LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT

Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset

9. vuosiluokalla 2015

25.4.2016

Arvioinnin tulokset

▪ Oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % arviointitehtävien

kokonaispistemäärästä

▪ Matematiikan osaamisen taso on pysynyt ennallaan

▪ Sekä poikien että tyttöjen keskimääräinen ratkaisuosuus oli noin 43 %.

Pojilla oli tyttöjä yleisemmin sekä matalia että korkeita pistemääriä.

▪ Suomenkielisissä kouluissa keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % ja

ruotsinkielisissä 44 %. Ero ei ole tilastollisesti merkitsevä.

25.4.2016

2

Pojista 13 % ylsi vähintään 70 %:n ratkaisuosuuteen, tytöistä 8 %. Pojista 17 % jäi alle 20 %:n ratkaisuosuuteen, tytöillä vastaava osuus oli 13 %.

25.4.2016

3

5

12

14

15 16

13

11

9

3

13

10

16 16

19

16

12

6

2

00

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

Osu

us

opp

ilais

ta(%

)

Pojat Tytöt

[0, 10[ [10, 20[ [20, 30[ [30, 40[ [40, 50[ [50, 60[ [60, 70[ [70, 80[ [80, 90[(%) [90, 100]

KUVIO 1. Sukupuolittainen ratkaisuosuuksien jakauma

25.4.2016

4

KUVIO 2. Koulun opetuskieleen perustuva ratkaisuosuuksien jakauma

4

11

15

16

17

14

12

7

3

1

4

10

14

16

18 18

10

5

4

10

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20O

suus

opp

ilais

ta(%

)

Suomenkieliset Ruotsinkieliset

[0, 10[ [10, 20[ [20, 30[ [30, 40[ [40, 50[ [50, 60[ [60, 70[ [70, 80[ [80, 90[(%) [90, 100]

Tehtävätyypit

25.4.2016

5

54

50

35

54

53

33

0 10 20 30 40 50 60

Monivalintatehtävät

Päässälaskutehtävät

Ongelmanratkaisutehtävät

Pojat Tytöt

KUVIO 3. Tehtävätyyppien keskimääräiset ratkaisuosuudet (%)

sukupuolittaisessa tarkastelussa

25.4.2016

6

KUVIO 4. Koulun opetuskieleen perustuvat tehtävätyyppien

ratkaisuosuudet (%)

0 10 20 30 40 50 60

Monivalintatehtävät

Päässälaskutehtävät

Ongelmanratkaisutehtävät

RuotsinkielisetSuomenkieliset

Matematiikan osa-alueet

25.4.2016

7

45

0 10 20 30 40 50 60

Geometria

Todennäköisyys ja tilastot

Funktiot

Luvut ja laskutoimitukset

Algebra

TytötPojat

4648

47

4243

4134

3636

KUVIO 5. Osa-alueiden keskimääräiset ratkaisuosuudet (%)

sukupuolittaisessa tarkastelussa

25.4.2016

8

36

37

43

46

47

36

37

42

46

47

32

39

44

47

49

0 10 20 30 40 50 60

Geometria

Todennäköisyys ja tilastot

Funktiot

Luvut ja laskutoimitukset

Algebra

RuotsinkielisetSuomenkieliset Kaikki

KUVIO 6. Koulun opetuskieleen perustuvat ratkaisuosuudet (%)

osa-alueittain

Paperi- ja sähköversioiden monivalintatehtävät

▪ Paperiversiossa oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 55 % ja

sähköversiossa 53 %. Ero on tilastollisesti merkitsevä.

▪ Pojilla paperi- ja sähköversion välinen ero oli noin 3 prosenttiyksikköä,

tytöillä 2 prosenttiyksikköä. Poikien välinen ero on tilastollisesti

merkitsevä.

▪ Suomenkielisissä kouluissa versioiden välinen keskimääräinen ero oli

hieman yli 2 prosenttiyksikköä ja ruotsinkielisillä kouluilla noin

1 prosenttiyksikköä. Suomenkielisissä kouluissa versioiden välinen ero

on tilastollisesti merkitsevä.

25.4.2016

9

Paperi- ja sähköversioiden päässälaskutehtävät

▪ Paperiversiossa oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 54 % ja

sähköversiossa 50 %. Ero on tilastollisesti merkitsevä.

▪ Pojilla paperi- ja sähköversion välinen ero oli noin 3 prosenttiyksikköä

ja tytöillä 6 prosenttiyksikköä. Molemmilla versioiden väliset erot ovat

tilastollisesti merkitseviä.

▪ Suomenkielisissä kouluissa versioiden välinen keskimääräinen ero oli

hieman vajaa 4 prosenttiyksikköä ja ruotsinkielisillä kouluilla paperi- ja

sähköversioiden ero oli peräti 8 prosenttiyksikköä. Molempien

opetuskielien kannalta versioiden väliset erot ovat myös tilastollisesti

merkitseviä.

25.4.2016

10

Alueelliset erot

▪ Osaamisessa oli jonkin verran vaihtelua maan eri osissa:

keskimääräiset ratkaisuosuudet vaihtelivat alueittain 40–46 %:teen.

▪ Parhaiten osasivat Lounais-Suomen 46 %:n ja heikoiten Itä-Suomen

AVI-alueiden oppilaat 40 %:n keskimääräisellä ratkaisuosuudella.

▪ Monivalintatehtävissä oppilaiden tulokset olivat parempia

paperiversiossa kaikilla AVI-alueilla, lukuun ottamatta Lappia, jossa

sähköversion suorittaneet oppilaat saivat parempia tuloksia. Kaikilla

AVI -alueilla päässälaskutehtävät osattiin paremmin paperiversiossa

kuin sähköversiossa.

25.4.2016

11

Taustamuuttujat

▪ Oppilaan ensisijaisella jatko-opintojen hakutoiveella ja arvioinnin

keskimääräisillä ratkaisuosuuksilla oli selkeä yhteys:

keskimääräinen ratkaisuosuus lukion pitkään matematiikkaan

tähtäävillä oli 59 %, lukion lyhyen matematiikan valitsevilla 40 % ja

ammatillisiin opintoihin aikovilla 32 %.

▪ Myös vanhempien koulutustaustan kannalta erot oppilaiden

oppimistuloksissa ovat tilastollisesti merkitseviä ja käytännössäkin

suuria. Oppilailla, joiden vanhempien korkein koulutus oli

peruskoulu, oli 20 % prosenttiyksikköä heikompi keskimääräinen

ratkaisuosuus kuin oppilailla, joiden vanhemmilla korkein koulutus

oli yliopisto, korkeakoulu tai ammattikorkeakoulu.

25.4.2016

12

25.4.2016

13

1,2 % 0,5 %

35,2 %

22,0 %

41,1 %

1,2 %0,5 %

Lukio ja lyhyt matematiikka

Ammatillinen koulutus Kymppiluokka tai valmentava koulutus

Töihin tai välivuosi

Lukio ja pitkä matematiikka

0 13

8

17

22

23

17

7

21

8

17

23

25

16

6

20 0

8

2123

19

14

9

4

20 0

0

5

10

15

20

25

30

Osu

us

opp

ilais

ta(%

)

Lukio ja pitkä matematiikka Lukio ja lyhyt matematiikka Ammatillinen koulutus

[0, 10[ [10, 20[ [20, 30[ [30, 40[ [40, 50[ [50, 60[ [60, 70[ [70, 80[ [80, 90[(%) [90, 100]

KUVIO 8. Jatko-opintosuunnitelmiinperustuva ratkaisuosuuksienjakauma

KUVIO 7. Oppilaiden jatko-opintosuunnitelmat

25.4.2016

14

KUVIO 10.

Vanhempien koulutustaustaan

Perustuva ratkaisuosuuksien

jakauma

1,6 %

30,0 %

16,6 %

51,8 %

Peruskoulu Ammattikoulu Lukio Korkeakoulu

KUVIO 9. Oppilaiden vastaukset vanhempien

korkeimmasta koulutustaustasta

0

5

10

15

20

25

[0, 10[ [10, 20[ [20, 30[ [30, 40[ [40, 50[ [50, 60[ [60, 70[ [70, 80[ [80, 90[ [90, 100]

Osu

us

opp

ilais

ta(%

)

Peruskoulu Ammattikoulu Lukio Korkeakoulu

20

17

22

19

6

9

3

0

3

0

6

16

18 18

17

13

7

4

10

5

15

1816

10 11

6

10

2

7

11

14

18

15

10

4

1

1818

25.4.2016

15

▪ Tyttöjen ilmoittama matematiikan kouluarvosanojen keskiarvo oli 7,9 ja

poikien 7,5. Ero on tilastollisesti merkitsevä. Arvioinnin keskimääräisen

ratkaisuprosentin ja oppilaan matematiikan arvosanan välinen

korrelaatiokerroin oli 0,73, mikä oli vahva.

▪ Suurimmalla osalla kaikista opettajista (94 %) oli muodollinen kelpoisuus

matematiikan opettajan tehtävään. Opettajista oli aineenopettajia 96 % ja

luokanopettajia 3 %.

▪ Arviointi koulujen sisällä vaikuttaa johdonmukaiselta, mutta koulujen

välillä on eroja: eri kouluissa keskimäärin yhtä hyvin osanneiden

oppilaiden arvosanoissa saattoi olla jopa kahden numeron ero.

▪ Koulujen välisissä eroissa ei ole tapahtunut suurtakaan muutosta

vuosien 2012 ja 2015 arviointien välillä, eivätkä erot kansainvälisesti

tarkasteltuna ole suuria. Selkein kasvu koulujen välisissä eroissa on

tapahtunut vuosien 2002–2012 välisenä aikana, ja nyt kasvu näyttää

taittuneen.

25.4.2016

16

▪ Oppilaat pitivät matematiikkaa varsin hyödyllisenä oppiaineena ja

keskimääräinen käsitys omasta osaamisesta koettiin lievästi

myönteisenä

▪ Poikien käsitys omasta osaamisesta oli tilastollisesti merkitsevästi

parempi kuin tyttöjen

▪ Matematiikka ei ollut kovin pidetty oppiaine, vaikka asenteet ovat

muuttuneet myönteisemmiksi aiempiin arviointeihin verrattuna

▪ Oman osaamisen, oppiaineesta pitämisen ja oppiaineen

hyödyllisyytenä näkemisen yhteys oppimistuloksiin ovat tilastollisesti

merkitseviä ja käytännössä suuria

▪ Mitä positiivisempia asenteet olivat opiskelua kohtaan, sitä parempia

olivat oppimistulokset

25.4.2016

17

0

10

20

30

40

50

60

70

80

Heikko Matala Kohtalainen Vahva

Rat

kais

uosu

us(%

)

Käsitys omasta osaamisesta Oppiaineen hyödyllisyys Oppiaineesta pitäminen

KUVIO 11. Matematiikan arvioinnissa menestymisen yhteys käsitykseen omasta osaamisesta, oppiaineen hyödyllisyydestä ja oppiaineesta pitämisestä

25.4.2016

18

KUVIO 12. Oppilaiden keskimääräiset ratkaisuosuudet matematiikan

kokeeseen valmistautumisen ja tehtävien tekemisen tarkasteluissa

Ei lainkaanHarvoin

JoskusUsein

Lähes aina

0

10

20

30

40

50

60

Ei lainkaan Melkovähän

Melkopaljon

Erittäinpaljon

Ole

nte

hnyt

teht

ävä

tso

vitu

llata

valla

Rat

kais

uosu

us(%

)

Kokeeseen valmistautumiseen käytetty aika

Kehittämisehdotuksia

▪ Läksyjen antaminen ja niiden tekemisen valvominen. Vanhempien olisi hyvä

kannustaa lapsiaan, erityisesti poikia, säännölliseen tehtävien tekemiseen.

▪ Matematiikan osa-alueista suuri huoli kohdistuu geometrian ja todennäköisyyden ja

tilastojen tehtäviin. Näiden tehtävien harjoittelua tulisi lisätä kouluissa.

▪ Oppilaalla on oikeus saada realistista palautetta ja realistinen kuva omasta

osaamisestaan ja oppiaineen hyödyllisyydestä.

▪ Matematiikan opiskelua ja oppimateriaalia on kehitettävä siten, että useampi

oppilas kokisi matematiikan opiskelun mielenkiintoiseksi ja mukavaksi.

Matematiikan opiskeluasenteiden kehittämistä palvelevaan tutkimukseen tulee

panostaa.

25.4.2016

19

25.4.2016

20

▪ Koulujen on kiinnitettävä huomiota oppilasarviointiin. Arvosanat tulisi antaa

samoin perustein sukupuoleen, opettajaan ja kouluun katsomatta.

Selvästikin kriteerejä kaivataan useammalle arvosanalle kuin kahdeksan.

▪ Tukiopetusta on tarjottava kaikille sitä tarvitseville. Erityistä ja tehostettua

tukea saavien oppilaiden matematiikan opetuksen järjestämisestä tulee

huolehtia siten, että tuki on laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason

sekä yksilöllisten tarpeiden mukaista.

▪ Oppilaille on annettava yhdenvertaiset mahdollisuudet tieto- ja

viestintätekniikan käyttöön eri puolilla maata ja kaikissa kouluissa. Laitekanta

ja sen käyttö tulee uudistaa ja yhdenmukaistaa. Opettajille on tarjottava

aiheesta täydennyskoulutusta.

▪ Matematiikkaa opettavien opettajien täydennyskoulutusta tulee lisätä siten,

että kaikki voivat päästä koulutukseen. Koulutusta toivottiin muun muassa

oppilaiden motivointiin, opetusmenetelmiin, opetuksen eriyttämiseen, tieto- ja

viestintätekniikkaan ja oppimisvaikeuksiin.