vantaan kestävän kehityksen raportti 2009 - etusivu · pdf file4.6 sosiaalinen...

Vantaan kestävän kehityksen raportti 2009

2 Vantaan kestävän kehityksen raportti 2009

Julkaisija Vantaan kaupunki, Maankäyttö ja ympäristö, Ympäristökeskus Pakkalankuja 5, 01510 VantaaLisätietoja: Tina Kristiansson (09) 8392 5020 [email protected]

Paino Vantaan kaupungin paino C 9: 2010 ISBN : 978-952-443-325-9

Luontokoululaisia. (Kuva:Vantaan kaupungin kuvapankki)

Vantaan kestävän kehityksen raportti 2009 3

Kaupunginjohtajan katsaus 4

1 Johdanto 6

2 Vantaan kaupunkiorganisaatio 7

3 Ympäristöjohtaminen Vantaalla 8

4 Vantaan ekologinen kestävyys 10

4.1 Yleinen kehitys 10

4.2 Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys 12

4.3 Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus 14

4.4 Liikkumisen kestävyys 19

4.5 Ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristövalistus 20

4.6 Sosiaalinen kestävyys 22

5 Kestävän kehityksen edistäminen vuonna 2009 24

5.1 Yleisen kehityksen edistäminen 24

5.2 Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyyden

edistäminen 28

5.3 Toiminnan kuormituksen vähentäminen ja

ekotehokkuuden edistäminen 34

5.4 Liikkumisen kestävyyden edistäminen 36

5.5 Ympäristövastuullinen kulutus ja

ympäristövalistuksen edistäminen 38

6 Ympäristötilinpito 2009 42

Käsitteet 45

Lähteet 46

Sisällysluettelo


Vantaa kantaa vastuuta ympäristöstä. Tämä on kirjattu kaupungin arvoihin. Arvoista nousseiden tavoitteiden mukaisesti kaupungin päättäjät asettivat vuoden 2009 tavoitteeksi toimialakohtaisten ilmasto-ohjelmien laatimisen. Syksyllä 2009 Vantaan kaupungin toimialat tunnistivat suurimmat ympäristöhaasteensa ja mahdollisuutensa sekä asettivat tavoitteet ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Samalla ilmastotalkoisiin kytkettiin suuri joukko kaupungin työntekijöitä.

Toimialojen ilmasto-ohjelmien lisäksi syksyllä 2009 aloitettiin ekotuki-henkilöiden eli työyksiköissä toimivien ekolähettiläiden kouluttaminen. Näin ollen voidaan sanoa, että ympäristöraportoinnin kehittämisestä alkaneessa ympäristöjohtamisen edistämisessä otettiin jälleen askel eteenpäin. Tämä kertoo voimakkaasta pyrkimyksestä liittää ympäristö-tavoitteet kaupungin sosiaalisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin.

Kaupunginjohtajan katsaus


Ympäristösuojelun haasteet, etenkin ilmastonmuutos, ovat vakavia ongelmia, eivätkä ne katoa hetkessä. Tehtävää siis riittää ja jatkossa keskeistä on ilmasto-ohjelmien toimeenpano. Päästötavoitteisiin pääseminen vaatii paljon työtä ja toimintatapojen muutosta. Vuonna 2009 Vantaan kasvihuonekaasupäästöt vähenivät jonkin verran, mutta kyse oli laman ja lämpimän talven aiheuttamasta laskusta. Pitkällä aikavälillä on nähtävissä päästöjen selkeä nouseva trendi, josta kertoo myös Vantaalla jatkuvasti kasvava sähkönkulutus.

Toisaalla vuonna 2009 ilmastonmuutosta koskevat ennusteet kertovat, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kasvihuonekaasupäästöjä tulisi vähentää aikaisempia tavoitteita nopeammin. Vantaan kaupunkikin tiukensi tavoitteitaan vuonna 2009 liittymällä marraskuussa kansain-väliseen Covenant of Mayors -ilmastositoumukseen, jonka allekirjoit-tajakaupungit ovat sitoutuneet vähentämään hiilidioksidipäästöjään vuoteen 2020 mennessä yli 20 prosentilla. Lisäksi osana Vantaan kaupungin talouden ja toiminnan kehittämistoimenpiteitä sekä talouden tasapainotusta tehty niin sanottu Vantaa-sopimus pitää sisällään tavoitteen viiden prosentin vuotuisista kasvihuonekaasu-päästövähennyksestä sopimuskaudella 2010 – 2013.

Tähän vuoden 2009 Vantaan kaupungin ympäristöraporttiin on jälleen koottu kestävää kehitystä mittaavat indikaattorit sekä esi-merkkejä kestävää kehitystä edistävistä toimista kaupunkiorgani-saatiossa. Esimerkit kertovat niistä toimista, joiden perimmäisenä tarkoituksena on asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen siten, että samalla ympäristörasitus, kaupungin ekologinen jalanjälki, saadaan pienemmäksi mahdollisimman kustannustehokkaasti. Esimerkkeinä toimista voidaan mainita Marja-Vantaa-projektin pyrkimykset kestä-viin ratkaisuihin maankäytön suunnitelussa sekä yksittäisten päiväko-tien ekoteot.

Juhani Paajanen kaupunginjohtaja


Kestävän kehityksen raportti kertoo kestävän ke-hityksen työstä koko kaupunkiorganisaatiossa. Raportin tehtävänä on osoittaa, mihin suuntaan ympäristön hyväksi tehty työ sekä ympäristön tila kaupungissamme ovat kehittyneet. Kestävän kehityksen etenemistä on kuvattu tunnuslukujen avulla. Lisäksi raporttiin on koottu esimerkkejä kestävää kehitystä edistävistä toimista vuodelta 2009.

Kestävän kehityksen indikaattorit ovat Suomen kuuden suurimman kaupungin (Helsinki,Espoo, Turku, Tampere, Oulu ja Vantaa) yhteisesti valit-semia, ja ne vastaavat myös kansallisesti ja kan-sainvälisesti käytössä olevia ympäristöindikaatto-reita. Indikaattorit kuvaavat kestävän kehityksen suuntaa kaupunkiorganisaatiossa. Suurin osa tiedoista kerätään vuosittain. Osa kuitenkin kerä-tään neljän vuoden välein sen vuoksi, että ne joko vaativat laajempia laskelmia tai niiden kuvaamat ilmiöt muuttuvat hitaasti.

1 Johdanto

Vantaan kestävän kehityksen vuosiraportti on koottu nyt kolmatta kertaa. Ekologisia ja sosiaa-lisia indikaattoreita kaupungissa on seurattu jo vuosia. Vuoden 2009 alussa Vantaa luovutti niin sanotun Västerkullan kiilan maa-alueen Helsin-gille, mikä vaikuttaa monien kestävän kehityksen indikaattoriarvojen laskentaan. Tämä tulee ottaa huomioon verrattaessa lukuja aiempiin vuosiin, erityisesti maankäytöön liittyvien tunnuslukujen osalta.

Kestävän kehityksen raportin on laatinut ym-päristösuunnittelija Tina Kristiansson kaupungin ympäristökeskuksesta yhteistyössä Heidi Kohta-lan kanssa. Maankäytön indikaattorit vuodelle 2008 ovat laskeneet Anna-Karin Kyrönviita ja Anne Mäkynen kaupunkisuunnittelusta. Ympä-ristötilinpito-osion tiedot on saatu toimialojen ja liikelaitosten ympäristötilinpitoyhdyshenkilöiltä. Muut lähteet on mainittu kuvien ja taulukoiden yhteydessä. Raportin on taittanut Ritva-Leena Ku-jala kaupunkisuunnitteluyksiköstä.

Kalevan kenkä(Taidetalo Pessi)


Vantaan kaupunkiorganisaation kuuluvat kuusitoimialaa sekä kaupungin liikelaitokset.

Toimialat ovat: - Keskushallinto - Maankäyttö ja ympäristö - Sosiaali- ja terveydenhuolto - Sivistystoimi - Tilakeskus - Vapaa-aika ja asukaspalvelut

Lisäksi kaupungilla oli vuonna 2009 kolme liike-laitosta: - Pelastuslaitos (Keski-Uudenmaan pelastuslaitos) - Vantaan työterveys - Vantaan vesi (1.1.2010 alkaen osa HSY Vesi -yhtymää)

2 Vantaan kaupunkiorganisaatio

Kaupunkikonserniin kuuluu lisäksi lähes 100kappaletta osakeyhtiötä, säätiöitä, yhdistyksiäja muita yhteisöjä, joissa kaupungilla yksin taitytäryhteisöjen kanssa on määräysvalta, sekäkuntayhtymiä ja muita yhteisöjä, joissa kaupunkion osakkaana tai jäsenenä.

VantaaVäestö 1.1.2010 197 636Väestöntiheys as/maa-km2 829pinta-ala, km2 (josta maata km2) 240,4 km² (238,38 km²)Kaupungin henkilöstömäärä 11416-vakituiset 9247Elinkeinorakenne (31.12.2007) -palvelut 19,7 % -teollisuus 14,0 % -kauppa 25,6 % -rakentaminen 6,8 % -liikenne 17,8 % -rahoitustoiminta 15,0 % -maa- ja metsätalous 0,4 % -elinkeino tuntematon 0,7 %Suurimmat työnantajat Vantaan kaupunki, Finnair Oyj, ISS Palvelut Oy, Itella Oyj, Keslog OyTalous vuonna 2009 -vuosikate/poistot 79,9 % -investointien tulorahoitus 46,7 % -lainat (€/asukas) 3663 € -konsernilainat (€/asukas) 7538 €


3 Ympäristöjohtaminen Vantaalla

Vantaalla ympäristöasioita ohjaa koko kaupungin tasolla valtuuston hyväksymä kaupunkistrategia ja sen asettamat tavoitteet. Viimeisin Vantaan kau-pungin strategia on laadittu vuosille 2010-2013. Strategian pohjana toimii toimialojen tekemä vuosittainen toimintaympäristön analyysi. Kau-punkistrategian asettamien tavoitteiden mukaan ympäristöjohtamista Vantaalla kehitetään siten, että koko kaupunkiorganisaatio on tietoinen ym-päristövastuustaan ja sitoutuu ilmastonmuutok-sen hillintään ja kestävän kehityksen toteuttami-seen. Tavoitteena on ottaa ympäristönäkökohdat huomioon entistä kattavammin.

Kuva 1. Ympäristöjohtaminen Vantaalla

Kaupungin-valtuusto

Kaupungin-hallitus

Toimialat

Ympäristöasiat toimi-alojen ja tulosalueidenstrategioissa jasitovissa tavoitteissa

Pääkaupunkiseudunilmastostrategia

Ympäristö- jailmasto-ohjelmat

Ekotukitoiminta

Raportointi

Kestävänkehityksenraportti

Ympäristöpolitiikka(uusitaan)

Ympäristöasiatkaupunginstrategiassa jasitovissatavoitteissa

Vantaa sopimus

Sektoriohjelmat(ilmansuojelu,hulevesi) ja sopimuksetsekä sitoumukset


Vantaan kaupungin strategiaan 2010-2013 on kirjattu seuraavat arvot:

Innovatiivisuus

Innovatiivisuus tarkoittaa kykyä tuottaa Vantaalle uusia hyödyllisiä muutoksia, toimia suunnannäyttäjänä ja rohkeutta etsiä uusia entistä parempia tapoja järjestää palveluja kuntalaisen hyväksi.

Kestävä kehitys

Kestävä kehitys tarkoittaa hyvien elinmahdol-lisuuksien turvaamista nykyisille ja tuleville sukupolville. Ratkaisuissa ja päätöksenteos-sa huomioidaan ekologiset näkökulmat ja oikeudenmukaisuus, sekä pidetään talous tasapainossa.

Yhteisöllisyys

Yhteisöllisyys tarkoittaa kuntalaisen osalli-suuden ja aktiivisuuden edistämistä, syrjäyty-misen ehkäisyä sekä osallistumista yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen.

Toiminta-ajatus

Vantaan kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia, uusien työpaikkojen syntymistä ja kaupungin kestävää kehitystä tarjoamal-la hyvän toimintaympäristön ja järkevästi tuotetut palvelut. Toiminnan lähtökohtana on kuntalaisten osallisuus ja avoin viestintä.

Vantaan kaupungin visio

Vantaan kaupungin visioksi on strategiassa kirjattu, että Vantaa on asukkaille ja yrittäjil-le Suomen vetovoimaisin ja kansainvälisin kotikaupunki, joka toimii kestävän kehityksen suunnannäyttäjänä. Yhtenä vision osana on kestävä kehitys, johon sisältyy kolme osa-aluetta: taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuuri-nen sekä ekologinen kestävyys.

Vantaan kaupungin strategiaan kirjatut ekologisen kestävyyden tavoitteet:

- kestävän kehityksen periaatteet ovat mu-kana kaupunkisuunnittelussa sekä uudis- ja korjausrakentamisessa - hyvin toimiva joukkoliikenne - edistetään uusiutuvien energialähteiden käyttöä - luonnon monimuotoisuus huomioidaan kaavoituksessa ja virkistyskäytössä - henkilöstö on sitoutunut ekologisen kestä-vän kehityksen edistämiseen - Marja-Vantaa on kansainvälinen malli ekolo-gisesta rakentamisesta


Ekologisen kestävyyden mittareilla pyritään ku-vaamaan kestävän kehityksen etenemistä kau-punkiorganisaatiossa. Ekologisen kestävyyden indikaattorit on luokiteltu viiteen ryhmään:

- Yleinen kehitys - Maankäyttö ja kaupunkirakenne - Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus - Liikkumisen kestävyys - Ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristökasvatus

4 Vantaan ekologinen kestävyys

4.1 Yleinen kehitys

Yleisen kehityksen indikaattoreilla kuvataan yh-dyskunnan toiminnan kestävyyttä ja maailman-laajuista vastuuta. Yhdyskunnan tuottamien kas-vihuonekaasupäästöjen määrä kuvaa paikallista vaikutusta maailmanlaajuiseen ilmastonmuutok-seen, ja energiankulutus ilmentää yhdyskunnan toiminnan vastuullisuutta ja ekotehokkuutta. Energiantuotanto kuluttaa merkittävästi luonnon-varoja sekä aiheuttaa hiilidioksidipäästöjen ohella myös muita ilman epäpuhtauksia. Tämän vuoksi yhdyskunnan energiankulutuksen vähentäminen on tärkeä ympäristönsuojelullinen tavoite.

Taulukko 1. Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit

Indikaattori 2005 2006 2007 2008 2009 Kehityssuunta Kasvihuonekaasupäästöt (CO2-ekvivalentti tn/as/v) 7,01 7,17 7,13 6,77 6,44

Yhdyskunnan energian kulutus (kWh/as/v) 26901 27199 26584 26021 26078 Lähde: HSY

Lahjarasia(Taidetalo Pessi)


Kasvihuonekaasupäästöt

Vuonna 2009 Vantaan kasvihuonekaasupääs-töt olivat kaiken kaikkiaan 1 272 tuhatta tonnia (1000t CO2-ekv) hiilidioksidiksi laskettuna, mikä oli 4 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuon-na. Asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt oli-vat 6,4 tonnia (CO2-ekv) asukasta kohti eli 5 pro-senttia edellistä vuotta pienemmät.

Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian ta-voitteena on vähentää vuoteen 2030 mennessä asukasta kohti laskettuja hiilidioksidipäästöjä 4,3 tonniin (CO2-ekv) asukasta kohden vuodessa, mikä merkitsee 39 prosentin vähennystä vuoden 1990 tasosta. Asukasta kohden laskettuna kasvi-huonekaasupäästöt olivat vuonna 2009 laskeneet 8 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Kokonaispääs-töissä oli kuitenkin edelleen kasvua 17 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna. Erillisessä Vantaa-sopi-muksessa kaupunki on myös sitoutunut vähentä-mään kasvihuonekaasupäästöjä 5 prosenttia vuo-dessa sopimuskaudella 2010-2013.

Suurin osa Vantaan kasvihuonekaasupäästöis-tä aiheutuu kaukolämmön ja sähkön tuotannos-ta sekä liikenteestä, ja nämä ovat myös Vantaan suurimpia energiankuluttajia. Vuoden 2009 kas-vihuonekaasupäästöjen väheneminen johtui pää-

Kaukolämpö31 %

Sähkölämmitys10 %

Erillislämmitys6 %

Kulutussähkö20 %

Liikenne28 %

Teollisuus ja työkoneet

4 %

Jätehuolto1 % Maatalous

0,1 %

asiassa liikenteen ja sähkönkulutuksen päästöjen pienentymisestä. Tämä puolestaan oli seurausta taloudellisesta taantumasta, mikä vähensi sähkön kysyntää sekä raskaan liikenteen määrää.

Vantaan asukaskohtaiset päästöt (6,4 t CO2-ekv) olivat vuonna 2009 korkeammat kuin Hel-singissä (5,5 t CO2-ekv) sekä Espoossa ja Kauni-aisissa (5,6 t CO2-ekv). Vantaan korkeammat asu-kaskohtaiset päästöt selittyvät pääasiassa kaupun-gin läpi kulkevien pääväylien ja kehätien suurilla liikennemäärillä.

Yhdyskunnan energiankulutus

Vantaan asukaskohtainen energiankulutus vuon-na 2009 oli 26,1 MWh eli lähes saman verran kuin edellisenä vuonna. Kokonaisenergiankulutus oli 5 155 GWh, mikä sekin oli samalla tasolla edel-lisvuoteen verrattuna, sillä kasvua oli vain pro-sentin verran. Kahden edellisen vuoden aikana energiankulutus on ollut aikaisempia vuosia al-haisempi, mikä johtuu enimmäkseen liikenteen ja teollisuuden energiankulutuksen laskusta.

Kuva 2. Kasvihuonekaasupäästöjen lähteiden osuudet Vantaalla vuonna 2009.Lähde: HSY

Kuva 3. Vantaan kokonaisenergiankulutus sektoreittain vuonna 2009.Lähde: HSY

Sähkö33 %

33 %

Liikenne27 %

Öljylämmitys5 %

Teollisuus ja työkoneet2 %

Kaukolämpö


Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyyttä kuvataan asemakaava-alueelle rakennettujen ra-kennusten osuudella, palveluiden saavutettavuu-della sekä virkistys- ja suojelualueiden osuudella. Kestävän kehityksen tavoitteena on tiivis ja eheä kaupunkirakenne, jossa palvelut ovat hyvin saavu-tettavissa, samalla säilyttäen virkistys- ja suojelu-

Indikaattori 2007 2008 2009 KehityssuuntaAsemakaava-alueelle rakennettujen rakennusten osuus (%) 96,6 88,2 88,6

Asemakaava-alueelle vuonna 2009 valmistuneiden rakennusten osuus (%) 96,3 93,3 92,4

Asemakaava-alueelle vuonna 2009 valmistuneiden asuinrakennusten osuus (%) 96,2 94,2 95,1

Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella (%) 26,1 26,2 24,0

Luonnonsuojelualueiden ja -varausten (SL) osuus maa-alasta (%) 6,0 6,0 6,2

Luonnonsuojelualueiden ja -varausten (SL) osuus kokonaispinta-alasta (%) 5,9 5,9 6,1

Luonnonsuojelualueiden ja -varausten (SL) sekä luo-alueiden osuus maa-alasta (%) 9,0 9,0 8,8

Luonnonsuojelualueiden ja -varausten (SL) sekä luo-alueiden osuus kokonaispinta-alasta (%) 8,9 8,9 8,7

Palveluiden saavutettavuus 300 ja 700 metrin etäisyydellä (%) - Kirjastot ja kirjastoautojen pysäkit (300 m/700 m, %) 32,9 % / 83,3 % 34,6 % / 84,1 % 34,9 % / 84,7 %

- Päivittäistavarakaupat (300 m/700 m, %) 34,6 % / 71,2 % 33,7 % / 69,6 % 35,4 % / 72,4 %

- Koulut: peruskoululuokat 1-6 (300 m/700 m, %) * 21,1 % / 62,4 % 20,2 % / 60,8 %

- Julkinen liikenne: joukkoliikenteen pysäkit (300 m/700 m, %) 92,7 % / 99,8 % 90,4 % / 97,7 % 91,1 % / 97,8 %

- Päiväkodit (300 m/700 m, %) 53,3 % / 84,6 % 50,7 % / 83,8 % 55,7 % / 85,1 %

- Julkinen terveydenhuolto (300 m/700 m, %) 5,7 % / 24,2 % 6,0 % / 26,0 % 6,2 % / 25,1 %

- Virkistysalueet (300 m/700 m, %) 99,5 % / 100 % 99,5 % / 100 % 98 % / 99 %

arvot. Tällainen rakenne mahdollistaa laajempien luontoalueiden säilymisen kaupunkikeskittymien ulkopuolella, sillä kaupunkirakentaminen usein pirstoo viheralueita yhä pienemmiksi. Vantaalla maankäytön ja kaupunkirakenteen indikaattoreita on seurattu vuodesta 2007 alkaen.

Taulukko 2. Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys

4.2 Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys

*tietoa ei saatuLähde: Vantaan kaupunki, yleiskaavoitus


0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1946 1984 1993 1994 1997 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

ha uusia suojelualueita

hehtaaria yhteensä

ha

Asemakaava-alueelle rakennettujen rakennusten osuudet

Vuonna 2009 asemakaava-alueelle rakennettujen rakennusten osuus Vantaalla oli 88,6 prosent-tia. Vuonna 2009 rakennetuista rakennuksista 92,4 prosenttia valmistui asemakaava-alueelle, mikä oli hieman edellistä vuotta vähemmän. Ase-makaava-alueelle vuoden aikana valmistuneiden asuinrakennusten osuus sen sijaan kasvoi hieman, 95,1 prosenttiin.

Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella oli 24 prosenttia, mikä oli hieman edellisiä vuosia vähemmän. Tähän vaikutti ainakin osittain niin sanotun Västerkullan kiilan maa-alueen luovutta-minen Helsingille vuoden 2009 alussa.

Luonnonsuojelualueet ja varaukset

Vantaalla oli vuoden 2009 lopussa yhteensä 972 hehtaaria pääasiassa luonnonsuojelulailla rauhoi-tettuja alueita, mikä on 4 prosenttia kaupungin pinta-alasta. EU-direktiiveihin perustuvia luon-totyyppirauhoituksia Vantaalla oli 27 hehtaaria sekä yksi erityisesti suojeltavan lajin runsaan vii-den hehtaarin kasvupaikkarauhoitus. Luonnon-suojelualueiden ja -varausten osuus pinta-alasta oli 6,1 prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin edellisvuonna. Kun mukaan lasketaan luo- eli luonnonsuojelualueiden ja -varausten ulkopuo-

Kuva 4: Luonnonsuojelualueiden pinta-ala Vantaalla.Lähde: Vantaan kaupungin ympäristökeskus

lella olevat luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet, osuus on 8,7 prosenttia, mikä puolestaan on hiukan vähemmän kuin edel-lisvuonna. Osuuksiin vaikutti Helsingin kaupun-gille tehty maanluovutus, jossa Vantaan pinta-ala pieneni 230 hehtaaria ja myös osa suojelualueis-ta siirtyi Helsingin puolelle. Toisaalta Vantaalla myös tehtiin vuonna 2009 neljä uutta rauhoitus-päätöstä, jotka käsittivät yhteensä 195 hehtaaria.

Palveluiden saavutettavuus

Keskeiset julkiset palvelut ovat hyvin vantaalais-ten saavutettavissa, kun asiaa arvioidaan tietyl-lä etäisyydellä palveluista asuvien asukkaiden osuudella. Valtaosalla vantaalaisista on julkisen liikenteen pysäkille, viheralueelle, päiväkotiin ja kirjastopalveluihin alle 700 metrin matka. Myös peruskoulujen ala-asteiden sekä päivittäistavara-kauppojen saavutettavuus on Vantaalla hyvä, sillä yli kuusi kymmenestä asuu korkeintaan 700 met-rin päässä lähimmästä alakoulusta. Kaupunkilais-ten matka terveyspalveluihin on hieman pidempi. Vuonna 2009 palveluiden saavutettavuus Vantaal-la parani entisestään päivittäistavarakauppojen ja päiväkotien osalta. Koulujen ja virkistysalueiden saavutettavuudessa tapahtui pientä laskua, mutta muilta osin palveluiden saavutettavuus pysyi lähes ennallaan.


Ekotehokkuudella kuvataan palveluiden ja hyö-dykkeiden tuottamisen tehokkuutta suhteessa käytettyihin luonnonvaroihin. Kestävän kehityk-sen periaatteiden mukaan tavoitteena on paran-taa tehokkuutta luomalla laadukkaita palveluita ja hyvinvointia käyttäen aiempaa vähemmän luonnonvaroja. Toiminnan kuormitus puolestaan kuvaa palveluiden ja hyödykkeiden tuottamises-

Indikaattori 2005 2006 2007 2008 2009 Kehitys suuntaYhdyskunnan sähkön kulutus (kWh/as/v) 1 8487 8378 8378 8414 8479

Yhdyskunnan veden kulutus (l/as/vrk) 2 246 251 239 236 237

Kaukolämpöön liittyneiden kiinteistöjen osuus 3

- rakennuksista (%) * * * * 26,9 % - pinta-alasta (%) * * * * 68,9 % Kaukolämmitettyjen kiinteistöjen asukkaiden4 osuus Vantaan väestöstä 81 % 80 % 79 % 78 % * Sähkön ominaiskulutus kaupungin omistamissa kiinteistöissä (kWh/r-m3) 5 18,7 17,9 19,0 21,2 * - hoitoalan rakennuksissa (kWh/r-m3) * * 27,3 25,8 25,7

- kokoontumisrakennuksissa (kWh/r-m3) * * 15,1 33,3 29,8

- opetusrakennuksissa (kWh/r-m3) * * 17,3 17,4 16,6

- toimistoja hallintorakennuksissa (kWh/r-m3) * * 31,3 * 25,5 Lämmön ominaiskulutus kaupungin omistamissa kiinteistöissä (kWh/r-m3) 5 57,7 58,9 59,5 58,4 * - hoitoalan rakennuksissa (kWh/r-m3) * * * 75,7 * - kokoontumisrakennuksissa (kWh/r-m3) * * * 64,6 * - opetusrakennuksissa (kWh/r-m3) * * * 54,6 * Yhdyskunnan ilmanlaatu: Tikkurilan keskustan ilman-laadun raja-arvon numeroarvon ylitysten määrät (kpl) 1

- Hengitett. hiukkaset, PM10 (vrk-arvo 50 μg/m3), raja-arvo sallii 35 ylitystä 23 18 13 5 4

- Typpidioksidi, NO2 (tuntiarvo 200 μg/m3), raja-arvo sallii 18 ylitystä 0 0 0 0 0

Ilmanlaatuindeksin mukainen huono tai erittäinhuono ilmanlaatu Tikkurilassa (tuntia/v) 1 * 36 64 37 32

Yhdyskunnan jätevesien kokonaistyppikuormitus (g/as/vrk) 2 2,019 1,778 2,620 2,108 1,732

Yhdyskunnan jätevesien kokonaisfosforikuormitus (g/as/vrk) 2 0,085 0,066 0,083 0,064 0,064

Yhdyskunnan jätevesien BOD-kuormitus (g/as/vrk) 2 1,744 1,619 1,913 1,627 1,523

Loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen määrä (kg/as/vuosi) 1 372 356 352 362 313

*tietoa ei saatuLähteet: 1. HSY, 2. HSY Vesi, 3. Tilastokeskus, 4. Energiateollisuus Ry, 5. Kuntaliitto

ta aiheutunutta kuormitusta. Ihmisen toiminnan aiheuttamaa kuormitusta ilmaan, vesistöihin ja maaperään seurataan ilmanlaadun, jätevesikuor-mituksen ja kaatopaikalle loppusijoitettavan jät-teen määrän kehityksellä, sekä energian- ja ve-denkulutukseen liittyvillä tunnusluvuilla, jotka ilmentävät toiminnan vastuullisuutta ja ekote-hokkuutta.

Taulukko 3. Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus

4.3 Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus


Sähkönkulutus

Sähkönkulutus on yksi tärkeimmistä yhdyskun-nan energiatehokkuutta ja toiminnan vastuulli-suutta kuvaavista indikaattoreista. Sähkönkulutus kasvaa Suomessa nopeammin kuin asukasmäärä, eli asukaskohtainen sähkönkulutus on noussut lähes joka vuosi. Yksi Ilmastostrategia 2030:n ta-voitteista on saada asukaskohtainen sähkönkulu-tus kääntymään laskuun.

Vuonna 2009 yhdyskunnan sähkönkulutus oli Vantaalla 1676 GWh, mikä tarkoittaa kahden pro-sentin kasvua edeltävään vuoteen. Väestö kasvoi Vantaalla parilla tuhannella edellisvuodesta, eli yhdyskunnan asukaskohtainen sähkönkulutus kasvoi yhden prosentin verran. Suurimmat säh-könkuluttajat Vantaalla ovat yksityinen, palvelu-sektori ja teollisuus. Palveluiden ja teollisuuden sähkönkulutus, joka kasvoi edellisvuonna, laski vuonna 2009.

Sähkönkulutus on kasvanut lähes jatkuvas-ti vuodesta 1990. Vantaalla sähkönkulutus on kasvanut vuodesta 1990 lähes 60 prosenttia, ja asukaskohtainen kulutus 25 prosenttia, joten il-mastostrategian tavoitteiden toteutuminen vaa-tii sähkönkulutukseen merkittäviä leikkauksia. Lämmön- ja sähköntuotannon päästöjen Van-taalla odotetaan vähenevän merkittävästi uuden jätevoimalan valmistuttua, sillä kivihiilen osuu-den odotetaan laskevan huomattavasti. Alusta-van aikataulun mukaan voimala otetaan käyttöön vuonna 2014.

Kuva 6. Vantaan Energian oma sähköntuotan-to energialähteittäin vuonna 2009.Lähde: Vantaan Energia

Kuva 5. Sähkönkulutus sektoreittain Vantaalla vuonna 2009 (GWh).Lähde: HSY

Vedenkulutus

Yhdyskunnan vedenkulutus kuvaa yhdyskunnan toiminnan vastuullisuutta ja ekotehokkuutta sekä välillisesti myös veden puhdistuksesta, jakelusta ja kuljetuksesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Yhdyskunnan vedenkulutus koostuu verkostoon liittyneiden kotitalouksien, teollisuuden, maata-louden ja julkisten palveluiden käyttämästä ve-destä. Vantaalla yhdyskunnan vedenkulutus on pysynyt lähes samalla tasolla useiden vuosien ajan. Vuonna 2009 kulutus oli 237 litraa asukasta kohden vuorokaudessa, mikä oli lähes saman ver-ran kuin edellisvuonna.

Vantaalla käytetyn sähkön jakelusta vastaa pää-asiassa Vantaan Energia, jonka oma sähkö tuote-taan lähes täysin Martinlaakson voimalaitoksessa sähkön ja lämmön yhteistuotantona. Oman tuo-tannon osuus Vantaan Energian toimittamasta sähköstä vuonna 2009 oli 63 prosenttia. Vuonna 2009 Vantaan Energian hankkiman sähkön, yh-teensä 2 517 GWh, tuottamiseen käytettiin 61 prosenttia fossiilisia energialähteitä ja turvetta, 21 prosenttia uusiutuvia energialähteitä ja 18 pro-senttia ydinvoimaa.

Yksityinen37,0 %

Julkinen sektori15,7 %

Palvelusektori25,7 %

Teollisuus21,4 %

Maatalous0,1 %

Turve0,6 %

Maakaasu44,9 %

Öljy1,4 %

Kivihiili27,5 %

Tuulivoima0,7 %

Vesivoima14,7 %

Bioenergia0,1 %

Ydinvoima10,1 %


Lämmönkulutus

Yhdyskunnan energiankulutuksesta noin kol-mannes kuluu lämmitykseen. Kaukolämpöön liittyneiden kiinteistöjen ja asukkaiden osuudella mitataan kaupunkirakenteen ja energiantuotan-non suunnitelmallisuutta sekä välillisesti luon-nonvarojen kulutusta ja ilman epäpuhtauksien määrää.

Kaukolämmön osuus kulutusperusteisista lämmitystapaosuuksista Vantaalla vuonna 2009 oli 1697 GWh, sähkölämmityksen 330 GWh ja öljylämmityksen 254 GWh. Kaukolämmityksen osuus oli kasvanut kaksi prosenttiyksikköä edel-lisestä vuodesta. Kaiken kaikkiaan lämmön kulu-tus oli kasvanut lähes 9 prosenttia vuoteen 2008 verrattuna.

Kaukolämmönkulutus Vantaalla vuonna 2009 oli noin 11 prosenttia enemmän kuin vuonna 2008. Kaukolämmöntuotannosta Vantaalla vastaa Vantaan Energia, jonka lämmöntuotanto perus-tuu pääosin kivihiileen ja maakaasuun. Lämmön-

Kuva 7. Kulutusperusteiset lämmitystapaosuu-det Vantaalla vuonna 2009.Lähde: HSY

tuotantotapojen osuudet pysyivät samalla tasolla kuin vuonna 2008. Vuonna 2009 Vantaan Energia tuotti 86 prosenttia toimittamastaan lämmöstä Martinlaakson voimalaitoksessa.

Vantaan Energian kaukolämpöverkko kattaa Vantaan keskeiset asuin- ja teollisuusalueet. Il-mastostrategia-2030:n tavoitteena on lisätä kau-kolämmön osuutta, vähentää sähkölämmitettä-vien rakennusten osuutta uusissa rakennuksissa kolmasosaan sekä muuttaa vähintään puolet eril-lislämmitetyistä rakennuksista käyttämään uusiu-tuvaa energiaa.

Kaukolämmöllä lämpeni Vantaalla vuonna 2009 yhteensä 10,2 miljoonaa rakennusneliötä, joista asuintalojen osuus oli 52,5 prosenttia, teol-lisuuden noin 9,9 prosenttia ja muiden osuus noin 37,6 prosenttia. Koko rakennuskannasta kauko-lämmöllä lämpeni noin 69 prosenttia rakennus-pinta-alasta, ja vajaa kolmannes rakennuksista.

Kuva 8. Vantaan Energian lämmöntuotanto energialähteittäin vuonna 2009.Lähde: Vantaan Energia

kaukolämpö74,4 %

sähkölämmitys14,5 %

öljylämmitys11,1 %

Maakaasu58,4 %

Kivihiili39,8 %

Biokaasu0,2 %

Öljy1,6 %


Ilmanlaatu

Puhdas ilma on olennainen osa kestävää kehitys-tä, sillä ilmanlaatu vaikuttaa terveyteen, luontoon ja elinympäristön viihtyisyyteen. Välillisesti ilman pilaantuminen aiheuttaa muun muassa sairausku-lujen kasvua sekä tuottavien ja suojaavien ekosys-teemien vaurioitumista.

Hengitettävien hiukkasten raja-arvon ylitykset Tikkurilan keskustassa olivat edelleen vähenty-neet edellisvuotisesta, mihin vaikuttivat erityisesti katupölyn vähäisyys keväällä sekä pienhiukkasten kaukokulkeuman hieman tavallista alhaisemmat pitoisuudet. Myös ilmanlaatuindeksin mukaiset huonon tai erittäin huonon ilmanlaadun tunnit olivat edellisvuotta harvemmassa.

0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 %

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

% kuukauden tunneista

HyväTyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono

Tikkurila

Kuva 9. Ilmanlaadun jakautuminen eri ilman-laatuluokkiin Tikkurilassa vuoden 2009 kuu-kausina.Lähde: HSY

Kuva 10. Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiraja-arvojen ylitykset ja sallittujen ylitysten määrä Tikkurilassa.Lähde: HSY

Kuva 11. Ilmansaasteiden pitoisuudet eri vuo-rokauden aikoina Tikkurilassa.Lähde: HSY

PM10

0

10

20

30

40

50

2004 2005 2006 2007 2008 2009

Ylitysten lukumäärä

raja-arvo

Tikkurilaarki

0

20

40

60

80

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23tunti

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8CO

(mg/

m3 )

NO NO2 PM10 PM2,5O3 CO

NO

, NO

2 , P

M10

, PM

2,5 ,

O3

(µg/

m3 )


Yhdyskunnan jätevesikuormitus

Jätevesikuormituksella kuvataan yhdyskunnan vesistökuormitusta ja vaikutusta rehevöitymi-seen. Mittareina käytetään kunnallisen jäteve-denpuhdistamon aiheuttamaa fosforin, typen ja biologisen hapenkulutuksen (BHK) kuormitus-ta. Vantaalla ei ole omaa jätevedenpuhdistamoa, vaan vedet johdetaan HSY Veden Suomenojan ja Viikinmäen puhdistamoille.

Vuonna 2009 Vantaan jätevesien kokonais-typpi- ja BHK-kuormitus olivat pienentyneet, ainoastaan fosforikuormitus oli pysynyt samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2009 jä-tevesien kokonaismäärä Vantaalla oli 17,9 milj. m³ eli 5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2008 (18,9 milj. m³). Vantaan länsiosien jätevedet (4,7 milj. m³) johdettiin Suomenojalle ja keski- ja itäosien jätevedet (13,3 milj. m³) Viikinmäkeen.

Yhdyskunnan jätteet

Yhdyskunnan jätemäärä kuvaa yhdyskunnan ku-lutuskäyttäytymistä ja tuotantorakennetta sekä välillisesti jätteistä aiheutuvia ympäristöhaittoja, kuten vesistöhaittoja, kaatopaikkojen kasvavaa tilantarvetta ja ilmastonmuutoksen kiihtymistä. Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan kotitalouksista

peräisin olevaa sekajätettä ja siihen rinnastetta-vaa kaupan ja teollisuuden jätettä, joka loppusi-joitetaan kaatopaikalle. Pääkaupunkiseudulla jä-tehuollosta huolehtii Helsingin seudun ympäris-töpalvelut (HSY). Pääkaupunkiseudun yhteinen ja ainoa jätteenkäsittelykeskus sijaitsee Espoon Ämmässuolla.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa lop-pusijoitettavan yhdyskuntajätteen määrä väheni viimevuotisesta. Ämmässuolla vastaanotettiin jätettä ja maata yhteensä 703 477 tonnia, mikä on 17 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vuon-na 2009 Ämmässuolle päätyi yhdyskuntajätettä 313 kg pääkaupunkiseudun asukasta kohti, mikä oli lähes 50 kiloa vähemmän henkeä kohti kuin vuotta aikaisemmin. Sekajätettä vastaanotettiin 252 865 tonnia eli yli 13 000 tonnia vähemmän kuin edellisvuonna. Jätteen määrän vähentymi-nen Ämmässuolla ei kuitenkaan merkitse, että jätettä syntyisi merkittävästi vähemmän. Äm-mässuolle päätyvän jätteen määrään vaikuttavat monet tekijät, kuten yleiset suhdanteet sekä kier-rätyksen ja hyötykäytön määrä. Sekajätteen määrä väheni pääasiassa siksi, että kaikkea HSY-alueella syntynyttä sekajätettä ei toimitettu Ämmässuol-le, vaan osa sekajätteestä ohjautui käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi alueen ulkopuolelle muille toimijoille.

Petikon täyttömäki. (Kuva: Marika Bremer)


Liikenne yhdessä lämmön- ja sähkövoimantuo-tannon kanssa on yhdyskuntien suurin päästöjen aiheuttaja sekä energiankuluttaja. Liikkumisen kestävyyttä kuvaa se, miten suuri osa kuljetuista matkoista tehdään käyttäen kevyttä liikennettä tai joukkoliikennettä. Näiden osuuksien kasvuun voidaan vaikuttaa maankäytön ja liikenteen suun-nittelulla sekä ohjaamalla liiketoiminnan kasvua kaupunkikeskustoihin ja suurimpien asuinaluei-den keskuksiin. Liikkumisen kestävyyttä kuvaavia indikaattoreita ovat autoistuminen, joukkoliiken-teen matkustajamäärät ja kevyen liikenteen reit-tien pituus.

4.4 Liikkumisen kestävyys

Indikaattori 2005 2006 2007 2008 2009 KehityssuuntaAutoistuminen (henkilöautoa/1000 asukasta)1 447 455 461 480 477

Joukkoliikenteen matkustajamäärä (as/vrk)2 * 0,15 0,16 0,16 0,16

Pyörätieverkon pituus (m/asukas) (valtion4 ja kaupungin ylläpitämät tiet3) 2,9 2,9 2,9 2,9 2,9

Vantaan kaupungin kunnossapitämät kevyen liikenteen väylät (m/as)3 2,4 2,4 2,4 2,5 2,5

Lähteet: 1. Liikenteen turvallisuusvirasto (TraFi), 2. HSL, 3. Vantaan kaupunki, liikennesuunnittelu 4. Liikennevirasto

Taulukko 4. Liikkumisen kestävyys

Autoistuminen

Autoistuminen kuvaa liikenteen tilantarvetta sekä sen aiheuttamia päästöjä ja melua. Se kertoo myös maankäytön suunnittelusta, palveluiden saavutet-tavuudesta sekä joukkoliikenteen tarpeesta. Van-taalaiset omistivat vuoden 2009 lopussa 477 autoa tuhatta asukasta kohden. Määrä on hieman vä-hentynyt edellisvuotisesta. Aikaisempina vuosina luku on kasvanut tasaisesti. Vuoden 2009 vähene-miseen on todennäköisesti syynä taantuma, joka ajoneuvohallintokeskuksen mukaan alkoi näkyä ensirekisteröityjen ajoneuvojen määrän kasvun hidastumisena loppuvuodesta 2008.

Joukkoliikenteen matkustajamäärät

Joukkoliikenteen matkustajamäärä kuvaa kau-punkilaisten liikkumistottumuksia, liikkumista-pavalintoja sekä joukkoliikenteen toimivuutta. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn lisääminen on yksi keskeisimpiä tavoitteita kaupunkien kes-tävän kehityksen edistämisessä, sillä henkilöau-tojen määrän vähentyessä päästöt, liikennemelu ja parkkipaikkojen tarve vähenevät ja ilman laatu paranee. Pääkaupunkiseudulta ei ole saatavissa kuntakohtaisia tilastoja seutuliikenteestä, joten kunnittain voidaan seurata vain sisäisen liiken-teen matkoja, mikä aliarvio todellisen joukkolii-kenteen määrää. Vuonna 2009 Vantaan sisäisillä linjoilla oli 11,6 miljoonaa matkaa, eli matkojen määrä väheni edellisvuodesta puoli prosenttia. Määrässä ei ole otettu huomioon liikennevälineen vaihtoa matkan aikana.

Kevyen liikenteen verkon pituus

Kevyen liikenteen verkon pituus kuvaa pyrkimys-tä edistää ympäristöystävällistä liikkumista, sillä kattava kevyen liikenteen verkko mahdollistaa pa-remmin pyöräilyn ja kävelyn valinnan kulkumuo-doksi. Vantaalla oli vuoden 2009 lopussa 579 km pyöräteitä, eli 2,9 metriä asukasta kohden, mikä oli saman verran kuin edellisenä vuonna. Väestö-määrä ja pyöräteiden pituus Vantaalla ovat kasva-neet viimevuodet samassa suhteessa.


Ympäristöhaittojen taustalla ovat usein kestämät-tömät kulutustottumukset, joihin voidaan pyrkiä vaikuttamaan tiedottamisella ja ympäristökasva-tuksella. Kaupungin työntekijöiden paperinkulu-tus kuvaa kulutuskäyttäytymisen ympäristövas-tuullisuutta. Ympäristösertifioitujen koulujen ja päiväkotien määrä sekä kaupungin järjestämään ympäristökasvatukseen osallistuminen kuvaavat kaupunkilaisten osallistumisaktiivisuutta sekä kaupungin panostusta ympäristökasvatukseen.

4.5 Ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristövalistus

Taulukko 5. Ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristökasvatus

Indikaattori 2005 2006 2007 2008 2009 KehityssuuntaPaperin kulutus kaup. virastoissa ja laitoksissa (A4-arkkia/työntekijä) 1 2776 3165 3172 3100 3 303

Vihreä lippu -koulut ja -päiväkodit (kpl) 2 4 4 4 5 5

Kaupungin järjestämään ympäristö-kasvatukseen osallistuneiden määrä - Kaupungin järjestämät retket 3 497 500* 492 400* 418 - Vantaan luontokoulu 4 3532 3062 3384 3091 3299

*arvio, tarkka luku ei ole saatavissaLähteet: 1. Vantaan kaupungin hankintakeskus, 2. Suomen ympäristökasvatuksen seura, 3. Vantaan kaupungin ympäristökeskus, 4. Vantaan luontokoulu.

Paperinkulutus kaupungin virastoissa ja laitoksissa

Paperinkulutus työntekijää kohti kuvaa työnteki-jöiden kulutuskäyttäytymisen ympäristövastuulli-suutta. Paperinkulutuksen vähenemiseen voidaan vaikuttaa muuttamalla tulostustapaa ja siirtymällä sähköiseen toimintatapaan.

Vuonna 2009 Vantaan kaupunkiin hankittiin keskitetysti 37,7 miljoonaa arkkia paperia (A 4), eli 3 303 arkkia työntekijää kohti. Paperin kulu-tus nousi hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Lisäksi kaupungin painoon paperia hankittiin 6 miljoonaa arkkia (A 4).


Vihreä lippu -päiväkodit ja -koulut

Vihreä lippu on koulujen ja päiväkotien valtakun-nallinen ympäristökasvatusohjelma. Suomen ym-päristökasvatusseuran järjestämässä ohjelmassa yhdistyvät ympäristökuormituksen vähentämi-nen, kestävän kehityksen kasvatus sekä lasten ja nuorten osallisuus. Ohjelmaan mukaan lähtemi-nen kertoo panostuksesta ympäristökasvatukseen. Ympäristösertifioitujen koulujen määrä Vantaalla pysyi ennallaan vuonna 2009. Vantaalla ohjelmas-sa ovat mukana Kilterin koulu, Sotungin koulu ja lukio sekä Patotien ja Harmotien päiväkodit. Li-säksi Vantaalla on useita päiväkoteja, jotka eivät kuulu Vihreä Lippu-ohjelmaan, mutta korostavat kasvatustyössään aktiivisesti ympäristöasioita.

Kaupungin järjestämä ympäristö-kasvatus

Kaupungin järjestämien luontoretkien määrä se-kä Vantaan luontokoulun käyttäjäpäivien määrä kertovat kaupungin aktiivisuudesta ympäristökas-

vatuksen saralla. Vuonna 2009 Vantaan kaupunki järjesti 23 luontoretkeä. Retkeläisiä oli kaikkiaan 418. Sekä retkien että osallistujien lukumäärä olivat molemmat samaa luokkaa kuin edellisenä vuonna. Pääkaupunkiseudun kunnat julkaisi-vat vuonna jälleen 2009 yhteisen retkikalenterin “Lähde retkelle pääkaupunkiseudun luontoon”, joka sisälsi tiedot kaikkiaan 112 retkestä.

Vuonna 2009 Vantaan luontokoulu järjesti jäl-leen kummiluokkaopetusta, jatkotoimintaa, ret-kiä ja kursseja. Luontokoululla oli vuoden 2009 aikana yhteensä 3299 käyttäjää. Näistä 2729 oli mukana luontokoulun tavoitteiden mukaisessa ohjatussa toiminnassa, jota ovat kummiluokka-opetus, jatkotoiminta, retket, kurssit ja yleisöta-pahtumat. Käyttäjämäärät olivat kasvaneet edelli-seen vuoteen verrattuna. Luontokoulun käyttäjien kokonaismäärä kasvoi seitsemän prosenttia viime vuodesta.

Ankkalammen päiväkodin lapset toimivat ”Energiapoliiseina” sammuttaen päälle unohtu-neita valoja. Jälkeensä he jättivät ”sakkolapun”katkaisimen viereen muistutukseksi.


Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityk-sen keskeisenä tavoitteena on taata hyvinvoinnin edellytysten siirtyminen sukupolvelta toiselle, mikä tarkoittaa muun muassa yhteisöllisyyden lisäämistä, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden toteutumisen varmistamista ja ihmisten elämän-hallinnan vahvistamista. Vantaan kaupunki seu-raa sosiaalisen kestävyyden toteutumista indi-kaattoreilla, jotka kuvaavat väestön hyvinvointia, osallistumista, työllisyyttä ja turvallisuutta. Osa sosiaalista kestävyyttä kuvaavista indikaattoreista muodostuu useasta tunnusluvusta.

4.6 Sosiaalinen kestävyys

Taulukko 6. Sosiaalinen kestävyys

Indikaattori 2005 2006 2007 2008 2009 KehityssuuntaToimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista 1 9,2 8,8 8,5 8,2 9,4** Työttömät, % työvoimasta2 8,0 7,6 6,7 6,2 8,3

Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 2 29,5 29,9 29,6 26,8 18,6

Nuorisotyöttömät, % 15 - 24 -vuotiaasta työvoimasta 1 7,3 6,8 5,4 5,0 * Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 - 17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 1 1,5 1,5 1,5 1,4 1,4**

Omaisuusrikokset/1000 asukasta 3 67,7 64,3 67,4 65,6 64,9

Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset/1000 asukasta 3 7,4 7,2 8,2 9,2 8,0

Eduskuntavaalit, äänestysprosentti (vuosi) 3 69,8 % 65,7 % 68,4 % 66,5 % - (1995) (1999) (2003) (2007) Kunnallisvaalit, äänestysprosentti (vuosi) 3 53,5 % 45,6 % 50,9 % 54,0 % - (1996) (2000) (2004) (2008) Yli 15-vuotiaiden koulutustaso, enintään perusaste, % kaikista 1 36,1 35,5 35,1 34,8 * Perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman kou-lutuksen keskimääräinen pituus (300 = 3 vuotta) 1 316 321 325 329 * Kaupungin työntekijöiden sairaus- ja tapaturma-poissaolot (vakituiset ja määräaikaiset) 4 17,2 17,5 17,4 16,9 16,2

- sairauspoissaolot yhteensä/henkilötyövuosi 16,7 16,9 17,0 16,4 15,7

- työtapaturmista aiheutuneet sairauspäivät/ henkilötyövuosi 0,5 0,6 0,4 0,5 0,5

*tietoa ei saatu **Vuoden 2009 tietolähde Vantaan kaupungin terveys- ja sosiaalihuolto.Lähteet: 1. Sotkanet (THL) 2. Työ- ja elinkeinoministeriö, 3. Tilastokeskus, 4. Vantaan kaupunki, henkilöstökeskus.


Toimeentulo- ja työllisyystilanne

Toimeentulotuki on viimesijaisin toimeentulon turvaamisen tukimuoto, ja se kuvaa välillisesti väestön köyhyyttä. Vuonna 2009 toimeentulotu-kea saaneiden osuus Vantaalla oli 9,4 prosenttia, eli se oli noussut edelliseen vuoteen verrattuna. Työttömien osuus Vantaalla vuonna 2009 oli 8,3 prosenttia työvoimasta. Osuus oli kasvanut kah-della prosenttiyksiköllä edelliseen vuoteen verrat-tuna. Pitkäaikaistyöttömien osuus sen sijaan oli laskenut edellisvuodesta lähes kahdeksan prosent-tiyksikköä. Heidän osuutensa työttömistä vuonna 2009 oli 18,6 prosenttia.

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä kuvaa välillisesti lapsiperheiden pahoinvointia. Vuonna 2009 sijoitettujen lasten määrä oli 1,4 prosenttia, eli määrä pysyi edelleen samalla tasolla kuin vuonna 2008.

Ympäristön turvallisuus

Ympäristön turvallisuus on tärkeä osa oman elin-alueen viihtyisyyttä. Turvallisuutta kuvaavassa indikaattorissa tarkastellaan poliisin tietoon tul-leiden väkivalta- ja omaisuusrikosten määrää suhteutettuna väestön määrään. Indikaattorissa huomioidaan rikokset, joista on tehty rikosilmoi-tus, rangaistusvaatimusilmoitus tai annettu rike-sakko. Väkivaltarikoksilla tarkoitetaan henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia, joihin lasketaan

murhat, tapot ja surmat sekä niiden yritykset, eri-asteiset pahoinpitelyt sekä raiskaukset. Omaisuus-rikoksiin puolestaan lasketaan muun muassa var-kaudet, ryöstöt, petokset ja maksuvälinepetokset.

Vuonna 2009 Vantaalla tehtiin 64,9 omaisuus-rikosta 1000 asukasta kohden. Väkivaltarikoksia puolestaan tehtiin 8,0 jokaista 1000 asukasta koh-den. Sekä omaisuus- että henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä laski edellisvuo-desta.

Kaupungin työntekijöiden sairaus-poissaolot

Kaupungin työntekijöiden sairaus- ja tapaturma-poissaolot -indikaattori kuvaa työturvallisuuden lisäksi työkulttuuria ja työntekijöiden hyvinvoin-tia työyhteisössä. Indikaattori ilmaisee työnteki-jöiden sairaus- ja tapaturmapoissaolot suhteutet-tuina henkilötyövuosiin. Vantaan kaupungin henkilökunnalla oli vuonna 2009 keskimäärin 16,2 sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivää hen-kilötyövuotta kohden, tästä sairauspoissaolojen osuus oli 15,7 päivää ja tapaturmapoissaolojen 0,5 päivää. Kaupungin työntekijöiden sairaus- ja tapaturmapoissaolot kokonaisuutena hieman las-kivat, mikä johtui sairauspoissaolojen vähenemi-sestä. Sairauspoissaolot vähenivät noin 4 prosent-tia. Tapaturmapoissaolojen määrä pysyi ennallaan edellisvuoteen verrattuna.

Korson terveysaseman työntekijöitä.(Kuva:Vantaan kaupungin kuvapankki)


5 Kestävän kehityksen edistäminen vuonna 2009

kirjattu tavoitteita yksittäisen työntekijän arjen valintoihin. Toisaalla puhutaan koko kaupungin suunnittelun lähtökohtia ja kehittämistä koskevi-en toimintatapojen muuttamisesta.

Kaikkien toimialojen tavoitteena oli ilmasto- ja ympäristöasioiden sitominen muuhun toiminnan suunnitteluun. Ympäristöasiat on tarkoitus myös kytkeä lähemmin tulos- ja kehityskeskusteluihin sekä muuhun palkitsemiseen. Ekotukitoimin-nalla tulee tavoitteiden mukaan olemaan tärkeä asema työyksiköiden arjen valintojen kehittämi-sessä ympäristöystävällisempään suuntaan. Tämä kaikki tarkoittaa ympäristöjohtamisen liittämistä kiinteämmin kaupungin muuhun johtamisjärjes-telmään.

Energiansäästö ja luonnonvarojen kestävä käyt-tö ovat teemoja, jotka ovat mukana kaikkien toi-mialojen ympäristöohjelmissa. Mahdollisuuksia työmatkapyöräilyyn ja julkisen liikenteen käyt-töön edistetään, hankinnat pyritään tekemään ympäristönäkökohdat huomioon ottaen ja jättei-den syntyä ehkäistään muun muassa helpottamal-la lajittelua ja vähentämällä toimistojen paperin-kulutusta.

Ilmasto-ohjelmatyön yhteydessä jokaiselle toi-mialalle myös nimettiin ympäristövastaava, jonka tehtävänä on edistää ympäristötavoitteiden toteu-tumista omalla toimialallaan.

Vantaa mukaan Covenant of Mayors -ilmastositoumukseen

Vantaan kaupunki allekirjoitti marraskuussa 2009 EU:n pormestareiden ilmastosopimuksen. Tämän niin kutsutun Covenant of Mayors –sopimuksen allekirjoittajat sitoutuvat vähentämään CO2-pääs-töjä enemmän kuin 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Sopimuksen on allekirjoittanut lähes 2000 kaupunkia eri puolilta Eurooppaa.

Vantaa-sopimus 2010-2013 allekirjoitettiin

Syksyllä 2009 Vantaan valtuustoryhmät saavut-tivat yhteisymmärryksen niin kutsutun Vantaa-sopimuksen sisällöstä, jonka tavoitteena on va-kauttaa kaupungin talous maltillisilla veronko-rotuksilla sekä uudistamalla palvelutuotantoa ja -verkkoja. Myös ilmastoasiat otettiin huomioon Vantaa-sopimuksessa, jossa kaupungin tavoit-teeksi asetettiin sopimuskaudella keskimäärin 5 prosentin vuotuiset päästövähennykset.

Toimialoittaiset ilmasto-ohjelmat luot-saavat kohti kestävämpää tulevaisuutta

Vantaan kaupungin strategiaan oli vuodelle 2009 kirjattu toimialakohtaisten ilmasto-ohjelmien laa-timinen. Toimialojen ilmastoryhmät saivat ohjel-mansa valmiiksi loppuvuodesta, ja talven aikana ne hyväksyttiin lautakunnissa.

Lähtökohtana Vantaan kaupungin toimialojen ilmasto-ohjelmille oli pääkaupunkiseudun yhtei-nen ilmastostrategia tavoitteineen. Kaupungin toimialojen ilmasto-ohjelmilla tavoitteet tuotiin lähemmäksi käytännön toimintaa ja suunnitte-lua. Tavoitteiden kirjo on laaja ja niitä on asetet-tu hyvin eri tasoille. Ohjelmiin on muun muassa

5.1 Yleisen kehityksen edistäminen


Toimialojen erityispiirteet näkyvät tavoitteissa

Toimialojen ilmastoryhmien tunnistamat ympä-ristönsuojelua koskevat erityispiirteet päätyivät myös tavoitevalikoimaan. Keskushallinto on nos-tanut esille hankintojen ympäristökriteerit ja elin-kaariajattelun kehittämisen. Myös kaupunkiorga-nisaation sisäinen sekä sidosryhmille tapahtuva viestintä todettiin tärkeäksi kehittämisalueeksi.

Maankäytön ja ympäristön toimialan ilmasto-ohjelma on luonnollisesti kaikkein laajin. Toi-mialan suurimmat ympäristöhaasteet liittyvät energiaan, liikkumiseen ja kaupunkirakenteen ja rakentamisen kestävyyteen. Kevyen liikenteen käyttöä edistetään ja täydennysrakentamista hyvi-en liikenneyhteyksien äärelle suositaan. Ilmasto-vaikutusten huomioon ottaminen kaavoituksessa ja rakentamisessa vaatii toteutuakseen runsaasti selvitys- ja kehittämistyötä, ja mukaan kehittämis-työhön on valjastettu myös uusi Innovaatioinsti-tuutti.

Kaupungin toimitiloja hallinnoiva tilakeskus voi merkittävästi vaikuttaa kiinteistöjen energia-tehokkuuden parantamiseen, ja tähän sillä on myös velvollisuus, joka on kirjattu Vantaan kau-pungin ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa solmittuun energiatehokkuussopimukseen. Sopi-mus velvoittaa yhdeksän prosentin energiansääs-töön vuoteen 2016 mennessä. Tilakeskus onkin sisällyttänyt sopimuksen toteuttamissuunnitel-man toimialansa ilmasto-ohjelmaan. Ohjelman

tavoitteiden mukaan tilahallintaan tarkoitetun ympäristöjärjestelmän käyttöönottoa selvitetään, ja suunnittelu- ja rakentamisprosesseihin otetaan käyttöön laatukäsikirja. Myös älykkään energia-verkon mahdollisuuksia tutkitaan. Kierrätystä edistetään muun muassa järjestämällä siten, että toimistotyöhuoneiden kalusteet olisivat pysyviä, eikä niitä muuton yhteydessä siirrettäisi mukana. Lisäksi harkitaan kierrätyshuonekalujen käyttöä.

Sivistystoimen tehtävä ympäristökasvattajana on korostetusti esillä toimialan ilmasto-ohjel-massa. Sivistystoimen ohjelmassa on tuotu pai-notetusti esille myös tilojen entistä tehokkaampi käyttö, mikä on tavoitteena myös sosiaali- ja ter-veystoimen toimialalla. Sosiaali- ja terveystoimen ilmastotyöryhmä totesi myös jätteiden lajitteluun, energiankulutukseen ja liikkumiseen liittyvät säästömahdollisuudet ohjelmassaan, johon kir-jattiin näihin liittyvät tavoitteet.

Vantaalla suhteellisen nuori Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimiala keskittyi tavoitteen-asettelussaan paljolti tiedottamisen ja viestinnän kehittämiseen. Neuvontaa ja opastusta ympäristö-asioista tullaan lisäämään yhteispalvelupisteiden, internetin alueportaaleiden ja nuorisotyön kautta. Yhteisöavustuksista päätettäessä otetaan mukaan ympäristökriteereitä. Lisäksi yhteistyössä muiden toimialojen kanssa laaditaan ympäristöohjeet yleisötapahtumien järjestämiseen. Työllistämis-toimissa keskitytään entistä enemmän kaupungin omien kalusteiden ja laitteiden kierrätys- ja kor-jauspalveluiden kehittämiseen.

Päiväkumpulaisia lapsia tutkimassa ympäristöä. (Kuva:Vantaan kaupungin kuvapankki)


Ohjelmia seurataan ja täydennetään

Vantaan kaupungin toimialojen ilmasto-ohjelmia seurataan tiiviisti ja niistä myös raportoidaan kau-punginvaltuustolle osavuosiraporttien yhteydessä. Tarpeen vaatiessa ohjelmia myös tarkistetaan ja uudistetaan.

Vantaan kaupunki on mukana Julia 2030-ilmastohankkeessa

Vantaan kaupunki on mukana Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) vetämässä kolmi-vuotisessa Julia 2030 -hankkeessa. Kaupunkien asukkaat pyritään ohjaamaan ilmastoystävällisten liikkumistapojen valintaan sekä ehkäisemään jät-teen syntyä. Julia 2030 EU-hankkeen tavoitteena on motivoida, sekä viestiä kuntien työntekijöille hiilipäästöjä vähentävistä toimista. Hankkeessa tuotetaan laskentatyökaluja julkisten hankintojen ja toimitilojen käytön ekotehokkuuden paranta-miseen. Hanke saa rahoitusta EU:n Life+ -ohjel-masta.

Vantaan kaupungin lisäksi Julia 2030 -hank-keessa ovat mukana Helsinki, Espoo, Vantaa, Kau-niainen, Kirkkonummi, Kerava, Suomen ympäris-tökeskus sekä Helsingin seudun liikenne.

Julia-hankkeen viestintäryhmä tuotti vuon-na 2009 Julian valinta -nettivideon, joka jul-kistettiin lokakuussa. Video kannustaa asuk-kaita ja kuntatyöntekijöitä muutokseen. Ju-lian valinta -video kertoo tarinan keväällä 2007 syntyneen Julia-tytön elämästä vuoteen 2030 saakka. Videon voi katsoa osoitteessa: www.julia2030.fi.

Julia 2030 -hankkeen Toimitila-projektissa va-littiin 36 kiinteistöä energiatehokkuuden pilotti-kohteiksi. Mukana on muun muassa kouluja, päi-väkoteja, uimahalleja, toimistoja, monitoimitaloja ja terveysasemia. Vantaan pilottikohteet ovat Van-taan Varia, Tennistien yksikkö, Myyrmäen urhei-lutalo, Tikkurilan kirjasto, Vartiokujan päiväkoti, Maarukan päiväkoti, Helsinge skola ja Kytöpuis-ton koulu.

Toimitila-projektissa tavoitteena on vähentää rakennusten aiheuttamia päästöjä 8 prosentilla vuodesta 2009 vuoteen 2011. Päästöt saadaan vä-henemään säästämällä sähkönkulutuksessa, läm-mityksessä ja paperinkulutuksessa, vähentämällä

jätteen määrää ja parantamalla lajittelua. Kasvi-huonekaasupäästöjä seurataan pilottikiinteistöissä ilmastolaskurin avulla. Tietojen perusteella ilmas-tolaskuri laskee kasvihuonekaasupäästöt ja antaa vinkkejä, joilla hiilijalanjälkeä voi pienentää. Ver-taamalla eri toimitilojen päästöjen kehitystä toi-siinsa saadaan tietoa siitä, mitkä ovat kaikkein te-hokkaimpia tapoja hillitä ilmaston lämpenemistä.

Vuonna 2009 aloitettiin myös ekotukihenki-löiden kouluttaminen Julia 2030 -hankkeessa mukana oleviin kaupunkeihin ja kuntiin. Alun perin Helsingin kaupungin kehittämää toimin-tamallia seuraten työntekijöitä opastetaan oman työyhteisön aiheuttamienympäristövaikutusten tunnistamisessa, ja tarjotaan käytännönläheisiä keinoja ympäristökuormituksen vähentämiseen. Ekotukitoiminnan koulutus alkoi syksyllä 2009, ja tavoitteena on saada lähivuosien aikana kattava ekotukiverkosto kaikille kaupungin toimialoille.

Julia 2030 -hankkeeseen liittyen vuonna 2009 aloitettiin myös Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja HSY:n yhteisen ilmastonmuutokseen sopeutu-misen strategian valmistelu. Sopeutumisella tar-koitetaan keinoja ja menettelyjä, joilla voidaan varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, pie-nentää haittoja tai hyötyä mahdollisista eduista. Pääkaupunkiseudun sopeutumisstrategia on sekä alueellinen että kaupunkien yhteinen. Se keskittyy kaupunkiympäristöön ja rakennettuun ympäris-töön. Työssä on keskeistä riskien tunnistaminen ja hallinta. Mahdollisuuksien mukaan arvioidaan myös ilmastonmuutoksen vaikutusten ja sopeutu-misen kustannuksia seudulla.


Champ-hankkeella uusia työkaluja ympäristöjohtamiseen

Vantaan kaupunki on myös mukana toisessa vuo-den 2009 alussa käynnistyneessä EU:n LIFE+ -tuen piiriin kuuluvassa ilmastohankkeessa. Tä-tä CHAMP – Local Response to Climate Change -hanketta koordinoi Itämeren kaupunkien liitto (UBC). Hankkeessa on mukana alueellisia toimi-joita Italiasta, Unkarista, Saksasta ja Suomesta. CHAMP:ssa mukana olevat alue- ja paikallishal-linnon toimijat koulutetaan käyttämään integroi-tua johtamisjärjestelmää ilmastonmuutokseen vastaamisessa. Hankkeen aikana kootaan kattava koulutus- ja kehityspaketti koulutuksen toteutta-miseksi.

CO2-raportin avulla voi seurata alueen kasvihuonekaasupäästöjä

Vantaan kaupunki liittyi syksyllä 2009 internetis-sä ilmestyvään sitoutumattomaan CO2-raporttiin, johon kootaan ajankohtaisia uutisia ilmaston-muutoksesta. CO2-raportti on viikoittain ilmesty-

Ympäristöjohtamisen kehittämistä CHAMP-työpajassa.

vä tilasto, joka kertoo kuluttajien sähkönkulutuk-sen, tieliikenteen sekä rakennusten ja käyttöveden lämmityksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Sivustolta voi myös seurata toiminnoittain kau-pungissa syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä vii-koittain. Myös vertailu edeltävään viikkoon on mahdollista.

Ekokompassi-hanke eteni

Vuonna 2009 jatkettiin edellisvuonna alkanutta komivuotista Ekokompassi-hanketta, jonka ta-voitteena on vahvistaa pääkaupunkiseudun pien-ten ja keskisuurten yritysten ympäristöasioiden hallintaa. Hankkeessa luodaan toimintamalli kau-punkien ja pk-yritysten väliselle vapaaehtoiselle ympäristöyhteistyölle sekä tarjotaan räätälöityä ympäristöneuvontaa. Hanketta koordinoi Helsin-gin kaupungin ympäristökeskus. Vantaalta muka-na hankkeessa ovat pilottikohteina Airport Hotel Bonus Inn, Ravintola Kuninkaan Lohi, Hakonen Yhtiöt Oy, Painomäki Oy, Pluscon Oy, Valopaino sekä Go Experience -niminen matkailualan ohjel-mapalveluyritys.


Sopimus Marja-Vantaan rakentamisesta ekologiseksi kaupunginosaksi

Vantaan kaupunki ja Teknillinen Korkeakoulu sopivat syksyllä 2009 yhteistyöstä Marja-Vantaan ekologisen rakentamisen suunnittelussa. TKK ja Vantaa pyrkivät pitkäjänteiseen yhteistyöhön eko-logisesti kestävän, viihtyisän ja toimivan kaupun-kiympäristön kehittämiseksi. Materiaali- ja ener-giaresurssien taloudellinen ja mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittava käyttö otetaan huomioon alueiden ja rakennusten suunnittelun, rakentamisen ja käytön yhteydessä. Liikkuminen Marja-Vantaalla tulee perustumaan jo rakenteilla olevan Kehäradan junaliikenteeseen, joten liiken-ne alueella on mahdollista toteuttaa vähäpäätöi-senä.

5.2 Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyyden edistäminen

Leinelän rakentaminen Kehäradan var-teen käynnistyi

Leinelän asuinalueen rakentaminen tulevan Ke-häradan varteen ja keskeisimpien pääväylien tun-tumaan Vantaalle alkoi vuonna 2009. Koivukylän, Ilolan ja Asolan välimaastoon sijoittuvaan Lein-elään rakentuu koti yli 2500 asukkaalle. Alueel-le rakennetaan kerros-, rivi- ja paritaloja, joihin tulee muun muassa omistus- ja vuokra-asuntoja.

Leinelän suunnittelussa on huomioitu erityi-sesti esteettömyys, taide ja luonto. Esteettömäk-si suunnitellulla alueella on helppo liikkua jalan, pyöräillen, lastenvaunujen tai pyörätuolin kanssa. Viihtyisyyttä alueella lisää ympäristötaide, joka muodostaa kiinteän osan Leinelän yleisilmet-tä. Suunnitteluun osallistuvat niin asiantuntevat maisema-arkkitehtitoimistot kuin projektiin kiin-nitetyt taiteilijat. Luonto tarjoaa mielenkiintoisen alustan taiteen tekemiselle, jolloin taide integroi-tuu yllätyksellisesti ympäristöön muovaten Lein-elän yksilöllistä olemusta. Leinelässä luonto avau-tuu jo kotiovelta, sillä asuinaluetta ympäröivät kallioinen maasto ja lähes luonnontilassa oleva kaupunkimetsä.Leinelän taideportti.

(Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy)


Hulevesiohjelman toteuttaminen alkoi useissa asemakaava-, rakentamisohje- ja puistosuunnitelmissa Vantaalla

Ympäristönäkökulma oli vuonna 2009 vahvasti esillä Leinelän yleis- ja toteuttamissuunnittelussa. Kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen vä-lillisten vaikutusten huomioon ottaminen näkyi hyvin Leinelän alueen puistojen toteuttamissuun-nittelussa vuonna 2009. Asemakaavassa ja sen liitteenä olevassa rakentamisohjeessa sekä puisto-suunnitelmissa kaupungin hulevesiohjelman ta-voitteet näkyvät muun muassa luonnonmukaise-na hulevesien käsittelynä rakennettavilla tonteilla, säilytettävässä saniaislehdossa vesien imeytyksenä imeytyskotelossa sekä viivytyksessä tai imeytyk-sessä Metsänhengen puiston pohjoisosassa. Näin hulevedet saadaan viivytettyä ja osin imeytettyä ennen niiden virtaamista arvokkaaseen Kylmäo-jaan.

Kylmäojan vesien varjelemiseksi tehtiin työ-tä myös keskuspuiston suunnittelun yhteydes-sä. Vantaan Koisotie 10:n valtakunnallisenkin esimerkkihankkeen yleissuunnitelma valmistui syksyllä 2009. Suunnitelman mukaan keskus-

puistoon rakennetaan kaksivaiheinen hulevesien viivytys- ja puhdistusjärjestelmä Kylmäojaan tule-vien likaisten (öljyt, hiekka, mahdolliset metallit) hulevesien puhdistamiseksi ja virtaaman hallitse-miseksi.

Toisaalla myös Myllärinpuiston hulevesien hal-linnan suunnitelmat osana puistosuunnitelmaa toteutuivat. Suunnitelman tavoitteena on varmis-taa valtakunnallisesti arvokkaan Vantaankosken ja sen sivuojan säilyminen nykyisessä kunnos-saan, niin etteivät Kehä III:n hulevedet aiheuta niissä eroosiota.

Lisäksi hulevesien luonnonmukaisesta käsitte-lystä käynnistyi vuonna 2009 logistiikka-alueella pilottihanke. Osumapuiston ja Vasamapuiston viereisillä logistiikka-alueilla hallitaan hulevesiä ensin tontilla sopimuskumppaneiden kanssa so-vituilla mitoitus- ja hallintoimenpiteillä. Tämän jälkeen puistosuunnitelmien osana on myös hu-levesien luonnonmukainen hallinta.

Kylmäoja. (Kuva: Maria Tiensuu)


Metsänhengen eteläosa puistosuunnitelma. (Lähde: Kuntatekniikan keskus, Viheralueyksikkö)


Uuden viheralueohjelman suunnittelu alkoi

Vantaan viheralueiden pitkän aikavälin suunnit-telua ohjataan viheralueohjelmalla. Suunnitelma-kauden 2001-2010 loppupuolella aloitettiin uuden suunnitelman valmistelu loppuvuodesta 2009.

Viheralueiden tehtävät ja merkitys ovat hyvin moninaiset: viheralueilla säilytetään tai jopa pa-rannetaan luonnon monimuotoisuutta ja elinvoi-maisuutta, sekä sopeudutaan osaltaan ilmaston-muutokseen. Viheralueet vaikuttavat merkittäväs-ti asuinympäristön viihtyisyyteen, vetovoimaan, imagoon ja asuntojen hintatasoon. Viheralueet parantavat asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä kokemuksia yhteisöllisyydestä ja turvallisuu-desta. Vantaalla viheralueohjelma tehdään laajas-sa yhteistyössä asukkaiden, eri sidosryhmien ja kaupungin hallintokuntien kanssa vuosien 2010-2011 aikana. Viheralueohjelma valmistuu vuoden 2011 aikana.

Vantaan metsien hoito sai kiitosta

Suomen Luonto -lehdessä käsiteltiin loppuvuo-desta 2009 kaupunkirakenteen tiivistämisen aihe-uttamaa uhkaa asukkaiden lähivirkistysmetsille. Lehdessä arvioitiin, että pääkaupunkiseudulla asi-at on hoidettu parhaiten Vantaalla, missä metsiä on kartoitettu ja hoidettu kokonaisvaltaisesti. Kii-tosta saivat myös Vantaan yleiskaavan valmistelu yhteisymmärryksessä asukkaiden kanssa ja se, että Vantaalla on suojeltuja metsiä huomattavasti enemmän kuin kunnissa keskimäärin.

Vantaan vuonna 2007 hyväksytty yleiskaava säilyttää laajat virkistysalueet ja hyvän virkistys-alueverkoston. Virkistysalueita on yleiskaavas-sa yhtä paljon kuin asuntoalueita. Vaikka uudet asuntoalueiden täydennyskohteet pienentävät virkistysalueita yleiskaavan 1992 tasosta, säilyy niiden määrä kuitenkin hyvänä. Valtaosa vantaa-laisista asuu alle 15 minuutin kävelyetäisyydellä yli 10 hehtaarin virkistysalueesta. Vantaalla on lisäksi paljon luonnonsuojelualueita ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita, jotka ovat myös osa virkistysalueverkkoa.

Vantaan Vestran metsien suojelu täydentyi

Uudenmaan ympäristökeskus perusti keväällä 2009 luonnonsuojelulain nojalla Vestran metsän luonnonsuojelualueen Vantaan Riipilän kylään. Vestran 4,32 hehtaarin suuruinen suojelualue on osa laajempaa vanhojen metsien suojelukohdetta sekä Natura 2000 -verkostoa ja täydentää siten jo olemassa olevia suojelualueita. Nyt alueella suo-jeltujen arvokkaiden metsien, lehtojen ja soiden yhteispinta-ala on noin 230 hehtaaria. Vestran metsän luonnonsuojelualueet kuuluvat entuudes-taan myös valtakunnalliseen vanhojen metsien suojeluohjelmaan.

Vestran metsät edustavat kasvillisuudeltaan pääosin rehevää lehtoa ja lehtomaista kangasta. Osa alueen lehtipuustosta on jo ikääntynyttä ja maapuuta on melko runsaasti. Tämän vuoksi alue on merkityksellinen luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta. Arvokkaan kasvilajistonsa li-säksi Vestran metsä on uhanalaisen liito-oravan elinpiiriä ja siten tärkeä lajin suojelun kannalta. Alueella pesii myös monipuolinen ja edustava metsälintulajisto, mikä osaltaan lisää Vestran met-sän suojeluarvoa.

Vestran metsää. (Kuva: Jarmo Honkanen)


Tammiston luonnonsuojelualueesta esite

Tammiston luonnonsuojelualueesta valmistui uu-si esite vuonna 2009. Tammisto on Vantaan van-hin luonnonsuojelualue. Se on komea asutuksen ja peltojen keskellä kohoava mäki, jonka vuosi-sataiset tammet luovat ainutlaatuisen tunnelman. Tammisto on Vantaan luonnonsuojelualueiden helmiä ja aarre koko Helsingin seudulla.

Vantaanjoen riskit kartoitettiin

Vantaan alueella suurimpia riskejä Vantaanjoelle ovat teollisuus, liikenne ja logistiikka sekä haja-kuormitus. Tämä kävi ilmi Vantaanjoen ja Hel-singin seudun vesiensuojeluyhdistyksen vuonna 2009 tekemässä kartoituksessa. Teollisuuden li-säksi esimerkiksi maanmuokkaus ja erilaiset polt-toainesäiliöt aiheuttavat Vantaalla riskin vesistöl-le. Ympäristövahingon voi aiheuttaa esimerkiksi laiterikon tai muun häiriön aiheuttama päästö suoraan ympäristöön tai viemäriverkostoon.

Vantaanjoki on pääkaupunkiseudun vararaa-kavesilähde, ja joen virkistyskäyttö on vilkasta. Vantaanjoen vesistöalueella on useita luonnon-suojelualueita sekä muita ainutlaatuisia alueita, jotka kuuluvat valtakunnallisiin suojeluohjelmiin. Alueella elää myös harvinaisia ja uhanalaisia la-jeja. Kuntakohtaisesti onkin tärkeää laatia yksi-tyiskohtaisia riskianalyysejä valuma-alueen eri toiminnoista ja riskien hallinnasta.

Vantaanjoen riskit kartoitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1999. Vuonna 2009 riskikartoituk-sen päivitys on monipuolisempi ja sisältää kun-takohtaisten tietojen lisäksi myös muun muassa kartoittavan riskinarvioinnin, jossa Vantaanjoki on esimerkkikohteena.

Riskikartoitus on luettavissa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen net-tisivulta (www.vhvsy.fi).

Vuollejokisimpukka. (Kuva: Reetta Ljungberg)


Vantaanjoen Natura 2000 -esitys eteni

Ympäristöministeriön esitys Natura 2000 -ver-koston täydentämisestä Vantaanjoen eteläosilla oli vuonna 2009 lausuntokierroksella. Natura-verkoston täydentäminen Vantaanjoella perustuu uhanalaisen vuollejokisimpukan (Unio crassus) suojelemiseen. Vuollejokisimpukka esiintyy EU:n luontodirektiivissä liitteessä II (lajit joiden suoje-lemiseksi on perustettava Natura- suojelualueita) ja liitteessä IV (lajit, jotka edellyttävät tiukkaa suo-jelua). Suojelupäätöstä odotetaan syksyllä 2010.

Useimmista Vantaan pienvesistä löytyy kaloja

Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura ry (SKES) inventoi lähes 50 kalastajan voimin heinä-kuussa 2009 yhden päivän aikana 53 pienvesistöä Vantaalla. Inventoinnilla haluttiin täydentää Van-taan kaupungin tekemää pienvesiselvitystä tarkas-telemalla erityisesti kalalajien määriä ja vesistöjen kuntoa.

Krakanojan taimen. (Kuva: Sinikka Rantalainen)

Selvitys toi uutta arvokasta tietoa, sillä kalastus-päivän aikana löydettiin toistakymmentä kohdet-ta, joiden kalakannoista ei pienvesiselvityksessä ollut tietoa. Joukossa oli myös erityisen arvokkai-na havaintoja, kuten paikkoja, joista löytyi taime-nia.

Selvityskohteissa kalastettiin lähinnä ongilla ja virveleillä, mutta lisäksi muutamista paikoista otettiin haavilla poikasnäytteitä. Inventointi ei ol-lut täydellinen, vaan kyse oli otoksesta. Ajankoh-tana oli kuiva heinäkuun päivä, jolloin vesitilanne oli huonohko. Tulvavesien aikaan kalatilanne olisi todennäköisesti ollut toisenlainen.

SKES:n puheenjohtaja Jukka Halosen mukaan kohteiden joukossa oli ojia, joissa ei ollut juuri lainkaan vettä, mutta myös arvokkaita pienvesiä, joista saataisiin pienin kunnostustöin joko erin-omaisia kalastuskohteita tai taimenen lisäänty-misalueita. SKES Ry teki myös omia ehdotuksi-aan kuntoluokituksiin sekä joidenkin kohteiden nimen vaihtamiseksi ojasta puroon. Vantaan pienvesistä vain yksi on nimetty puroksi, kaikki muut ovat ojia.

Lisätietoja Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura ry:n nettisivulta.


Långmossebergetin jätevoimala sai ympäristöluvan

Uudenmaan ympäristökeskus myönsi joulukuus-sa 2009 Vantaan Energialle ympäristöluvan, joka koskee Vantaan Långmossebergetiin rakennetta-vaa jätevoimalaa. Rakentaminen ajoittuu vuosille 2011 - 2014. Rakennettava jätevoimala vähentää ympäristöhaittoja ja kaatopaikalle päätyvän seka-jätteen määrää. Voimalan myötä Vantaan Energi-an hiilen käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa Vantaalla vähenee noin 30 prosenttia.

Kevennetyt rakennusmääräykset mahdollistaisivat Marja-Vantaalla jät-teiden putkikeräyksen ja automaattisen sammutusjärjestelmän

Vuonna 2009 ympäristöministeriön valmiste-lema lakiluonnos kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta siirtäisi maankäyt-tö- ja rakennuslain poikkeamislupien käsittelyn alueellisilta ympäristökeskuksilta kaupungeille Vantaalla, Espoossa ja Turussa. Kokeilulla haetaan kokemusta suurten kaupunkien poikkeamistoimi-vallan järjestelyistä sekä tietoa mahdollisista kus-tannussäästöistä.

Kokeilulailla säädettäisiin erikseen, että Marja-Vantaan alueella voitaisiin antaa asemakaavassa määräys kiinteistön liittämisestä keskitettyyn alu-eelliseen jätteiden putkikeräysjärjestelmään sekä asuinrakennuksen varustamisesta automaattisel-la sammutuslaitteistolla. Jätteiden putkikeräys on ekologisesti järkevä ratkaisu silloin, kun siihen liitetään kokonainen asuinalue. Automaattinen sammutusjärjestelmä puolestaan lisää asumis-turvallisuutta. Jätteiden putkikeräysjärjestelmään liittymisen osalta järjestely olisi samantapainen kuin maankäyttö- ja rakennuslakiin vuoden 2009 alusta lisätty mahdollisuus määrätä asemakaavas-sa kiinteistön liittämisestä kaukolämpöverkkoon.

Lisäksi lakiluonnoksessa ehdotetaan, että Van-taan kaupungin asemakaava-alueilla rakennuslu-pa voitaisiin myöntää ennen tonttijaon laatimista ja tontin lohkomista. Rakennusluvassa olisi täl-

5.3 Toiminnan kuormituksen vähentäminen ja ekotehokkuuden edistäminen

löin määrättävä, ettei rakennusta saa ottaa käyt-töön ennen kuin tontti on merkitty kiinteistöre-kisteriin. Kokeilulla saataisiin kokemuksia siitä, yksinkertaistaako ja nopeuttaako tämä rakennus-luvan saantia. Poikkeamispäätöksen tarve ennen rakennuslupaa jäisi pois silloin, kun tonttijakoa ei ole vielä laadittu eikä tonttia lohkottu. Laki-luonnos on parhaillaan lausuntokierroksella ja lakiesitys pyritään antamaan eduskunnalle vielä alkusyksystä 2010.

Katuvalojen kesäsammutuskokoeilu Vantaalla

Vantaalla oli tarkoitus sammuttaa katuvalot kah-deksaksi viikoksi kesäkuun alussa 2009. Sammu-tus ei kuitenkaan onnistunut, sillä samaan valais-tuksen ohjaukseen on kytketty myös tiehallinnon vastuulla olevien pääteiden valoja, joita ei haluttu sammuttaa. Kun Vantaalla sammutettiin katuva-loja 90-luvulla, myös tiehallinnon tievalot olivat pimeinä.

Katuvalojen sammutus sisältyi kaupunginhal-lituksen huhtikuussa hyväksymään talousohjel-maan vuosille 2009-2013. Säästöä kesäajan katu-valojen sammutuksella laskettiin saatavan noin 20 000 euroa. Vantaan kaupungin vastuulla on yli 30 000 valopistettä ja noin 500 katuvalokeskus-ta. Ulkovalaistuksen energiakustannukset vuosi-tasolla ovat noin 1,3 miljoonaa euroa ja huolto-kustannukset noin 0,8 miljoonaa euroa. Vantaata halkovien pääteiden valaistuksesta vastaa Tielai-toksen Uudenmaan tiepiiri.

Vantaa mukana energiansäästöviikolla lokakuussa

Vantaan kaupunki osallistui lokakuussa 2009 jär-jestettyyn, Motivan organisoiman Energiansääs-töviikon viettoon ja kannusti siten henkilöstöään energian järkevämpään käyttöön. Vuosittain jär-jestettävän Energiansäästöviikon tavoitteena on kiinnittää huomiota erilaisiin tapoihin säästää energiaa niin työpaikalla kuin kotonakin. Vantaan


kaupunki haluaa tarjota henkilöstölleen mahdol-lisuuksia ympäristön kannalta parempien valinto-jen tekemiseen ja olla siten mukana hillitsemässä ilmastonmuutosta myös henkilöstönsä jokapäi-väisen toiminnan kautta.

Energiansäästöviikkoa on vietetty Suomessa jo yli kymmenen vuoden ajan. Kampanjaan osallis-tuu vuosittain satoja eri kokoisia yrityksiä ja yhtei-söjä. Vantaan kaupunki oli mukana toista kertaa.

Aluekeräyspisteet valmistuivat Vantaalla

Aluekeräyspisteiden uudistus valmistui Vantaal-la vuonna 2009. Vantaalaisia palvelee viisi uutta aluekeräyspistettä, jotka sijaitsevat Korsossa, Päi-väkummussa, Tikkurilassa, Vapaalassa, Vantaan-puistossa, sekä Riipilässä Liisan Puodin pihassa.

Aluekeräyspisteissä kerätään lasia, paperia, ke-räyskartonkia, pienmetallia, paristoja ja osassa myös vaatteita. Aluekeräysverkoston suunnitte-lusta ja rakentamisesta vastaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut.

Aluekeräyspiste

Ekotehokasta kuntatekniikkaa

Vantaan katutilan mitoitus ja laatu -ohjeet tarken-tuivat vuonna 2009. Ohjeet pitävät sisällään suo-situkset katujen mitoituksesta sekä käytettävästä laatutasosta sekä laatuun liittyvistä osatekijöistä.

Kestävä kehitys on huomioitu hyvin uusissa ohjeissa, joiden osana laadittiin hulevesiohjelman jalkauttamisen periaatteet katujen suunnittelua varten ja määriteltiin hulevesien luonnonmu-kaiseen käsittelyyn sopivia katuhulevesipilotteja vielä erikseen. Lisäksi ohjeissa on korostettu esi-merkiksi kalusteiden kestävyyttä. Valaistuksessa on jo kokeiltu energiaa säästäviä led-valopilotteja kaduilla ja puistoissa. Lisäksi Vantaan kuntatek-niikan keskus oli vuonna 2009 mukana ympäris-töministeriön rahoittamassa vanhojen lähiöiden valaistuksen tutkimuksessa, jossa inventoitiin puistojen, katuraittien ja aukioiden valaistus ja linjattiin kehittämisperiaatteet siten, että energiaa säästyy.


Ruuhkamaksua selvitettiin Helsingin seudulla

Helsingin seudun ruuhkamaksuselvitys valmistui kesäkuussa 2009, jonka jälkeen liikenne- ja vies-tintäministeriö lähetti selvityksen laajalle lausun-tokierrokselle. Selvityksen perusteella todettiin, että ruuhkamaksut toteuttaisivat tehokkaasti lii-kennepoliittisia tavoitteita. Ruuhkamaksujen yh-teiskuntataloudelliset hyödyt olisivat suuremmat kuin niiden kustannukset. Liikennepoliittisena toimenpiteenä ruuhkamaksu olisi kustannuste-hokkaampi tapa saavuttaa liikennepoliittisia ta-voitteita Helsingin seudulla kuin muut tällä het-kellä käytössä olevat keinot (esim. tieinvestoinnit, joukkoliikenteen parantaminen). Ruuhkamaksut tarvitsevat kuitenkin tuekseen myös muita toi-menpiteitä, kuten joukkoliikenteen lisäämisen.

Ruuhkamaksusta tullaan laatimaan lisäselvi-tykset vuoden 2010 loppuun mennessä. Erityisesti tarkastellaan ruuhkamaksun vaikutuksia elinkei-noelämään, sosiaaliseen tasa-arvoon ja yhdyskun-tarakenteeseen.

Ruuhkamaksun jatkoselvitys on liitetty tiiviis-ti Helsingin seudun käynnissä olevaan liiken-

5.4 Liikkumisen kestävyyden edistäminen

Kuva x. Vaikka Kehältä - löy-dätkö Pippa?

nejärjestelmäsuunnitteluprosessiin (HLJ2011). Selvityksessä tarkastellaan, toteuttaisiko ruuhka-maksun sisältävä liikennejärjestelmä paremmin seudun liikennejärjestelmälle asetettuja tavoittei-ta kuin liikennejärjestelmä, joka ei sisällä ruuh-kamaksua.

Kehäradan alkupaukku toukokuussa

Kehäradan tunneliosuuden ajo- ja huoltotunne-leiden louhintatyöt alkoivat alkupaukulla Ruskea-sannan ajotunnelin suulla toukokuussa 2009.

Kehäradalle louhitaan kaikkiaan kolme työ-maakäyttöön tulevaa ajotunnelia. Ajotunneleiden valmistuttua alkaa varsinaisen rautatietunnelin louhinta ensi syksynä. Kehärata kulkee tunnelis-sa kahdeksan kilometrin matkan alittaen lento-aseman alueen. Lännestä tultaessa rata laskeutuu tunneliin lentoaseman ensimmäisen kiitotien ete-läpuolella ja nousee pintaan Ilolassa Laaksotien itäpuolelle ja Koivukylänväylän eteläpuolelle si-joittuvalla alueella.

Kivistön asema. (Kuva: Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy)


Kehä III:n parannushankkeissa kannustetaan myös rakenteellisin toimenpitein pysyvään ja lisääntyvään joukkoliikenteen käyttöön

Kehä III:n mittava parannushanke Vantaankos-ken ja Pakkalan välillä käynnistyi vuonna 2009. Kehä III on yksi Suomen vilkkaimmista teistä - vuorokausiliikennemäärä Hämeenlinnanväylän ja Tuusulanväylän välillä on arkisin noin 65 000–70 000 ajoa sekä Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien välillä noin 50 000 ajoa. Liikennemäärien arvioi-daan kasvavan vuoteen 2030 mennessä lähes 50 prosenttia.

Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus ovat kes-keisiä tavoitteita Kehä III:n parannushankkeessa. Tavoitteena on, että ajoneuvoliikenteen nopeudet ruuhka-aikoina Hämeenlinnanväylän ja Pakkalan välillä nousevat 65–75 kilometriin tunnissa vuo-teen 2015 mennessä. Nykyisin ne ovat keskimää-rin 35–50 kilometriä tunnissa. Henkilövahinkoon johtavien onnettomuuksien arvellaan vähenevän 30 prosentilla liikenneturvallisuustoimenpiteiden ansiosta. Suunnittelujaksolla tapahtui keskimää-rin 12 henkilövahinko-onnettomuutta vuosittain.

Myönteisiä vaikutuksia on tulossa myös jouk-ko- ja kevyeen liikenteeseen. Poikittaisen joukko-liikenteen kehittäminen lisää matkustajamääriä ja vähentää henkilöautojen määrää Kehä III:lla. Rakenteellisilla toimenpiteillä kannustetaan py-syvään ja lisääntyvään joukkoliikenteen käyttöön. Kevyen liikenteen yhteydet ja turvallisuus parane-vat uusien alikulkuyhteyksien ja pysäkkijärjestely-jen ansiosta.

Vantaankosken aseman liityntä-pysäköintialuetta laajennettiin

Kehärataan liittyvän Vantaankosken aseman lii-tyntäpysäköintialueen laajennustyöt alkoivat syyskuussa 2009, kun 220 autolle tarkoitetun pysäköintialueen rakentaminen alkoi. Uusi py-säköintialue lisää erityisesti liityntäpysäköinnin mahdollisuuksia. Vanha aseman itäpuolinen py-säköintialue on ollut tukkoinen. Seuraavassa ra-kennusvaiheessa itäpuolesta kehittyy ensijaisesti bussiterminaali.

Matti Pellisestä vuoden pyöräilijä

Vuonna 2009 vantaalainen vuoden pyöräilijä valittiin toista kertaa ja kesäkuussa Kaupungin-johtaja Juhani Paajanen palkitsi kisan voittajaksi valitun Matti Pellisen kunniakirjalla, 200 euron sekillä sekä julkaisulla ”Uusimaa, matkailu- ja pyöräilyreittejä & kartta”.

Vuoden vantaalaisen pyöräilijän valinnan ta-voitteena on nostaa pyöräilyä esille itsenäisenä kulkutapana ja hyötyliikuntana sekä motivoida ihmisiä valitsemaan kestävä liikkumistapa. Kri-teereinä valinnassa ovat muun muassa pyöräilyn edistäminen yleensä, kevyen liikenteen edelly-tysten tai olosuhteiden parantaminen, seura- tai järjestötoiminta ja esimerkillisyys pyörällä liikku-jana.

Vuoden vantaalaisen pyöräilijän valitsee Poljin-työryhmä, johon kuuluu edustajia kaupungin lii-kennesuunnittelusta, kadunpidosta, kadunsuun-nittelusta, kaavoituksesta, sivistystoimesta ja ym-päristökeskuksesta sekä poliisista, Vantaan pyö-räilijät ry:stä ja Pyöräilykuntien verkosto ry:stä.

Pyöräilyä näkyvämmäksi pyöräilyviikolla

Vantaalla vietettiin Pyörällä töihin -päivää valta-kunnallisella pyöräilyviikolla toukokuussa. Päivän tarkoituksena on motivoida kunnan työntekijöitä kulkemaan työmatkoja polkupyörällä. Kaupungin yksiköitä rohkaistiin myös osallistumaan valta-kunnalliseen kilometrikisaan. Vantaan kaupun-gilta on mukana kisassa viisi joukkuetta.

Vuoden pyöräilijä Pellinen.


Ekotekokilpailu kannusti lapsia energiansäästöön

Vantaan sivistystoimi ja tilakeskus käynnistivät vuoden 2009 Energiansäästöviikolla päiväkodeil-le, kouluille ja oppilaitoksille suunnatun ”Ekoteko - säästä sähköä” -kilpailun. Kilpailu jatkui huh-tikuun 2010 loppuun saakka. Ekotekokilpailus-sa päiväkodit, koulut, ja oppilaitokset kilpailivat sähkökulutuksen vähentämisessä. Mukana oli 19 päiväkotia sekä 35 koulua ja oppilaitosta.

Kilpailu päättyi keväällä 2010 ja koulujen sarjan voitti Dickursby skola ja päiväkotien sarjan Ank-kalammen päiväkoti. Tässäkin kilpailussa palkit-tiin suurimmat pudottajat, mutta myös parhaat ideat sähkönkulutuksen vähentämiseksi. Osallis-tujat pitivät ekotekopäiväkirjaa, joka oli yksi pal-kitsemiskriteereistä. Sähkön säästöön osallistuivat oppilaiden ja opettajien lisäksi kaikki kiinteistössä

5.5 Ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristövalistuksen edistäminen

työskentelevät. Lasten kautta ekoviestiä on kulke-nut varmasti myös kotijoukoille.

Rahallista säästöä syntyi 53 000 euroa ja ideoita vaikka muille jakaa. Suurimmillaan sähkön kulu-tus putosi jopa 32 prosenttia.

Vantaan luontokoululla jälleen aktiivinen vuosi

Vantaan luontokoulun toiminta kiinnosti vuon-na 2009 poikkeuksellisen paljon myös kaupungin ulkopuolisia. Koulujen ja päiväkotien kiinnostus luontokoulun toimintaan oli hyvä aiempien vuo-sien tapaan. Kummiluokiksi haki lähes kuusikym-mentä ryhmää ja päiväretket täyttyivät nopeasti.

Ekotekokilpailun osanottajat

PäiväkoditAnkkalammen päiväkotiHansin päiväkotiKiirunatien päiväkotiKulomäen päiväkotiKämmekkäpuiston päiväkotiLatupuiston päiväkotiLehdokin päiväkotiLeijonanportin päiväkotiMaarukan päiväkotiMatarin päiväkotiMikkolan päiväkotiMistelin päiväkotiMyyrilän päiväkotiPatotien päiväkotiRiihipellon päiväkotiSimonmetsän päiväkotiVaaralan päiväkotiVeturipolun päiväkotiYrttitien päiväkoti

Koulut ja oppilaitoksetHavukosken kouluHevoshaan kouluHiekkaharjun kouluIlolan kouluJokiniemen kouluJokivarren kouluKaivokselan kouluKilterin kouluKivistön kouluKulomäen kouluKuusikon kouluKytöpuiston kouluLaajavuoren kouluLänsimäen kouluMikkolan kouluPeltolan kouluPähkinänrinteen kouluPäiväkummun kouluRajatorpan koulu

Rekolanmäen kouluSimonkallion kouluSimonkylän kouluSotungin kouluTarhapuiston kouluVantaankosken kouluVeromäen kouluVierumäen koulu

Lukiot ja ammattioppilaitoksetSotungin lukioVaskivuoren lukioVarian Tennistien opetuspiste

Ruotsinkieliset koulut ja oppilaitoksetDickursby skolaHelsinge gymnasiumHelsinge skolaMårtensdal skolaVästersundom skola


Kursseilla oli myös kysyntää, joskin kalliimmat Metsämörrikurssit selvästi kärsivät lamasta.

Vantaan luontokoululla oli vuoden 2009 aika-na yhteensä 3299 käyttäjää (3091 vuonna 2008). Näistä 2729 oli mukana luontokoulun tavoitteiden mukaisessa ohjatussa toiminnassa (kummiluok-kaopetus, jatkotoiminta, retket, kurssit, yleisöta-pahtumat). Vuonna 2008 vastaava luku oli 2411 eli lukumäärää ohjatussa toiminnassa saatiin kas-vatettua.

Vantaan luontokoulun pitkäaikainen toiminta luonto- ja ympäristökasvatuksen hyväksi palkit-tiin Uudenmaan ympäristöpalkinnolla. Muita voittajia olivat Uudenmaan partiopiiri sekä Pää-kaupunkiseudun koululaisten metsäviikko.

Ilmastoinfo-hanke etenee

Helsingin kaupungin hanke Ilmasto.info-neuvon-takeskuksen perustamiseksi Helsinkiin ja pääkau-punkiseudulle eteni vuonna 2009, kun se sai työ- ja elinkeinoministeriön kuluttajien energianeu-vontaan suunnattua tukea. Hankkeen tavoitteena on jakaa kuluttajille luotettavaa, eri toimijoiden antamaa energianeuvontaa. Tavoitteena on, että energian käyttö tehostuu, uusiutuvan energian osuus kasvaa ja kasvihuonekaasupäästöt vähene-vät.

Vantaan Myyrmäkihallissa järjestettiin syys-kuussa 2009 ensimmäinen asukkaille suunnattu Savexpo-ilmaistapahtuma, joka kokosi yhteen lu-kuisia ilmastoasioista kiinnostuneita. Seuraavan kerran vuonna 2011 järjestettävän tapahtuman tavoitteena on esitellä asukkaille ja yrityksille käy-tännöllisiä arkielämän tapoja eurojen, energian ja ympäristön säästämiseen.

Porkkanamafia tempaisi Tikkurilassa

Helmikuussa 2009 pääkaupunkiseudun Porkka-namafia-kansalaisliike tempaisi Bio Grandissa Tikkurilassa. Porkkanamafian ajatus on tukea ostotempauksilla yrityksiä, jotka lupaavat käyttää lisätuoton ympäristöystävällisyytensä, lähinnä energiatehokkuutensa parantamiseen. Parhaan prosenttiosuuden luvanneeseen yritykseen jär-jestetään ostotempaus. Elokuvateatteri Grandissa tehdyssä tempauksessa normaalihintaisten lippu-

jen tuotto meni energiansäästötoimiin, kun näy-tösten yhteenlaskettu katsojamäärä ylittää 300:n rajan. Raha voi mennä esimerkiksi valaistuksen vaihtamiseen, jätteiden lajitteluun tai kylmälait-teiden käyttämiseen ajastimella.

Marja-Vantaalla korostettiin yhteisöllisyyttä

Marja-Vantaa-projektin järjestämä ensimmäinen Marjan päivän juhla vuonna 2009 Kivistön kou-lulla herätti kiinnostusta. Tapahtumaan osallis-tui yli 400 aikuista ja lasta. Juhlapäivän teema oli Keimolan moottorirata (1966 – 1978), sen historia sekä tulevaisuus Keimolanmäen uutena asuinalu-eena.

Marja-Vantaan rakentuminen alkoi vuonna 2009 Kehäradan tunneliosuuden rakentamisel-la. Kivistön aseman, ratalinjan ja tiejärjestelyjen rakentaminen aloitetaan vuonna 2010. Marjan päivän tapahtuma järjestetään vuosittain Marja-Vantaa-projektin ja alueen rakentumisen sekä kehittymisen informaatiotilaisuutena. Projektissa halutaan korostaa, että kansalaisjärjestöjen sekä muiden alueen toimijoiden ja asukkaiden mukana olo on tärkeää alusta alkaen.

Yhdessäoloa Marjan-päivillä. (Kuva Gilbert Koskela)


Vuonna 2009 4V-hanke jatkoi kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden lisäämistä

Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen yhdessä toteuttama 4V-hanke jatkoi vuonna 2009 kestävää kehitystä ja yhteisöllisyyttä edistävien toiminta-mallien kehittämistä yhteistyössä vuokrataloyh-tiöiden, kasvattajien sekä asukas- ja asuinaluetoi-mijoiden kanssa.

Vuonna 2009 kestävän asumisen työkalupakkia isännöitsijöille kehitettiin uusilla kommentointi-kierroksilla. Lisäksi VAV:n ympäristöeksperttejä ja taloyhtiöaktiiveja koulutettiin viestintäasioissa. Vuokrataloissa tuettiin muun muassa kerhostart-teja ja osallistavaa pihasuunnittelua.

Korsossa 4V-hanke järjesti alueellisten toimi-joiden verkostoitumista edistävän Korso-illan ja pikkujoulut yhteistyössä aluetoiminnan ja Korso-seuran kanssa. Länsimäessä tehtiin yhteistyötä seurakunnan Olohuoneen kanssa kaikille avoi-men toiminnan järjestämisessä. Lisäksi aluetoi-mikunnan osallisuus- ja kehittämissuunnitelman työstöön hanke tuotti asukkaiden kuulemismene-telmiä Hakunilassa ja Korsossa.

Myös osallisuutta kaupunkisuunnitteluun edis-tettiin tapahtumissa Meidän Hakunila ja Korson kaikki kasvot, joista jälkimmäisessä kuultiin myös lasten, nuorten ja maahanmuuttajien näkemyk-siä Korson keskustasta. Hankkeessa kehitettiin

osallistavia koulutuspaketteja, kuten Onni ja ku-luttaminen, sekä MIPS / Energian ja vedensäästö -paketit, joiden selkokielisiä versioita testattiin yhdessä Vantaan Aikuisopiston kanssa.

4V-hanke oli myös aktiivisesti mukana kau-pungin ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmän toiminnassa. Erillisessä työryhmässä uudistettiin Kiuru ja koppakuoriainen -ympäristökasvatusma-teriaalia, joka valmistui vuonna 2010. Lisäksi 4V-hanke oli mukana tekemässä esitettä koulujen ja päiväkotien kestävän kehityksen ohjelmasta. Esi-te postitetaan OPH:n toimesta kaikkiin Suomen kouluihin.

Mikkolan nuorisotalolla nuoria osallistetaan aktiivisesti

Mikkolan nuorisotalolla otettiin vuonna 2009 käyttöön kuukausittainen Ego-päivä, joka pidet-tiin niin pienille kuin nuorille. Egopäivät sisäl-sivät muun muassa tutustumista kierrätykseen, sähköttömän päivän, asiaa kierrätyksestä ja tava-roidenvaihtopörssin. Toukokuussa nuorisotilalla järjestettiin Siisti Mikkola -päivä, jolloin nuoret siivosivat nuorisotilan lähiympäristön yhdessä nuorisotilan työntekijöiden kanssa.

Mikkolan nuorisotilalla edistetään aktiivisesti osallisuutta ja osallistumista. Vuonna 2009 nuoret rakensivat omatoimisesti uutta kuntosalia. Nuo-risotalolla pidetään säännöllisesti niin sanottuja

Korson nuorisotalo.


nuta-kokouksia, jossa nuorilla on omaa päätän-tävaltaa. Nuoret hoitavat esimerkiksi sählyhar-joitukset täysin itse, ja ovat laajentaneet toimin-taa niin, että nyt myös pienet pääsevät mukaan. Nuoret ovat myös itse tehneet sählyä koskevan facebook sivun. Nuorisotilalla järjestetyt retket, tapahtumat ja toiminta on kaikki järjestetty nuo-ria osallistavasti. Nuoret ovat yhdessä työntekijöi-den kanssa osallistuneet tapahtumien ideointiin, suunnitteluun sekä toteutukseen.

Kestävän kehityksen taidekasvatusta ja nuorten osallisuuden tukemista 2009

Lasten taidetaloissa Pessissä ja Toteemissa toteu-tettiin vuonna 2009 eri tekniikoihin liittyviä kuva-taidejaksoja. Työpajoissa suosittiin kestävän kehi-tyksen teemaa ja materiaaleina sovellettiin kier-rätysmateriaaleja laadukkaiden taidetarvikkeiden rinnalla. Kuvataidejaksoja ohjasivat taideopet-tajat, jotka suunnittelivat sisällöt eri aihepiirien pohjalta siten, että niitä oli mahdollista toteuttaa myös kouluissa.

Työpajojen suunnittelussa ja sisällössä tutkit-tiin ajankohtaisia ilmiöitä, monikulttuurisia tee-moja ja opetussuunnitelmien aihekokonaisuuksia. Myös erityisryhmille tarjottiin mahdollisuus osal-listua työpajoihin suunnittelemalla aiheen toteu-tus kulloisenkin osallistujaryhmän mukaiseksi.

Koululaistyöpajoissa kevään teemana oli suo-malainen kansanperinne ja kotimaiset materiaalit. Syksyllä keskityttiin tuunaamiseen ja sirkukseen.

Vuonna 2009 vapaa-ajan ja nuorisopalveluiden toiminnassa korostui myös nuorten omaehtoisen kaupunkikulttuurin kehittämisen tukeminen. Tätä toteutettiin tapahtumatuottajakoulutuksen avulla ja tukemalla erilaisten kulttuuritilaisuuksi-en järjestämistä yhteistyössä kaupungin nuoriso-palveluiden Lasten ja nuorten kulttuuritalo Ver-nissan kanssa. Yhdeksäsluokkalaisista vuosittain muodostettava ohjelmaryhmä koulutettiin tapah-tumatuotantoon, jonka jälkeen nuoret valitsivat itse esiintyjät ja ohjelmat nuorille suunnattuihin iltoihin.

Sirkustemppuja Marjan-päivillä. (Kuva: Gilbert Koskela)


Taulukko 7. Ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit vuonna 2009

6 Ympäristötilinpito 2009

Vuonna 2009 Vantaan kaupunkiorganisaation ympäristötuotot olivat 18,6 miljoonaa euroa. Ym-päristötulolla tarkoitetaan kuntaorganisaation toiminnasta saatuja tuloja, jotka liittyvät ympäris-tönsuojeluun. Niitä ovat esimerkiksi jätehuolto- ja jätevesimaksut sekä ympäristön pilaajilta perityt kunnan suorittamien tai teettämien kunnostustöi-den ja siivousten korvaukset. Ympäristötuotto on tilikaudelle jaksotettu ympäristötulo.

Ympäristökuluja kaupungille kertyi 36 miljoo-naa euroa. Kuntaorganisaatiossa ympäristöme-noja aiheutuu toiminnasta, jonka tarkoituksena on tuottaa ympäristöhyötyjä tai ennaltaehkäistä, vähentää taikka korjata ympäristöhaittoja, paran-

1 000 euroa Tuotot Kulut InvestoinnitUlkoilman- ja ilmastonsuojelu 643 31Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 18370 11842 6518Jätehuolto ja alueiden puhtaanapito 97 1872 152Maaperän ja pohjaveden suojelu 10 933 105Melun ja tärinän torjunta 20 Luonnonsuojelu ja maisemanhoito 201 155Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät 54 1057 Muut ympäristönsuojelu-toimenpiteet 28 12331 734Verot. Investointien poistot 7532 Kaikki yhteensä: 18558 36432 7 695

taa tulevaa ympäristönsuojelun tasoa tai edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Myös sähkö- ja polttoainevero sekä öljyjäte- ja öljynsuojamaksu katsotaan ympäristömenoiksi. Ympäristökulu on tilikaudelle jaksotettu ympäristömeno tai ympä-ristömenon osa.

Vuonna 2009 Vantaan kaupunki investoi ym-päristönsuojeluun 7,7 miljoonalla eurolla. Ympä-ristöinvestoinnilla tarkoitetaan pitkävaikutteisia menoja, jotka syntyvät tulevien haitallisten ym-päristövaikutusten ennaltaehkäisemisestä, vä-hentämisestä tai poistamisesta. Kysymys voi olla myös positiivisten tulevien ympäristövaikutusten aikaansaannista.

2008 2009Tuotot Ympäristötuotot / toimintatuotot 10,2 % 9,4 %Ympäristötuotot / asukas 103 € 94 €Kulut Ympäristökulut + poistot / toimintakulut + poistot 2,5 % 3,0 %Ympäristökulut + poistot / asukas 143 € 184 €Investoinnit Ympäristöinvestoinnit / kokonaisinvestoinnit 9,0 % 6,1 %Ympäristöinvestoinnit / asukas 52 € 39 €

Taulukko 8. Ympäristötaloudelliset tunnusluvut


Ympäristötuotot kattoivat 9,4 prosenttia kau-pungin kaikista toimintatuotoista ja -kulut 3 prosenttia kaupungin kaikista toimintakuluista. Ympäristötuottoja kertyi 93,9 euroa ja -kuluja

Vesiensuojelu ja jätevesien

käsittely 99%

Muut tuotot1 %

Ulkoilman-ja ilmastonsuojelu 2 %

Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely32 %

Luonnonsuojelu ja maisemanhoito1 %

Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät3 %

Muutympäristönsuojelu-toimenpiteet33 %

Melun ja tärinän torjunta0 %

Verot. Investointien poistot 21 %

Maaperän japohjaveden suojelu3 %

Jätehuolto jaalueiden puhtaanapito5 %

184,3 euroa asukasta kohden. Investoinnit ym-päristöön muodostivat 6,1 prosenttia kaupungin kokonaisinvestoinneista. Asukasta kohti ympäris-töinvestointeja tehtiin 38,9 eurolla.

Ympäristötuottojen, -kulujen ja -investointien jakautuminen

Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely85 %

Muut ympäristön-suojelutoimenpiteet10 %

Jätehuolto ja alueiden-puhtaanapito2 %

Luonnonsuojelu jamaisemanhoito2 %

Maaperän ja pohjaveden suojelu1 %

Vantaalla lähes kaikki ympäristötuotot tulivat vuonna 2009 jätevesimaksuista, yhteensä 18,4 miljoonaa euroa eli 99 prosenttia kaikista ympäristötuo-toista. Hieman tuottoja saatiin myös jätehuollosta, maaperän ja pohjaveden suojelusta, ympäristönsuojelun viran-omaistehtävistä sekä muista ympäris-tönsuojeluntoimenpiteistä.

Kuva 13.Vuonna 2009 kertyneistä 36,4 miljoo-nan euron ympäristökuluista suurim-man osan kattoivat vesiensuojelun ja jätevesikäsittelyn maksut (11,8 miljoonaa euroa) sekä ryhmä muut ympäristönsuojelutoimenpiteet (12,3 miljoonaa euroa). Ryhmään kuuluvat muun muassa ympäristö-koulutuksen, -kasvatuksen ja -neu-vonnan sekä ypäristöjohtamisen ympäristökulut.

Kuva 14.Vuonna 2009 Vantaan ympäristöin-vestoinnit olivat 7,7 miljoonaa euroa. Suurimmat ympäristöinvestoinnit tehtiin vesiensuojelun ja jätevesien käsittelyn parantamiseeen (6,5 miljoonaa euroa) sekä ekotehokkuuden parantamiseen (0,7 miljoonaa euroa).

Kuva 12.


Ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit aihealueittain

Ulkoilman ja ilmastonsuojelu

Ulkoilman ja ilmansuojelutoimenpiteistä ei vuonna 2009 kertynyt tuloja eikä investointikuluja. Kulut koostuivat pääasiassa hiekoitushiekan poistosta.

Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely

Vesiensuojelun ja jätevesien käsittelyn tulot koostuivat vuonna 2009 jätevesimaksuista ja viemäröinninperusmaksuista. Kulut kohdistuivat jätevedenpuhdistukseen ja viemäriverkoston hoitoon. Vantaan Vesimyös kohdisti investointivarojaan jäteveden puhdistuksen ja viemäriverkon kehittämiseen.

Jätehuolto ja roskaantuminen

Jätehuollon kuluja oli vuonna 2009 kaikilla toimialoilla. Suurimmat kulut olivat tilakeskuksella, joka hallinnoi valtaosaa kaupungin kiinteistöistä. Kuntatekniikan keskus sai tuloja lähinnä romumetallin myynnistä.

Maaperän ja pohjaveden suojelu

Suurin kuluerä maaperän ja pohjaveden suojelusta muodostui vuonna 2009 maaperän puhdistuksesta.Tulot muodostuivat myydyistä palveluista sekä Öljynsuojarahaston korvauksista.

Melun ja tärinän torjunta

Kulut ja investoinnit meluntorjuntaan koskivat vuonna 2009 meluvallien rakentamista ja niiden suunnittelutyön kustannuksia. Tuloja ei vuonna 2009 ollut.

Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu

Luonnonsuojelun ja maisemansuojelun kulut ja investoinnit muodostuivat vuonna 2009 lähinnä suunnittelutyöstä ja alueiden kunnostamisesta. Tuloja ei ollut.

Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät

Tähän ryhmään kuuluvia tuloja kertyi lähinnä ympäristönsuojelun viranomaistehtäviin liittyvistä lupamaksuista. Kulut olivat pääasiassa kaupungin ympäristöhallinnon kuluja.

Muut ympäristönsuojelutoimenpiteet

Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa ympäristökoulutuksen, -kasvatuksen ja -neuvonnan sekäympäristöjohtamisen ympäristökulut. Vuonna 2009 kuluja oli 12,3 miljoona euroa, mikä muodostuilähinnä opettajien, päivähoidon henkilökunnan sekä kaupunkisuunnittelun henkilöstömenoista, joiden palkkatuloista lasketaan osuus ympäristötilinpitoon. Investoinnit koskivat lähinnä ekotehokkuutta parantavaa toimintaa.


Episodi

tilanne, jossa ilman epäpuhtaudet kohoavat huomatta-

vasti normaalia korkeammiksi. Episoditilanteessa sää on

epäpuhtauksien sekoittumisen ja laimenemisen kannalta

epäedullinen. Suomessa merkittävimmät yhdisteet epi-

sodin muodostumiseen ovat typen oksidit ja hiukkaset,

joiden pääasiallinen lähde on katuliikenne.

Hiilidioksidiekvivalenttitonni (CO2-ekv.t)

Hiilidioksidiekvivalenttitonni tarkoittaa yhteismitalliseksi

muutettua hiilidioksidipäästötonnia. Jotta kasvihuone-

kaasupäästöt ovat verrattavissa sekä yhteenlaskettavissa,

muut kasvihuonekaasupäästöt kuin hiilidioksidi joudu-

taan yhteismitallistamaan erilaisilla kertoimilla kasvihuo-

nekaasusta riippuen. Esimerkiksi metaani (CH4) on 21

kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi,

joten yksi tonni metaania vastaa 21 t CO2-ekv. 1 tonni

dityppioksidia vasta 310 tonnia CO2-ekvivalenttia. Kasvi-

huonekaasujen päästövaikutus riippuu myös tarkastelta-

vasta aikajaksosta eli osa kasvihuonekaasuista muuntuu

päästövaikutukseltaan neutraaleiksi tai toisiksi kasvihuo-

nekaasupäästöiksi nopeammin ja toiset hitaammin.

Kasvihuonekaasut

Kasvihuonekaasuja syntyy energiantuotannossa,

liikenteessä, teollisuusprosesseissa, maataloudessa ja

jätehuollosta sekä jätevesien käsittelystä. Kasvihuone-

kaasuista ilmastonmuutoksen kannalta ongelmallisimpia

ovat luonnossakin esiintyvät vesihöyry (H2O), hiilidioksidi

(CO2), metaani (CH4), otsoni (O2) ja dityppioksidi (N2O).

Vesihöyryn pitoisuus riippuu ilman lämpötilasta ja sitä

kautta muiden kasvihuonekaasujen pitoisuuksista. Myös

monet synteettiset, ihmisen valmistamat kemikaalit ovat

voimakkaita kasvihuonekaasuja, kuten kloorifluoratut

hiilivedyt (CFC:t ja HCFC:t), fluoriyhdisteet (HFC:t, PFC:t ja

SF6) sekä bromiyhdisteet (halonit, esim. CF3Br).

Indikaattori

Indikaattori on laadullinen mittari, joka parhaimmillaan

antaa laajoja ja monimutkaisiakin tietoja yksinkertaisem-

massa muodossa. Indikaattori voi toimia myös apuväli-

neenä niin tavoitteiden asettamisessa ja seurannassa kuin

suunnittelussa ja päätöksenteossakin. Lisäksi yhteneväi-

sillä toimintatavoilla ja periaatteilla kerätyillä indikaatto-

reilla voidaan verrata eri alueiden välistä kehitystä.

Ilmanlaatuindeksi

Ilmanlaadun mittari, joka perustuu eri komponenttien

vertaamiseen niiden ohje-, raja- ja tavoitearvoihin. Indek-

sin laskemisessa otetaan huomioon SO2, NO2, PM10, CO ja

O3, joista lasketaan alaindeksi. Laskennassa ovat mukana

myös pienhiukkaset PM2,5. Näistä korkein arvo määrää

indeksin. Indeksi on jaettu 5 luokkaan; hyvästä erittäin

huonoon.

Ilmansaasteet

Ihmisen toiminnasta peräisin olevia haittaa aiheuttavia

kaasumaisia tai hiukkasmaisia aineita.

Luo-alue

Eläimistöltään ja kasvistoltaan erityisten arvokkaita

alueita sekä muita luonnon monimuotoisuuden kannalta

tärkeitä kohteita, jotka sijaitsevat luonnonsuojelualuei-

den ulkopuolella.

Ohjearvot

Kansallisia vuonna 1996 voimaan tulleita epäpuhtauksien

tunti-, vuorokausi- ja vuosipitoisuuksien ohjeellisia arvoja.

Pitoisuus

Epäpuhtauden määrä tietyssä määrässä ilmaa, esitetään

tässä yleensä muodossa mikrogrammaa epäpuhtautta

kuutiometrissä ilmaa (μg/m3).

Raja-arvo

Määrittelee suurimmat hyväksyttävät ilman epäpuhtauk-

sien pitoisuudet. Ilmansuojelusta vastaavien viranomais-

ten tulee huolehtia niiden alapuolella pysymisestä.

Uusiutuva energia

Uusiutuva energia on pääosin auringon säteilystä peräisin

olevaa energiaa. Suomessa uusiutuvaa energiaa ovat

tuulivoima, vesivoima, aurinkoenergia (lämpö tai sähkö)

ja bioenergia (uusiutuvat kasvi- ja eläinperäiset biopoltto-

aineet). Myös maalämpö, jota voidaan ottaa talteen

lämpöpumpuilla, luetaan uusiutuvaksi energiaksi. Muu-

alla maailmassa on myös kokeiltu esimerkiksi aaltojen tai

vuoroveden sisältämän energian talteenottoa. Suomessa

paljon energianlähteenä käytettyä turvetta ei (edelleen-

kään) lasketa uusiutuvaksi polttoaineeksi, sillä sen

uusiutumisnopeus on liian hidas täyttämään uusiutuvalle

energialle asetetut kriteerit.

Käsitteet


HSY: Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2009. HSY:n julkaisuja 2/2010

HSY: Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti - Päästöjen kehitys 2009. HSY:n julkaisuja 4/2010

Kuutoskaupunkien kestävän kehityksen indikaattorit 2004-2006.Espoo, Helsinki Oulu, Tampere, Turku, Vantaa

Vantaan Energia: Vantaan Energian Yhteiskuntavastuuraportti 2009. http://yhteiskuntavastuu.vantaanenergia.fi/Sivut/default.aspx

Vantaan kaupunki (Keskushallinto, Taloussuunnittelu / Tilasto ja tutkimus): Vantaan tilastollinen vuosikirja 2009.

YTV: Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030. YTV:n julkaisuja 24/2007

Lähteet

Vantaan kaupunkiMaankäyttö ja ympäristöYmpäristökeskusPakkalankuja 5, 01510 Vantaa

vantaan kestävän kehityksen raportti 2009 - etusivu · pdf file4.6 sosiaalinen...

Documents