lÄksyt tekijÄÄnsÄ neuvovat · 25.4.2016 4 kuvio 2. koulun opetuskieleen perustuva...
Post on 14-Sep-2020
0 Views
Preview:
TRANSCRIPT
LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT
Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset
9. vuosiluokalla 2015
25.4.2016
Arvioinnin tulokset
▪ Oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % arviointitehtävien
kokonaispistemäärästä
▪ Matematiikan osaamisen taso on pysynyt ennallaan
▪ Sekä poikien että tyttöjen keskimääräinen ratkaisuosuus oli noin 43 %.
Pojilla oli tyttöjä yleisemmin sekä matalia että korkeita pistemääriä.
▪ Suomenkielisissä kouluissa keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % ja
ruotsinkielisissä 44 %. Ero ei ole tilastollisesti merkitsevä.
25.4.2016
2
Pojista 13 % ylsi vähintään 70 %:n ratkaisuosuuteen, tytöistä 8 %. Pojista 17 % jäi alle 20 %:n ratkaisuosuuteen, tytöillä vastaava osuus oli 13 %.
25.4.2016
3
5
12
14
15 16
13
11
9
3
13
10
16 16
19
16
12
6
2
00
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
Osu
us
opp
ilais
ta(%
)
Pojat Tytöt
[0, 10[ [10, 20[ [20, 30[ [30, 40[ [40, 50[ [50, 60[ [60, 70[ [70, 80[ [80, 90[(%) [90, 100]
KUVIO 1. Sukupuolittainen ratkaisuosuuksien jakauma
25.4.2016
4
KUVIO 2. Koulun opetuskieleen perustuva ratkaisuosuuksien jakauma
4
11
15
16
17
14
12
7
3
1
4
10
14
16
18 18
10
5
4
10
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20O
suus
opp
ilais
ta(%
)
Suomenkieliset Ruotsinkieliset
[0, 10[ [10, 20[ [20, 30[ [30, 40[ [40, 50[ [50, 60[ [60, 70[ [70, 80[ [80, 90[(%) [90, 100]
Tehtävätyypit
25.4.2016
5
54
50
35
54
53
33
0 10 20 30 40 50 60
Monivalintatehtävät
Päässälaskutehtävät
Ongelmanratkaisutehtävät
Pojat Tytöt
KUVIO 3. Tehtävätyyppien keskimääräiset ratkaisuosuudet (%)
sukupuolittaisessa tarkastelussa
25.4.2016
6
KUVIO 4. Koulun opetuskieleen perustuvat tehtävätyyppien
ratkaisuosuudet (%)
0 10 20 30 40 50 60
Monivalintatehtävät
Päässälaskutehtävät
Ongelmanratkaisutehtävät
RuotsinkielisetSuomenkieliset
Matematiikan osa-alueet
25.4.2016
7
45
0 10 20 30 40 50 60
Geometria
Todennäköisyys ja tilastot
Funktiot
Luvut ja laskutoimitukset
Algebra
TytötPojat
4648
47
4243
4134
3636
KUVIO 5. Osa-alueiden keskimääräiset ratkaisuosuudet (%)
sukupuolittaisessa tarkastelussa
25.4.2016
8
36
37
43
46
47
36
37
42
46
47
32
39
44
47
49
0 10 20 30 40 50 60
Geometria
Todennäköisyys ja tilastot
Funktiot
Luvut ja laskutoimitukset
Algebra
RuotsinkielisetSuomenkieliset Kaikki
KUVIO 6. Koulun opetuskieleen perustuvat ratkaisuosuudet (%)
osa-alueittain
Paperi- ja sähköversioiden monivalintatehtävät
▪ Paperiversiossa oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 55 % ja
sähköversiossa 53 %. Ero on tilastollisesti merkitsevä.
▪ Pojilla paperi- ja sähköversion välinen ero oli noin 3 prosenttiyksikköä,
tytöillä 2 prosenttiyksikköä. Poikien välinen ero on tilastollisesti
merkitsevä.
▪ Suomenkielisissä kouluissa versioiden välinen keskimääräinen ero oli
hieman yli 2 prosenttiyksikköä ja ruotsinkielisillä kouluilla noin
1 prosenttiyksikköä. Suomenkielisissä kouluissa versioiden välinen ero
on tilastollisesti merkitsevä.
25.4.2016
9
Paperi- ja sähköversioiden päässälaskutehtävät
▪ Paperiversiossa oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 54 % ja
sähköversiossa 50 %. Ero on tilastollisesti merkitsevä.
▪ Pojilla paperi- ja sähköversion välinen ero oli noin 3 prosenttiyksikköä
ja tytöillä 6 prosenttiyksikköä. Molemmilla versioiden väliset erot ovat
tilastollisesti merkitseviä.
▪ Suomenkielisissä kouluissa versioiden välinen keskimääräinen ero oli
hieman vajaa 4 prosenttiyksikköä ja ruotsinkielisillä kouluilla paperi- ja
sähköversioiden ero oli peräti 8 prosenttiyksikköä. Molempien
opetuskielien kannalta versioiden väliset erot ovat myös tilastollisesti
merkitseviä.
25.4.2016
10
Alueelliset erot
▪ Osaamisessa oli jonkin verran vaihtelua maan eri osissa:
keskimääräiset ratkaisuosuudet vaihtelivat alueittain 40–46 %:teen.
▪ Parhaiten osasivat Lounais-Suomen 46 %:n ja heikoiten Itä-Suomen
AVI-alueiden oppilaat 40 %:n keskimääräisellä ratkaisuosuudella.
▪ Monivalintatehtävissä oppilaiden tulokset olivat parempia
paperiversiossa kaikilla AVI-alueilla, lukuun ottamatta Lappia, jossa
sähköversion suorittaneet oppilaat saivat parempia tuloksia. Kaikilla
AVI -alueilla päässälaskutehtävät osattiin paremmin paperiversiossa
kuin sähköversiossa.
25.4.2016
11
Taustamuuttujat
▪ Oppilaan ensisijaisella jatko-opintojen hakutoiveella ja arvioinnin
keskimääräisillä ratkaisuosuuksilla oli selkeä yhteys:
keskimääräinen ratkaisuosuus lukion pitkään matematiikkaan
tähtäävillä oli 59 %, lukion lyhyen matematiikan valitsevilla 40 % ja
ammatillisiin opintoihin aikovilla 32 %.
▪ Myös vanhempien koulutustaustan kannalta erot oppilaiden
oppimistuloksissa ovat tilastollisesti merkitseviä ja käytännössäkin
suuria. Oppilailla, joiden vanhempien korkein koulutus oli
peruskoulu, oli 20 % prosenttiyksikköä heikompi keskimääräinen
ratkaisuosuus kuin oppilailla, joiden vanhemmilla korkein koulutus
oli yliopisto, korkeakoulu tai ammattikorkeakoulu.
25.4.2016
12
25.4.2016
13
1,2 % 0,5 %
35,2 %
22,0 %
41,1 %
1,2 %0,5 %
Lukio ja lyhyt matematiikka
Ammatillinen koulutus Kymppiluokka tai valmentava koulutus
Töihin tai välivuosi
Lukio ja pitkä matematiikka
0 13
8
17
22
23
17
7
21
8
17
23
25
16
6
20 0
8
2123
19
14
9
4
20 0
0
5
10
15
20
25
30
Osu
us
opp
ilais
ta(%
)
Lukio ja pitkä matematiikka Lukio ja lyhyt matematiikka Ammatillinen koulutus
[0, 10[ [10, 20[ [20, 30[ [30, 40[ [40, 50[ [50, 60[ [60, 70[ [70, 80[ [80, 90[(%) [90, 100]
KUVIO 8. Jatko-opintosuunnitelmiinperustuva ratkaisuosuuksienjakauma
KUVIO 7. Oppilaiden jatko-opintosuunnitelmat
25.4.2016
14
KUVIO 10.
Vanhempien koulutustaustaan
Perustuva ratkaisuosuuksien
jakauma
1,6 %
30,0 %
16,6 %
51,8 %
Peruskoulu Ammattikoulu Lukio Korkeakoulu
KUVIO 9. Oppilaiden vastaukset vanhempien
korkeimmasta koulutustaustasta
0
5
10
15
20
25
[0, 10[ [10, 20[ [20, 30[ [30, 40[ [40, 50[ [50, 60[ [60, 70[ [70, 80[ [80, 90[ [90, 100]
Osu
us
opp
ilais
ta(%
)
Peruskoulu Ammattikoulu Lukio Korkeakoulu
20
17
22
19
6
9
3
0
3
0
6
16
18 18
17
13
7
4
10
5
15
1816
10 11
6
10
2
7
11
14
18
15
10
4
1
1818
25.4.2016
15
▪ Tyttöjen ilmoittama matematiikan kouluarvosanojen keskiarvo oli 7,9 ja
poikien 7,5. Ero on tilastollisesti merkitsevä. Arvioinnin keskimääräisen
ratkaisuprosentin ja oppilaan matematiikan arvosanan välinen
korrelaatiokerroin oli 0,73, mikä oli vahva.
▪ Suurimmalla osalla kaikista opettajista (94 %) oli muodollinen kelpoisuus
matematiikan opettajan tehtävään. Opettajista oli aineenopettajia 96 % ja
luokanopettajia 3 %.
▪ Arviointi koulujen sisällä vaikuttaa johdonmukaiselta, mutta koulujen
välillä on eroja: eri kouluissa keskimäärin yhtä hyvin osanneiden
oppilaiden arvosanoissa saattoi olla jopa kahden numeron ero.
▪ Koulujen välisissä eroissa ei ole tapahtunut suurtakaan muutosta
vuosien 2012 ja 2015 arviointien välillä, eivätkä erot kansainvälisesti
tarkasteltuna ole suuria. Selkein kasvu koulujen välisissä eroissa on
tapahtunut vuosien 2002–2012 välisenä aikana, ja nyt kasvu näyttää
taittuneen.
25.4.2016
16
▪ Oppilaat pitivät matematiikkaa varsin hyödyllisenä oppiaineena ja
keskimääräinen käsitys omasta osaamisesta koettiin lievästi
myönteisenä
▪ Poikien käsitys omasta osaamisesta oli tilastollisesti merkitsevästi
parempi kuin tyttöjen
▪ Matematiikka ei ollut kovin pidetty oppiaine, vaikka asenteet ovat
muuttuneet myönteisemmiksi aiempiin arviointeihin verrattuna
▪ Oman osaamisen, oppiaineesta pitämisen ja oppiaineen
hyödyllisyytenä näkemisen yhteys oppimistuloksiin ovat tilastollisesti
merkitseviä ja käytännössä suuria
▪ Mitä positiivisempia asenteet olivat opiskelua kohtaan, sitä parempia
olivat oppimistulokset
25.4.2016
17
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Heikko Matala Kohtalainen Vahva
Rat
kais
uosu
us(%
)
Käsitys omasta osaamisesta Oppiaineen hyödyllisyys Oppiaineesta pitäminen
KUVIO 11. Matematiikan arvioinnissa menestymisen yhteys käsitykseen omasta osaamisesta, oppiaineen hyödyllisyydestä ja oppiaineesta pitämisestä
25.4.2016
18
KUVIO 12. Oppilaiden keskimääräiset ratkaisuosuudet matematiikan
kokeeseen valmistautumisen ja tehtävien tekemisen tarkasteluissa
Ei lainkaanHarvoin
JoskusUsein
Lähes aina
0
10
20
30
40
50
60
Ei lainkaan Melkovähän
Melkopaljon
Erittäinpaljon
Ole
nte
hnyt
teht
ävä
tso
vitu
llata
valla
Rat
kais
uosu
us(%
)
Kokeeseen valmistautumiseen käytetty aika
Kehittämisehdotuksia
▪ Läksyjen antaminen ja niiden tekemisen valvominen. Vanhempien olisi hyvä
kannustaa lapsiaan, erityisesti poikia, säännölliseen tehtävien tekemiseen.
▪ Matematiikan osa-alueista suuri huoli kohdistuu geometrian ja todennäköisyyden ja
tilastojen tehtäviin. Näiden tehtävien harjoittelua tulisi lisätä kouluissa.
▪ Oppilaalla on oikeus saada realistista palautetta ja realistinen kuva omasta
osaamisestaan ja oppiaineen hyödyllisyydestä.
▪ Matematiikan opiskelua ja oppimateriaalia on kehitettävä siten, että useampi
oppilas kokisi matematiikan opiskelun mielenkiintoiseksi ja mukavaksi.
Matematiikan opiskeluasenteiden kehittämistä palvelevaan tutkimukseen tulee
panostaa.
25.4.2016
19
25.4.2016
20
▪ Koulujen on kiinnitettävä huomiota oppilasarviointiin. Arvosanat tulisi antaa
samoin perustein sukupuoleen, opettajaan ja kouluun katsomatta.
Selvästikin kriteerejä kaivataan useammalle arvosanalle kuin kahdeksan.
▪ Tukiopetusta on tarjottava kaikille sitä tarvitseville. Erityistä ja tehostettua
tukea saavien oppilaiden matematiikan opetuksen järjestämisestä tulee
huolehtia siten, että tuki on laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason
sekä yksilöllisten tarpeiden mukaista.
▪ Oppilaille on annettava yhdenvertaiset mahdollisuudet tieto- ja
viestintätekniikan käyttöön eri puolilla maata ja kaikissa kouluissa. Laitekanta
ja sen käyttö tulee uudistaa ja yhdenmukaistaa. Opettajille on tarjottava
aiheesta täydennyskoulutusta.
▪ Matematiikkaa opettavien opettajien täydennyskoulutusta tulee lisätä siten,
että kaikki voivat päästä koulutukseen. Koulutusta toivottiin muun muassa
oppilaiden motivointiin, opetusmenetelmiin, opetuksen eriyttämiseen, tieto- ja
viestintätekniikkaan ja oppimisvaikeuksiin.
top related