i peruna tuotanto- ja ravintokasvina

OPETUSMATERIAALI

PERUNA

1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI

a) Peruna tuotantokasvina

b) Peruna meillä ja maailmalla

c) Peruna ravintokasvina

2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT

3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

4. UUDET TEKNOLOGIAT

5. TAUDINAIHEUTTAJAT JA TUHOELÄIMET

•

1. Tuotanto- ja ravintokasvi

• Suurin perunan käyttäjä on Kiina

• Suurimmat tuotantomaat ovat lisäksi Intia ja Venäjä

• Viljellään kaikkialla tropiikin ylängöiltä arktisille alueille

• Merkittävä myös kotitarveviljelyssä

• Ekologisuus ja ympäristö: viljakasveja ekologisempi ja tehokkaampi

Perunan viljelyn merkitys on lisääntynyt suhteellisesti eniten kehittyvissä maissa.

1. Tuotanto- ja ravintokasvi: Historiaa

• Alkuperät Etelä-Amerikassa Andeilla • Viljelty tuhansia vuosia

- polveutuu 4 luonnonlajista, - jopa tuhansia viljelymuotoja

• Eurooppaan 1500-luvulla - löytöretkien mukana, viljely yleistyi aluksi hitaasti

• Suomeen 1700-luvulla - yleistyi 1800-luvulla

• Vaikuttanut merkittävästi Euroopan ravintoturvaan 1800-luvulta

• Perunaruttoepidemia aiheutti Irlannin suuren nälänhädän ja muuttoliikkeen Pohjois- Amerikkaan 1845-52

Perunaa on viljelty Etelä-Amerikassa jo tuhansia vuosia, Euroopassa 1700-luvulta lähtien.

1. Tuotanto- ja ravintokasvi: Biologiaa

- Monivuotinen ruohovartinen koisokasvi

- Perunan suvussa (Solanum) n. 200 lajia

- Lajit sisältävät myrkyllisiä glykoalkaloideja

- solaniini, kakoniini - pitoisuudet alemmat

viljelymuodoilla - Ruokaperuna polveutuu 4 villilajista - Viljelymuodot hyvin monimuotoisia

- geenipankkina jalostukselle - NPS – native potato species

Perunan luonnonkannat ovat arvokas geenipankki jalostusta varten.

1. Tuotanto- ja ravintokasvi: Perunan tulevaisuus

• Merkitys ravintokasvina kasvaa - kehittyvien maiden ruokaturvan pelastus - ilmastonmuutoksen tuomat haasteet

• Käyttö monipuolistuu - uudet käyttömuodot - ravintokäyttö monipuolistuu

Peruna on yksi maailman tärkeimmistä ravintokasveista, ja sen merkitys kasvaa.

1. Tuotanto- ja ravintokasvi: a) Peruna tuotantokasvina

• Perunaa tuotetaan moniin tarkoituksiin

• Perusviljelytekniikat ovat viljelysuunnasta huolimatta samat

• Eri tuotantosuunnille soveltuvat eri lajikkeet

• Eri tuotantosuunnille oma ohjeistus ja lainsäädäntö mm.

sertifioidun siemenperunan tuotanto

Perunaa viljellään kotitarpeeksi, teollisuuteen sekä kaupalle.

a) Peruna tuotantokasvina: Perunan viljelytoimenpiteitä

• Siemenperunan idätys • Pellon muokkaus • Lannoitus, istutus, multaus • Rikkakasvien torjunta • Kasvukauden aikaiset

hoitotoimenpiteet - rikkakasvien torjunta,

muu kasvinsuojelu - kastelu

• Varsiston hävitys • Sadonkorjuu • Varastointi

Perunan kasvukausi rytmittyy eri viljelytoimenpiteiden mukaan.

a) Peruna tuotantokasvina: Peltomaan muokkaus

Perunapellon muokkaus eli kyntö voi tapahtua syksyllä tai keväällä.

• Rakenne hyväksi istutusalustaksi

• Maan mururakenteen parantaminen

• ilmavuus ja läpäisevyys • Rikkakasvien torjunta

• yksivuotiset • monivuotiset

• Peruslannoitus • ravinneanalyysit

Laura Alakukku, HY

a) Peruna tuotantokasvina: Istutus

• Istutus kylmään maahan hidastaa kasvuun lähtöä

• Istutustiheys vaikuttaa mukuloiden määrään ja kokoon

• Peruna istutetaan suhteellisen matalaan

Perunan varhainen istutus takaa pitkän kasvukauden.

a) Peruna tuotantokasvina: Kasvukauden aikaiset toimenpiteet

• Kastelun tarve riippuu kasvukauden sääolosuhteista

• Multauksella muotoillaan penkkiä, lisätään kasvutilaa mukulan muodostukselle, torjutaan rikkakasveja mekaanisesti

• Tuholais- ja tautiseuranta • Kasvinsuojeluruiskutukset Kasvukaudella on huolehdittava

riittävästä kosteudesta sekä kasvinsuojelusta.

a) Peruna tuotantokasvina: Sadonkorjuu ja varastointi

• Nosto, säätilan merkitys (lämpö min. +5 °C, ei liikaa kosteutta)

• Kuivaus, pintakosteuden eliminointi

• Lämpökäsittely, taudinkestävyyden paraneminen

• Päävarastointi, lämpötila +4 °C, riittävä tuuletus

Mukula saavuttaa lepotilan jo korjuuvaiheessa, mutta elintoiminnot jatkuvat varastoinnin aikanakin.

b) Peruna meillä ja maailmalla

Perunasta on tullut korvaamaton ravintokasvi kaikkialla maailmassa parissa sadassa vuodessa

Suomessa viljelty 1700-luvulta • yleisemmin 1800-lopulta lähtien • tärkein ei-viljakasvi • vuotuinen sato noin 700 000 t Euroopassa HG-alueet • Azoreilla (Portugali), Irlannissa,

Saksassa, Britanniassa ja Suomessa Maailmassa 4. tärkein ravintokasvi • merkitys kasvaa erityisesti

kehitysmaissa

• Valtaosa ravintokäyttöön - n. 70 % kokonaissadosta

• Teollisuuden raaka-aineeksi - tärkkelysteollisuus - sivujakeiden hyödyntäminen

• Sertifioidun siemenperunatuotanto - 1 200 ha alalla (2011)

• Vienti- ja tuontimäärät - vuosivaihtelu suurta

- sato ja tuottajahinnat vaikuttavat

Perunaa käytetään paitsi ravinnoksi myös teollisesti tärkkelyksen, alkoholin ja biopolttoaineen raaka-aineena.

b) Peruna meillä ja maailmalla: Perunan käyttö Suomessa

b) Peruna meillä ja maailmalla: Perunan tulevaisuus Suomessa Tuotannon trendi: viljelyala

vähenee – tuotantomäärä pysyy samana • Muuttuva tuotantoympäristö

- tukijärjestelmän muutokset: kansallinen tuki loppui 2011 - ilmastomuutos - teollisuuden tarpeet - kulutustottumusten muutokset

• Ympäristötietoisuus • Tiedotus ja markkinointi Perunalle hyvä imago

Perunan tuotannossa panostetaan kannattavuuteen, laatuun ja vastuullisuuteen.

E. Hiiva, MMM

1c) Peruna ravintokasvina

Perunalla on hyvä hyötysuhde verrattuna muihin viljelykasveihin: • pienempi vesi- ja hiilijalanjälki • satoa viljelyalaa kohti enemmän • ravintosisällöltään monipuolisempi

kuin viljat - sisältää enemmän

hivenravinteita - parempi glykeeminen indeksi

Perunalla on monia etuja muihin ravintokasveihin nähden.

1c) Peruna ravintokasvina: Peruna ja ruokapula Perunan etuja viljakasveihin nähden:

• Soveltuu kotitarveviljelyyn • Ei vaadi erityisviljelytekniikkaa • Ei erityiskasvuvaatimuksia • Ekologinen viljelykasvi

- viljely rasittaa vain vähän ympäristöä • Tuotannon lisääminen kehitysmaissa

- tuotantoedellytysten parantaminen - koulutus - uudet lajikkeet - ravinnon lisäksi myös toimeentulon lähde

Perunan merkitys maailman ruokahuollossa kasvaa.

1c) Peruna ravintokasvina: Peruna on merkittävä ravintokasvi

• Tuotantomäärän mukaan 4. tärkein ravintokasvi

• Maailman 10 tärkeintä ravintokasvia • ”The Crops that feed the World” (Allianz)

2010 milj. tonnia

maissi 844

riisi 672

vehnä 651

peruna 324

soija 262

maniokki 230

bataatti 107

durra 56

jamssi 49

keittobanaani 37

Potaton World 2008

Perunan merkitys ravintokasvina kasvaa erityisesti kehittyvissä maissa.

1c) Peruna ravintokasvina: Peruna perusravintona

• Peruna on merkittävä perusenergialähde

• Energiasisältö (55 kcal/100 g) alhaisempi kuin esim. riisillä ja pastalla -sisältää enemmän vettä ja kuitua

• Sisältää lisäksi hivenravinteita • Monipuolinen ruoka-aine

- prosessointi saattaa vaikuttaa ravintoarvoon

Peruna on ravintoarvoltaan monipuolinen, sillä se sisältää tärkkelyksen lisäksi hivenaineita, antioksidantteja ja vitamiineja.

1c) Peruna ravintokasvina: Tärkkelys

• Pitkäketjuinen hiilihydraatti • Entsyymit (amylaasit)

hajottavat sokereiksi • Ravintokasvien tärkein

ravintoaine • Muodostuu kahdesta

polysakkaridista - amyloosi (suoraketjuinen) - amylopektiini (haaroittunut)

• Tärkkelyksen rakenne vaikuttaa - mallon rakenteeseen - perunan käyttöominaisuuksiin

Peruna varastoi sokerin mukuloihin tärkkelykseksi, joka on tärkein perusenergian lähde ruoassa.

1c) Peruna ravintokasvina: Perunan ravintosisältö

• Vitamiineja ja hivenaineita - K, C, foolihappo, tiamiini

• Kuitua 2-3 % • Proteiinia ja aminohappoja 2 % • Flavonoideja

- karotenoideja keltamaltoisissa - Antosyaniineja sini/punamaltoisissa

• Vertailu muihin ravintokasveihin -keitetyssä perunassa on energiaa

vähemmän kuin pastassa ja riisistä

Perunassa on muutakin kuin tärkkelystä.

1c) Peruna ravintokasvina: Perunan perusenergia

• Energiaa (keitetty 100 g) 55 kcal • Glykeeminen indeksi GI

- ruoka-aineen sis. sokerin vaikutus verensokeriin

• Glykeeminen kuorma GL - ruoka-annoksen vaikutus verensokeriin - GI x annoksen sis. hiilihydraatit/100

• Glykemiaindeksi vs. glykemiakuorma

• 100 g GL-arvo: - peruna 11, riisi 20, ruisleipä 24

P. Ahvenniemen Perunan puolustus

Ravinnon energeettisyyteen vaikuttaa suhteellista energiamäärää enemmän ruoka-annoksen sisältämä energiamäärä