänä toimiva Meijerialan Ammat-tilaiset MVL ry on reilun 3000 meijerialan ammattilaisen edunvalvontajärjestö. Naisia jäsenkunnasta on noin 55 %, miehiä 45 %. Työelämässä mukana olevia jäseniä on eni-ten 50-59 –ikäluokassa ja MVL:n alueja-on mukaan jäsenistöä on eniten etelän (34 %) ja idän (26 %) alueilla. MVL:n jäseniä työskentelee kaikissa meijerin toiminnoissa. Yleisiä ammattinimikkeitä ovat muun mu-assa tuotteenvalmistaja, laborantti, kunnos-sapitäjä sekä tuotanto- tai prosessivastaava.

MVL tekee laajasti yhteistyötä monien sidosryhmiensä ja yhteistyökumppanei-densa kanssa, kuten esimerkiksi palkansaa-ja- ja työnantajajärjestöjen, keskusjärjestö-jen, alan oppilaitosten ja alan kansainvälis-ten järjestöjen kanssa sekä on mukana eri-laisissa työmarkkinoiden ja yhteiskunnan hankkeissa.

1. Meijeriväen Liiton perustamiskokous 27.5.1945 Tampereella.

2. Yhdysmieskurssilaisia.3. Vuosikokousväkeä Ikaalisissa.4. Virkistystoimintaa.5. MVL:n lippu nousee salkoon

ensimmäistä kertaa.

5.

Lähteet:Maitotalous-lehdetMaidonjalostajat, Meijeriväen Liitto 1945-1995, Tarja Ahlstrand


MVL on

turvaa, neuvoja, yhteisöllisyyttä ja mukavia tapahtumia MVL:n jäsenet ovat valinneet edunvalvojakseen liiton, joka ajaa meijerialan ammattilaisten asiaa. Kysyimme muutamalta jäseneltämme, mitä MVL heille tarkoittaa ja mikä on heidän paras muistonsa MVL:stä.

Ahti Perälä, eläkeläinen

1. Jos työpaikalla oli ollut jotakin erikois-ta, niin pystyi ottamaan yhteyttä liit-toon asian selvittämiseksi.

2. Sain olla liittovaltuustossa ja seurata ammattiyhdistysliikettä.

Heikki Lammela, MVL:n kunniapuheenjohtaja (valtuuston pj. vv.1994-2004)

1. MVL:n jäsenyys ollut itsestään selvää jo kotoa lähtien, vaikka siitä ei kotona puhuttukaan. Tiesin lapsesta saakka, että isäni on ollut MVL:n jäsen. Toi-sessa työpaikassani lähimmät työka-verini kuuluivat Teknisten Liittoon, se ei sopinut ollenkaan omaan ajatus-maailmaani.

2. Neuvottelukulttuuri. Usein annet-

tiin sellainen kuva, että työehtosopi-musneuvotteluissa riidellään, mutta MVL:n sopimukset tehtiin aina her-rasmiesmäisesti, ja asiat pitivät, vaik-ka kaikkea ei ollut paperilla.

Toivon, että MVL pysyy itsenäisenä ja vahvana vaikuttajana jatkossakin.

Mirja Pyydönniemi, tuotteenvalmistaja, Arla Oy

1. MVL antaa turvallisuuden tuntua.

2. Kaikki ihanat liiton ihmiset ja vanhat Ikaalisten vuosikokoukset.

1. Mitä MVL sinulle tarkoittaa? 2. Paras muistosi MVL:stä?

MAITOTALOUS 2 • 2015 • 1 1

Esa Hiitola, prosessiasiantuntija, Valio Oy Äänekoski

1. MVL tarkoittaa minulle ammatillista yhteisöllisyyttä sekä tietoa ja tukea erityistilanteissa. Vaikka eri vaiheissa työuraa on ollut paineita liiton muut-tamiseksi, niin olen ollut keskeytykset-tä MVL:n jäsen jo vuodesta 1987.

2. Sain MVL:n AEDIL -yhteistyön avul-la luotua yhteydet oikeisiin henkilöi-hin, joiden avulla pääsin töihin etelä-tirolilaiseen juustolaan puoleksitoista vuodeksi. Tämä työkokemus oli Elämys isolla eellä. Myös vuosikokoukset ovat olleet piristäviä tapahtumia.

Anne-Mari Luhtasaari, laborantti, Valio Oy Seinäjoen tehdas 1. MVL on minulle yhteenkuuluvuutta työ-

porukkaan ja muihin jäseniin. Sekä siellä on paljon samanhenkistä porukkaa. Liitto on puolestani neuvotellut monia hyödyl-lisiä asioita kuten palkkakehityksen, eri-laisia etuuksia ja alennuksia sekä muita tapahtumia. Matkavakuutus on tosi hy-vä plussa, kun siihen kuuluvat alle 18-v lapset. Siellä on otettu huomioon koko perhe. Liittoon on helppo ottaa yhteyt-tä ja sieltä saa tarvittaessa myös apua.

2. Parhaita muistoja on useampi, mutta Ikaalisten ”virkistysloma” ehkä nousee yli mui-den. Sieltä sai paljon uusia ystäviä. Liittokokouksissa on aina ollut mukavaa, kun saa tavata vanhoja ja uusia tuttuja.

Aleksi Ylitalo, tuotantovastaava, Valio Oy Lapinlahden tehdas

1. MVL tarkoittaa sovittelevaa meijeri-alan ammattilaisten liittoa.

2. Paras muisto liittynee opiskeluaikoi-hin ja meijeri-insinööriyhdistyksen 10-vuotisjuhlaan. Slaavilainen terveh-dys vain kaikille mukana olleille!

Heidi Suomalainen, opiskelija

1. Hyviä etuja ainakin. Esimerkiksi va-kuutukset.

2. Meijeriopiskelijoiden risteily ja siellä tutustuminen muihin opiskelijoihin.

Aaro Seppä, koululainen

1. Ainakin isin työpaikka2. Kun käytiin syömässä sieltä. Vai saaks

valita sen Saimaan kylpylän?


Lämpimät onnittelut 70-vuotisjuhlaansa viettävälle Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:lle.

Menestystä tuleviin haasteisiin!

Helsingin Meijerialan Ammattilaiset MVL ry

Ystävät Herajokelaiset

onnittelevat 70-vuotisjuhlaansa viettävää Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:tä.

Sydämelliset onnittelut Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:lle, kunnioitettavat 70 vuotta meijerialan ammattilaisten asialla!

Toivottaa MVL Häme ry

MVL Keski-Pohjanmaa ry

onnittelee 70 -vuotiasta Meijerialan Ammattilaiset ry:tä. Toivotamme menestystä tuleviin vuosiin!

Lämpimät onnittelut 70-vuotisjuhlaansa viettävälle Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:lle.

Menestystä tuleviin haasteisiin!

Keski-Suomen Kerho

Lämpimät onnittelut 70-vuotisjuhlaansa viettävälle Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:lle!

Meijerialan Ammattilaiset MVL Kuusamo ry

MVL Kymi-Karjala

onnittelee 70-vuotiasta Meijerialan Ammattilaisten liittoa!

Lämpimät Onnittelut70-vuotisjuhlaansa viettävälle

Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:lle.Menestystä tuleviin haasteisiin!

MVL Etelä- Pohjanmaan kerho ry

MVL Oulun kerho

haluaa onnitella 70-vuotiasta Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:tä!

MVL Pohjois-Pohjanmaan kerho

onnittelee 70-vuotiasta Meijerialan Ammattilaisten liittoa!

MVL Satakunta ry

haluaa onnitella 70-vuotiasta liittoa!

Onnittelut Ikinuorelle 70-vuotiaalle!

MVL Savo ry

MVL gratuleras till sina 70 år och önskas god fortsättning med sin verksamhet.

Österbottniska Klubben

Kiitämme menneistä vuosikymmenistä ja hyvästä yhteistyöstä.

Toivotamme liitollemme menestystä myös tulevaisuudessa.

MVL Eläkeryhmä


Onnittelut 70-vuotiaalle Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:lle

Vahvoja vuosia moniaTampereella talo täysi,Piha pullollaan väkeäPerustamassa parempaaTukemassa tulevaa Yhdistystä yhteisen hyvänMenestystä Meijeriväen Ammattilaistemme avuksiTurvaksi veljen ja sisaren

Miehet mieleltään malttavaiset,Naiset toimissaan tomeratSopimukset sopuisat saivatPalkat puoleemme puhuivatLaistaen lakkojen loukotKiistojen kiviset karikotNeuvottelivat oivat ehdotKirjaan ne keltaiseen keräten

Elonturvaksi ehtoopuolenRakennemuutosten rientoihinMuokattiin suojelusopimusPaperit ainutlaatuiset Turvaksi makoisan maidonJuuston ja jauheen teoksiPois lainattiin lakko-oikeusSaatiin sijaan kausivapaus

Ikaalisten iloiset illatKylpylän kesät koreatViihdyttivät väkeämmeKokouksiamme kohotti.Nyt ovat lystit Levin maillaTahkopellossa tanssahtelutRönnasissa rantamökitKatinkullassa kimarat

Vuosikymmenet vyöryteltySeitsemän selälleen saatu Kymeen laaksoista toivottaaKarjalan kankailta kajahtaa Menestystä ja onnea Vahvoja vuosia moniaLuotettavalle LiitollemmeEtujemme valvojalle

- Karelian Lorutar

Onneksi oli ja on MVLMVL:n 70-vuoti-sen matkan ai-kana on tehty tärkeitä pää-töksiä ja toimenpiteitä, jot-ka ovat osoittautuneet myös jäsenistön kannalta hyödyl-lisiksi.

Vuonna 1945 alkanut toi-minta oli aluksi ammatillis-aatteellista ja hyvinkin va-rovaista puuhastelua. Vuosi 1951 oli eräänlainen käänne-kohta liiton toiminnassa. Sil-loin solmittiin ensimmäinen oma työehtosopimus senai-kaisten työnantajaliittojen kanssa, ja siitä alkoi tämän tärkeän sektorin kehittämistyö. Sama-na vuonna alkoivat MVL:n kustantamina ilmestyä myös Suomen Meijerikalenteri ja Maitotalous-lehti, jotka molemmat toimivat edelleen jäsenistön ja liiton yhdyssiteinä.

Seuraava iso ja kauaskantoinen hanke oli vuonna 1955 tapahtu-nut Ikaalisten Tuomarlan kartanon osto jäsenten vapaa-ajanviet-topaikaksi. Alkuvuosina lomakohde oli kovasti jäsenten suosiossa, mutta ajan myötä kiinnostus laimeni ja jouduttiin miettimään kohteelle uutta ja taloudellisesti kannattavampaa toimintamuo-toa. Niinpä vuonna 1965 sitten vietettiin uuden ja upean kylpylä-kuntoutuslaitoksen vihkiäisiä.

Ikaalisten Kylpylä oli Suomen ensimmäinen uuden aallon kylpy-lä-kuntoutuslaitos, jossa lomalaisten lisäksi hoidettiin ja kuntou-tettiin työikäisen väestön ohella sotaveteraaneja ja sotainvalideja. MVL:n nimissä laitosta ei kuitenkaan voitu omistaa, sillä ammat-tiyhdistysliikkeen omistamalle laitokselle ei olisi saatu yhteiskun-nan tukia. Sen vuoksi perustettiin Terveyskylpyläliitto ry, josta tuli MVL:n sisarjärjestö.

Kylpylä sai heti alusta alkaen valtavan suosion, niinpä sitä vuo-sien varrella jouduttiin laajentamaan peräti neljä kertaa. Parhaim-millaan siellä oli ihmisiä palkkalistoilla noin 300. Myöhemmin Ikaalisten Kylpylä myytiin ja näin vapautui MVL:n käyttöön suuri omaisuuserä, joka on turvannut vakuuttavalla tavalla MVL:n toi-mintaa siitä alkaen.

Vuonna 1971 MVL hakeutui Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäseneksi. Aikanaan perustettiin MVL:n kumppaniksi myös oma työttömyyskassa ja neuvoteltiin se kuuluisa maidonsuojeluso-pimus. Molemmat toivat taloudellista turvaa työttömiksi joutu-neille liiton jäsenille. Paljon on asioita hoidettu, ja hieno asia on se, että tes-neuvottelutoiminta on hoidettu niin hyvin, ettei ole tarvinnut lakkoilla.

Onnittelen MVL:ää 70-vuotisesta menestyksellisestä toimin-nasta ja toivotan liiton nykyisille toimijoille intoa ja aktiivisuutta työssään jäsenistön parhaaksi. Maailma muuttuu tänä päivänä nopeasti ja se heijastuu myös ay-liikkeeseen.

OLTERMANNI HEIMO BREILIN (MVL:N TOIMINNANJOHTAJA 1975-1990)


Meijeristiopiskelijat pohtivat MVL:n merkitystä

nyt ja tulevaisuudessaHämeen ammatti-instituutin mei-jeristiopiskelijoiden kolmosvuo-sikurssilaiset pohtivat Meijeri-alan Ammattilaisten merkitys-tä opiskelijoille. Esiin nousivat muun mu-assa se, että liitto yhdistää kaikkia meijeris-tejä, ja että liiton tarjoamat edut ja tapah-tumat ovat hyödyllisiä. Opiskelijat ovat lii-ton palveluihin tyytyväisiä, mutta toivovat liiton näkyvän nykyistä enemmän sosiaali-sessa mediassa.

- Opiskelijat kokevat liiton tärkeäksi ja hyväksi. Olemme tyytyväisiä, että olemme liittyneet siihen. Liitto yhdistää meijeriste-jä ympäri Suomen sekä ajaa hyvin nimen-omaan meijeristeille tärkeitä asioita, poh-dinnoissa mukana ollut Meijerialan opiske-lijoiden kerhon puheenjohtaja Roosa Oja-Lipasti kertoo.

Opiskelijat ovat tyytyväisiä, että alan työllisyys on hyvä ja että töistä sekä työhar-joittelusta maksetaan hyvää ansiotuloa.

- Jos kuitenkaan töitä ei saa koulun jäl-keen, on mahdollista saada ansiosidonnais-ta päivärahaa ja juuri sen vuoksi useimmat ovatkin liittyneet liittoon.

Mukaviksi plussiksi opiskelijat nostivat liiton kautta saatavan jäsenvakuutuksen, lii-ton järjestämät erilaiset tapahtumat sekä lii-tolta saadut pienet lahjat, kuten esimerkiksi kynät ja huulirasvat.

Liitto auttaa työelämän ongelmatilanteissaTyöelämään pian siirtyvät opiskelijat pohti-vat myös sitä, mikä MVL:n merkitys on työ-elämässä.

- Jos asiat työpaikalla eivät toimisi, niin liitosta saa neuvoja ja tarvittaessa apua esi-merkiksi työtä, työehtoja, työpaikkaa, työ-sopimuksia sekä niiden tulkintaa koskevissa kysymyksissä, opiskelijat arvelevat.

Lisää tapahtumia opiskelijoilleEntä mitä opiskelijat haluaisivat liitolta tule-vaisuudessa? Opiskelijat ovat olleet liittoon tyytyväisiä tähän mennessä ja toivovat lii-ton palvelun olevan samanlaista jatkossakin.

Opiskelijat haluaisivat liiton viestivän ta-pahtumista ja tärkeistä asioista enemmän esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

- Opiskelijoille järjestettäviä tapahtumia saisi myös lisätä, tapahtumien järjestämi-sessä Meijerialan opiskelijoiden kerho teki-si osansa. Esimerkiksi tänä vuonna maalis-kuussa järjestetty opiskelijaristeily oli onnis-tunut ja risteilymatkoja toivotaan jatkossa-kin, Roosa Oja-Lipasti kokoaa yhteen opis-kelijoiden toiveita.


70 vuottaAIKA JUHLIAIf ja Kaleva onnittelevat liittoa ja kiittävät kaikkia MVL:n jäseniä

hyvästä yhteistyöstä.

if.fi /mvl


Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n liittokokousMeijerialan Ammattilaiset MVL ry:n varsinainen liittokokous pidetään

lauantaina elokuun 29. päivänä 2015 klo 12.00 m/s Silja Symphonylla, Tukholma.

Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen liittokokoukselle määräämät asiat. Yhdysmieskokous pidetään samana aamuna klo 10. Aluekokoukset pidetään edellisenä iltana perjantaina 28.8.2015 klo 17.30 alkaen.

Aluejako ja jäsenmäärät:

Alue Jäsenet 1.1.2015 Lv-paikat 2015 LV-paikat 2016

Etelä 627 jäsentä 5 5 Itä 405 jäsentä 3 3 Länsi 377 jäsentä 3 3 Pohjoinen 330 jäsentä 3 3

Espoossa 17.3.2015Meijerialan Ammattilaiset MVL ryHallitus

TKL:n terveys- ja kuntolomat ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetäänperjantaina elokuun 28. päivänä 2015 klo 10.00 Tapahtumatalo Bankissa Unioninkatu 20, Helsinki.

Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen vuosikokoukselle määräämät asiat. Lisäksi käsitellään periaatepäätös TKL:n terveys- ja kuntolomat ry:n fuusioitumisesta Mei-jerialan Ammattilaiset MVL ry:hyn. Käsitellään sääntömuutos pykälään 14 (uusi sääntö):- Yhdistys purkautuu, jos yhdistyksen kokouksessa kaksi kolmasosaa (2/3) äänestyksessä annetuista äänistä sitä kannattaa. - Yhdistyksen purkautuessa tai sen tultua lakkautetuksi lankeaa sen omaisuus rekiste-röidylle yhdistykselle, joka jatkaa yhdistyksen harjoittamaa sosiaalista toimintaa maidon-jalostusalalla toimivan henkilöstön hyväksi. Päätetään, että TKL:n terveys- ja kuntolomat ry purkautuu ja että yhdistyksen omaisuus siirtyy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:lle.Espoossa 17.3.2015TKL:n terveys- ja kuntolomat ryHallitus

Meijeriväen eläkeryhmän VUOSIKOKOUS pidetään perjantaina 28.8.2015 klo 17.30 m/s Silja Symphonylla, Helsinki.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat: edellisen ja tulevan vuoden toi-minta sekä valitaan toimikunnan jäsenet seuraavalle toimintavuodelle.Meijeriväen eläkeryhmäToimikunta

Ilmoittautuminen liittokokouspäivän tapahtumiin sekä matkavaraukset hyteittäin oman kerhon kautta:

Helsingin Meijerialan Ammattilaiset: Tuula Koppelomaki ([email protected]) Herajoen Meijerialan Ammattilaiset: Eero Hynynen ([email protected]) MVL Etelä-Pohjanmaa: Tuula Kortesmäki ([email protected]) MVL Häme: Teemu Tuominen ([email protected]) MVL Keski-Pohjanmaa: Marja Tastula ([email protected])MVL Keski-Suomi: Matti Ylitalo ([email protected]) MVL Kuusamo: Pentti Määttä ([email protected]) MVL Kymi-Karjala: Tuija Immonen ([email protected]) MVL Oulu: Kaisa Hauru ([email protected]) MVL Pohjois-Pohjanmaa: Jussi Viitala ( [email protected]) MVL Satakunta: Liisa Multanen ([email protected]) MVL Savo: Tiina Parviainen ([email protected]) Österbottniska klubben: Desirée Engström ([email protected]) MVL Eläkeryhmä: Heikki Lammela ([email protected]) Opiskelijat: Eija Kousa ([email protected])

Viimeinen ilmoittautumispäivä on 19.6.2015.

Varaa jo nyt kalenteristasi aikaa liittokokousviikonlopulle!

Lisätietoa www.mvl.fi sekä Tomi Seppä, puh. 040 675 3070 tai [email protected]

MVL:n 70–VUOTISJUHLA- JA LIITTOKOKOUSRISTEILY TUKHOLMAAN28.-30.8.2015 m/s Silja SymphonyllaMeijerialan Ammattilaisten liittokokousviikonloppua vietetään 28.-30.8.2015 Helsinki-Tukholma-Helsinki –risteilyllä. Risteilyalukse-na toimii m/s Silja Symphony. TKL:n vuosikokous pidetään ennen risteilyä perjantaina 28.8. klo 10.00 alkaen tapahtumatalo Bankissa, Unioninkatu 20, Helsinki.Risteily alkaa perjantaina 28.8.2015 lippujen jaolla Helsingin Eteläsataman Olympiaterminaalissa, (Olympiaranta 1). Laiva lähtee klo 17.00 ja saapuu Tukholmaan lauantaina 29.8.2015 klo 9.30. Takaisin Helsinkiin laiva lähtee klo 16.45 ja Helsingissä se on sunnuntai-na 30.8.2015 klo 9.55.

Liitto-Orava viihdyttää liittokokousväkeä parhaansa mukaan.

SILLAI KAI!

Sunnuntai 30.8.2015klo 07.00-10.00 Aamiainen tarjollaklo 09.55 Laiva saapuu Helsinkiin

Majoitusvaihtoehdot ja hinnat ajalle 28.-30.8.2015: A2-luokka (kahden hengen hytti) 149 €/jäsen, 224 €/avecA4-luokka (neljän hengen hytti) 109 €/jäsen, 184 €/avecPromenade (kahden hengen hytti) 139 €/jäsen, 214 €/avec

Yhden hengen hytti lisähinnasta:lisämaksu A-luokan hyttiin 68 € ja Promenadeen 63 €. Hinta sisältää- risteilymatkat Helsinki-Tukholma-Helsinki

valitussa hyttiluokassa- kaikki ruokailut juomineen (kaksi meriaamiaista, Tervetuloa

tilaisuuden, kokouslounaan, buffet-illallisen ja juhlaillallisen sekä kokouskahvit ja hedelmät)

Matkalle tarvitset voimassaolevan passin tai kuvallisen henkilökortin.Lisätietoa Silja Symphonysta osoitteessahttp://www.tallinksilja.com/fi/web/fi/silja-symphony

MVL:n 70-vuotisjuhla- ja liittokokousristeilyn ohjelma:Perjantai 28.8.2015klo 10.00 TKL:n vuosikokous, Tapahtumatalo Bankklo 15.30-16.30 Lippujen jako terminaalissa, laivaan nousu ja majoittuminenklo 17.00 Laiva lähtee. klo 17.00 Tervetuloa risteilylle! Tervetulomaljan tarjoaa Ecolab, kokousosasto, kansi 6.klo 17.30-19.00 Aluekokoukset, kokousosasto, kansi 6. klo 17.30 Eläkeryhmän vuosikokous, kokousosasto, kansi 6. klo 20.00 Buffet-illallinen, illallisen tarjoaa Sealed Air, Grande Buffet, kansi 6.

Lauantai 29.8.2015klo 07.00-10.00 Aamiainen tarjollaklo 9.30 Laiva saapuu Tukholmaan klo 10.00-11.00 Yhdysmieskokous, kokousosasto, kansi 6.klo 11.00-12.00 Jäsentarkastus, Atlantis Palace, kansi 7.klo 11.00-18.00 Yhteistyökumppaneiden ja MVL:n yhteinen näyttely,

Atlantis Palace, kansi 7.klo 12.00-14.00 MVL:n 70. liittokokous, Atlantis Palace, kansi 7.klo 14.00 Kokouslounas, lounaan tarjoaa Kiiltoclean, Grande Buffet, kansi 6. klo 15.00-16.00 Juhlapäivätanssit, Atlantis Palace, kansi 7.klo 15.00-16.00 Työttömyyskassan kyselytunti, kokousosasto, kansi 6.klo 16.00-17.00 Näyttelyyn tutustuminen, Atlantis Palace, kansi 7.klo 16.45 Laiva lähteeklo 17:00 Kokousmalja! Maljan tarjoaa Holiday Club, Atlantis Palace, kansi 7.klo 17.15 Liitto-Orava viihdyttää kokousväkeä, Atlantis Palace, kansi 7. klo 21.00 MVL 70 vuotta á la carte -juhlaillallinen, Seaport, kansi 6. Tumma Puku.

198198

Eliel Saarisen tie 200400 Helsinki

Cryovac: 020 74 74 400Diversey: 020 74 74 200


Cryovac: 020 74 74 [email protected]

Diversey: 020 74 74 [email protected]

198198






198198






®

YHTEISTYÖKUMPPANINNE KOKONAISHYGIENIARATKAISUISSA

Pesu- ja desin ointiaineiden lisäksi Ecolab tarjoaa myös kaikki laitteet ja välineet pintojen puhdistukseen ja desin ointiin, kemikaalien turvalliseen annosteluun ja varastointiin, konsentraation määrittelyyn ja seurantaan sekä laaduntarkkailuun.

Kysy lisätietoja laajasta laitevalikoimastamme edustajiltamme.

Oy Ecolab AbPL 80 (Piispanportti 10)

02201 EspooPuh. 020 7561 400Fax 020 7561 498

Myyntipalvelu0800-1-39655

www. .ecolab.eu

Connexx Käyttäjäystävällinen

annostelujärjestelmä

OxyGen - Valmis ClO2 -yksikkö ITEC - “All in One” hygienia-asema

Annonce 176x122.indd 1 19-09-2013 10:26:06


Ilkka Halava- KTM, CBC - tulevaisuustutkija, yritysvalmentaja - Prime Frontier Oy:n sekä Future Works Oy:n

toimitusjohtaja- yksi Suomen käytetyimmistä puhujista ja neuvonan-

tajista, jolla on ollut yhteistyötä yli 270 eri organisaa-tion kanssa

- moniosaaja, joka valmentaa organisaatioiden kaik-kia henkilöstöryhmiä ja ohjaa kokonaisia työyhtei-söjä työn murroksessa

Meijeriala, edunvalvonta ja Suomi vuonna 2030

TEKSTI: ILKKA HALAVA, TULEVAISUUSTUTKIJA

MEIJERIALAN Ammattilaiset MVL ry on pe-rustettu vuonna 1945, 70 vuotta sitten. Seit-semän vuosikymmenen kuluttua elämme vuotta 2085. Miltä Suomi silloin näyttää? En-tä meijeriteollisuus? Murrosajan ennakointi on haastavaa. Jo viidentoista vuoden aikajän-ne on nyt pitkä, sillä systeemien, teknologia-läpimurtojen ja uusien toimijoiden ilmaan-tumisen ennakointi on työlästä, luonnon-mullistuksista puhumattakaan. Silti joitakin kehityssuuntia on mahdollista ankkuroida.

MEIJERIALAN tuotteita voidaan vertailla vaik-kapa kahviin ja marjoihin. Kupillinen suo-datinkahvia maksaa kotona keitettynä noin viisi senttiä, Cupsolon ja vastaavien konsep-tien puitteissa 35 senttiä. Moottoritien tau-kopaikoilla kupillinen maksaakin jo helposti kaksi euroa eikä hintajoustolle näy selkeää rajaa. Kahvi tuotteena ei ole erityisen jalos-tunut, mutta sen hinta kuluttajalle on suh-teellisesti pilvissä, ilman porua. Mustikka on perinteisesti päätynyt metsistä poimittuna piirakoihin ja ammattimaisemmin hilloihin. Kun mustikkatuotteita on jalostettu, on syn-tynyt mm. Biokia-tuotesarja, jossa tuotteen käytettävyys ja superfood-luonne on tuotear-gumentaation kärjessä. Jalostusaste on siis kasvanut ja käyttö laajenee maantieteellises-ti. Maidon ja maitotuotteiden jalostusaste on myös kasvanut, mutta maitolitran hinta on itsepintaisesti pysynyt julkisen keskustelun piikkipaikalla. On nähtävissä, että tähän tu-lee muutos. Yhteiskunta tulee kannustamaan maito- ja meijerituotteiden jalostusasteen nostoa sekä käytettävyyden parantamista.

KUN ensi vuosikymmenen alun tietämillä elinajan odotteemme alkaa kasvaa vuosi per vuosi –tahtia, niin tulemme varsin pian hah-mottamaan ihmisen iäksi 100 vuotta Suo-messa. Tämä johtaa huomattavaan elämän-taparemonttiin, sillä nykyisillä työ- ja vapaa-ajan tottumuksilla 30-40 viimeisen vuoden elämänlaatu ei kehity riittävää vauhtia eikä hoitointensiivisiä vuosikymmeniä toivo ku-kaan, vähiten valtakunnan kirstunvartijat. Elämäntapojen muutos tulee näkymään liik-kumisen määrissä ja laadussa, työn tekemi-sen tavoissa, terveydenhuollossa sekä ruo-kailutottumuksissa. Kymmenessä vuodes-sa ruoan markkina jakaantuu wellbeing- ja worsebeing -sektoreihin, joista jälkimmäistä verotetaan ennen pitkää raskaasti ja tupakan

tapaan pyritään hiljalleen poistamaan mark-kinoilta. Natriumglutamaatti ja liika sokeri ovat tulilinjalla jo lähivuosina. Siksi meijeri-tuotteiden wellbeing- jalostaminen jatkuu ja alalla työskenteleminen on tulevaisuudes-sakin palkitsevaa. Tosin maanviljelyn uhka-kuvat on otettava myös tosissaan. Lehmille tarkoitetussa rehussa ei tule olla solumyrk-kyjäämiä, koko tuotantoketjun puhtaus on olennaista myös meijerialan ammatilliselle työnkuvalle.

ENTÄ sitten ammattijärjestötoiminta ja edunvalvonta? Työelämän murros etenee vääjäämättä. Osa töistä automatisoituu, osa siirtyy asiakkaille, osa säilyy kutakuinkin en-nallaan ja osa loppuu tarpeettomana. Myös uutta työtä syntyy. Työn murros kohtelee am-matteja ja aloja hyvin eri tavoin. Edunvalvon-nan näkökulmasta hankalia ovat alat ja työt, joissa automatisaatio, robotisaatio ja digi-talisaatio muuttavat arvontuotannon koko ketjua. Tällä vuosikymmenellä otetaan päi-vässä enemmän valokuvia kuin 1900-luvul-la yhteensä. Valokuva-alalla tuottaminen on siis huimasti lisääntynyt, mutta työpaikkojen määrä vähentynyt dramaattisesti. Meijeria-la on läpikäynyt muutostaan jo useamman vuosikymmenen ajan eikä luvassa ole vas-taavaa, merkittävää turbulenssia. Kuitenkin työn merkitys ja rooli, työtavat, johtaminen, työsuhteiden kesto ja organisaatiorakenteet tuovat haasteita myös Meijerialan Ammat-tilaisille.

TYÖMARKKINAT ovat jakautumassa kahteen ryhmään. Toiseen kuuluvat erikoistuneet, kor-kea- tai pitkälle koulutetut huippuosaajat, jotka tuottavat ratkaisuja globaalitasolla; toiseen puolestaan matalapalkkaisempaa, usein paikallista palvelutyötä vähemmäl-

lä koulutuspohjalla tekevät työntekijät. En-simmäisessä työn kategoriassa ongelmaksi muodostuu työn kasvava henkinen kuormit-tavuus ja sisäänrakennettu vaatimus identi-teetin vahvasta kytkeytymisestä ammattiin ja positioon. Jälkimmäisessä kategoriassa on-gelmia syntyy puolestaan työn jatkuvuuteen, palkkaukseen ja organisointiin liittyvissä ky-symyksissä. Olisi suositeltavaa ajoissa ryhtyä luomaan työtä ja työnkuvia, jotka eivät alistu kahtiajaon arkkityyppisiin ongelmakohtiin, vaan johdattelisivat kohti mielekkäitä, au-tonomisia, yhteisempiä arvontuottamisen malleja työyhteisössä. Suomalainen yksin tekemisen kulttuuri ei pitkän päälle kanna, yhteisöllisen tuottavuuden malleista löytyy meidänkin parempi tulevaisuutemme.

SOSIAALISEN Internetin kaudella työyhteisöt ovat vääjäämättä vapaamuotoisesti yhdessä myös verkossa. Tällä vuosikymmenellä sekä työnantajan että työntekijäpuolen edusta-jat ovat siirtyneet epämuodolliseen kohtaa-missfääriin, joka murtaa perinteisiä vastak-kainasettelun rakenteita. Työnantaja ei enää välttämättä tarvitse pääluottamusmiestä kertomaan, mitä työntekijöille kuuluu, kun keskusteluyhteys on monin paikoin ollut avoinna jokaisena päivänä. Samoin työnte-kijällä on monissa työpaikoissa mahdollisuus keskustella työnsä ongelmakohdista suo-raan toimitusjohtajan kanssa. Yhä useam-mat tulevaisuuden työn haasteet ratkotaan yhdessä sopijapuolten kesken ilman aiem-masta tuttua asetelmallisuutta. Haasteiden kasvaessa haluamme istua samalla puolella pöytää, emme vastakkaisilla. MVL on ollut tällä paremman vuoropuhelun aikakaudella jo pidempään edelläkävijä. Tämä jatkukoon.


Diverseyn hygieniaratkaisut ovat turvallisia ja korkealaatuisia jo maatilalla maidon tuotannossa. Deosan Farm -tuotteet tarjoavat hyvän perustan alkutuotannon maitohygienialle ja puhtaan tuotantoympäristön tuotantoeläimen hyvinvointia unohtamatta. Tästä alkaa maidon turvallinen matka kohti tuotantolaitosta ja edelleen kuluttajan ruokapöytään.

Maidon jatkokäsittelyssä Diverseyn hygieniaratkaisut ja palvelut varmistavat, että laitteet ja tuotantotilat pysyvät puhtaina ja saavutetaan korkea hygieniataso. Samalla otetaan huomioon pesuprosesseja optimoimalla kokonaiskustannukset ja ajankäyttö. Diverseyn sitoutunut ja ammattitaitoinen henkilökunta varmistaa ja kehittää asiakkaan toimintatapoja halutun tuloksen saavuttamiseksi.

Sealed Air Food Care auttaa varmistamaan turvallisen ja laadukkaan tuotannon koko ketjussa maatilalta ruokapöytään.

Suomessa Cryovac-pakkaukset ovat olleet osa meijeriteollisuuttamme jo vuodesta 1957. Cryovac-pakkaukset säilyttävät tuotteet mahdollisimman tuoreena läpi koko jakeluketjun tuotannosta, varastoinnin ja vähittäismyynnin kautta kuluttajille. Valikoimaamme kuuluu vakuumi- ja suojakaasupakkauksia mm. Cryovac Slicepak® ja Darfresh®-skinpakkaukset. Uutuutena on kuluttajaystävällinen Cryovac Proaseptic® pussipakkausratkaisu.

Sealed Air Food Care - Diversey & Cryovac - on sitoutunut kehittämään ja varmistamaan tuoteturvallisuutta maatilalta ruokapöytään ja samalla parantamaan asiakkaidensa tuotanto- ja kokonaiskustannustehokkuutta turvallisesti ja vastuullisesti.

www.sealedair.com/foodcare Eliel Saarisen tie 2 00400 Helsinki Diversey: 020 7474 220 [email protected]



”Työantaja kans kunnol yhtee– ja omal porukal se jälkee kahtee!”

Salme Pasilla on ollut vientiä. Puto-uksen Vuoden sketsihahmo- kisan voiton jälkeen liitto-oravaa juhlit-tiin esimerkiksi Porin kauppatorin kansanjuhlassa, johon osallistui tuhansia ihmisiä. Oravan keikkakalenterissa on täl-lä hetkellä buukkauksia aina juhannuksel-le asti.

– Hei hiuka o ekstiä ollu haipakkaa! Kyl mää viäki oo iha huuli pyäreen koko hom-mast. Iha ko ois ollu pöhnäspäite kuukaure päivät!, Salme Pasi kommentoi.

Olet antanut kasvot suomalaiselle am-mattiyhdistysaktiiville. Miksi olet mukana ay-toiminnassa?

– Duunari elämä o näin päivin tuulist touhuu. Ja tyäantajapuale toiminta välii peh-meet touhuu. Jonku siäl täytyy ol sanomas ja lyämäs häntää pöytää. Mää sovi siihe valla komiasti, ko mut o rauhotettu, ni ei mul Hä-kämiähet summuut mahr mitää!

Salme Pasi kertoo, että ay-toiminta an-taa hänelle oravakohtaisesti ”taistelutahtoo ja paljo hyvii kavereit”.

– Omalaisii persoonis heki.

Ay-aktiiveilla on turhan harmaata kar-voitustaKoko perheen viihdeohjelman sketsihah-mokisan voi voittaa vain hahmo, joka pys-tyy vetoamaan yhtälailla lapsiin, nuoriin ja aikuisiin.

Monissa liitoissa pohditaan, miten ay-toiminnasta saataisiin niin vetovoimista, et-tä se kiinnostaisi nykyistä enemmän nuoria. Salme Pasilla on pari neuvoa.

– Kiältämäti ko ay-liikkeest joku o uuti-sis tai muual äänes, ni kovi o harmaat kar-votust heil. Mää oli varmaa siin miäles täm-möne vähä nuarekkaampi kaveri, hän toteaa.

– Mee pitäs ay-liikkees pääst paremmi sisäl siihe, mitä nuaret tyäelämäst aattelee. Tuol o työmail paljo nuarii kavereit, jotka o tullu iha erilaisee tyäelämää ko mitä keski-ikäset duunari aikanas.

Salme Pasi haluaa lähettää tervehdyksen kaikille suomalaisille ammattiliitoille:

– Otetaa tyäantaja kans kunnol yhtee ja omal porukal se jälkee kahtee! Piretää omiemme pualii ja enne kaikkee heikompie.

Porilainen tuhdeilla mausteillaSalme Pasi siirtyy nyt hetkeksi lakisääteisel-le kaffepaussil, jyrsimään viineriä sekä haa-veilemaan Vappu Pimiästä. Näyttelijä Joo-nas Nordmanilla on hyvä hetki kertoa, mi-ten hahmo oikein syntyi.

– Tämän hahmon kohdalla aluksi oli vain ajatus, että eläinhahmo voisi olla erilainen ja tuore vaihtoehto.

Sitten liito-oravasta syntyi sanaleikki liit-to-orava.

– Pyörittelin muitakin ideoita, mutta tä-mä liitto-orava jäi pyörimään mieleen. Halu-sin myös tehdä vahvan ja ulospäin suuntau-tuneen mieshahmon, ja nimenomaan pori-laisen sellaisen. Lopulta tyypillinen porilai-nen mies ja ay-orava löivät kättä, ja tuollai-nen siitä sitten tuli.

Nordmanilla ei ole itsellään juurikaan kokemusta ay-maailmasta.

– Kun olin parikymppisenä Porissa rak-salla kesätöissä, tutustuin moneen hyvin ay-henkiseen rakennusmieheen. Se oli hauska

Putous-voittaja, porilainen ay-jyrsijä Salme Pasi on vaikuttanut voimakkaasti siihen, millainen käsitys kansalaisilla on suomalaisesta ay-aktiivista.Liitto-oravan erikoishaastattelussa sketsihahmon luoja, näyttelijä Joonas Nordman kertoo, miten hahmo oikein syntyi.

KUVA: JARNO MELA

TEKSTI: MATTI VÄLIMÄKI/ UP-UUTISPALVELU

– Tuol o työmail paljo nuarii ka-vereit, jotka o tullu iha erilaisee tyäelämää ko mitä keski-ikä-set duunari aikanas, Salme Pasi vinkkaa ammattiliitoille.

Millai muute? – Sillai kai!

MAITOTALOUS 2 • 2015 • 2 1

kesä, ja siellä tunnit todellakin pistettiin ylös, ja kaffepaussit pidettin. Fyysisesti raskaassa työssä se on hyvin ymmärrettävää.

Joonas Nordman kertoo, että ammattiyh-distysliike on tietenkin tullut tutuksi mediaa seuratessa. Hän toimii myös YleLeaksin kä-sikirjoittajana. Ajankohtaisessa televisiosatii-rissa sivutaan usein työmarkkinapolitiikkaa.

Rakkaudesta se oravakin piruileeKuten Salme Pasille, myös Joonas Nordma-

nille porilaisuus on tärkeää. – Pori on synnyinkaupunkini. Vaikka

asun Helsingissä, pidän Poria kotikaupun-kinani. Rakastan sitä paikkaa. ”Vaikka lähti-sit Porista, porilaisuus ei ikinä lähde sinusta.”

Hänellä on selkeä käsitys siitä, mitä pori-laisuus pohjimmiltaan on.

– Se on suoraa ja vilpitöntä elämänasen-netta. Rohkeutta olla oma itsensä. Ja tieten-kin taitavaa päänaukomista muille! Se kun on porilainen tapa osoittaa kiintymystä,

Nordman kiteyttää. Porilaisuutta ja ay-toimintaa taitaa yhdis-

tää ainakin tietty me-henki. Porukassa ollaan vahvempia kuin raumalaiset.

Vai mitä mieltä Salme Pasi on? – Juu! Me-henki kuuluu ol! Mut sii-

he kuuluu et hyväksytää kaikki omalaisek-ki persoonat semmosin ko he on. Jopa siis raumalaiset.

Millai muute? – Sillai kai!

Erikoistutkija Csaba Jansikin mie-lestä suomalaisen meijeriteollisuu-den on haettava uusia markkinoita muualtakin kuin Venäjältä ja Ruot-sista. Uusien markkinoiden löytyminen voisi pelastaa meijeriteollisuuden Venäjän EU:lle asettamien vastapakotteiden kielteisiltä vai-kutuksilta. Maitomarkkinoilla ei vientiä pi-täisi laskea parin kortin varaan.

–Jos ne pari kanavaa menevät tukkoon, on hyvin vaikea nopeasti löytää muita ka-navia. Jos jalka on jo muiden ovien välissä, on ne helpompi tarpeen tullen avata, Jansik Luonnonvarakeskuksesta kuvailee.

– Ylipäänsä vientimarkkinoilta voi hakea kasvua. Lisäarvotuotteilla voisi tehdä uusia avauksia erityisesti Keski-Euroopan markki-noilla, miksei myös Pohjoismaiden.

Itämeren alueella 2000-luvulla Puolan meijeriteollisuuden tuottavuus on vuosita-

Lisäarvotuotteissa on meijeriteollisuuden kasvumahdollisuudet

Meijeriteollisuuden on haettava uusia vientimarkkinoita lisäarvotuotteilla. Sen on myös puolustet-tava asemaansa kotimarkkinoilla muiden maiden tuonnilta.

solla kasvanut 3,7 prosenttia ja Liettuan 2,4 prosenttia. Se on huomattavasti nopeampaa kuin Suomen 0,7 prosentin kasvuvauhti. Jan-sik huomauttaa, että kyse on myyntiosaami-sesta, kun puhutaan tuottavuuden kasvusta.

– Samat panokset tuottavat enemmän. Suomen ympärillä kaikki maat juoksevat yhtä nopeasti tai nopeammin ehkä Ruotsia lukuun ottamatta. Täytyy siis todella tehdä töitä markkina-aseman kasvattamiseksi ja myös säilyttämiseksi. Puola ja Baltia kuro-vat koko ajan kiinni muiden Itämeren mai-den etumatkaa kansainvälisillä maitomark-kinoilla.

Maitoasiamies Ilkka Pohjamo tietää, et-tä kansainvälisillä maitomarkkinoilla kysyn-nän ja tarjonnan epätasapaino on keskeinen ongelma.

– EU:ssa tuottajahinnat ovat romahta-neet. EU:n markkinoille on liikaa tulijoita,

ja osa niistä tunkee myös Suomen markki-noille, Pohjamo Maa- ja metsätaloustuotta-jain Keskusliitto MTK:sta muistuttaa.

Lisäarvotuotteissa on vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksiaMaitokiintiöiden poistumisen seurauksen maidon määrä tulee edelleen kasvamaan eri alueilla Eurooppaa. Suomessa tuotan-non kasvu ei liene mahdollista, joten aino-aksi kasvuvaihtoehdoksi jää lisäarvotuottei-den strategia. Csaba Jansik varoittaa, että kil-pailu tulee kuitenkin kovenemaan myös nii-den markkinoilla.

– Esimerkiksi Puolassa ja Saksassa on jo satsattu aiempaa enemmän tutkimukseen ja kehitykseen, Jansik mainitsee.

– Monikansalliset meijerit pyrkivät kas-vattamaan osuuttaan Suomenkin markki-noista. Niille pärjätäkseen Suomessa täytyy


TEKSTI MIA HEMMING


olla myös isoja ja vahvoja meijereitä. Suo-messa ei pidä vain reagoida muiden avauk-siin, vaan niitä täytyy tehdä rohkeasti oma-aloitteisesti.

Jansikin mielestä esimerkiksi jo suoma-laiset villinneessä rahkassa on vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Kysyntä meinaa edelleen välillä ylittää tarjonnan.

– Vastikään on onneksi kehitetty suolai-sia rahkoja ja rahkajuomia. Myös maitopro-teiinilla olisi mahdollisuuksia vientivaltik-si, ja kotimarkkinoillakin olisi sen kulutusta varaa nostaa. Elintarvikekäyttöön voitaisiin puolestaan jalostaa enemmän heraa.

– Suomen meijeriteollisuus on osoittanut kykynsä kehittää uusia lisäarvotuotteita, jo-ten sen lähtökohdat ovat hyvät viennin kas-vattamiselle. Pitäisi vain parantaa myynti-osaamista ja kasvattaa rohkeutta lähteä uu-sille markkina-alueille.

Myös Ilkka Pohjamo tietää, että lisäarvo-tuotteet ovat maitoalalla pärjäämisen edelly-tys vientimarkkinoilla. Hän uskoo, että nii-den varassa vienti tulee lisääntymään.

– Venäjän raja aukeaa jollain aikavälillä. Meillä on lähinaapurina edelleen vahva ase-ma käydä sen kanssa kauppaa. Uskon vien-nin lisääntyvän myös muualle päin maail-maan, kuten Aasiaan. Olemme vahvoilla,

kun turvallisten maitotuotteiden kysyntä kasvaa, sillä onhan meillä Euroopan laaduk-kain maito, Pohjamo esittää.

EU:n on puolustettava maidontuotantoa marginaalialueillaMeijeriteollisuuden tuotteiden myynti koti-maan markkinoilla lähti syöksyyn jo vuon-na 2008. Vuonna 2012 tuonnin osuus nousi jo yli puoleen kulutuksesta. Csaba Jansik tie-tää, että esimerkiksi juuston kasvava kulutus on katettu tuontituotteilla.

– Suomen meijeriteollisuuden valtti on ollut se, että kuluttajat ovat uskollisia ko-timaisten tuotteiden käyttäjiä. Mutta nyt olemme menossa siihen suuntaan, että ko-timaisuus ei olekaan niin tärkeä tekijä os-topäätöksessä. Juustojen lisäksi esimerkiksi jogurteissa ja rahkoissa ei enää usein katsota alkuperää. Meijeriteollisuuden täytyisi tosis-saan tehdä töitä kotimaan markkina-aseman puolustamiseksi myymällä myös mielikuvia kuten kytkentöjä Suomen maaseutuun. Ko-timarkkinat on se perusta, jolta voidaan kes-kittyä kansainvälisiin markkinoihin, Jansik sanoo.

Ilkka Pohjamo on huolissaan tuontipai-neen vaikutuksista kotimaiseen maidontuo-tantoon. Hän vaatii Euroopan komissiolta

konkreettisia toimia maidontuotannon edel-lytysten säilyttämiseksi Suomen kaltaisilla reuna-alueilla.

– Nythän keskittyminen tehokkaammil-le alueille uhkaa Suomen maidontuotan-toa. EU:n täytyisi korjata maitomarkkinoita. Ne on saatava tasapainoon, mistä kasvanut maitomäärä on ne suistanut. Vasta normaa-li markkinatilanne tarjoaa mahdollisuuksia Suomen maidontuotannolle menestyä, Poh-jamo muistuttaa.

Halpa tuontimaito on painanut kotimai-sen maidon hintaa alaspäin. Pohjamolle mai-don hinnan lasku sopii, jos se tapahtuu tinki-mällä kaupan voitosta.

– Jos sen sijaan kiristetään maitotuotta-jien vyötä, ollaan vaarallisella tiellä, Pohja-mo varoittaa.

Pohjamo uskoo kotimarkkinoidenkin menestyksen perustuvan jatkossa lisäarvo-tuotteisiin. Erikoistuotteet ovat tähän asti ol-leet suomalaisen maidontuotannon valtteja.

– Jos tällä tiellä jatketaan, niin kotimark-kinoiden tulevaisuuden näkymät ovat ihan hyvät. Tilanteen huononeminen tai parane-minen on kiinni toimenpiteistä EU:n mark-kinoiden tasapainottamiseksi. Menestymi-nen edellyttää myös sitä, ettei EU:n markki-noilla jouduta taas maitokriiseihin.

Csaba Jansik korostaa, että kotimarkkinoilla on tärkeää, että kuluttaja yhdistää kotimaisen tuotteen Suomen maaseutuun. Lisäksi tuot-teen pitää olla laadukas ja kuluttajan mieles-tä houkutteleva.

KUVA VEIJO SOMERPURO KUVA JAANA KANKAANPÄÄ

Ilkka Pohjamo tietää, että maitomarkkinoilla odotetaan maailmantalouden lähtevän kas-vuun. Se helpottaisi painetta EU:n markkinoil-la, ja sitä myöten myös tuontipaine Suomen markkinoille vähenisi.

Suomen meijeriteollisuuden

valtti on ollut se, että kuluttajat ovat uskollisia kotimaisten tuotteiden

käyttäjiä


MAAILMALTA

Kahvia - voin kera!NEW Power Drink of Silicon Valley on uu-sin hitti ”hightech”-ihmisten parissa Kali-fornian Silicon Valleyssa. Voimakkaan kah-vin sekaan laitetaan teelusikallinen voita. Nyt hittijuoma on leviämässä koko USA:han ja on myös tulossa Britanniaan. Lontoos-sa on jo avattu kahviloita, jotka tarjoavat voikahvia, johon myös voidaan lisätä no-kare kookos- tai palmuöljyä voin lisäksi. Kaiken tämän takana on hightech-miljonää-ri Dave Asprey. Hän kertoo saaneensa voimaa voikahvista ollessaan nuorena vaellusmat-kalla Tiibetissä. Kylmissään ja vähissä voimis-saan hän löysi pieneen majataloon, jossa sai juotavakseen vahvistavaa voikahvia. Voi tosin oli valmistettu jakin maidosta.

Maito-tofulle patenttiARLA on hakenut patenttia uudelle soijato-fua muistuttavalle maito-tofulle. Arlan mai-to-tofu vastaa rakenteeltaan tavanomaista tofua, mutta valmistetaan maidosta ja veh-nästä. Tofun suosio on kasvanut, sitä käyte-tään muun muassa aasialaisissa keitoissa ja vegetaarisessa ruokavaliossa lännessä.

Maidon D-vitamiinin tutkimusAARHUS Universitetshospitalissa on alettu tutkia elintarvikkeiden sisältämän D-vitamii-nin elimistöön imeytymistä. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka D-vitamiinia voidaan lisä-tä maitoproteiineihin, joissa vitamiini säilyy parhaiten. D-vitamiinin lisäys elintarvikkei-siin on sinänsä helppoa, mutta saada lisäys toimimaan halutulla tavalla taas vaikeaa, D-vitamiini kun on rasvaliukoinen. On myös ihmisiä, joiden elimistöön ei imeydy elintar-vikkeista saatavaa D-vitamiinia.

KOONNUT MARTIN VIRTA

Hyönteisproteiinia ruokaan?HYÖNTEISFARMIEN perustaminen ja aiheen tutkimus kasvavat räjähdysmäisesti. Oleelli-nen syy tähän on proteiinin kysynnän kasva-minen 70 % nykyisestä vuoteen 2050 men-nessä. Tuolloin arvellaan maapallolla olevan noin yhdeksän miljardia ihmistä. Jo tänä päi-vänä noin kaksi miljardia ihmistä syö osana ravintoaan hyönteisiä. Pelkästään Thaimaas-sa on 20 000 hyönteisfarmia, mutta niitä on myös Euroopassa. Arlassa uskotaan, että tu-levaisuudessa ruoka voi sisältää sekoituksen maito-, kasvi- ja hyönteisproteiineja.

Arla nostaa luomumaidon lisääARLA odottaa luomutuotteiden myynnin kasvavan lähivuosina. Tämän johdosta kon-serni on nostanut luomumaidosta makset-tavaa lisää Tanskassa, Ruotsissa, Iso-Britan-niassa ja Keski-Euroopassa 2 sentillä maa-liskuusta lähtien. ”Arlan tavoite on kehittää lisää luomutuotteita Euroopan markkinoille. Myös luomumaidon saatavuus on hyvinkin tärkeää lähikuukausina ja vuosina. Nyt ha-luamme kannustaa tuottajia tällä tavalla”, Arlan johtaja Povl Krogsgaard kertoo.

20 000 lehmää vähemmänJOULUKUUN 2014 lopussa Tanskassa oli 547 000 lehmää. Tämä on 20 000 lehmää vähemmän kuin vastaavasti vuonna 2013. Maitomäärä on kuitenkin pysynyt samana, joten Tanska ylitti maitokiintiönsä nytkin.

Seniorimaito - iso mahdollisuusHOLLANTILAINEN FrieslandCampina nä-kee ikäihmisille kehitettävissä erikoistuot-teissa ja maitotuotteissa ison mahdollisuu-den. Konsernissa uskotaan, että ikäihmisille suunnatuista tuotteista voi tulla vähintään yhtä iso segmentti kuin lastenruokatuotteis-ta. Muistettava kuitenkin on, ettei tuotteiden nimillä viitata vanhuuteen vaan kerrotaan esimerkiksi tuotteiden positiivista vaikutus-ta. Ikäihmisille suunnatusta tuotteesta on hyvä esimerkki Meritene Activ. Se on Nest-lén Espanjan markkinoille tuoma tuote, joka on suunnattu aktiivista elämää lastenlasten kanssa viettäville isovanhemmille.

Vähemmän maitoa Uudessa SeelannissaUUSISEELANTILAINEN meijerijätti Fonterra vähentää maidon tuontia kansainvälisille markkinoille.

Syy tähän on vähentynyt maidontuotan-to Uudessa Seelannissa. Ilmasto on ollut lii-an kuiva ja sadetta on kaivattu.

Porkkanasta väriä ruokaanSUURI osa ruoissa käytetyistä synteettisistä väreistä aiheuttaa sivuvaikutuksia, erityisesti lapsille. Vuodesta 2010 alkaen EU:ssa on ol-lut vaatimus ilmoittaa, jos elintarvikkeessa on käytetty synteettisiä värejä. Maailmassa on nyt tarve saada luonnonmukaisia väre-jä käyttöön. Tämän johdosta on käynnistet-ty nelivuotinen NEWPLAN -projekti, jonka tavoitteena on kehittää luonnonmukaisia värejä porkkanoista. Projektissa on muka-na useita yliopistoja Tanskasta ja USA:sta ja siihen investoidaan 12,3 miljoonaa Tans-kan kruunua.

Kymmenen uutta meijeriä IntiaanINTIALAINEN meijerikonserni Amuli suun-nittelee avaavansa kymmenen uutta meije-riä ympäri Intiaa. Yritys on valmis investoi-maan 5 miljardia Tanskan kruunua näihin meijereihin. Meijerinjohto kehottaa tuot-tajia lisäämään maidontuotantoa. Intia on maailman suurin maidontuottajamaa.


Maidontuotanto korkeimmillaan yhdeksään vuoteen

kuksen (Luke) kotieläintilastoista.Viime vuoden lopussa Suomessa oli 8

370 maidontuottajaa. Lypsylehmiä oli vuo-den lopussa noin 283 000 kappaletta. Lyp-sylehmien määrä on ollut kasvussa parina viime vuonna ja lehmien keskituotokset ovat nousseet.

Maidontuotannosta luovuttiin lähes sa-maan tahtiin kuin edellisvuonna eli tuotan-non lopetti noin viisi prosenttia tiloista.

Taustatietoa tilastoistaTiedot maidontuotannosta perustuvat mei-jereille tehtyihin kyselyihin. Maidontuotan-to ei sisällä maidon käyttöä maatiloilla. Ko-tieläintilastot tehtiin aikaisemmin Tikessä. Vuoden 2015 alusta lähtien Tiken tilastopal-velut on osa Luonnonvarakeskusta. (LUKE)

®

YHTEISTYÖKUMPPANINNE KOKONAISHYGIENIARATKAISUISSA

Pesu- ja desin ointiaineiden lisäksi Ecolab tarjoaa myös kaikki laitteet ja välineet pintojen puhdistukseen ja desin ointiin, kemikaalien turvalliseen annosteluun ja varastointiin, konsentraation määrittelyyn ja seurantaan sekä laaduntarkkailuun.

Kysy lisätietoja laajasta laitevalikoimastamme edustajiltamme.

Oy Ecolab AbPL 80 (Piispanportti 10)

02201 EspooPuh. 020 7561 400Fax 020 7561 498

Myyntipalvelu0800-1-39655

www. .ecolab.eu

Connexx Käyttäjäystävällinen

annostelujärjestelmä

OxyGen - Valmis ClO2 -yksikkö ITEC - “All in One” hygienia-asema

Annonce 176x122.indd 1 19-09-2013 10:26:06

Maitokiintiöt historiaan

MEIJERIT ottivat viime vuonna vastaan noin 2 288 miljoonaa litraa maitoa. Edellisvuodes-ta tuotanto kasvoi kolme prosenttia.

Meijerit vastaanottivat maitoa runsaat 2 288 miljoonaa litraa vuonna 2014. Edellis-vuoteen verrattuna maidon tuotantomäärä kasvoi kolme prosenttia ja oli korkein yhdek-sään vuoteen. Luomumaidon tuotanto jatkoi kasvuaan: sitä tuotettiin 47 miljoonaa litraa. Tiedot ovat ennakkotietoja Luonnonvarakes-

KOLMEKYMMENTÄ vuotta sitten maitotuot-teiden ylituotantoa hillitsemään luotu EU:n maitokiintiöjärjestelmä lakkasi 31.3.2015. MTK:n mukaan eurooppalainen maidontuo-tanto joutuu nyt ponnistamaan uuteen aika-kauteen keskellä maitokriisiä. Vallitseva kriisi on seurausta maailmanlaajuisesta kysynnän kasvun hidastumisesta, tuotannon nopeasta kasvusta ja Venäjän tuontikiellosta. EU:n tuo-

tanto kasvoi rajusti jo kiintiöjärjestelmän lop-puaikoina kiintiön ylitysmaksuista huolimat-ta. Tulevaisuudessa kasvua ei rajoita mikään, MTK:ta todetaan.

MTK peräänkuuluttaa konkreettisia toi-menpiteitä, jotta EU:n maidontuotanto vält-tyy pysyvältä maitokriisiltä ja tuotannon kes-kittyminen halvempien tuotantokustannus-ten alueille kyetään estämään. Maidontuo-

tanto on Suomessa maatalouden merkittä-vin tuotantosuunta. Yli 40 % maatalouden markkinahintaisesta myyntituotosta tulee maidosta. Suomessa päättäjien tulee hoitaa kansallisesti päätettävissä olevat asiat pikai-sesti kuntoon, kuten pohjoisen tuen rajoite-ongelma sekä AB-alueen lypsylehmäpalkkion maksatusaikataulu. (MTK)


Meijeritoimihenkilöiden vuosilomaa koskevat soveltamismääräyk-set löytyvät vuosilomalaista. Lomarahaa sekä vuosiloman siirtoon liittyviä loman pidennyksiä koskevat pykälät 31 – 33 löytyvät meije-reiden erikoiskoulutettujen ja teknisten toimihenkilöiden työehto-sopimuksesta.

Vuosiloman pituus- 24 tai 30 arkipäivääVuosiloma ansaitaan jokaiselta kuukaudelta, jolloin on tehty työtä vähintään 14 päivänä. Työssäolopäiviin verrattavia päiviä eli vuosilo-maan oikeuttavia päiviä ovat mm:- erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainloma (ei hoitovapaa)- lomauttaminen, enintään 30 työpäivää kerrallaan

Näin määräytyvät vuosiloma ja lomapalkkaLomakausi alkaa 2.5.2015

Vuosiloma on jokaisen työntekijän oikeus. Työntekijälle kertyy palkallista vuosilomaa työsuhteen pituuden perusteella. Vuosilomalaki säätelee vuosiloman ansaitsemista ja pitämistä

- lyhennetty työviikko ja siihen verrattavat työaikajärjestelyt, enin-tään kuusi kuukautta kerrallaan ( jos työaikajärjestely jatkuu loman-määräytymisvuoden vaihtuessa keskeytyksettä, alkaa uusi laskenta)

- toimihenkilön oma vuosiloma- sairaus tai tapaturma (enintään 75 pv.)- opintovapaa (enintään 30 pv.)

Lomaa ansaitaan 2 tai 2,5 lomapäivää kultakin täydeltä lomanmää-räytymiskuukaudelta 1.4. – 31.3. välisenä aikana. Koko lomanmääräyty-misvuoden ajalta kertynyt loma on 24 tai 30 arkipäivää, joiksi luetaan myös lauantai, mutta ei itsenäisyyspäivää, joulu- eikä juhannusaat-toa, pääsiäislauantaita, vapunpäivää eikä arkipyhiä. Pidemmän lo-man (30 arkipäivää) saavat ne, joiden työsuhde on loman määräy-tymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä kestänyt vuoden.

VUOSILOMA


Esimerkki 1Tapani on aloittanut työsuhteen 1. päivä kesäkuuta 2014. Pal-jonko hän saa lomaa vuonna 2015 ja vuonna 2016, mikäli hänen työsuhteensa jatkuisi normaalisti?

vuosi 2015 (1.6.2014 - 31.3.2015) = 10 kuukautta x 2 päivää = 20 päiväävuosi 2016 (1.4.2015 - 31.3.2016) = 12 kuukautta x 2,5 päivää = 30 päivää

Esimerkki 2Työsuhde alkoi 1.2.2015. Työntekijä ansaitsi lomaa 2 pv/kk ajalla 1.2. - 31.3.2015 (yhteensä 2 x 2 pv = 4 pv), koska työsuhde oli kes-tänyt 31.3.2013 mennessä alle vuoden.

1.4.2015 lukien lomaa kertyy 2,5 pv/kk edellyttäen, että työsuhde kestää 31.3.2016 saakka ( jolloin työsuhde on kestänyt vuoden). Näin ollen koko lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2015 - 31.3.2016 kertyy 2,5 arkipäivää/kk, vaikka työsuhdetta tulee vuosi täyteen vasta lomanmääräytymisvuoden loppupuolella.

Jos 1.2.2015 alkanut työsuhde päättyisi jo esimerkiksi 31.12.2015, ansaitsisi työntekijä lomaa vain 2 pv/kk koko työsuhteen ajan, koska työsuhde ei kestänyt vähintään vuotta.

Vuosiloman antaminen- kesäloma 2.5. – 30.9.- talviloma 1.10. – 30.4.Vuosilomat annetaan lomakautena eli 2.5. – 30.9. välisenä aikana. 24 arkipäivää ylittävä loman osuus annetaan lomakauden ulkopuolel-la ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua. Tämä ns. talviloma on annettava 30.4. mennessä. Työnantaja saa määrätä loman ajan-kohdan, mutta toimihenkilölle on annettava tilaisuus mielipiteen-sä esittämiseen. Lomaa tai sen osaa ei saa määrätä alkamaan toi-mihenkilön vapaapäivänä, jos tämä vähentää lomaa (5 viikkopäivän työaikamuoto).

Vuosiloman jakaminen ja ajankohdan sopiminen työsuhteen kestäessä (21§)Työnantaja ja työntekijä saavat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu ja joka päättyy seuravana vuonna ennen lomakauden alkua. Lisäksi voidaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.

Työnantaja ja työntekijä saavat työntekijän aloitteesta sopia 24 ar-kipäivää ylittävän vuosiloman pitämisestä lyhennettynä työaikana. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

Vuosiloman säästäminen Työnantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävän osan lomas-ta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästöva-paana. Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomas-taan, jos siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa.

Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien määrästä työnantajan ja työntekijän on neuvoteltava viimeistään silloin, kun työnantaja 22 §:n mukaan kuulee työntekijöitä vuosiloman ajan-kohdasta.

Säästövapaa on annettava työntekijälle hänen määräämänään ka-lenterivuonna tai hänen määrääminään kalenterivuosina. Jollei sääs-tövapaan tarkemmasta ajankohdasta voida sopia, työntekijän on il-moitettava säästövapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää.

Sairastuminen loman aikanaOmavastuu aikaa ei ole – ilmoita sairastumisesta tai työkyvyttömyydestä viivytyksettä

Työkyvyttömyys vuosiloman alkaessa ja aikanaJos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tie-detään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaan-hoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.


LomapalkkaLomapalkka maksetaan ennen loman alkua, ellei paikallisesti ole so-vittu sen maksusta säännöllisenä palkkapäivänä.

Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka sopimuksen mukaan muuttuvat lomanmääräytymisvuoden aikana, työnantaja ja työn-tekijä saavat työajan muutoksesta sopiessaan sopia siitä, että työn-tekijän lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden keskimää-räisen palkan mukaan.

Lomapalkan laskeminenKuukausipaikkaisen työntekijän vuosilomapalkka lasketaan jakamal-la lomalle lähtiessä oleva kuukausipalkka luvulla 25 ja näin saatu päi-väpalkka kerrotaan vuosilomapäivien luvulla. Lomapalkkaan ja -korvaukseen lisätään lomanmääräytymisvuoden aikana maksetut lisät.Tällaisia ovat mm. ilta-, yö- ja lauantailisät sekä säännölliseltä sun-nuntaityöltä maksettu korotus.Ylityö·, hätätyö- ja sunnuntaityökorvauksia ei oteta huomion loma-palkkaa laskettaessa.

Esimerkki:Tapanin palkka on 3 400 euroa/kk. Hän pitää vuosilomastaan 18 lomapäivää heinäkuussa.Lomapalkka muodostuu seuraavasti: 3 400 /25 = 136 x 18 = 2 448 euroa Lomapalkka maksetaan Tapanille ennen loman alkua ja loppu kuukausipalkasta maksetaan normaalina palkanmaksupäivänä.

VUOSILOMA

Vuosilomapalkan laskentakaava

Kuukausipalkka + mahdolliset kiinteän työajan vuoro ym. lisä kertymät loman alkaessa

Lomapalkka jakaja

€ / päiväLomajakson työpäivät

Lomapalkka / lomakorvaus €

3400,00 € : 25 = 136,00 X 18 = 2448,00

Lomaraha puolet vuosilomapalkastaLomaraha on 50 % lakisääteisestä vuosilomapalkasta (TES 33§).

Esimerkki:Tapanin lomaraha on 50 % lomapalkasta, 2 448 eurosta eli 1 224 euroa.

Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan yhteydessä ja toinen puoli sen palkanmaksukauden yhteydessä, jolloin toimi-henkilön palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei toimihenkilö olisi estynyt pa-laamasta työhön. Yrityskohtaisesti voidaan sopia, että lomaraha suoritetaan kaikille toimihenkilöille samanaikaisesti.

Lomarahan maksamiseen ei vuosiloman pitoaika vaikuta. Lomara-han maksaminen ei myöskään edellytä työhön paluuta. Toimihen-kilö on oikeutettu koko lomarahaan esim. silloin, kun vuosilomaa seuraa hoitovapaa tai kun vuosiloma luetaan irtisanomisaikaan ja päättyy yhtä aikaa työsuhteen kanssa.

Lomakorvausta maksetaan työsuhteen päättyessä, jos toimihen-kilö ei ole pitänyt lomaansa tai saanut siitä korvausta. Lomaraha tulee maksuun lomakorvauksen kanssa, kun työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä.

Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle sekä varhennetulle van-huus- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle jäävälle toimihenkilölle maksetaan lomaraha edellä mainittuina prosentteina (50) vuo-silomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon toimihenkilö on oikeutettu.

Lomarahan voi vaihtaa vapaaksi Vaihtoehtoisesti voidaan sopia lomarahan korvaamisesta vastaaval-la vapaalla, joka on pidettävä edellä tarkoitetun lomanmääräytymis-vuoden loppuun mennessä. Mikäli toimihenkilön työsuhde päättyy ennen lomarahan paikallisesti sovittua maksuajankohtaa, makse-taan lomaraha työsuhteen päättyessä, jos toimihenkilö muutoin on lomarahaan oikeutettu.


Vuosiloman siirto:1. Työnantaja voi päättää neuvottelun jälkeenTyönantajalla on, milloin se yrityksen toiminnan kannalta on tarpeel-lista, oikeus antaa 18 lomapäivää (3 viikkoa) ylittävän loman osa yh-täjaksoisena muulloin kuin lomakauden aikana (TES 32§).

Ennen tässä tarkoitettua loman jakamista ja lomakauden ulkopuolel-la annettavan loman osan ajankohdan määräämistä on työnantajan neuvoteltava asiasta asianomaisen toimihenkilön kanssa. Lakisää-teisen loman osalta, joka näin annetaan lomakauden ulkopuolella, ellei sitä anneta puolitoistakertaisena, maksetaan sen lisäksi, mitä lomarahasta muutoin on sovittu, lomaraha, jonka suuruus on 50 % asianomaisen loman osan vuosilomapalkasta.

Edellä sovittua järjestelyä sovelletaan vain siihen vuosiloman osaan, joka vuosilomalain 3 §:n 1 momentin mukaan ylittää 18 lomapäivää (päivät 19. – 24.). Milloin työnantaja tässä pykälässä tarkoitetulla tavalla siirtää yli kymmenen (10) vuotta työsuhteessa olleen toimihenkilön vuosi-lomaa lomakauden ulkopuolelle, annetaan näin siirretty loma kui-tenkin kahden (2) lomapäivän osalta kaksinkertaisena eli neljänä lomapäivänä.

2. Toimihenkilö voi sopia työnantajan kanssa - työsuhde kestänyt 10 vuottaToimihenkilölle, jonka työsuhde lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä on keskeytymättä jatkunut vähintään 10 vuotta ja joka työnantajan kanssa on sopinut osan lomakautena pidettävästä 24 päivän pituisesta lomasta siirrettäväksi lomakauden ulkopuolelle, annetaan näin siirretyksi sovittu loma kahden lomapäivän osalta työnantajan määräämänä ajankohtana kaksinkertaisena tai mak-setaan kahden näin siirretyn lomapäivän osalta, sen lisäksi, mitä lo-marahasta muutoin on sovittu, lomaraha, jonka suuruus on 100 % ao. päivien vuosilomapalkasta.

3. Vuosiloman siirto niillä, joilla ei ole pekkaspäiviä -toimihenkilö saa itse päättääTämä soveltamisohje koskee niitä toimihenkilöitä, jotka eivät kuulu työajan lyhentämissopimuksen piiriin (TES 31§).

Maidonjalostusalan raaka-aineen määrän voimakkaiden kausivaih-teluiden vuoksi työn tarjonnassa yleisesti esiintyy eri vuodenaikoina epätasaisuutta. Kesäkuukausien työpaineen helpottamiseksi on työ-paikoilla tarkoituksenmukaista sopia työehtosopimuksen tekstissä tarkoitettujen kahden (2) vuosilomapäivän siirtämisestä lakisäätei-sen lomakauden ulkopuolelle kaksinkertaisena.

Toimihenkilö saa itse päättää lomansiirrosta kahden (2) vuosiloma-päivän osalta lakisääteisen lomakauden ulkopuolelle. Näin siirrettynä toimihenkilö saa lomakauden ulkopuolella neljä (4) vuosilomapäivää kahden päivän sijasta.

Muita määräyksiä Sopimus vuosilomaetuuksien siirtämisestä (18§). Koskee määräaikaisia.Sopiessaan ennen työsuhteen päättymistä uudesta työsuhteesta työnantaja ja työntekijä saavat sopia siitä, että työntekijän ennen työ-suhteen päättymistä kertyneet vuosilomaetuudet siirretään annet-tavaksi seuraavan työsuhteen aikana. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

Työntekijän oikeus vapaaseen (8§)Työntekijällä, joka sopimuksen mukaan tekee kaikkiaan kalenterikuu-kausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalente-rikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. Vapaan (eri asia kuin vuosiloma) ajalta maksettavasta korva

meijerialan ammattilaisten lehti onneksimen meijerityöpaikoissa 27.5.2015 kaikille, jotka...

Documents