mieli 2011: riitta särkelä, järjestöjen merkitys ihmisten hyvinvoinnin rakentamisessa

Järjestöjen merkitys ihmisten

hyvinvoinnin rakentumisessa

Riitta Särkelä

Toiminnanjohtaja

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry

23.8.2011 Kuntaliitto

Esityksen rakenne

Eri tahojen merkitys ja rooli hyvinvoinnin rakentami-

sessa

Miten sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat muuttuneet?

Keitä sosiaali- ja terveysjärjestöt tavoittavat?

Näkökohtia tulevaisuuteen

Eri tahojen merkitys ja rooli

hyvinvoinnin rakentamisessa

Eri tahojen roolit ja vastuut

Julkinen vastuu ohentunut, vastuuta ihmisille itselleen ja

markkinat tulleet merkittäväksi toimijaksi

Mikä on julkisen vastuu jatkossa? Vrt. PL 19§

Julkisten palvelujen kannatus vankka; merkitys suuri, kun

monia tarpeita

Sosiaali- ja terveydenhuollossa ei ole toimivia markkinoita

mitä päästetään markkinoille, missä tarvitaan suojaamista?

Järjestöt tuottavat sosiaalipalveluista n.20 % ja terveyspal-

veluista 5%, vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen merkityk-

sen kasvu?

Ihmisten oma vastuu: hoivassa ihmisten oma rooli suuri,

Euroopan korkeimmat asiakasmaksut jo nyt, mitä oman

vastuun lisääminen tarkoittaa?

Miten sosiaali- ja terveysjärjestöt

ovat muuttuneet?

Järjestöjen arvio

palveluntuottamisen painoarvosta

toiminnassaan

Järjestöbarometri 2010. Kuvio 26.

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

% järjestöistä

Suuri Kohtalainen Pieni Ei koske järjestöä

Järjestöjen ja yritysten

sosiaalipalvelutoimipaikat

Järjestöbarometri 2010. Kuvio 27. Lähde:Yksityiset sosiaalipalvelut. SVT-aineisto. THL.

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

Vuosi

To

imip

aik

ko

jen

lkm

Järjestöt Yritykset

Arvio vaikuttamistoiminnan

painoarvosta toiminnassa

Järjestöbarometri 2010. Kuvio 40.

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Paikallisyhdistykset

Aluetyöntekijät

Valtakunnalliset

järjestöt

% vastaajista

Suuri Kohtalainen Pieni Ei koske järjestöä

Järjestöjohdon arvio eri

vaikuttamiskohteiden

merkityksestä

Järjestöbarometri 2010. Kuvio 41.

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Ihmisten taloudellinen toimeentulo

Esteettömyys

Ihmisten terveys tms. käyttäytymiseen vaikuttaminen

Valtakunnalliset ohjelmat ja strategiat

Lainsäädäntö

Palvelujen saatavuus

Palvelujen laatu

Tiedon saanti

Yhteiskunnalliseen ilmapiiriin vaikuttaminen

% järjestöistä

Suuri Kohtalainen Pieni Ei koske järjestöä

Järjestöjen arvio taloudellisesta

tilanteestaan

Järjestöbarometri 2010. Kuvio 34.

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

2006

2007

2008

2009

2010

Ennakko 2011

Hyvä Melko hyvä Kohtalainen Melko huono Huono

Järjestöjen arvio

henkilöstömäärän muutoksesta

vuoden 2010 aikana

Järjestöbarometri 2010. Kuvio 39.

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Aluetyöntekijät

Keskustoimisto

Työllistämistuilla

Määräaik. työsuhteessa

Vakin. työsuhteessa

Koko henkilöstö

% järjestöistä

Vähenee Pysyy ennallaan Lisääntyy Ei henkilökuntaa

Keitä sosiaali- ja terveysjärjestöt

tavoittavat?

Järjestöt korvaamattomia Järjestöt rakentavat paikallisyhteisöjä, kuulumista johonkin ja korvaamatonta tukea

n. 8000 sosiaali- ja terveysjärjestössä toimii lähes miljoona ihmistä, vapaaehtois- ja vertais-toiminnassa 600 000, vapaaehtoisten työpanos vastaa 21 000 henkilötyövuotta

Järjestöihin osallistuminen edelleen aktiivista ja uusia järjestöjä syntyy

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö laajaa, mutta järjestöjen ääni kuuluu kunnissa huonosti

( lähde Järjestöbarometrit 2008, 2009 ja 2010)

Sosiaali- ja terveysyhdistysten

vapaaehtoiset Entistä pienempi toimijajoukko vastaa kasvaviin

haasteisiin

vapaaehtoisista 74% naisia, 26% miehiä

52% 20–65 -vuotiaita, 46% yli 65-vuotiaita,

2% alle 20-vuotiaita; toimijoiden ikääntyminen

vapaaehtoisista 88% yhdistyksen jäseniä

59% sairauden, vamman, elämäntilanteen kannalta

itse ”asianosaisia”; pitkäjänteinen sitoutuminen

Vrt. urheilu- ja liikuntajärjestöt

Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan

muodot

Järjestöbarometri 2008. Kuvio 23.

Harrastus-/virkistystoiminnan järjestäminenTiedottaminen, neuvonta, ohjaus

VarainhankintaKerhotoiminnan järjestäminen

Ryhmä-, tukihenkilö- ja muu vertaistoimintaYstävätoiminta, vierailut, yhteydenpito

Liikuntatoiminnan järjestäminenTilapäisapu arjen askareissa

KoulutustehtävätTerveysmittaukset/-testaukset

PuhelinpäivystyksetEnsiaputoiminta

0% 20% 40% 60% 80% 100%

paljon jonkin verran vähän ei lainkaan

,

Uusien vapaaehtoisten tarve

85% yhdistyksistä tarvitsee lisää vapaaehtoisia,

95% järjestöjohdosta pitää tarpeellisena saada

järjestöön lisää vapaaehtoisia

yleisimmin vertaistoimintaan, yksinäisyyden

ehkäisyyn, tilapäisapuun arjen askareissa

uusia vapaaehtoisia pyritään hankkimaan mm.

tekemällä toimintaa tunnetuksi, henkilökohtaisilla

kontakteilla sekä jäsenhankinnan kautta

Kunnat, joissa v. 2005-2009

rekisteröity soteyhdistyksiä

Yhteensä 768 uutta sosiaali- ja

terveysyhdistystä

Uusia yhdistyksiä syntynyt kaikkiin

maakuntiin, yhteensä 160 kuntaan

(kartassa tummennettuina) eli noin

puoleen (47%) nykyisistä kunnista

Joka neljännen uuden yhdistyksen

kotipaikka Helsinki

Järjestöbarometri 2010. Kuvio 20.

Miten varmistetaan tämä resurssi

myös tulevaisuudessakin?

Hyvinvointierot ja irrallisuus

Ihmisten kokonaishyvinvointi kohentunut 1997-

väestöryhmien väliset ja sisäiset hyvinvointierot

kasvaneet

Vuonna 2010 Suomessa 700 000 köyhyysrajan

alapuolella elävää, 151 000 lasta köyhyydessä

Köyhyysriskissä 900 000 ( tulot, aineellinen puute,

työttömyys)

Sosioekonomiset terveyserot erittäin suuret: esim.30

vuotta täyttäneiden kuolleisuus kasvaa tasaisesti

tulojen pienentyessä

Suomalaisista 40 % kokenut yksinäisyyttä satunnai-

sesti ja 13% lähes jatkuvasti

Hyvinvointierot kasvaneet 2

Sosiaalibarometri 2010: heikoilla 20 vuoden ajan

päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät ja pitkä-

aikaistyöttömät sekä ne, joilla ongelmat kasautuvat

Palvelujärjestelmä suurissa vaikeuksissa näiden

ihmisryhmien auttamisessa

Kuntien välillä suurimmat erot 12 vuoteen sosiaali- ja

terveys-palvelujen saatavuudessa vs. yhdenver-

taisuus PL

Universaalin rinnalle kohdennettujen toimien tarve ja

erilaisen osaamisen yhdistämisen tarve ( vertaiso-

saaminen ja ammatillinen osaaminen)

Kuntien tuki paikallistoiminnalle

pienentynyt

Järjestöbarometri 2010.

52% yhdistyksistä sai kunnalta toiminta-

avustusta vuonna 2009, keskimäärin 600 euroa

Avustuksen osuus keskimäärin 15% talous-

arviosta, pienimmillä yhdistyksillä 28%

61% yhdistyksistä avustuksen määrä oli alle

tuhat euroa

26% yhdistyksistä avustus vähentynyt ja 7%

loppunut

Kunnilta saadut tilat kallistuneet: 41% maksaa

toimintatiloistaan aikaisempaa enemmän

Järjestöjen vaikuttamis-

mahdollisuudet kunnassa heikotSote-järjestöjä kuullaan ja niiden näkemyksiä otetaan

huonosti huomioon, arvioi:

> 50 % yhdistyksistä ja järjestöjohdosta

> 60 % aluetyöntekijöistä

> 40 % kuntien sosiaalitoimien johtajista

=>Järjestöt eivät voi riittävän hyvin toteuttaa

tehtäväänsä tiedonvälittäjänä ja sillanrakentajina

kansalaisten ja päätöksentekijöiden välillä

Ongelma vakava, sillä myös kuntalaisten suorat

osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet kunnissa on

todettu riittämättömiksi

Uudet avaukset

Kuntien strategiset valinnat: miten järjestöt, vapaaeh-

tois- ja vertaistoiminta näkyvät kuntastrategioissa

Yleishyödyllisen toiminnan erityisuuden ja arvon

tunnustaminen; järjestöt eivät ole yrityksiä

Kansalaistoimijoiden ja kansalaisjärjestötoimijoiden sekä

ammatilaisten uusi kumppanuus

Vertaisuus ja vapaaehtoisuus nousevat ihmisistä; ne

tarvitsevat tuen ja resurssin, mutta ovat ehdoista vapaita

Vahva vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki tarvitsevat vahvan

julkisen

Vapaan kansalaistoiminnan ja järjestötoiminnan liittolaisuus?