oph 16.9.09 hannu ani
Post on 24-May-2015
300 Views
Preview:
DESCRIPTION
TRANSCRIPT
Mitä tulevaisuus vaatii perusopetukselta?
Hannu LinturiAnita Rubin
Ajat ja murroksetB IFUR KAA TIO
m u rro s
m e ts ä s ty s ,p a im en to la isu u s
m aa ta lo u s
teo llisu u s
in fo rm aa tio
Enemmän enemmästä
Enemmän erilaista uudella tavalla tuotettuna
INDUSTRIALISMI
Teollinen yhteiskunta
n. 1970 n. 2020-40
Enemmän ja parempaa
vähemmästä
Myöhäisteollinen murrosaika
INFORMATIONALISMI
Tieto-yhteiskunta
Verkosto-yhteiskunta ?
Tuotannon periaate
Yhteiskunnan toimintalogiikka
Yhteiskunnan malli
Lähde: Malaska 1998; Aaltonen & Wilenius 2002
Murroksen kehityskaari
OPS-diskurssit
OPETTAJA
TIETORAKENNE
TOIMINTA
YHTEISÖ
OPPIMIS-
YMPÄRISTÖ
SISÄLLÖT
YHTEIS-KUNTA
OPPI-AINE
ILMIÖ
NÄKEMYS
internethyper-teksti
ohjaajadramaturgi
dewey illich autenttinen
tuottaminen
hyväksi-lukeminen
slow
metodi
metodi
suunnittelija"arkkitehti"
(sosiaalinen)media
RAJAT
2. ASTE
JÄRJES-TÖTTYÖ
TILANNE
informaali
konflikti
TUOTTA-MINEN
TAVOIT-TEET
osaamiset
kompetenssitprosessi
resurssi
jakaminen
konstruktio
kasvattaja
VAN-
HEMMAT
resurssi
merkitykset
tiimityö
ALUE
OPETTAJA RAKENNE
SISÄLLÖT
OPPI -AINE
internethyper-teksti
ohjaajadramaturgi
dewey illich autenttinen
tuottaminen
hyväksi-lukeminen
slow
metodi
metodi
suunnittelija"arkkitehti"
(sosiaalinen)media
RAJAT
2. ASTE
rajan-ylitykset
informaali
konflikti
TAVOIT -TEET
osaamiset
kompetenssitprosessi
resurssi
jakaminen
konstruktio
kasvattaja
resurssi
merkitykset
tiimityö
OPETTAJA RAKENNE
SISÄLLÖT
OPPI-AINE
internethyper-teksti
ohjaajadramaturgi
dewey illich autenttinen
tuottaminen
hyväksi-lukeminen
slow
metodi
metodi
suunnittelija"arkkitehti"
(sosiaalinen)media
RAJAT
2. ASTE
rajan-ylitykset
informaali
konflikti
TAVOIT -TEET
osaamiset
kompetenssitprosessi
resurssi
jakaminen
konstruktio
kasvattaja
resurssi
merkitykset
tiimityö
Tässäkö vastaus käyttöjärjestelmäpäivitykseen?
OPETTAJA
TIETORAKENNE
TOIMINTA
YHTEISÖ
OPPIMIS-
YMPÄRISTÖ
YHTEIS-KUNTA
OPPI-AINE
ILMIÖ
NÄKE-MYS
internethyper-teksti
ohjaajadramaturgi
dewey illich autenttinen
tuottaminen
hyväksi-lukeminen
slow
metodi
metodi
suunnittelija"arkkitehti"
(sosiaalinen)media
RAJAT
2. ASTE
rajan-ylitykset
JÄRJES-TÖTTYÖ
TILANNE
informaali
konflikti
TU
SISÄLLÖT
OTTA-MINEN
-TEET
osaamiset
kompetenssitprosessi
resurssi
jakaminen
konstruktio
kasvattaja
VAN-
HEMMAT
resurssi
merkitykset
tiimityö
ALUE
TAVOIT
Tässäkö vastaus resurssikysymyksiin?
OPETTAJA RAKENNE
SISÄLLÖT
OPPI -AINE
internethyper-teksti
ohjaajadramaturgi
dewey illich autenttinen
tuottaminen
hyväksi-lukeminen
slow
metodi
metodi
suunnittelija"arkkitehti"
(sosiaalinen)media
RAJAT
2. ASTE
rajan-ylitykset
informaali
konflikti
TAVOIT -TEET
osaamiset
kompetenssitprosessi
resurssi
jakaminen
konstruktio
kasvattaja
resurssi
merkitykset
tiimityö
Tässäkö vastaus erilaisiin oppimisiin?
Kantameemit
V E R -K O S T O
m a triis i
B Y R O K R A T IA (eriko istu m in en )
H IE R A R K IA
S U O R A S U H D E
K L U S T E R I(ry h m ä , ry p ä s)
Kantameemit
b
Rakennemeemit: (4) klusteri, (5) verkko
5
5
4
4
5
5
5
5
5
4
4
4
5
4
(c) Hannu Linturi 2000
5
5
4
4
4
4
3
3
Murroksen systeeminen luonne
• Murroksen todellisuus sisältää ilmaantuvia (emergenttisiä) asioita eli tietyssä kokonaisuudessa syntyviä uusia ja odottamattomia ominaisuuksia ja ilmiöitä.
• Ilmaantuva kokonaisuus on jotain muuta ja enemmän kuin osiensa summa.
• Tuleva sisältää aikaisemman todellisuuden elementit, mutta antaa niille kokonaan uuden merkityksen.
• Meidän ei tarvitse tietää, mihin kaiken pitäisi johtaa. Riittää kun meillä on piirteet, joista uskomme sen syntyvän.
”tulemassa olevan oppiminen”, mahdollisuuksien ja vaihtoehtoisten tulevaisuuksien hahmottamisen kyky
Minä ja todellisuuden logiikka
Entä jos oletetaan että ihmisten ”käyttöjärjestelmä” ei vain päivity, vaan versioituu ajan ja muutosten myötä: lapset ovat jo perustavanlaatuisesti erilaisia kuin me ja näkevät
todellisuuden eri tavoin kuin aikuisetMe opimme analysoimaan maailmaa perinteisesti dekonstruktion kautta,
purkamalla osiin pirstaleinen todellisuuskäsitys ja tulevaisuudenkuva, jäsentymättömyys.
Entä jos kokeilisimme systeemisempää tapaa: teesi antiteesi näkemystietona synteesi® toimintatieto, itse tekemisen kautta jatkuvasti jäsentyvä maailman- ja
tulevaisuudenkuva; uudenlainen toiminnan logiikka on rakentava ja rikastava, olemassaolevaa hyödyntävä rikkomisen, negaation ja purkamisen asemesta
® proaktiivisuus, luovuus, voimaantuminen (ilmiöpohjaisuus)
Diskurssien systeemi
Inhimillinen toiminta on kaiken tietoa ja kasvatusta koskevan teorian ja käytännön perusta. Se pohjaa arjen automaattiseen, havaintoja tiedostamattomalla tasolla ohjaavaan ”käyttöjärjestelmään” ja seuraavalla tasolla dokumentoituun tietoteoriaan. Näkemystieto organisoi ja selittää näitä molempia.
Tulevaisuustieto on dialogista ja näkemyksellistä, parhaimmillaan proaktiiviseen toimintaan johtavaa tietoa.
Ongelmana murrosajassa (lähellä kaaosta) on se, että asioiden keskinäiset suhteet hämärtyvät. On vaikea nähdä omien valintojen seurauksia ja asioiden tulevaa tilaa yllättävät ja odottamattomat yhteisvaikutukset.
Lisäksi omat (aikuisen) raamimme rajoittavat meitä poisoppimisen dilemma
Ongelmaksi nousee, kuinka voidaan tuottaa ja hyödyntää näkemys-tietoa murroksessa.
Kasvattajan roolit
Luovuttamaton opettajan rooli on kasvattaja tiimittyvä, moniroolinen työVanhempien kohtaaminen: asiantuntijuuden ja motivoituneisuuden hyväksikäyttö resurssivarantoTurvallisuuden tuottaminen murroksessa (kadotettu vanhemmuus) lasten ja vanhempien muuttunut suhde kokemustiedon välittäminen
tärkeää edelleen; kasvatustehtävä myös koululle? (laitoskierteestä luopuminen) syyn ja seurauksen logiikan ja ajallisen jatkumon ymmärtämisen
merkitys;Teesi: elämyksellisyyden (yli)korostuminen antiteesi: sisu, ikävän sietokyky, kärsivällisyys synteesi: aito näkemyksellisyys ja kasvaminen pitkäjänteisyyteen ja tulevaisuustietoisuuteen
Luokka avoin oppimisympäristö
Luokka maailmassa: opettajan ja oppilaan muuttuva suhde® moniroolinen opettaja
Oppimisympäristö keinona vastata ihmisten luontaiseen erilaisuuteen ja erilaisiin oppimisen tarpeisiin:• itseoppija vs. tukea tarvitseva• eri ikäkausina erilaiset tarpeet• erilaiset oppijat• irti päästämisen hetken havaitseminen
Oppiaineiden välinen rytmitys ® tilaa ainerajat ylittäville projekteille® dynaamiset tavoitteet ainekohtaisten staattisten tilalle valta-
kunnalliset oppimisresurssit, ketjutus, SOMETUn kaltaiset apuvälineet ® ainejakoinen ei ole ristiriidassa ilmiöpohjaisen kanssa; mahtuvat
samaan kouluun peräkkäin/rinnakkain/limittäin
Kilpailusta yhteistyöhön (yksilö yhteisö)
Kyky päätöksentekoon ja valintoihin epätäydellisessä maailmassa: murroksen keskeneräinen tarina vaatii uudenlaisen yhteistyön oppimista ® Yhteistyö rakentuu erilaisuuksien toisiaan täydentävään
luonteeseen, kilpailu samuuksien järjestysasteikolla (toistamaan oppiminen)
® Ristiriidan kautta oppiminen: systeeminen tapa katsoa maailmaa
Pois syyllistämisen diskurssista ja ongelmien luetteloimisesta ratkaisuihin, itse tekemisen dynamiikkaan, proaktiivisuuteen ja voimaantumiseen oman työn ja omien valintojen tuottamien tulosten näkemisen ja kokemisen kautta
Luottamus konflikti
Herakleitoksen konfliktin ylistys
Teesi: individualisaatio & privatisoituminenAntiteesi: eurooppalainen yhteisöllisyyden perinne; ns. uusyhteisöllisyysSynteesi: uudet yhdessä tekemisen mallit osallistaminen, rekrytoiminen ja aktivismi ns. sosiaalisen median kautta; yhteistuottaminen
Herakleitos (535-474 eaa)
• Ajasta: ”Ei ole mahdollista astua kahta kertaa samaan virtaan, sillä kaikki koko ajan hajoaa ja yhdistyy ja lähenee ja loittonee.”
• Ristiriidasta: ’Vastaanhangoitteleva yhteensopiva’ syntyy niistä voimista, jotka pyrkivät eri suuntiin, mutta jotka kuitenkin liittyvät yhteen. Tästä liitosta kehittyy kaunein harmonia.
• Harmoniasta: Herakleitos sätti ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, miten siinä missä vedetään eri suuntiin, ollaankin sopusoinnussa. Arvokas harmonia on ’vastahakoista’ ja jännitteistä kuin jousi tai lyyra.
• Paradoksista: Maailman kehityksen melodiana on vastakkaisuuksien ryskyminen ja sulautuminen. Kaiken muuttumisen taustalla on kuitenkin pyrkimys homeostasikseen eli tasapainoon.
• sisällöt ovat autenttista dataa, omaa konstruktiota ja interaktiota muuntuvuus, muokattavuus, reaaliaikaisuus monet rinnakkaiset ”totuudet”
• sisällöt pooliutuvat, standardisoituvat ja avautuvat (tietokannat)• oppimisen muistivaraisia toimintoja ”ulkoistetaan” (apu- ja tekoäly)• vuorovaikutusta harjoitellaan ja dokumentoidaan (yhteisömuisti)
kulttuurinen oppiminen• kehitetään välineitä informaation jalostukseen (datametodit), ja
merkitysten luomiseen (identiteettimetodit)• oppivan subjektin evoluutio jatkuu (yksilö – ryhmä – yhteisö –
kulttuuri)• jatkuvat rajanylitykset purkavat modernin matriisin jäykkyydet• tiedon olennaisuudesta tulee oppimisen teema kokeileva käytäntö
Arvauksia oppimisen lähitulevaisuuteen …
top related