kestavan kehityksen paiva rko

Kestävä kehitys arjessa

Jätehuollon käytännöt

Karoliina Krook

Tiedottaja

Vestia Oy

Vestia on 16:n kunnan

omistama jäteyhtiö

Tehtävät: hyötyjäte- ja

ongelmajätehuolto,

kaatopaikkojen ylläpito,

jätteenkuljetuksen

järjestäminen, neuvonta

ja tiedotus

Alueella 100 000

asukasta

www.vestia.fi

Kestävä kehitys työssä ja kotona

Mitä se on ja miksi se on tärkeää?

Ekotehokas elämäntapa

Hyvät käytännöt työssä ja kotona

Jätehuolto käytännössä

Jätehuoltoa ohjaavat lait ja määräykset

Miksi jätettä lajitellaan?

Hyötyjätteet kierrätykseen

Sekajätteet kaatopaikalle

Ongelmajätteet

Mitä on kestävä kehitys?

• Ohjattua yhteiskunnallista muutosta.

• Päämääränä turvata meille ja tuleville

sukupolville hyvän elämisen

mahdollisuudet.

• Neljä ulottuvuutta:

-Taloudellinen

- Ekologinen

- Sosiaalinen

- Kulttuurinen

Mitä on kestävä kehitys?

Esimerkkejä (ekologisesta ja taloudellisesta)

kestävästä kehityksestä:

• Luonnonvarojen käytön tehostaminen

• Energiantuotannon ja -käytön

tehostaminen

• Kohtuullinen kulutus

Lähde: www.ymparisto.fi ”suomalaisen ilmastovaikutukset”

Jokainen voi vaikuttaa

Omassa arjessa: ekotehokas elämäntapa, kohtuullisuus

kuluttamisessa

Töissä / koulussa: pienet teot, käytäntöjen miettiminen,

materiaalien tehokas käyttö ja hävikin minimointi

Teollisuus / tuotanto: materiaalien käytön tehostaminen,

prosessien tehostaminen, uudet, ekologiset tuotteet

Ekotehokkuus

Tuotteen valmistaminen, käyttö ja

hävittäminen kuluttavat erilaisia

luonnonvaroja.

Verrataan tuotteen koko elinkaaren

aikaista luonnonvarojen kulutusta

tuotteesta saatavaan hyötyyn.

Mitä isompi hyöty saadaan, sitä

parempi ekotehokkuus.

Ekotehokkuutta on

Sama hyöty, pienempi luonnonvarojen kulutus

- hankitaan tuotteen sijasta palvelu

- tuotteiden keventäminen ja monikäyttöisyys

Pitempi käyttöikä

- tuote on kestävä, pestävä, huollettava, korjattava

- esim. hyvälaatuiset perusvaatteet ja työvälineet

Useammat käyttökerrat

- vuokraus, yhteiskäyttö, lainaus

- tuotteen uudelleenkäyttö toiseen tarkoitukseen ennen

jätteeksi päätymistä

Ekotehokkuus omassa elämässä

Kohtuullinen ja viisas kulutus

• Osta vain tarpeellista, kestävää ja korjattavaa.

• Käykö käytetty? Hyödynnä kirppikset,

myyntipalstat jne.

• Ostatko roskaa? Kaikki jäte on kaupasta

rahalla ostettua. Vältä yksittäispakkauksia.

Muista täyttöpakkaukset.

Ekotehokkuus omassa elämässä

Huolla, korjaa ja kunnosta

• Tuotteiden käyttöikä pitenee, kun ne

pitää kunnossa.

• Vanhasta saa hyvää ja käyttökelpoista

kunnostamalla.

Yhteiskäyttö

• Mitä naapurissa on, sitä meillä ei tarvita!

Eli lainaa, vuokraa, käytä yhdessä

muiden kanssa, niin tuotteesta on hyötyä

monelle.

Ekotehokkuus omassa elämässä

• Valitse viisaasti! Hanki tuotteita, jotka

kuluttavat vähemmän luonnonvaroja, esim.

ympäristömerkityt tuotteet ja lähellä

valmistetut tuotteet.

• Tarvitsetko poran vai reiän seinään? Hanki

palvelu tuotteen sijasta. Esim. siivous,

ruohonleikkuu…

Lisätietoa ympäristömerkeistä:

www.eco-label.com/finnish/

www.kuluttajavirasto.fi > eko-ostaja >

ympäristömerkit

www.ymparistomerkki.fi

Ekotehokkuus omassa elämässä

Mieti energiankäyttöäsi

Valitse kodinkoneita, jotka kuluttavat

vain vähän sähköä.

Energiansäästölamput hehkulamppujen

tilalle.

Pyykkien kuivaus narulla (ulkona), ei

rummussa.

Älä tuhlaa vettä!

Pyöräile tai käytä julkista liikennettä tai

kimppakyytejä aina kuin voit.

Vinkkejä kohtuulliseen kuluttamiseen:

www.kuluttajavirasto.fi > eko-ostaja

Vinkkejä ekotehokkaaseen elämään:

www.fiksu.net

Vinkkejä energian säästöön: www.motiva.fi

Ruoan ympäristövaikutukset

- Ruokajäte > huolellinen suunnittelu,

tähteiden hyödyntäminen jne.

- Kasvispainotteinen ruokavalio

- Lähiruoka, vuodenaikojen mukainen

ruokavalio

Maito 4 kgJuusto

43 kg

Naudanliha

46 kg

Riisin viljelystä syntyy

1,5 % KOKO

maailman

kasvihuonepäästöistä

Kotimaiset

viljat

n. 3 kg

Omena

2 kg

Peruna

2 kg

Porkkana

n. 2 kg

Sianliha

21 kg

Ekologinen selkäreppu kertoo kiloina sen materiaalimäärän /

ympäristökuormituksen, jonka tuotteen aikaansaaminen, käyttö ja

jätehuolto ovat kuluttaneet. Kulutus kg/tuotettu ruokakilo. Lähde: Luonnonsuojeluliitto

Muna

11 kg

(Soija)pavut

3 kg

Vinkkejä ekologisempaan ruokailuun:

Esim. ”Härkäpapua sarvista” –keittokirja,

”Ruokaa rippeistä” -keittokirja

www.vegaaniliitto.fi

www.martat.fi

ja lukemattomat kasvisruokailuun liittyvät

blogit (mm. Chocochili, Lettupannu,

Herkkuruokaa, Kahvila Vegaani…)

Ekotehokkaasti oppilaitoksessa

Pieniä tekoja:

- vähennä paperinkulutusta!

- kirjojen ja muun

opiskelumateriaalin kierrätys

- ruokalassa syödään se mitä

otetaan

- keksi itse lisää!

Ekotehokasta työntekoa

Kertakäyttöisestä kestävään

- esim. käsipyyhepaperit korvataan

rullapyyhkeillä

Haitallisen korvaaminen haitattomalla

- hankinnat avainasemassa!

Tuotteiden monikäyttöisyys

- esim. toimiston ”monitoimikoneet”

Ekotehokasta työntekoa

Vuokraaminen ja liisaaminen

- esim. työvaatteet, vaihtomatot, hotelli- ja

ravintolatekstiilit

Tuotteen sijasta palvelua

Pakkausten vähentäminen

- hanki tuotteet kierrätettävissä tai

mahdollisimman vähissä pakkauksissa

- suurostot silloin kun se on mahdollista

vältä silti yliostoa

Kuljetusten vähentäminen

- lähiruoka

- yhteisostot / tilaukset

Jätehuolto käytännössä

o Jätehuoltoa ohjaavat lait ja

määräykset

o Miksi jätettä lajitellaan?

o Hyötyjätteet kierrätykseen

o Sekajätteet kaatopaikalle

o Ongelmajätteet

JÄTELAKI OHJAA

Jäte on hyödynnettävä jos se on mahdollista (teknisesti ja kohtuullisin kustannuksin).

Jätteen haltija maksaa jätteen käsittelyn.

Jäte on lajiteltava: hyötyjätteet, ongelmajätteet ja erityisjätteet pidetään erillään kaatopaikkajätteestä.

Jätteen synnyn ehkäisy

Uudelleenkäyttö

Hyödyntäminen aineena

Hyödyntäminen energiana

Turvallinen loppusijoitus

JÄ

TE

HIE

RA

RK

IA

Jätteen uudelleenkäyttöä…

Jätelainsäädäntö

Keskeisin tavoite vähentää

jätteiden sijoittamista kaatopaikalle ohjattava hyödynnettäväksi materiaalina tai energiana

Kaatopaikkadirektiivi: biohajoavasta jätteestä suurin osa hyödynnettävä

= ei saa sijoittaa kaatopaikalle

ehdotettu totaalista kaatopaikkakieltoa

biohajoava jäte = mm. elintarvike-, puutarha-, puu-,

paperi- ja kartonkijäte

Jätelainsäädäntö

Lain vaatimuksiin vastaaminen

Kierrätyksen tehostaminen

ei yksin riitä

Jätteiden poltto välttämätön

voidaan hyödyntää myös

heikkolaatuinen jäte, joka ei käy kierrätykseen

Verkostoituminen on tehokasta

pienet polttolaitokset eivät taloudellisia

Yhdyskuntajätteen käsittely Euroopassa

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

kaatopaikka

potto

kierrätys

Kaatopaikalle - hyötykäyttöön

Kaato-

paikka

62 %

Kierrätys

30 %

8 %

Energia

47 %

Kierrätys

47 %

6 %

SUOMI RUOTSI

Energia

2003 2010 2020

Jätteen kierrätys ja uusiokäyttö

Kaatopaikkasijoitus

Jätteen energiakäyttö

Jätemäärä

Yhdyskuntajätehuollon strategiaValtakunnallinen jätesuunnitelma 2008

50 %

30 %

20 %

Miten käytännössä?

• Yhteistyössä 5 jäteyhtiötä:

Botniarosk Oy Ab Kristiinankaupunki

• Lakeuden Etappi Oy Seinäjoki

Millespakka Oy Alajärvi

Stormossen Ab Oy Vaasa

Vestia Oy Ylivieska

• Perustettu yhteinen yhtiö

Westenergy Oy

energiahyödyntämistä varten

• Polttolaitos Vaasaan• Laitos toiminnassa v. 2013

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

Jätelain pohjalta laadittu, kuntien

hyväksymät.

Uudet määräykset tulleet

voimaan keväällä 2009

Antavat tarkempia määräyksiä,

esim. jätteiden lajittelusta,

keräilystä, omatoimisesta

hävittämisestä jne.

Noudattamista

valvoo kunnan ympäristösihteeri.

Hyvä jätehuolto alkaa siellä

missä jäte syntyy

HyötyjätteetEkopisteet

HyötyjäteasemaJätekeskus

Hyötykäyttöön

OngelmajätteetHyötyjäteasema

Jätekeskus

Turvallinen hävittäminen Ekokemillä

Sekajätteet Oma roskisLoppusijoituskaatopaikalle

LAJITTELUN ABC

Keräyspaperi: kaikki postin

kautta tuleva paperi

Lasi: purkit, pullot huuhdel-

tuina, kannet pois. EI

posliinia, ikkunalasia, peilejä.

Pienmetallit: säilykepurkit,

alumiinivuoat, metalliesineet

Keräyskartonki: maitotölkit,

pahvipakkaukset, paperi-

pussit. Huuhtele tölkit!

Muovi: rasiat, pussit, purkit,

kelmut, pakkaukset, EI PVC.

JÄTTEIDEN UUSI ELÄMÄ

• Keräyspaperi(Suomen Keräystuote): sanoma-lehtipaperia, pehmopaperia

• Lasi (Suomen Uusioaines): lasivillaa, lasipurkkejakäyttö myös soran korvikkeena (jätekeskus)

• Metalli (Kuusakoski Oy): metallinvalmistuksen raaka-aineeksi

• Keräyskartonki Suomen Kuluttajakuitu ry): hylsykartonki

• Muovi (Ewapower): kierrätys-polttoainetta lämmön tuotantoon

• Roskapönttöön vain se, mitä ei voida

hyödyntää mitenkään.

• Sekajätettä ovat esim. likaiset

materiaalit, kengät, tekstiilit, vaipat,

hehkulamput, kahvipussit, posliini jne.

• Roskapönttöön ei saa laittaa

ongelmajätteitä, kuumaa tuhkaa eikä

pölyävää jätettä.

Sekajäte kaatopaikalle

Sekajäte kaatopaikalle

Jäteastia tyhjennetään säännöllisesti.

Tyhjennysvälit on määritelty kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä.

Jäteautot kuljettavat jätteet kaatopaikalle.

Ongelmajätteet kotona

• Esim. maalit, lakat, liimat,

liuottimet, jäteöljy, akut,

öljynsuodattimet, loiste-

lamput, torjunta-aineet,

vanhentuneet lääkkeet...

• Älä sekoita jätteitä keskenään!

• Palauta mieluiten alkuperäi-

sessä pakkauksessa tai siirrä

merkinnät.

• Ellet tiedä onko joku jäte ongelmajätettä, toimita se varmuuden vuoksi ongelmajätekeräykseen.

www.vestia.fi

KAATOPAIKALLA

Sekajäte sijoitetaan

kaatopaikalle, tiivistetään

ja peitetään.

Jätetäyttöalueen

ympäristövaikutuksia

seurataan kymmeniä

vuosia.

Kaatopaikkakaasut ja

suotovedet käsitellään.

- Vanha jätetäyttö on peitetty

maisemointikerroksella

- Estää vesien pääsyn jätteen joukkoon

- Estää kaatopaikkakaasun pääsyn ilmaan

- Kaasut kerätään hyötykäyttöön: sähkön-

ja lämmöntuotanto jätekeskuksen

rakennuksille

Kaatopaikkakaasun käsittely