liite: oikaisuvaatimus central baltic2142663145 10 liite ......myös sosiaalisen median kanavat...
Post on 20-May-2020
2 Views
Preview:
TRANSCRIPT
Sisällysluettelo
MH, 19.9.2016 10:00, Pöytäkirja
§ -1 Pöytäkirjan kansilehti (läsnäolijat) ............................................................................................................... 1
§ 120 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen .......................................... 3
§ 121 Pöytäkirjan tarkastaminen ......................................................................................................................... 4
§ 122 Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus ................................................................................................. 5
§ 123 Oikaisuvaatimus Central Baltic Interreg 2007-2013 ohjelman (CB-ohjelma)tarkastusviranomaisen päätökseen ................................................................................................................ 9
Liite: Oikaisuvaatimus_Central_Baltic2142663145 .................................................................................. 10
Liite: Vastaus_oikaisuvaatimukseen_CB ................................................................................................. 12
§ 124 Maakuntauudistuksen valmistelun edellyttämät henkilöstöjärjestelyt ...................................................... 14
§ 125 Lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistukseksi jasosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin .............................................................. 16
§ 126 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 1.1. - 30.6.2016 ............................................ 17
Liite: Puoliv2016MHtoteutuma ................................................................................................................. 18
§ 127 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2017 - 2018 ..................................................................... 29
Liite: Kopio V-S Rahoitussuunnitelma 2017 ja 2018 ............................................................................... 30
Liite: Maakuntastrategia_pahkinankuoressa ........................................................................................... 31
Liite: kaaviokuva_maakunta_ja_soteuudistus ......................................................................................... 32
Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_2016_2017 ............................................................ 33
§ 128 Osallistuminen Tampereen yliopiston tutkimus- ja kehittämishankkeen rahoitukseen ............................. 57
Liite: Kaupunkikehittämisen prosessit ja maakuntaitsehallinto ................................................................ 58
§ 129 HORIZON 2020, ECCENTRIC CIVITAS -hankkeen käynnistäminen ..................................................... 67
§ 130 Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitus ................................................................................. 68
§ 131 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle kulttuuripolitiikan strategia 2025 -luonnoksesta ....................... 69
§ 132 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle laeiksi yleisistä kirjastoista ja opetus- jakulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta .................................................................. 71
§ 133 Viranhaltijapäätökset ............................................................................................................................... 73
§ 134 Tiedoksi annettavat asiat ........................................................................................................................ 74
Liite: Matkaraportti_Tanhuanpaa ............................................................................................................. 77
Liite: Matkaraportti_Palhus ...................................................................................................................... 79
§ 135 Kokouksen päättäminen ......................................................................................................................... 81
§ 9998 Oikaisuvaatimussivu .............................................................................................................................. 82
%%%001 Pöytäkirja %%%005/2016
KOKOUSAIKA %%%003 klo %%%010 -KOKOUSPAIKKA %%%006PYKÄLÄT § 120 - 135 Sivut 178 -
SAAPUVILLA Kurvinen Jani, pj.Hamunen IlkkaHaijanen PauliinaHeikkilä LauriKiviranta EskoJori TalvikkiLehtinen RiittaKattelus LauriMassinen AimoNieminen RaimoNummentalo JuhaniPerho TiinaPilpola JuhaniSaario MariSöderlund NinaVirolainen Anne-MariVuola HannaWallin Stefan
poistui klo 11.20 § 125
poistui klo 11.20 § 125
ESITTELIJÄ Häkämies Kari MaakuntajohtajaPÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Roto Markku Hallintojohtaja
MUUT SAAPUVILLAOLLEET
Myllymäki PekkaAntola JoukoSiren Saara-Sofia, poistui klo 10.55 § 124Andersson Li
Mv:n puheenjohtajaMv:n I varapuheenjohtajaMv:n II varapuheenjohtajaMv:n III varapuheenjohtaja
KUTSUTTUINAASIANTUNTIJOINA
Leppänen Laura, § 120-123, § 125-135Nuotio Tarja, § 120-123, § 125-135Saarento Heikki, § 120-123, § 125-135Virtanen Janne, § 120-123, § 125-135Ålgars-Åkerholm Jessica, § 120-123, § 125-135
KehittämispäällikköAluekehitysjohtajaSuunnittelujohtajaEdunvalvontajohtajaViestintävastaava
LAILLISUUS JAPÄÄTÖSVALTAISUUS
§ 120
PÖYTÄKIRJANTARKASTUSTAPA
§ 121
ALLEKIRJOITUKSET
Jani Kurvinenpuheenjohtaja
Markku Rotosihteeri
PÖYTÄKIRJANTARKASTUS
Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi.
Talvikki Jori Riitta Lehtinen
PÖYTÄKIRJA ON OLLUTYLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ
12.10.2016 Maakuntavirasto
TodistaaHallintojohtaja
§ -1, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 2
KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN
Asia Kutsu ja esityslista maakuntahallituksen kokoukseen on toimitettu 12.9.2016. Maakuntahallituksenjäsenten lisäksi kutsu ja esityslista on toimitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistu-vat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenensijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille.
Kuntalain 103 §:n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kunenemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä.
Kuntalain 64 §:n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädettymainitussa kuntalain pykälässä.
Valmistelija MR/mk
Maakuntajohtajan ehdotus
Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
Hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi jäsenille toimitettu esityslista.
Päätös Puheenjohtaja Jani Kurvinen totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi, kos-ka läsnä oli 17 maakuntahallituksen jäsentä._____
§ 120, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 3
PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN
Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 18 § mukaan: ”Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan joh-dolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjantekijä. Pöy-täkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimie-limen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu.”
Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 31.3.2014 § 37, että pöytäkirja tarkastetaan sähköisestiseuraavasti:
1. Pöytäkirjanpitäjän varmentama pöytäkirja lähetetään sähköpostitse maakuntahallituksen ko-kouksen puheenjohtajalle hyväksymistä varten.
2. Puheenjohtaja ilmoittaa sähköpostilla hallintojohtajalle ja hallintosihteerille pöytäkirjan hyväksy-misestään.
3. Puheenjohtajan hyväksymisilmoituksen jälkeen pöytäkirja lähetetään sähköpostilla pöytäkirjantarkastajille, jotka ilmoittavat sähköpostilla pöytäkirjan tarkastuksestaan hallintojohtajalle ja hallin-tosihteerille.
4. Pöytäkirjan hyväksymistä koskevat sähköposti-ilmoitukset liitetään pöytäkirjaan ja puheenjohtajaallekirjoittaa tarkastetun pöytäkirjan hallintosäännön 18 §:n mukaisesti.
Valmistelija MR/MK
Maakuntajohtajan ehdotus
Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Talvikki Jori ja Riitta Lehtinen.
Päätös Ehdotus hyväksyttiin._____
Lisätietoja Hallintojohtaja Markku Roto p. 040 761 5509, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
§ 121, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 4
MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS
Asia Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus.
Valmistelija KH/ml
Maakuntajohtajan ehdotus
Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi.
Päätös Maakuntajohtaja Kari Häkämies
Rakentamisen positiivinen kehitys kannattelee Varsinais-Suomen yritysten liikevaihtoa
Varsinais-Suomen yritysten suhdannenäkymät ovat viimeaikaisissa selvityksissä olleet toiveikkaita.Tämä ei kuitenkaan näy vielä suoraan yritysten liikevaihdossa, vaan kuluvan vuoden alussa liike-vaihdon kehitys on jatkunut vakaan tasaisena.
Suhdannekehitys on kuitenkin riippuvainen toimialasta. Rakentamisen kehitys on voimakkaan nou-sujohteista, ja palvelut ovat kasvaneet tasaisesti jo pitkään. Myös kaupan alan kehitys näyttääkääntyneen viime vuoden lopulla nousujohteiseksi. Sen sijaan teollisuuden liikevaihdon kehitysmenee yhä tasaisesti alaspäin, mikä painaa koko Varsinais-Suomen suhdannekehitystä. Teolli-suusyritykset ovat tosin siirtyneet yhä enemmän myös palvelujen tuottajiksi, mikä hämärtää toi-mialojen rajoja.
Teollisuuden merkitys Varsinais-Suomen suhdannekehitykselle on kuitenkin suuri, sillä se on yhäeuromääräisesti merkittävin päätoimiala maakunnassa, vaikka kauppa kuroo eroa koko ajan kiinni.Sen sijaan voimakkaasti kasvava rakentaminen on päätoimialoista euromääräisesti pienin, eikäsen positiivinen kehitys yksin riitä kumoamaan teollisuuden alamäkeä ja saamaan maakunnan ko-konaistuotantoa nousuun.
Yritysten suhdannekehitys on viime vuosina jakautunut voimakkaasti myös alueellisesti. Salonseutu on teknologiateollisuuden romahduksen myötä yhä ongelmissa, kun taas Vakka-Suomessakehitys on ollut vahvan nousujohteista. Eriytyvä kehitys on viime aikoina hieman hidastunut. Syitätähän ovat mm. Uudenkaupungin autotehtaan tuotannon tilapäinen hidastuminen uuden automallintuotantoon ottamisen vuoksi sekä Salon seudun varovaisen toiveikkaat suhdannenäkymät, jotkauumoilevat pahimman olevan jo takana.
Varsinais-Suomen liitossa seurataan yritysten suhdannekehitystä kahdesti vuodessa. Seuraavatilannekatsaus tehdään tammikuussa, jolloin tarkastellaan yritysten liikevaihdon kehitystä syyskuu-hun 2016 saakka.
Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294
§ 122, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 5
Merialuesuunnittelu käynnistymässä
Merialuesuunnittelua koskeva lainsäädäntö tulee voimaan 1.10.2016. Merialuesuunnitelmat laadi-taan kolmessa osassa kahdeksan maakunnan liiton yhteistyönä. Varsinais-Suomen liitto laatii yh-dessä Satakuntaliiton kanssa suunnitelman, joka kattaa Saaristo- ja Selkämeren alueet sekä niihinrajautuvat talousvyöhykkeet. Suunnitelmat tulee laatia 31.3.2021 mennessä. Merialuesuunnittelusisältyy lakiluonnoksen mukaan tulevien maakuntien tehtäviin.
Rannikon maakuntien liittojen merialuesuunnittelusta vastaavat virkamiehet ovat muodostaneettyötä varten koordinaatioryhmän. Liitoille tullaan palkkaamaan yhteinen koordinaattori Euroopanmeri- ja kalatalousrahaston meripolitiikan rahoitusohjelmasta haettavalla hankerahoituksella (yh-teensä 0,45 milj. euroa vuosille 2016–2021). Ympäristöministeriö valmistelee rahoitushakemustayhdessä koordinaatioryhmän kanssa. Samalla haetaan rahoitusta merialuesuunnittelussa tarvitta-van tietopohjan rakentamiseksi.
Merialuesuunnittelua tukeva Central Baltic -hanke Plan4Blue sai kesäkuussa myönteisen rahoitus-päätöksen ja hankkeen toteuttaminen alkaa lokakuun alussa. Hankkeen vetovastuussa on Suo-men ympäristökeskuksella (SYKE). Suomesta ovat mukana partnereina Varsinais-Suomen ja Uu-denmaan liitot sekä Turun yliopisto. Virosta ovat mukana Tarton yliopisto ja Viron sisäministeriö.Hankkeessa tuotetaan merialuesuunnittelun taustaksi skenaariot meri- ja rannikkoalueen kehitys-kuvasta ja tehdään analyysit skenaarioiden taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristöön liittyvistävaikutuksista sekä tarkastellaan näiden skenaarioiden toteutusmahdollisuudet ja -mallit merialue-suunnittelun ja kaavoituksen näkökulmasta Saaristomeren ja Suomenlahden alueilla.
Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056.
Varsinais-Suomen maakuntauudistuksen yhteinen viesti on Kimpassa – Allihopa
§ 122, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 7
Sote- ja maakuntauudistus etenee Varsinais-Suomessa myös yhteisen viestinnän kautta. Maakun-tauudistuksen (sote ja non-sote yhdessä) ydinviesti on Kimpassa – Allihopa. Se näkyy sekä logos-sa, asiakirjapohjissa että lähiviikkoina avattavien nettisivujen osoitteessa: kimpassa-allihopa.fi.Myös sosiaalisen median kanavat perustetaan uudistukselle. Hashtageina toimivat #kimpassa2019ja #allihopa2019.
- Yhteisen visuaalisen ilmeen ja viestinnän kautta luomme Varsinais-Suomen näköisen jaoloisen maakuntauudistuksen – suomeksi ja ruotsiksi. On tärkeää, että työtä tehdään kimpas-sa, koska olemme tulevaisuudessa osa samaa uutta maakuntaa. Haluamme puhua asioistaselkeällä, ihmisläheisellä tavalla ja kertoa mitä juuri tällä alueella tapahtuu, kertoo viestintä-ryhmän kokoonkutsuja, Varsinais-Suomen liiton Jessica Ålgars-Åkerholm.
Viestintää suunnitellaan maakunnan viestintäryhmässä, jossa on edustajat ELY-keskuksesta, TE-toimistosta, AVI:sta, Pelastustoimesta sekä sosiaali- ja terveydenpuolen viestinnästä (vastuutaho-na Turun kaupungin hyvinvointitoimialan viestintä). Myös kunnat ovat työssä mukana.
Uudistuksen värimaailma on merellisen turkoosi. Sote erottuu kokonaisuudessa omalla pinkillävärillään. Maakuntauudistuksen visuaalisen ilmeen on suunnitellut liiton graafinen suunnittelija Ant-ti Vaalikivi.
Lisätietoja: viestintävastaava Jessica Ålgars-Åkerholm, p. 040 775 5781
Varsinais-Suomen liitto mukana Turun Kirjamessuilla
Varsinais-Suomen liitto on perinteiseen tapaan mukana Turun Kirjamessuilla. Liiton osasto löytyyB-hallista (osasto B1). Osastolla esitellään messukävijöille liiton toimintaa ja tehdään tutuksi maa-kuntaa. Uutena ohjelmana messuosastolla on lauantaina ja sunnuntaina kirjailijahaastatteluja. Liittosaa haastateltavaksi varsinaissuomalaisia kirjailijoita sekä Satakunnan maakuntajohtaja Pertti Ra-jalan, joka tunnetaan selkokielen puolestapuhujana. Haastatteluissa perehdytään muun muassaJussi Vareksen identiteettiin ja siihen, millainen matka on luontokuvasta kirjaksi.
Messuosastolla on esittelyssä liiton sekä muiden varsinaissuomalaisten julkaisijoiden kirjoja, kutentuoreita paikallishistorioita. Kirjoja on sekä suomen- että ruotsinkielisinä. Tilattavissa on esim. vuo-den varsinaissuomalaiseksi kyläksi valitun Taalintehtaan uusi paikallishistoria. Lisäksi liitto toivoomessukävijöiden osallistuvan kilpailuun ja paljastavan oman lempipaikkansa Varsinais-Suomessamerkkaamalla sen osastolla olevaan karttaan.
Ohjelma messuosastolla
la 1.10.klo 13.00 Karo Hämäläinen, Yksin – Romaani Paavo Nurmestaklo 13.30 Niina Repo, Kompleksi – elämän kiemuroistaklo 14.00 Reijo Mäki, Hot Dog – Millainen varsinaissuomalainen mies on Jussi Vares?
su 2.10.klo 12.00 Jorma Tenovuo, Utön linnut – valokuvista kirjaksi
Jorma Tenovuo yleisön tavattavissa messuosastolla klo 12–14klo 15.00 Pertti Rajala, Virkamies ja selkokieli
Lisätietoja: osastosihteeri Katri Rosenberg, p. 0400 251 771
Ehdotus hyväksyttiin._____
§ 122, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 8
OIKAISUVAATIMUS CENTRAL BALTIC INTERREG 2007–2013 OHJELMAN (CB-OHJELMA)TARKASTUSVIRANOMAISEN PÄÄTÖKSEEN
Asia Varsinais-Suomen liitto CB-ohjelman hallintoviranomaisena vaatii oikaisuvaatimuksessaan(5.1.2016), että maakuntahallitus kumoaa tarkastusviranomaisen 21.12.2015 § 5 tekemän päätök-sen siltä osin kun sen liitteenä olevassa kontrolliraportissa on esitetty leikkauksia CB ohjelman tek-nisen tuen tukikelpoisiin kustannuksiin.
Hallintoviranomainen perustaa vaatimuksensa hallintolain 6 §:n oikeusperiaatteisiin, joista keskei-sin on luottamuksensuojan periaate. Luottamuksensuojan merkitystä arvioitaessa tulee ottaa huo-mioon se, että hallintoviranomainen olisi korjannut menettelyjään, mikäli kiistanalaiset kustannuk-set olisi linjattu tukikelvottomiksi jo aikaisemmissa tarkastuksissa. Näin olisi voitu minimoida tästäuudesta tulkinnasta Varsinais-Suomen liitolle aiheutuvat taloudelliset vahingot.(Oheismateriaali 1)
Takautuvasti tukikelvottamaksi määritelty euromäärä (125 933,73 euroa) on Varsinais-Suomenliiton vuoden 2015 tilinpäätöksessä kirjattu taseeseen menovarauksena.
Vastineessaan (kirje 30.8.2016) maakuntahallitukselle CB-ohjelman tarkastaja Roberts Jansonstoteaa, että Suomen työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on vapauttanut tätä varten määrärahan, jokakattaa ainakin suurelta osin kyseisen palautusvelvollisuuden ja katsoo, että asia tulee tällä tavoinkorjattua eikä asia enää vaadi muita toimenpiteitä (oheismateriaali 2).
Oheismateriaalit:1. Oikaisuvaatimus Central Baltic Interreg 2007 - 2013 tarkastajan tekemään päätökseen2. Tarkastusviranomaisen vastine (kirje 30.8.2016)
Kaikki oikaisuvaatimukseen sisältyvä aineisto on nähtävillä maakuntahallituksen kokouksessa.
Valmistelija MR/mk
Maakuntajohtajan ehdotus
Maakuntahallitus
1. merkitsee tiedoksi hallintoviranomaisen lähettämän oikaisuvaatimuksen ja tarkastusviranomai-sen vastineen siihen.
2. merkitsee tiedoksi, että työ-ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Petri Haapalainen onsähköpostilla 15.8.2016 vahvistanut hallintoviranomaiselle, että ylijäävää kansallista vastinrahaa jasen korkotuottoja voidaan käyttää kattamaan Varsinais-Suomen liitolle Central Baltic INTERREGIV A ohjelman 2007 - 2013 teknisen tuen menoeristä takautuvasti leikatut tukiosuudet 125 933,73euroa.
3. päättää, että tilinpäätökseen 2015 tehty menovaraus voidaan purkaa.
4. päättää, ettei oikaisuvaatimus anna aihetta jatkotoimenpiteisiin.
Päätös Ehdotus hyväksyttiin._____
Lisätietoja Hallintojohtaja Markku Roto p. 040 761 5509, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
CENTBALT: 30/2015§ 123, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 9
CENTRAL BALTICINTERREG IV APROGRAMME2007-2013
Varsinais-Suomen liitto
maakuntahallitus
PL 27320101 Turku
kirjaamo@varsinais-suomi. fiTurussa30. 8. 2016
Varsinais-Suomen liiton fsannoiman Central Baltic INTERREG IV A -ohjelman2007-2013 hallintoviranomainen on toimittanut Maakuntaliitolle 5. 1. 2016
patvatyn olkaisuvaatimuksen, jossa vaaditaan oikaistavaksi erailta osin (5.kohta) kyseisen ohjelman Tarkastusviranomaisen (Auditing authority)21. 12.2015 paivattya paatosta (paatospykala 5 §) hyvaksya tarkastusraporttija siihen liittyva mielipide (Annual opinion) seka toimittaa se komissiolle.
Asetuksen (EY) 1083/200662 (1)(d) artiklan ja Asetuksen (EY)1828/200618(2)artiklan nojalla suoritetun tarkastuksen perusteella laaditussatarkastusraportissa paadyttiin siihen, etta tarkastelujaksolla varojen kayttooli valtaosaltaan taysin saantojenmukaista. Tarkastusraportissa kuitenkinpaadyttiin myos havaintoon, etta yhteensa noin 170. 000 euron suuruinenmaara varoja oli kaytetty tavalla, joka ei tayttanyt ohjelmalle asetettujaehtoja. Tasta 125. 933 euroa kohdistui vuosille 2007-2013 ja 44. 248 euroakohdistui vuosille 2014-2015. Kyseinen summa perustui siis havaintoihinkaikkiaan yhdeksalta vuodelta. Johtopaatossuositus raportissa oli, etta tuonoin 170. 000 euron suuruinen summa tuli palautettavaksi. Tarkastusraportissaja sen suosituksissa lahdettiin siita, etta vastuu varojen palauttamisesta olisiVarsinais-Suomen liitolla.
On Umeista, etta kyseisten maararahojen kayttoon liittyva saantojenvastaisuus, joka raportissa tuotiin esiin, perustui virheetliseen saantojentulkintaan ja jossain maarin epaselvaan saantelyyn. Tama johti Umeisestisiihen, etta myoskaan ensimmaisen ja toisen asteen tarkastuksessa (First andSecond level auditing) tahan saantojen vastaisuuteen ei aiempina vuosinaollut puututtu. Nain olten oikaisuvaatimuksessa esitetyt argumentit ovatsinansa ymmarrettavia ja selittavat menettelyn: kyseisessa tapauksessavarojen kayttajilla oli perusteet olettaa (oikeutetut odotukset), etta koskaaikaisemmin vastaavaan varojenkayttoon ei ollut puututtu tarkastuksessa,
Central Baltic INTERREG IV A Programme 2007-2013Audit AuthorityRegional Cound! of Southwest Finland
Mailing address: P.O. Box 273, 20101 Turku, FINLAND
^-'. '- Varsinais-Suomen liittoEgentllga Rnlandsforbund
BtHJI Regional Council of Southwest Finland
WWW. CENTRALBALTIC. EU
EUROPEAN UNIONEUROPEAN REGIONAL DEVEIOPMEWT RJND
INVESTING IN YOUR FUTURE
Sivu 12§ 123, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: Vastaus_oikaisuvaatimukseen_CB
CENTRAL BALTICINTERREGIVAPROGRAMME2007-2013
kyseinen varojen kaytto oli saantojen mukaista. Tama ei kuitenkaan vaikutasiihen, etta komission saantojen mukaan kyseinen saantojen vastainen osuusmaksatuksista tulee peria takaisin.
Oikaisuvaatimuksessa vaadittiin varojen palauttamista koskevan suosituksenkumoarmsta. Oikaisuvaatimuksen jalkeen on ilmennyt, etta sinansa kysymyssiita, tuleeko tama n. 170. 000 suurutnen summa palauttaa (= ottaavahennyksena huomioon vastaisessa varojen kaytossa), ei enaa olekiistanalatnen. Edelleen on ilmennyt, etta Suomen tyo- ja elinkeinoministerioon vapauttanut tata varten maararahan, joka kattaa ainakin suuretta osinkyseisen palautusvelvollisuuden. Tarkastusviranomainen katsoo, etta asiatulee tatla tavoin korjattua, eika asia enaa vaadi muita toimenpiteita.
On myos korostettava, etta saantojen vastaiseksi todettua varojen kayttoa eiole jatkettu tarkasteluperiodin jalkeen.
Turussa 30. 8. 2016
Tarkastusviranomainen (Auditing authority)
Central Baltic INTERREG IVA 2007-2013 programme
Roberts Jansons
Central Baltic INTERREG IV A Programme 2007-2013Audit AuthorityRegional Council of Southwest Finland
Mailing address: P. O. Box 273, 20101 Turku, FINLAND
-^ Varsinais-Suomen liittoEgentliga Rnlands forbund
BISM Regional Council of Southwest Rnland
WWW. CENTRALBALT1C. EUEUROPEAN UNIONEUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND
INVESTING IN YOUR FUTURE
Sivu 13§ 123, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: Vastaus_oikaisuvaatimukseen_CB
MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELUN EDELLYTTÄMÄT HENKILÖSTÖJÄRJESTELYT
Asia Valtiovarainministeriö pyysi kirjeellään 26.5.2016 maakunnan liittoja käynnistämään maakuntauu-distuksen esivalmistelun.
Maan hallituksen tarkoituksena on, että uudet maakunnat aloittavat toimintansa 1.1.2019 lukien.
Maakuntauudistuksen ja sote-uudistuksen toimeenpano jakautuu neljään vaiheeseen:1) esivalmistelu (1.7.2017 saakka),2) maakunnan toimintaa valmisteleva väliaikaishallinto (väliaikainen valmistelutoimielin)(1.7.2017–1.3.2018),3) maakunnan käynnistymisvaihe (1.3.2018–31.12.2018) ja4) uuden maakunnan ensimmäinen varsinainen toimintakausi (1.1.2019 alkaen).
Varsinais-Suomen liitossa on jo keväällä 2016 käynnistetty kirjeessä pyydettyjä toimenpiteitä janiistä on säännöllisesti tiedotettu maakuntahallitukselle. Lähtökohtana on, että liiton kaikki vastuu-alueet osallistuvat maakuntauudistusta ja tarvittaessa myös sote-uudistusta koskevaan esivalmis-teluun. Maakuntauudistuksen valmistelua on tehty ja tehdään jatkossakin maakuntajohtajan vetä-mänä (mh 18.4.2016 § 53).
Valmistelutyön tehokas organisointi ja tehtävävastuiden selkeyttäminen edellyttävät muutoksialiiton työntekijöiden toimenkuviin ja palkkaukseen.
Merkittävin muutostarve on maakuntauudistuksen koordinoinnista vastuullisen muutosjohtajantoimenkuvan määrittely ja henkilön nimeäminen.
Muutosjohtaja toimii edunvalvonnan ja kuntapalvelujen vastuualueella seuraavalla toimenkuvalla:
- maakuntauudistuksen ja uuden maakunnan toiminnan käynnistämisen valmistelu ja valmisteluunliittyvän yhteistyön koordinointi- maakuntauudistuksen esivalmistelua varten laadittavien selvitysten laatimisen koordinointi- maakuntauudistuksen valmistelun yhteensovittaminen ja koordinointi sote-uudistuksen valmiste-lun kanssa
Muutosjohtajan tehtävien vaativuuden ja tehtäväkohtaisen palkan vertailukohtina ovat liiton vas-tuualueiden johtajien tehtäväkohtaiset palkat.
Muutosjohtajan aloitettua työnsä tehdään maakuntajohtajan päätöksillä muut tarvittavat, vähäi-semmät muutokset nykyisen henkilöstön toimenkuviin ja palkkaukseen.
Valmistelija KH/MR/mk
Maakuntajohtajan ehdotus
Maakuntahallitus päättää
1. että kehittämispäällikkö, filosofian tohtori Laura Leppänen siirretään maakuntauudistusta koordi-noivaksi muutosjohtajaksi 20.9.2016 alkaen.2. että, muutosjohtajan tehtäväkohtainen palkka on 5 150 euroa/kk.3. valtuuttaa maankuntajohtajan tekemään muut maakuntauudistuksen valmistelun edellyttämätvähäisemmät muutokset viraston henkilöstön toimenkuviin ja tehtävien vaativuuksiin. Tehtävienvaativuustasot määritellään liitossa käytössä olevan palkkausjärjestelmän (mh 25.8.2014 § 126)mukaisesti.
Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdanosalta kokouksessa.
HALL: 131/2016§ 124, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 14
Päätös Merkittiin, että Laura Leppänen, Tarja Nuotio, Heikki Saarento, Janne Virtanen ja Jessica Ålgars-Åkerholm poistuivat kokouksesta eivätkä osallistuneet asian käsittelyyn.
Ehdotus hyväksyttiin._____
Lisätietoja Hallintojohtaja Markku Roto p. 040 761 5509, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
HALL: 131/2016§ 124, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 15
LAUSUNTOPYYNTÖ HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA EDUSKUNNALLE MAAKUNTAUUDISTUK-SEKSI JA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISUUDISTUKSEKSI SEKÄ NIIHINLIITTYVIKSI LAEIKSI
Asia Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman sekä hallituksen 20.10.2015, 7.11.2015 ja 5.4.2016tekemien linjausten mukaan Suomessa toteutetaan maakuntauudistus sekä sosiaali- ja terveyden-huollon uudistus. Suomeen perustetaan 18 maakuntaa, joilla on omat vaalit ja valtuustot. Vuoden2019 alusta alkaen maakunnat järjestävät kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Jatkossavaltio rahoittaa maakuntien toiminnan, eli kunnilta poistuu vastuu sosiaali- ja terveyspalveluidenjärjestämisestä ja rahoituksesta. Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myösmuita tehtäviä, kuten työ- ja elinkeinopalvelut sekä aluekehittäminen, ympäristöterveydenhuolto,liikennejärjestelmäsuunnittelu sekä maankäytön suunnittelu, maaseudun kehittäminen ja pelastus-toimi.
Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö ovat pyytäneet Varsinais-Suomen liitonlausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja ter-veydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi. Lausunto pyydetään toimit-tamaan sosiaali- ja terveysministeriöön 9.11.2016 klo 16.15 mennessä. Lausuntopyyntöön vasta-taan sähköisellä kyselyllä. Lausuntopyyntö materiaaleineen on saatavilla osoitteesta:http://alueuudistus.fi/hallituksen-esitysluonnos-31-8-2016
Lausuntopyynnön kohteena olevalla hallituksen esityksellä on tarkoitus perustaa uudet maakunnatsekä säätää maakuntien hallinnosta ja taloudesta, siirtää sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestä-misvastuu kunnilta maakunnille, säätää maakuntien saamasta rahoituksesta, rahoituksen keräämi-sen veroperusteista, uudistuksen voimaanpanosta, henkilöstön asemasta sekä omaisuusjärjeste-lyistä. Lisäksi tarkoitus on kuntiin jäljelle jäävien peruspalvelujen osalta säätää uusi kuntien perus-palvelujen valtionosuusjärjestelmä. Muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien siirrostamaakunnille sekä rahoituksesta valmistellaan erillinen hallituksen esitys.
Sote- ja maakuntauudistuksessa laaditaan lisäksi valinnanvapauslainsäädäntö, uudistetaan sosi-aali- ja terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta sekä siirretään valtion aluehallinnon sekä kun-tien ja kuntayhtymien muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä maakunnille. Niitä valmis-tellaan erillisissä valmisteluhankkeissa, mutta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa onotettu huomioon valinnanvapauden edellytyksenä oleva monituottajamalli. Valinnanvapautta jamonikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskeva hallituksen esitysluonnos toimitetaanlausunnoille loppuvuodesta. Valtion aluehallinnon sekä kuntien ja kuntayhtymien muiden kuin sosi-aali- ja terveydenhuollon tehtävien siirtoa koskeva hallituksen esitysluonnos toimitetaan lausunnoil-le keväällä 2017. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamista koskeva hallituksen esitys onerikseen lausunnoilla, mutta siitä ei ole pyydetty maakuntien liittojen lausuntoa.
Lausuntopyyntö ja lakipaketin keskeiset kysymykset esitellään kokouksessa.
Valmistelija KH/JV/LL/kr
Maakuntajohtajan ehdotus
Maakuntahallitus merkitsee lausuntopyynnön tiedoksi ja käy lähetekeskustelun lausunnon valmis-telua varten.
Päätös Ehdotus hyväksyttiin.
Merkittiin, että Mari Saario ja Stefan Wallin poistuivat kokouksesta klo 11.20._____
Lisätietoja Kehittämispäällikkö Laura Leppänen, p. 040 767 4364, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
EDUNV: 28/2015§ 125, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 16
TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.6.2016
Asia Maakuntahallitus (mh 15.2.2016 § 17) vahvisti Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2016 käyttöta-lousosan käyttösuunnitelman siten, että käyttötalouden tuottojen ja kulujen sitovuustasot ovat seu-raavat: 1. kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla tiliryhmätaso ja 2. ohjelma- ja hankerahoitteisillakustannuspaikoilla toimintakatetaso (0 euroa).
Talousarvion toteutumaraportin 1.1.- 30.6.2016 perusteella kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla eitalousarvion 2016 käyttötalouden tiliryhmätasoilla ole ennakoitavissa sellaisia kulupoikkeamia, jot-ka edellyttäisivät välittömiä toimenpiteitä.
Ohjelma- ja hanketoiminnan kustannuspaikoilla ei ole ennakoitavissa toimenpiteitä edellyttäviäpoikkeamia.
Tilinpäätökseen 2015 tehtyjä varauksia Central Baltic Interreg 2007–2013 ohjelman tekninen tuki -hankkeessa (menovarus 125 933,73 euroa ja tulovaraus 264 344,60 euroa) ei aikajaksolla1.1–30.6.2016 ole vielä purettu. Varauksien perusteena olevien asioiden käsittely on ollut kesken.
Oheismateriaali:Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 1.1.–30.6.2016
Valmistelija MR/EP/mk
Maakuntajohtajan ehdotus
Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen ajalla1.1. - 30.6.2016.
Päätös Ehdotus hyväksyttiin._____
Lisätietoja Hallintojohtaja Markku Roto p. 040 761 5509, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
HALL: 136/2015§ 126, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 17
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Oheismateriaali Maakuntahallitus 19.9.2016
TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN
TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1.1. – 30.6.2016
Sivu 18§ 126, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: Puoliv2016MHtoteutuma
2
Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) 20101 Turku Puh. (02) 210 0900 Fax. (02) 210 0901 kirjaamo@varsinais-suomi.fi www.varsinais-suomi.fi
Sivu 19§ 126, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: Puoliv2016MHtoteutuma
3
SISÄLTÖ
1. KÄYTTÖTALOUS 2016 ................................................................................................................................................................................. 4
2. TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMA 1.1. – 30.6.2016 .......................................................................................................... 5
2.1 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO .................................................................................................................................................... 5 2.2 ALUEKEHITTÄMINEN ............................................................................................................................................................................. 6 2.3 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ .............................................................................................................................................................. 7 2.4 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU .................................................................................................................................................. 9
3. TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMA 1.1 – 30.6.2016 ......................................................................................................... 10
Sivu 20§ 126, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: Puoliv2016MHtoteutuma
4
1. KÄYTTÖTALOUS 2016 Kuntarahoitteinen toiminta
Seuraavassa taulukossa on Varsinais-Suomen liiton kuntarahoitteisen toiminnan käyttötalousosan käyttösuunnitelmat 2016 ja 2017 sekä tilinpäätös 2015 tiliryhmätasolla.
KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA
KÄYTTÖTALOUS TA 2017 TA 2016 TA 16/17 %TA 16/17 € TP 2015
TUOTOT
Kuntien maksuosuudet 3 799 900 3 799 900 0,0 0 3 799 900
Myyntituotot 60 000 65 000 -7,7 5 000 71 055
Muut tuotot 55 000 4 000 1 275,0 -51 000 112 012
TUOTOT YHT. 3 914 900 3 868 900 1,2 -46 000 3 982 967
KULUT
Henkilöstökulut -2 651 900 -2 535 474 4,6 116 426 -2 441 092
Palvelujen ostot -953 100 -917 026 3,9 36 074 -967 726
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -103 300 -103 400 -0,1 -100 -105 615
Vuokrat -257 000 -235 000 9,4 22 000 -251 110
Muut toimintakulut -135 600 -143 000 -5,2 -7 400 -95 747
YHTEENSÄ -4 100 900 -3 933 900 4,2 167 000 -3 861 290
TOIMINTAKATE -186 000 -65 000 186,2 121 000 121 677
Ohjelma ja hanketoiminta
Central Baltic Interreg ohjelmien hallinnointikulut katetaan ohjelmiin liittyvien teknisten tukien rahoituksella, jol-loin ko. talousarviot ovat liiton tilinpidossa omakatteisia. Valonian toimintojen ja hankkeiden kustannuspaikat ovat omakatteisia ja niiden hallinnoinnissa noudatetaan seuraavia menettelytapoja..
Maakuntahallituksen (mh 28.5.2007 § 104) päätöksen mukaan: 1. Maakuntahallitus vahvistaa vuosittain ohjelmahallinnointiin liittyvien teknisten tukien käyttö- ja toimintasuun-nitelmat. 2. Maakuntahallitus käynnistää liiton hallinnoimat hankkeet ja hankkeen päättyessä sen toiminta ja tulokset raportoidaan maa-kuntahallitukselle. 3. Ohjelma- ja hanketoiminnasta laadittavissa suunnitelmissa on nimettävä vastuuhenkilöt, määriteltävä vas-tuunjaot, aikataulut, kustannusarviot, rahoitus ja seurannan järjestäminen. 4. Liiton alustavat sitoumukset suunnitteilla oleviin yhteisrahoitushankkeisiin kirjataan ja vahvistetaan maakun-tajohtajan päätöksillä. Seuraavassa ovat osaamisryhmien johtajien raportoinnit toiminnasta 1.1. – 30.6.2016 käyttösuunnitelman 2016 mukaisesti.
Sivu 21§ 126, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: Puoliv2016MHtoteutuma
5
2. TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMA 1.1. – 30.6.2016 2.1 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO
Toiminta-ajatus Liiton hallinto huolehtii viraston hallinto- ja henkilöstöpalveluista, taloudesta ja kirjanpidosta, atk-palveluista ja arkistotoimesta sekä hankinnoista siten, että luottamushenkilöhallinto ja viraston vastuualueet pystyvät parhaalla mahdollisella tavalla toteutta-maan niille asetetut tavoitteet ja tehtävät. Erityisinä vastuualueina ovat maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen esityslistat ja pöytäkirjat sekä liiton talouteen liittyvät suunnittelu- ja seurantatehtävät.
Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Toteutuma 1.1.–30.6.2016
Henkilöstösuunnitelman 2013 - 2016 toteuttaminen sekä työym-päristön ja siihen liittyvien tekniik-kojen ja tietojärjestelmien riittävän korkean tason ylläpito
Erityistä huomiota kiinnitetään henkilöstön tervey-delliseen toimintakykyyn ja työhyvinvointiin. Henkilöstöpolitiikan kehittämisen painopisteitä ovat: 1) työtehtävät ja toimintamallit, 2) tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 3) työyhteisötaidot, 4) terveydelli-nen toimintakyky ja 5) sisäinen viestintä. Ylläpide-tään työympäristön ja siihen liittyvän tekniikan taso riittävän korkealla tehokkaan ja innostavan työilma-piirin luomiseksi. Seurataan yhteistyössä työter-veyshuollon kanssa työympäristön tilaa ja puutu-taan välittömästi havaittuihin epäkohtiin
Kehityskeskustelut on käyty ja pu-rettu vastuualueittain. Purku viras-totasolla tapahtuu työyhteisöpäivillä 18.10.2016 Työhyvinvointitutkimuksen toteutta-misesta on tehty sopimus Työter-veyslaitoksen kanssa ja se toteute-taan syyskuussa 2016. Viraston toiminnan kehittämisessä on entistä enemmän kuultu henki-löstöä mm. asettamalla eri toimin-toja pohtimaan ideointiryhmiä, joi-den ehdotuksia tullaan toteutta-maan syksyn 2016 aikana.. Maakuntahallitus (mh 18.4.2016 § 5) merkitsi tiedoksi henkilöstökerto-muksen 2015.
Riskien hallinnan, sisäisen val-vonnan ja tarkastuksen sekä työ-suojelun menettelytapojen kehit-täminen Toimintojen ja ostopalvelujen kustannuksien seuranta ja han-kintojen kilpailuttaminen Uuden kuntalain edellyttämät toi-menpiteet
Ylläpidetään riskienhallinnan tietojärjestelmää ja kehitetään sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä työsuojelun menettelytapoja. Toimintojen ja ostopalvelujen kustannuksia seura-taan ajantasaisesti sekä pidetään kilpailuttamisten ja sopimusjärjestelyjen avulla kustannukset ku-rissa. Ylläpidetään ja kehitetään asianhallinnan, henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon tietojärjestel-miä siten, että hallinto- ja tukitoiminnoissa saavute-taan riittävä laatu ja kustannustehokkuus. Kuntalain (2015) muutokset edellyttävät mm. pe-russopimuksen ja hallintosäännön muutoksia.
Maakuntavaltuusto (6.6.2016 § 10) vahvisti liiton tilinpäätöksen 2015 ja myönsi tarvittavat vastuuvapaudet. ALV-tukikelpoisuudesta liiton hank-keissa on saatu Kuntaliiton ja tilin-tarkastajien myönteiset lausunnot. Maakuntauudistuksen liittyen on aloitettu toimitilojen, talous- ja hen-kilöstöhallinnon sekä tietohallinnon ja ICT-palvelujen esivalmistelut Valmistelu perussopimuksen ja hal-lintosäännön muutostarpeista on aloitettu yhteistyössä maakunnan liittojen hallintovastaavien kanssa.
Sivu 22§ 126, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: Puoliv2016MHtoteutuma
6
2.2 ALUEKEHITTÄMINEN Toiminta-ajatus Aluekehittämisellä parannetaan maakunnan omatoimista ja tasapainoista kehitystä ja pyritään lisäämän maa-kunnan kilpailuky-kyä. Maakunnan aluekehittämistyö tukeutuu maakunnan olemassa oleviin vahvuuksiin ja erityisesti osaaminen, elinkeinotoimin-nan ja työllisyyden vahvistaminen sekä kestävä kehitys ovat Varsinais-Suomen aluekehittämisen keskeisiä elementtejä. Kan-sainvälisellä verkostoyhteistyöllä lisätään maakunnan tunnettavuutta ja edistetään maakunnan roolia Itämeren alueen yhtenä keskeisenä toimijana. Aluekehitystyö pohjautuu laaja-alaiseen ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön jäsenkuntien, valtion aluehal-lintoviranomaisten, elinkeinoelämän ja muiden maakunnan toimijoiden kanssa. Tässä yhteistyössä maakunnan toimijat määrit-televät kehitystavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi ja samalla sitoutuvat omalta osaltaan niiden toteutukseen. Työkaluina aluekehittämisessä käytetään mm. EU:n rakennepoliittisia ohjelmia ja valtion erillisiä budjettimäärä-rahoja.
Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Toteutuma 1.1.–30.6.2016
Kumppanuusstrategian (maakunta-suunnitelma 2035+ ja maakuntaoh-jelma 2014 - 2017) toimeenpano ja eri toimijatahojen sitouttaminen strategiassa asetettuihin tavoittei-siin ja konkreettisiin toimenpiteisiin Seuranta- ja toteuttamistyössä käy-tettävän kumppanuusbarometri-työkalun kehittäminen.
Maakuntaohjelman toimenpiteiden käynnistymi-sen varmistaminen Aluekehityksen temaattisina painopisteinä on toi-mintavuonna varmistaa erityisesti koulutuk-seen/ennakointiin, kansainvälisyyteen ja alueen elinvoimaisuuteen sekä matkailuun ja älykkää-seen erikoistumiseen liittyvien suorien toimenpi-teiden tai niihin liittyvien hankkeiden käynnistymi-nen. Keskeisinä keinoina on hankekumppanuuksien luominen, omien rahoitusmahdollisuuksien (Eu-roopan aluekehitysrahasto, Central Baltic kansal-linen vastinrahoitus) hyödyntäminen ja toisaalta informaation jakaminen ulkoisista rahoitusmah-dollisuuksista. Seurantajärjestelmän kehittäminen niin, että se antaa tietoa strategian arvokär-kien/ohjelman toimenpiteiden toteutumisasteesta (sidosryhmien antamat arviot).
Alkuvuonna on valmisteltu älykkään erikoistumisen strategian päivitystä. Päivitetty versio käsitellään maakun-nan yhteistyöryhmässä syksyllä 2016. Teemaan liittyvä Smart blue regions – hanke käynnistyi keväällä 2016. Esimerkkinä onnistuneesta toi-menpiteestä todetaan Kesäduu-naa2016 -kesätyökampanja, jonka kautta yli 200 nuorta sai kesätyöpai-kan. Ennakoinnin asiantuntijatyöryhmien työ on jatkuvaa ja Lounais-Suomen aluetietopalvelun ennakointiosion to-teutus etenee suunnitellusti. Kansainvälisen toiminnan ja yhteis-työn nykytilan kartoitus jatkotyön pohjaksi on tehty. Kumppanuusbarometri päivitetään syksyllä 2016.
Uuden Central Baltic Interreg -oh-jelmakauden 2014 - 2020 tehokas hallinnointi ja toimeenpano
Ohjelmasta ja sen rahoitusmahdollisuuksista tie-dottaminen, hakukierrosten avaaminen, sujuva hankearviointiprosessi, hankkeiden tuloksista ja vaikuttavuudesta tiedottaminen, kansallisen ra-hoituksen kohdentaminen alueellisesti keskeisiin hankkeisiin Sähköisen tietokantajärjestelmän (eMS) häiriötön käyttö.
Kahdessa hankehaussa on saatu poikkeuksellisen paljon hakemuksia ja sidottu yli 65 % ohjelman rahoituk-sesta; ensimmäiset hankemaksatuk-set on käsitelty nopeasti ja ensim-mäinen maksupyyntö komissiolle on tehty. Ohjelman / hankkeiden tuloksia esit-televä hanketietokanta valmistui ja tiedotusta ohjelman rahoitusmahdol-lisuuksista jatkettiin laajasti.
Sivu 23§ 126, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: Puoliv2016MHtoteutuma
7
2.3 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Toiminta-ajatus Maakunnan suunnittelun lähtökohtana on maankäyttö- ja rakennuslain toteuttaminen maakuntatasolla. Suunnittelun tavoitteena on maakunnan vetovoiman ja tasapainoisen kehityksen edistäminen. Tavoitteiden määrittelyssä sovitetaan yhteen kuntien kehit-tämistarpeet valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Suunnittelulla luodaan edellytykset alueen erityisarvoille rakentuvalle hyvälle asuin- ja toimintaympäristölle ja elämisen laadulle. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys ja aluerakenne. Maakuntakaavoituksella täsmennetään ja to-teutetaan maakunnan strategiset tavoitteet kuntakaavoitusta ohjaavaksi alueidenkäytön suunnitelmaksi. Maakunnan muuhun suunnitteluun synkronoidulla liikennejärjestelmätyöllä edistetään alueen toiminnallista rakennetta. Hankkeisiin ja eri sektoreiden yhteistyöhön aktiivisesti osallistumalla edistetään maakunnan keskeisten tavoitteiden toteutumista, tuotetaan maakunnan ja kuntien suunnittelussa ja kehittämisessä tarvittavaa tietoa (Lounaispaikka) sekä tuetaan maakunnan toimijoita parantamaan ympäristövastuullisuuttaan (Valonia).
Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Toteutuma 1.1.–30.6.2016
Seurataan maakuntastrategian, sen tavoitteiden ja aluerakenteelli-sen vision toteutumista ja ediste-tään niitä maakuntakaavoituksella ja liikennejärjestelmätyöllä. Vastataan alueellisten laaja-alais-ten ympäristöä ja kiertotaloutta koskevien suunnitteluprosessien yhteensovittamisesta maakunnan muuhun suunnitteluun.
Valmistellaan taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaa-kuntakaava. Käynnistetään luonnon-varojen ja -arvojen sekä yhdyskunta-teknisen huollon vaihemaakunta-kaava. Kehitetään maankäytön, palveluiden ja liikenneinfran kysymyksiä käsittele-vää kumppanuusfoorumitoimintaa. Hyödynnetään luonnonvarafoorumi-työtä uuden vaihekaavan valmiste-lussa ja kiertotalouden edistämisessä. Osallistutaan viranomaisyhteistyöhön alueellisella ja valtakunnallisella ta-solla. Valmistellaan lausuntoja kuntakaa-voista sekä muista suunnitelmista ja hankkeista. Kehitetään suunnitelmien edistämis- ja seurantamenetelmiä ja täydennetään suunnittelussa tarvitta-vaa tietopohjaa. Kehitetään strategian, maakuntakaa-van ja liikennejärjestelmän edunval-vonta- ja toteuttamismenetelmiä.
Laadittu ja käsitelty vastineet taajamien maan-käytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakun-takaavaluonnoksesta saatuun palautteeseen. Valmisteltu kaavaehdotusta yhdessä kuntien kanssa (13 kpl kuntaneuvottelua, 2 alueiden-käytön yhteistyöryhmän kokousta) Käynnistetty luonnonarvojen ja -varojen vaihe-maakuntakaavatyö (selvitykset, viranomais-neuvottelu). Osallistuttu mm. maankäyttö- ja rakennuslain muutosvalmistelun sidosryhmätapaamisiin Osallistuttu lukuisiin kaavojen viranomaisneu-votteluihin ja työkokouksiin. Osallistuttu Turun kaupunkiseudun MAL-sopi-muksen ja MAL-hankeohjelman valmisteluun osana Turun kaupunkiseudun liikennejärjestel-mätyötä. Maankäyttöjaosto on kokoontunut 5 kertaa. Maankäyttöjaosto ja maakuntahallitus ovat kä-sitelleet yhteensä 54 (36 + 18) osaamisryh-mässä valmisteltua lausuntoa/asiaa .
Valmistellaan ja toteutetaan yh-teistyöhankkeita ja tuotetaan selvi-tyksiä maakunnan suunnittelun ja kehityksen tarpeisiin.
Osallistutaan aktiivisesti maakunnan suunnitteluun liittyviin kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin ja niiden valmisteluun maakunnan, naa-puriliittojen ja Itämeren alueella.
Käynnissä olevat / rahoituspäätöksen saaneet hankkeet: - Sade- ja valumavesien hallintaan ja monito-rointiin keskittyvä BalticFlows hanke loppuu syyskuussa. Kesäkuussa pidettiin Turussa hankkeen loppuseminaari. - Merialuesuunnittelun hankePlan4Blue sai ke-säkuussa myönteisen rahoituspäätöksen ja hanke aloittaa lokakuun alussa.
Sivu 24§ 126, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: Puoliv2016MHtoteutuma
8
Koordinoidaan ja kehitetään alu-eellista paikkatietoyhteistyötä, avointa tiedonvälitystä sekä maa-kunnan kestävää kehitystä tuke-vaa toimintaa.
Painopisteinä ovat: maakunnan tavoi-tellun kehityksen visiointi, alueraken-teellinen asema (Pohjoinen kasvuvyö-hyke / Tukholma-Pietari -akseli), lii-kenne ja logistiikka sekä aluetietopal-velun kehittämistä, tietoaineistojen avointa käyttöä, maakunnan kestävää kehitystä ja ympäristön- ja vesiensuo-jelua edistävät hankkeet. Luodaan uusia alueellisen tiedon seu-rantamenetelmiä osana Lounais-Suo-men aluetietopalvelun kehittämistä sekä edistetään julkishallinnon tietoai-neistojen avaamista. Toteutetaan hankkeiden ja eri yhteis-työmallien avulla Varsinais-Suomen kestävän kehityksen 2015 - 2020 -oh-jelmaa. Toimitaan alueellisten yhteistyöryh-mien (alueidenkäytön yhteistyöryhmä, palveluverkkotyöryhmä, tulvatyöryh-mät sekä luonnonvarafoorumi) vetä-jänä.
SmartBlueRegions -hanke, joka toteutetaan yhdessä aluekehityksen kanssa, aloitetiin maaliskuussa. Yhteistyösopimuksin käynnistetty ELY:n, Tu-run kaupungin ja Lounais-Suomen jätehuollon kanssa kiertotalouden kehittämistä tukevia hankkeita ja jatkettu alueellisen UUMA-hank-keen toimintaa. Osallistuttu useiden ohjelmakauden hankkei-den valmisteluun (LIFE IP CIRCWASTE, BECE). Siirretty Lounaispaikan aluetietopalvelutoi-minta osaksi edunvalvonnan ja kuntapalvelui-den vastuualueelle perustettua tietopalveluryh-mää (Lounaistieto). Valonian toiminta osana Varsinais-Suomen liit-toa on alkanut laajalla hankevalmistelulla. Vuonna 2016 kansallista hankerahoitusta saa-tiin seuraaville hankkeille: - HAKKU2016 – kiinteistökohtainen jätevesineuvonta (YM), - Liikkumisen ohjaus -toiminta Varsinais-Suo-messa 2016 (Liikennevirasto). Myös Virtavesi-hanke jatkui vuonna 2016. Jokirapujen esiinty-mistä selvittävä hanke saatiin päätökseen ke-sällä 2016. Lisäksi Valonia käynnisti yhteistyön Vehmaan kunnan kanssa Vehmaan vesistöjen hoitosuunnitelmaan liittyvän hankkeen myötä. Teollisten symbioosien edistämisen hanke FISS jatkui vuonna 2016. Valonia jatkoi yhteistyötä Turun kaupungin ekotukitoiminnan kanssa järjestämällä ekotuki-koulutuksia ostopalveluna. Ympäristökasva-tusta edistettiin järjestämällä koulutuksia ja neuvontatilaisuuksia.
Sivu 25§ 126, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: Puoliv2016MHtoteutuma
9
2.4 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU Toiminta-ajatus Edunvalvonnan ja kuntapalvelujen tavoitteena on valvoa maakunnan etuja kansallisesti ja kansainvälisesti, toimia kuntien puo-lesta kuntayhteistyötä edistäen, olla maakunnallinen tiedonvälittäjä sekä nykyaikaisen maakuntahengen ja maakuntakulttuurin vaalija.
Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Toteutuma 1.1.–30.6.2016
Maakuntastrategian (maakunta-suunnitelma 2035+ ja maakuntaoh-jelma 2014 - 2017) toimeenpano ja toteuttaminen yhdessä keskeisten alueen toimijoiden kanssa
Edunvalvonnan vastuualue vastaa liiton sisäisestä maakuntastrategian edistämisen koordinaatiosta
Edunvalvontanäkökulman pitäminen esillä maakuntastrategian toteuttamisessa 1.3.2016 alkaen organisaatiorakennetta muutettiin siten, että maakuntastrategian edistämisen koordinaatio siirrettiin aluekehit-tämisen vastuualueelle.
Proaktiivinen, suunnitelmallinen ja ajantasaiseen tietoon perustuva edunvalvonta
Edunvalvonnan painopisteiden aset-taminen ja edistäminen, kansan-edustajayhteistyö, sidosryhmätyös-kentely, oikea-aikainen vaikuttami-nen, edunvalvontaprosessin kehittä-minen
Edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä tehtiin yh-dessä sidosryhmien kanssa. Keskeiset ta-voitteet liittyivät Tunnin junan sekä Pohjoisen kasvuvyöhykkeen edistämiseen. Tunnin ju-nalle saavutettiin 40 M€ suunnittelurahoitus kehysriihessä. Pohjoinen kasvuvyöhyke me-nestyi alueelliset innovaatiot ja kokeilut -kär-kihankkeen yhteydessä toteutetussa kasvu-vyöhykekilpailussa. Valtio solmi strategisen sopimuksen vyöhykkeen kehittämiseksi vuo-sille 2016–19. Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmän työ jatkui hyväksi havaituin toimintamallein säännöllisin kuukausikokouksin sekä sidos-ryhmätapaamisten muodossa. Vaikuttajakoulu varsinaissuomalaisille nuo-rille perustettiin ja ensimmäisen kurssi käyn-nistettiin.
Tiivis kuntayhteistyö ja laadukkaat asiantuntijapalvelut
Kuntajohdon ja asiantuntijatapaami-set, yhteistyön edistäminen, ajanta-saisen ja tarkoituksenmukaisen maakunnallisen tiedon tarjoaminen helposti avautuvalla ja ymmärrettä-vällä tavalla
Vuoropuhelu kuntajohdon sekä monella ta-solla tapahtuva yhteistyö kuntien kanssa jat-kui tiiviinä. Maakunta- ja sote-uudistus ja sii-hen valmistautuminen olivat vuoropuhelun keskiössä. Liitto on koordinoinut maakunta-uudistuksen valmistelua maakunnassa. Tietopalveluja vahvistettiin perustamalla 1.3.2016 liiton virastoon edunvalvonta ja kuntapalvelu -vastuualueelle tietopalvelu-ryhmä. Ryhmään keskitettiin liiton tilastotieto-palvelut, tutkimustoiminta sekä avoin data ja siihen liittyvä tiedonhallinta. Ryhmä tuottaa ajankohtaisia tietopalveluja ja analyysejä lii-ton sidosryhmille ja tukee liiton muun toimin-nan tietotarpeita.
Sivu 26§ 126, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: Puoliv2016MHtoteutuma
10
Nykyaikainen, vuorovaikutteinen ja aktiivinen kaksikielinen viestintä Maakunnan vetovoiman ja kiinnos-tavuuden lisääminen Varsinais-Suo-messa, muualla Suomessa ja kan-sainvälisesti
Eri kanavien hyödyntäminen (printti, verkkosivut, blogit, sosiaalinen me-dia, videot), mediatiedotteet ja -ta-paamiset, sidosryhmälehti Viiri, uu-tiskirjeet. Tapahtumat ja tilaisuudet, markkinointiyhteistyö
Viestintä on ollut aktiivista perinteisissä ka-navissa, mutta olemme käyttäneet myös blo-gikirjoituksia sekä verkkovideoita. Ja kesällä Turun saaristoon -kampanja toteu-tettiin Levillä. Kampanjan kesto oli koko tal-ven hiihtokausi. Paavo Nurmi -tapahtumissa liitto oli yhteistyökumppanina. Tapahtuma-viikko huipentui kansainväliseen Paavo Nurmi Games yleisurheilukilpailuun. Lisäksi päätimme osallistua yhteistyökumppanina Kuninkuusraveihin, jotka järjestettiin Turussa 29.–31.7.2016.
Vaalitaan varsinaissuomalaisen kulttuurin edelläkävijyyttä
Varsinais-Suomen kulttuuristrate-gian toteuttaminen, Suomi 100 -juh-lavuoteen valmistautuminen
Suomen itsenäisyyden juhlavuoden alueel-lista toteutusta, koordinointia ja viestintää jat-kettiin. Valmisteltiin alueellisen ohjelma-avustuksen jakoa. Ensimmäinen hakukierros järjestettiin 15.6.–9.9.2016. Yhteydenpitoa kansalaisjärjestökenttään jat-kettiin mm. neuvottelukuntamuotoisesti elä-keläisjärjestöjen kanssa.
3. TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMA 1.1 – 30.6.2016 Seuraavalla sivulla on Varsinais-Suomen liiton kuntarahoitteisen toiminnan käyttötalouden toteumavertailu tiliryhmä-tasolla 1.1. – 30.6.2016.
Sivu 27§ 126, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: Puoliv2016MHtoteutuma
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO
Ulkoinen/Sisäinen
Toteutumavertailu
01. 01. 2016 - 30. 06. 2016
Sivu
24. 08. 2016
EUR
Budj
2016
Toteutuma
2016 01-06
Poikkeama
summa
Käyttö-
Yhteensä
3002 KÄYTTÖTALOUS
3010 TOIMINTATUOTOT
3310 MYYNTITUOTOT
3310 MYYNTITUOTOT
3330 TUET JA AVUSTUKSET
3350 MUUT TOIMINTATUOTOT
3010 TOIMINTATUOTOT
3500 TOIMINTAKULUT
3501 HENKILÖSTÖKULUT
3502 Palkat ja palkkiot
3505 Eläkekulut
3510 Muut henkilösivukulut
3520 Henkilöstökorvaukset ja mu
3501 HENKILÖSTÖKULUT
3538 PALVELUJEN OSTOT
3540 Muiden palvelujen ostot
3538 PALVELUJEN OSTOT
3550 AINEET, TARVIKKEET JA TAVAR
3551 Ostot tilikauden aikana
3550 AINEET, TARVIKKEET JA TAVAR
3590 VUOKRAT
3595 MUUT TOIMINTAKULUT
3500 TOIMINTAKULUT
3600 TOIMINTAKATE
3699 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ
3. 874. 900 1. 926. 006, 83 1. 948. 893, 17
18 . 849, 80 -18. 849, 80
28. 000 40. 987, 03 -12. 987. 03
3. 902. 900 1. 985. 843, 66 1. 917. 056, 34
-1. 896. 374 -952. 493, 92 -943. 880, 08
-506. 715 -265. 898, 89 -240. 816, 11
-68. 791 -39. 887, 34 -28. 903, 66
2. 703, 70 -2. 703, 70
. 2. 471. 880 -1. 255. 576, 45 -1. 216. 303, 55
-985. 620 -487. 144, 51 -498. 475, 49
-985. 620 -487. 144, 51 -498. 475, 49
-107. 400 -44. 618, 67 -62. 781, 33
-107. 400 -44. 618, 67 -62. 781, 33
-245. 000 -130. 841, 52 -114. 158, 48
-158. 000 -69. 353, 67 -88. 646, 33
. 3. 967. 900 -1. 987. 534, 82 -1. 980. 365, 18
-65. 000 -1. 691, 16 -63. 308, 84
-65. 000 -1. 691, 16 -63. 308, 84
49,7
100,0
146,4
50,9
50,2
52,5
58, O
100,0
50,8
49,4
49,4
41, 5
41, 5
53,4
43, 9
50, l
2,6
2,6
Sivu 28§ 126, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: Puoliv2016MHtoteutuma
MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2017–2018
Asia Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma laaditaan alueiden kehittämisestä ja rakennerahasto-toiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) 33 §:n ja sen perusteella annetun valtioneuvostonasetuksen (356/2014) 12 §:n mukaisesti. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma tehdäänkahden vuoden välein ja sen hyväksyy maakunnan yhteistyöryhmä. Työ- ja elinkeinoministeriö on6.6.2016 pyytänyt maakuntia toimittamaan maakunnan yhteistyöryhmän hyväksymän maakuntaoh-jelman toimeenpanosuunnitelman 21.10.2016 mennessä.
Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma sisältää keskeisiä maakuntaohjelmaa toteuttaviahanke- ja toimenpide-esityksiä sekä kuvaukset niitä koskevista yhteistyösopimuksista (esim. kas-vusopimukset). Toimeenpanosuunnitelma sisältää myös EU:n rakennerahastovaroilla tuettavantoiminnan sekä EU-rahoituksen kohdentamisen. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan maakuntien yh-teistoiminta-alueiden ja muut maakuntien yhteiset toimenpiteet ja keskushallinnolle tehtävät aloit-teet. Toimeenpanosuunnitelma on osa maakuntastrategian käytännön toimeenpanoa. Maakunta-strategian päivitystyö koskien vuosia 2017 - 2018 käynnistyy syksyn 2016 aikana. Uuden 1.1.2019käynnistyvän maakunnan maakuntastrategia tulee olemaan varsin laaja strategia-asiakirja, jokakattaa käytännössä maakunnan koko toiminnan. Suunnittelujärjestelmän kokonaisuudistusta selvi-tellään jo nyt laajalla rintamalla.
Valtioneuvoston asetuksen (356/2014) mukaan toimeenpanosuunnitelmaan liittyy rahoitussuunni-telma, joka sisältää arviot mm. alueen päätettävissä olevasta kansallisen ja EU:n rakennerahasto-varojen alueellisen suunnitelman rahoituksesta sekä niitä vastaavista valtion varoista sekä arviotkuntien ja muiden julkisyhteisöjen rahoitusosuuksista.
Varsinais-Suomen vuoden 2017 rahoitussuunnitelmassa on EAKR (Euroopan aluekehitysrahasto)-rahoituksesta varattu ELY-keskuksen valmistelemiin pk-yritysten kilpailukykyä edistäviin hankkei-siin 48 prosenttia (0,578 milj. euroa) ja Varsinais-Suomen liiton valmistelemiin uuden tiedon jaosaamisen tuottamiseen sekä hyödyntämiseen liittyviin hankkeisiin 52 prosenttia (0,626 milj. eu-roa).
ESR (Euroopan sosiaalirahasto) -rahoitus (1,590 milj. euroa) osoitetaan kokonaan ELY –keskuksen valmistelemiin hankkeisiin. Toimintalinjan kolme (Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus) janeljä (Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen) rahoituksesta on varattu 10 prosenttia kes-tävään kaupunkikehittämiseen sekä toimintalinjasta viisi (Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden tor-junta) 10 prosenttia kansalaistoimijalähtöiseen kehittämiseen kaupunkialueilla. EAKR- ja ESR-rahoituksen lisäksi tukiosuutena tulee myös valtion vastinrahoitusta.
Vuoden 2018 alustava rahoitussuunnitelma noudattaa samoja periaatteita kuin vuoden 2017 suun-nitelma.
Oheismateriaalina on luonnos Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaksi2017 - 2018.
Maakunnan yhteistyöryhmä käsittelee toimeenpanosuunnitelman kokouksessaan 19.9.2016.
Valmistelija TN/PP/kk
Maakuntajohtajan ehdotus
Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman 2017 - 2018.
Päätös Ehdotus hyväksyttiin._____
Lisätietoja Erikoissuunnittelija Petteri Partanen, puh. 040 7760 630, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
ALUEK: 40/2016§ 127, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 29
Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2Vuosi: 2018Maakunta: Varsinais-SuomiOsio: IP/ELSAToimintalinja / temaattiset tavoitteet RR-ELY josta RR-ELY josta Maakunnan liitto Maakunnan liitto josta Tekes Tekes YHTEENSÄ Kohdenta-
Yritystuet kestävä kaup. Kohdenta- kansalaistoim. Kohdenta- kansalaistoim. Kohdenta- mattomatTuki2014 EURA 2014 kehitäminen maton * yhteensä kehittäminen maton * yhteensä kehittäminen maton * yhteensä yhteensä
TL 1 Pk-yritystoiminnan tukeminen (EAKR) 1,218 0 0 1,218 0 0 0 0 0 0 0 0 1,218 0EAKR 0,609 0 0 0,609 0 0 0 0 0 0 0 0 0,609 0Valtio 0,609 0 0 0,609 0 0 0 0 0 0 0 0 0,609 0Kunta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0Muu julkinen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
TL 2Uusimman tiedon ja osaamisentuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 0 0 0 0 0 1,320 0 1,320 0 0 0 0 1,320 0EAKR 0 0 0 0 0 0,660 0 0,660 0 0 0 0 0,660 0Valtio 0 0 0 0 0 0,343 0 0,343 0 0 0 0 0,343 0Kunta 0 0 0 0 0 0,317 0 0,317 0 0 0 0 0,317 0Muu julkinen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 1,579 0,252 0 1,579 0 1,579 0ESR 0,790 0,126 0 0,790 0 0,790 0Valtio 0,592 0,095 0 0,592 0 0,592 0Kunta 0,158 0,031 0 0,158 0 0,158 0Muu julkinen 0,039 0 0 0,039 0 0,039 0
TL 4Koulutus, ammattitaito ja elinikäinenoppiminen (ESR) 0,947 0 0 0,947 0 0,947 0ESR 0,474 0 0 0,474 0 0,474 0Valtio 0,355 0 0 0,355 0 0,355 0Kunta 0,095 0 0 0,095 0 0,095 0Muu julkinen 0,024 0 0 0,024 0 0,024 0
TL 5Sosiaalinen osallisuus ja köyhyydentorjunta (ESR) 0,632 0 0 0,632 0,063 0,632 0ESR 0,316 0 0 0,316 0,032 0,316 0Valtio 0,237 0 0 0,237 0,024 0,237 0Kunta 0,063 0 0 0,063 0,008 0,063 0Muu julkinen 0,016 0 0 0,016 0 0,016 0Kohdentamattomat EAKR 0 0 0 0 0 0 0 0EAKR 0 0 0 0 0 0 0 0Valtio 0 0 0 0 0 0 0 0Kunta 0 0 0 0 0 0 0 0Muu julkinen 0 0 0 0 0 0 0 0Kohdentamattomat ESR 0 0 0 0ESR 0 0 0 0Valtio 0 0 0 0Kunta 0 0 0 0Muu julkinen 0 0 0 0KAIKKI YHTEENSÄ 1,218 3,158 0,252 0 4,376 0,063265 1,320 0 1,320 0 0 0 0 5,696 0EU 0,609 1,579 0,126 0 2,188 0,03158 0,660 0 0,660 0 0 0 0 2,848 0Valtio 0,609 1,184 0,095 0 1,793 0,023685 0,343 0 0,343 0 0 0 0 2,136 0Kunta 0 0,316 0,031 0 0,316 0,008 0,317 0 0,317 0 0 0 0 0,633 0Muu julkinen 0 0,079 0 0 0,079 0 0 0 0 0 0 0 0 0,079 0EAKR YHTEENSÄ 1,218 0 0 1,218 0 1,320 0 1,320 0 0 0 0 2,538 0EU 0,609 0 0 0,609 0 0,660 0 0,660 0 0 0 0 1,269 0Valtio 0,609 0 0 0,609 0 0,343 0 0,343 0 0 0 0 0,952 0Kunta 0 0 0 0 0 0,317 0 0,317 0 0 0 0 0,317 0Muu julkinen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0ESR YHTEENSÄ 3,158 0,252 0 3,158 0,063265 3,158 0EU 1,579 0,126 0 1,579 0,03158 1,579 0Valtio 1,184 0,095 0 1,184 0,023685 1,184 0Kunta 0,316 0,031 0 0,316 0,008 0,316 0Muu julkinen 0,079 0 0 0,079 0 0,079 0*) Sis. mahdollisen ylimaakunnalliseen hanketoimintaa omaan maakuntaan jäävän osuuden. Mikäli maakunta aikoo osallistua ylimaakunnallisen hankkeen rahoittamiseen omalla osuudellaan maakunnan kehyksestä, siitä tulee sopia etukäteenmuiden ylimaakunnalliseen hankkeseen osallistuvien maakuntien kesken. Taulukkoon voidaan kirjata tällöin ko. summa, joka vähennetään maakunnan rahoituksesta ja osoitetaan suoraan hanketta rahoittavalle viranomaiselle.Mihin maakuntaan ja viranomaiselle kohdentamaton osuus osoitetaan ja osoitettava summa: _________________________________
Sivu 30§ 127, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: Kopio V-S Rahoitussuunnitelma 2017 ja 2018
VARSINAIS-SUOMESSA ELÄMISEN LAATU ON PARASTA Menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella
KUMPPANUUS
MAAK
UNTA
SUUN
NITE
LMA
MAAK
UNTA
OHJE
LMA T
OTEU
TTAA
SUUN
NITE
LMAA
TULEVAISUUS MUODOSTUU VALINNOISTA NYT VASTUULLISUUS
YHDESSÄ RAJAT YLITTÄENYHTEISTYÖTAIDOT
LÄHESTYTTÄVÄ ITÄMEREN PORTTISAAVUTETTAVUUS
INNOVOIVAA EDELLÄKÄVIJYYTTÄRESURSSIVIISAUS
KUMPPANUUSFOORUMI ON STRATEGIAN PÄÄTOIMENPIDEKumppanuusfoorumi on ajatus, malli, ideologia. Se on uusi näkökulma maakunnalliseen yhteistyöhön, toimintamuotoihin ja yhteistyörakenteisiin. Ihmiset ja tieto ovat kumppanuusfoorumin perusta. Foorumi kokoaa yhteen avoimen tiedon sekä tekijät, joiden tavoite on saavuttaa yhdessä ja tietoa jakamalla enemmän. Maakunnan liitto järjestää kumppanuustapaamisia, joissa maakuntastrategian toteutumista edistetään ja esille tulleita ideoita välitetään oikeille tahoille. Lounais-Suomen aluetietopalvelu mahdollistaa tiedon esille tuomisen, helpomman välittämisen ja hyödyntämisen sekä luo uudenlaisen alueellisen yhteistyömallin. Kumppanuusfoorumin teemakokonaisuudet kuvastavat strategian toiminnallisia sisältöjä ja tavoitteita, joita toimenpiteillä toteutetaan. Kump-panuustiimit kehittävät teemojen sisältöä, kokoavat yhteen kumppanuustoimijoita ja auttavat heitä muodostamaan verkostoja. Kumppanuusfoorumi on alati muuttuva ja kehittyvä.
TP Y1. Otetaan käyttöön eri toimialoilla uusia innostavia yh-teistyö- ja vuorovaikutusmenetelmiä sekä kokeiluhankkeita, joiden avulla ylitetään maakunnan yleistä kehitystä rajoittavia omien sektoreiden edunvalvontarajoja.
TP Y2. Toteutetaan osana aluetietopalvelua maakunnan kansalaisportaali, jota järjestöt ja asukkaat voivat käyttää sekä keskinäiseen viestintään että tiedon löytämiseen mm. kansa-laisyhteiskunnan palveluista.
TP Y3. Kehitetään ennakointimenetelmiä osana aluetieto-palvelua. Toteutetaan koulutusta enenevässä määrin yhdessä elinkeinoelämän kanssa mm. hyödyntämällä ennakkoluulot-tomia osaamisyhdistelmiä
TP Y4. Varmistetaan elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja ai-kuiskoulutuksen kilpailukykyisyys kehittämällä opiskelumene-telmiä ja -ympäristöjä mm. erilaisten pilottikokeilujen avulla.
TP Y5. Edistetään yrittäjyyttä, omistajanvaihdoksia ja kasvu-yrittäjyyteen sekä innovaatiovalmiuksien kehittämiseen täh-täävää toimintaa ja työelämän laatua. Vahvistetaan yrittäjyys-kasvatuksen roolia maakunnan oppilaitoksissa.
TP Y6. Luodaan toimiva maakunnallinen yrityspalveluorga-nisaatio monialaisen huippuosaamisen varmistamiseksi. Kehi-tetään ensiasteen neuvontaa seutukunnissa.
TP V1. Luodaan toimintamalleja, joilla on mahdollista näyt-tää kuluttajavalintojen ja -käyttäytymisen voima muuttaa elin-ympäristöämme, esimerkiksi vähentää ravinnekuormitusta ve-sistöihin, ja sitä kautta parantaa ympäristömme vetovoimaa ja kansainvälistä näkyvyyttä.
TP V2. Luodaan lähitoimijaryhmiä, jotka välittävät hyviä käy-täntöjä ja tietoa. Esimerkkeinä lähi-ideologiasta ovat lähiruoka, lähienergia, lähimatkailu sekä kylien ja kaupunginosien kehit-täminen.
TP V3. Lisätään innovatiivisuutta ja yhteisvastuullisuutta maankäytön suunnitteluun mahdollistamalla varhainen vuo-rovaikutus asukkaiden ja elinkeinoelämän näkökulmasta veto-voimaisen ympäristön rakentamiseksi.
TP V4. Otetaan nuoret ja opiskelijat paremmin mukaan maa-kunnan kehittämiseen ja päätöksentekoon.
TP V5. Kehitetään nuorten maakunnallinen työ- ja harjoitte-lumalli: kaikki kesäduunaa sovellettavaksi sekä perus- että toi-sella asteella hyödyntämällä mm. kummiyritystoimintaa sekä jo olemassa olevia työharjoittelumalleja.
TP V6. Kehitetään opiskelijoiden työelämätaitoja sekä yrit-täjyys- ja innovaatiovalmiuksia yhteistyössä niiden toimenpi-teiden kanssa, jotka tähtäävät työn ja opiskelun tiiviimpään yhteyteen. Kehitetään nuorten ja muiden erityisryhmien ura-ohjausta.
TP V7. Kehitetään ympäristön lukutaitoa laajentamalla ym-päristökasvatuksen sisältöä käsittämään oman elinpiirin raken-netun ympäristön merkitys osana maakunnan vetovoimaa.
TP V8. Edistetään varsinaissuomalaisten hyöty- ja arkiliikun-taa sekä kestäviä liikennevalintoja.
TP S1. Luodaan saavutettavuuden ilmapiiri: tulevaisuuden kestävä ja älykäs alue- ja yhdyskuntarakenne edellyttää rajat ylittävää suunnittelu- ja kehittämisyhteistyötä. Edesautetaan sekä henkisten että fyysisten kohtaamispaikkojen luomista, joissa päättäjät, yrittäjät, opiskelijat, sidosryhmien edustajat ja muut toimijat voivat kohdata ja verkostoitua. Tehostetaan julkisten tilojen monikäyttöä.
TP S2. Kehitetään Varsinais‐Suomesta kansainvälisten yhte-yksien ja toiminnan keskus Itämeren alueella. Hyödynnetään pohjoisen kasvuvyöhykkeen (Tukholma–Turku–Pietari) mah-dollisuudet sekä edistetään rannikon ja sisämaan liikenneyh-teyksiä. Varmistetaan Espoo–Salo-oikoradan suunnittelun ete-neminen.
TP S3. Kehitetään myyntiosaamista erityisesti potentiaalisil-la vientialoilla.
TP S4. Tuotteistetaan koulutusosaamista ja kehitetään yh-teistä koulutusvientiä hyödyntäen maakunnallisia ja valtakun-nallisia yhteenliittymiä.
TP S5. Edistetään ammatillisen koulutuksen kehittämistä ja työelämälähtöisyyttä sekä opiskelujen joustavuutta ja modu-lointia esimerkiksi toteuttamalla avoin ammattiopisto.
TP S6. Rakennetaan kestävää ja näkyvää vapaa-aikakonsep-tia, jossa elävä ja elinvoimainen saaristo, vetovoimaiset kansal-lispuistot sekä maakunnan rikas kulttuuriympäristö tarjoavat elämyksiä ympäri vuoden.
TP R1. Tuetaan materiaali-, energia-, ravinne- ja resurssite-hokkaita sekä vähähiilisiä ratkaisuja, ja luodaan edellytyksiä uusiin avauksiin ja olemassa olevien alojen vahvistumiseen.
TP R2. Hyödynnetään julkisen sektorin innovatiivisia hankin-toja uusien liiketoimintojen kehittämiseksi ja varsinaissuoma-laisen elinkeinoelämän edistämiseksi.
TP R3. Aktivoidaan maahanmuuttajien olemassa oleva tie-totaito yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käyttöön ja tuetaan maahanmuuttajien osaamisen kehittämistä.
TP R4. Tuetaan avoimen tiedon käyttöä ja asiantuntijoiden välistä tiedon jakamista. Parannetaan suunnittelun laatua ja päätösten kokonaisvaltaista vaikutusten arviointia.
TP R5. Kehitetään Varsinais-Suomen vetovoimaa erityisesti vanhojen rakennusten ja ympäristöjen innovatiivisella uudella käytöllä.
Tänään tekemämme päätökset ovat tärkeitä. Rakennamme tulevaisuuttamme aktiivisesti. Muutoksia ei ennakoida, vaan niihin vaikutetaan omalla toiminnalla. Varsinais-Suomessa tekeminen ja yrittäminen ovat arvostettuja ja sisäistettyjä toi-mintatapoja. Ympäristömme ainutlaatuisuutta pitää vaalia jo-kaisella päätöksellä ja ratkaisulla. Varsinais-Suomen menestys rakentuu uudistuvalle elinkeinoelämälle, työlle ja hyvinvoin-nille, jota luodaan vastuullisilla, kestävillä valinnoilla.
Entistä vankemmalla yhdessä tekemisellä ja kumppanuudella saavutetaan uudenlaista innostusta ja tekemisen kulttuuria maakuntaamme. Kumppanuus on toimintatapa, joka hyödyt-tää kaikkia osapuolia. Yhteistyökyky lisää osaamista. Korkea-tasoinen lopputulos syntyy monialaisen osaamisen luovasta yhteensovittamisesta. Maakunnassa ei jumiuduta olemassa oleviin rakenteisiin, vaan vahvistetaan uuden luomisen perus-taa.
Henkinen ja fyysinen saavutettavuus on alueemme elinehto ja voimavara. Kansainvälinen Varsinais-Suomi on pohjoisen kasvuvyöhykkeen keskeinen toimija. Varsinais-Suomessa on toimiva infrastruktuuri – kestävä yhdyskuntarakenne ja äly-käs liikennejärjestelmä. Avoin, innostava ja keskusteleva Var-sinais-Suomi on hyvä paikka asua ja toimia. Puhdas Itämeri ja vetovoimainen ympäristö sekä helposti lähestyttäväksi ja yh-teistyökykyiseksi tunnistettu alue mahdollistavat toimimisen keskeisenä kumppanina ja yhteistyöalustana.
Varsinais-Suomi on toimintatavoiltaan kokonaisvaltaisesti resurssiviisas ja hiilineutraali maakunta, jossa avoin tieto on kaikkien käytössä. Maakunnassa hyödynnetään kestävästi luonnon- ja kulttuuriympäristön, aluerakenteen ja ihmisten sekä organisaatioidenkin voimavaroja yhdessä tulevaisuu-teen tähdäten. Resursseja kohdennetaan toimenpiteisiin, joilla Varsinais-Suomesta tulee kiertotalouden ja resurssiviisauden edelläkävijä ja mallialue. Toiminta yhteisten voimavarojen hy-väksi on tapa ajatella ja kykyä nähdä kaikille osapuolille toi-mintatavasta tuleva suuri hyöty.
Visiota toteutetaan kumppanuudella, jossa yhdessä asete-taan tavoitetila maakunnan tulevaisuuden rakentamiseksi. Se tarkoittaa sitoutumista yhteiseen työhön ja yhteisiä keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Maakuntastrategia haluaa mu-kaan varsinaissuomalaiset asukkaat, yritykset, koulutuksen tuottajat, järjestöt - kaikki maakunnan toimijat.
Visio voidaan saavuttaa innovatiivisessa ilmapiirissä, jossa on mahdollista tehdä kokeiluja ja toimia uusilla tavoilla sekä saa myös erehtyä ja epäonnistua menettämättä kasvojaan. Maakunnassa keskitytään erityisesti osallisuutta, avoimuutta, kohtaamista, vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä parantaviin toimenpiteisiin.
Kumppanuus on ajattelutapa, jossa yhteinen päämäärä näh-dään tärkeämpänä kuin yksittäinen hyöty. Jokaisella alueella on oma identiteettinsä ja merkityksellinen rooli kokonaisuu-dessa, jossa merkitystä on vahvuuksien ja ominaispiirteiden kehittämisellä, ei lopulta enää henkisillä ja maantieteellisillä rajoilla.
Varsinais-Suomessa panostetaan osallistumisen edistämiseen, asukaslähtöisen palvelukulttuurin kehittämiseen, hyvään uu-distuvaan johtamiseen sekä henkilöstön osaamisen paranta-miseen. Lähivaikuttamisesta tehdään helppoa ja innostavaa. Asukaslähtöisen kansalaisyhteiskunnan aktiivisuutta ja luo-vuutta tuetaan ja edistetään.
Sivu 31§ 127, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: Maakuntastrategia_pahkinankuoressa
VARSINAIS-SUOMEN KUNTAKOKOUS
POLIITTINEN OHJAUSRYHMÄ
JOHTAVIEN VIRANHALTIJOIDEN KOKOUS
VIRKAMIESVALMISTELURYHMÄ SOTEJOHTAJAKOKOUS
PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN
ESIKUNTA- JA HALLINTOTEHTÄVÄT
MAASEUTUASIAT SUUNNITTELU, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖ
TYÖVOIMA-PALVELUKOKONAISUUS
ALUEKEHITYS, ELINVOIMAN TUKEMINEN JA RAHOITUS
VARAUTUMISEN TYÖRYHMÄ PALVELUTUOTANTO-TYÖRYHMÄ
ICT JA SÄHKÖISTEN PALVELUJEN TYÖRYHMÄ
KIINTEISTÖ- JA TUKIPALVELUT -TYÖRYHMÄ
HALLINTO-, LAKI- JA SOPIMUSTYÖRYHMÄ
TUTKIMUKSEN JA KOULUTUKSEN TYÖRYHMÄ
PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN TYÖRYHMÄ
HENKILÖSTÖTYÖRYHMÄ
RUOTSINKIELINEN JAOSTO
YHTEISTOIMINTATYÖRYHMÄ
YHTE
INEN
OH
JAU
SRAK
ENN
E
VIES
TIN
TÄ
INTRESSIRYHMIEN KUULEMISET
Sivu 32§ 127, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: kaaviokuva_maakunta_ja_soteuudistus
VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA
2017-2018
VARSINAIS-SUOMEN LIITTOEGENTLIGA FINLANDS FÖRBUNDREGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
Sivu 33§ 127, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_2016_...
VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2017-2018
Varsinais-Suomen liitto
PL 273 (Ratapihankatu 36) 20101 Turku
(02) 2100 900
www.varsinais-suomi.fi
Sivu 34§ 127, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_2016_...
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 3
SISÄLLYSLUETTELO
SISÄLLYSLUETTELO 3
1 JOHDANTO 5
2 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 6
3 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN 2017-2018 7
3.1 Kumppanuusfoorumi 7
3.2 Toteuttaminen kärkiteemoittain 7
3.2.1 Vastuullisuus – tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt 7
3.2.2 Yhteistyötaidot – yhdessä rajat ylittäen 7
3.2.3 Saavutettavuus – lähestyttävä Itämeren portti 8
3.2.4 Resurssiviisaus – innovoivaa edelläkävijyyttä 9
3.3 Turun kaupunkiseudun ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kasvusopimukset 9
3.4 Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma ja älykäs erikoistuminen 9
4 MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELU 11
4.1 Maakuntauudistuksen valmistelu Varsinais-Suomessa 11
4.2 Muutosmaakuntaohjelma 2018 11
5 YHTEISTOIMINTA-ALUEEN HANKKEET 12
6 RAHOITUSSUUNNITELMA 15
LIITTEET 18
Sivu 35§ 127, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_2016_...
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND4
Sivu 36§ 127, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_2016_...
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 5
1 JOHDANTO
Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014, ALKE-laki) 33 §:n mukaan maakunnan liiton
johdolla valmistellaan kahden vuoden välein maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma maakunnan yhteistyöryhmän hyväksyttäväksi.
ALKE-lain 33 §:n nojalla säädetyn alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun valtioneuvoston asetuksen
(356/2015) 12 §:n mukaan toimeenpanosuunnitelmaan liittyy rahoitussuunnitelma, joka sisältää arvioit mm. alueen päätettävissä olevan
kansallisen ja EU:n rakennerahastovarojen alueellisen suunnitelman rahoituksesta sekä niitä vastaavista valtion varoista sekä arviot kuntien
ja muiden julkisyhteisöjen rahoitusosuuksista.
Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä. Varsinais-Suo-
men maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma on laadittu maakuntaohjelman 2014-2017 arvokärkien mukaisesti.
Maakunnan yhteistyöryhmä 29. syyskuuta 2016
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO
Ilkka Kanerva Kari Häkämies
Maakunnan yhteistyöryhmä puheenjohtaja Maakuntajohtaja, 1 vpj.
VARSINAIS-SUOMEN ELY -KESKUS
Kimmo Puolitaival
Ylijohtaja, 2 vpj.
AKAVA VARSINAIS-SUOMI
Eero Kuparinen
Puheenjohtaja, 3. vpj.
Sivu 37§ 127, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_2016_...
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND6
2 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
Talouden kansainvälinen toimintaympäristö jatkuu epävarmana;
maailmantalouden kasvu hidastuu (Kiina), Venäjän asettamat
tuontirajoitukset painavat Suomen vientiä, ja uusia epävarmuus-
tekijöitä (Brexit, Turkki) syntyy niin tiheään, että vanhat tekijät
(Kreikka, Espanja, pankkien vakavaraisuushuolet) alkavat unohtua.
Epävarmuuden pitkittyminen rajoittaa teollisuuden investointeja
kansainvälisesti, mikä näkyy Suomessa heikkona vientikehityksenä.
Suomen BKT-kehitys on kuitenkin kääntynyt varovaiseen kasvuun
rakentamisen ja yksityisen kulutuksen vetämänä.
Aluetaloudessa näkyy piristymisen merkkejä sekä tilauskantojen
että investointien osalta. Meriteollisuuden pitkä ja edelleen kasvava
tilauskanta vaikuttaa laajasti koko Varsinais-Suomessa, autotehtaan
tilauskannan vahvistuminen parantaa lähinnä Vakka-Suomen ja
lähialueiden tilannetta. Asuntorakentamisen (kerrostalot) vilkastu-
minen jatkuu edelleen, koska luvat ja aloitukset ovat olleet kasvus-
sa. Investoinnit ovat myös kääntyneet kasvuun vaatimattomalta
tasolta esim. energiasektorilla (Turun Seudun Energiatuotanto) ja
rakennusalalla. Myös lääketeollisuuden tuotantovolyymit ovat pai-
kallisesti huomattavat kuntatalouden ja työllisyyden näkökulmasta.
Huolestuttavaa on pk-yritysten laimeat odotukset investointien ja
T&K-toiminnan kehittymisen osalta.
Salon seutu on menettänyt valtakunnallisestikin katsoen merkit-
tävän klusterin, kun myös matkapuhelinten tuotekehitystoiminta
päätettiin lopettaa vuoden 2015 lopussa. Rakennemuutostilanne
jatkuu vielä pitkään ja seudun yritysten syntymistä ja kasvua tulee
tukea uusilla kasvualoilla, kuten uusiutuvan energian tuotanto ja
cleantech. Salossa haasteena on sekä osaavan työvoiman pitämi-
nen alueella että sen työllistäminen. Loimaan seudun menestynein
klusteri (koneiden ja laitteiden valmistus) kärsii kansainvälisestä
investointilamasta eikä tilanteeseen ole nähtävissä nopeaa ratkai-
sua. Turunmaa toisaalta hyötyy rakennusalan ja kotimaan matkailun
piristymisestä.
Toimialoista nopeimmassa kasvussa on rakentaminen, joka tosin
ponnistaa alhaiselta lähtötasolta. Rakentamisen vilkastuminen
on yllättänyt monet asiantuntijat, nyt rakennetaan pieniä kerros-
taloasuntoja, mutta myös teollisuushallien ja julkisten kohteiden
rakentaminen on kiihtynyt. Pientalojen rakentaminen on edelleen
vähäistä. Uudisrakentamisen luvat ja aloitukset ovat edelleen
kasvussa kesällä 2016, myös korjausrakentaminen jatkuu vilkkaa-
na. Kasvun taustalla on patoutunut kysyntä ja keskuspankkien
toteuttama elvytyspolitiikka. Meriteollisuuden kasvu kiihtyy
lähivuosina (2017-2020), tilauskanta on usean vuoden mittainen.
Alan investoinnit ovat kasvussa ja alihankintaverkosto saa tilauksia
myös ulkomaisilta telakoilta, meriteollisuustoimiala kansainvälistyy
nopeasti. Muun teknologiateollisuuden, peruskemianteollisuuden
ja elintarviketeollisuuden tilanne on toisaalta paljon heikompi.
Varsinais-Suomi on vahva maatalousalue, ja maatalouden kannat-
tavuus on heikentynyt vuodesta 2013 nopeasti, erityisesti maito-,
liha- ja viljatiloilla. Heikko kannattavuus johtuu maailmanmarkkina-
hinnoista, Venäjän tuontirajoituksista ja kaupan sisäisestä kilpailus-
ta. Tilanne ei korjaannu nopeasti. Varsinais-Suomen maatalouden
rakenne on kuitenkin parempi kannattavuuden osalta (kasvihuo-
neviljely, vihannesviljely, siipikarjatuotanto), esim. maitotilojen
osuus on alle 3 % koko maasta. Tilanne on kuitenkin hankala sekä
sika- että viljatiloille jatkossakin, jos tuottajahinnat eivät käänny
nousuun. Tuotantokustannukset ovat nousseet paljon tuottajahin-
toja enemmän.
Pitkään jatkunut talouden taantuma näkyy korkeana työttömyys-
asteena, joka on ollut Varsinais-Suomessa alkuvuonna (6 kk) 2016
keskimäärin 13,2 %, vastaavasti Turussa 16,7 % ja Salossa 16,4 %.
Korkea työttömyys on keskittynyt suurimpiin kuntiin, joissa väestö-
tekijät ja teollisuuden suhdanteet vaikuttavat eniten. Työttömyyden
kasvu on hidastumassa, esim. nuorten työttömyys on yleisesti
laskussa. Toisaalta pitkäaikaistyöttömyys on edelleen kasvussa.
Työttömyys tulee olemaan jatkossakin erittäin suuri haaste kuntien
taloudelle. Taloudellinen huoltosuhde heikkenee jatkossakin, jos
työllisyysastetta (68,3 %) ei kyetä nostamaan tavoitetasolle eli 72
%:iin. Työttömyydessä on kuitenkin erittäin suuri rakenteellinen
komponentti, mistä syystä työllisyysasteen nosto edellyttää uusia
keinoja.
Väestöllinen huoltosuhde heikkenee myös, koska yli 65-vuotiaiden
osuus väestöstä kasvaa ja syntyvyys on historiallisen alhaisella
tasolla. Väestönkasvu on maahanmuuton varassa ja Varsinais-Suo-
men seuduista vain Turun seutu on voitollinen kuntien välisessä eli
maan sisäisessä maahanmuutossa. Eli muualla Varsinais-Suomessa
väestönlisäys on negatiivinen, myös esim. Vakka-Suomessa, jossa
talous on kasvanut muita seutuja nopeammin.
Varsinais-Suomen kärkiklustereiden osalta on tunnistettu työ-
elämän ja teknologian muutosten synnyttämiä osaamistarpeita.
Alakohtaisiin muuntuviin osaamistarpeisiin vastaamisen lisäksi
koulutusjärjestelmältä edellytetään nykyistä enemmän joustavuut-
ta ja koulutuksen rajapintojen rikkomista, mikä vaatii yhteistyön
lisäämistä koulutusalojen ja –asteiden välillä. Myös työelämässä
tapahtuva oppiminen nähdään edelleen vahvistuvana koulutust-
rendinä. Varsinais-Suomessa pitää kyetä vastaamaan eläköitymisen,
teknologisen kehityksen sekä palvelujen tuottamismallien muutok-
sesta johtuviin haasteisiin laajasti eri aloilla.
Sivu 38§ 127, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_2016_...
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 7
3 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN 2017-2018
Varsinais-Suomen maakuntastrategiassa on mukana sekä pitkän
tähtäimen maakuntasuunnitelma 2035+ että lyhyemmän aikavälin
maakuntaohjelma 2014-2017. Maakuntastrategian visio sisältää
vahvan näkemyksen menestyksen ja hyvinvoinnin avaintekijöistä
– avoimuudesta, yhdessä tekemisestä ja kumppanuudesta. Visiona
on ”Varsinais-Suomessa elämisen laatu on parasta. Menestyvää ja
hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuu-
della.”
Maakuntastrategiassa on neljä kärkiteemaa:
- Vastuullisuus – tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt
- Yhteistyötaidot – yhdessä rajat ylittäen
- Saavutettavuus – lähestyttävä Itämeren portti
- Resurssiviisaus – innovoivaa edelläkävijyyttä
Maakuntastrategia on nimetty kumppanuusstrategiaksi. Kumppa-
nuusstrategia pähkinänkuoressa on esitetty liitteessä 2.
3.1 KUMPPANUUSFOORUMIMaakuntaohjelman päätoimenpide on kumppanuusfoorumi.
Ihmiset ja tieto toimivat kumppanuusfoorumin perustana. Foorumi
kokoaa yhteen avoimen tiedon sekä tekijät, joiden tavoite on saa-
vuttaa yhdessä ja tietoa jakamalla enemmän. Tämä avaa rajattomat
mahdollisuudet maakunnan kehittämiseen. Kumppanuusfoorumi
toimii innovaatioalustana uusille toimintamuodoille ja yhteistyöra-
kenteille.
Kumppanuusfoorumi
• sisältää työpajoja, verkostopalveluja, laajenevia
verkostoja ja kehittämistiimejä, tietoa, toimijoita
ja innostuneita ihmisiä
• tarjoaa keinoja koota ja hallita sirpaloitunutta tietoa
• tarjoaa kohtaamispaikan hankkeiden ideoille, jotka etsivät
kumppaneita ja toteuttajia
• auttaa integroimaan maakunnan opiskelijoista koostuvan
suuren resurssin ja antaa mahdollisuuden siirtyä
työelämään entistä joustavammin ja tehokkaammin
• auttaa koordinoimaan, hahmottamaan kokonaisuuden ja
luomaan näkemyksiä
3.2 TOTEUTTAMINEN KÄRKITEEMOITTAIN
3.2.1 VASTUULLISUUS – TULEVAISUUS MUODOSTUU VALINNOISTA NYT
Varsinais-Suomen menestys rakentuu uudistuvalle elinkeinoelämälle, työlle ja hyvinvoinnille, jota luodaan vastuullisilla, kestävillä valinnoilla.
Varsinais-Suomen elinkeinoelämän menestymiselle luo hyvä
npohjan maakunnan elinkeinorakenteen monipuolisuus. Tämä
myös lisää alueen muutosjoustavuutta; menestyminen ei ole vain
yhden tai kahden tukijalan varassa. Turun telakan vahva tilauskanta
sekä uudet investoinnit luovat uskoa tulevaisuuteen. Myös Uuden-
kaupungin autotehtaan tuotannon lisääntyminen kertoo alueen
toimijoiden hyvästä kansainvälisestä kilpailukyvystä.
Vastuullisia ja kestäviä valintoja luodaan maakuntakaavoituksen
avulla. Maakuntakaavassa osoitetaan työpaikka- ja palvelualueita,
joka eheyttävät ja tukevat yhdyskuntarakennetta. Kaavoituksel-
la pyritään edistämään kuntien elinvoimaisuutta. Maankäytön
suunnittelussa varmistetaan varhainen vuorovaikutus asukkaiden ja
elinkeinoelämän kanssa vetovoimaisen ympäristön rakentamiseksi.
Pro Saaristomeri -ohjelman päätavoitteena on vesien tilan heikke-
nemisen pysäyttäminen sekä meri- ja rannikkoalueen ja sisävesien
käyttökelpoisuuden lisääminen ja näiden alueiden käyttömuotojen
yhteensovittaminen. Varsinais-Suomessa alueellinen toiminta on
jalkautettu neljään vesistöalueryhmään: Vakka-Suomi, Aurajoki-
Paimionjoki, Saaristomeri ja Salon seutu. Työryhmät ovat kokoon-
tuneet vielä alkuvuonna 2016, mutta niiden jatko on epävarmalla
pohjalla. Saariston ainutlaatuisesta luonnon- ja kulttuuriympäris-
töstä huolehtiminen tarjoaa mahdollisuuksia matkailuelinkeinon
kehittämiseen.
Nuorten työllistymistä on edistetty mm. Kesäduunaa2016 –
kampanjalla, jossa haastettiin yrittäjät työllistämään kesällä 2016
mahdollisimman monta 15 – 18 -vuotiasta nuorta. Salon yrittäjien
toteuttamaan malliin pohjautuen koko maakuntaa koskevassa yh-
teiskampanjassa olivat mukana Salon Yrittäjät ry, Varsinais-Suomen
Yrittäjät ry Varsinais-Suomen liitto ja Turun ammattikorkeakoulu.
Tätä tuloksekasta työtä kannattaa jatkaa. Nuorten kesätyöllistymi-
seen liittyen toteutetaan monia eri kampanjoita ja joidenkin niiden
yhdistäminen on varmasti tarpeen.
Maakuntastrategiaan on sisällytetty ajatus lähi-ideologiasta. Tähän
liittyvät mm. lähiruoka, lähienergia, lähimatkailu sekä kylien ja kau-
punginosien kehittäminen. Lähi-ajattelu turvaa osaltaan maaseu-
dun elinvoimaisuutta. Varsinais-Suomi on Suomen ruoka-aitta, mikä
luo pohjan kilpailukykyiselle elintarviketuotannolle. Lähiruoka-ajat-
telua on edistetty mm. maakunnallisella Yhteisillä eväillä lähiruoka
kasvuun Varsinais-Suomessa -hankkeella. Hanke tukee toimialan ja
siinä toimivien yritysten kehittymistä tiivistämällä lähiruokasektorin
yhteistyötä sekä verkostoimalla alan yrityksiä, hankkeita ja toimijoi-
ta keskenään aktiivisen tiedonvälityksen avulla.
Tulevaisuuden valintoihin pitää saada nuoret ja opiskelijat nykyistä
paremmin mukaan. Varsinais-Suomen liiton vaikuttajakoulussa
parikymmentä nuorta saa tietoa ja koulutusta yhteiskunnallisesta
vaikuttamisesta.
3.2.2 YHTEISTYÖTAIDOT – YHDESSÄ RAJAT YLITTÄEN
Entistä vankemmalla yhdessä tekemisellä ja kumppanuudella saavutetaan uudenlaista innostusta ja tekemisen kulttuuria Varsinais-Suomessa.
Heinäkuun 2016 alussa Turun Seudun Kehittämiskeskuksen
toiminnot ja henkilöstö siirtyivät Turku Science Park osakeyhtiöön.
Yhdistymisen myötä Turku Science Park Oy tuottaa jatkossa kaikki
Turun seudun 11 kunnalle suunnatut elinkeino- ja yrityspalvelut.
Yrityspalveluiden maakunnallista toimintamallia ja yhteistyötä ke-
hitetään mm. yhteistyöllä yritysaihioita hankkeen avulla. Aloittavien
yritysten neuvonta tuotetaan seutukunnissa. Julkisia kansainvälisty-
Sivu 39§ 127, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_2016_...
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND8
mispalveluita tarjoaa Team Finland Varsinais-Suomi -verkosto.
Yrittäjyyden edistämisessä yhtenä toimintamuotona käytetään
yrittäjyyskasvatusta. Varsinais-Suomen YES -verkosto on tehnyt
konkreettista ja pitkäjänteistä työtä yrittäjyyskasvatuksen edistämi-
seksi. Yhtenä esimerkkinä on maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen
työkirja opettajille, rehtoreille ja työelämän yhteiskumppaneille.
Siihen pohjautuen valtakunnallinen YES -verkosto julkaisi koko
maata varten suunnatun työkirjan syyskuussa 2016.
Turku Future Technologies (TFT) toiminnan tavoitteena on tehostaa
tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimia yritysten ja korkeakoulujen
välillä. TFT -verkosto palvelee valmistavan teknologiateollisuuden
monialaisia teknologia- ja osaamistarpeita. Alueen yritysten osaa-
mistarpeisiin pohjautuen on verkoston korkeakouluille määritelty
omat erityisosaamisalueet yritysten hyödynnettäviksi. Verkoston
korkeakoulut ovat Turun yliopisto, Aalto-yliopisto, Tampereen
teknillinen yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Åbo
Akademi, Oulun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Yrkeshög-
skolan Novia.
Koko koulutussektori on jatkuvassa muutoksessa rakenteellis-
ten uudistusten vuoksi. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen
reformin tavoitteena on uudistaa ammatillinen koulutus osaa-
misperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi ja tehostaa
sitä. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan
yhtenäiseksi kokonaisuudeksi yhdistämällä nykyiset ammatillisen
peruskoulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen, oppisopimuskou-
lutuksen ja ammatillisten erityisoppilaitosten rahoitusjärjestelmät.
Uudistettu lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2018 alusta ja
reformi on kokonaisuudessaan toteutettu saman vuoden loppuun
mennessä. Reformi haastaa myös osaltaan nykyisen järjestäjäver-
kon ja voi johtaa maakunnassa rakenteellisiin muutoksiin.
Maakunnallinen ennakointityö perustuu toimintamallille, jonka
ytimen muodostavat toimiala- ja klusteriperusteiset ennakointi-
ryhmät, joita on tällä hetkellä 12 kappaletta. Ne koostuvat elinkei-
noelämän edustajista, alan koulutuksen järjestäjistä, viranomaisista
sekä alan etujärjestöistä. Kussakin ennakointiryhmässä on 10–15
henkilöä. Ryhmien organisoituminen ja vetovastuut vaihtelevat
toimialan ja klusterin luonteen mukaan. Tavoitteena on, että ryhmiä
vetävät elinkeinoelämän edustajat ja tukitoiminnot tulevat oppi-
laitoksesta. Tiivis yhteistyö toimijoiden välillä on tärkeää yhteisten
tulevaisuuden näkemysten ja tavoitteiden hahmottamiseksi.
Jotta ennakointitiedosta on elinkeinoelämälle ja hallinnolle hyötyä,
tarvitaan soveltuva alusta, josta tieto on helposti ja kattavasti
löydettävissä. Varsinais-Suomessa aluetietopalvelu Lounaistieto.
fi tarjoaa ennakointitiedolle toimivan ja luontevan sijainnin osana
maakunnallista aluetietopalvelua. Aluetietopalvelua kehitetään
edelleen tukemaan ennakointiverkostojen toimintaa ja tiedon
jakamista.
Maakuntastrategiassa tuodaan esiin kokeilujen merkitys aluekehi-
tystyössä. Tavoitteita voidaan saavuttaa innovatiivisessa ilmapiirissä,
jossa on mahdollista tehdä kokeiluja ja toimia uusilla tavoilla sekä
saa myös erehtyä ja epäonnistua menettämättä kasvojaan. Varman-
päälle pelaamalla ei välttämättä saavuteta todellisia uusia avauksia.
3.2.3 SAAVUTETTAVUUS – LÄHESTYTTÄVÄ ITÄMEREN PORTTI
Varsinais-Suomessa on toimiva infrastruktuuri – kestävä yhdyskunta-rakenne ja älykäs liikennejärjestelmä. Varsinais-Suomi on pohjoisen kasvuvyöhykkeen keskeinen toimija. Kansainvälistynyt maakunta on helposti lähestyttävä, ja se on hyvä paikka asua ja toimia.
Turun ja Helsingin välinen yhteys kuuluu Euroopan unionin TEN-T-
ydinverkkokäytävään, joka yhdistää Euroopan suuria kaupunkeja.
Tunnin juna on nopea junayhteys Turun ja Helsingin välillä. Nopea
junayhteys tuo radanvarsikaupunkien elinkeinoelämälle, oppilaitok-
sille, kulttuurille ja matkailulle uusia mahdollisuuksia. Se helpottaa
työntekijöiden, opiskelijoiden ja matkailijoiden liikkuvuutta ja lisää
joustavuutta. Tunnin juna edesauttaa omalta osaltaan myös Tuk-
holmasta halki Etelä-Suomen aina Pietariin asti kulkevan Pohjoisen
kasvuvyöhykkeen toiminnallisuutta ja kehitysmahdollisuuksia.
Maan hallitus linjasi kehysriihessä huhtikuussa 40 milj. euroa Tunnin
junan suunnitteluun. Valtionvarainministeriön budjettiesityksessä
vuodelle 2017 osoitetaan tähän suunnitteluun 10 milj. euroa.
Valtatie 8 Turku-Pori -yhteysvälihankkeen ensimmäinen vaihe val-
mistuu vuonna 2017. Kehittämistarpeita jää edelleen mm. Laitilan
kohdan eritasoratkaisujen osalta. Valtionvarainministeriön budjet-
tiesityksessä vuodelle 2017 ei eritellä perusväylänpidon momentin
sisältöä. Maan hallituksen linjaamaan korjausvelan hankeohjelmaan
sisältyi kuitenkin Varsinais-Suomen osalta mm. seuraavat hankkeet:
Turun kehätie Kausela-Kirismäki 1. vaihe 30 M€, VT9 risteysten
parantamista, VT8 ohituskaista, Kyrön alikulkusilta. Näiden hankkei-
den rakentaminen tulee aloittaa mahdollisimman pian, kuitenkin
viimeistään vuonna 2018.
Turun lentoaseman käyttö on alueen kilpailukyvyn kannalta erittäin
tärkeää. Lentoaseman käyttöä puoltavat läheinen sijainti, hyvät kul-
kuyhteydet lentoasemalle sekä nopea läpimenoaika lähtöselvityk-
sessä ja turvatarkastuksessa. Elinkeinoelämän näkökulmasta Turun
lentoaseman ja lentoliikenneyhteyksien kehittämisessä tärkein
tekijä on lentoyhteyksien reittitarjonnan tai vuorovälien lisääminen
– erityisesti Kööpenhaminan yhteyden uudelleen avaaminen.
Saaristoliikenteessä tavoitteena on riittävän palvelutason turvaami-
nen. Toimivalla liikennepalvelukonseptilla voidaan turvata saariston
elinvoimaa ja kehittymisen perusedellytyksiä myös tulevaisuudessa.
Digitaalisuuden mahdollisuudet saariston liikennepalveluissa ja
niiden kehittämisessä ovat vielä hyödyntämättä.
Varsinais-Suomen nyt jo erittäin monipuolinen elinkeinorakenne
antaa hyvät mahdollisuudet uusien innovaatioiden ja kokeilujen
toteuttamiseen. Suuri potentiaali löytyy yritysten sekä tutkimus- ja
kehittämisorganisaatioiden kansainvälistymisestä. Alueen kilpai-
lukyvyn tehostamisen kannalta keskeistä on toimijoiden yhteistyö
maakunnan sisällä, kansallisesti ja kansainvälisesti. Kansainvälisessä
yhteistyössä etenkin Tukholman suunta tarjoaa hyviä mahdolli-
suuksia kasvun hakemiseen. Tulevaisuuden visioissa on mm. liki
äänennopeudella kulkevan Hyperloop -yhteyden rakentaminen
Sivu 40§ 127, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_2016_...
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 9
Varsinais-Suomesta Tukholmaan.
3.2.4 RESURSSIVIISAUS – INNOVOIVAA EDELLÄKÄVIJYYTTÄ
Varsinais-Suomi on toimintatavoiltaan kokonaisvaltaisesti resurs-siviisas ja hiilineutraali maakunta, jossa hyödynnetään kestävästi luonnon- ja kulttuuriympäristön, aluerakenteen sekä ihmisten ja organisaatioiden voimavaroja yhdessä tulevaisuuteen tähdäten. Varsinais-Suomessa avoin tieto on kaikkien toimijoiden ja asukkaiden käytössä ja hyödynnettävissä. Varsinais-Suomesta tulee kiertotalouden ja resurssiviisauden edelläkävijä sekä mallialue.
Lounais-Suomen ympäristöohjelma 2030 on tehty rohkeiden ja
kekseliäiden ympäristötekojen moottoriksi. Ohjelmaa toteutetaan
Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa mm. haastekampanjoiden
avulla. Haasteiden avulla on jo mm. otettu käyttöön lähikalapihvejä
suurtalouskeittiöissä, lisätty bussien käyttöä työmatkaseteleiden
avulla sekä otettu käyttöön aurinkopaneeleja kuntien omistamissa
rakennuksissa.
Varsinais-Suomella on hyvät edellytykset toimia kiertotalouden
mallialueena. Maakunnallisen luonnonvarafoorumityön tavoittee-
na on toteuttaa keskeisiä luonnonvara- ja kiertotalousteemaan
kohdistuvia selvitystöitä ja yhteistyötoimia eri toimijoiden kanssa.
Foorumin toimilla ja sidosryhmätyöskentelyllä tuetaan aloitettua
luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavatyön laatimista.
Foorumin keskeinen tavoite on myös välittää tietoa ajankohtaisis-
ta asioista ja edistymisestä eri sidosryhmien välillä käsiteltävistä
teemoista.
Konkreettinen esimerkki kiertotalouden edistämisestä on Raisiossa
toimiva Smart Chemistry Park. Sen toiminnalla tuetaan kierto- ja
biotalouden tuotteita kehittäviä pk-yrityksiä niiden kasvu- ja kehi-
tystavoitteissa. Viime vuoden alussa toimintansa aloittanut Smart
Chemistry Park on onnistunut ensimmäisen toimintavuotensa
aikana keräämään saman katon alle 11 kemian alan yritystä. Lisäksi
noin 30 kasvuyritystä tekee tiivistä yhteistyötä Smart Chemistry Par-
kin kanssa ja jopa sadat alan toimijat kuuluvat toiminnan ympärille
syntyneeseen sidosryhmäverkostoon.
Uudistuvan hankintalain keskeisenä tavoitteena on edistää
laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä.
Maan hallituksen tavoitteena on viiden prosentin innovatiivisten
hankintojen osuus julkisista hankinnoista. Miettimällä uudella taval-
la julkisia hankintoja voidaan tarjota laadukkaampia palveluja sekä
luoda uutta liiketoimintaa. Tarvitaan erityisesti kuntien, palvelujen
käyttäjien sekä palvelutuottajien yhteistyötä ja oivalluksia sekä
hankintaosaamisen lisäämistä.
Avoimen tiedon hyötykäyttö lisääntyy koko ajan. Avoin tieto on
sellaista julkista tietoa, jota esimerkiksi kansalaiset ja yritykset voivat
vapaasti hyödyntää omassa toiminnassaan – myös kaupallisissa
tarkoituksissa. Varsinais-Suomessa koneellisesti luettavaa avointa
tietoa kerätään Lounaistieto.fi –palveluun. Palvelu jakaa avoimia
tietoaineistoja tilastoista paikkatietoihin, välittää tietoa alueemme
toimijoista, alueemme kehittämisestä, ympäristön tilasta sekä
tapahtumista.
3.3 TURUN KAUPUNKISEUDUN JA POHJOISEN KASVUVYÖHYKKEEN KASVUSO-PIMUKSET
Kesäkuussa 2016 allekirjoitettiin valtion ja alueellisten toimijoiden
välillä valtion ja Turun kaupunkiseudun välinen kasvusopimus
2016-2018 sekä valtion ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen välinen
kasvusopimus 2016-2018.
Turun kaupunkiseudun kasvusopimuksen tavoitteena on elinkeino-
elämän kasvun, kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn vahvistaminen.
Kasvusopimuksen strategiset teemat koskevat kansainvälisesti
vetovoimaisen innovaatioympäristön kehittämistä erityisesti Turun
kampus- ja tiedepuiston alueelle sekä teollisuuden symbioosien
tukemista, joissa yritykset tuottavat toisilleen lisäarvoa ja parhaim-
massa tapauksessa kaupallisesti menestyviä korkean jalostusas-
teen tuotteita. Kasvusopimusta toteuttamassa ovat myös alueen
korkeakoulut.
Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kasvusopimus kokoaa yhteen 13
kaupunkia ja kuusi maakunnan liittoa eteläisen Suomen kattavak-
si verkostoksi Satakunnasta Uudenmaan kautta Etelä-Karjalaan.
Kasvuvyöhykesopimuksen tavoitteena on linkittää eri keskuksia
laajemmaksi työmarkkina- ja talousalueeksi, joka tarjoaa yrityksille
kansainvälisesti houkuttelevia investointikohteita. Strategisena
teemana on elinkeinoelämän kannalta keskeisten kuljetusketjujen
ja logistiikkaratkaisujen kehittäminen yli hallinnollisten tai alueellis-
ten rajojen, tavoitteena kitkattomat ja sujuvat logistiset tavaravirrat.
Kasvuvyöhykkeellä on erittäin vahva kansainvälinen ulottuvuus
välittömine yhteyksineen Tukholmaan, Baltiaan ja Pietariin. Turun
kaupunki koordinoi Pohjoinen kasvuvyöhyke -verkostoa yhdessä
Uudenmaan liiton kanssa.
3.4 ENNAKOIDUN RAKENNEMUUTOKSEN SUUNNITELMA JA ÄLYKÄS ERIKOIS-TUMINEN
Varsinais-Suomen ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) suunnitel-
ma hyväksyttiin maakunnan yhteistyöryhmässä tammikuussa 2016
ja se täydentää maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa.
Suunnitelman tavoitteena on siirtyä rakennemuutosten äkillisestä
reagoinnista niiden ennakointiin, jolloin rakennemuutosten nega-
tiiviset vaikutukset jäävät lievemmiksi. Suunnitelmassa on käsitelty
mm. seuraavat asiat: alueiden kyky kestää muutoksia ja toipua
niistä (resilienssi), riskialueet ja suunnitelma niihin varautumiseksi
sekä suunnitelma uuden Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO)
rahoituksen käytöstä. AIKO on uusi kansallinen rahoitusmuoto
rakennemuutosten ennakointiin ja kasvun hakemiseen. Rahoi-
tusta on valtakunnan tasolla käytössä 30 miljoonaa euroa vuosille
2016–2018. Noin puolet rahoituksesta käytetään kaupunkien
kasvusopimuksiin ja kasvukäytäviin sekä toinen puoli maakuntien
ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) toimiin.
Varsinais-Suomi on mm. monipuolisen elinkeinorakenteen kautta
Sivu 41§ 127, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_2016_...
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND10
hyvin puskuroitu rakennemuutosta vastaan. Seutukunnista
parhaassa asemassa on Turun seutukunta. Varsinais-Suomessa on
paljon kokemusta perinteisestä äkilliseen rakennemuutokseen
liittyvästä työskentelystä autoteollisuuden, meriteollisuuden
sekä Nokian/Microsoftin kautta. Tässä yhteydessä on rakennettu
luottamukselliset välit toimijoiden kesken. Ennakoiva rakennemuu-
tostyöskentely vaatii perinteisen tilastoanalyysin lisäksi jatkuvaa
dialogia eri toimijoiden kanssa.
Älykkäällä erikoistumisstrategialla (Strategy for Smart Specialisa-
tion) tarkoitetaan kansallisia tai alueellisia innovaatiostrategioita.
Niissä asetetaan prioriteetteja kilpailuedun luomiseksi kehittä-
mällä tutkimus- ja innovaatiovahvuuksia sekä sovittamalla niitä
elinkeinoelämän ja liiketoiminnan tarpeisiin. Tavoitteena on kyky
reagoida esiin tuleviin mahdollisuuksiin ja markkinakehitykseen
johdonmukaisella tavalla välttäen samalla päällekkäisyydet ja
toimien pirstoutuminen. Älykäs erikoistuminen mahdollistaa myös
resurssien aiempaa tehokkaamman käytön. Kansainvälisissä yhteyk-
sissä puhutaan RIS3-strategiasta. Lyhenne tulee sanoista Research
and Innovation Strategy for Smart Specialisation, eli älykkääseen
erikoistumiseen perustuva tutkimus ja innovaatiostrategia.
Varsinais-Suomen älykkään erikoistumisen prosessi rakentuu
Varsinais-Suomen maakuntastrategian visioon, joka sisältää vahvan
näkemyksen maakunnan menestyksen ja hyvinvoinnin älykkäistä
avaintekijöistä – avoimuudesta, yhdessä tekemisestä ja kumppa-
nuudesta. Varsinais-Suomen älykkään erikoistumisen strategiaa on
päivitetty vuoden 2016 aikana. Strategia käsitellään maakunnan
yhteistyöryhmässä marraskuussa. Päivitetyn strategian peruspaino-
pisteenä on alueen vetovoiman vahvistaminen asiakaslähtöiseen
innovaatiotoimintaan ja toimijoiden vuorovaikukseen perustuen.
Sivu 42§ 127, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_2016_...
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 11
4 MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELU
4.1 MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELU VARSINAIS-SUOMESSA
Varsinais-Suomessa maakuntauudistukseen ja sote-uudistukseen
valmistautuminen on käynnistetty kevään 2016 aikana. Maakun-
tauudistuksen ja sote-uudistuksen toimeenpanon ensimmäinen
vaihe, esivalmistelu, jatkuu valtakunnallisesti 1.7.2017 saakka.
Varsinais-Suomessa valmistelutyössä on edetty sote-valmistelu
edellä. Maakunnallisen sote-uudistuksen valmistelua ja koordi-
nointia varten Turun kaupungin konsernihallintoon on perustettu
määräaikainen muutosjohtajan virka.
Varsinais-Suomen maakuntauudistuksen ja sote-uudistuksen val-
mistelun esivaihetta varten on määritetty valmistelutyön ohjaus-
rakenne (liite 3). Ylätason ohjausrakenteeseen kuuluvien kuntako-
kouksen, poliittisen ohjausryhmän sekä johtavien viranhaltijoiden
kokouksen kokoonpano on nimetty. Lisäksi uudistuksen valmiste-
lua varten on määritetty uudistusta valmistelevat alatyöryhmät.
Päätöksenteon näkökulmasta esivalmistelu Varsinais-Suomessa
pohjautuu yhteisymmärryksen periaatteeseen, koska yhteistä pää-
tösvaltaista toimielintä ei ole. Ainoastaan kunnilla on valta päättää
omaa kuntaansa koskevista asioista.
Maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluprosessien yhteinen ylätason ohjausrakenne:
Kuntakokous: Kuntakokous toimii korkeimpana alueellisena valmis-
telua ohjaavana toimielimenä ennen väliaikaishallinnon nimeämis-
tä. Kuntakokoukseen kutsuttavina tahoina ovat Varsinais-Suomen
kunnat, Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri
ja Erityishuoltopiiri, Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Varsinais-
Suomen TE-toimisto, Kårkulla samkommun sekä Aluehallintovirasto
ja Varsinais-Suomen ELY-keskus.
Poliittinen ohjausryhmä: Poliittinen ohjausryhmä linjaa uudistuksen
maakunnallista valmistelua. Ryhmän kokoonpano on puolueiden
piirijärjestöjen valitsema.
Johtavien viranhaltijoiden kokous: Ryhmä valmistelee asiat poliitti-
selle ohjausryhmälle sekä kuntakokoukselle. Kokouksiin kutsutaan
kunnanjohtajat, maakuntajohtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, eri-
tyshuoltopiirin johtaja, Kårkulla samkommunin edustaja, aluehal-
lintoviraston ja ELY-keskuksen ylijohtajat sekä pelastuslaitoksen ja
TE-toimiston johtajat.
Maakuntauudistuksen (muu kuin sote) valmistelu:
Varsinais-Suomen liitto on kutsunut koolle johtavista virkamiehistä
koostuvan ryhmän maakuntauudistuksen valmistelua varten. Ryh-
mässä ovat edustettuina Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen
ELY-keskus, Varsinais-Suomen TE-toimisto ja Lounais-Suomen
aluehallintovirasto sekä Varsinais-Suomen pelastuslaitos. Maakun-
tauudistuksen valmistelun seuraava vaihe on projektisuunnitelman
laatiminen uudistuksen läpivientiä koskien. Työ on käynnistetty
teemakohtaisten valmisteluryhmien avulla. Maakuntauudistuksen
(muu kuin sote) valmistelua johtaa maakuntajohtaja.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelu:
Sote-uudistuksen valmistelussa alan substanssiosaamisen huomioi-
minen varmistetaan sote-johtajakokouksella, jossa on edustettuina
kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavia
johtajia. Temaattista sote-uudistuksen valmistelua varten on perus-
tettu alatyöryhmät. Teemakohtaiset alatyöryhmät valmistelevat ja
toimeenpanevat asiakohtaisia selvityksiä ja päätösesityksiä. Sosiaali-
ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelun aikana kuullaan
yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluntuottajia ja toimijoita sekä
kuntien asukkaita.
4.2 MUUTOSMAAKUNTAOHJELMA 2018
Nykyinen maakuntaohjelma kattaa vuodet 2014 – 2017. Kaikkien
maakuntien tulee tehdä myös vuodelle 2018 kohdistuva maa-
kuntaohjelma. Työ- ja elinkeinoministeriö ohjeistaa muutosmaa-
kuntaohjelman laadinnasta syksyn aikana. Varsinais-Suomessa
muutosmaakuntaohjelman 2018 valmistelu on tarkoitus tehdä
kohtuullisen kevyellä menettelyllä nykyisen ohjelman kärkiin ja
toimenpiteisiin pohjautuen. Työssä hyödynnetään myös voimassa
olevaa ohjelmaa valmistelleita työryhmiä (talous, osaaminen, arvot
ja ilmapiiri sekä ympäristö) sekä tuoretta Varsinais-Suomen tulevai-
suusfoorumi -työskentelyä.
Vuoden 2019 alusta aloittavan itsehallintoalueen strategian laadin-
ta taas vaatii todella laajan valmistelun.
Sivu 43§ 127, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_2016_...
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND12
5 YHTEISTOIMINTA-ALUEEN HANKKEET
Satakunta ja Varsinais-Suomi muodostavat alueiden kehittämislain
tarkoittaman yhteistoiminta-alueen. Yhteistoiminta-alueen osalta
Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntahallitukset ovat linjan-
neet keskeisimmiksi asioiksi VT8 II-vaiheen toteuttamisen, meriklus-
terin ja sen alihankintaverkoston kehittämisen sekä Saaristomeren
ja Selkämeren tilan parantamisen. Muita yhteisiä kehittämisalueita
ovat ammattikorkeakouluyhteistyö Coastal, Lounais-rannikko-
yhteistyö (LOURA) ja vuosina 2016–2018 toteutettava Pohjoinen
kasvuvyöhyke.
VALTATIE 8 TURKU-PORI YHTEYSVÄLIHANKKEEN 2.VAIHE
Valtatie 8 Pori- Turku yhteysvälihanke on Satakunnan ja Varsinais-
Suomen maakuntien tärkein yhteinen hanke liikennejärjestelmän
kehittämisessä. Yhteysvälihanke on kirjattu Satakunnan ja Varsinais-
Suomen maakuntaohjelmien yhteisiin hankkeisiin, ja lisäksi se
on kirjattu Lounais-Suomen liikennestrategian kärkihankkeeksi.
Yhteysväli on osa Turun ja Oulun välistä, länsirannikon satamakau-
punkeja yhdistävää valta-tietä 8 (E8). Yhteysväli on tärkeä tavaralii-
kenteen väylä. Turun ja Porin välillä ei ole suoraa rautatieyhteyttä.
Tieosuuden turvallisuus on tällä hetkellä pääteiden huonoimpia.
Lisäksi kapasiteettipuutteita on Turun ja Porin kaupunkiseuduilla
sekä melu- ja pohjavesisuojauksissa on puutteita.
Liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä päätti 7.5.2013
liikennepoliittisen selonteon mukaisten liikenneinvestointihankkei-
den aloitusajankohdista. Hankkeiden aikataulutus on perustunut
valtioneuvoston 20. maaliskuuta 2013 tekemään kehyspäätökseen.
Yhteysvälihankkeen ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on 92,5
miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 90 miljoonaa euroa. Valtatie
8 Turku–Porin rakennussuunnitelmien laatiminen ja rakentaminen
on aloitettu Maskusta vuoden 2014 alussa. Yhteysvälihankkeessa
Raisio–Nousiainen-väli tehdään nelikaistaiseksi. Lisäksi hank-
keeseen sisällytetään liikenneturvallisuustoimenpiteitä, esim.
tievalaistuksen ja liittymien parantamista Nousiaisten ja Rauman
välillä. Rauma–Pori-väliä parannetaan Porin päässä tiejärjestelyin
noin 15 kilometrin matkalla rakentamalla kevyen liikenteen väylää,
ohituskaistat, Niittumaan liittymäjärjestelyt ja Isomäen risteys-
silta. Hankkeen 1. vaiheen on tarkoitus valmistua vuonna 2018.
Yhteysvälihankkeen toteuttamiseen liittyy merkittävää maankäy-
tön kehittämistä valtatien 8 vaikutusalueella. Tämän kehittämisen
kustannukset kohdentuvat pääasiassa alueen kunnille.
Koko yhteysvälin parantamisen kustannukset ovat 210 M€. Loppu-
osan hankekokonaisuudesta (n. 110 M€), eli yhteysvälihankkeen 2.
vaiheen uudelleenarviointi tehtiin suunnittelukilpailuna, ja kehittä-
missuunnitelman laadinta käynnistettiin kesällä 2014.
Kehittämissuunnitelmassa 2. vaiheen toimenpiteet on priorisoitu
seuraavien 10 vuoden aikana toteutettaviin kohteisiin. 10 vuoden
toimenpiteisiin on nostettu:
• Söörmarkun eritasoliittymä 5,5 milj.(myönnetty
erillisrahoitus 6,1, milj€ 4/2016)
• Musa-Käppärä 2+2 kaistaa 3,5 milj.
• Laitilan kohdan toimenpiteet 23 milj.
• Eurajoen etl toimenpiteineen 17 milj.
• pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä 2 milj€ ja
kävely/pyöräily 2 milj€
• raskaan liikenteen palvelualueet yhteistyössä yritysten
kanssa sekä laatupysäkit 0,8 milj €.
Lisäksi vuoden 2025 jälkeiseen aikaan on listattu yli 100 M€:n koh-
teita, joista 92milj € suunnataan Satakunnan hankkeisiin. Koska ko.
hankkeet ovat kooltaan merkittäviä ja niiden suunnitteluun kuluu
aikaa, niin näiden kohteiden suunnitteluvalmiutta tulee välittömäs-
ti lähteä nostamaan osana jatkuvaa liikennejärjestelmäsuunnitel-
matyötä (LJS).
Koko yhteysvälihanketta on viipymättä jatkettava 2. vaiheen kohtei-
den toteutuksella.
MERIKLUSTERIN JA SEN ALIHANKINTAVERKOSTON KEHITTÄMINEN
Maakuntien osaamiskärkien vahvistamista edistetään Opetus-
hallituksen toteuttaman Valtakunnallisen aikuiskoulutuksen
ennakointi -projektin Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella
1.8.2015–31.7.2018. Projektin tavoitteena on kehittää ja pilotoida
ennakointimalli, jolla voidaan ennakoida aikuisväestön koulutus- ja
osaamistarpeita. Opetushallituksen koordinoiman valtakunnallisen
ennakointimallin laadinnan tavoitteena on ennakoida liikenne- ja
logistiikka-alan kansallisia ja kansainvälisiä tulevaisuushaasteita alan
yhteisistä ja alatoimialakohtaisista näkökulmista.
Valtakunnallisen ennakoinnin lähtökohtana ovat mm. megatrendit
(esim. digitalisaatio, robotiikka yms.) sekä hiljaiset signaalit, joiden
pohjalta tullaan laatimaan vaihtoehtoisia skenaarioita (2-4 skenaa-
riota) pilottialan liiketoiminnan kehityksestä sekä siitä seuraavista
työvoima-, osaamis- ja koulutustarpeista.
Valtakunnallinen ennakointiprosessi tulee tuottamaan valtakunnal-
lista eri tehtävätasoihin - ja alatoimialoihin kohdistuvaa määrällistä
ja laadullista ennakointitietoa. Näitä tuloksia voidaan hyödyntää
myös aluekohtaiseen työvoima-, osaamis- ja koulutustarpeiden
ennakointiin.
Ennakointimalli kattaa kaikki opetushallinnon alaisten aikuiskoulu-
tusmuotojen koulutusasteet (ml. osatutkintoon ja tutkintoon joh-
tava työvoimakoulutus). Kehitettävä ennakointimalli koskee sekä
määrällistä että laadullista ennakointia ja niiden yhteensovittamista.
Projektissa kehitettävän ennakointimallin tuloksia hyödynnetään
erityisesti aikuisväestön määrällisen koulutustarjonnan suuntaami-
seen ja osaamisen kehittämiseen, mutta myös tutkintojärjestelmää
ja oppimisympäristöjä ja -verkostoja koskevaan uudistamistyöhön.
Hanke pilotoidaan valtakunnallisesti logistiikka -ja liikennealalla ja
mallin kehittämistä tuetaan alueellisilla piloteilla. Aluepilotit toteu-
tetaan siten, että logistiikka -ja liikennealaa tarkastellaan valittujen
alueellisten klusterien osalta/puitteissa. Satakunnan ja Varsinais-
Suomen pilottialaksi yhdessä Pohjanmaan kanssa on määritelty
meriteollisuus. Aluepilotit toteutetaan kesäkuun 2017 loppuun
mennessä.
Sivu 44§ 127, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_2016_...
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 13
Aluepilotit
1) Digitaaliset palvelut (Pirkanmaa + Etelä-Pohjanmaa +
Keski-Pohjanmaa)
2) Biotalous (Kainuu + Pohjois-Karjala + Keski-Suomi +
Kymenlaakso (+Pohjois-Savo?))
3) Meriteollisuus (Pohjanmaa + Satakunta + Varsinais-Suomi)
4) Matkailu (Lappi)
5) SOTE (Päijät-Häme)
6) Tukku- ja vähittäiskauppa (Uusimaa)
SAARISTOMEREN JA SELKÄMEREN TILAN PARANTAMINEN
a) Maa- ja metsätalousministeriön valintakomitea hyväksyi
huhtikuussa 2015 Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden
sekä Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmät (EMKR)
ohjelmakaudelle 2014–2020. Toimintaryhmät toteuttavat
alueille laadittuja kalatalousohjelmia Selkämeren, Pyhäjärven
ja Saaristomeren alueilla. Kalatalousohjelmien vastuullisina
toteuttajina toimivat Leader Ravakka ja I Samma Båt -toiminta-
ryhmät, joka tekevät tiivistä yhteistyötä alueen muiden Leader
-ryhmien, kuntien ja paikallisten toimijoiden kanssa. Ohjelmista
rahoitetaan yleishyödyllisiä kehittämishankkeita ja investointeja,
kalatalousyrittäjien investointeja, koulutusta ja kehittämistoimia
sekä kalastusmatkailun kehittämistoimia. Myös kalakantojen
hoito ja parantaminen on mahdollista.
b) Satavesi-ohjelmasopimus vuosille 2017-2018. Sopimus-
osapuolina jatkavat Varsinais-Suomen ELY-keskus, Satakunnan
ELY-keskus ja Satakuntaliitto vesienhoidon edistämiseksi Sata-
kunnassa.
Varsinais-Suomessa ollaan uudistamassa Pro Saaristomeri-oh-
jelmasopimusta. Sopimusosapuolina jatkavat Varsinais-Suomen
ELY-keskus ja Varsinais-Suomen liitto.
c) Saaristomeren ja Selkämeren tilan parantaminen kytkey-
tyy merten aluesuunnittelua ohjaavan direktiivin kansalliseen
toimeenpanoon, jossa sovitetaan yhteen mm. energia-alojen,
liikenteen, kalastuksen ja vesiviljelyn kestävää kehitystä sekä ym-
päristön säilyttämistä, suojelua ja parantamista. Tavoitteena on
luoda sinistä kasvua. Satakuntaliitto jatkaa vuosina 2016-2018
kansallisen rannikkostrategian soveltamisen suunnittelun ja
toteuttamistoimien edistämistä Selkämeren rannikolla ja meri-
alueella sekä osallistuu merten aluesuunnittelun rajat ylittävään
toimeenpanon edistämiseen sekä kansalliseen toimeenpanoon.
Varsinais-Suomessa katsotaan, että vesien yleisen tilan paranta-
miseen vaikutetaan erityisesti vesien- ja merenhoidonsuunnitel-
mien toteuttamisen kautta.
AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ COASTAL
CoastAL on Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Turun ammatti-
korkeakoulun strateginen liittouma, joka tukee toiminta-alueensa
elinvoiman ja kansainvälisen kilpailukyvyn lisäämistä. Tavoitteena
on kahden toisiaan täydentävän ammattikorkeakoulun toimintaa
yhdistämällä rakentaa Lounais-Suomea palveleva, kansallisesti ja
kansainvälisesti kilpailukykyinen taho, joka huomioi maakuntaoh-
jelmien ja lounaisrannikkoyhteistyön painotukset. CoastAL tuottaa
lisäarvoa sidosryhmilleen ja jäsenkorkeakoulujen omistajatahot
hyötyvät liittoumakorkeakoulujen vahvistuvasta roolista alueilla.
Yhteistyötä tehdään mm. laadunhallinnassa, ammattikorkeakou-
lututkintojen yhteissuunnittelussa, julkaisuissa, tutkimusryhmissä,
opiskelijoille suunnatuissa yrityskiihdyttämöissä, tohtorikiihdyt-
tämöissä ja meriteollisuuden tutkimustoiminnassa, palveluissa ja
kehittämishankkeissa.
LOUNAISRANNIKKOYHTEISTYÖ (LOURA)
Lounaisrannikkoyhteistyötä (LOURA) tekevät lounaisrannikon kau-
pungit Turku, Uusikaupunki, Rauma ja Pori. LOURA on strateginen
yhteistoimintamalli, jonka päämääränä on koko alueen kilpailuky-
vyn, houkuttelevuuden ja tunnettuuden lisääminen. Yhteistyön
lippulaivoja ovat meriosaaminen, energia, matkailu, invest in –
toiminta ja ennakoiva elinvoimatoiminta.
VALTION JA POHJOISEN KASVUVYÖHYKKEEN VÄLINEN KASVUSOPIMUS 2016–2018
Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnat ovat mukana Pohjoi-
sen kasvuvyöhykkeen kasvusopimuksessa, joka muodostaa Etelä-
Suomen 13 kaupungin ja kuuden maakunnan yhteistyöverkoston.
Mukana ovat Espoon, Helsingin, Kotkan, Kouvolan, Lahden, Lohjan,
Porin, Porvoon, Rauman, Salon, Turun, Uudenkaupungin ja Vantaan
kaupungit sekä Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen,
Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien liitot. Pohjoinen
kasvuvyöhyke -yhteistyön koordinaatiosta vastaavat yhdessä
hankkeen isäntäorganisaatiot Turun kaupunki ja Uudenmaan liitto.
Kesäkuussa 2016 allekirjoitettiin valtion ja alueellisten toimijoiden
välillä valtion ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen välinen kasvusopimus
2016-2018
Kasvuvyöhyke kokoaa alueellaan valtion, kaupunkien, elinkei-
Sivu 45§ 127, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_2016_...
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND14
noelämän sekä tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden keskeiset
edustajat rakentamaan uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja elin-
voimaa Suomeen. Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä on erinomainen
geopoliittinen sijainti, toimiva infrastruktuuri ja monipuolinen
osaamisperusta. Se on alusta ennakkoluulottomille digitaalisten
palvelukonseptien kokeiluille ja piloteille. Pohjoinen kasvuvyöhyke
on kansainvälisesti houkutteleva elinkeinoelämän toimintaympäris-
tö. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kehittäminen pohjautuu hallitus-
ohjelman ja sen kärkihankkeiden edistämiseen ja tähtäimenä on
Suomen ja sen alueiden kestävän kasvun ja elinvoimaisuuden
edistäminen.
Pohjoisen kasvuvyöhykkeen tavoitteena on luoda kestäviä,
perinteisiä ja digitaalisia liikenne- ja kuljetuspalveluita, tuottaa
ketterä innovaatioiden kehitysalusta ja hyödyntää kansainvälisen
yhteistyön mahdollisuudet innovaatioiden kaupallistamisessa.
Tavoitteena on myös lisätä yhtenäisen työmarkkina- ja talousalueen
yhteistoiminnallisuutta ja saavuttaa siten skaalautuvia etuja koko
alueelle sekä vahvistaa Suomen houkuttelevuutta elinkeinoelämän
toimintaympäristönä.
Sopimusosapuolet ovat sopineet seuraavien kahden hankekoko-
naisuuden toteuttamisesta AIKO-rahoituksella.
1. Rahtiliikenteen reaaliaikaisten tukijärjestelmien kehittäminen
2. Etelä-Suomen logistiikka-alan tarvekartoitus ja logistiikka-aluei-
den profi lointi -selvitys
Esitettyjen hankkeiden rahoitus jaetaan puoliksi valtion ja puoliksi
muiden sopimuskumppaneiden kesken.
Lisäksi rahoitusta voidaan kohdentaa myös vyöhykkeen yhteistyön
kannalta välttämättömiin koordinointitoimenpiteisiin. Sopimus-
kauden aikana Pohjoinen kasvuvyöhyke pyrkii generoimaan
uusia hankerahoituksia ja yrityskohtaisia hankkeita, jotka edistävät
vyöhykkeen tavoitteita.
Sivu 46§ 127, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_2016_...
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 15
6 RAHOITUSSUUNNITELMA
Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 –ohjelma
Suomen rakennerahasto-ohjelman ”Kestävää kasvua ja työtä 2014-
2020” mukaan Suomen keskeisimpiä yritys- ja innovaatiotoiminnan
haasteita ovat yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten heikentynyt
kansainvälinen kilpailukyky ja kasvuyritysten vähäinen määrä.
Yritystuissa korostuvat pk-yritysten käynnistymiseen, kehittymiseen
ja kasvuun liittyvät toimenpiteet; korostetaan uuden liiketoiminnan
luomista ja yritystoiminnan uusiutumista sekä pk-yritysten kasvua
ja kansainvälistymistä. Myönnettävät tuet kohdistetaan merkittäviin
kehittämishankkeisiin pääpainona juuri kohdeyritysten kansain-
välistymisvalmiuksien kehittäminen sekä uuden alkavan kasvu-
potentiaalia omaavan innovatiivisen liiketoiminnan edistäminen.
Rahoituksen kohteena on myös vähähiilisen talouden edistäminen
tukemalla mm. energia- ja materiaalitehokkuuteen sekä ympäristö-
teknologiaan liittyviä kehittämishankkeita. Perinteisten toimialojen
lisäksi korostetaan vahvemmin maakunnan uusien nousevien
toimialojen yrityshankkeita, kuten biotalous ja luovat alat. Rahoi-
tuksen perusteena toimii yritystukilain (9/2014) mukainen yrityksen
kehittämisavustus. Alle 50 henkilöä työllistävien pienten yritysten
hankkeiden rahoituksessa korostuu (erityisesti investointien osalta)
Manner-Suomen maaseutuohjelman yritystukirahoitus.
Valtioneuvoston jo marraskuussa 2015 päättämän ja v. 2016 alussa
käyttöön otetun erillisen myöntövaltuuden turvin on äkillisen
rakennemuutoksen alueella vuonna 2016 tuettu myös em. paino-
pisteiden mukaisia pk-yritysten merkittäviä uusia työpaikkoja luovia
investointihankkeita. Tukemista jatketaan vuonna 2017 mahdolli-
sesti vuonna 2016 sitomatta jääneen valtuuden puitteissa.
Yritysten toimintaympäristön kehittämishankkeissa tuetaan uuden-
laisten toimintatapojen- ja konseptien suunnittelua ja käynnistä-
mistä, joiden tavoitteena on uuden innovatiivisen ja kansainvälistä
kilpailukykyä omaavan yritystoiminnan luominen ja kehittäminen.
Edelleen tuetaan pk-yritysten keskinäisen yhteistyön lisäämiseen
liittyvää toimintaa sekä myös mahdollisimman välitöntä ja konk-
reettista pk-yritysten ja julkisten kehittämis- ja tutkimusorganisaati-
oiden välisen yhteistyön tehostamiseen liittyvää toimintaa. Lisäksi
edistetään pk-yritysten mahdollisuuksia lisätä kilpailukykyään vähä-
hiilisen talouden tavoitetta tukevissa innovaatioissa. ELY-keskuksen
myöntämän rahoituksen perusteena toimii yritystukilain (9/2014)
mukainen yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus.
Myöntövaltuuden vähyyden vuoksi pääpaino on kuitenkin suorissa
yritystuissa ja toimintaympäristön kehittämishankkeita tuetaan vain
erityisen painavin syin.
Kansallisella yritystukirahoituksella (TEM) on ollut merkittävä rooli
Varsinais-Suomessa jo monen vuoden ajan. Rahoituksella on eri-
tyisesti pystytty merkittävästi aktivoimaan Salon seudun äkillisellä
rakennemuutosalueella (nykyinen kausi jatkuu vuoden 2017 lop-
puun) pk-yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden käynnisty-
mistä ja tätä kautta on myötävaikutettu satojen uusien korvaavien
työpaikkojen syntymiseen hiljentyneen ICT-sektorin rinnalle.
Kansallisella yritystukirahoituksella on tuettu myös koko maakun-
nan alueella merkittävä määrä erityisesti pk-yritysten kansainvälis-
tymisvalmiuksia parantavia hankkeita. Ko. rahoituksen jatkuminen
lähivuosina olisi pystyttävä varmistamaan siitä huolimatta, että
valtionvarainministeriön valtion talousarvioesityksessä vuodelle
2017 (12.8.2016) ko. työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan mo-
mentille ei myöntövaltuutta uusiin sitoumuksiin ole esitettykään.
Laajemminkin Varsinais-Suomessa kansallisen yritystukirahoituksen
riittävyys tulee varmistaa jatkossa esim. aktivoituvan ennakoivan
rakennemuutoksen työn tuottamien hankkeiden rahoittamiseksi.
Toimintalinjasta kaksi rahoitettavilla hankkeilla kehitetään tutki-
mus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymiä alueellisten vahvuuksien
pohjalta, vahvistetaan yritysten innovaatiotoimintaa ja kehitetään
uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden ratkaisuja. Hankevalin-
toja tehtäessä huomioidaan, että vähähiilistä taloutta kaikilla aloilla
edistävään toimintaan tulee kohdentaa vähintään 25 prosenttia
EAKR-rahoituksesta.
Rahoitettavilla hankkeilla tavoitellaan uusia innovatiivisia avauksia,
konkreettisia ja pysyviä tuloksia ja vaikuttavuutta. Toimenpiteillä
vahvistetaan alueen älykästä erikoistumista. Panostuksia kohdiste-
taan maakuntastrategian mukaisesti resurssiviisauteen ja kump-
panuuteen. Etelä-Suomessa yhteisenä teemana on digitaalinen
uudistaminen ja avoin data liiketoiminnan edistäjänä.
6Aika – Avoimet ja älykkäät palvelut on kestävän kaupunkikehityk-
sen strategia, jossa ovat mukana Suomen suurimmat kaupungit, ns.
kuutoskaupungit Helsinki, Es¬poo, Vantaa, Oulu, Tampere ja Turku.
Strategiassa on kolme painopistettä: avoimet innovaatioalustat,
avoin data ja rajapinnat sekä avoin osallisuus ja asiakkuus.
EAKR-rahoitteisen toiminnan osalta kestävään kaupunkikehittä-
miseen on korvamerkitty viiden prosen¬tin osuus kansallisesta
EAKR-rahoituskehyksestä eli noin 79 milj. euroa (EAKR ja kansal-
linen julkinen rahoitus yhteensä) ohjelmakaudella 2014 - 2020.
6Aika EAKR-rahoituksen osalta tarkoituksenmukaisuusharkinta on
delegoitu kaupunkien muodostamalle johtoryhmälle ja välittävä-
nä toimielimenä toimii Uudenmaan liitto. Vuonna 2017 6Aikaan
osoitettava EAKR- ja valtion rahoitus on yhteensä 7,548 milj. euroa
ja vuonna 2018 yhteensä 7,698 milj. euroa. Keväällä 2017 päättyvän
EAKR-haun teemoiksi 6Aika-johtoryhmä on päättänyt:
• Kiertotalous ja resurssiviisaus sekä
• Älykkään kaupungin uudet ratkaisut
Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-rahoitukselle ei rakennerahas-
to-ohjelmassa ole erikseen korvamerkittyä osuutta, vaan maakun-
nat pä ä ttä vä t siitä vuosittain.
Suomen rakennerahasto-ohjelman ESR -osuus jakaantuu kahteen
osaan: valtakunnalliseen ja alueelliseen osioon. Valtakunnallisen
osion rahoitus kohdistetaan kehittämishankkeisiin, joita koordinoi-
daan valtakunnallisesti. Alueellisen osion rahoitus suunnataan alu-
eellisten tarpeiden pohjalta. Varsinais-Suomessa kaikessa ESR -han-
ketoiminnassa huomioidaan maakuntastrategian mukaiset alueen
tavoitteet. Alueellisen ESR -osion rahoittajaviranomaisena toimii
Keski-Suomen ELY-keskus, joka käsittelee saapuneet hakemukset
ja tekee hankepäätökset. Alueellisten ESR-hankkeiden hakuaika on
kaksi kertaa vuodessa ja Keski-Suomen ELY-keskus julkaisee kutakin
hakua koskevat tarkemmat haun painopisteet erillisessä hakuoh-
jeessa aina vähintään 2 kuukautta ennen haun päättymistä.
Sivu 47§ 127, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_2016_...
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND16
ESR -varoja käytetään täydentämään ja kehittämään kansallisin
varoin rahoitettuja toimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi ja
työvoimavarojen kehittämiseksi. Alueellisen rahoituksen suun-
taamisessa huomioidaan ESR-ohjelman valtakunnallisen teeman
linjaukset ja toimet.
Varsinais-Suomessa Euroopan sosiaalirahaston rahoituksella
toteutettavissa hankkeissa painottuvat työllisyyden edistäminen
erityisesti nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien osalta
mm. työllistämistä edistäviä palveluita ja menetelmiä kehittämällä.
Maahanmuuttajien kotoutumista tuetaan ja työllistymistä ediste-
tään toimijoiden verkostoyhteistyöllä ja palvelujen kehittämisellä.
Rahoitusta suunnataan myös työssä olevien henkilöiden osaamisen
kehittämiseen sekä yritysten johtamiseen, tavoitteena yritysten
ja niiden henkilöstön parempi sopeutumis-, kilpailu- ja innovaa-
tiokyky. Rahoituksella kehitetään myös koulutuksen työelämävas-
taavuutta sekä tuetaan kansalaisten osallisuutta ja hyvinvointia
syrjäytymistä ja köyhyyttä ehkäisemällä.
ESR – rahoitusta suunnataan myös kansalaistoimijalähtöiseen pai-
kalliseen kehittämiseen kaupunkialueilla, jossa tavoitteena on oma-
ehtoinen, alhaalta ylös suuntautuva paikallinen kehittämistoiminta.
ESR:llä tuetaan osaltaan myös kestävää kaupunkikehittämistä, jonka
pohjana on suurten kaupunkien yhdessä laatima 6AIKA – strategia.
ESR-varoilla edistetään myös kansainvälistä yhteistyötä EU:n alueel-
la. Kansainvälistä yhteistyötä sisältäviä hankkeita voidaan rahoittaa
sekä alueellisista että EU-tasolla koordinoiduista hauista. Yhtenä
painopisteenä on EU:n Itämeristrategian tukeminen.
Maaseutuohjelma 2014–2020
Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelman 2014–2020
tärkeimmiksi painopisteiksi on valittu:
1. Maa- ja puutarhatalous
2. Elintarvikejalostus
3. Metsäketju / puuntuotanto, bioenergia ja
metsien tarjoamat ympäristöpalvelut
4. Monipuolinen maaseutuyrittäjyys
5. Kestävien rakenteiden maaseutu
Varsinais-Suomen suunnitelmassa maaseudun kehittämiseksi
korostuu maaseudun elinkeinojen kilpailukyvyn parantaminen.
Maaseutuohjelmasta tuetaan maaseudun elinkeinojen vahvistu-
mista ja uudistumista sekä maaseudun pienyritysten perustamista,
kasvua ja kehittämistä. Edellä mainittuihin painopisteisiin kohdistu-
vien kehittämistoimien rinnalla tärkeinä läpileikkaavina teemoina
ovat mm. nuorten aktivointi ja osallistaminen, innovaatioiden
tuottaminen ja käyttöönotto, kansainvälisyys, uusiutuvan energian
käytön lisääminen, energian säästö sekä luonnon kestävän käytön
huomioiminen. Maaseutuympäristön kehittämisessä huomioidaan
alueen maaseudun ominaispiirteiden ja luonnonarvojen säilyttämi-
nen ja vesien hoitaminen (erityisenä painopisteenä Saaristomeren
tilan kohentaminen).
Varsinais-Suomen ELY-keskukselle on varattu kauden 2014–2020
ohjelmavaroista 47,5 M€, josta noin 2/3 tullaan kohdentamaan
maaseudun pienten yritysten investointi- ja kehittämistukiin. Ta-
voitteena on mm. maaseudun elinkeinonharjoittajien ja verkosto-
jen yhteistyön laajentaminen myös yli maakuntarajojen. Bioenergi-
an käytön lisääminen ja pyrkiminen kohti hiilineutraalia maakuntaa
ovat samoin vahvasti esillä. Ruokaketjun kehittämisessä kiinnite-
tään lähi- ja luomuruokateemojen ohella erityishuomiota alueella
tapahtuvan ensiasteen jalostuksen lisäämiseen sekä elintarvikkei-
den jakeluketjujen lyhentämiseen.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lisäksi paikalliset toimintaryhmät
toteuttavat maaseudun kehittämisohjelmaa omien paikallisten
strategioidensa viitoittamana. Kolme näistä viidestä Leader-ryhmäs-
tä toimii Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoimana eli Varsin
Hyvä ry, Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry ja I samma båt –
Samassa veneessä rf ry. Kaksi muuta Leader-ryhmää toimii osittain
Varsinais-Suomen puolella eli Ravakka ry toimii myös Satakunnan
puolella ja Ykkösakseli ry osaksi Uudenmaan puolella. Merkittävä
osa näidenkin kahden toimintaryhmän rahoituksesta kohdistuu
Varsinais-Suomen eduksi. Toimintaryhmät voivat käyttää omasta
rahoituskiintiöstään noin neljänneksen yritystukina pienille sekä
aloittaville yrityksille.
Maa- ja metsätalousministeriö on kohdentanut Manner-Suomen
maaseudun kehittämisohjelmasta 6,5 M€ määrärahan vesien-
suojelun ja ravinteiden kierrätyksen hanke- ja yritystukiin vuosille
2015–2017 (rahoitettavien hankkeiden toteutusaika ajoittuu
siten jaksolle 2015–2020). Tavoitteena on vähentää maatalouden
ravinnekuormitusta vesistöihin sekä erityisesti edistää ravinteiden
kierrätystä laajojen, eri toimijatahot kokoavien koordinaatio- ja
yhteistyöhankkeiden avulla. Koska tuen painopisteenä on vesien
tilan parantaminen nimenomaan Saaristomeren valuma-alueella,
on suuri osa tuesta (3 M€) käytettävissä Varsinais-Suomen alueella.
Määräraha käytetään vesiensuojelua ja ravinteiden kierrätystä
edistäviin hanke- ja yritystukiin. Etusijalla ovat toimenpiteet, jotka
edistävät vesiensuojelua alueilla, joilla vesistöjen tila on vesien-
hoitosuunnitelmissa määritelty hyvää huonommaksi. Rahoitusta
suunnataan toimenpiteisiin, joilla edistetään ravinteiden kierrä-
tystä ja erityisesti lannan tai muiden maatalouden ravinnevirtojen
täysimääräistä hyväksikäyttöä sekä edistetään uusien käytäntöjen
syntymistä tai saadaan aikaan pysyväisluonteista yhteistyötä em.
tavoitteiden saavuttamiseksi.
Meri- ja kalatalousrahasto 2014-2020
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman
tavoitteena on kotimaisen kalataloussektorin kestävä kasvu, kala-
kantojen tilan parantaminen sekä Itämeren tilan kohentaminen.
Kalataloussektorin tavoitteeksi asetettu kasvu perustuu kotimaisen
ympäristöystävällisen kalanviljelyn tuotannon nousuun, kalatuot-
teiden arvon lisäämiseen sekä kalakaupan kasvuun. Luomalla
kalataloudelle kilpailukykyinen ja kannustava toimintaympäristö
sekä poistamalla alan kehittymisen esteitä syntyy myös uutta
liiketoimintaa. Sinisen biotalouden kehittämisohjelmassa luodaan
edellytykset myös innovatiivisten hankkeiden toteutukseen kansal-
lisella kärkihankerahoituksella.
Sivu 48§ 127, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_2016_...
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 17
Ohjelman rahoitusta suunnataan myös ympäristötoimiin, jotka
tukevat kalojen luontaista lisääntymistä ja pyrkivät palauttamaan
kalojen luontaisen elinkierron. Uutena kokonaisuutena on meri-
politiikka, jonka avulla edistetään sinisen biotalouden ohella myös
Itämeren suojelua.
Varsinais-Suomessa tullaan vuosina 2016-18 käyttämään 6-10
miljoonaa euroa investointeihin ja innovatiivisiin kehittämishank-
keisiin.
Central Baltic 2014-2020 –ohjelma
Central Baltic 2014-2020 -ohjelmalla on neljä prioriteettia, jotka
keskittyvät pk-yrityksiin, ympäristöön, liikenneyhteyksiin ja ammatil-
liseen koulutukseen ja sosiaalisten kysymysten ratkaisuun. Jokainen
prioriteetti jakautuu erityistavoitteisiin, joiden edistymistä mitataan
indikaattoreilla. Kunkin rahoitettavan hankkeen on tuettava yhtä
erityistavoitetta ja sen indikaattoria. Tulosajattelu näkyy rahoitus-
kaudella sekä vahvempana painotuksena hankkeiden tuloksellisuu-
teen ja tarpeellisuuteen että hallinnon yksinkertaistamisena.
Kussakin hankkeessa on oltava partnereita vähintään kahdesta
ohjelman jäsenvaltiosta (Suomi, Latvia, Ruotsi ja Viro) ja rajat ylittä-
vän yhteistyön on tuotava selvää lisäarvoa hankkeelle. Ohjelman
hankkeisiin kohdistuva rahoitus on 115 MEUR.
Ohjelma on käynnistynyt nopeasti ja vuoden 2016 kesään mennes-
sä yli 60 % rahoista oli jo sidottu. Rahoitettuja hankkeita on yhteen-
sä 67. Ohjelman sihteeristö ja hallintoviranomainen keskittyvät nyt
hankkeiden sisällölliseen tukemiseen ja maksatuksiin hankkeille.
Ensimmäiset maksatukset tehtiin keväällä 2016. Samalla tiedotta-
misen painopiste siirtyy rahoitusmahdollisuuksista tiedottamisesta
tuloksista tiedottamiseen.
Ohjelman kolmas, ja luultavasti viimeinen, rahoitushaku järjeste-
tään alkuvuodesta 2017. Ohjelman seurantakomitea päättää haun
mahdollisista painotuksista syksyllä 2016, mutta hakemuksia voi
jättää ohjelman kaikkiin prioriteetteihin. Kolmannen haun hankkeet
alkavat täten syksyn 2017 aikana. Keväällä 2017 ensimmäiset
hankkeet myös päättyvät. Tulosten raportoiminen Komissiolle ja
sidosryhmille on tärkeässä roolissa. Tätä tarkoitusta tukee ohjelman
väliarviointi, joka käynnistetään vuonna 2017.
Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO)
Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitus on kansallinen
aluekehityksen määräraha vuosille 2016–2018. Rahoitus on Suo-
men hallituksen ”Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja
yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla” -kärkihankkeen toimenpide.
Rahoituksella tuetaan aluelähtöisiä hankkeita, joilla vahvistetaan
maakunnan eri osien kykyä sopeutua ja vastata elinkeinorakenteen
muutoksiin. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoimin-
nan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja
yritystoimintaa edistävät kokeilut.
AIKO-rahoituksella toteutetaan kooltaan pieniä, ketteriä, kokeilu-
luontoisia ja uusia aluekehitystoimenpiteitä. Rahoituksella tuetaan
merkittävien kehittämisprosessien nopeaa liikkeelle lähtöä ja käyn-
nistetään mittaluokaltaan huomattavia kehitysprosesseja. AIKO-ra-
hoitus on tarkoitettu nopeaksi tavaksi tehdä alueen uudistumiseen
tähtääviä avauksia.
AIKO-rahoituksella rahoitetaan Varsinais-Suomen liiton harkinta-
valtaan kuuluvia hankkeita sekä Turun kaupunkiseudun kasvusopi-
muksen mukaisia toimenpiteitä.
Sivu 49§ 127, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_2016_...
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND18
LIITTEET
EAKR JA ESR RAHOITUSTAULUKOT
MAAKUNTASTRATEGIA PÄHKINÄNKUORESSA
MAAKUNTAUUDISTUKSEN ORGANISOINTI VARSINAIS-SUOMESSA
Sivu 50§ 127, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_2016_...
Maa
kunt
aohj
elm
an to
imee
npan
osuu
nnite
lma
Taul
ukko
täyt
etää
n so
veltu
vin
osin
erik
seen
vuo
sille
201
7 ja
201
8 9.
6.20
16VA
IN V
ALKO
ISEL
LA P
OHJ
ALLA
0:L
LA M
ERKI
TTYI
HIN
SO
LUIH
IN V
OI T
ÄYTT
ÄÄ L
UKU
JALI
ITE
2Vu
osi:
2017
Maa
kunt
a:Va
rsin
ais-
Suom
iO
sio:
IP/E
LSA
Toim
inta
linja
/ te
maa
ttis
et ta
voitt
eet
RR-E
LYjo
sta
RR-E
LYjo
sta
Maa
kunn
an li
itto
Maa
kunn
an li
itto
jost
aTe
kes
Teke
sYH
TEEN
SÄKo
hden
ta-
Yrity
stue
tke
stäv
ä ka
up.
Kohd
enta
-ka
nsal
aist
oim
.Ko
hden
ta-
kans
alai
stoi
m.
Kohd
enta
-m
atto
mat
Tuki
2014
EURA
201
4ke
hitä
min
en
m
aton
*
yhte
ensä
kehi
ttäm
inen
m
aton
*
yhte
ensä
kehi
ttäm
inen
mat
on *
yhte
ensä
yhte
ensä
TL
1Pk
-yrit
ysto
imin
nan
tuke
min
en (E
AKR)
1,15
60
01,
156
00
00
00
00
1,15
60
EAKR
0,57
80
00,
578
00
00
00
00
0,57
80
Valti
o0,
578
00
0,57
80
00
00
00
00,
578
0Ku
nta
00
00
00
00
00
00
00
Muu
julk
inen
00
00
00
00
00
00
00
TL 2
Uus
imm
an ti
edon
ja o
saam
isen
tu
otta
min
en ja
hyö
dynt
ämin
en (E
AKR)
00
00
01,
252
01,
252
00
00
1,25
20
EAKR
00
00
00,
626
00,
626
00
00
0,62
60
Valti
o0
00
00
0,32
50
0,32
50
00
00,
325
0Ku
nta
00
00
00,
301
00,
301
00
00
0,30
10
Muu
julk
inen
00
00
00
00
00
00
00
TL 3
Työl
lisyy
s ja
työv
oim
an li
ikku
vuus
(ESR
)1,
590
0,25
40
1,59
00
1,59
00
ESR
0,79
50,
127
00,
795
00,
795
0Va
ltio
0,59
60,
095
00,
596
00,
596
0Ku
nta
0,15
90,
032
00,
159
00,
159
0M
uu ju
lkin
en0,
040
00
0,04
00
0,04
00
TL 4
Koul
utus
, am
mat
titai
to ja
elin
ikäi
nen
o ppi
min
en (E
SR)
0,95
40
00,
954
00,
954
0ES
R0,
477
00
0,47
70
0,47
70
Valti
o0,
358
00
0,35
80
0,35
80
Kunt
a0,
095
00
0,09
50
0,09
50
Muu
julk
inen
0,02
40
00,
024
00,
024
0
TL 5
Sosi
aalin
en o
salli
suus
ja k
öyhy
yden
to
rjunt
a(E
SR)
0,63
60
00,
636
0,06
40,
636
0ES
R0,
318
00
0,31
80,
032
0,31
80
Valti
o0,
239
00
0,23
90,
024
0,23
90
Kunt
a0,
064
00
0,06
40,
008
0,06
40
Muu
julk
inen
0,01
60
00,
016
00,
016
0Ko
hden
tam
atto
mat
EAK
R 0
00
00
00
0EA
KR0
00
00
00
0Va
ltio
00
00
00
00
Kunt
a0
00
00
00
0M
uu ju
lkin
en0
00
00
00
0Ko
hden
tam
atto
mat
ESR
0
00
0ES
R0
00
0Va
ltio
00
00
Kunt
a0
00
0M
uu ju
lkin
en0
00
0KA
IKKI
YHT
EEN
SÄ1,
156
3,18
00,
254
04,
336
0,06
41,
252
01,
252
00
00
5,58
80
EU0,
578
1,59
00,
127
02,
168
0,03
20,
626
00,
626
00
00
2,79
40
Valti
o0,
578
1,19
30,
095
01,
771
0,02
40,
325
00,
325
00
00
2,09
60
Kunt
a0
0,31
80,
032
00,
318
0,00
80,
301
00,
301
00
00
0,61
90
Muu
julk
inen
00,
080
00
0,08
00
00
00
00
00,
080
0EA
KR Y
HTEE
NSÄ
1,15
60
01,
156
01,
252
01,
252
00
00
2,40
80
E U0,
578
00
0,57
80
0,62
60
0,62
60
00
01,
204
0Va
ltio
0,57
80
00,
578
00,
325
00,
325
00
00
0,90
30
Kunt
a0
00
00
0,30
10
0,30
10
00
00,
301
0M
uu ju
lkin
en0
00
00
00
00
00
00,
000
0ES
R YH
TEEN
SÄ3,
180
0,25
40
3,18
00,
064
3,18
00
E U1,
590
0,12
70
1,59
00,
032
1,59
00
Valti
o1,
193
0,09
50
1,19
30,
024
1,19
30
Kunt
a0,
318
0,03
20
0,31
80,
008
0,31
80
Muu
julk
inen
0,08
00
00,
080
00,
080
0*)
Sis.
mah
dolli
sen
ylim
aaku
nnal
lisee
n ha
nket
oim
inta
a om
aan
maa
kunt
aan
jääv
än o
suud
en. M
ikäl
i maa
kunt
a ai
koo
osal
listu
a yl
imaa
kunn
allis
en h
ankk
een
raho
ittam
iseen
om
alla
osu
udel
laan
maa
kunn
an k
ehyk
sest
ä, si
itä tu
lee
sopi
a et
ukät
een
m
uide
n yl
imaa
kunn
allis
een
hank
kese
en o
salli
stuv
ien
maa
kunt
ien
kesk
en. T
aulu
kkoo
n vo
idaa
n ki
rjata
tällö
in k
o. su
mm
a, jo
ka v
ähen
netä
än m
aaku
nnan
raho
ituks
esta
ja o
soite
taan
suor
aan
hank
etta
raho
ittav
alle
vira
nom
aise
lle.
Mih
in m
aaku
ntaa
n ja
vira
nom
aise
lle k
ohde
ntam
aton
osu
us o
soite
taan
ja o
soite
ttav
a su
mm
a: _
____
____
____
____
____
____
____
____
Sivu 51§ 127, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_2016_...
Maa
kunt
aohj
elm
an to
imee
npan
osuu
nnite
lma
Taul
ukko
täyt
etää
n so
veltu
vin
osin
erik
seen
vuo
sille
201
7 ja
201
8 9.
6.20
16VA
IN V
ALKO
ISEL
LA P
OHJ
ALLA
0:L
LA M
ERKI
TTYI
HIN
SO
LUIH
IN V
OI T
ÄYTT
ÄÄ L
UKU
JALI
ITE
2Vu
osi:
2018
Maa
kunt
a:Va
rsin
ais-
Suom
iO
sio:
IP/E
LSA
Toim
inta
linja
/ te
maa
ttis
et ta
voitt
eet
RR-E
LYjo
sta
RR-E
LYjo
sta
Maa
kunn
an li
itto
Maa
kunn
an li
itto
jost
aTe
kes
Teke
sYH
TEEN
SÄKo
hden
ta-
Yrity
stue
tke
stäv
ä ka
up.
Kohd
enta
-ka
nsal
aist
oim
.Ko
hden
ta-
kans
alai
stoi
m.
Kohd
enta
-m
atto
mat
Tuki
2014
EURA
201
4ke
hitä
min
en
m
aton
*
yhte
ensä
kehi
ttäm
inen
m
aton
*
yhte
ensä
kehi
ttäm
inen
mat
on *
yhte
ensä
yhte
ensä
TL
1Pk
-yrit
ysto
imin
nan
tuke
min
en (E
AKR)
1,21
80
01,
218
00
00
00
00
1,21
80
EAKR
0,60
90
00,
609
00
00
00
00
0,60
90
Valti
o0,
609
00
0,60
90
00
00
00
00,
609
0Ku
nta
00
00
00
00
00
00
00
Muu
julk
inen
00
00
00
00
00
00
00
TL 2
Uus
imm
an ti
edon
ja o
saam
isen
tu
otta
min
en ja
hyö
dynt
ämin
en (E
AKR)
00
00
01,
320
01,
320
00
00
1,32
00
EAKR
00
00
00,
660
00,
660
00
00
0,66
00
Valti
o0
00
00
0,34
30
0,34
30
00
00,
343
0Ku
nta
00
00
00,
317
00,
317
00
00
0,31
70
Muu
julk
inen
00
00
00
00
00
00
00
TL 3
Työl
lisyy
s ja
työv
oim
an li
ikku
vuus
(ESR
)1,
579
0,25
20
1,57
90
1,57
90
ESR
0,79
00,
126
00,
790
00,
790
0Va
ltio
0,59
20,
095
00,
592
00,
592
0Ku
nta
0,15
80,
031
00,
158
00,
158
0M
uu ju
lkin
en0,
039
00
0,03
90
0,03
90
TL 4
Koul
utus
, am
mat
titai
to ja
elin
ikäi
nen
o ppi
min
en (E
SR)
0,94
70
00,
947
00,
947
0ES
R0,
474
00
0,47
40
0,47
40
Valti
o0,
355
00
0,35
50
0,35
50
Kunt
a0,
095
00
0,09
50
0,09
50
Muu
julk
inen
0,02
40
00,
024
00,
024
0
TL 5
Sosi
aalin
en o
salli
suus
ja k
öyhy
yden
to
rjunt
a(E
SR)
0,63
20
00,
632
0,06
30,
632
0ES
R0,
316
00
0,31
60,
032
0,31
60
Valti
o0,
237
00
0,23
70,
024
0,23
70
Kunt
a0,
063
00
0,06
30,
008
0,06
30
Muu
julk
inen
0,01
60
00,
016
00,
016
0Ko
hden
tam
atto
mat
EAK
R 0
00
00
00
0EA
KR0
00
00
00
0Va
ltio
00
00
00
00
Kunt
a0
00
00
00
0M
uu ju
lkin
en0
00
00
00
0Ko
hden
tam
atto
mat
ESR
0
00
0ES
R0
00
0Va
ltio
00
00
Kunt
a0
00
0M
uu ju
lkin
en0
00
0KA
IKKI
YHT
EEN
SÄ1,
218
3,15
80,
252
04,
376
0,06
3265
1,32
00
1,32
00
00
05,
696
0EU
0,60
91,
579
0,12
60
2,18
80,
0315
80,
660
00,
660
00
00
2,84
80
Valti
o0,
609
1,18
40,
095
01,
793
0,02
3685
0,34
30
0,34
30
00
02,
136
0Ku
nta
00,
316
0,03
10
0,31
60,
008
0,31
70
0,31
70
00
00,
633
0M
uu ju
lkin
en0
0,07
90
00,
079
00
00
00
00
0,07
90
EAKR
YHT
EEN
SÄ1,
218
00
1,21
80
1,32
00
1,32
00
00
02,
538
0E U
0,60
90
00,
609
00,
660
00,
660
00
00
1,26
90
Valti
o0,
609
00
0,60
90
0,34
30
0,34
30
00
00,
952
0Ku
nta
00
00
00,
317
00,
317
00
00
0,31
70
Muu
julk
inen
00
00
00
00
00
00
00
ESR
YHTE
ENSÄ
3,15
80,
252
03,
158
0,06
3265
3,15
80
E U1,
579
0,12
60
1,57
90,
0315
81,
579
0Va
ltio
1,18
40,
095
01,
184
0,02
3685
1,18
40
Kunt
a0,
316
0,03
10
0,31
60,
008
0,31
60
Muu
julk
inen
0,07
90
00,
079
00,
079
0*)
Sis.
mah
dolli
sen
ylim
aaku
nnal
lisee
n ha
nket
oim
inta
a om
aan
maa
kunt
aan
jääv
än o
suud
en. M
ikäl
i maa
kunt
a ai
koo
osal
listu
a yl
imaa
kunn
allis
en h
ankk
een
raho
ittam
iseen
om
alla
osu
udel
laan
maa
kunn
an k
ehyk
sest
ä, si
itä tu
lee
sopi
a et
ukät
een
m
uide
n yl
imaa
kunn
allis
een
hank
kese
en o
salli
stuv
ien
maa
kunt
ien
kesk
en. T
aulu
kkoo
n vo
idaa
n ki
rjata
tällö
in k
o. su
mm
a, jo
ka v
ähen
netä
än m
aaku
nnan
raho
ituks
esta
ja o
soite
taan
suor
aan
hank
etta
raho
ittav
alle
vira
nom
aise
lle.
Mih
in m
aaku
ntaa
n ja
vira
nom
aise
lle k
ohde
ntam
aton
osu
us o
soite
taan
ja o
soite
ttav
a su
mm
a: _
____
____
____
____
____
____
____
____
Sivu 52§ 127, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_2016_...
VARS
INAI
S-SU
OMES
SA EL
ÄMIS
EN LA
ATU
ON PA
RAST
A
Men
esty
vää
ja h
yvin
voiv
aa m
aaku
ntaa
rake
nnet
aan
yhte
isty
öllä
ja k
umpp
anuu
della
KUM
PPAN
UUS
MAAKUNTASUUNNITELMA MAAKUNTAOHJELMA TOTEUTTAA SUUNNITELMAA
TULE
VAIS
UUS M
UODO
STUU
VALI
NNOI
STA
NYT
VAST
UULL
ISUU
SYH
DESS
Ä RA
JAT Y
LITT
ÄEN
YHTE
ISTY
ÖTAI
DOT
LÄHE
STYT
TÄVÄ
ITÄM
EREN
POR
TTI
SAAV
UTET
TAVU
USIN
NOVO
IVAA
EDEL
LÄKÄ
VIJY
YTTÄ
RESU
RSSI
VIIS
AUS
KUM
PPAN
UUSF
OORU
MI O
N ST
RATE
GIAN
PÄÄT
OIM
ENPI
DEKu
mpp
anuu
sfoo
rum
i on
ajat
us, m
alli,
ideo
logi
a. S
e on
uus
i näk
ökul
ma
maa
kunn
allis
een
yhte
isty
öhön
, toi
min
tam
uoto
ihin
ja y
htei
styö
rake
ntei
siin
. Ihm
iset
ja ti
eto
ovat
kum
ppan
uusf
ooru
min
per
usta
. Foo
rum
i kok
oaa
yhte
en a
voim
en ti
edon
sek
ä te
kijä
t, jo
iden
ta
voite
on
saav
utta
a yh
dess
ä ja
tiet
oa ja
kam
alla
ene
mm
än. M
aaku
nnan
liitt
o jä
rjest
ää k
umpp
anuu
stap
aam
isia
, joi
ssa
maa
kunt
astr
ateg
ian
tote
utum
ista
edi
stet
ään
ja e
sille
tulle
ita id
eoita
väl
itetä
än o
ikei
lle ta
hoill
e. L
ouna
is-S
uom
en a
luet
ieto
palv
elu
mah
dolli
staa
tie
don
esill
e tu
omis
en, h
elpo
mm
an v
älitt
ämis
en ja
hyö
dynt
ämis
en s
ekä
luo
uude
nlai
sen
alue
ellis
en y
htei
styö
mal
lin. K
umpp
anuu
sfoo
rum
in te
emak
okon
aisu
udet
kuv
asta
vat s
trat
egia
n to
imin
nalli
sia
sisä
ltöjä
ja ta
voitt
eita
, joi
ta to
imen
pite
illä
tote
utet
aan.
Kum
p-pa
nuus
tiim
it ke
hitt
ävät
teem
ojen
sis
ältö
ä, k
okoa
vat y
htee
n ku
mpp
anuu
stoi
mijo
ita ja
aut
tava
t hei
tä m
uodo
stam
aan
verk
osto
ja. K
umpp
anuu
sfoo
rum
i on
alat
i muu
ttuv
a ja
keh
ittyv
ä.
TP Y
1.
Ote
taan
käy
ttöö
n er
i toi
mia
loill
a uu
sia
inno
stav
ia y
h-te
isty
ö- j
a vu
orov
aiku
tusm
enet
elm
iä s
ekä
koke
iluha
nkke
ita,
joid
en a
vulla
ylit
etää
n m
aaku
nnan
yle
istä
keh
ityst
ä ra
joitt
avia
om
ien
sekt
orei
den
edun
valv
onta
rajo
ja.
TP Y
2.
Tote
utet
aan
osan
a al
uetie
topa
lvel
ua
maa
kunn
an
kans
alai
spor
taal
i, jo
ta jä
rjest
öt ja
asu
kkaa
t voi
vat k
äytt
ää s
ekä
kesk
inäi
seen
vie
stin
tään
ett
ä tie
don
löyt
ämis
een
mm
. kan
sa-
lais
yhte
isku
nnan
pal
velu
ista
.
TP Y
3.
Kehi
tetä
än e
nnak
oint
imen
etel
miä
osa
na a
luet
ieto
-pa
lvel
ua. T
oteu
teta
an k
oulu
tust
a en
enev
ässä
mää
rin y
hdes
sä
elin
kein
oelä
män
kan
ssa
mm
. hyö
dynt
ämäl
lä e
nnak
kolu
ulot
-to
mia
osa
amis
yhdi
stel
miä
TP Y
4.
Varm
iste
taan
elin
ikäi
sen
oppi
mis
en e
delly
tyks
iä ja
ai-
kuis
koul
utuk
sen
kilp
ailu
kyky
isyy
s ke
hitt
ämäl
lä o
pisk
elum
ene-
telm
iä ja
-ym
päris
töjä
mm
. eril
aist
en p
ilott
ikok
eilu
jen
avul
la.
TP Y
5.
Edis
tetä
än y
rittä
jyyt
tä, o
mis
taja
nvai
hdok
sia
ja k
asvu
-yr
ittäj
yyte
en s
ekä
inno
vaat
iova
lmiu
ksie
n ke
hitt
ämis
een
täh-
tääv
ää t
oim
inta
a ja
työ
eläm
än la
atua
. Vah
vist
etaa
n yr
ittäj
yys-
kasv
atuk
sen
rool
ia m
aaku
nnan
opp
ilaito
ksis
sa.
TP
Y6.
Luod
aan
toim
iva
maa
kunn
allin
en y
ritys
palv
eluo
rga-
nisa
atio
mon
iala
isen
hui
ppuo
saam
isen
var
mis
tam
isek
si. K
ehi-
tetä
än e
nsia
stee
n ne
uvon
taa
seut
ukun
niss
a.
TP V
1.
Luod
aan
toim
inta
mal
leja
, joi
lla o
n m
ahdo
llist
a nä
yt-
tää
kulu
ttaj
aval
into
jen
ja -k
äytt
äyty
mis
en v
oim
a m
uutt
aa e
lin-
ympä
ristö
ämm
e, e
sim
erki
ksi v
ähen
tää
ravi
nnek
uorm
itust
a ve
-si
stöi
hin,
ja s
itä k
autt
a pa
rant
aa y
mpä
ristö
mm
e ve
tovo
imaa
ja
kans
ainv
älis
tä n
äkyv
yytt
ä.
TP V
2.
Luod
aan
lähi
toim
ijary
hmiä
, jot
ka v
älitt
ävät
hyv
iä k
äy-
tänt
öjä
ja ti
etoa
. Esi
mer
kkei
nä lä
hi-id
eolo
gias
ta o
vat l
ähiru
oka,
lä
hien
ergi
a, lä
him
atka
ilu s
ekä
kylie
n ja
kau
pung
inos
ien
kehi
t-tä
min
en.
TP V
3.
Lisä
tään
in
nova
tiivi
suut
ta
ja
yhte
isva
stuu
llisu
utta
m
aank
äytö
n su
unni
ttel
uun
mah
dolli
stam
alla
var
hain
en v
uo-
rova
ikut
us a
sukk
aide
n ja
elin
kein
oelä
män
näk
ökul
mas
ta v
eto-
voim
aise
n ym
päris
tön
rake
ntam
isek
si.
TP V
4.
Ote
taan
nuo
ret j
a op
iske
lijat
par
emm
in m
ukaa
n m
aa-
kunn
an k
ehitt
ämis
een
ja p
äätö
ksen
teko
on.
TP V
5.
Kehi
tetä
än n
uort
en m
aaku
nnal
linen
työ-
ja h
arjo
itte-
lum
alli:
kai
kki k
esäd
uuna
a so
velle
ttav
aksi
sek
ä pe
rus-
ett
ä to
i-se
lla a
stee
lla h
yödy
ntäm
ällä
mm
. kum
miy
ritys
toim
inta
a se
kä
jo o
lem
assa
ole
via
työh
arjo
ittel
umal
leja
.
TP V
6.
Kehi
tetä
än o
pisk
elijo
iden
työ
eläm
ätai
toja
sek
ä yr
it-tä
jyys
- ja
inno
vaat
iova
lmiu
ksia
yht
eist
yöss
ä ni
iden
toi
men
pi-
teid
en k
anss
a, j
otka
täh
tääv
ät t
yön
ja o
pisk
elun
tiiv
iimpä
än
yhte
ytee
n. K
ehite
tään
nuo
rten
ja m
uide
n er
ityis
ryhm
ien
ura-
ohja
usta
.
TP V
7.
Kehi
tetä
än y
mpä
ristö
n lu
kuta
itoa
laaj
enta
mal
la y
m-
päris
töka
svat
ukse
n si
sältö
ä kä
sitt
ämää
n om
an e
linpi
irin
rake
n-ne
tun
ympä
ristö
n m
erki
tys
osan
a m
aaku
nnan
vet
ovoi
maa
.
TP V
8.
Edis
tetä
än v
arsi
nais
suom
alai
sten
hyö
ty-
ja a
rkili
ikun
-ta
a se
kä k
estä
viä
liike
nnev
alin
toja
.
TP S
1.
Luod
aan
saav
utet
tavu
uden
ilm
apiir
i: tu
leva
isuu
den
kest
ävä
ja ä
lykä
s al
ue-
ja y
hdys
kunt
arak
enne
ede
llytt
ää r
ajat
yl
ittäv
ää s
uunn
ittel
u- ja
keh
ittäm
isyh
teis
työt
ä. E
desa
utet
aan
sekä
hen
kist
en e
ttä
fyys
iste
n ko
htaa
mis
paik
koje
n lu
omis
ta,
jois
sa p
äätt
äjät
, yr
ittäj
ät,
opis
kelij
at,
sido
sryh
mie
n ed
usta
jat
ja m
uut
toim
ijat
voiv
at k
ohda
ta ja
ver
kost
oitu
a. T
ehos
teta
an
julk
iste
n til
ojen
mon
ikäy
ttöä
.
TP S
2.
Kehi
tetä
än V
arsi
nais
‐Suo
mes
ta k
ansa
invä
liste
n yh
te-
yksi
en ja
toi
min
nan
kesk
us It
ämer
en a
luee
lla. H
yödy
nnet
ään
pohj
oise
n ka
svuv
yöhy
kkee
n (T
ukho
lma–
Turk
u–Pi
etar
i) m
ah-
dolli
suud
et s
ekä
edis
tetä
än r
anni
kon
ja s
isäm
aan
liike
nney
h-te
yksi
ä. V
arm
iste
taan
Esp
oo–S
alo-
oiko
rada
n su
unni
ttel
un e
te-
nem
inen
.
TP S
3.
Kehi
tetä
än m
yynt
iosa
amis
ta e
rityi
sest
i pot
entia
alis
il-la
vie
ntia
loill
a.
TP S
4.
Tuot
teis
teta
an k
oulu
tuso
saam
ista
ja
kehi
tetä
än y
h-te
istä
kou
lutu
svie
ntiä
hyö
dynt
äen
maa
kunn
allis
ia ja
val
taku
n-na
llisi
a yh
teen
liitt
ymiä
.
TP S
5.
Edis
tetä
än a
mm
atill
isen
kou
lutu
ksen
keh
ittäm
istä
ja
työe
läm
äläh
töis
yytt
ä se
kä o
pisk
eluj
en jo
usta
vuut
ta ja
mod
u-lo
intia
esi
mer
kiks
i tot
eutt
amal
la a
voin
am
mat
tiopi
sto.
TP S
6.
Rake
nnet
aan
kest
ävää
ja n
äkyv
ää v
apaa
-aik
akon
sep-
tia, j
ossa
elä
vä ja
elin
voim
aine
n sa
aris
to, v
etov
oim
aise
t kan
sal-
lispu
isto
t se
kä m
aaku
nnan
rik
as k
ultt
uuriy
mpä
ristö
tar
joav
at
eläm
yksi
ä ym
päri
vuod
en.
TP R
1.
Tuet
aan
mat
eria
ali-,
ene
rgia
-, ra
vinn
e- j
a re
surs
site
-ho
kkai
ta s
ekä
vähä
hiili
siä
ratk
aisu
ja, j
a lu
odaa
n ed
elly
tyks
iä
uusi
in a
vauk
siin
ja o
lem
assa
ole
vien
alo
jen
vahv
istu
mis
een.
TP R
2.
Hyö
dynn
etää
n ju
lkis
en se
ktor
in in
nova
tiivi
sia
hank
in-
toja
uus
ien
liike
toim
into
jen
kehi
ttäm
isek
si ja
var
sina
issu
oma-
lais
en e
linke
inoe
läm
än e
dist
ämis
eksi
.
TP R
3.
Akt
ivoi
daan
maa
hanm
uutt
ajie
n ol
emas
sa o
leva
tie
-to
taito
yht
eisk
unna
n ja
elin
kein
oelä
män
käy
ttöö
n ja
tue
taan
m
aaha
nmuu
ttaj
ien
osaa
mis
en k
ehitt
ämis
tä.
TP R
4.
Tuet
aan
avoi
men
tie
don
käyt
töä
ja a
sian
tunt
ijoid
en
välis
tä t
iedo
n ja
kam
ista
. Par
anne
taan
suu
nnitt
elun
laa
tua
ja
päät
öste
n ko
kona
isva
ltais
ta v
aiku
tust
en a
rvio
intia
.
TP R
5.
Kehi
tetä
än V
arsi
nais
-Suo
men
vet
ovoi
maa
erit
yise
sti
vanh
ojen
rake
nnus
ten
ja y
mpä
ristö
jen
inno
vatii
vise
lla u
udel
la
käyt
öllä
.
Tänä
än t
ekem
ämm
e pä
ätök
set
ovat
tär
keitä
. Ra
kenn
amm
e tu
leva
isuu
ttam
me
aktii
vise
sti.
Muu
toks
ia e
i en
nako
ida,
vaa
n ni
ihin
va
ikut
etaa
n om
alla
to
imin
nalla
. Va
rsin
ais-
Suom
essa
te
kem
inen
ja y
rittä
min
en o
vat a
rvos
tett
uja
ja s
isäi
stet
tyjä
toi-
min
tata
poja
. Ym
päris
töm
me
ainu
tlaat
uisu
utta
pitä
ä va
alia
jo-
kais
ella
pää
töks
ellä
ja r
atka
isul
la. V
arsi
nais
-Suo
men
men
esty
s ra
kent
uu u
udis
tuva
lle e
linke
inoe
läm
älle
, työ
lle j
a hy
vinv
oin-
nille
, jot
a lu
odaa
n va
stuu
llisi
lla, k
estä
villä
val
inno
illa.
Entis
tä v
anke
mm
alla
yhd
essä
teke
mis
ellä
ja k
umpp
anuu
della
sa
avut
etaa
n uu
denl
aist
a in
nost
usta
ja
teke
mis
en k
ultt
uuria
m
aaku
ntaa
mm
e. K
umpp
anuu
s on
toi
min
tata
pa, j
oka
hyöd
yt-
tää
kaik
kia
osap
uolia
. Yht
eist
yöky
ky li
sää
osaa
mis
ta. K
orke
a-ta
soin
en l
oppu
tulo
s sy
ntyy
mon
iala
isen
osa
amis
en l
uova
sta
yhte
enso
vitt
amis
esta
. M
aaku
nnas
sa e
i ju
miu
duta
ole
mas
sa
olev
iin ra
kent
eisi
in, v
aan
vahv
iste
taan
uud
en lu
omis
en p
erus
-ta
a.
Hen
kine
n ja
fyy
sine
n sa
avut
etta
vuus
on
alue
emm
e el
ineh
to
ja v
oim
avar
a. K
ansa
invä
linen
Var
sina
is-S
uom
i on
poh
jois
en
kasv
uvyö
hykk
een
kesk
eine
n to
imija
. Va
rsin
ais-
Suom
essa
on
toim
iva
infr
astr
uktu
uri
– ke
stäv
ä yh
dysk
unta
rake
nne
ja ä
ly-
käs
liike
nnej
ärje
stel
mä.
Avo
in, i
nnos
tava
ja k
esku
stel
eva
Var-
sina
is-S
uom
i on
hyvä
pai
kka
asua
ja to
imia
. Puh
das
Itäm
eri j
a ve
tovo
imai
nen
ympä
ristö
sek
ä he
lpos
ti lä
hest
yttä
väks
i ja
yh-
teis
työk
ykyi
seks
i tun
nist
ettu
alu
e m
ahdo
llist
avat
toi
mim
isen
ke
skei
senä
kum
ppan
ina
ja y
htei
styö
alus
tana
.
Vars
inai
s-Su
omi
on
toim
inta
tavo
iltaa
n ko
kona
isva
ltais
esti
resu
rssi
viis
as j
a hi
iline
utra
ali
maa
kunt
a, j
ossa
avo
in t
ieto
on
kaik
kien
kä
ytös
sä.
Maa
kunn
assa
hy
ödyn
netä
än
kest
äväs
ti lu
onno
n- j
a ku
lttuu
riym
päris
tön,
alu
erak
ente
en j
a ih
mis
ten
sekä
or
gani
saat
ioid
enki
n vo
imav
aroj
a yh
dess
ä tu
leva
isuu
-te
en tä
hdät
en. R
esur
ssej
a ko
hden
neta
an to
imen
pite
isiin
, joi
lla
Vars
inai
s-Su
omes
ta t
ulee
kie
rtot
alou
den
ja r
esur
ssiv
iisau
den
edel
läkä
vijä
ja m
allia
lue.
Toi
min
ta y
htei
sten
voi
mav
aroj
en h
y-vä
ksi o
n ta
pa a
jate
lla ja
kyk
yä n
ähdä
kai
kille
osa
puol
ille
toi-
min
tata
vast
a tu
leva
suu
ri hy
öty.
Visi
ota
tote
utet
aan
kum
ppan
uude
lla,
joss
a yh
dess
ä as
ete-
taan
tav
oite
tila
maa
kunn
an t
ulev
aisu
uden
rake
ntam
isek
si. S
e ta
rkoi
ttaa
sito
utum
ista
yht
eise
en t
yöhö
n ja
yht
eisi
ä ke
inoj
a ta
voitt
eide
n sa
avut
tam
isek
si. M
aaku
ntas
trat
egia
hal
uaa
mu-
kaan
var
sina
issu
omal
aise
t as
ukka
at,
yrity
kset
, ko
ulut
ukse
n tu
otta
jat,
järje
stöt
- ka
ikki
maa
kunn
an to
imija
t.
Visi
o vo
idaa
n sa
avut
taa
inno
vatii
vise
ssa
ilmap
iiris
sä,
joss
a on
mah
dolli
sta
tehd
ä ko
keilu
ja ja
toi
mia
uus
illa
tavo
illa
sekä
sa
a m
yös
ereh
tyä
ja e
päon
nist
ua m
enet
täm
ättä
kas
voja
an.
Maa
kunn
assa
kes
kity
tään
erit
yise
sti o
salli
suut
ta, a
voim
uutt
a,
koht
aam
ista
, vu
orov
aiku
tust
a ja
yht
eisö
llisy
yttä
par
anta
viin
to
imen
pite
isiin
.
Kum
ppan
uus
on a
jatt
elut
apa,
joss
a yh
tein
en p
ääm
äärä
näh
-dä
än t
ärke
ämpä
nä k
uin
yksi
ttäi
nen
hyöt
y. J
okai
sella
alu
eella
on
om
a id
entit
eett
insä
ja m
erki
tyks
ellin
en r
ooli
koko
nais
uu-
dess
a, j
ossa
mer
kity
stä
on v
ahvu
uksi
en j
a om
inai
spiir
teid
en
kehi
ttäm
isel
lä, e
i lo
pulta
enä
ä he
nkis
illä
ja m
aant
iete
ellis
illä
rajo
illa.
Vars
inai
s-Su
omes
sa p
anos
teta
an o
salli
stum
isen
edi
stäm
isee
n,
asuk
aslä
htöi
sen
palv
eluk
ultt
uurin
keh
ittäm
isee
n, h
yvää
n uu
-di
stuv
aan
joht
amis
een
sekä
hen
kilö
stön
osa
amis
en p
aran
ta-
mis
een.
Läh
ivai
kutt
amis
esta
teh
dään
hel
ppoa
ja in
nost
avaa
. A
suka
släh
töis
en k
ansa
lais
yhte
isku
nnan
akt
iivis
uutt
a ja
luo
-vu
utta
tuet
aan
ja e
dist
etää
n.
Sivu 53§ 127, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_2016_...
VARS
INAI
S-SU
OM
EN K
UN
TAKO
KOU
S
POLI
ITTI
NEN
OH
JAU
SRYH
MÄ
JOH
TAVI
EN V
IRAN
HAL
TIJO
IDEN
KO
KOU
S
VIRK
AMIE
SVAL
MIS
TELU
RYH
MÄ
SOTE
JOH
TAJA
KOKO
US
PELA
STU
STO
IMI J
A VA
RAU
TUM
INEN
ESIK
UN
TA- J
A H
ALLI
NTO
TEH
TÄVÄ
T
MAA
SEU
TUAS
IAT
SUU
NN
ITTE
LU, L
IIKEN
NE
JA Y
MPÄ
RIST
Ö
TYÖ
VOIM
A-PA
LVEL
UKO
KON
AISU
US
ALU
EKEH
ITYS
, ELI
NVO
IMAN
TU
KEM
INEN
JA R
AHO
ITU
S
VARA
UTU
MIS
EN T
YÖRY
HM
ÄPA
LVEL
UTU
OTA
NTO
-TY
ÖRY
HM
ÄIC
T JA
SÄH
KÖIS
TEN
PA
LVEL
UJE
N T
YÖRY
HM
Ä
KIIN
TEIS
TÖ- J
A TU
KIPA
LVEL
UT
-TYÖ
RYH
MÄ
HAL
LIN
TO-,
LAKI
- JA
SOPI
MU
STYÖ
RYH
MÄ
TUTK
IMU
KSEN
JA
KOU
LUTU
KSEN
TYÖ
RYH
MÄ
PALV
ELU
JEN
JÄRJ
ESTÄ
MIS
EN
TYÖ
RYH
MÄ
HEN
KILÖ
STÖ
TYÖ
RYH
MÄ
RUO
TSIN
KIEL
INEN
JAO
STO
YHTE
ISTO
IMIN
TATY
ÖRY
HM
Ä
YHTEINEN OHJAUSRAKENNE
VIESTINTÄ
INTR
ESSI
RYH
MIE
N K
UU
LEM
ISET
Sivu 54§ 127, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_2016_...
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 23
Sivu 55§ 127, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_2016_...
PL 273 (Ratapihankatu 36) | 20101 Turku+358 2 2100 900 | kirjaamo@varsinais-suomi.fi www.varsinais-suomi.fi | Y – 0922305-9
VARSINAIS-SUOMEN LIITTOEGENTLIGA FINLANDS FÖRBUNDREGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
Sivu 56§ 127, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_2016_...
OSALLISTUMINEN TAMPEREEN YLIOPISTON TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKKEEN RAHOITUKSEEN
Asia Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu on esittänyt Varsinais-Suomen liitolle osallistumistavalmistelemansa ”Kaupunkikehittämisen prosessit ja maakuntaitsehallinto”-hankkeen rahoituk-seen. Tutkimus- ja kehittämishankkeessa tarkastellaan kaupunkien ja maakuntien välistä rajapin-taa uusissa maakunnissa etenkin non-soten ja elinvoiman kehittämisen näkökulmasta. Kohdealu-eina ovat Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi ja näiden keskuskaupungit ja kaupunkiseudut.
Hankkeen tavoitteet:
1. Tavoitteena on kaupunkikehittämisen toimijoiden kanssa luoda yhteistyössä malleja tulevaisuu-den kaupunkien ja maakuntien väliseen suhteeseen ja työnjakoon etenkin elinvoiman kehittämisenosa-alueella.2. Tavoitteena on auttaa kaupunkikehittämiseen vaikuttavia toimijoita sitoutumaan uudenlaiseenmonitasoiseen kehittämismalliin sekä kunta-, seutu- että maakuntatasolla.
Hankkeen kokonaiskustannukset ovat enintään 165 000 euroa, rahoitukseen osallistuvat Pirkan-maan liitto (enintään 50 % kokonaiskustannuksista), Tampereen kaupunki 30 000 euroa, Turunkaupunki 20 000 euroa sekä Kuntaliitto 20 000 euroa. Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa on alus-tavasti neuvoteltu 20 000 euron osuudesta. Varsinais-Suomen liiton osuudeksi esitetään 10 000euroa.
Hankkeen kokonaiskesto on 20 kuukautta ja siinä työskentelee koko sen keston ajan vähintäänyksi kokopäiväinen tutkija. Hanke toteutetaan kiinteässä yhteistyössä kohdealueiden asukkaidenkanssa.
Hankkeen tutkimussuunnitelma on oheismateriaalina.
Valmistelija TN/kk
Maakuntajohtajan ehdotus
Maakuntahallitus päättää1. osallistua Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun hankkeeseen ”Kaupunkikehittämisenprosessit ja maakuntaitsehallinto” 10 000 euron osuudella.2. valtuuttaa maakuntajohtajan nimeämään liiton edustajan hankkeeseen perustettavaan ohjaus-ryhmään.
Päätös Ehdotus hyväksyttiin._____
Lisätietoja Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p 040 506 3715, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
ALUEK: 49/2016§ 128, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 57
TAMPEREEN YLIOPISTO Elokuu 2016 Johtamiskorkeakoulu
Hankkeen vastuullinen johtaja: Yliopistonlehtori Jenni Airaksinen Hankkeen nimi: Kaupunkikehittämisen prosessit ja maakuntaitsehallinto Suorituspaikka: Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu
1. Tutkimus- ja kehittämishanke
Tutkimus tarkastelee kaupunkiseutujen kehittämistä maakuntauudistuksen yhteydessä. Selvitämme
kaupunkikehittämisen kentän toivottua tilaa, prosesseja ja tuloksia. Tutkimushanke myös osallistuu uusien,
kaupunkikehittämisen kapasiteettiä tukevien toimintatapojen rakentamiseen yhteiskehittämisprosessissa
keskeisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on tukea sellaisten kehittämisen toimintatapojen
muodostumista, jotka tukevat kasvavien kaupunkiseutujen elinvoimaa ja joiden avulla
kehittämiskapasiteettia pystytään hyödyntämään mahdollisimman laajasti.
2. Taustaa: Kaupunkiseutujen kehittäminen ja maakuntaitsehallinto
Kaupunkiseudut nähdään sekä monien maiden politiikassa että politiikan- ja hallinnon tutkimuksessa
talouden ja kilpailukyvyn kannalta tärkeämpänä hallinnan tasona kuin valtio. Konkreettisimmin tämä näkyy
siinä, että jopa väkilukuun nähden merkittävä osa bruttokansantuotteesta rakentuu kaupunkiseuduilla ja
merkittävät innovaatiot tapahtuvat todennäköisemmin kaupunkikeskittymissä. Myöskään globalisaatio tai
tietotekniikan kehittyminen eivät ole vähentäneet paikkaan ja etäisyyteen sitoutuneiden
kaupunkikeskusten merkitystä, vaan korostaneet osaamisen, talouden ja tuotannon ympärille
muodostuneita keskittymiä. Kaupunkikeskusten merkitys kasvaa sekä Suomen mittakaavassa että
globaalisti koko ajan, kun niiden suhteellinen painoarvo kasvaa kaupungistumisen myötä. (ks esim. Brenner
2003, 298 Mäeltsemees 2010, 25; OECD 2015a, 12–15; Aro 2016, 2-4.)
Tämän vuoksi niiden elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä pyritään tukemaan erilaisten hallintarakenteiden
avulla, jotka perustuvat joko valtion ohjaukseen, kuntien yhteistyöhön tai kaupunkiseudun kattavaan
erilliseen hallintatasoon. Kuntarajat ylittävä, seudun kattava hallinta on perusteltua, koska yhtenäisempi
hallinnan muoto parantaa kilpailukykyä siinä missä hajanainen hallintarakenne heikentää kaupunkiseutujen
tuottavuutta. (OECD 2015b, 17.)
Maakuntauudistus muokkaa Suomessa juuri näitä rakenteita. Sekä kuntien yhteistyöhön perustuvien
maakuntaliittojen tehtävät että ELY-keskusten aluekehittämistehtävät suunnitellaan siirrettävän
maakunnille. Maankäytön, asumisen ja liikenteen tehtävät ovat keskeisimpiä toimia, joilla maailman
metropolien kilpailukykyä pyritään vahvistamaan. Myös Suomessa kuntapäättäjät näkevät etenkin
suuremmissa kaupungeissa onnistuneen kaavoituksen ja maankäytön suunnittelun parhaana
elinvoimaisuuden edistäjänä. Uudistuksen yhteydessä on mahdollisuus parantaa alueiden elinvoimaa
nykyistä pirstaloitunutta rakennetta enemmän. Mikäli kaupunkikehittäminen jää meneillään olevassa
muutoksessa liian vähälle huomiolle, uudistus voi heikentää sen kapasiteettiä entisestään. (vrt. esim.
Härkönen, Nyholm, Haveri & Airaksinen 2015.)
Kaupunkien ja kaupunkiseutujen kehittäminen vaatii sekä paikallishallinnon aktiivisuutta että valtion tukea.
Suomalaisessa hallintokulttuurissa ja -järjestelmässä etenkin paikallishallinnolla on vahva rooli (Nyholm,
Airaksinen, Härkönen & Haveri 2016), jota ovat maankäyttö- ja elinvoima-asioissa toteuttaneet seututasolla
kuntayhtymämuotoiset maakuntien liitot. Näiden tehtävien siirtyminen maakunnille tarjoaa uusia
Sivu 58§ 128, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: Kaupunkikehittämisen prosessit ja maakuntaitsehalli...
mahdollisuuksia mm. edustuksellisuuden tuoman kansanvaltaisuuden vahvistumisen kautta. Voimavarojen
kokoaminen maakuntatasolle voi tarjota edellytykset suurempien ja vaikuttavampien elinkeinoja
vahvistavien kehittämishankkeiden aikaansaamiselle (vrt. Jäntti, Airaksinen & Haveri 2010, 98).
Kaupunkiseutujen kehittämisen näkökulmasta kaavaillussa mallissa on myös riskejä, jotka tulee huomioida.
Näistä keskeisimpiin kuuluvat palvelutehtävän ylikorostuminen aluekehittämisen kustannuksella,
valtionohjauksen korostuminen ohi itsehallinnon sekä alueiden yhdenvertaisuuden asettaminen etusijalle
erikoistumisen kustannuksella.
1. Palvelutehtävän ylikorostuminen
Maakunnat ovat korostetusti sosiaali- ja terveydenhuoltoon keskittyvä hallinnon taso. Niiden
julkilausuttu tavoite on tuottaa säästöjä hillitsemällä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten
kasvua. Kunnissa palvelutehtävä on saanut jalansijaa pikkuhiljaa muiden tehtävien ohella. Sen
korostuminen julkisuudessa ei ole kuitenkaan tehnyt tyhjäksi kuntien elinvoimaroolia niiden
käytännön toiminnassa. Kun sekä sote-palveluita että elinvoimatehtäviä siirretään eri tasoilta
maakunnille ja tehtävänjakoa määritellään uudelleen, elinvoimatehtävillä on vaarana jäädä
asukkaille konkreettisemman, kohutumman ja selkeämmän palvelutehtävän jalkoihin.
Maakunnille suunnitellun tyyppistä aluekehittämisen rakennetta sovellettiin Kainuun
hallintokokeilussa, jossa sote-palveluiden ja toisen asteen koulutuksen lisäksi aluekehittämisen
voimavarat koottiin yhteen suunnittelun ja päätöksenteon sekä rahoituksen osalta.
Aluekehittäminen jäi maakuntatasolla keskusteluissa ja päätöksenteossa painotukseltaan
peruspalveluiden jalkoihin. Tulevaisuuteen kohdistuva kehittäminen on abstraktia ja vaikeasti
hahmotettavaa verrattuna asukkaiden arjessa selkeämmin näkyviin palveluihin. (Jäntti ym. 2010,
97, 114–115). Riskinä nyt valmisteilla olevassa itsehallintouudistuksessa on, että vahvasti sote-
painotuksella latautuneet maakunnat ajautuvat samankaltaiseen tilanteeseen, jossa ne päätyvät
jakamaan niukkuutta palveluiden muodossa sen sijaan, että ne katsoisivat kauas tulevaisuuteen
edistääkseen uuden jaettavan rakentamista painottamalla aluekehittämistä ja kehittämällä yhteistä
ja yhtenäistä maankäytön, asumisen ja liikenteen rakennetta. Säästäminen ohittaa tavoitteena
uuden luomisen, mikä vain lisää säästämisen tarvetta.
Riskin ytimessä on yhdenvertaisuuden tavoittelu. Suomalaisessa hallinnon uudistamisessa on koko
2000-luvun ajan tavoiteltu ennen kaikkea yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuus on keskeinen
tavoiteltava ja toivottava tila palveluja tuotettaessa. Palvelutuotannon ja aluekehittämisen
tavoitteet perustuvat kuitenkin keskenään täysin erilaisiin logiikoihin. Palveluissa pyritään
tuottamaan tasaista tulosta, kun elinvoiman kehittämisessä täytyy pystyä ottamaan riskejä ja
tekemään rohkeita avauksia. Elinvoiman näkökulmasta yhdenvertaisuuteen pyrkiminen onkin
pikemminkin este kuin ediste, eriytyminen vahvuus. Kehittämisessä yhdenvertaistaminen muuttuu
tasapäistämiseksi, joka ei nosta heikompia vahvempien rinnalle vaan leikkaa huiput pois.
2. Valtionohjaus paikallisen kehittämisen edelle
Maakuntahallinnon rakentamisessa korostetaan vahvaa valtion ohjausta. Paikalliset innovaatiot
syntyvät kuitenkin harvoin valtiovetoisesti. Tämä pätee etenkin Suomeen, jossa kunnilla on sekä
vahva symbolinen legitimiteetti että käytännön rooli alueensa elinvoiman edistäjänä. Näin
erityisesti maankäyttöön ja aluekehittämiseen liittyvissä tehtävissä vahva valtion ohjaus voi
osoittautua ongelmalliseksi.
Perusjännite syntyy tilanteesta, jossa hallinnon kehittymisessä näyttää olevan kaksi samanaikaista,
mutta eri suuntaan vetävää trendiä: yhtäältä paikallisista lähtökohdista kumpuavia
Sivu 59§ 128, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: Kaupunkikehittämisen prosessit ja maakuntaitsehalli...
kehittämismalleja ihannoidaan, mutta toisaalta kehittämiseen kaivataan standardoituja ja
universaaleja malleja (Airaksinen ja Kolehmainen 2012, 31). Kainuun hallintokokeilusta voidaan
tässä yhteydessä nostaa esimerkiksi aluekehittämiseen suunnattu rahoitus. Suurimpana esteenä
aluekehittämisen rahoituksen uudelleen suuntaamiselle oli se, että ylivoimaisesti suurin osa
rahoituksesta oli sidottu lakisääteisiin tehtävien hoitoon maakunnan ja aluehallintoviranomaisten
välisin sopimuksin. Kainuun kokeilussa näihin tehtäviin kuului muun muassa teiden ja työllisyyden
hoito, jotka eivät näillä näkymin ole siirtymässä maakunnille (Jäntti ym. 2010, 102). Saman ilmiön
toteutuminen on kuitenkin vaarana myös siirryttäessä maakuntiin perustuvaan hallintoon. Niiden
toimintaa ja toimivaltaa raamitettaessa on mahdollisuus ajautua tilanteeseen, jossa esimerkiksi
aluekehittämisen kannalta keskeisten laajakantoisten investointien osalta järjestämispäätös tai
muu ohjausmekanismi on määritelty niin tiukasti, ettei alueellisia erityispiirteitä pystytä
huomioimaan aidosti alueilta käsin. Kaupunkiseutujen tapauksessa tämä voi merkitä sitä, että
niiden kilpailu- ja innovointikykyä ei pystytä tukemaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Valtion ohjauksen korostuminen ohi maakuntien itsehallinnon voi aiheuttaa ongelmia myös
demokratian toteutumisen näkökulmasta. Jos maakuntavaltuustoilla ei ole todellista ohjausvoimaa,
niiden koko tehtävä näyttäytyy kyseenalaisena. Tällöin kyseessä on itsehallinnon sijaan agenttimalli,
jossa valtio määrää suuntaviivat ja maakunnat tekevät päätöksiä niiden asettamissa kapeissa
rajoissa. Hallintamekanismi on olemassa ilman hallintakykyä ja sen toimivalta on näennäistä (vrt.
Härkönen ym. 2015, 16–17; Jäntti ym. 2010). Nähdään paljon vaivaa ja ohjataan paljon resursseja
uuden hallinnan tason perustamiseen, jonka ohjausvaikutus on panostukseen nähden mitätön (vrt.
Airaksinen 2009.)
3. Alueiden yhdenvertaisuus erikoistumisen edelle
Yhdenvertaisuuden tavoittelu ja valtion ohjauksen korostuminen muodostavat yhdessä perustan
kolmannelle maakuntauudistuksen riskille, maakuntien keskinäisen yhdenvertaisuuden
ylikorostumiselle aidon aluekehittämisen kustannuksella. 18 maakuntaa ovat kuntien tavoin
erilaisia taloudellisen, väestöllisen ja toiminnallisen kestävyyden sekä olosuhteiden näkökulmasta.
Uudentyyppisen maakuntahallinnon muodostaminen on hallinnollinen ja aluerakenteellinen
ratkaisu, joka vaikuttaa alueiden kehitykseen ja kehittämisedellytyksiin vuosikymmenten ajan.
Maakunnat ovat keskenään erilaisia ja niiden sisällä suuret kaupunkiseudut ja kasvukeskukset
erottuvat ympäröivistä alueista. Suomi on harvaan asuttu maa, joka on kaupungistunut myöhään,
mutta nopeasti. Väestön keskittyminen kaupunkeihin on edelleen vahvistuva trendi, jota ei voi
ohittaa myöskään hallinnon uudistamisessa. Koko maan etujen mukaista on, että kaupunkiseutujen
erityispiirteet huomioidaan tehtävien, roolin ja työnjaon määrittelyssä (Aro 2016, 2). Kaikki alueet
tai kaupunkiseudut eivät voi saavuttaa tai edes tavoittele samanlaista asemaa tai pyri samanlaisiin
päämääriin (vrt. Airaksinen & Kolehmainen 2012).
Yhdenvertaisuuden tavoite on toiminut ohjenuorana suomalaisessa kaupunki- ja aluepolitiikassa ja
kaupunkipolitiikka onkin ollut luonteeltaan pitkälti hillitsevää. Koko maata on käsitelty yhtenä
kokonaisuutena riippumatta kaupunkien ja kaupunkiseutujen koosta tai kansantaloudellisesta
merkityksestä. (Aro 2016, 2.) Tämä näkyy myös hallinnon uudistamisessa. Selkeimpänä erottuu
Helsingin seudun vapaaehtoiseen yhteistyöhön perustuva metropolihallinta, johon on pitkään
haettu muutosta. Tilanne on jo vuosia ollut kiinnostavan samankaltainen. Verkostojen kyky vastata
Helsingin seudun haasteisiin on kyseenalaistettu useissa vaihtoehtoisia hallinnan tapoja ja
rakenteita tarkastelleissa tutkimuksissa ja selvityksissä. Näistä lähes kaikki ovat ehdottaneet
jonkinlaista metropolin toimintoja kokoavaa hallintoa keinona vastata alueen erityisiin ongelmiin,
mutta ehdotukset ovat kaatuneet eri perusteisiin nojaavaan vastustukseen. (Nyholm ym. 2016) Nyt
Sivu 60§ 128, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: Kaupunkikehittämisen prosessit ja maakuntaitsehalli...
pääkaupunkiseudulle on kaavailtu erillislainsäädäntöä. Tämä ei kuitenkaan ratkaisisi
kaupunkikehittämiseen liittyvää perusongelmaa: maassa on muitakin kaupunkiseutuja kuin
Helsinki. Yhden mallin sijaan alueille tarvitaan joustavuutta, toimivaa ja selkeää työnjakoa sekä
liikkumavaraa tehtävien hoidon ja aseman suhteen (vrt. Aro 2016). Yhdenvertaisuuden
tavoittelussa riskinä on myös se, että kehittämisen resurssit ohjataan kutistuville, ei kasvaville
alueille, jolloin keskitytään elvyttämiseen, ei uuden luomiseen ja kehittämisen tulokset ovat
luoneeltaan resursseja kuluttavia, ei niitä kasvattavia.
Kaupunkikehittämisen ja soten yhteensovittamisen hankaluus näkyy siinä, miten maakuntahallinnon
valmistelu on lähtenyt käyntiin: yhteistyön käynnistyminen on takellellut eniten kaupunkiseuduilla.
Maakuntahallinnon toimintakyvyn kannalta on tärkeää, että niiden rakenne, prosessit ja toiminnan suunta
ovat legitiimejä merkittävien kaupunkiseutujen keskeisten toimijoiden näkökulmasta. Tämän vuoksi on
erityisen olennaista selvittää, millainen kaupunkikehittämisen kenttä olisi tärkeiden kaupunkiseutujen
keskeisten toimijoiden näkökulmasta tehokas, toimintakykyinen ja vaikuttava uudessa hallinnan mallissa ja
tukea sen muodostumista.
3. Tutkimusasetelma
Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa sellaisen rakenteen luomisen tueksi, jonka avulla on
mahdollisuus vahvistaa alueiden elinvoimaa parhaalla mahdollisella tavalla. Kaupunkiseutujen
menestymisellä on myös suuri ja koko ajan kasvava rooli koko maan kilpailukyvyn saavuttamisessa.
Tukeudumme kotimaisiin ja kansainvälisiin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä kaupunkiseutujen kehityksen
kannalta keskeisten toimijoiden ja asiantuntijoiden näkemyksiin siitä, millainen kaupunkien kehittämisen
kentän tulisi uudessa mallissa olla, miten ja millaisin prosessein kehittämistä pitäisi tehdä, ja millaisia
tuloksia sillä toivotaan saavutettavan.
1. Millainen kaupunkikehittämisen ja kaupunkiseudun kuntien elinvoiman tukemisen kentän tulisi
olla?
Mitä kehittämisen pitäisi olla ja mitä siinä pitäisi tehdä?
i. Järjestämissopimuksen raamit kaupunkien kehittämisen osalta,
ii. Rakennerahastokehittämisen tulevaisuus
Mikä on sen nykytila? Mihin suuntaan siitä pitäisi lähteä?
Miten tehtävät jakautuvat eri toimijoiden kesken? Kuka tekee mitäkin?
i. Kuntien rooli elinkeinopolitiikassa ja kaavoituksessa,
ii. maakunnan rooli
iii. valtion rooli
iv. Ketkä ovat tärkeimmät sidosryhmät? Mitä niiden edustajat toivovat uudelta
maakuntarakenteelta?
2. Millaiset toimintaprosessit tukisivat elinvoiman kehittämistä parhaiten?
Millaisin hallinnan prosessein elinvoimatehtäviä hoidetaan?
Mihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota uudistuksen toimeenpanossa?
3. Mitä tuloksia kehittämistyöltä toivotaan?
Mitä konkreettisia tuloksia kehittämistoimilta toivotaan?
Millä aikaväleillä tuloksia toivotaan?
Mitä riskejä/mahdollisuuksia keskeiset toimijat näkevät uudistusprosessissa? Miten niiden
toteutuminen voidaan estää tai minimoida?
Empiirisinä tutkimuskohteina toimivat Tampereen ja Turun kaupunkiseudut. Ne ovat Helsingin jälkeen
suurimmat ja tärkeimmät suomalaiset kaupunkiseudut, mutta niitä on tutkittu elinvoiman hallinnan ja
Sivu 61§ 128, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: Kaupunkikehittämisen prosessit ja maakuntaitsehalli...
kaupunkikehittämisen näkökulmasta melko vähän. Helsingin seudulle valmistellaan erillislainsäädäntöä ja
Helsingin metropolialueesta ja sen hallintarakenteesta on jo tehty lukuisia selvityksiä (ks. esim. Aro & Laiho
2014; Metropoli meille kaikille 2013; Tolkki, Airaksinen & Haveri 2010; Mäntysalo, Peltonen, Kanninen,
Niemi, Hytönen, & Simanainen 2010; Alanen 2009; Giersig 2008; OECD 2003). Tämän vuoksi se jätetään
empiirisen tarkastelun ulkopuolelle.
4. Tutkimuksen toteuttaminen
Tutkimushanke toteutetaan vuorottelemalla tutkimukseen ja kehittämiseen painottuvia osioita.
Ensimmäisessä vaiheessa tehdään esiselvitys, jossa rakennetaan yleiskuva kaupunkikehittämisen
haasteista, riskeistä ja mahdollisuuksista uusissa maakunnissa. Esiselvitys perustuu kaupunkiseutujen
kehittämistä koskeviin kansainvälisiin vertailuihin sekä Suomessa tehtyihin soveltuviin selvityksiin ja
tutkimuksiin. Kansainvälisiä ja suomalaisia selvityksiä peilataan maakuntia koskeviin suunnitelmiin kuten
ministeriöiden taustaselvityksiin ja muuhun senhetkiseen lainsäädäntövalmistelumateriaaliin ja nostetaan
esiin kohtia, jotka näyttäytyvät ulkomaisten ja kotimaisten kokemusten ja arviointien valossa haastavina tai
erityisinä mahdollisuuksina.
Toisessa vaiheessa järjestetään työpaja, johon kootaan keskeisiä alue- ja kaupunkikehittämistoimijoita
Tampereen ja Turun seuduilta. Työpajaan kutsutaan tutkittavien seutujen kaupunkien, seututoimistojen,
maakuntaliittojen ja ELY-keskusten edustajat. Osallistujilta kerätään ajatuksia siitä, millainen
kaupunkikehittämisen kentän tulisi olla, miten ja millaisin prosessein kehittämistä pitäisi tehdä, ja millaisia
tuloksia sillä toivotaan saavutettavan. Lisäksi keskustelutetaan näkemyksiä esiselvityksessä esiin nousseista
haasteista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Työpajatyöskentely järjestetään mahdollisesti osittain
alihankintayhteistyönä.
Kolmannessa vaiheessa työpajan tulokset esitellään selvityksen sparraajana toimivalle professoriryhmälle,
joka tekee niistä tulkintoja ja suosituksia, nostaa esiin keskeisiä haasteita ja mahdollisuuksia. Tulokset
esitellään laajassa seminaarissa, jonne kutsutaan toimijoita myös kaupunkiseutujen ulkopuolelta.
Kokonaisuudessaan tutkimus toteutetaan kahtena tutkimuksen, työpajojen, professoriryhmän sekä laajan
seminaarin kierroksena.
Kuvio 1. Selvitystyön kolme toistuvaa vaihetta
Yhteiskehittämisen ja tutkimuksen vuorottelun tarkoituksena on tuoda tutkimukselliseen osuuteen syvyyttä
ja saturaatiota ja kehittämiseen jatkuvuutta ja sitoutuneisuutta.
Hankkeeseen perustetaan rahoittajien edustajista koottu ohjausryhmä, joka kokoontuu vähintään
puolivuosittain.
Kehittämis-työpaja
Sparraus
Tutkimus
Sivu 62§ 128, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: Kaupunkikehittämisen prosessit ja maakuntaitsehalli...
Taulukko 1. Hankkeen alustava aikataulu. Lopullinen aikataulu hiotaan ohjausryhmän kanssa.
5. Tutkimuksen tavoitteet
Tutkimuksen keskeinen tavoite on paitsi tutkia kaupunkikehittämisen nykyistä ja toivottavaa tilaa, myös
tukea kehittämisen tilan muodostumista uudessa toimintaympäristössä, silloittaa eri toimijoiden
yhteistyötä ja sitouttaa toimijaryhmät kaupunkikehittämiseen uusissa hallintarakenteissa. Tutkimuksen
ydinsisältö yhdistää näin yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja tutkimusta. Kaupunkikehittämisen kentän
rakentuminen, silloittaminen ja sitouttaminen ovat osa tutkimushankeen prosessia. Hankkeen kirjallisena
tuotoksena on kokoava loppuraportti. Lisäksi tutkimuksesta ja sen tuloksista raportoidaan suullisesti sekä
akateemisissa että toimijoille suunnatuissa seminaareissa ja tilaisuuksissa ja hanketta hyödynnetään
yliopisto-opetuksessa.
6. Tutkimuksen toteuttajat
Tutkimushankkeen johtaja, HT, yliopistonlehtori Jenni Airaksinen (TaY) on tutkinut ja arvioinut laajasti
hallinnon uudistamista, kuntien- kuntayhtymien sekä erilaisten kuntaverkostojen johtamista ja siihen
kytkeytyvää kapasiteettia. Hän on johtanut lukuisia tutkimus- ja kehittämisprojekteja. Airaksinen osallistuu
aktiivisesti kaupunkien ja kaupunkiseutujen käytännön kehittämistyöhön ja hän on muun muassa pysyvänä
asiantuntijana parlamentaarisessa työryhmässä, joka valmistelee Tulevaisuuden kunta -hanketta.
Valikoituja julkaisuja:
1. Haveri Arto, Airaksinen Jenni and Paananen Henna (2015) Transformation of Local Leadership—
Narratives on changed Interaction. Open Journal of Leadership, 4, 117-128.
2. Haveri Arto, Airaksinen Jenni, Jäntti Anni (2015) The Kainuu regional experience: deliberate and
unintended effects of scaling local government tasks to the regional level. Scandinavian Journal of
Public Administration. Vol. 19 No 4.
3. Kurkela Kaisa & Airaksinen Jenni (2015). Asukasosallistuminen Tampereella: Kokemusasiantuntijoita
ja postinkantajia. Kunnallistieteen aikakauskirja (2/2015), s.166-169.
Hankkeen alustava aikataulu
Tutkimus Esiselvitys
2016 syksy
2017 kevät syksy
I Työpajan ja sparrauksen yhteenveto
Työpaja I
Ohjausryhmä-tapaamiset
Raportointi Hankkeen koonti ja raportointi
Työpajat
Professori- ryhmät
2018 kevät
Työpaja II
sparraus I sparraus II
II Työpajan ja sparrauksen yhteenveto
Tapaaminen I Tapaaminen II Tapaaminen III
Tapaaminen IV
Semi-naari
Semi-naari
Sivu 63§ 128, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: Kaupunkikehittämisen prosessit ja maakuntaitsehalli...
YTM, Tutkija Helena Härkönen (os. Tolkki) (TaY) viimeistelee Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa
kunnallispolitiikan oppiaineeseen kuuluvaa väitöskirjaa otsikolla ”Alue ja hallinta. Monimutkaisten
aluehallintarakenteiden legitimiteetti ja ohjaus” Härkönen on tutkinut, arvoinut ja selvittänyt mm.
metropolihallintaa, aluekehittämisverkostoja ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueita
vuodesta 2008. Valikoituja referenssejä:
1. Härkönen, Helena; Nyholm, Inga; Haveri, Arto & Airaksinen, Jenni (2015) Legitimaation lähteet
metropolirakenteissa. Hallinnon tutkimus 34 (1), 5-26.
2. Tolkki Helena, Airaksinen Jenni, Haveri Arto, Valkonen Emilia (2011). Governance in Regional
Development—Between Regulation and Self-regulation Public Organization Review. Volume 11,
Issue 4
3. Tolkki, Helena, Airaksinen, Jenni & Haveri, Arto (2010). Metropolihallinta. Neljä mallia maailmalta ja
niiden sovellettavuus Suomessa. Ympäristöministeriön julkaisuja. Helsinki: Ympäristöministeriö.
VTT Timo Aro on erikoistunut alue- ja väestökehitykseen liittyviin tutkimuskysymyksiin. Aron
tutkimukselliset intressit suuntautuvat ensisijaisesti maan sisäiseen muuttoliikkeeseen määrällisestä ja
rakenteellista näkökulmasta sekä toissijaisesti alueiden väestölliseen ja aluetaloudelliseen kilpailukykyyn,
alueellisiin eroihin, työllisyyden edistämiseen sekä alueiden ulkoista ja sisäistä elinvoimaa mittaaviin
tilastoanalyyseihin. Aron väitöskirja liittyi maan sisäiseen muuttoliikkeeseen (Julkinen valta ja
maassamuuttoa edistävät ja rajoittavat tekijät Suomessa 1880-luvulta 2000-luvulle/Turun yliopisto)
Keskeisiä referenssejä:
1. Kuuden kaupunkiseudun (Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden ja Jyväskylän) demografinen
kilpailukykyanalyysi. Tilaaja, valtiovarainministeriö
2. Viiden kaupunkiseudun (Porin, Seinäjoen, Joensuun, Vaasan ja Lappeenrannan) demografinen
kilpailukykyanalyysi. Tilaaja, valtiovarainministeriö
3. Metropolialueen demografinen kilpailukykyanalyysi. Tilaaja, valtiovarainministeriö
4. Vapaaehtoisuudesta pakkoon, pakosta vapaaehtoisuuteen’. Hallituksen esitys kuntarakennelain
muuttamisesta. Kunnallistieteellinen aikakausikirja 2/2014. Sivut 151-176.
Dosentti, HT Inga Nyholm on tutkimustyössään keskittynyt kuntahallinnon uudistuksiin ja
muutosprosesseihin erityisesti kuntajohtamisen näkökulmasta. Kiinnostuksen kohteena ovat olleet myös
hallinnonuudistusten ja kuntasektorin muutoksiin liittyvien tutkimusmenetelmien ja lähestymistapojen
kehittäminen. Viime vuosina Nyholm on tutkinut myös uudistusten legitimaatiota sekä kunta-
valtiosuhdetta. Hän työskentelee valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osastolla neuvottelevana
virkamiehenä. Nyholm on Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun dosentti, dosentuurin alana on
kunnallispolitiikka, erityisesti kuntajohtaminen.
1. Nyholm, Inga, Airaksinen, Jenni, Härkönen, Helena & Haveri, Arto (2016). Helsingin
metropolialueen hallinta ja legitimiteetin lähteet. Hallinnon Tutkimus 35 (1).
2. Nyholm Inga (2011) Kunta-valtio–suhteen muodonmuutos – linjakkaasta liitosta monimuotoisten
mekanismien määrittämäksi kokonaisuudeksi. Teoksessa: Haveri, A. & Stenvall, J. & Majoinen, K.
(toim.) Kunnallisen itsehallinnon peruskivet. Suomen Kuntaliitto, Acta nro 224, Helsinki. Ss. 128 –
140.
3. Nyholm Inga & Airaksinen Jenni (2011) Kuntahallinnon uudistaminen arvioinnin kohteena.
Hallinnon tutkimus 30 (4), 297-312. Hallinnon tutkimuksen seura ry, Tampere.
4. Haveri Arto, Nyholm Inga, Asbjørn Røiseland & Signy Irene Vabo (2009) Governing collaboration:
Practices of meta-governance in Finnish and Norwegian local governments. Local Government
Studies. Vol. 35, No. 5, 539-556. Routledge, London.
Sivu 64§ 128, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: Kaupunkikehittämisen prosessit ja maakuntaitsehalli...
Professoriryhmä koostuu Tampereen yliopiston professoreista, jotka ovat kaupunkikehittämisen
asiantuntijoita.
Lähteet
Airaksinen, Jenni (2009). Hankala hallintouudistus. Acta Universitatis tamperensis 1397. Tampere: Tampere
University Press.
Airaksinen, Jenni & Kolehmainen, Jari (2012). Seutukaupungit muuttuvan paikallishallinnon kentässä:
Palvelu- ja elinvoimanäkökulmien punnintaa. Teoksessa Hynynen Ari (toim.) Takaisin kartalle: Suomalainen
seutukaupunki. Helsinki: Suomen Kuntaliitto, 30-50.
Alanen, Jussi-Pekka (2009). Helsinki. Kansakunnan pääkaupunki - ihmisten metropoli. KAKS, Polemia-sarjan
julkaisuja 74. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö.
Aro, Timo & Laiho, Anna (2014). Metropolialueen demografinen kilpailukykyanalyysi. Metropolialueen
alueellinen ja väestöllinen kilpailukyky muuttoliikkeen näkökulmasta vuosina 2000 –2013. Haettu sivulta:
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20140303Metrop/name.jsp,
17.5.2014.
Brenner, Neil (2003). Metropolitan institutional reform and the rescaling of state space in contemporary
Western Europe. European Urban and Regional Studies. 10(4) 297-324.
Giersig, Nico (2008). Multilevel Urban Governance and the “European City”. Discussing Metropolitan
Reforms in Stockholm and Helsinki. Wiebaden: VS Verlag für Sozialwissenscaften.
Härkönen, Helena; Nyholm, Inga; Haveri, Arto & Airaksinen, Jenni (2015) Legitimaation lähteet
metropolirakenteissa. Hallinnon tutkimus 34 (1), 5-26.
Jäntti A., Airaksinen J. & Haveri A. (2010). Siniset ajatukset – Vapaasta pudotuksesta hallittuun
sopeuttamiseen. Kainuun hallintokokeilun vaikutukset. Valtiovarainministeriö: Hallinnon kehittäminen
20/2010. Helsinki.
Kuntalehti 10.12.2015. Kuntapäättäjät: Onnistunut kaavoitus on elinvoiman ehto.
http://kuntalehti.fi/kuntauutiset/paatoksenteko/kuntapaattajat-onnistunut-kaavoitus-on-elinvoiman-ehto/
Metropoli meille kaikille (2013). Metropolialueen esiselvitys – selvityshenkilöiden suositus ja ehdotukset.
Helsinki: Valtiovarainministeriö.
Mäeltsemees, Sulev (2010). The Capital City in the Local Self-Government System in Central and Eastern
European and Caucasus Countries. Teoksessa Gábor Soós and Markku Temmes (Eds.) Metropolitan CEE. Big
Cities, Capitals and City-Regions in Central and Eastern Europe. Bratislava: NISPAcee.
Mäntysalo, Raine, Peltonen, Lasse, Kanninen, Vesa, Niemi, Petteri, Hytönen, Jonne & Simanainen, Miska
(2010). Keskuskaupungin ja kehyskunnan jännitteiset kytkennät. Viiden kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne
ja suunnitteluyhteistyö Paras-hankkeen käynnistysvaiheessa. Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 2.
Acta 217. Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus.
Helsinki: Suomen Kuntaliitto.
OECD (2015a), The Metropolitan Century: Understanding Urbanisation and its Consequences, OECD
Publishing, Paris. http://dx.doi.org/10.1787/9789264228733-en
OECD (2015b), Governing the City, OECD Publishing. http://dx.doi.org/10.1787/9789264226500-en
OECD (2003). Territorial Review Helsinki. Paris: OECD Publications.
Sivu 65§ 128, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: Kaupunkikehittämisen prosessit ja maakuntaitsehalli...
Tolkki, Helena, Airaksinen, Jenni & Haveri, Arto (2010). Metropolihallinta. Neljä mallia maailmalta ja niiden
sovellettavuus Suomessa. Ympäristöministeriön julkaisuja. Helsinki: Ympäristöministeriö.
Rahoitussuunnitelma:
Maakunnan kehittämisraha (Pirkanmaan liitto ja V-S- liitto yhteensä) 75 000
Muu rahoitus 1: Tampereen kaupunki 30 000
Muu rahoitus 2: Turun kaupunki 20 000
Muu rahoitus 3: TEM 20 000
Muu rahoitus 4: Kuntaliitto 20 000
Tuotot yhteensä 165 000
Hanke toteutetaan, mikäli tuotot ovat yhteensä vähintään 140 000. Tällä hetkellä mukaan ovat lupautuneet
Pirkanmaan liitto, Tampereen ja Turun kaupungit sekä Kuntaliitto. TEM:n kanssa neuvottelut ovat kesken.
Sivu 66§ 128, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: Kaupunkikehittämisen prosessit ja maakuntaitsehalli...
HORIZON 2020, ECCENTRIC CIVITAS -HANKKEEN KÄYNNISTÄMINEN
Asia HORIZON 2020, ECCENTRIC CIVITAS (City Vitality Sustainability) -hanke on saanut myöntei-sen rahoituspäätöksen Euroopan unionilta. Hankkeen pääpartnerina Suomessa toimii Turunkaupunki. Varsinais-Suomen liitto toimii hankkeessa partnerina. Varsinais-Suomen liiton sekäValonian suunniteltu kokonaisbudjetti on yhteensä 213 750 euroa. Euroopan unionin rahoitus-osuus on 100 %.
Varsinais-Suomen liitto toteuttaa hankkeen yhteydessä liikkumisbarometrin, jossa selvitetäänasukkaiden kokemuksia, tottumuksia sekä tavoitteita kestävän liikkumisen muotoihin (kävely,pyöräily, joukkoliikenne) ja tekee selvityksen osallistavan suunnittelun keinoista strategisensuunnittelun tasolla. Lisäksi Varsinais-Suomen liitto teettää henkilöautojen liityntäpysäköintiinliittyvän selvityksen. Suunnitelmat ja selvitykset kohdistuvat Turun kaupunkiseudun alueelle,jonne itse Civitas-hankekin kohdentuu, mutta tavoitteena on, että suunnitelmia ja selvityksiävoidaan hyödyntää myöhemmin myös muun maakunnan alueella sekä muualla Suomessa. Va-lonia toteuttaa hankkeen yhteydessä mm. markkinointitoimenpiteitä ja suunnitelmien jalkautta-mista sekä osallistuu MaaS (Mobility as a Sevice) -toimenpiteisiin.
Hankkeen toteutusaikataulu on 1.9.2016–31.8.2020. Hankkeen toteuttaminen vaatii lisähenkilö-resurssien palkkaamista Valoniaan. Lisäksi hanke vaatii liityntäpysäköintiselvityksen tilaamisenkonsulttitoimeksiantona.
Civitas -hanke toteuttaa Varsinais-Suomen liikennestrategiaa 2035+ parantaessaan kävelyn japyöräilyn asemaa Turun kaupunkiseudun taajama-alueilla ja kehittäessään seudun joukkolii-kennettä. Civitas-hanke vastaa hyvin myös Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunni-telman kehittämislinjauksiin, jossa etusijoille on nostettu viihtyisän ja vetovoimaisen jalankulku-ja pyöräilykaupungin sekä palvelevan joukkoliikennekaupungin luominen.
Valmistelija MS/HS/em
Maakuntajohtajan ehdotus
Maakuntahallitus päättää
1. Käynnistää ECCENTRIC CIVITAS -hankkeen.2. Perustaa hankkeelle liiton kirjanpitoon omakatteisen kustannuspaikan. Hankkeen tilivelvol-
linen on suunnittelujohtaja Heikki Saarento.3. Valtuuttaa maakuntajohtajan allekirjoittamaan hankkeen käynnistymiseen liittyvät asiakirjat
sekä tekemään hankkeen edellyttämät hankinnat ja henkilöstörekrytoinnit.
Päätös Ehdotus hyväksyttiin.______
Lisätietoja Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
MAANK: 137/2016§ 129, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 67
ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) -RAHOITUS
Asia Pääministeri Sipilän hallitusohjelman mukaan hallitus tukee eri alueiden omiin vahvuuksiin perus-tuvan kilpailukyvyn parantamista. Pyrkimyksenä on saada Suomen erilaiset voimavarat hyödynnet-tyä kasvun ja työllisyyden varmistamiseksi. Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) on hallituksenKilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla -nimisenkärkihankkeen toimenpide, jonka rahoittamiseen on käytössä 30 miljoonaa euroa vuosille 2016 –2018. Noin puolet rahoituksesta käytetään kaupunkien, kasvukäytävien ja teemaverkostojen kas-vusopimuksiin ja toinen puoli maakuntien ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) toimiin.
AIKO–rahoituksella tuetaan aluelähtöisiä hankkeita, joilla vahvistetaan maakunnan eri osien kykyäsopeutua ja vastata elinkeinorakenteen muutoksiin. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yri-tystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistä-vät kokeilut. Rahoituksella toteutetaan kooltaan pieniä, ketteriä, kokeiluluontoisia ja uusia aluekehi-tystoimenpiteitä. Tavoitteena on myös tukea merkittävien ja mittaluokaltaan merkittävien kehittä-misprosessien nopeaa liikkeelle lähtöä.
Valtioneuvosto on päättänyt AIKO-rahoituksen alueellisesta jaosta vuodelle 2016. Varsinais-Suomen liitto sai ennakoidun rakennemuutoksen rahoitusta 273 000 euroa sekä Turun kaupunki-seudun kasvusopimuksen toteuttamiseen osoitettua rahoitusta 558 000 euroa. Lisäksi Uudenmaanliiton kautta myönnettävälle Pohjoiselle kasvuvyöhykkeelle kohdennettiin 270 000 euroa.
Varsinais-Suomen liiton myöntämän ennakoidun rakennemuutoksen rahoituksen ensimmäinenhaku on avoinna. Hakuaika päättyy 23.9.2016. Rahoitus on pienimuotoista. Tuen enimmäismääräon 70 % hankkeen kokonaiskustannuksista.
Valmistelija TN/PP/kk
Maakuntajohtajan ehdotus
Maakuntahallitus merkitsee Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -rahoituksen tiedoksi.
Päätös Ehdotus hyväksyttiin._____
Lisätietoja Erikoissuunnittelija Petteri Partanen, puh. 040 776 0630, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
ALUEK: 43/2016§ 130, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 68
LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖLLE KULTTUURIPOLITIIKAN STRATEGIA 2025 -LUONNOKSESTA
Asia Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt 16.8.2016 päivätyssä sähköpostissaan (dnro E 37/2016)Varsinais-Suomen liitolta lausuntoa luonnoksesta opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikanstrategiaksi 2025. Lausunto pyydetään antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuunlausuntopyyntöön ja siinä esitettyihin kysymyksiin 16.9.2016 mennessä.
Lausuntopyyntö materiaaleineen on saatavilla osoitteesta:https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=a1b4e766-da8e-4178-b8cf-95f17203aef2&respondentId=293b68d1-349d-4cea-b66f-04dfac2813eb
Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia vuoteen 2025 on päivitys vuonna 2009valmistuneesta vuoteen 2020 ulottuvasta strategiasta. Se luo suuntaviivat opetus- ja kulttuuriminis-teriön kulttuuripoliittisille toimille ja toimialan ohjaukselle vuoteen 2025. Hallitusohjelmat ilmaisevattarkemmat painotukset ja toimenpiteet. Strategian valmistelussa on otettu huomioon toimialan nä-kemyksiä kulttuuripolitiikan kehittämistarpeista. Strategia kattaa kuvaukset kulttuuripolitiikan tilastavuonna 2016, toimintaympäristön muutoksista sekä kulttuuripolitiikan tavoitteista vuoteen 2025.
Valmistelija JV/KS/kr
Maakuntajohtajan ehdotus
Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon:
Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan 2025 strategialuonnos antaa realistisen kuvankulttuuripolitiikan nykytilasta. Sen käsitys toimialan tulevaisuuden näkymistä ja tavoitteista on pe-rusteltu ja vastaa hyvin maakunnan oman, Varsinais-Suomen kulttuuristrategian 2015–2025, lin-jauksia toimialasta ja sen tulevaisuudesta.
Maakunnan liiton näkökulmasta tärkeää on tuleva valtakunnallisten ja alueellisten tehtävien työnja-ko ja resursointi. Tämän tulisi näkyä strategiassa vielä selkeämmin. Mikä on kulttuurin merkitysuudessa aluehallinnossa ja mikä on uuden maakuntahallinnon rooli suhteessa opetus- ja kulttuuri-ministeriöön?
Alueellinen tasa-arvo on viime vuosina heikentynyt. Taidekenttä on myös kansainvälistynyt nope-asti. Eri taiteenalojen väliset tuloerot ovat lisääntyneet, eivätkä rahoitusrakenteet ole reagoineet riit-tävästi toimeentulon kriittisiin ongelmiin. Strategiassa todetaan seuraavaa: ”Kuntien väliset erotkulttuuripalveluissa ovat kasvaneet. Taide- ja kulttuurilähtöisten hyvinvointipalveluiden tarjonta so-siaali- ja terveydenhuollossa vaihtelee alueittain. Aluehallinto on muutoksen tilassa”. Tulisikin sel-keämmin ottaa kantaa siihen, mitä OKM voi tehdä alueellisen tasapainon paremmaksi turvaa-miseksi jatkossa.
Luovien alojen merkitys taloudelle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille tulisi ymmärtää vahvemmin myöselinkeinopolitiikan kehittämisessä ja päätöksenteossa. Vahvasti kaksikielisenä maakuntana Varsi-nais-Suomi haluaa myös korostaa ruotsinkielisten kulttuuripalvelujen tarpeiden tukemista jatkossa-kin.
Maakunnan näkökulmasta keskeistä kulttuuripolitiikassa ovat kirjastolaitoksen, taiteen perusope-tuksen, ammatillisen taideopetuksen ja taiteen saavutettavuuden ja saatavuuden asiat. Strategiansaatteessa viitataan siihen, että tämä strategia koskee ensisijaisesti niitä toiminnan alueita, joistavastaa opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto (taide- ja taiteilija-, kulttuuri-perintö-, kirjasto-, tekijänoikeus- ja audiovisuaalinen politiikka). Tästä huolimatta Varsinais-Suomenliiton maakuntahallitus ei pidä tarkoituksenmukaisena sitä, että Opetus- ja kulttuuriministeriö tekeekulttuuripoliittisen strategian, jossa taiteen perusopetuksen ja ammatillisen opetuksen näkökulmaei juuri ole mukana. Ne ovat kulttuuripolitiikan kannalta keskeisiä ja niissä tulisi turvata alueellinennäkökulma ja tasa-arvoisuus.
EDUNV: 37/2016§ 131, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 69
Päätös Ehdotus hyväksyttiin._____
Lisätietoja EU-tiedottaja Kirsi Stjernberg, p. 040 551 3120, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
EDUNV: 37/2016§ 131, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 70
LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖLLE LAEIKSI YLEISISTÄ KIRJASTOISTA JA OPETUS- JAKULTTUURITOIMEN RAHOITUKSESTA ANNETUN LAIN 2 §:N MUUTTAMISESTA
Asia Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt Varsinais-Suomen liitolta 19.8.2016 lausuntoa hallituksenesitysluonnoksesta laeiksi yleisistä kirjastoista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetunlain 2 §:n muuttamisesta. Lausunto pyydetään toimittamaan sähköpostitse 23.9.2016 mennessä.Lausunnossa pyydetään ottamaan kantaa erityisesti esityksen vaikutuksia käsittelevään lukuun.
Esitysluonnos on luettavissa osoitteessa:http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/vireilla_kirjastot/kirjastolaki/index.html?lang=fi
Nykyinen kirjastolaki koskee kuntien ylläpitämiä yleisiä kirjastoja. Yleinen kirjasto on Suomessaperus- ja lähipalvelu ja kirjastopalvelut ovat kuntien käytetyimpiä palveluja. Kirjastolain tavoitteenaon edistää kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia ajanmukaisiin ja laadukkaisiin kirjasto- ja tietopalve-luihin asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta.
Kunta saa valtionosuutta yleisen kirjaston käyttökustannuksiin. Valtio on osallistunut yleisten kirjas-tojen toiminnan rahoitukseen noin neljänneksellä (vuonna 2016 valtionosuusprosentti 25,47 %).Esitys ei lisää kuntien tehtäviä eikä sillä ole vaikutusta kuntien talouteen.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki yleisistä kirjastoista, joka korvaisi nykyisen kirjastolain.Ehdotettuun lakiin lisättäisiin säännökset määritelmistä, valtion ja kunnan vastuusta, yleisen kirjas-ton tehtävistä, kirjaston käyttäjän velvollisuudesta sekä lainauskiellosta ja kirjaston käyttökiellosta.Lailla uudistettaisiin lain tavoitetta ja soveltamisalaa, keskus- ja maakuntakirjastoja, maksuttomuut-ta, käyttösääntöjä ja henkilöstöä koskevat säännökset. Lisäksi ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuri-toimen rahoituksesta annettuun lakiin tehdään yleisiä kirjastoja koskeviin säännöksiin liittyviä tekni-siä muutoksia.
Kirjastolaissa säädetään kuntien yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalveluista, mutta yleisten kir-jastojen toiminta on kuitenkin käytännössä laajempi kokonaisuus. Muutokset kirjastojen toimin-taympäristössä, mm. digitalisaatio, muutokset väestörakenteessa, maahanmuutto ja kunta- ja alue-rakenteen muutos vaikuttavat yleisten kirjastojen toimintaan. Yleisiltä kirjastoilta edellytetään aiem-paa monipuolisempia ja moniarvoisempia palveluja. Ehdotettuun lakiin lisättäisiin säännös yleisenkirjaston tehtävistä. Yleisellä kirjastolla olisi kuusi keskeistä tehtävää: tarjota pääsy aineistoihin, tie-toon ja kulttuurisisältöihin, ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa, edistää lukemista ja kir-jallisuutta, tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan, tarjota tiloja oppimiseen, har-rastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan sekä edistää yhteiskunnallista ja kulttuuristavuoropuhelua.
Yleisten kirjastojen keskuskirjasto ja maakuntakirjastot täydentävät yleisten kirjastojen palveluja.Helsingin kaupunginkirjasto toimii yleisten kirjastojen keskuskirjastona. Ehdotuksessa yleisten kir-jastojen keskuskirjaston nimi muutettaisiin valtakunnalliseksi keskuskirjastoksi. Maakuntakirjastoi-na toimii 18 yleistä kirjastoa Manner-Suomessa, eli kaikissa maakunnissa on maakuntakirjasto. Tu-run kaupungin kirjasto toimii Varsinais-Suomen maakuntakirjastona (VASKI).
Nykyisten maakuntakirjastojen tehtävänä on toiminta-alueellaan mm. kehittää verkko- ja tietopalve-luja, perehdyttää kirjastojen henkilöstöä kirjastotyön uusiin toimintamuotoihin ja kehittämishankkei-siin, toteuttaa yhteistyössä muiden yleisten kirjastojen kanssa alueellisia ja valtakunnallisia kehit-tämishankkeita, tukea ja kehittää yleisten kirjastojen tieto- ja kaukopalvelua ja edistää kirjastojenyhteistyötä. Maakuntakirjastojen toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten takia maakunta-kirjaston osin vanhentuneiksi katsottuja tehtäviä on arvioitu tarpeelliseksi uudistaa. Maakuntakirjas-tojen tehtäviä suunnataan laajemmin toimialueensa yleisten kirjastojen toiminnan ja kehittämisentukemiseen ja kehittämistyön veturiksi. Kehittämiskirjasto korvaisi nykyisen maakuntakirjaston. Ke-hittämiskirjastojen lukumäärästä ja toimialueista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Tarkoi-tuksena on, että kehittämiskirjastoja olisi enintään 12. Kehittämiskirjastoina toimivista yleisistä kir-jastoista säädettäisiin opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. Kehittämistehtävien uudelleen jär-
EDUNV: 32/2016§ 132, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 71
jestelyllä pyritään mahdollistamaan palveluiden tasapuolinen saatavuus ja keskeisten kansallistenhankkeiden tasavertainen toteuttaminen.
Valmistelija JV/MR-L/kr
Maakuntajohtajan ehdotus
Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon laeiksi yleisistä kirjastoista ja opetus- ja kult-tuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta:
Varsinais-Suomen liitto katsoo, että alueellisesta näkökulmasta merkittävä on erityisesti esityksen10 §, jonka mukaan kehittämiskirjasto koko maan kattavana kehittämisen ja koordinoinnin verkko-na korvaisi nykyisen maakuntakirjaston. Maakunnan liitto katsoo, että kehittämiskirjastojen luku-määrästä ja toiminta-alueista päätettäessä tulee huomioida alueiden tarpeet. Vapautuvien resurs-sien tulee vahvistaa uusien kehittämiskirjastojen toimintaa. Myös alueiden kielelliset vaatimuksettulee huomioida uudelleenjärjestelyjä tehtäessä. Varsinais-Suomen liitto huomauttaa, että lainval-mistelun yhteydessä ei ole tehty kielellisten vaikutusten arviointia, joten kielellisistä vaikutuksista eivoida lausua. Lain tulisi kuitenkin turvata kielellisesti tasapuoliset palvelut.
Esityksellä ei arvioida olevan taloudellisia vaikutuksia. Varsinais-Suomen liitto pitää kuitenkin tär-keänä, että lain valmistelussa huolehditaan yleisten kirjastojen rahoituksen vastaavan lain tavoitet-ta ja yleisille kirjastoille annettuja tehtäviä. Esimerkiksi rahoituksen vähentyessä on kunnissa karsit-tu yleisten kirjastojen aukioloaikoja, mikä on väistämättä vaikuttanut palveluun ja palvelun käytettä-vyyteen eri väestöryhmissä. Kirjastopalvelujen tasaisen saatavuuden kannalta on tärkeää, että kir-jastoautopalvelusta pidetään kiinni lakia uudistettaessa.
Tasapuolisen kohtelun kannalta on hyvä, että maksuttomuutta koskevaa säännöstä selvennettäi-siin. Osa kunnista on tähän asti perinyt maksun aineiston varaamisesta, mikä on asettanut kirjas-ton käyttäjät eriarvoiseen asemaan. Varausmaksujen osuutta yleisten kirjastojen tuloista pidetäänesityksessä vähäisenä. Yksittäiselle yleiselle kirjastolle varausmaksuista syntynyt tulovaje on kui-tenkin kunnan taloudessa kompensoitava jollakin tavalla. Varaukset aiheuttavat myös kustannuk-sia mm. aineistokuljetusten takia. Varsinais-Suomen liitto pitää hyvänä, että kunta voisi jatkossaperiä maksua varatun aineiston noutamatta jättämisestä, mikä osaltaan auttaisi kattamaan syntyviäkustannuksia.
Päätös Ehdotus hyväksyttiin._____
Lisätiedot Suunnittelija Malla Rannikko-Laine, p. 040 721 3429, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
EDUNV: 32/2016§ 132, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 72
VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET
Asia Viranhaltijat ovat tehneet hallintosäännön ja päätösvallan delegointien perusteella seuraavat toi-meenpanopäätökset:
Maakuntajohtajan päätökset:- hankepäätökset A § 2 - 4- muut B § 141 - 157
Aluekehitysjohtajan päätökset:- CB hankerahoituspäätökset Q § 131 - 134
Edunvalvontajohtajan päätökset:- CB valtion vastinraha X § 1 - 2
Head of Managing Authorityn päätökset A1 § 13 - 32
Valmistelija MK
Maakuntajohtajan ehdotus
Maakuntahallitus merkitsee viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat tiedoksi eikä käytä otto-oikeuttaan.
Päätös Ehdotus hyväksyttiin._____
Lisätietoja Hallintosihteeri Marja Karttunen p. 040 720 3061, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
§ 133, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 73
TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT
.1 LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE VUODEN 2017 OSTO- JA VELVOITELIIKENTEESTÄ
Liikenne- ja viestintäministeriö on 16.8.2016 kirjatulla kirjeellään pyytänyt Varsinais-Suomen liitonnäkemystä alueiden liikkumistarpeista henkilöraideliikenteessä sekä osto- ja velvoiteliikenteen vuo-roista ja aikatauluista. Ministeriö pyytää tuomaan esille, millaisia vaikutuksia mahdollisilla junavuo-roilla olisi alueille ja miten junaliikenteen aikatauluja tulisi kehittää. Lausunto on pyydetty toimitta-maan viimeistään 5.9.2016.
VR-Yhtymä Oy:lle on myönnetty yksinoikeus henkilöliikenteen harjoittamiseen Suomen rautateillä.Yksinoikeuden nojalla VR harjoittaa markkinaehtoista henkilöliikennettä liiketaloudellisin perustein,jolloin se vastaa itsenäisesti vuorotarjonnasta ja liikenteen aikatauluista. Yksinoikeutensa vasti-neeksi VR harjoittaa julkisen palvelun velvoitteen alaista liikennettä yhteensä 20 miljoonalla eurollavuosittain. Tämän lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö hankkii yhtiöltä henkilöliikennepalveluja 30miljoonalla eurolla vuosittain. Osto- ja velvoiteliikenteellä pyritään täydentämään vuorotarjontaa jamahdollistamaan liikenne sellaisilla yhteysväleillä, jonne sitä ei markkinaehtoisesti synny. Sekävelvoite- että ostoliikenteen vuorot ja aikataulut VR suunnittelee yhteistyössä liikenne- ja viestintä-ministeriön kanssa.
Varsinais-Suomen maakunnan alueella ei harjoiteta osto- eikä velvoiteliikennettä.
Varsinais-Suomen liitto antaa asiasta seuraavan lausunnon:
Etelä-Suomen kasvukolmion Turku-Tampere-Helsinki vahvistaminen on keskeinen lähtökohtaVarsinais-Suomen alueidenkäytön suunnittelulle ja liikennejärjestelmätyölle. Kasvukolmiolla suju-vat henkilöjunaliikenteen yhteydet ovat erittäin tärkeitä paitsi Varsinais-Suomen, mutta myös kokoEtelä-Suomen elinkeinoelämälle sekä työmatkaliikenteelle. Junaliikenteen yhteydet parantavat yri-tysten ja julkisorganisaatioiden kanssakäymistä, verkostoitumista, työasiointia, työvoiman saata-vuutta, kokous-, kongressi- ja vapaa-ajan matkustusta sekä erilaisten tapahtumien järjestämistä.Junayhteydet mahdollistavat asumisen kasvukeskusten ulkopuolella ja samalla kestävän liikkumi-sen asuin- sekä työpaikan välillä.
Maakuntakaavatyössä Varsinais-Suomen liitto pyrkii vahvistamaan maankäyttöä alueilla, joista onmahdollisuudet kulkea rautateitse maamme suurimmille kaupunkiseuduille. Raideliikenteen hyö-dyntäminen ja kehittäminen on asetettu tavoitteeksi myös maakunnan liikennestrategiassa sekäTurun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa.
Etelä-Suomen kytkeminen yhdeksi vahvaksi työssäkäyntialueeksi edellyttää sujuvampia henkilöju-naliikenteen yhteyksiä Turusta Helsinkiin ja Tampereelle. Lisäksi se edellyttää kyseisten yhteysvä-lien pienempien keskusten kytkemistä osaksi näitä kehityskäytäviä.
Varsinais-Suomen alueella on tällä hetkellä kolme asemapaikkakuntaa, joten asemavälit ovat erit-täin pitkiä. Tämä vähentää junaliikenteen potentiaalisen käyttäjäkunnan määrää. Aikataulut Tam-pereen suuntaan eivät palvele työmatka-, kokous- ja kongressimatkoja. Helsingin junat eivät palve-le myöhäisen illan vapaa-ajanmatkoja.
- Asemapaikkoja tulisi lisätä Varsinais-Suomen alueella.-Juna-aikatauluja tulisi kehittää Tampereen suuntaan ajatellen etenkin työmatka-, kokous- sekäkongressimatkoja.- Helsingin suunnalla asemavälejä tulisi tihentää ja aikatauluja kehittää.
Perustason turvaaminen
Valtion turvattava perustaso henkilöraideliikenteelle. Perustelut:Edellytys toimivan ja kestävän yhdyskuntarakenteen ja liikenneverkon kehittämisek-si (pitkäjänteiset suunnitteluprosessit)
§ 134, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 74
Junayhteyksillä merkittävä vaikutus ihmisten ja yritysten sijoittumisvalintoihin.
Kaukojunaliikenteen kehittäminen
Tampereelta Turkuun aamuyhdeksäksi saapuva uusi vuoro sekä Turusta Tampereelle klo 17.00 -18.00 lähtevä uusi vuoro. Perustelut:
Maakunnan tavoitteena on saada Loimaan seutu kytkettyä kiinteämmin maakunnanlaajuiseen, kestävään liikkumiseen perustuvaan työssäkäyntialueeseen. Yhteydetparantavat Loimaan työ- ja opiskelumatkojen sujuvuutta TurkuunParantavat Turun ja Tampereen välisen työasiointi- ja työssäkäyntiliikenteen edelly-tyksiäMahdollistavat laajempien kokousten ja konferenssien järjestämisen Turussa kau-empaa saapuvilla junilla (vaihtoyhteydet Turun suuntaan).
Helsingistä Turkuun ja Turusta Helsinkiin klo 22.00 jälkeen uudet iltavuorot. Perustelut:Nykyinen iltayhteys Helsingistä Turkuun lähtee niin aikaisin (20.37), että tapahtu-miin ja työelämään liittyviin iltatilaisuuksiin osallistuminen Helsingissä ei ole mahdol-lista junaa käyttäenTurusta lähtevä iltayhteys erityisesti Helsingin suuntaan lähtee niin aikaisin (klo20.30), että se heikentää suuresti erilaisten tapahtumien järjestämisedellytyksiä Tu-russa samoin kuin Salon asukkaiden mahdollisuuksia käyttää maakuntakeskuksenkulttuuri- ym. palveluja.
Tasainen tunnin vuoroväli Turun ja Helsingin välille arkisin (+ aamun ja iltapäivän lisävuorot). Ta-sainen kahden tunnin vuoroväli Turun ja Tampereen välille arkisin (+ aamun ja iltapäivän lisävuo-rot). Perustelut:
Parantaa Turun ja Helsingin/Tampereen välisiä asiointimatkojen luotettavuutta sekäennustettavuutta työssä ja vapaa-ajalla.
Asemapaikkojen lisääminen
Lisäpysähdykset Paimioon sekä Auraan. Perustelut:Maakunnan tavoitteena on saada ratojen varret kytkettyä kiinteämmin maakunnanlaajuiseen, kestävään liikkumiseen perustuvaan työssäkäyntialueeseen. Asema-paikkojen lisääminen parantaa Auran sekä Paimion asuinkeskittymien työ- ja opis-kelumatkojen sujuvuutta TurkuunLisäpysähdykset eivät vaadi merkittäviä satsauksia infraan (vanhoja asemapaikko-ja)Lisäpysähdykset eivät aiheuta lisäaikaa (aikatauluissa väljyyttä).
Pietarin yhteyksien kehittäminen
Henkilöjunaliikenteen yhteydet Turusta Pietariin tulee turvata sujuvin vaihtoyhteyksin myös tulevai-suudessa.
Varsinais-Suomen liiton elinkeinoelämän kehityksen kannalta yhteistyö Venäjän jaPietarin alueen kanssa on erityisen tärkeää.
Laivaliikenteen huomioiminen
Tampereen ja Helsingin suunnan junien aikataulut tulee tarkistaa niin, että ne palvelevat sekä SiljaLinen että Viking Linen matkustajaliikennettä. Tällä hetkellä suurimmat puutteet ilmenevät Tampe-
§ 134, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 75
reen suunnan junien ja Silja Linen välillä (junalla ei ehdi aamulähtöön ja iltalähtöön odotus noin 1,5tuntia). Viking Linen aikataulujen osalta aikatauluja tulisi tarkistaa paluuliikenteen osalta Tampe-reen suuntaan (illalla matka-aika Tampereelle laivan saavuttua satamaan noin 3,5 tuntia).
Henkilöjunaliikenteen vuorot mahdollistavat laivojen reitti- ja virkistysliikenteen käy-tön myös autottomilla matkustajilla. Junaliikenteen käyttö vähentää myös tarvettapysäköinnin järjestämiseksi satama-alueella ja näin mahdollistaa maankäytön te-hostamisen Turun kaupungin yhdellä keskeisellä kasvualueella.
Paikallisjunaliikenteen käynnistäminen
Lainsäädäntöä tulee uudistaa niin, että paikallisjunaliikenteen käynnistäminen alueella on mahdol-lista ja alueet voivat ostaa haluamaansa liikennettä raiteille. Perustelut:
Maakunnan tavoitteena on saada Turun seutua ympäröivät seudut kiinteämminmaakunnan laajuiseen, kestävään liikkumiseen perustuvaan työssäkäyntialueeseenkehittämällä radoille paikallisjunaliikennettäPaikallisjunaliikenteen asemat on osoitettu voimassa olevaan maakuntakaavaanPaikallisjunaliikenteen edellytyksiä toteutua parannetaan edelleen merkinnöin jamääräyksin tekeillä olevassa Varsinais-Suomen taajamia koskevassa vaihemaa-kuntakaavatyössäPaikallisjunaliikennettä on tavoitteena saada Salon, Loimaan ja UudenkaupunginradoilleVarsinais-Suomen kunnat tukevat paikallisjunaliikenteen toteutumista omalla maan-käytön suunnittelullaan tiivistämällä ja täydentämällä asemien ympäristön asutustaja palvelurakennetta.
.2 MATKARAPORTIT
Tanhuanpää SuviMaakunnan liittojen taloushenkilöstön matka19.-21.5.2016 Bryssel, Belgia
Palhus SonjaCBTRAN - hankehakemuksen valmistelun ensimmäinen partnerikokous30.-31.8.2016 Örebro, Ruotsi
Maakuntajohtajan ehdotus
Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi annettavat asiat tiedoksi.
Päätös Ehdotus hyväksyttiin._____
§ 134, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 76
VARSINAIS-SUOMEN UITTOMATKARAPORTTI
TILAISUUS:
Maakunnan liittojen taloushenkilöstön matka Brysseliin
OSALLISTUJA(T) LIITOSTA:
Tanhuanpää Suvi
PAIKKA:
Brysseli
AIKA:
19-21. 5. 2016
MUUT OSALLISTUJAT:(Alle 10, nimetA'li 10 tahot)Etelä-Karjalan liitto, Etelä-Savon liitto, Hämeen liitto, Keski-Suomen liitto, Lapin liitto,Pohjanmaan liitto, Uudenmaan liitto
TILAISUUDEN OHJELMAKUVAUS
Maakunnan liittojen taloushenkilöstön matka Brysseliin lisäsi tietämystä EU:ninstituutioista sekä saimme vastauksia ajankohtaisiin taloushallinnon kysymyksiimme.Eräs merkittävä asia kaikille liitoille oli arvonlisäveron kohtelu tukikelpoisena kuluna.Matkan aikana saimme yleisesittelyn Euroopan parlamentin toiminnasta ja meille mm.esiteltiin budjettivaliokunnan työtä sekä EU:n talousarvioita ja budjetin perusteita.Lisätietoa budjetista Ja rahoituskehysasioista saimme vielä lisää komissionbudjettipääosaston toiminnan esittelyssä sekä Suomen EU-edustustossa. KuntaliitonBrysselin toimiston esittelyssä keskustelimme kuntien edunvalvonnasta sekäarvonlisäveron tukikelpoisuudesta. Alueiden komiteassa saimme tuntumaa kuntienkohtaamispaikan merkityksestä sekä viestintäkanavana toimimisesta Brysseliin jatakaisin.
TILAISUUDEN KOKONAISKUSTANNUS LIITOLLE
OSANOTTO-MAKSU
1239,70 eur(sis. matkat,majoitus jaohjelma)
MATKAKULUT MAJOITUS
)PÄIVÄRAHAT
161, 65 eur
YHTEENSÄ
1401,35 eur
Sivu 77§ 134, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: Matkaraportti_Tanhuanpaa
TEHDYT PÄÄTÖKSET, KANNANOTOT YMS.
TAVOITTEET TILAISUUDESSA, TILAISUUDEN MERKITYS MAAKUNNALLE JASAADUT TULOKSET:
Matka lisäsi taloushallinnollista tietämystä EU:n toiminnasta ja yhdessä muiden liittojentaloushenkilöstön kanssa jaettiin kokemuksia EU-hankkeista Ja niiden käsittelystäliitoissa.
LIITOLTA EDELLYTETTÄVÄT JATKOTOIMET
LUETTELO LIITTEISTÄ
Liite 1. Matkaohjelma
Päiväys ja allekirjoitus
^. °!. ÄOI^
Sivu 78§ 134, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: Matkaraportti_Tanhuanpaa
VARSINAIS-SUOMEN LIITTOMATKARAPORTTI
TILAISUUS:
CBTRAN - hankehakemuksen valmistelun ensimmäinen partnerikokous
OSALLISTUJA(T) LIITOSTA:
Sonja Palhus
PAIKKA:
Orebro, Ruotsi
AIKA:
30-31. 8. 2016
MUUT OSALLISTUJAT:(Alle 10, nimet/Yli 10 tahot)Edustajat Region Östrebosta, Harju maakunnasta, Riga Planning Regionista jaVidzeme Planning Regionista
TILAISUUDEN OHJELMAKUVAUSTyökokous jossa aloitettiin yhteisen hankehakemuksen suunnittelu Central BalticInterreg -ohjelmaan. Hanke tulee keskittymään pohjoisen kasvuvyöhykkeeji liikenteenparantamiseen, sekä vyöhykkeen tunnettavuuden edistämiseen Tarkemmatkonkreettiset tavoitteet käsitellään seuraavassa kokouksessa Latviassa 19-20. 10.2016.Hankehakemus jätetään CB-ohjelman mukaisesti helmikuun 2017 lopussa.
TILAISUUDEN KOKONAISKUSTANNUS LIITOLLE ( )
OSANOTTO-MAKSU
MATKAKULUT
439
MAJOITUS
66
PÄIVÄRAHAT
117
YHTEENSÄ
622
Sivu 79§ 134, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: Matkaraportti_Palhus
TEHDYT PÄÄTÖKSET, KANNANOTOT YMS.Hankkeen valmistelua jatketaan. Määritellään konkreettiset tavoitteet jakartoitetaan parhaat partnerit. Tavoitteena on aktivoida vyöhykkeen toimijoitamonipuolisesti. Pääpartnerin valinta jäi auki, liiton puolesta ilmoitettiin ettähankkeen vetovastuuta ei olla valmiita ottamaan.
TAVOITTEET TILAISUUDESSA, TILAISUUDEN MERKITYS MAAKUNNALLE JASAADUT TULOKSET:
Maakunnan rooli Pohjoisen Kasvuvyöhykkeen ydinalueena tulee hankkeen myötävahvistumaan. Tavoitteena on liikenteen nopeuden, turvallisuuden jaympäristöystävällisyyden parantuminen koko väylällä.
LIITOLTA EDELLYTETTÄVÄT JATKOTOIMETOmien konkreettisten tavoitteiden asettaminen. Partnereiden kartoitus. Seuraavavalmistelukokous pidetään Latviassa lokakuussa, osallistuminen suotavaa.
LUETTELO LIITTEISTÄ
Päiväys ja allekirjoitus
l\. ^>. '2o\ b <^.
Sivu 80§ 134, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: Matkaraportti_Palhus
KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN
Maakuntajohtajan ehdotus
Puheenjohtaja päättää kokouksen.
Päätös Puheenjohtaja Jani Kurvinen päätti kokouksen klo 11.45._____
§ 135, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 81
MUUTOKSENHAKUKIELLOT
Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta,koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Pykälät:
Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 §:n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraa-viin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla.
Pykälät:
HValL 3 §:n 1 mom./muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamal-la.
Pykälät ja kieltojen perusteet:
OIKAISUVAATIMUSOHJEET
Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen.
Pykälät:
Oikaisuvaatimusviran-omainen
VARSINAIS-SUOMEN LIITON MAAKUNTAHALLITUSRatapihankatu 36PL 27320101 TURKU
sähköposti: kirjaamo@varsinais-suomi.fiAika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksensisältö
Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava.
VALITUSOSOITUSSeuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta an-nettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen.Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvali-tuksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen.
Valitusviranomainen Turun hallinto-oikeusSairashuoneenkatu 2-4PL 3220101 TURKU
Kunnallisvalitus, pykälät: Valitusaika 30 päivää
Hallintovalitus, pykälät: Valitusaika 30 päivää
Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain(1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 250 euroa.
§ 9998, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 83
Muu valitusviranomai-nen Osoite:
Postiosoite:
Pykälät: Valitusaika päivää
Valitusaika Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista.
Valituskirja Valituskirjassa on ilmoitettava- valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite- päätös, johon haetaan muutosta- miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi- muutosvaatimuksen perusteet
Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatijaon allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite.
Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettunajäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava.
Valitusasiakirjojentoimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuullavalitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä.
Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.
Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimus/valitusosoitus liitetään pöytäkirjannotteeseen.
§ 9998, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 84
top related