miten koulu vastaa nuorten terveyden ja hyvinvoinnin haasteisiin?

Pekka PuskaPääjohtajaTHL

Miten koulu vastaa nuorten terveyden ja hyvinvoinnin

haasteisiin?

Vaasa 2.2.2013

10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska

Terveys ja hyvinvointi

• Keskeisiä arvoja ihmiselle läpi elämän

• Terveyden ja hyvinvoinnin perusta luodaan lapsuudessa

• Terveys ja hyvinvointi tärkeä myös yhteiskunnallisesti

– Terveyden ja toimintakyvyn taso vanhuuteen asti– Terveyden ja hyvinvoinnin riittävän tasainen

jakautuma

10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska

Kansanterveys ja hyvinvointi Suomessa

• KANSANTERVEYS PAREMPI KUIN KOSKAAN HISTORIAMME AIKANA!

• SUURIA HAASTEITA:– Negatiivisia trendejä ja uhkakuvia– Terveyserot– Terveyden ja hyvinvoinnin edellytysten

turvaaminen lapsuudesta alkaen

• Aineellinen hyvinvointi ja palvelujen taso korkea– Taloudelliset haasteet turvata palvelut

• Hyvinvointiongelmat (esim. syrjäytyminen hyvinvointi-Suomessa)

10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska

• Haasteena elintapasairaudet

• Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen kannattaa

x x x

Väestön terveys ja hyvinvointi sekä sen riittävän tasainen jakautuminen tärkeää yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen kannalta

10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska

Kansanterveys

USEIMMAT KANSANTAUTIMME OVAT USEIMMAT KANSANTAUTIMME OVAT LÄÄKETIETEELLISESTI KATSOEN, VARSIN LÄÄKETIETEELLISESTI KATSOEN, VARSIN PITKÄLLE JA VARSIN MYÖHÄISEEN IKÄÄN PITKÄLLE JA VARSIN MYÖHÄISEEN IKÄÄN EHKÄISTÄVISSÄ.EHKÄISTÄVISSÄ.

TAUTIEN EHKÄISY JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN TAUTIEN EHKÄISY JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN ON KUSTANNUS-VAIKUTTAVIN TAPA LISÄTÄ ON KUSTANNUS-VAIKUTTAVIN TAPA LISÄTÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄVÄESTÖN TERVEYTTÄ

EHKÄISY KANNATTAA KAIKEN IKÄISILLÄ – EHKÄISY KANNATTAA KAIKEN IKÄISILLÄ – PARASTA OLISI TURVATA TERVE ELÄMÄ PARASTA OLISI TURVATA TERVE ELÄMÄ LAPSUUDESTA JA NUORUUDESTA ALKAENLAPSUUDESTA JA NUORUUDESTA ALKAEN

10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska

Suuret kansanterveysongelmat ovat kroonisia tauteja, joiden synnyssä eräät elintavat ovat keskeisiä: ”Elintapasairaudet”

• Ravinto

• Liikunta

• Tupakka

• Alkoholi

(WHO:n ”big four”)Perinnölliset tekijät eivät selitä väestötason epidemioita tai niiden muutoksia!

10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska

Muita ajankohtaisia terveyshaasteita

• Allergiat

• Yöuni

• Seksuaaliterveys

• Rokotukset

• Hammasterveys

• Tapaturmat ja koulukiusaaminen

• Koettu terveys ja viihtyminen

• Mielenterveys

10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska

• HPV-infektio on ”kansantauti”, 70-80% saa tartunnan

• Tartunta tapahtuu ihon tai limakalvon välityksellä

• HPV-infektio on tavallisesti oireeton, elimistö yleensä poistaa viruksen

• Infektio voi pitkittyä ja johtaa syövän esiasteiden muodostumiseen

• HPV-infektio on välttämätön vaikkakaan ei yksin riittävä kohdunkaulan syövän aiheuttaja

• Yleisin HPV:n aiheuttama syöpä on kohdunkaulan syöpä

• Rokote on tehokas tapa pienentää syövän esiasteiden ja syövän aiheuttamaa tautitaakkaa.

9

HPV-rokote tytöille osana kansallista rokotusohjelmaa syksystä 2013 lähtienMiksi ?

• Rokotetaan 11-12 -vuotiaat tytöt alkaen 6. luokalta

• Vuosien 2013-15 aikana ns. catchup

= rokotetaan myös 13-14-15 -vuotiaat tytöt

• Annostus jotta riittävä suoja syntyy = 3 annosta 6 kuukauden aikana

• Mikä rokote hankintaan, on päätösprosessissa

• Tiedotusstrategia sekä materiaalit lapsille ja vanhemmille on suunnitteilla

• Rokottaminen alkaa kouluterveydenhuollossa 1.9.2013 ->

• Yhteistyö terveystiedon ja luokanopettajien kanssa tärkeää: THL ottaa mielellään ideoita ja ehdotuksia vastaan

• Yhteydenotot Hanna.Nohynek@thl.fi sekä Saila.Pitkanen@thl.fi

10

HPV-rokote tytöille osana kansallista rokotusohjelmaa syksystä 2013 lähtienMiten ?

Nuorten mielenterveys• Monia yleisiä ongelmia: masennus, syömishäiriöt

ym.

• Liittyy usein perheiden ongelmiin, syrjäytymiseen ym.

• Alkoholi ja päihteet usein mukana (oma, perheessä)

• Liittyy myös huonoon kouluviihtyvyyteen

• Tutkimusten mukaan nuorten depressio ei sinänsä ole lisääntynyt eivätkä suomalaiset nuoret olennaisesti poikkeavia muista eurooppalaisista

10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska

Hyvinvoinnin haasteita• Kotien haasteet

• Lapsiperheiden toimeentulo-ongelmat, työttömyys ym.

• Perheiden alkoholiongelmat

• Koulujen haasteet

• Elinkeinoelämän asioita, markkinointi, …

• Nettiasiat, peliriippuvuus

• Syrjäytyminen

10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska

Nuorten terveyden huolestuttava kehitys: lihominen

• Lihavuuden yleistyminen, varsinkin nuorilla

• Fyysisen kokonaisaktiivisuuden väheneminen

• Kunnon heikentyminen

• Diabeteksen lisääntyminen: n. 500.000 diabeetikkoa

• Tulevan kansanterveyden ja kansantalouden uhka

10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska

12-18 -vuotiaiden tyttöjen ylipainoisuuden yleisyys - muutos 1977 - 2005

0

5

10

15

20

25

30

-77 -79 -81 -83 -85 -87 -89 -91 -93 -95 -97 -99 -01 -03 -05

%

Vuosi

12-vuotiaat

14-vuotiaat16-vuotiaat18-vuotiaat

Lähde: Susanna Kautiainen 2008, Nuorten terveystapatutkimus10.04.23

12 – 18-vuotiaiden poikien ylipainoisuuden yleisyys - muutos 1977 - 2005

Lähde: Susanna Kautiainen 2008, Nuorten terveystapatutkimus

0

5

10

15

20

25

30%

12-vuotiaat

14-vuotiaat16-vuotiaat

18-vuotiaat

-77 -79 -81 -83 -85 -87 -89 -91 -93 -95 -97 -99 -01 -03 -05

Vuosi10.04.23

Nuorten lihominen• Painonhallinta: energian saanti vs. kulutus

• Energian kulutus: päivittäinen kokonaisliikunta vähentynyt

• Energian saanti: virvoitusjuomat, makeiset, pikaruuat ym.

Huom. Väestöryhmien väliset erot lisääntyneet

Huom. Väestön lihominen ei johdu geeneistä vaan ympäristön muutoksista

10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska

Nuorten liikunta: Miksi tärkeää?

• Painon hallinta

• Liikunnallinen elämäntapa (aikuisiän sairauksien ehkäisy)

• Fyysinen kunto ja suorituskyky

• Sosiaalinen merkitys

10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska

Tupakka, alkoholi• Myönteisiä trendejä

• Edelleen suuria haasteita

• Tupakka: nuuska ym.

• Alkoholi: olut, mainonta

___

• Sosioekonomisten ryhmien väliset erot

10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska

Nuorten päivittäinen tupakointi on vähentynyt

10.04.23 www.thl.fi/tupakka 19

Päivittäin savukkeita polttavien osuudet (%) 1218-vuotiaista iän ja sukupuolen mukaan 19812011. Taulukot: Raisamo S, Pere L, Lindfors P, Tiirikainen M, Rimpelä A. Nuorten terveystapatutkimus 2011. Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö 1977–2011. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2011:10. Helsinki 2011, Sosiaali- ja terveysministeriö . Osuutta ei raportoitu 12-vuotiailta tytöiltä vuosilta 1997 ja 2003.

Nuorten tupakoinnissa on kuitenkin huomattavia koulutyypin mukaisia eroja

10.04.23 www.thl.fi/tupakka 20

Päivittäin tupakoivien nuorten osuudet (%) yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa sukupuolen mukaan 20002011. Luokka-astevakioidut osuudet, koko maan aineisto (yhdistetyt vuodet). Kouluterveyskysely, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Verkkoaineistot: www.thl.fi/kouluterveyskysely.Kouluterveyskysely laajennettu nuorisoasteen ammatilliseen koulutukseen vuonna 2008.

Nuorten syrjäytyminen • Arvio yleisyydestä riippuu syrjäytymisen määritelmästä ja käytetystä

mittarista.

• Tilastolukujen takana kaikki eivät ole syrjäytyneitä vaan osalla kyse väliaikaisesta vaiheesta nuoruudessa.

• Esitettyjä lukuja syrjäytyneistä nuorista:– 95 000 työelämän ja vähintään toisen asteen koulutuksen

ulkopuolella olevaa nuorta (15-24 v.)– 30 000 alle 25-vuotiasta työtöntä työnhakijaa– 4 000 virallisten rekisterien ulkopuolella olevaa– 10 000 alle 25-vuotiasta toimeentulotuella ilman

työttömyysturvaa tai muuta sosiaaliturvaa– 65 000 lastensuojelun alla olevaa lasta ja nuorta, kodin

ulkopuolelle sijoitettuja 15 000

• Riskissä olevista toiset syrjäytyvät, toiset ei

10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska

Nuorten syrjäytyminen: monimutkainen ilmiö, moniselitteinen käsite• Kyse huono-osaisuutta aiheuttavien vaikeiden

tilannetekijöiden kasautumisesta ja (usein) ketjuuntumisesta

• Syrjäytyminen prosessina: ongelmat kotona/koulussa – heikko koulumenestys – koulutuksen keskeytys – heikko työmarkkina-asema

– Ei väistämätön kehityskulku

• Peruskoulun varaan jääneillä suurin riski jäädä kokonaan työvoiman ulkopuolelle

• Lasten ja nuorten kohdalla kyse syrjäytymisvaarasta

19.12.2012 24

Syrjäytyneet nuoret?

• Pelkän peruskoulun varassa ja työvoiman ja opiskelun ulkopuolella n. 51 000 15–29-vuotiasta (5% ikäryhmästä)

• Yli 32 000 nuorta ei myöskään ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi (”kova ydin”)

• Riskisuhteita (13-16 v.) kodin ulkopuoliseen sijoittamiseen• Vain peruskoulu 14• Saanut toimeentulotukea 26• Ollut psykiatrisessa hoidossa 4• Jokin rangaistus tai tuomio 5 (Kestila ym. 2012)

19.12.2012 25

Syrjäytymisvaaraa kasvattavia tekijöitä• Ongelmat kotona

– Perheen toimeentulo-ongelmat– Epävakaat perheolosuhteet, perherakennehäiriöt– Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat,

lapsen kaltoinkohtelu

• Ongelmat koulussa– Sopeutumis- ja oppimisvaikeudet– Käyttäytymishäiriöt, terveys- ja mielenterveysongelmat– Päihteet, rikollisuus

• Syrjäytymisriskit havaittavissa usein peruskoulun alussa tai jo sitä aiemmin

19.12.2012 26

Yhteiskunnallisesti nuorten syrjäytyminen on

• Eriarvoa (taloudellista, terveydellistä, alueellista)

• Köyhyyttä (ns. tuloköyhyys, köyhyyden muut ilmentymät, vaikkapa ravitsemus)

• Syrjintää (eri taustatekijät ml. terveys)

• Syrjäyttämistä (esim. osattomuus päätöksenteossa)

Se ilmenee nuorten elämässä• Yksinäisyytenä

• Arkuutena

• Väkivaltana

• Turhautuneisuutena

ja nämä edelleen muuna huonona elämänhallintana, elintapoina

10.04.23 27

Kaksi vuosikymmentä lapsiperheiden peruspalveluissa

• Neuvolan perhevalmennusta on karsittu− Vanhemmuuskoulutuksella on osoitettu olevan ongelmia ehkäisevä

vaikutus

• Neuvolan kotikäyntejä on vähennetty− kotikäyntien lisääminen vähentää lasten myöhempiä mielenterveys

ja käytösongelmia

• Lapsiperheiden kotipalvelut on ajettu alas− tuen saanti avun tarpeen herätessä parantaa vanhemmuutta

− vahva vanhemmuus tukee lasten kehitystä

• Kouluterveydenhuoltoa ja oppilashuoltoa on vähennetty

− lapset, nuoret ja vanhemmat toivovat apua ongelmiinsa juuri kouluissa

29.5.2012 28Jukka Mäkelä

Nuorten elintapoihin vaikuttaminen

• Tieto, ohjaus

• Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö!

• Mallioppiminen, mainonta, markkinointi ym.

• Sosiaalinen media

10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska

Sama viesti kaikille vai eri viestejä eri kohderyhmille

• Toisaalta sama viesti–Yleinen yhteiskunnallinen kehitys–Samat terveyssuositukset

• Toisaalta kohderyhmän mukaan–Yksilöneuvonta tilanteen mukaan–Eriytyneet alaryhmät: suunnatut

kampanjat (sosiaalinen media ym.)

10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska

KENEN VASTUU?1. Kansalaisen vastuu

”Kukaan ei voi pitää Sinun terveydestäsi parempaa huolta kuin Sinä itse”

2. Ympäristön vastuu

Ympäristö tärkeä mahdollistava tai

rajoittava tekijä

”Make the healthy choice

the easy one”

(Ottawa declaration 1981)

MOLEMPIA TARVITAAN

YKSILÖ

TERVEYDEN YLLÄPIDON

TAAKKA

YHTEISKUNTA

10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska

Kenellä vastuu lasten ja nuorten terveydestä?

Aikuisilla!Kotien keskeinen merkitys!Koulu voi tehdä paljon!Julkinen valta: kunnat, valtioElinkeinoelämän vastuuJärjestöt, media

10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska

Terveyden edistäminen?

= terveyskasvatus + ympäristöön vaikuttaminen

x x x

= lisää terveyttä + sairauksien ehkäisyä

10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska

Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy

• Tekemisen tasolla on yleensä samaa asiaa

• Näkökulmassa ja mielikuvissa ero

• ”terveyden edistäminen” – pehmeä, myönteinen

• ”sairauksien ehkäisy” – kova, vetoaa mediaan, poliitikkoihin ja talousasioihin

10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska

Lasten terveyden edistäminen vai terveyden suojelu?

• Lapset yleensä varsin terveitä

• Epäterveelliset elintavat ja riskitekijät näkyvät kansantauteina aikuisiällä

• Nuoret ja tupakka, alkoholi, karkit, pikaruuat ym – eikö ole enemmän kysymys lasten ja nuorten suojelusta?

10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska

Lasten ja nuorten terveys

• Kansainvälisesti hyvä, monia haasteita

• Avainasemassa jälleen kotien, koulujen ja yhteiskunnan perusolosuhteet ja työ

• Universaaliset palvelut: neuvolat ja kouluterveydenhuolto keskeisiä

• Riskipalvelut täydentävät (lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä ym.)

10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska

Lasten ja nuorten terveydenhuollon haasteet• Neuvolat (lastenneuvola,

perheneuvola)

• Kouluterveydenhuolto

• Rokotussuoja!

____

Kytkeytyvät sote-uudistuksiin, hallinnollisiin, taloudellisiin ja säädöspohjan kehittämisasioihin

10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska

Lastensuojelun haasteet• Panokset ennaltaehkäisyyn vähentävät kalliin

lastensuojelun tarvetta

• Huostaan otettujen lasten ongelmat:–Vuosittain n. 2600–Korkea riski: alkoholi- ja huumeongelmat,

rikollisuus, itsemurhat, alaikäisten raskaudet ym.

–Huono koulutodistus ennustaa

• Myös lasten hyvinvoinnin kannalta paljolti kysymys suojelusta

10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska

Terveyden kannalta keskeisiä koulujen asioita• Terveystieto: Terveyden perustiedot kaikille

• Liikunta: liikuntatunnit, liikunnallinen koulu, seuranta

• Kouluterveydenhuolto: universaaliset palvelut (terveydenhoitaja, terveystarkastukset)

• Koulujen oppilashuolto

• Kotitalous: terveellisen ravitsemuksen teoria ja käytäntö

• Kouluruokailu, ei päivittäistä karkkien tai limsan myyntiä

• Tupakka- ja päihdepolitiikka: tupakkalain tiukka toteuttaminen

10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska

Elämäntaidot Suomen koululaitoksessa

• Tietoaineet: On hyvä, että Suomen koululaiset pärjäävät esim. Pisa-tutkimuksessa

• Taitoaineet (kuten liikunta): jääneet lapsipuolen asemaan (suomalaisten kouluviihtyvyys eurooppalaisessa WHO-vertailussa huono)

• Viimeaikainen huomio ja kehittämispyrkimykset myönteistä

• Opettamisen ohella myös kasvatusta!

10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska

THL:llä ja OPH:lla läheinen ja hyvä yhteistyö koulun terveyden, hyvinvoinnin ja oppilashuollon asioissa

THL:lle yhteistyö alan järjestöjen kanssa tärkeä

10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska

THL:n rooleja alalla

• Seurantatiedot (esim. kouluterveystutkimus) ja erilliset tutkimukset

• Tilastoviranomaistehtävät

• Asiantuntijatehtävät (valtiovalta, kunnat ym.)

• Asiantuntijatieto (www.thl.fi) kentän ja kansalaisten tarpeisiin

VALTION ASIANTUNTIJALAITOS:”Tiedolla vaikutusta” – mutta yhteiskunnan eri organisaatioiden kautta

10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska

TOIMET KOULULAISTEN TERVEIDEN ELINTAPOJEN EDISTÄMISEKSI EIVÄT SAA OLLA TALOUDELLINEN TAI TUNTIKEHITYKSEN RASITE −

VAAN KANSAKUNNAN INVESTOINTI TULEVAISUUTEEN

TERVE JA HYVINVOIVA KOULULAINEN − PAREMMAT OPPIMISTULOKSET

HEALTH IS WEALTH!

10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska

Terveet elintavat lapsuudesta alkaen• Ehkäisevät lukuisia kansantauteja

• Parantavat toimintakykyä ja työkykyisyyttä

• Edistävät elämänlaatua ja hyvinvointia

• Edistävät työurien pidentämistä

• Vähentävät sairaanhoidon ja ikääntyvän väestön palvelutarvetta

Terve ja turvallinen kasvuympäristö• Vanhempien, koulun ja yhteiskunnan vastuu rajoista

ja turvallisista olosuhteista!

10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska

Annetaan nuorillemme terve ja hyvinvoiva tulevaisuus

Välitetään

Asetetaan rajat

Suojellaan

Terveet elintavat ( hyvä kansanterveys)

Turvallinen ja tasapainoinen kasvu ( ehjä yhteiskunta)

10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska

Kiitos

10.04.23