kumppanuus- tyÖpaja · mahdolliset kumppanuudet? ”lähestyimme lohjan kaupungin sivistystoimen...

KUMPPANUUS-TYÖPAJA

Kajaani

9.10.2019

Marika Punamäki, Kotiseutuliitto

Kotiseututyön valtakunnallinen keskusjärjestö.

Suomen suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö.

Perustettu vuonna 1949.

Lähes 850 yhteisöjäsentä ja 220 henkilöjäsentä.

Jäsenistä 730 paikallisyhdistyksiä.

Jäsenyhdistyskentässä yli 150 000 henkilöä.

Yhdistykset ja kunnat kulttuurikumppaneina

• Hanke alkanut vuonna 2017

• Tiedonkeruuta ja eri toimijoiden näkemyksiä yhteen (kysely, työpajoja)

• Tuloksena verkko-opas, jonka esittelyä jalkautuskierroksella

• Vuoden 2019 aikana tavoitettu 2 maakuntaliittoa, yli 30 kuntaa, vajaat 100yhdistystä, noin 170 ihmistä

Päivän tavoitteita

•Ymmärrys ja keskustelu

kumppanuuksista lisääntyy

•Verkostot vahvistuvat

•Uusia ideoita (tai ainakin idean

poikasia) syntyy

Yhteistyö

Kumppanuus

Verkosto

• löyhää, epämuodollista yhteistoimintaa

• ajallinen kesto voi olla epäselvä

• omat tavoitteet voivat mennä yhteisten edelle

• voi koskea lukuisia toimijoita

Yhteistyö

Verkosto• vapaamuotoista, luottamukseen ja vastavuoroisuuteen perustuvaa

yhteistoimintaa

• rakentuu toimijoiden vuorovaikutuksessa

• luottamuksen ja vuorovaikutuksen rakentaminen toimii usein maaperänä

tuleville yhteishankkeille

• monitoimijaista

• hyödyt voivat näkyä vasta pitkän ajan kuluttua

Kumppanuus• toiminnan koordinoiminen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi

• resurssien täydentävyys

• vastavuoroinen ja luottamukseen perustuva vuorovaikutussuhde

• synnyttää lisäarvoa osapuolille (oppiminen)

• vaatii oman prosessin kehittyäkseen

• yhteinen päätöksenteko ja jaettu vastuu tuloksista/seurauksista

Yhteistyöstä kumppanuuteen

•Halu tehdä yhdessä

•Kumppanuuden rakentaminen

•Yhteinen päämäärä ja tavoitteet

•Yhteinen vastuu tuloksista

Hyvän kumppanuuden kulmakiviä

•Monialaisuus

•Alkukartoitus

• Tavoitteet

• Suunnitelmallisuus

• Säännöllisyys

• Tiedonkulku

•Resurssit

• Sopimukset

Hyvän kumppanuuden kulmakiviä

•Motivaatio

•Arvostus

•Luottamus

•Vastavuoroisuus

•Dialogisuus

”Onnistuneen yhteistyön lähtökohta on se että homma

suunnitellaan alusta lähtien yhdessä jolloin tavoite ja toimintatapa

on yhteinen. Eli esim. ei valmista hankesuunnitelmaa jota joku tulee

toteuttamaan.”

”Yhteisiä palavereja kaikille toimijoille. Ei tulisi päällekkäisyyttä

tapahtumissa!”

”Yksisuuntainen viestintä ei ole tätä päivää.”

”Kun itse tekee työtä palkan edestä ja ollaan yhteistyössä

vapaaehtoistoimijoiden kanssa, sitä jossain vaiheessa miettii, minkä

verran voi vaatia toiselta osapuolelta ja miten paljon heitä voi

sitouttaa. Homman pitäisi kuitenkin toimia sujuvasti, mutta ei

vapaaehtoisia haluaisi näännyttääkään!”

”Useampien tekijöiden yhteistyöllä saadaan jaettua vastuita,

kustannustehokkuutta ja tapahtumakokonaisuus tavoittaa

laajemman yleisön, kun tekijöinä ovat itse kuntalaiset. Tapahtuma

sitouttaa tekijät ja yleisön eri tavalla.”

”Yhdistysten välinen yhteistyö!”

”Tärkeintä on luottamus kunnan ja yhdistysten välillä. Rahaakin

tarvitaan vähän, mutta sillä on tässä yhteistyössä enemmänkin

symbolinen ja arvonantoa osoittava merkitys.”

Kumppanuuden kompastuskiviä

•Resurssien niukkuus

• Taloudelliset intressit ja käytännöt

• Toimijoiden vaihtuvuus ja

henkilösuhteet

•Puutteellinen viestintä

”Haastavaa on se, ettei rahallisia resursseja voida lisätä. Onneksi myös muita hedelmällisiä kumppanuuden muotoja löytyy. Toinen vaaran paikka on, että yhteiselle projektille ei löydy aikaa. Yhteistyölle pitää oikeasti osoittaa voimavaroja. Yhteistyö ei toimi pitkässä juoksussa jos kaikki työ sysätään toiselle osapuolelle.”

”Pienten yhdistysten toiminnan aaltoliike: vastuuhenkilöiden vaihtuessa saattaa vaihtua myös toiminnan painopisteet ja aiempi yhteistyö ei enää jatku.”

”Tapahtuma kuivui lopulta kokoon kaupungin sisällä tehdyn organisaatiomuutoksen takia. Muutoksen jälkeen ei enää löytynyt tahoa, joka olisi vastannut tällaisen tapahtuman järjestelystä.”

Pohdi oman organisaatiosi

vahvuuksia, kehittämisiä ja kiinnostuksia:

Mitä teette jo? Millaista osaamista

teillä on? Mitkä ovat vahvuutenne?

Mitä teidän pitäisi kehittää? Mitä

teiltä puuttuu? Mitä tarvitsette?

Mitä haluaisitte tehdä yhdessä?

Millaisen kumppanin kanssa?

Pohdi oman organisaatiosi vahvuuksia, kehittämisiä ja kiinnostuksia:

Pohtikaa yhdessä omien ihmisten kanssa

Pohdinnoille aikaa noin 15 minuuttia

Kirjatkaa fläpille

Muokatkaa siten, että pystytte selittämään nämä minuutissa!

Esitelkää organisaationne

vahvuudet, kehittämiset ja

kiinnostukset

minuutin puheenvuoroilla.

Kerro, kuuntele, opi toisilta!

Vahvuudet, kehittämiset ja

kiinnostukset

Palautetta post-it –lapuilla

Jatkokeskustelut?

Mahdolliset kumppanuudet?

”Lähestyimme Lohjan kaupungin

sivistystoimen johtajaa ja tarjosimme

yhteistyötä ja kumppanuutta Karjalohjan

koulun kanssa. Koulun rehtorin kanssa

teimme suunnitelman ja sopimuksen

yhteistyöstä kolmeksi vuodeksi.

Opettajien kanssa laadimme vuosittaiset

ohjelmat, tapahtumat ja kotiseuturetket,

jotka täydentävät opetusta. Koko koulun

kaikki oppilaat mukaan lukien

esikoululaiset ovat hyödyn saajia.”

(Karjalohjan Kotiseutuyhdistys)

”Täytyy luoda hyvät henkilösuhteet kunnan kulttuuritointa hoitaviin ja kunnanjohtajaan, olla itse aktiivinen ja aloitteellinen ja pyytää apua tarvittaessa. Taloudellisen tuen pyytäminen eri tahoilta yhteisen hyvän toteuttamiseen on osattava. Toiminnan täytyy olla ajassa, uusiutuvaa ja laajasti ihmisiä koskettavaa.”

”Aktiivisilla kotiseutuyhdistyksillä pitäisi olla helposti saatavia pieniä kohdeavustuksia, ilman monimutkaista haku- ja raportointimenettelyä. Tässä olemme usein onnistuneet kunnan kanssa, mutta näitä avustuksia voisi tarjota muukin taho kuin kunta. Tieto keveän byrokratian kohdeavustuksista yhdistyksille voisi olla hyödyllistä. Silloin yhdistys voisi paremmin ja joustavammin tuottaa kuntalaisille kulttuuritapahtumia, jota kunnan ei ole mahdollista tuottaa itse.”

(Yläneen kotiseutuyhdistys)

”Meillä hoitaa kotiseutuarkistoa Pieksämäki-seura ansiokkaasti ja asiaan paneutuen. Seuraa tuetaan vuosittaisella avustuksella. Savonradan museota hoitaa myös yhdistys, Perinnekerho, jossa on mukana rautatiealan ammattilaiset hoitamassa esineistöä. Paikallisen kuvataideseuran kanssa on sovittu, että he järjestävät vaihtuvia taidenäyttelyitä kirjastoon. Varsinainen näyttelytila on toki kulttuuripalveluiden itsensä hoitamana.”(Pieksämäen kaupunki)

”Kunnan kulttuuritoimi ja opetuspalvelut järjestää vuosittain Kalevala-kulttuurikilpailun yhteistyössä Kalevalaiset Naiset ry:n kanssa. Yhdistys ideoi kilpailutehtävät, opetustoimi toteuttaa kilpailun 6 luokille, kulttuuritoimi tiedottaa ja maksaa Kalevala-juhlan esiintyjän.” (Puumalan kunta)

Tärkeää

•Dialogisuus

•Viestintä ja tiedottaminen

•Kasvokkain tapaaminen

•Yhdistysten välinen yhteistyö

•Yhteinen kehittäminen

lyli.fi/pd

Materiaalia

•Verkko-opas: Yhdistykset ja kunnat

kulttuurikumppaneina

•Kulttuurikumppanuuden

käytännöt, kokeilut ja

kehittämishankkeet

KIITOS!

Kajaani

9.10.2019

Marika Punamäki, Kotiseutuliitto