ict industry insight csem
Post on 07-Dec-2014
1.831 Views
Preview:
DESCRIPTION
TRANSCRIPT
FinproKeski- ja Kaakkois-Eurooppa
ICT-markkinat Kaakkois-Euroopan alueella
Tommi Pelkonen Toukokuu 28, 2009
ICT-markkinat Kaakkois-Euroopassa
Taustaa
Yleiskatsaus
Ydinmarkkinat
Johtopäätökset ja suositukset
/ / © Finpro ry
Itä-Eurooppa? Kaakkois-Eurooppa?
Alueen ymmärtämisen avain: historian ja taustojen tunteminen
/ / © Finpro ry
Itä-Eurooppa? Kaakkois-Eurooppa?
Alueen ymmärtämisen avain: historian ja taustojen tunteminen
Tavoite & Tutkimuskysymykset
Tavoite: analysoida suomalaisen ohjelmisto- ja digitaalisen median liiketoimintamahdollisuuksia Keski- ja Kaakkois-Euroopan 16 maan ja lähes sadan miljoonan kuluttajan heterogeenisellä markkina-alueella.
•Millaisia ominaispiirteitäKeski- ja Kaakkois-Euroopan alueella digitaalisen median ja ohjelmistoteollisuuden markkinoilla on?
•Mihin suomalaisten alan yritysten tulisi keskittyänäillä markkinoilla ja miksi?
•Mitä seikkoja alan yritysten kannattaisi huomioidamarkkinoille pyrkiessään?
Selvitys toteutettiin aineistoanalyysinaja Finpron asiantuntija-arvioihin pohjautuen
huhti-toukokuussa 2009
ICT-markkinat Kaakkois-Euroopassa
Taustaa
Yleiskatsaus
Ydinmarkkinat
Johtopäätökset ja suositukset
ICT markkinoiden koot
NOPEA
HAASTAVAHELPOHKO = Valmiusaste, arvoketjut, rahoituksensaatavuus, asiakkaiden halukkuus ostaauusia palveluita tms.
ODOTETTUMARKKINAKASVU
ICT-investoinnit20008 (arvio)1,0bn €
15,8 bn €
AT
10.4bn €
FI 6,6bn €
HU
1,8bn €
SI
7,9bn €
CZ 5,7bn €
RO
2.1bn €
SK
2,3bn €
BG
HIDAS
5,2bn €
TR
1.3bn €HR
MARKKOIDEN HAASTAVUUS / VALMIUS
Sources: EITO, EIU, BMI (2007&2008)
SAMAKALTAISETVOIMAKAS KASVU
SAMANKALTALTAISETHIDAS KASVU
HAASTAVAT MARKKINATHIDAS KASVU
HAASTAVATVOIMAKAS KASVU
Kaakkois-Euroopan ICT-markkinat kasvavatSuomea nopeammin- lamasta huolimatta!
0,47bn €SRB
Kansantaloudellisia haasteita koko alueella
BKT ei kerro koko totuutta – esimerkiksi ICT-alan yritysten hakiessaparempaa tuottoa ja kustannussäästöjä halvemman työvoiman markkinoilta
Global rank Country Overall score Environment IT InfrastructureHuman capital
Legal environment
R&D environment
Support for IT industry
developmentFACTOR WEIGHT 100% 10% 20% 20% 10% 25% 15%
13 Finland 61.5 89.7 61.8 67.2 85.0 21.8 85.221 Austria 56.1 88.3 61.2 54.9 85.0 15.3 77.826 Slovenia 45.5 68.6 38.1 63.5 73.0 4.4 66.328 Hungary 40.6 80.3 17.0 59.7 71.0 5.8 58.129 Czech Republic 40.4 75.3 27.3 54.7 67.5 4.0 58.131 Slovakia 39.5 76.3 30.0 52.5 67.5 1.6 54.833 Greece 38.2 74.0 11.3 61. 67.5 1.7 60.838 Turkey 32.4 77.6 6.5 44.8 57.5 0.2 57.239 Romania 32.3 67.0 12.1 48.2 56.0 0.6 52.141 Croatia 31.6 55.6 3.2 51.9 62.0 2.4 54.645 Bulgaria 30.2 61.3 6.8 47.4 56.0 1.1 49.3
Maat eroavat kilpailun ja osaamisen eri alueilla
Ranking Country Score6 Finland 5.5316 Austria 5.2231 Slovenia 4.5732 Czech Republic 4.5333 Cyprus 4.5241 Hungary 4.2843 Slovak Republic 4.1949 Croatia 4.0955 Greece 4.0058 Romania 3.9761 Turkey 3.9162 Ukraine 3.8868 Bulgaria 3.8069 Poland 3.8071 Montenegro 3.7974 Russian Federation 3.7779 Macedonia, FYR 3.6784 Serbia 3.6299 Moldova 3.30105 Albania 3.23106 Bosnia and Herzegovina 3.23
PIKATULKINTA: Maissa on osaamista, mutta infrassaja tuotekehitysosaamisssa on petrattavaa
Maa-analyysi vaiko kaupunkitason analyysi?
Makrotason analyysin antaa mahdollisuuden arvioida sijaintimaita . Mutta senlinkittyminen yrityksen mahdollisuuksiin on vähäistä
Romanian ICT-keskittymiä
Cluj Napoca: 500
Timisoara: 500
Targu Mures: 150
Bukarest: 800
Iasi: 125
=IT-insinöörien vuotuinen valmistumismäärä yliopistoista/kaupunki
Kaupunkohtainen mikro-analyysiantaa tarkemman kuvan todellisista
mahdollisuuksita – tarkempikriteeristö silti tarpeen sijoittumista
miettiäessä
Bulgarian ICT-keskittymiä
Sofia: 600
Plovdiv: 100
Varna: 200
=IT-insinöörien vuotuinen valmistumismäärä yliopistoista/kaupunki
Suomalaisten mahdollisuudet jäsenneltyinä
Lisämyyntiä, kustannusetuja ja parempia strategisia ja taktisia asemia
Mitä siis myydään kv.markkinoille?
Ohjelmisto- ja digimedian palveluiden tuotteiden viennissä on pelkistäen kyse siitä, että palveluja tuottava ja tarjoava yritys hakee lisätuloja myymällä lisää:
1. Käyttöoikeuksia/aikaa, lisenssejä (€/CPU, €/käyttäjä, €/kk) = ohjelmistoja
2. Työaikaa (€/h, €/pv, €/lisäarvo) = konsultointia3. IPR- ja formaattioikeuksia (€/kuluttaja, €/käyttäjä, €/oikeuden käyttö) =
sisältöjä
Useimmiten erityisesti IT-yrityksen palvelumalli pohjautuu näiden tulomallien hybridiin, myydään jossain määrin oikeuksia, jossain määrin omaa aikaa projekteina.
Kansainvälistymisessä haasteellisinta useasti onkin se, että itse tuotteen lisensseillä ei ole asiakkaalle niin suurta arvoa kuin niihin tarvittavilla räätälöinneillä ja muutoksilla. Ja tämäpalvelutyö on sitten kyettävä tuottamaan paikallisesti, useasti myös paikallisella kielellä. Tarvitaan siis useimmiten kumppaneita, jotta kansainvälistyminen on ylipäätänsämahdollista.
Kyettävä vakuuttamaan asiakkaat siitä, että tuote/palvelu sopii juuri heille
Kansallisia investointeja ja kv.kiinnostusta
Lähes kaikilla Keski- ja Kaakkois-Euroopan mailla on käynnissä omat kansalliset ohjelmansa, joilla pyritään houkuttelemaan maahan niin valmistavaa teollisuutta kuin huippuosaamista tarjoavia yrityksiä.
Erityisen aktiivisia alueella ovat olleet yhdysvaltalaiset, saksalaiset, hollantilaiset, italialaiset ja ranskalaiset IT-yritykset, jotka hakevat lähialueiden alihankintakumppaneillaan projekteilleen parempaa hallittavuutta ja vastuunottoa kuin Kiinan tai Intian alihankintatuotannot tarjoavat.
Suomalaisten ICT-yritysten määrä yhä rajallinen alueella suhteessa muihin.
Palkkakustannuksissa ja ulkoistamlla voi säästää…
Tulisi tarkkaan miettiä paljonko niillä on aikaa toimia eri aikavyöhykkeillä olevien kumppanien kanssa ja voisiko se siten saada riittävää kustannushyötyä jo pelkästään ns. ”halvemman” - ei siis ”halvimman” - kustannustason
maista,
Palkkatasot vaihtelevat suuresti maittain, vuosittain, suhdanteista riippuen ja paikkakunnittain. Alue on pääosin ns. halvemman kustannustason keskittymä.
…mutta säästöt voivatkin olla odotettua pienempiä
Kustannustietoisuus ja ulkoistuksen hallinta ovat oleellisessa roolissa onnistumisen takaamiseksi.
Alueella toimivia suomalaisyrityksiä
Kiinnostus aluetta Kaakkois-Eurooppaa kohtaa on selkeästi lisääntymässä.Silti mahdollisuuksiin on tartuttu hyvin varoen.
ICT-markkinat Kaakkois-Euroopassa
Taustaa
Yleiskatsaus
Ydinmarkkinat
Johtopäätökset ja suositukset
Profiloimme raportissa 11 maan ICT-markkinat
Tarkemmat kuvaukset ovat raportissa
Unkari – vahva teleosaaminen, uusia haasteita
Tuote-/palvelu-myynti Alihankintatoiminta ja -kumppanuudet
Tuotekehitys-asemapaikka
Muita mahdollisuuksia
• Erityisesti vähittäiskaupan alueella lähes kaikki kansainväliset ketjut aktiivisia –ehkä mahdollisuus lähestyä
• Unkari hyvä sijaintipaikka alueellisille päämajoille, joita useita
• Unkarissa on vakiintuneita IT-alan alihankkijoita ja vahva tätä tukeva kulttuuri
• Osaajien saatavuus on kohtuullisen hyvä, mutta hintataso erityisesti Budapestissa nousee edelleen
• Paikallinen kumppani lähes välttämätön
• Telealan tuotekehitys-osaaminen vahvaa
• Unkarilainen ohjelmoija on luova ja osaava
• Nokialla Euroopan suurin tehdas Komáromissa.
• EIT, European Institute of Technology, aloittaa Budapestissa 2009
• Palkkataso kakkos-kaupungeissa voi olla erittäin kilpailukykyinen
• Unkarin kielialue suurempi kuin maan väestö, myös naapurimaissa suuria vähemmistöjä = työvoimapooli suurempi
Väestö:10 miljoonaa, 3,6m kotitaloutta BKT/capita: 15 132 €
ICT-markkinoiden koko ja kasvu 2008: 2,387 b€, 8,4 % GAGR
Laajakaistatiheys 2008: 11,7 % Nettikäyttäjien määrä väestöstä: 35%
Mainosmarkkinoiden koko 2008:2,148 bnEUR
Verkkomainonnan osuus mainonnasta: 2,2%
Mobiilitiheys 2008: 99,7 % WEF Ranking: 41 / 132; EIU Ranking: 28 / 66 maata
Erityispiirteitä:
• Nokian, NSN:n ja Sanoman merkittävä rooli
• Suomalaisiin suhtaudutaan erityisen positiivisesti
• Paljon Share Service Center:eita
• EU:n teknologian tutkimuskeskus, European Institute of Techology, EIT, aloittaa 2009
• Kielellisesti alueen vajavaisin, vieraita kieliä osataan heikost i
Unkarin keskeinen sijainti, hyvä infrastruktuuri ja osaamistaso pitävät maan talousongelmista huolimatta kiinnostavana sijaintikohteena, erityisesti telealan tuotekehitykselle ja ohjelmointityölle.
Romania – kansainvälistyvä, heterogeeninen, kokoluokkaa muita suurempi
Väestö:22,2 miljoonaa
Kotitalouksien määrä: 7,7m
BKT/capita: 8 536 €
ICT-markkinoiden koko ja kasvu 2008: 1,196,7 b€, 21,5 %GAGR
Laajakaistatiheys 11,7 % Nettikäyttäjien määrä väestöstä: 22,6%
Mainosmarkkinoiden koko 2008: 372,9 mEUR Verkkomainonnan osuus mainonnasta: 1,5%
Mobiilitiheys 2008: 78,4 % WEF: 51 / 132; EIU: 39 / 66 maata Erityispiirteitä:
• Suuret kotimarkkinat, mutta isot alueelliset tulo- ja kehityserot
• Bukarest ylivoimainen ykkönen IT-alalla, mutta aluekeskukset Iasi, Cluj ja Timisoara myös riittävän isoja jopa tuotekehitysoperaatioille
• Romanian IT-alan kehitystä tuetaan voimakkaasti EU:n rakenne-rahastoista
• Kielitaito: hyvä / erinomainen
• 40 % nuorista romanialaista asunut/asuu ulkomailla ja osa palannut/palaamassa kotimaahansa
Tuote-/palvelu-myynti Alihankintatoiminta ja –kumppanuudet
Tuotekehitys-asemapaikka
Muita mahdollisuuksia
• Kehittyvät kuluttaja- ja yritysmarkkinat, mutta kilpailu kovenee
• Järjestelmiä modernisoidaan, mutta näissä paikallinen tekijä useimmiten toteuttajana – kumppanuudet avainasemassa
• PK-sektori tarvitsee edullisia ja tehokkuutta lisääviä järjestelmiä
• Suuri osa Romanian IT-yrityksistä pohjautuu vuosien alihankintatoimintaan. Nyt yhä enenemässä määri myös omia tuotteita ja kv.tavoitteita.
• B-O-T – mallin hyödyntäminen yleistymässä
• Romanialainen hakkeri on jossain määrin käsite – IT-osaajia on myös maan rajojen sisällä
• Palvelu-ja kehityskeskukset ovat siirtymässä Romaniaan
• Cluj-Napoca:ssa Nokian iso uusi tehdas
• Luoteis-Romaniassa iso unkarilainen vähemmistö
Romanialla on merkittävämahdollisuus kasvaa volyymiltaan, ja myös kotimarkkinoiltaan, suureksi IT-maaksi. Päähaasteena on infrastrukturin heikkous.
Bulgaria – kehittyvä, mahdollisesti uusi kuuma IT-maaVäestö:7,3 miljoonaa
Kotitalouksien määrä:2,9m
BKT/capita: 9156 €
ICT-markkinoiden koko ja kasvu 2008: 615,34 m€, 24%GAGR
Laajakaistatiheys:8,3% Nettikäyttäjien määrä väestöstä: 25,6%
Mainosmarkkinoiden koko 2008: 432,6 mEUR
Verkkomainonnan osuus mainonnasta: 1,5%
Mobiilitiheys 2008: 113% WEF Ranking: 68 / 132; EIU Ranking: 45 / 66 maata
Erityispiirteitä:
• Sofiasta on kehittymässä mahdollisesti ohjelmistokehityksen uusi keskus – yrityspuisto , EU-jäsenyys ja yhä kohtuullinen hintataso vetoavat sijoittajiin
• Varnassa on aktiivinen digimediayritysmaailma: Suomesta East Oy on linkittynyt vahvasti sinne
• Kreikkalaisen pääoman vaikutus liike-elämässä kasvava, mm. Cosmote-teleoperaattori aktiivinen näillä markkinoilla.
• Bulgarialla jossain määrin linkkejä venäläisiin – kielellisiä ainakin
• Kielitaito: kohtuullinen
• Houkuttelevat tasaveromallit
Tuote-/palvelu-myynti
Alihankintatoiminta ja –kumppanuudet
Tuotekehitys-asemapaikka
Muita mahdollisuuksia
• Kotimarkkinat pienehköt, niche-tuotteille voi olla tilaa, mutta tärkeää olla paikallinen kumppani
• Bulgarian IT-alan hintataso on alueen kilpailukykyisin
• Yritykset aktiivisia ja osaavia
• Alihankkijat tottuneita länsimaisten firmojen kanssa toimimiseen
• Bulgarialainen ohjelmoija on luova ja yllättävän vastuullinen
• SAP:lle merkittävä tuotekehitys / Java-operaatio Sofiassa
• EU-rahastot tukevat sijoittumista
• Varnassa ja Kultarannnikollla suuria turismivirtoja – digipalveluita voidaan tarjota siellä
• Plovdiv voi olla hyvä kakkossijaintipaikka, hintataso edullisempi kuin Sofiassa
Bulgaria havittelee ottavansa merkittävän roolin alihankintaprojekteista ja BOT-operaatioissa. Se haasteena on saada maansa rajalliset resurssit tehokäyttöön.
Turkki – suurimmat ICT-alan kasvumarkkinat Euroopassa
Väestö: 71,5 miljoonaa, 17m kotitaloutta
BKT/capita: 7468 €
ICT-markkinoiden koko ja kasvu 2008: 22.2 bn€, 15,6% GAGR
Laajakaistatiheys 7,8% Nettikäyttäjien määrä väestöstä: 37%
Mainosmarkkinoiden koko 2008: 1,79 bn EUR
Verkkomainonnan osuus mainonnasta: 5,6%
Mobiilitiheys 2008: 92,3% WEF Ranking: 61 / 132; EIU Ranking: 38 / 66 maata
Erityispiirteitä:
• Maailman toiseksi suurin Live Messengerin käyttäjäjoukko
• Euroopan suurin ja voimakkasti kasvavin nuori aikuisväestö
• Yksi harvoista merkittävistä massa- ja kasvumarkkinoita Euroopassa
• Turkin valtio panostaa merkittävästi IT-osaamisen kehittämiseen, myös tuotekehityksessä
• Euroopan 4. Suurimmat telemarkkinat, 12. Suurimmat maailmassa
Tuote-/palvelu-myynti
Alihankintatoiminta ja –kumppanuudet
Tuotekehitys-asemapaikka
Muita mahdollisuuksia
• Wimax, Mobile TV, 4G • Mobiili-internet voi
muodostua massatuotteeksi
• Pk-yritysten määrä kasvussa ja merkittät
• Valtion modernisointi- investoinnit avaamat mahdollisuuksia
• Merkittävä elektroniikan valmistuspaikka – mahdollista myös siis valmistaa omia tuotteitaan
• Sulautettujen sovellusten markkinat muodostumassa valmistajien ympärille
• Turkin valtio tukee veroeduilla ja ohjelmilla tuotekehitys-investointeja
• Turismin ympärille voi muodustua uusia innovaatioita
• Turkcell yhä linkittynyt TeliaSoneran kautta Suomeen
• EU-harmonisointi johtaa markkinakäytäntöjen vakiintumiseen
• Nuori väestöpohja takaa media- ja nettisektorin voimakkaan kasvun jatkossakin
Turkista on tullut yksi suurimmista ICT-kasvumarkkinoista Euroopassa. Sen merkitys tulee kasvamaan myös jatkossa.
Vertailu: Keski-ja Kaakkois-Eurooppa
Kroatia nousee pian tärkeäksi IT-osaajien maaksi. Sen mahdollisuudet liittyvät erityisesti jatkuvaan tulovirtaan turismista. Maa on myös vahva teollisen valmistamisen osaaja – tälle alueelle voidaan ennustaa vakaata kasvua
Kroatia
Slovenian markkinat voivat olla erinomainen paikka testata innovaatioita. Maassa on tiukasti keskittynyttä osaamista ja halua vaurastua.
Slovenia
Unkarin keskeinen sijainti, hyvä infrastruktuuri ja osaamistaso pitävät maan talousongelmista huolimatta kiinnostavana sijaintikohtena, erityisesti telealan tuotekehitykselle ja ohjelmointityölle.
Unkari
Slovakia on maantieteellisesti kenties keskeisin ja kustannustehokkain maa, jossa on teollisen alihankinnan perinteet ja mahdollisuus myös soveltuvien ratkaisujen tarjoamiseen paikalliselle autoteollisuudelle
Slovakia
Tsekin korkeatasoinen ICT osaaminen pitää voida hyödyntää ennen kaikkea R&D toimintojen ulkoistamisena tai kehittyneenä laadukkaana alihankintana. Tsekin vahvat sidokset Saksaan on hyödynnettävissä myös ICT alalla
Tsekki
Itävalta on turvallinen ja rikas sijaintipaikka erityisesti finanssialaan keskittyville yrityksille. Sen yrityksillä on merkittävä rooli Kaakkois-Euroopan bisneksessä.
Itävalta
MuutaMaa
Turkista tullut on yksi suurimmista ICT-kasvumarkkinoista Euroopassa. Sen merkitys tulee kasvamaan myös jatkossa.
Turkki
Kreikka voi muodostua yllättävänkin nopeasti tärkeäksi alueelliseksi toimijaksi IT-sektorilla. Sillä on suunnitelmallisuutta, verkostoja ja pääomia toteuttaa muuttaa maan asemaa digi-/IT-toimijana.
Kreikka
Bulgaria havittelee ottavansa merkittävän roolin alihankintaprojekteista ja BOT-operaatioissa. Sen haasteena on saada maansa rajalliset resurssit tehokäyttöön
Bulgaria
Romanialla on merkittävä mahdollisuus kasvaa volyymiltaan, ja myös kotimarkkinoiltaan, suureksi IT-maaksi. Päähaasteena on infrastrukturin heikkous
Romania
Serbia tulee todennäköisesti nousemaan ICT-toimialalla huomioitavaksi toimijaksi vahvojen verkostojensa takia. Sillä tuntuu olevan kova halu palauttaa asemansa maailmassa.
Serbia
MuutaMaa
Nopeasti kehittyvä maa, silti vielä hieman sekaisin: BosniaHalvan ohjelmoinnin maa: MoldovaPikkuvaltiot IT-alalla: Albania,. Montenegro, Kosovo
Muut maat
ICT-markkinat Kaakkois-Euroopassa
Taustaa
Yleiskatsaus
Ydinmarkkinat
Johtopäätökset ja suositukset
Kehittyvät mutta aliarvioidut markkinatAlan kasvuluvut voivat olla jopa kymmeniä prosenttejavuosittain ja siten tuoda kiinnostavia mahdollisuuksia, myös suomalaisille digimedia- ja IT-yrityksille. Lamavuodet voivat olla yksi parhaita hetkiä rakentaa uusia kuvioita tälläkasvualueella.
Uusia asiakkuuksia ja merkittäviä kustannusetujaEurooppalaiset yritykset ovat siirtäneet alueelle useita toimintojaan (kuten taloushallinnon, asiakaspalveun, ostotoimintoja tms.). Nämä keskukset voivatkin olla erittäin kiinnostavia asiakkaita suomalaisyrityksille, samoin kuin alueella toimivat kansainväliset ja paikalliset yritykset.Suomalaiset ICT-yritykset voivat saavuttaa suoria kustannushyötyjä alihankkimalla ja ulkoistamalla toimintojaan. On syytä huomata, että alueella löytyy monta eri maata, missätarpeet ja mahdollisuudet poikkeavat toisistaan suuresti
Aluetta kannattaa kokeilla ja arvioidaSuomalaisella ICT-alalla on paljon tarjottava ja vastaavasti
paljon saavutettavaa älykkäillä markkinaoperaatioilla Keski- ja Kaakkois-Euroopan alueella.
Alueella operoitaessa on kuitenkin tärkeä huomata, että alueen kulttuurituntemusta ja paikallisia kumppaneita tarvitaan menestyksen takaamiseksi.
Tietolähteitä kootusti netistä
www.netvibes.com/finproict
Finpro – kansainvälistymisen tukija
SuomalainenICT-yritys
Tavoiteasetanta ja-määrittely
Mahdollisuuksien arviointi,Kartoitus ja kumppanihaut
BenchmarkkausKumppanuusneuvottelut,
Markkinoiden yksityiskohtaiset analyysit
Markkin-asemanvahvistaminen
Paikallinen verkottuminen
Markkinoille etabloitumisen tuki,Yritysostot, kumppauussopimukset
Alueellinen laajentuminen
Markkinoilta vetäytyminen
Finnish ICT sector can benefit strongly of Finpo’s CSE services and local support
Myynnin ja myyntiverkostonkehittäminen
Rekrytointi
Tilanne-arviot
Strategiatyö
Tommi Pelkonentommi.pelkonen@finpro.fi
+36 20 250 10 77
Olemme ICT-liiketoiminnan asiantuntijoitaglobaaleilla markkinoilla.
Kohti kansainvälisiä markkinoita!www.finpro.fi
top related